Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

311

Kommenttia

11777

  1. Jos käännyn
    Jumalan puoleen
    siinä tarkoituksessa,
    että minä aion nyt
    tositarkoituksella
    tehdä kaikkeni
    pelastuakseni,
    niin takuuvarmasti en pelastu.
    Sillä ...

    "ihmisille se on mahdotonta"
    (Matt 19:26)

    Mutta jos tulen Jumalan tykö
    Jeesuksen kautta
    ja kokonaan
    Jeesukseen turvautuen,
    niin pelastukseni
    on täysin varma.
    Vain Jeesus ...

    "voi täydellisesti pelastaa ne,
    jotka Hänen kauttaan
    Jumalan tykö tulevat"
    (Hebr 7:25)

    Jumalan luona tulee olemaan
    vain ja ainoastaan niitä ihmisiä,
    jotka Jeesus on täydellisesti pelastanut.

    Teille on syntynyt Vapahtaja,
    joka on Kristus, Herra
    (Luuk 2:11)

    Jeesus on niin täydellinen
    Pelastaja,
    ettei yksikään,
    joka on pannut luottamuksensa Häneen,
    ikinä huku,
    eikä kukaan eikä mikään
    voi ryöstää Hänen kädestään.

    "he eivät ikinä huku,
    eikä kukaan ryöstä heitä
    Minun kädestäni"
    (Joh 10:28)

    Sen tähden,
    kun julistamme
    pelastuksen evankeliumia,
    julistamme
    Herraa Jeesusta Kristusta.

    "Sillä me emme julista itseämme,
    vaan Kristusta Jeesusta,
    että hän on Herra"
    (2 Kor 4:5)

    Ei ole muuta nimeä kuin
    Jeesus,
    jossa meidän pitäisi
    pelastuman.

    "niin olkoon teille kaikille
    ja koko Israelin kansalle
    tiettävä,
    että Jeesuksen Kristuksen,
    Nasaretilaisen,
    nimen kautta …
    Eikä ole pelastusta
    yhdessäkään toisessa;
    sillä ei ole taivaan alla
    muuta nimeä ihmisille annettu,
    jossa meidän pitäisi pelastuman."
    (Ap.t 4:10-12)

    Juuri Poika
    on tullut pelastajaksemme.

    "Sillä Ihmisen Poika on tullut
    pelastamaan sitä,
    mikä on kadonnut."
    (Matt 18:11)

    Pelastava usko kohdistuu Jeesukseen.

    "Usko Herraan Jeesukseen,
    niin sinä pelastut,
    niin myös sinun perhekuntasi."
    (Ap.t 16:31)

    Isä antoi Poikansa
    pelastavan uskon kohteeksi.

    "Sillä niin on Jumala
    maailmaa rakastanut,
    että hän antoi
    ainokaisen Poikansa,
    ettei yksikään,
    joka Häneen uskoo,
    hukkuisi,
    vaan hänellä olisi
    iankaikkinen elämä."
    (Joh 3:16)

    Isä lähetti Poikansa pelastajaksi.

    "Sillä ei Jumala lähettänyt
    Poikaansa maailmaan
    tuomitsemaan maailmaa,
    vaan sitä varten,
    että maailma
    hänen kauttansa pelastuisi."
    (Joh 3:17)

    Uskomalla Poikaan
    me pelastumme.

    "Joka uskoo Häneen,
    sitä ei tuomita;
    mutta joka ei usko,
    se on jo tuomittu,
    koska hän ei ole uskonut
    Jumalan ainokaisen Pojan nimeen"
    (Joh 3:18)

    Näin on Isä tahtonut.

    "Sillä Minun Isäni tahto on se,
    että jokaisella,
    joka näkee Pojan ja uskoo häneen,
    on iankaikkinen elämä"
    (Joh 6:40)

    Me emme siis pelastu
    tekojen kautta.
    Vaan yksin armosta
    ja uskon kautta
    Kristuksessa Jeesuksessa
    me olemme pelastetut.

    "Jumala,
    joka on laupeudesta rikas,
    suuren rakkautensa tähden,
    jolla Hän on meitä rakastanut,
    on tehnyt meidät,
    jotka olimme kuolleet rikoksiimme,
    eläviksi Kristuksen kanssa
    - armosta te olette pelastetut –
    ja yhdessä Hänen kanssaan
    herättänyt
    ja yhdessä Hänen kanssaan
    asettanut meidät taivaallisiin
    Kristuksessa Jeesuksessa,
    osoittaakseen
    tulevina maailmanaikoina
    armonsa ylenpalttista runsautta,
    hyvyydessään meitä kohtaan
    Kristuksessa Jeesuksessa.
    Sillä armosta te olette pelastetut
    uskon kautta,
    ette itsenne kautta
    – se on Jumalan lahja -
    ette tekojen kautta,
    ettei kukaan kerskaisi."
    (Ef 2:4-9)
  2. "Sillä hän
    on meidän rauhamme,
    hän,
    joka teki molemmat yhdeksi
    ja purki erottavan väliseinän,
    nimittäin vihollisuuden,
    kun hän omassa lihassaan
    teki tehottomaksi
    käskyjen lain säädöksinensä,
    luodakseen itsessänsä
    nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi,
    tehden rauhan"
    (Ef 2:14-15)

    Jeesus teki tehottomaksi
    synnin ja kuoleman lain
    kärsimällä sen säätämän rangaistuksen.

    Israel,
    jonka kanssa
    Jumala oli solminut liiton,
    odotti Messiastaan.

    Me pakanat
    olimme vailla
    Israelin kansalaisoikeutta
    ja vieraat lupauksen liitoille
    ilman Jumalaa.

    "Muistakaa sentähden,
    että te ennen,
    te lihanne puolesta pakanat,
    jotka olette saaneet
    ympärileikkaamattomien nimen niiltä,
    joita,
    lihaan käsillä tehdyn
    ympärileikkauksen mukaisesti,
    sanotaan ympärileikatuiksi -
    että te siihen aikaan
    olitte ilman Kristusta,
    olitte vailla Israelin kansalaisoikeutta
    ja vieraat lupauksen liitoille,
    ilman toivoa
    ja ilman Jumalaa maailmassa;
    mutta nyt,
    kun olette Kristuksessa Jeesuksessa,
    olette te,
    jotka ennen olitte kaukana,
    päässeet lähelle Kristuksen veressä."
    (Ef 2:11-13)

    Ja näin Israelin ja pakanoiden välillä
    oli vihollisuus.

    Ja tämä vihollisuus näkyi ihan
    Jumalan säätämässä järjestyksessä
    temppelialueesta.

    Siinä oli väliseinä,
    jota Paavali nimittää vihollisuudeksi.

    "Sillä hän
    on meidän rauhamme,
    hän,
    joka teki molemmat yhdeksi
    ja purki erottavan väliseinän,
    nimittäin vihollisuuden"
    (Ef 2:14)

    Temppelissä
    uloimpana oleva alue
    oli nimeltään pakanoiden esipiha.

    Tämän pakanoiden esipihan
    erotti sisemmästä alueesta muuri.

    Sisempään alueeseen
    oli pääsy vain juutalaisilla.

    Voidaan siis sanoa,
    että juutalaiset olivat
    lähempänä Jumalaa (kaikkein pyhintä)
    kuin pakanat.

    Pakanoilta suljettu
    eli vain juutalaisille
    sallittu lähempänä oleva alue
    oli vielä erotettu
    alueisiin muun muassa siten,
    että naisten esipiha
    oli kauempana kuin miesten esipiha.

    Ja niin tulee ymmärrettäväksi
    myös seuraava Paavalin opetus:

    "ei ole miestä eikä naista;
    sillä kaikki te olette yhtä
    Kristuksessa Jeesuksessa"
    (Gal 3:28)

    Kaikkein lähimpänä
    kaikkein pyhintä
    oli sitten vielä alue,
    johon vain papisto sai mennä.

    Ja niin tulee ymmärrettäväksi se,
    että nyt ei ole enää
    tätäkään erotusta
    lähellä ja kaukana olevilla.

    "Mutta te olette
    'valittu suku,
    kuninkaallinen papisto,
    pyhä heimo,
    omaisuuskansa,
    julistaaksenne sen jaloja tekoja',
    joka on pimeydestä
    kutsunut teidät
    ihmeelliseen valkeuteensa;
    te, jotka ennen
    'ette olleet kansa',
    mutta nyt olette
    'Jumalan kansa',
    jotka ennen
    'ette olleet armahdetut',
    mutta nyt
    'olette armahdetut'."
    (1 Piet 2:9-10)

    Jumalan ja Israelin välillä
    olleen liiton takia
    Israel oli ollut lähellä Jumalaa.

    Mutta nyt
    Jumalan ja Israelin välinen
    uusi ja parempi liitto,
    avasi tien kaikkein pyhimpään saakka,
    jonne aiemmin
    ei päässyt kuin ylipappi kerran vuodessa.

    Ja samalla tuo
    Jumalan ja Israelin välinen
    uusi ja parempi liitto
    avasi tien
    koko Israelin kansalle Isän tykö,
    kun Jeesus lain täytettyään kuoli
    kantaen päällään
    koko maailman synnin,
    ja näin poisti synnin kirouksen.

    Ja tämän tähden
    ja todistuksena siitä,
    että lain vaatimus
    synnin suhteen oli täytetty,
    esirippu repesi ylhäältä alas asti.

    Mutta myös
    tuo väliseinämä
    juutalaisten ja pakanoiden välistä
    tuli tarpeettomaksi.

    Jeesuksesta tuli tie ja ovi Isän tykö
    ylipapille ja muulle papistolle,
    miehille ja naisille
    - ja vielä pakanoillekin.

    Olemme nyt kaikki
    Jumalan ja Israelin välillä solmitusta
    uudesta ja paremmasta liitosta
    osallisia
    ja Jeesuksessa yhtä lähellä Jumalaa.

    "kun hän omassa lihassaan
    teki tehottomaksi
    käskyjen lain säädöksinensä,
    luodakseen itsessänsä
    nuo kaksi
    yhdeksi uudeksi ihmiseksi,
    tehden rauhan,
    ja yhdessä ruumiissa
    sovittaakseen molemmat
    Jumalan kanssa
    ristin kautta,
    kuolettaen itsensä kautta
    vihollisuuden."
    (Ef 2:15-16)

    Synnin ja kuoleman laki
    sulki kaikki ulkopuolelle,
    sillä synti on
    vihollisuus Jumalaa vastaan.

    Mutta Jumalan
    ja Israelin välillä
    ollut lakiliitto
    varjeli kuitenkin
    Israelin kansan täystuholta niin,
    että Messias saattoi
    tulla maailmaan luvatulla tavalla.

    "Ja hän tuli
    ja julisti rauhaa teille,
    jotka kaukana olitte,
    ja rauhaa niille,
    jotka lähellä olivat;
    sillä hänen kauttansa
    on meillä molemmilla
    pääsy yhdessä Hengessä
    Isän tykö.
    Niin ette siis enää ole
    vieraita ettekä muukalaisia,
    vaan te olette
    pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä,
    apostolien ja profeettain perustukselle
    rakennettuja,
    kulmakivenä itse Kristus Jeesus,
    jossa koko rakennus
    liittyy yhteen
    ja kasvaa pyhäksi temppeliksi
    Herrassa;
    ja hänessä
    tekin yhdessä muitten kanssa
    rakennutte Jumalan asumukseksi
    Hengessä."
    (Ef 2:17-22)

    Vihollisuus
    Israelin ja pakanoiden välillä
    on siis poistettu täydellisesti.
    Me olemme yksi uusi ihminen.

    Tuo yksi uusi ihminen
    on Jeesus Kristus,
    jonka ruumis eli Morsian
    muodostuu
    Israelista ja pakanoista
    uloskutsuttujen joukosta.
  3. "Sillä hän
    on meidän rauhamme,
    hän,
    joka teki molemmat yhdeksi
    ja purki erottavan väliseinän,
    nimittäin vihollisuuden"
    (Ef 2:14)

    Katso tarkemmin
    avauksesta.
  4. "Sillä niin on Jumala
    maailmaa rakastanut,
    että hän antoi
    ainokaisen Poikansa,
    ettei yksikään,
    joka häneen uskoo,
    hukkuisi,
    vaan hänellä olisi
    iankaikkinen elämä."
    (Joh 3:16)

    Meidät siirretään
    hengellisen kuoleman tilasta
    Elämään
    sinä hetkenä,
    kun nostamme katseemme
    Puuhun Ripustettuun
    Jumalan ainosyntyiseen Poikaan,
    Jumalan Karitsaan,
    joka kuoli syntiuhrina
    meidän edestämme.

    Tuossa hetkessä
    syntimme on pesty pois
    ja Hengen yhteys taivaisiin avattu.

    Tuossa hetkessä
    sovitus on astunut voimaan,
    ja katkennut yhteys Jumalan kanssa
    korjaantunut.

    Golgatan puu on linkkiasema,
    jonka langaton yhteys
    on jatkuvasti auki
    Jumalan taivaisiin.

    Ja taivas odottaa vain lupaa
    saada avata yhteys
    Golgatan puulta alas
    jopa kaikkein syvimmissä katveissa
    oleviin ihmisiin.

    Katseen kohottaminen
    Puuhun Ripustettuun
    Jumalan ainokaiseen Poikaan,
    Jumalan Karitsaan,
    joka antoi Henkensä
    meidän edestämme,
    vaikuttaa meissä
    pelastavan uskon.

    Tuosta hetkestä alkaen
    me saamme elää
    Jumalan Pojan uskossa.
    Se ei ole
    meistä lähtöisin olevaa uskoa,
    vaan Jeesuksen uskoa meissä.

    Uskon perustana on se,
    mitä Jumala on tehnyt.

    Tästä uskosta voi elää vain se,
    joka on saanut sen
    lahjaksi Jumalalta.

    Uskonnon harjoittaminen
    ei meitä pelasta.
    Meidät pelastaa
    vain ja ainoastaan Herra,
    jos panemme luottamuksemme Häneen.

    Kun kaikki oli täytetty
    Jumalan pelastussuunnitelmassa,
    repesi esirippu
    Temppelin kaikkein pyhimmän edestä.

    Ja myös
    Temppelialueen pihalla ollut väliverho,
    joka erotti pakanakansat
    Israelin kansasta
    omaan erilliseen esipihaansa,
    poistettiin.

    Kaikille ihmisille
    on nyt avattu avoin yhteys
    Kaikkein Pyhimpään saakka
    siihen Jumalan kirkkauden läsnäoloon
    ja Jumalan yhteyteen,
    johon Jumala on ihmisen tarkoittanut.

    Tämä tapahtuu siten,
    että me otamme Jeesuksen vastaan.
    Silloin me olemme syntyneet Hänestä,
    joka on Elämän lähde ja Jumalan Sana.
  5. Maa oli kuollut, pimentynyt,
    syvien vesien alle hautautunut.
    Mutta kun Valkeus tuli
    pimeyden keskelle,
    maa syntyi uudelleen.

    Ihminen Jumalan kuvana vallitsi
    ympärillään olevaa luomakuntaa,
    mutta menetti synnin pettämänä
    maan hallintaoikeuden.

    Kuolema astui maailmaan.
    Ja niin maa
    ja maan tomua oleva savimajamme
    tekevät taas kuolemaa.

    Messias syntyi.
    Valkeus tuli jälleen pimeyden keskelle.
    Mutta nyt Hän ei enää tehnyt
    sekasortoisesta maasta paratiisia.

    Mutta Hän tulee
    Jumalan Valtakunnan Kuninkaana
    Hallitsijaksi sydämeen,
    jota peittävät syvät vedet ja pimeys.

    Pimeys väistyy ja Elämä syntyy,
    kun sisimpäämme astuu
    Todellinen Valkeus.

    Samoinkuin sekasortoinen maa
    ei itse itseään muotoillut,
    ei ihminenkään voi
    potkaista itse itseään elämään.

    Jumalan lapseksi ei voi ponnistaa.
    Jumalan lapseksi synnytään.

    Ensimmäinen tunnusteko,
    jonka Jeesus ihmisenä teki,
    oli veden muuttaminen viiniksi.

    Palvelijat täyttivat kiviastiat vedellä.
    Jeesus muutti veden viiniksi.
    Kohta viini virtasi häävieraiden suonissa.

    Tämän ihmeen Jeesus haluaa
    meissä kiviastioissa tehdä.
    Ja silloin tuo elävä vesi
    alkaa virrata myös meidän sisimmässämme.

    "Jos joku janoaa,
    niin tulkoon minun tyköni
    ja juokoon.
    Joka uskoo minuun,
    hänen sisimmästään on,
    niinkuin Raamattu sanoo,
    juokseva elävän veden virrat.
    Mutta sen hän sanoi
    Hengestä,
    joka niiden piti saaman,
    jotka uskoivat häneen"
    (Joh 7:37-39)

    Nikodemus, jos kuka,
    tunsi Jumalan niin hyvin,
    kuin se vanhan liiton
    eli Vanhan testamentin aikana
    oli mahdollista.
    Hän oli fariseus,
    juutalaisten neuvoston jäsen,
    Israelin opettaja.
    Ja vilpitön sydämeltään.

    Hän ymmärsi Jeesuksessa olevan
    jotain sellaista,
    jota Nikodemuksessa itsessään
    ja muissa lainopettajissa
    ei ollut.

    Ja siksi Nikodemus lähestyi
    Jeesusta, joskin salaa yöllä.

    Keskustelu osoittaa,
    ettei Nikodemus
    tosiasiassa ymmärtänyt
    yhtään mitään
    Jumalan valtakunnasta.

    Jeesus ilmaisee heti kärkeen syyn
    Nikodemuksen sokeuteen:

    "Totisesti, totisesti
    minä sanon sinulle:
    joka ei synny uudesti, ylhäältä,
    se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa."
    (Joh 3:3)

    Nikodemus kysyi:

    "Kuinka
    ihminen voi vanhana syntyä?
    Ei kai voi mennä jälleen
    äitinsä kohtuun ja syntyä?"
    (Joh 3:4)

    Jeesus oikaisee väärinkäsityksen.
    Kysymys ei ole lainkaan siitä,
    että meidän ruumiimme
    syntyisi uudelleen äidin ruumiista,
    vaan hengestä,
    joka syntyy Hengestä.

