Trexnonar

Trexnonar profiilikuva
Joulu 2024
Liittynyt 10v sitten
102 aloitusta · 2601 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Mutta kyllähän sulla voi syntyä uudet aivot kuoleman jälkeen, koska sulla syntyi viimeksikin aivoit sillon kun synnyit. Mikä estäisi että syntyisi uusi keho ja aivot jossa sinä sitten taas olet?
Kuolemanrajakokemukset ja huumeet viittavat siihen että mitä enemmän aivot tuhoutuu, sitä tietoisemmaksi me tulemme, koska ne joilla on kuolemanrajakokemuksia sanovat usein että he tunsivat että he olivat yhtä maailmankaikkeuden kanssa, ja tunsivat sanoinkuvaamatonta rakkautta ja sellaista.

Tutkimuksia kannabiksen käyttäjistä myös viittaavat siihen että ihmisillä on suurimmat ja voimakkaimmat kokemukset juuri sillon kun aivoissa on vähiten toimintaa.
Mutta kerta sun tietoisuus pystyi alkaa yhden kerran (syntymä), mikä estäisi sitä alkamaan uudestaan kuoleman jälkeen?

Se mitä ateistit ja kristityt pelkää on varmaan reinkarnaatiota/jälleensyntymistä, että elämä jatkuu ikuisesti, siksi he uskovat että he pääsevät paratiisiin.
Iloista ei olisi mitään hyötyä jos ei ole olemassa, koska sillon ei ole mitään kärsimystä tai tylsyyttä.

Miksi luulet että tietoisuus ei ole ikuinen? Säähän uskot että sun tietoisuutta ei ollut ennen syntymää, ja sen jälkeen tietoisuutesi syntyi, niin jos tietoisuutesi häviää, sää palaat samaan tilaan missä olit ennen syntymää, ja voit siis syntyä uudesta, ikuisesti.

Elämä ja tietoisuus on ainut mistä meillä on todisteita, niin miksi uskoisimme ikuiseen kuolemaan, kun meillä ei ole todisteita siitä?
Jos kuolema tarkoittaisi että tietoisuus katoaa ikuisesti, miten kukaan looginen ihminen voisi pelätä sitä?

Päinvastoin, ainoastaan epäloogiset ihmiset voi pelätä sitä, koska jos tietoisuus katoaa, se tarkoittaa kaiken kärsimyksen loppua, toisin sanoen jos uskot että tietoisuus katoaa kuoleman jälkeen, uskot että pääset paratiisiin kuoleman jälkeen, koska paratiisi on paikka missä ei ikinä enää ole kärsimystä.
Jos on olemassa "ulkopuolinen" todellisuus, me emme voi koskaan tietää että se on olemassa, koska tietoisuus on ainut tapa tietää mitään, ja kaikki mitä me koemme on tietoisuudessa. Miksi siis turhaan olettaa että on olemassa ulkopuolinen todellisuus? Occamin partaveitsi leikkaa pois ulkopuolisen todellisuuden.
Se perustuu tietysti vaan olettamukseen. Monet nykyään sanovat että galakseja ei ole edes olemassa, eikä tähtiäkään (sillä tavalla, että ne olisivat kuten aurinko), ja maa on oikeastaan lättänä, ja NASA ja muut ovat huijanneet meitä. Hae "flat earth" youtube:estä jos haluat tietää lisää siitä.
Se on materio-idealismia, tai objektiivista idealismia, koska tietoisuus on kaiken aineen takana oleva voima, ja aine on kondensoitua tietoisuutta.
Hyvin sanottu. Tietoisuus on dualismi. Meillä on tunne että MINÄ OLEN, koska me tunnemme että me EI OLLA äärettömyys joka on ympärillämme.

Mutta me tiedämme että ihmiset jotka käyttävät huumeita, tai jotka kokevat valaistumisen/nirvanan, tai kuolemanrajakokemuksen, saavat usein tunnelman että he ovat yhtä kaiken kanssa, ja "minä" on kaikki, ja "minää" ei ole olemassa, koska se sulautuu äärettömyyden kanssa.