    "Totisesti, totisesti
    sanon sinulle:
    ellei joku synny
    vedestä ja Hengestä,
    hän ei voi päästä sisälle
    Jumalan valtakuntaan.
    Mikä lihasta on syntynyt, on liha,
    ja mikä Hengestä on syntynyt,
    on henki.
    Älä ihmettele,
    että sanoin sinulle:
    teidän täytyy syntyä ylhäältä.
    Tuuli puhaltaa, missä tahtoo,
    ja sen äänen kuulet,
    mutta et tiedä,
    mistä se tulee
    ja minne se menee.
    Niin on jokainen,
    joka on Hengestä syntynyt."
    (Joh 3:5-8)

    Ja nyt Nikodemus kysyy:

    "Miten tämä voi tapahtua?"
    (Joh 3:9)

    Jeesus toteaa,
    että Israelin rabbina eli
    Vanhan testamentin
    kirjoitusten opettajana
    Nikodemuksen
    olisi pitänyt tietää
    vastaus.

    "Sinä olet Israelin opettaja,
    etkä tätä tiedä!"
    (Joh 3:10)

    Jeesus ei suostu kertomaan
    taivaallisia salaisuuksia siitä,
    kuinka tuo ihme tapahtuu.

    :bible:
    Johannes kirjoitti:

    "Totisesti, totisesti
    sanon sinulle:
    me puhumme,
    mitä tiedämme,
    ja todistamme,
    mitä olemme nähneet,
    ettekä ota vastaan
    todistustamme.
    Jos puhun teille maallisia
    ettekä usko,
    kuinka uskotte,
    jos puhuisin teille taivaallisia?"
    (Joh 3:11-12)

    Mutta Jeesus vastaa
    Nikodemuksen kysymykseen,
    miten se voi tapahtua,
    pohjaten vastauksensa
    Neljännen Mooseksen kirjan
    tapahtumaan,
    joka Nikodemuksen siis
    olisi pitänyt tietää ja ymmärtää.

    "Kukaan ei ole noussut taivaaseen,
    paitsi Hän,
    joka taivaasta tuli alas,
    Ihmisen Poika.
    Niin kuin Mooses
    ylensi käärmeen erämaassa,
    niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän,
    jotta jokaisella, joka Häneen uskoo,
    olisi iankaikkinen elämä"
    (3:13-15)

    Uudestisyntyminen siis edellyttää,
    että Ihmisen Poika
    on ylennetty eli korotettu ristille.

    Tämä edellytys on jo täytetty.
    Jäljellä on enää yksi edellytys.

    Ihmisen tulee nostaa katseensa
    tuohon Puuhun Ripustettuun
    aivan samoin kuin
    myrkkykäärmeen pureman saaneet
    nostivat katseensa
    puuhun ripustettuun vaskikäärmeeseen.

    "Herra sanoi Moosekselle:
    Tee itsellesi käärme
    ja pane se tangon päähän,
    niin jokainen purtu,
    joka siihen katsoo, jää eloon.
    Niin Mooses teki vaskikäärmeen
    ja pani sen tangon päähän;
    jos ketä käärmeet sitten purivat
    ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen,
    niin hän jäi eloon."
    (Num 21:8-9)

    Jeesus on tuo synnitön vaski
    mutta meidän tähtemme
    synniksi tehty käärme
    joka ripustettiin puuhun.

    Me olemme niitä,
    jotka saamme nostaa katseemme
    Golgatan Puuhun Ripustettuun
    Jeesukseen Kristukseen.

    Tuossa kohtaamisessa
    me saamme lahjaksi uskon,
    jonka Jeesus vaikuttaa.
    Ja tapahtuu ihmeistä suurin,
    meidät siirretään
    iankaikkisesta kuolemasta
    iankaikkiseen Elämään.
  6. "Sillä niin on Jumala
    maailmaa rakastanut,
    että hän antoi
    ainokaisen Poikansa,
    ettei yksikään,
    joka häneen uskoo,
    hukkuisi,
    vaan hänellä olisi
    iankaikkinen elämä."
    (Joh 3:16)

    Meidät siirretään
    hengellisen kuoleman tilasta
    Elämään
    sinä hetkenä,
    kun nostamme katseemme
    Puuhun Ripustettuun
    Jumalan ainosyntyiseen Poikaan,
    Jumalan Karitsaan,
    joka kuoli syntiuhrina
    meidän edestämme.

    Tuossa hetkessä
    syntimme on pesty pois
    ja Hengen yhteys taivaisiin avattu.

    Tuossa hetkessä
    sovitus on astunut voimaan,
    ja katkennut yhteys Jumalan kanssa
    korjaantunut.

    Golgatan puu on linkkiasema,
    jonka langaton yhteys
    on jatkuvasti auki
    Jumalan taivaisiin.

    Ja taivas odottaa vain lupaa
    saada avata yhteys
    Golgatan puulta alas
    jopa kaikkein syvimmissä katveissa
    oleviin ihmisiin.

    Katseen kohottaminen
    Puuhun Ripustettuun
    Jumalan ainokaiseen Poikaan,
    Jumalan Karitsaan,
    joka antoi Henkensä
    meidän edestämme,
    vaikuttaa meissä
    pelastavan uskon.

    Tuosta hetkestä alkaen
    me saamme elää
    Jumalan Pojan uskossa.
    Se ei ole
    meistä lähtöisin olevaa uskoa,
    vaan Jeesuksen uskoa meissä.

    Uskon perustana on se,
    mitä Jumala on tehnyt.

    Tästä uskosta voi elää vain se,
    joka on saanut sen
    lahjaksi Jumalalta.

    Uskonnon harjoittaminen
    ei meitä pelasta.
    Meidät pelastaa
    vain ja ainoastaan Herra,
    jos panemme luottamuksemme Häneen.

    Kun kaikki oli täytetty
    Jumalan pelastussuunnitelmassa,
    repesi esirippu
    Temppelin kaikkein pyhimmän edestä.

    Ja myös
    Temppelialueen pihalla ollut väliverho,
    joka erotti pakanakansat
    Israelin kansasta
    omaan erilliseen esipihaansa,
    poistettiin.

    Kaikille ihmisille
    on nyt avattu avoin yhteys
    Kaikkein Pyhimpään saakka
    siihen Jumalan kirkkauden läsnäoloon
    ja Jumalan yhteyteen,
    johon Jumala on ihmisen tarkoittanut.

    Tämä tapahtuu siten,
    että me otamme Jeesuksen vastaan.
    Silloin me olemme syntyneet Hänestä,
    joka on Elämän lähde ja Jumalan Sana.
  7. "ja kirjat avattiin;
    ja avattiin toinen kirja,
    joka on elämän kirja;
    ja kuolleet tuomittiin
    sen perusteella,
    mitä kirjoihin oli kirjoitettu,
    tekojensa mukaan.
    ---
    Ja joka ei ollut
    elämän kirjaan kirjoitettu,
    se heitettiin tuliseen järveen."
    (Ilm 20:12-15)

    Kun (hengellisesti) kuolleet
    tuomitaan,
    niin Elämän kirja on auki
    sen varmistamiseksi,
    ettei kyseistä nimeä löydy
    Elämän kirjasta,
    vaan se on pyyhitty sieltä pois.

    Muista kirjoista,
    jotka tuossa hetkessä ovat
    avattuna,
    luetaan kuolleiden teot,
    ja näiden tekojen mukaan
    kuolleet tuomitaan.

    Siis kunkin ihmisen osalta
    on kirjoitettu tekojen kirja
    sitä mukaa kuin ihminen
    on tekoja tehnyt.

    Ja sitten eräänä päivänä
    (hengellisesti) kuolleet
    seisovat Valtaistuimen edessä,
    ja kirjat avataan.

    Jokaisen ihmisen teot
    on kirjattu omaan kirjaansa.

    Noiden kirjojen
    avaamisen jälkeen
    avataan toinen kirja,
    joka on vain yksi kirja
    eli Elämän kirja.

    Siinä on niiden ihmisten nimet,
    joiden nimiä
    ei ole sieltä pyyhitty pois.

    Ennen kuolleiden tuomiota
    tarkistetaan vielä
    Elämän kirjasta,
    että nimeä ei sieltä löydy.

    Ja jos ei löydy,
    niin sitten tuomitaan
    tekojen mukaan.

    Tuossa tuomion hetkessä tuomitaan
    vain kuolleet,
    ja ymmärrän tässä tarkoitettavan
    nimenomaan hengellisesti kuolleita.

    Kaikki ovat tuossa vaiheessa
    toki jo kokeneet
    ruumiillisen kuoleman
    ja myös
    ruumiin ylösnousemisen.

    Mutta tuossa tuomiossa
    tuomitaan vain kuolleet
    tarkoittaen niitä,
    joiden nimeä ei löydy
    Elämän kirjasta.

    Jokaisen ihmisen nimi
    on kirjoitettu Elämän kirjaan
    jo ennen maailman perustamista.

    Jumala ei ole tarkoittanut
    yhtään ihmistä kadotukseen.
    Jokainen on luotu Jumalan yhteyteen.

    Ja siltä varalta,
    että tapahtuu syntiinlankeemus,
    oli jo ennen maailman perustamista
    myös tehty suunnitelma
    pulaan joutuneen ihmissuvun
    pelastamisesta.

    Jumala siis tahtoo,
    että kaikki ihmiset pelastuisivat.

    Ja sen tähden kaikki on valmiina.
    Valitettavasti kaikki ihmiset
    eivät halua tulla Jumalan yhteyteen.

    Ja tällaisia ihmisiä on
    maan päällä erityisesti
    lopun aikana.

    "Peto, jonka sinä näit,
    on ollut,
    eikä sitä enää ole,
    mutta se on nouseva syvyydestä
    ja menevä kadotukseen;
    ja ne maan päällä asuvaiset,
    joiden nimet
    eivät ole kirjoitetut elämän kirjaan,
    hamasta maailman perustamisesta"
    (Ilm 17:8)

    Tuon mukaan,
    jos nimi löytyy Elämän kirjasta,
    se on ollut siellä hamasta
    maailman perustamisesta asti.

    Mutta kuten jo alussa totesin,
    se on kirjoitettu sinne
    jo ennen maailman perustamista
    samaan aikaan kun laadittiin
    pelastussuunnitelma siltä varalta,
    että ihminen lankeaa syntiin.

    Uskovienkin keskuuteen
    on iskostunut lausahduksia,
    joita ei Raamatusta löydy.

    Yksi tällainen on sanonta,
    jonka mukaan tulin uskoon
    ja synnyin uudesti ylhäältä
    Jumalan lapseksi
    ja nimeni kirjoitettiin
    Elämän kirjaan.

    Tällaista ei kuitenkaan
    Raamatussa sanota.
    Vaan nimemme on ollut
    kirjoitettuna Elämän kirjassa
    maailman perustamisesta asti.

    Kun Jeesus oli lähettänyt
    kuusi tusinaa miestä
    kaksittain edellään
    kaupunkeihin ja kyliin,
    niin nämä eivät olleet vielä
    syntyneet uudesti ylhäältä Hengestä.

    Kun he palasivat Jeesuksen tykö
    iloiten siitä,
    että riivaajatkin
    olivat heille alamaisia,
    Jeesus sanoi:

    "Älkää kuitenkaan siitä iloitko,
    että henget ovat teille alamaiset,
    vaan iloitkaa siitä,
    että teidän nimenne
    ovat kirjoitettuina taivaissa."
    (Luuk 10:20)

    Siis he eivät olleet
    vielä uudestisyntyneet,
    ja kuitenkin
    heidän nimensä oli taivaissa.
    Sama koskee kaikkia lapsia.

    Sallikaa lasten tulla minun tyköni,
    älkääkä estäkö heitä,
    sillä sellaisten on
    Jumalan valtakunta.
    (Mark 10:14 STLK)

    Ja samaan joukkoon kuului
    tietenkin myös perustusina
    eli Jeesuksen opetuslapset,
    joista yksi ei koskaan
    syntynyt uudesti
    ylhäältä Hengestä.

    Mutta kaikkien ihmisten nimi
    on jo maailman perustamisesta asti
    kirjoitettuna Elämän kirjaan.

    Löydämme Ilmestyskirjan osiosta
    'Mikä nyt on'
    moniakin seurakuntia,
    joiden joukossa on ihmisiä,
    jotka eivät ole Jeesuksen omia.

    Ja joidenkin kohdalla
    ei ovi koskaan aukea.
    Silloin nimi pyyhitään lopulta pois
    Elämän kirjasta.

    Mutta me,
    jotka olemme
    avanneet sydämemme oven
    Jeesukselle
    olemme enemmän kuin voittajia.

    "Joka voittaa,
    se näin puetaan valkeihin vaatteisiin,
    enkä minä pyyhi pois hänen nimeänsä
    elämän kirjasta,
    ja minä olen tunnustava hänen nimensä
    Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä.
    (Ilm 3:5)

    Jeesukseen uskovat
    ovat jo nyt siirretyt
    kuolemasta elämään.
    eivätkä he joudu tuomittavaksi.

    "Totisesti,
    totisesti minä sanon teille:
    joka kuulee minun sanani
    ja uskoo häneen,
    joka on minut lähettänyt,
    sillä on iankaikkinen elämä,
    eikä hän joudu tuomittavaksi,
    vaan on siirtynyt
    kuolemasta elämään."
    (Joh 5:24)

    Sen sijaan me joudumme/pääsemme
    jo yli tuhat vuotta
    ennen tuota viimeistä tuomiota
    Kristuksen palkintotuomioistuimen eteen.
    Mutta kadotustuomio
    ei Kristuksen omia kohtaa.
  8. "Veljeni,
    älkööt aivan monet teistä
    pyrkikö opettajiksi,
    sillä te tiedätte,
    että me saamme
    sitä kovemman tuomion.
    Sillä monessa kohden
    me kaikki hairahdumme.
    Jos joku ei hairahdu puheessa,
    niin hän on täydellinen mies
    ja kykenee hillitsemään
    myös koko ruumiinsa.
    Kun panemme suitset
    hevosten suuhun,
    että ne meitä tottelisivat,
    niin voimme ohjata
    niiden koko ruumiin.
    Katso,
    laivatkin,
    vaikka ovat niin suuria
    ja tuimain tuulten kuljetettavia,
    ohjataan varsin pienellä peräsimellä,
    minne perämiehen mieli tekee.
    Samoin myös kieli on pieni jäsen
    ja voi kuitenkin kerskata
    suurista asioista.
    Katso,
    kuinka pieni tuli,
    ja kuinka suuren metsän se sytyttää!
    Myös kieli on tuli,
    on vääryyden maailma;
    kieli on se meidän jäsenistämme,
    joka tahraa koko ruumiin,
    sytyttää tuleen elämän pyörän,
    itse syttyen helvetistä."
    (Jaak 3:1-6)

    Kieli tahraa koko ruumiin.
    Jos hallitsee kielensä,
    on täydellinen ihminen,
    joka kykenee hillitsemään
    koko ruumiinsa.
    Puhdas ja tahraton
    Jumalanpalvelus
    on mahdollista vain,
    jos hillitsemme kielemme.

    "Kielellä me kiitämme
    Herraa ja Isää,
    ja sillä me kiroamme ihmisiä,
    Jumalan kaltaisiksi luotuja;
    samasta suusta lähtee
    kiitos ja kirous.
    Näin ei saa olla, veljeni"
    (Jaak 3:9-10)

    Jos saa hallintaan kielensä,
    niin kaikki
    Jaakobin kirjeen kehotukset
    sen alusta alkaen
    ovat mahdollisia toteuttaa.
    Jos kieltä ei saa hallintaan,
    niin Jumalanpalveluksemme
    on turha.

    "Jos joku luulee olevansa
    jumalanpalvelija,
    mutta ei hillitse kieltään,
    vaan pettää sydämensä,
    niin hänen
    jumalanpalveluksensa
    on turha."
    (Jaak 1:26)

    Seuraava jae päättääkin
    sitten jo Jaakobin kirjeen
    ensimmäisen luvun.
    Ja hyvin yllättävällä tavalla,
    kun se kertoo,
    mitä on puhdas ja tahraton
    Jumalanpalvelus.

    "Puhdas ja tahraton
    jumalanpalvelus
    Jumalan ja Isän silmissä
    on käydä katsomassa
    orpoja ja leskiä
    heidän ahdistuksessaan
    ja varjella itsensä niin,
    ettei maailma saastuta."
    (Jaak 1:27)

    Jumalanpalvelus
    ei kohdistukaan
    ensisijaisesti
    suoraan Jumalaan.
    Se kohdistuu
    Jumalan kuviksi luotuihin ihmisiin.
    Ja puhtaan siitä tekee se,
    että pidämme itsemme puhtaina.
    Se tarkoittaa sitä,
    että puhdistamme
    ajatusmaailmamme.
    ja silloin laivamme menee sinne
    mihin me perämiehenä
    sen haluamme menevän.
    Jeesus sanoi:

    "Sillä sisästä,
    ihmisten sydämestä,
    lähtevät
    pahat ajatukset,
    haureudet,
    varkaudet,
    murhat,
    aviorikokset,
    ahneus,
    häijyys,
    petollisuus,
    irstaus,
    pahansuonti,
    jumalanpilkka,
    ylpeys,
    mielettömyys.
    Kaikki tämä paha
    lähtee sisästä ulos
    ja saastuttaa ihmisen."
    (Mark 7:21-23)

    Miten varjelemme ajatuksemme.
    Pitämällä huolen siitä,
    ettei maailma saastuta.
    Siis
    puhdas ja tahraton Jumalanpalvelus
    on vapaata maailmasta.
    Kaikki,
    mikä maailmasta on lähtöisin,
    on itse asiassa
    epäjumalanpalvelusta.

    Ja kun synti ei sydäntä paina,
    niin ei tarvitse kiukutella ihmisille
    vaan voimme palvella heitä.
    Ja se on Jumalanpalvelusta.