Mitään ei olisi olemassa ilman dualismia joka erottaa minän kaikkeudesta. Tietoisuus on peräisin "ei mistään", joka on kaikki mitä on olemassa, mikä on paradoksi, ja siksi sen pitää erottautua kaikkeudesta, minän, tietoisuuden kautta.
Miksi geeniyhdistelmä ja ympäristö muka tarvitsisi olla samanlainen että voisit olla olemassa, ja että voisit olla sinä? Jos olisit syntyny vaikka Afrikassa, kyllä sää olisit sää kuitenkin; sulla vaan olis erilainen elämä.

Muisti ja kokemukset ei ole sama kuin tietoisuus. Jos menettäisit muistin, kyllä sää vieläki tuntisit että olisit olemassa.
Jos palaat samaan tilaan kun ennen syntymääsi, sillon voit siis syntyä taas, koska viimeksikin synnyit, kun olit siinä tilassa.
95% ateisteista on materialisteja, siksi niitä voi melkeen käyttää synonyymeinä
Tuota minäkin olen miettinyt, että me käytetään koko ajan "hienompaa" energiaa (nopeampaa värähtelyä) meidän teknologiassa. Me olemme käyttäneet esimerkiksi vettä, sitten höyryä, sitten sähköä, ja seuraavaksi käytämme ehkä fotoneja ja kvarkkeja.

Tällä tavalla, jos tietoisuus on niitä pienempiä värähtelyjä ja hiukkasia, kuten sanotaan, me valjastetaan lopulta tietoisuuden voimaa meidän koneissa, kuten John Keely esimerkiksi teki jo 1800-luvulla.

Mitä enemmän teknologia kehittyy, sitä enemmän meidän tietoisuus kehittyy, koska teknologia tulee tietoisuudesta, ja kummatkin vaikuttaa toisiinsa.
Syy miksi matematiikan kieli sopii niin hyvin luonnon kuvaamiseen, on koska luonto kuten matematiikkakin, on tietoisuudessa. Jos luonto olisi tietoisuuden ulkopuolella, me emme voisi käyttää matematiikkaa että ymmärtää sitä, emmekä voisi ylipäätänsä nähdä emmekä tietää mitään luonnosta.
Miten voit tietää että on olemassa "ulkopuolinen" todellisuus kun tietoisuus on ainut tapa tietää mitään? Kun näet unta, sillonkin luulet että koet ulkopuolisen todellisuuden, jota et useimmiten voi edes erottaa todellisuudesta, koska se on niin todellisen tuntoinen.
Archimedes selitti gravitaation jo yli 2000 vuotta sitten. Se johtuu aineen tiheydestä. Tiheämpi aine kulkee alaspäin, ja aine joka on vähemmän tiheä, kuten vaikka puunpala veden alla, kulkee ylöspäin. Gravitaatio ei siis aina tee että aine tippuu alaspäin, vaan riippuen tiheydestä, aine voi nousta ylöspäin.
Mitä todisteita sinulla on siitä?
Kiljuminen on tapa saada huomiota. Se on usein hälytysääni joka soi jos nainen tarvitsee apua, mutta kun lapset kiljuu, he vain haluavat huomiota jostain muusta syystä.
Mikään ei ole luonnollista, koska luonto ja kaikki mitä on olemassa on tietoisuudessa, koska ilman tietoisuutta ei voi tietää mitään. Me emme voi olla tietoisia jostain mikä on tietoisuuden ulkopuolella.

Aina on mysteerioita; jotain uutta mitä emme ymmärrä. Siinä ei ole mitään irrationaalista, vaan se on siihen mihin tiede perustuu.
Tai sitten se tarkoittaa vain sitä että emme voi nähdä äärettömästi takaspäin historiassa. Mitä enemmän menemme takaspäin historiassa, sitä vähemmän löytyy tietoa, ja historia muuttuu mytologiseksi ja satumaiseksi.

Mutta se ei tarkoita että sadut ei ole totta. Se voi tarkoittaa vaan sitä että maailma sillon oli niin erilainen, että se vaikuttaa satumaiselta nykypäivän ihmisille, ja siksi ihmiset ei usko niihin.
127 / 131
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt