Tieteen merkitys koiran kouluttamisessa

Maalaistollona maalaisjärjelläni en ole koskaan ajatellut, että jos koira osaa jonkin asian paikassa a -se toteuttaisi sen automaattisesti myös paikassa b, varsinkin jos kyseessä on koira, jonka koulutus on vielä kesken.

Maalaistollon maalaisjärjelläni olen itse kouluttanut koiraani niin, että uusi asia opetellaan ensin jossain tietyssä paikassa, jolloin koira muistaa asian nopeammin, kun yhdistää paikan ja asian toisiinsa. Sitten kun koira hallitsee tämän asian tässä tietyssä paikassa, aletaan sitä harjoitella muuallakin...

Maalaistollon maalaisjärjelläni myöskin tajuan ja ymmärrän, että vaikka koira yleensä kuinka hyvin hallitsisi jonkin asian, se on kuitenkin koira, ja uudessa tilanteessa jossa on paljon ärsykkeitä, se ei välttämättä heti tottele aivan täydellisen hyvin, jos ollenkaan... En ärsyynny ja ala tiuskia koiralleni, vaikkei se tottelisikaan...

Tiedän, että olet yksi niistä henkilöistä, joka inhoaa Millania, mutta sanonpa kuitenkin; Millan sanoo, että kun koiran käytöstä korjataan, niin ei ikinä saa olla vihainen tai ärsyyntynyt... Olisiko tämä ensimmäinen asia, josta voisit jopa olla samaa mieltä tuon kauhean keisarin kanssa? ;)

Maalaistollo. kirjoitti:

Maalaistollona maalaisjärjelläni en ole koskaan ajatellut, että jos koira osaa jonkin asian paikassa a -se toteuttaisi sen automaattisesti myös paikassa b, varsinkin jos kyseessä on koira, jonka koulutus on vielä kesken.

Maalaistollon maalaisjärjelläni olen itse kouluttanut koiraani niin, että uusi asia opetellaan ensin jossain tietyssä paikassa, jolloin koira muistaa asian nopeammin, kun yhdistää paikan ja asian toisiinsa. Sitten kun koira hallitsee tämän asian tässä tietyssä paikassa, aletaan sitä harjoitella muuallakin...

Maalaistollon maalaisjärjelläni myöskin tajuan ja ymmärrän, että vaikka koira yleensä kuinka hyvin hallitsisi jonkin asian, se on kuitenkin koira, ja uudessa tilanteessa jossa on paljon ärsykkeitä, se ei välttämättä heti tottele aivan täydellisen hyvin, jos ollenkaan... En ärsyynny ja ala tiuskia koiralleni, vaikkei se tottelisikaan...

Tiedän, että olet yksi niistä henkilöistä, joka inhoaa Millania, mutta sanonpa kuitenkin; Millan sanoo, että kun koiran käytöstä korjataan, niin ei ikinä saa olla vihainen tai ärsyyntynyt... Olisiko tämä ensimmäinen asia, josta voisit jopa olla samaa mieltä tuon kauhean keisarin kanssa? ;)

Lue lisää

No juu, nuohan oli vain esimerkkejä miten joku tai jotkut voisivat maalaisjärjellä ajatella - ei se ole ollenkaan poissuljettua etteikö joku maalaisjärjellä ajateltuna tekisi aivan samoja loppupäätelmiä kuin jokin tieteellinen tutkimus tekee. Ja juu, kyllähän Millanin tapa painottaa liikunnan tärkeyttä ja ohjaajan rauhallisuutta on fiksuja asioita, mutta monessa asiassa hän menee myös mielestäni pieleen - jos vaikka lähdetään siitä mihin koko ajatusmaailma pohjaa hänellä. Useimmat asiat hän selittää laumanjohtajuusjutuilla, mikä on vanhentuneeseen tietoon perustuva käsitys koiran käyttäytymisen syistä.

Koiran ehdoilla kirjoitti:

No juu, nuohan oli vain esimerkkejä miten joku tai jotkut voisivat maalaisjärjellä ajatella - ei se ole ollenkaan poissuljettua etteikö joku maalaisjärjellä ajateltuna tekisi aivan samoja loppupäätelmiä kuin jokin tieteellinen tutkimus tekee. Ja juu, kyllähän Millanin tapa painottaa liikunnan tärkeyttä ja ohjaajan rauhallisuutta on fiksuja asioita, mutta monessa asiassa hän menee myös mielestäni pieleen - jos vaikka lähdetään siitä mihin koko ajatusmaailma pohjaa hänellä. Useimmat asiat hän selittää laumanjohtajuusjutuilla, mikä on vanhentuneeseen tietoon perustuva käsitys koiran käyttäytymisen syistä.

Lue lisää

No selitäs sitten, että miksi se Millanin tapa kouluttaa toimii kuitenki, jos se on vanhentunutta tietoa? Tarviiko kaikki aina heittää ylösalaisin, jos joku uusin tutkimus sanoo jotaki? Mitä jos kaikki heittää taas huomenna häränpyllyä, niin heitätkö kaiken jo oman kokemukses kautta hyväksi havaitun roskiin?

Hmm... kirjoitti:

No selitäs sitten, että miksi se Millanin tapa kouluttaa toimii kuitenki, jos se on vanhentunutta tietoa? Tarviiko kaikki aina heittää ylösalaisin, jos joku uusin tutkimus sanoo jotaki? Mitä jos kaikki heittää taas huomenna häränpyllyä, niin heitätkö kaiken jo oman kokemukses kautta hyväksi havaitun roskiin?

Lue lisää

Ensinnäkin eihän me ihan oikeasti tiedetä miten hyvin ne koirat tottelee Millanin käsittelyn jälkeen, toki ohjelmassa kaikki aina sujuu lopussa hienosti mutta se onkin Hollywoodissa tuotettu viihdeohjelma... Mutta kyllähän ne Millanin jotkut metodit toimivat, mutta millä hinnalla?? Helppo esimerkki taaskin on se ohitustilanne jossa koira rähisee muille koirille - en tiedä olenko vaan sattunut näkemään sellaisia jaksoja paljon jossa näitä käsitellään vai onko niitä enemmän kuin muita ongelmia ohjelmassa. Kuitenkin, niissähän Millan puhuu siitä kuinka itsevarmasti ja johtajan elkein pitää näyttää koiralle kuka on pomo ja laumanjohtaja lenkillä ja siten koira oppii olemaan räyhäämättä. Jos laitetaan kuitenkin äänet pois ja unohdetaan se mitä Millan sanoo, ja tarkkaillaan puhtaasti koiraa niin nähdään sitä että Millan käyttää melko perinteisiä metodeja: jos koira kulkee vierellä nätisti, Millan löysää hihnan, jos koira irtoaa sivulta toista koiraa kohti tai räyhää toiselle, se saa hihnapakotteen tai jalka"kosketuksen", ja jos se kiihtyy kunnolla se alistetaan kunnes se lakkaa rähisemästä. Perinteistä pakotteilla kouluttamista, jonka tavoitteena on sammuttaa tietty käytös eli rähinä toiselle koiralle.

Yleensä ohjelmassa ei mietitä miksi koira tekee niin (paitsi tietty se johtajuusongelma), ei puhuta siitä minkälaisia kokemuksia koiralla on ohituksista, mikä koiran terveydentilanne on jne. Eli ei lainkaan perehdytä siihen mitä syitä rähinään on, lähinnä korjataan oiretta, ei syytä. Mitä koira oppii siinä: ei kannata räyhätä, koska sitten sattuu niskaan. Mutta, se oppii muutakin: kun se näkee toisen koiran, saattaa sattua niskaan. Tämän tyypin kanssa kävellessä saattaa sattua niskaan. Tällä kadulla kävellessä saattaa sattua niskaan. Jne jne. Se taas ei tee hyvää koiran halukkuudelle kävellä missä näkyy muita koiria, kävellä sillä kadulla tai kävellä sen tyypin kanssa. Jos rähinä on johtunut pelosta, ei pelkoa varmastikaan olla poistettu pakotteilla vaan tilannetta ollaan pahennettu. Jos tätä jatkuu pitkään, joka lenkki nostaa koiran stressitasoa, ja se stressi purkautuu sitten jonain toisena ongelmakäytöksenä.. kierre on valmis. Mutta jos puhtaasti katsotaan sitä toimiiko se koulutus, niin toimii: koira ohittaa toisen koiran rähisemättä (ainakin siihen saakka kun se hajoaa lopullisesti).

(Ja juu, eihän se Millanin nykäisy kovin kova ole. Mutta onneksi koirilla on usein se Illusion panta, joka pienestäkin nykäisystä kiristyy kaulan yläosassa niin että se tehokkaasti painaa henkiputkeen. Sekin on vanhan koulukunnan koulutusta, eli hapettamista. Ja sitä paitsi, jotta se nykäisy toimisi ei-toivottua käytöstä vähentävästi sen on pakko olla edes jonkin verran epämiellyttävä koiran mielestä. Jos se ei tuntuisi lainkaan, eihän koira silloin muuttaisi käytöstään kun se ei edes huomaisi koko nykäisyä. Ja jos se jalkakosketus olisi niin pehmoinen että se tuntuisi koirasta jopa mukavalta, niin sehän olisi kehoitus koiralle lisätä sitä käytöstä mitä sillä hetkellä tekee - eikä sekään varmaan ole ajatuksena).

Koiran ehdoilla kirjoitti:

Ensinnäkin eihän me ihan oikeasti tiedetä miten hyvin ne koirat tottelee Millanin käsittelyn jälkeen, toki ohjelmassa kaikki aina sujuu lopussa hienosti mutta se onkin Hollywoodissa tuotettu viihdeohjelma... Mutta kyllähän ne Millanin jotkut metodit toimivat, mutta millä hinnalla?? Helppo esimerkki taaskin on se ohitustilanne jossa koira rähisee muille koirille - en tiedä olenko vaan sattunut näkemään sellaisia jaksoja paljon jossa näitä käsitellään vai onko niitä enemmän kuin muita ongelmia ohjelmassa. Kuitenkin, niissähän Millan puhuu siitä kuinka itsevarmasti ja johtajan elkein pitää näyttää koiralle kuka on pomo ja laumanjohtaja lenkillä ja siten koira oppii olemaan räyhäämättä. Jos laitetaan kuitenkin äänet pois ja unohdetaan se mitä Millan sanoo, ja tarkkaillaan puhtaasti koiraa niin nähdään sitä että Millan käyttää melko perinteisiä metodeja: jos koira kulkee vierellä nätisti, Millan löysää hihnan, jos koira irtoaa sivulta toista koiraa kohti tai räyhää toiselle, se saa hihnapakotteen tai jalka"kosketuksen", ja jos se kiihtyy kunnolla se alistetaan kunnes se lakkaa rähisemästä. Perinteistä pakotteilla kouluttamista, jonka tavoitteena on sammuttaa tietty käytös eli rähinä toiselle koiralle.

Yleensä ohjelmassa ei mietitä miksi koira tekee niin (paitsi tietty se johtajuusongelma), ei puhuta siitä minkälaisia kokemuksia koiralla on ohituksista, mikä koiran terveydentilanne on jne. Eli ei lainkaan perehdytä siihen mitä syitä rähinään on, lähinnä korjataan oiretta, ei syytä. Mitä koira oppii siinä: ei kannata räyhätä, koska sitten sattuu niskaan. Mutta, se oppii muutakin: kun se näkee toisen koiran, saattaa sattua niskaan. Tämän tyypin kanssa kävellessä saattaa sattua niskaan. Tällä kadulla kävellessä saattaa sattua niskaan. Jne jne. Se taas ei tee hyvää koiran halukkuudelle kävellä missä näkyy muita koiria, kävellä sillä kadulla tai kävellä sen tyypin kanssa. Jos rähinä on johtunut pelosta, ei pelkoa varmastikaan olla poistettu pakotteilla vaan tilannetta ollaan pahennettu. Jos tätä jatkuu pitkään, joka lenkki nostaa koiran stressitasoa, ja se stressi purkautuu sitten jonain toisena ongelmakäytöksenä.. kierre on valmis. Mutta jos puhtaasti katsotaan sitä toimiiko se koulutus, niin toimii: koira ohittaa toisen koiran rähisemättä (ainakin siihen saakka kun se hajoaa lopullisesti).

(Ja juu, eihän se Millanin nykäisy kovin kova ole. Mutta onneksi koirilla on usein se Illusion panta, joka pienestäkin nykäisystä kiristyy kaulan yläosassa niin että se tehokkaasti painaa henkiputkeen. Sekin on vanhan koulukunnan koulutusta, eli hapettamista. Ja sitä paitsi, jotta se nykäisy toimisi ei-toivottua käytöstä vähentävästi sen on pakko olla edes jonkin verran epämiellyttävä koiran mielestä. Jos se ei tuntuisi lainkaan, eihän koira silloin muuttaisi käytöstään kun se ei edes huomaisi koko nykäisyä. Ja jos se jalkakosketus olisi niin pehmoinen että se tuntuisi koirasta jopa mukavalta, niin sehän olisi kehoitus koiralle lisätä sitä käytöstä mitä sillä hetkellä tekee - eikä sekään varmaan ole ajatuksena).

Lue lisää

Totta, Millanin tapa kouluttaa on monelta osin sellaista, mitä on iän kaiken tehty, ja iän kaiken se on toiminut... Miksihän? Ja miten nykyisin kaikista uusimmista tutkimuksista huolimatta on ongelmakoiria enemmän kuin koskaan, ja ne jotka on perinteisin menetelmin koulutettu, ovat niitä joilla ongelmia ei ole?

Kyllä siinä ohjelmassa muuten on ollut jakso, joissa pahimpia tapauksia on näytetty vuosien jälkeen, ja koirat on rauhallisia ja tasapainoisia.

Koirien huonon käytöksen syytä etsitään silloin, jos koira on ollut pennusta asti omistajallaan, mutta usein nämä koirat on hylättyjä koiria koiratarhoilta, joten syytä ei tiedetä, kun ei tiedetä mitä niille on aiemmin tapahtunut ja miten on kohdeltu...

Millan taluttaa koiria pitelemällä remmiä kahdella sormella ja kahdella sormella hän myös pitää remmiä nykäistessään siitä, joten ei varmasti satu koiraan, voimaa ei ole niin paljon. Se panta on ylhäällä kaulassa siksi, että sillä kohdalla kaulastaan koira ei voi vetää niin kovasti kuin jos panta on alempana, sama juttu kuin kuonopannan kanssa, eli kuonolla koira ei voi kiskoa yhtä voimakkaasti. Onko kuonopantakin rääkkäystä? Ainakin eläinlääkärit ja pehmeillä menetelmillä kouluttavat kouluttajat suosittelevat kuonopantaa... Rääkätäänkö hevosiakin, sillä kuonopantahan on sama asia, kuin hevosen päitset..? Hevosta muuten talutetaan päästään juuri siitä syystä, että päällään hevonenkaan ei voi kiskoa, mutta kaulallaan voisi. Joskus olen nähnyt, että hevosellakin on köysi ylhäällä kaulan yläosassa, ja sitä on talutettu niin.... Taas syynä se, että siellä ylempänä kaulassa ei ole voimaa -ei hapettaminen...

Remmin nykäisyllä ja sillä pienellä jalalla tapahtuvalla napautuksella on sama merkitys, kuin jos ihminen tökkää toista sormella esim. selkään tai käsivarteen saadakseen toisen huomion. Ei kivulias kosketus, mutta ei nyt erityisen miellyttäväkään, pikemmin aika neutraali, eli tarkoitus on vain saada huomio.

Et vastannut siihen mitä tapahtuu, jos huomenna julkaistaan uusi tutkimus, jossa kaikki heitetään ylösalaisin. Muutatko toimintatapasi, ja pidätkö itseäsi kauheana eläinrääkkääjänä ja idiootti -junttina, joka on kohdellut koiriaan täysin väärin?

Hmm... kirjoitti:

Totta, Millanin tapa kouluttaa on monelta osin sellaista, mitä on iän kaiken tehty, ja iän kaiken se on toiminut... Miksihän? Ja miten nykyisin kaikista uusimmista tutkimuksista huolimatta on ongelmakoiria enemmän kuin koskaan, ja ne jotka on perinteisin menetelmin koulutettu, ovat niitä joilla ongelmia ei ole?

Kyllä siinä ohjelmassa muuten on ollut jakso, joissa pahimpia tapauksia on näytetty vuosien jälkeen, ja koirat on rauhallisia ja tasapainoisia.

Koirien huonon käytöksen syytä etsitään silloin, jos koira on ollut pennusta asti omistajallaan, mutta usein nämä koirat on hylättyjä koiria koiratarhoilta, joten syytä ei tiedetä, kun ei tiedetä mitä niille on aiemmin tapahtunut ja miten on kohdeltu...

Millan taluttaa koiria pitelemällä remmiä kahdella sormella ja kahdella sormella hän myös pitää remmiä nykäistessään siitä, joten ei varmasti satu koiraan, voimaa ei ole niin paljon. Se panta on ylhäällä kaulassa siksi, että sillä kohdalla kaulastaan koira ei voi vetää niin kovasti kuin jos panta on alempana, sama juttu kuin kuonopannan kanssa, eli kuonolla koira ei voi kiskoa yhtä voimakkaasti. Onko kuonopantakin rääkkäystä? Ainakin eläinlääkärit ja pehmeillä menetelmillä kouluttavat kouluttajat suosittelevat kuonopantaa... Rääkätäänkö hevosiakin, sillä kuonopantahan on sama asia, kuin hevosen päitset..? Hevosta muuten talutetaan päästään juuri siitä syystä, että päällään hevonenkaan ei voi kiskoa, mutta kaulallaan voisi. Joskus olen nähnyt, että hevosellakin on köysi ylhäällä kaulan yläosassa, ja sitä on talutettu niin.... Taas syynä se, että siellä ylempänä kaulassa ei ole voimaa -ei hapettaminen...

Remmin nykäisyllä ja sillä pienellä jalalla tapahtuvalla napautuksella on sama merkitys, kuin jos ihminen tökkää toista sormella esim. selkään tai käsivarteen saadakseen toisen huomion. Ei kivulias kosketus, mutta ei nyt erityisen miellyttäväkään, pikemmin aika neutraali, eli tarkoitus on vain saada huomio.

Et vastannut siihen mitä tapahtuu, jos huomenna julkaistaan uusi tutkimus, jossa kaikki heitetään ylösalaisin. Muutatko toimintatapasi, ja pidätkö itseäsi kauheana eläinrääkkääjänä ja idiootti -junttina, joka on kohdellut koiriaan täysin väärin?

Lue lisää

Mistä tiedät ensinnäkin, että ne koirat joita koulutetaan perinteisin tavoin eivät ole ongelmakoiria? Minä ainakin tiedän useita koiria joita koulutetaan perinteisin tavoin ja joilla silti on ongelmakäytöksiä. Sen lisäksi, voisiko olla että ongelmakoirien yleistymiseen vaikuttaa ihan jokin muu asia kuin tieteellisen tutkimuksen käytön yleistyminen koiran koulutuksessa, miten olisi vaikka nykyihmisen erkaantuminen luonnosta, tarve inhimillistää eläintä, ihmisten muutto kaupunkiin joka asettaa koiralle enemmän käytösvaatimuksia kuin maalla asuminen jne. Vaikka samaan aikaan toisella puolella maapalloa perhonen läpyttää siipiään ja toisella puolella on myrsky, ei se tarkoita että perhonen aiheuttaa myrskyn vain miten se meni... :)

Muistelen muuten lukeneeni jostain, että jossain jaksossa oli näytetty niitä koiria pidemmän ajan jälkeen, ja yhden koiran kohdalla oltiin unohdettu mainita, että se ei itse asiassa ollut sama koira. Se koira jota Millan oli kouluttanut oli lopetettu ongelmakäytösten takia ja otettu samanlainen tilalle :D No ehkä se juttu oli vaan pahojen kielien panettelua..

Mutta jos olet sitä mieltä, että se Millanin hihnastanykäisy ei satu ollenkaan, miksi koirat sitten vähentävät rähinöintiä sen jälkeen? Omalla koiralla oli alkuun rähinäongelmaa, tuli minulle aikuisena, ollut kennelissä koko ikänsä siihen saakka. Jos koira pääsi siihen pisteeseen että alkoi rähisemään, se ei todellakaan huomannut mitään kosketusta. Kun koira on niin kiihtynyt ja adrenaliini jyllää suonissa, sen pienen nykäisyn täytyy olla enemmän kun pieni nykäisy jotta koira vähentäisi sen hetkistä käytöstä. (itse en käyttänyt hihnanykäisyä koirani kouluttamisessa). Ja monessa jaksossa mitä olen katsonut, usein se ote hihnasta on ihan kunnon ote eikä mikään kahden sormen ote.

En ole kylläkään ainakaan itse kuonopannan kannattaja, kokeilin kerran eikä pelittänyt, vetäminen opetettiin pois ihan muilla keinoilla. Eikä se kuolainten käyttö hevosellakaan ole ihan simppeli asia: http://elainkoulutus.wordpress.com/category/hevoset/kuolaimettomuus-hevoset/ .

Tuohon viimeiseen kysymykseen sinun kannattaisi lukea tämän artikkelin (http://www.papukaija.fi/artikkelit/yleiset-artikkelit/00190-tieteen-merkitys) kappale joka alkaa näin: "Joskus kuulee sanottavan, ettei tieteellisen tutkimuksen tuloksia kannata ottaa tosissaan, koska kohta kuitenkin tulee jokin uusi tutkimus, joka kumoaa edellisen." Itse en osaisi samaa argumenttia noin hyvin esittää, mutta olen kyllä artikkelin kanssa samaa mieltä asiasta.

Koiran ehdoilla kirjoitti:

Mistä tiedät ensinnäkin, että ne koirat joita koulutetaan perinteisin tavoin eivät ole ongelmakoiria? Minä ainakin tiedän useita koiria joita koulutetaan perinteisin tavoin ja joilla silti on ongelmakäytöksiä. Sen lisäksi, voisiko olla että ongelmakoirien yleistymiseen vaikuttaa ihan jokin muu asia kuin tieteellisen tutkimuksen käytön yleistyminen koiran koulutuksessa, miten olisi vaikka nykyihmisen erkaantuminen luonnosta, tarve inhimillistää eläintä, ihmisten muutto kaupunkiin joka asettaa koiralle enemmän käytösvaatimuksia kuin maalla asuminen jne. Vaikka samaan aikaan toisella puolella maapalloa perhonen läpyttää siipiään ja toisella puolella on myrsky, ei se tarkoita että perhonen aiheuttaa myrskyn vain miten se meni... :)

Muistelen muuten lukeneeni jostain, että jossain jaksossa oli näytetty niitä koiria pidemmän ajan jälkeen, ja yhden koiran kohdalla oltiin unohdettu mainita, että se ei itse asiassa ollut sama koira. Se koira jota Millan oli kouluttanut oli lopetettu ongelmakäytösten takia ja otettu samanlainen tilalle :D No ehkä se juttu oli vaan pahojen kielien panettelua..

Mutta jos olet sitä mieltä, että se Millanin hihnastanykäisy ei satu ollenkaan, miksi koirat sitten vähentävät rähinöintiä sen jälkeen? Omalla koiralla oli alkuun rähinäongelmaa, tuli minulle aikuisena, ollut kennelissä koko ikänsä siihen saakka. Jos koira pääsi siihen pisteeseen että alkoi rähisemään, se ei todellakaan huomannut mitään kosketusta. Kun koira on niin kiihtynyt ja adrenaliini jyllää suonissa, sen pienen nykäisyn täytyy olla enemmän kun pieni nykäisy jotta koira vähentäisi sen hetkistä käytöstä. (itse en käyttänyt hihnanykäisyä koirani kouluttamisessa). Ja monessa jaksossa mitä olen katsonut, usein se ote hihnasta on ihan kunnon ote eikä mikään kahden sormen ote.

En ole kylläkään ainakaan itse kuonopannan kannattaja, kokeilin kerran eikä pelittänyt, vetäminen opetettiin pois ihan muilla keinoilla. Eikä se kuolainten käyttö hevosellakaan ole ihan simppeli asia: http://elainkoulutus.wordpress.com/category/hevoset/kuolaimettomuus-hevoset/ .

Tuohon viimeiseen kysymykseen sinun kannattaisi lukea tämän artikkelin (http://www.papukaija.fi/artikkelit/yleiset-artikkelit/00190-tieteen-merkitys) kappale joka alkaa näin: "Joskus kuulee sanottavan, ettei tieteellisen tutkimuksen tuloksia kannata ottaa tosissaan, koska kohta kuitenkin tulee jokin uusi tutkimus, joka kumoaa edellisen." Itse en osaisi samaa argumenttia noin hyvin esittää, mutta olen kyllä artikkelin kanssa samaa mieltä asiasta.

Lue lisää

"Mutta jos olet sitä mieltä, että se Millanin hihnastanykäisy ei satu ollenkaan, miksi koirat sitten vähentävät rähinöintiä sen jälkeen? Omalla koiralla oli alkuun rähinäongelmaa, tuli minulle aikuisena, ollut kennelissä koko ikänsä siihen saakka. Jos koira pääsi siihen pisteeseen että alkoi rähisemään, se ei todellakaan huomannut mitään kosketusta. Kun koira on niin kiihtynyt ja adrenaliini jyllää suonissa, sen pienen nykäisyn täytyy olla enemmän kun pieni nykäisy jotta koira vähentäisi sen hetkistä käytöstä. (itse en käyttänyt hihnanykäisyä koirani kouluttamisessa). Ja monessa jaksossa mitä olen katsonut, usein se ote hihnasta on ihan kunnon ote eikä mikään kahden sormen ote. "

Toimii siksi, kun Millan nykäisee siinä vaiheessa, kun koira vasta näyttää ensi merkit elekielessään, että aikoo reagoida ei toivotulla tavalla. Millan sanoo, että siinä vaiheessa, kun koira jo riehuu ja rähjää, on liian myöhäistä.

Plaah! kirjoitti:

"Mutta jos olet sitä mieltä, että se Millanin hihnastanykäisy ei satu ollenkaan, miksi koirat sitten vähentävät rähinöintiä sen jälkeen? Omalla koiralla oli alkuun rähinäongelmaa, tuli minulle aikuisena, ollut kennelissä koko ikänsä siihen saakka. Jos koira pääsi siihen pisteeseen että alkoi rähisemään, se ei todellakaan huomannut mitään kosketusta. Kun koira on niin kiihtynyt ja adrenaliini jyllää suonissa, sen pienen nykäisyn täytyy olla enemmän kun pieni nykäisy jotta koira vähentäisi sen hetkistä käytöstä. (itse en käyttänyt hihnanykäisyä koirani kouluttamisessa). Ja monessa jaksossa mitä olen katsonut, usein se ote hihnasta on ihan kunnon ote eikä mikään kahden sormen ote. "

Toimii siksi, kun Millan nykäisee siinä vaiheessa, kun koira vasta näyttää ensi merkit elekielessään, että aikoo reagoida ei toivotulla tavalla. Millan sanoo, että siinä vaiheessa, kun koira jo riehuu ja rähjää, on liian myöhäistä.

Lue lisää

Ja kuolaimet ja päitset ovat muuten eri asia. Kuolaimet on se metallinen juttu, joka hevosen suuhun laitetaan. Hevosilla ei aina ole sitä suussaan, vaan vain silloin kun ratsastetaan tai ajetaan.

Hmm... kirjoitti:

Totta, Millanin tapa kouluttaa on monelta osin sellaista, mitä on iän kaiken tehty, ja iän kaiken se on toiminut... Miksihän? Ja miten nykyisin kaikista uusimmista tutkimuksista huolimatta on ongelmakoiria enemmän kuin koskaan, ja ne jotka on perinteisin menetelmin koulutettu, ovat niitä joilla ongelmia ei ole?

Kyllä siinä ohjelmassa muuten on ollut jakso, joissa pahimpia tapauksia on näytetty vuosien jälkeen, ja koirat on rauhallisia ja tasapainoisia.

Koirien huonon käytöksen syytä etsitään silloin, jos koira on ollut pennusta asti omistajallaan, mutta usein nämä koirat on hylättyjä koiria koiratarhoilta, joten syytä ei tiedetä, kun ei tiedetä mitä niille on aiemmin tapahtunut ja miten on kohdeltu...

Millan taluttaa koiria pitelemällä remmiä kahdella sormella ja kahdella sormella hän myös pitää remmiä nykäistessään siitä, joten ei varmasti satu koiraan, voimaa ei ole niin paljon. Se panta on ylhäällä kaulassa siksi, että sillä kohdalla kaulastaan koira ei voi vetää niin kovasti kuin jos panta on alempana, sama juttu kuin kuonopannan kanssa, eli kuonolla koira ei voi kiskoa yhtä voimakkaasti. Onko kuonopantakin rääkkäystä? Ainakin eläinlääkärit ja pehmeillä menetelmillä kouluttavat kouluttajat suosittelevat kuonopantaa... Rääkätäänkö hevosiakin, sillä kuonopantahan on sama asia, kuin hevosen päitset..? Hevosta muuten talutetaan päästään juuri siitä syystä, että päällään hevonenkaan ei voi kiskoa, mutta kaulallaan voisi. Joskus olen nähnyt, että hevosellakin on köysi ylhäällä kaulan yläosassa, ja sitä on talutettu niin.... Taas syynä se, että siellä ylempänä kaulassa ei ole voimaa -ei hapettaminen...

Remmin nykäisyllä ja sillä pienellä jalalla tapahtuvalla napautuksella on sama merkitys, kuin jos ihminen tökkää toista sormella esim. selkään tai käsivarteen saadakseen toisen huomion. Ei kivulias kosketus, mutta ei nyt erityisen miellyttäväkään, pikemmin aika neutraali, eli tarkoitus on vain saada huomio.

Et vastannut siihen mitä tapahtuu, jos huomenna julkaistaan uusi tutkimus, jossa kaikki heitetään ylösalaisin. Muutatko toimintatapasi, ja pidätkö itseäsi kauheana eläinrääkkääjänä ja idiootti -junttina, joka on kohdellut koiriaan täysin väärin?

Lue lisää

Se,että on nykyisin enemmän ongelmakoiria mielestäni johtuu pääasiassa siitä,että koirat on lisääntyneen kovasti.Enemmän koiria,jolloin myös vähemmän fiksujen omistajien määrä kasvanut.Ennen mietittiin asia tarkemmin,otettiin,jos todella "tarpeen",ei niinkään heräteostoksina.

Mutta oli niitä ongelmakoiria ennenkin.Ei siitä niinkään puhuttu,ja kun ei pahemmin ollut mitään ongelmakoirakouluttajia,tai ei ehkä viitsitty lähteä kentille hakemaan päteviltä neuvoa,niin kuoppaan meni isoja koiria.
Jos puhutaan nykypäivästä,niin kyllä niitä ihan "perinteisillä" (tosin tässä tullaan mitä se kellekkin on),kuin vähemmän,ongelmia on,ihan varmasti.Oma ryhmänsä on sitten ne,ja mielestäni suurin,joilla koiria ei edes pitäisi olla,teki mitä teki,niin tolkun tolkkua...

Kuonopanta (kuten hevosen päitset)ei ole verrattavissa pantaan,joka pidetään ylhäällä pään ja kaulan rajassa.Päitset kontrolloi pään liikettä,jolloin koko kehon hallinta tulee mukaan.Tuo panta systeemi perustuu vähän samaan,kuin taluttaisi olemattomalla näyttelyhihnalla isoa koiraa tiukalla.Oletko koskaan kokeillut?Se ei perustu pään liikkeeseen,vaan kohtiin,jossa tuntemus on suuri...

Plaah! kirjoitti:

Ja kuolaimet ja päitset ovat muuten eri asia. Kuolaimet on se metallinen juttu, joka hevosen suuhun laitetaan. Hevosilla ei aina ole sitä suussaan, vaan vain silloin kun ratsastetaan tai ajetaan.

Lue lisää

Minulla kv-parson tottelee tarvittaessa pientä nykäisyä ja vaste siihen on nopea. Toimii. toimii myös kun koira käy lämpöisenä.

Foxilta ei tule vastetta nykäisylle. Se vetäytyy ja menee toimettomaan tilaan. Ei toimi. Ei saa käyttää. Tälle toimiin kannustavalla tavalla toimiva tyyli.

molossi kirjoitti:

Se,että on nykyisin enemmän ongelmakoiria mielestäni johtuu pääasiassa siitä,että koirat on lisääntyneen kovasti.Enemmän koiria,jolloin myös vähemmän fiksujen omistajien määrä kasvanut.Ennen mietittiin asia tarkemmin,otettiin,jos todella "tarpeen",ei niinkään heräteostoksina.

Mutta oli niitä ongelmakoiria ennenkin.Ei siitä niinkään puhuttu,ja kun ei pahemmin ollut mitään ongelmakoirakouluttajia,tai ei ehkä viitsitty lähteä kentille hakemaan päteviltä neuvoa,niin kuoppaan meni isoja koiria.
Jos puhutaan nykypäivästä,niin kyllä niitä ihan "perinteisillä" (tosin tässä tullaan mitä se kellekkin on),kuin vähemmän,ongelmia on,ihan varmasti.Oma ryhmänsä on sitten ne,ja mielestäni suurin,joilla koiria ei edes pitäisi olla,teki mitä teki,niin tolkun tolkkua...

Kuonopanta (kuten hevosen päitset)ei ole verrattavissa pantaan,joka pidetään ylhäällä pään ja kaulan rajassa.Päitset kontrolloi pään liikettä,jolloin koko kehon hallinta tulee mukaan.Tuo panta systeemi perustuu vähän samaan,kuin taluttaisi olemattomalla näyttelyhihnalla isoa koiraa tiukalla.Oletko koskaan kokeillut?Se ei perustu pään liikkeeseen,vaan kohtiin,jossa tuntemus on suuri...

Lue lisää

Iso komppi. Ennen meni koira kuoppaan siltä seisomalta, jos mieltään osoitti tai näykkäisi tai muuten hankala. Kiertelin jo -85 jälkeen "keräilemässä" lehtiilmoitusten perusteella ja uudelleen koulutettaviksi sekä uusiin harrastaviin kotiin sijoitettaviksi näitä koiria, kun niitä sai ilmaisiksi. Lähinnä spk.ta. Usein oltiin erään.rapilan kanssa samoja koiria ihmettelemässä. Erään kerran oltiin ihmettelemässä yhtä spk.ta ja Lähes "lantilla" arvottiin kumpi koiran ottaa. Oli sen verran hullu että jäi ottamata. Kuoppa koira.

Koirat oli aika arvokkaita silloin. Ei ollut sekään ihmeellistä, jos koiran luonne otettiin varsin kyseenalaisella tavalla pois. Se oli "nollaus" ja uusi mahdollisuus.

Koiran ehdoilla kirjoitti:

Ensinnäkin eihän me ihan oikeasti tiedetä miten hyvin ne koirat tottelee Millanin käsittelyn jälkeen, toki ohjelmassa kaikki aina sujuu lopussa hienosti mutta se onkin Hollywoodissa tuotettu viihdeohjelma... Mutta kyllähän ne Millanin jotkut metodit toimivat, mutta millä hinnalla?? Helppo esimerkki taaskin on se ohitustilanne jossa koira rähisee muille koirille - en tiedä olenko vaan sattunut näkemään sellaisia jaksoja paljon jossa näitä käsitellään vai onko niitä enemmän kuin muita ongelmia ohjelmassa. Kuitenkin, niissähän Millan puhuu siitä kuinka itsevarmasti ja johtajan elkein pitää näyttää koiralle kuka on pomo ja laumanjohtaja lenkillä ja siten koira oppii olemaan räyhäämättä. Jos laitetaan kuitenkin äänet pois ja unohdetaan se mitä Millan sanoo, ja tarkkaillaan puhtaasti koiraa niin nähdään sitä että Millan käyttää melko perinteisiä metodeja: jos koira kulkee vierellä nätisti, Millan löysää hihnan, jos koira irtoaa sivulta toista koiraa kohti tai räyhää toiselle, se saa hihnapakotteen tai jalka"kosketuksen", ja jos se kiihtyy kunnolla se alistetaan kunnes se lakkaa rähisemästä. Perinteistä pakotteilla kouluttamista, jonka tavoitteena on sammuttaa tietty käytös eli rähinä toiselle koiralle.

Yleensä ohjelmassa ei mietitä miksi koira tekee niin (paitsi tietty se johtajuusongelma), ei puhuta siitä minkälaisia kokemuksia koiralla on ohituksista, mikä koiran terveydentilanne on jne. Eli ei lainkaan perehdytä siihen mitä syitä rähinään on, lähinnä korjataan oiretta, ei syytä. Mitä koira oppii siinä: ei kannata räyhätä, koska sitten sattuu niskaan. Mutta, se oppii muutakin: kun se näkee toisen koiran, saattaa sattua niskaan. Tämän tyypin kanssa kävellessä saattaa sattua niskaan. Tällä kadulla kävellessä saattaa sattua niskaan. Jne jne. Se taas ei tee hyvää koiran halukkuudelle kävellä missä näkyy muita koiria, kävellä sillä kadulla tai kävellä sen tyypin kanssa. Jos rähinä on johtunut pelosta, ei pelkoa varmastikaan olla poistettu pakotteilla vaan tilannetta ollaan pahennettu. Jos tätä jatkuu pitkään, joka lenkki nostaa koiran stressitasoa, ja se stressi purkautuu sitten jonain toisena ongelmakäytöksenä.. kierre on valmis. Mutta jos puhtaasti katsotaan sitä toimiiko se koulutus, niin toimii: koira ohittaa toisen koiran rähisemättä (ainakin siihen saakka kun se hajoaa lopullisesti).

(Ja juu, eihän se Millanin nykäisy kovin kova ole. Mutta onneksi koirilla on usein se Illusion panta, joka pienestäkin nykäisystä kiristyy kaulan yläosassa niin että se tehokkaasti painaa henkiputkeen. Sekin on vanhan koulukunnan koulutusta, eli hapettamista. Ja sitä paitsi, jotta se nykäisy toimisi ei-toivottua käytöstä vähentävästi sen on pakko olla edes jonkin verran epämiellyttävä koiran mielestä. Jos se ei tuntuisi lainkaan, eihän koira silloin muuttaisi käytöstään kun se ei edes huomaisi koko nykäisyä. Ja jos se jalkakosketus olisi niin pehmoinen että se tuntuisi koirasta jopa mukavalta, niin sehän olisi kehoitus koiralle lisätä sitä käytöstä mitä sillä hetkellä tekee - eikä sekään varmaan ole ajatuksena).

Lue lisää

Millanhan ei ole koirien kouluttaja, eikä kouluta niille temppuja ja "juttuja", vaan yritää saada niitten päästä "härdellin" pois, minkä ihmiset ovat sille jo käytöksellään käsittelyllään aiheuttaneet.Ei ne raivopäänä eläessään varmaan ole sen onnellisempia, kuin saadessaan antaa vastuun toiminnasta omistajilleen, jotka kuitenkin vaativat niitä elämään ihmisyhteisössä, ihmisten oikkujen mukaan...
Siis vielä kerran: eikö voitais jo ymmärtää tämän ja varsinaisen "koirankoulutuksen" ero. Ja kun koira rauhoittuu, sillä on varmaankin helpompi loppuelämä?Tätä vaihettahan ei kestä kauaa, "kouluttaa" taas voi vuosia! Sitä ei Millan tee.
Minä ainakin elän mieluummin ilman stressiä ennemmin kuin valtavan stressin alla...

aimäävai kirjoitti:

Millanhan ei ole koirien kouluttaja, eikä kouluta niille temppuja ja "juttuja", vaan yritää saada niitten päästä "härdellin" pois, minkä ihmiset ovat sille jo käytöksellään käsittelyllään aiheuttaneet.Ei ne raivopäänä eläessään varmaan ole sen onnellisempia, kuin saadessaan antaa vastuun toiminnasta omistajilleen, jotka kuitenkin vaativat niitä elämään ihmisyhteisössä, ihmisten oikkujen mukaan...
Siis vielä kerran: eikö voitais jo ymmärtää tämän ja varsinaisen "koirankoulutuksen" ero. Ja kun koira rauhoittuu, sillä on varmaankin helpompi loppuelämä?Tätä vaihettahan ei kestä kauaa, "kouluttaa" taas voi vuosia! Sitä ei Millan tee.
Minä ainakin elän mieluummin ilman stressiä ennemmin kuin valtavan stressin alla...

Lue lisää

Täällä on hyvä juttu koskien tuota argumenttia "Millan ei kouluta koiria, hän kuntouttaa niitä": http://www.4pawsu.com/cesarfans.htm

Tässä kyseisen kohdan lainaus:

"BUT HE DOESN'T TRAIN DOGS, HE REHABILITATES THEM

While training for obedience and changing problem behaviors are not the same thing, they are not entirely separate, either. Successfully training a dog requires an understanding of how dogs learn and what motivates them to repeat behaviors. That understanding is also critical in being able to change behavior.

As for training, dogs that lack a basic foundation of obedience are harder to control and less responsive to their owners, which can make behavior modification (or rehabilitation) much more difficult.

One of the things I frequently observe about the show is that, while the dogs may not be reacting to whatever triggers the behavior (other dogs, people, skateboards, etc.), they are also not responding to the owner. Instead, the tight leash and frequency of jerks on the leash suggest that the dog would not be quite as "calm-submissive" if the owner were to drop the leash.

It is hard to imagine how one can rehabilitate a dog without a basic knowledge of how dogs learn or why they would want to skip this important step that encourages cooperation and puts the owner in a "leadership" position."

Eli kun koiraa kuntoutetaan, sille opetetaan uusi käytösmalli ja/tai halutaan muttaa sen mielentila jossakin tilanteessa, ei se kuntouttaminen tapahdu mitenkään erillään kouluttamisesta. Kouluttaminen on koiralle palautteen antamista koiran käyttäytyessa jollakin tavalla, niin että palautteen tarkoitus on muuttaa koiran käytöstä. Itse olen ainakin kouluttanut koiralleni kaiken istumisesta, seuraamisesta ja tassunannosta alkaen rauhalliseen yksinoloon ja koirien ohituksiin saakka, ja olen myös kouluttanut koiralle sisäsiisteyden, positiivisen suhtautumisen vieraisiin miehiin ja vieraisiin ihmisiin yleensä jne. Osan noista asioista voisi nähdä kuntouttamiseksi - koiran mielentiltaa muutettiin tilanteissa, ja koirasta tuli tasapainoisempi ja rohkeampi. Koira minulle tullessaan oli arka, herkkä reagoimaan ja ei sisäsiisti eikä koskaan ollut yksin.

Mutta keinona noiden saavuttamiseen minulla oli kouluttaminen, eli palautteen antaminen koiralle kun jotakin käytöstä esiintyi. Ei siinä tarvittu mitään rinta rottingilla ja hihna kireällä lompsimista koiralle johtajuuden osoittaakseni tai dominoivan energian projektoimista koiraan (miten ikinä se tehdäänkään...), vaan jokapäiväistä koiran käytöksen muokkaamista palkitsemalla sitä halutusta käytöksestä, hyvän arkirutiinin ja johdonmukaisten sääntöjen asettamista sekä sopivan rotu- ja lajityypillisen aktivoinnin.

Jos mielestäsi kouluttaminen ja kuntouttaminen on eri asioita, mitä vaihtoehtoja jää jos koiraa pitää kuntouttaa ilman että sitä saa kouluttaa? Miten pystyt muokkaamaan koiran käytöstä (kuntouttamaan sitä) ilman että saat kouluttaa sitä? Muista, että kouluttaminen tarkoittaa kaikkea koiralle annettavaa palautetta kaikissa tilanteissa jolloin tarkoituksena on muokata tiettyä käytöstä, ei pelkästään temppujen opettamista (http://fi.wikipedia.org/wiki/Koiran_kouluttaminen).

koiran_ehdoilla kirjoitti:

Täällä on hyvä juttu koskien tuota argumenttia "Millan ei kouluta koiria, hän kuntouttaa niitä": http://www.4pawsu.com/cesarfans.htm

Tässä kyseisen kohdan lainaus:

"BUT HE DOESN'T TRAIN DOGS, HE REHABILITATES THEM

While training for obedience and changing problem behaviors are not the same thing, they are not entirely separate, either. Successfully training a dog requires an understanding of how dogs learn and what motivates them to repeat behaviors. That understanding is also critical in being able to change behavior.

As for training, dogs that lack a basic foundation of obedience are harder to control and less responsive to their owners, which can make behavior modification (or rehabilitation) much more difficult.

One of the things I frequently observe about the show is that, while the dogs may not be reacting to whatever triggers the behavior (other dogs, people, skateboards, etc.), they are also not responding to the owner. Instead, the tight leash and frequency of jerks on the leash suggest that the dog would not be quite as "calm-submissive" if the owner were to drop the leash.

It is hard to imagine how one can rehabilitate a dog without a basic knowledge of how dogs learn or why they would want to skip this important step that encourages cooperation and puts the owner in a "leadership" position."

Eli kun koiraa kuntoutetaan, sille opetetaan uusi käytösmalli ja/tai halutaan muttaa sen mielentila jossakin tilanteessa, ei se kuntouttaminen tapahdu mitenkään erillään kouluttamisesta. Kouluttaminen on koiralle palautteen antamista koiran käyttäytyessa jollakin tavalla, niin että palautteen tarkoitus on muuttaa koiran käytöstä. Itse olen ainakin kouluttanut koiralleni kaiken istumisesta, seuraamisesta ja tassunannosta alkaen rauhalliseen yksinoloon ja koirien ohituksiin saakka, ja olen myös kouluttanut koiralle sisäsiisteyden, positiivisen suhtautumisen vieraisiin miehiin ja vieraisiin ihmisiin yleensä jne. Osan noista asioista voisi nähdä kuntouttamiseksi - koiran mielentiltaa muutettiin tilanteissa, ja koirasta tuli tasapainoisempi ja rohkeampi. Koira minulle tullessaan oli arka, herkkä reagoimaan ja ei sisäsiisti eikä koskaan ollut yksin.

Mutta keinona noiden saavuttamiseen minulla oli kouluttaminen, eli palautteen antaminen koiralle kun jotakin käytöstä esiintyi. Ei siinä tarvittu mitään rinta rottingilla ja hihna kireällä lompsimista koiralle johtajuuden osoittaakseni tai dominoivan energian projektoimista koiraan (miten ikinä se tehdäänkään...), vaan jokapäiväistä koiran käytöksen muokkaamista palkitsemalla sitä halutusta käytöksestä, hyvän arkirutiinin ja johdonmukaisten sääntöjen asettamista sekä sopivan rotu- ja lajityypillisen aktivoinnin.

Jos mielestäsi kouluttaminen ja kuntouttaminen on eri asioita, mitä vaihtoehtoja jää jos koiraa pitää kuntouttaa ilman että sitä saa kouluttaa? Miten pystyt muokkaamaan koiran käytöstä (kuntouttamaan sitä) ilman että saat kouluttaa sitä? Muista, että kouluttaminen tarkoittaa kaikkea koiralle annettavaa palautetta kaikissa tilanteissa jolloin tarkoituksena on muokata tiettyä käytöstä, ei pelkästään temppujen opettamista (http://fi.wikipedia.org/wiki/Koiran_kouluttaminen).

Lue lisää

Kaikki millä manipulodan koiran vaistopohjaisesta käytöksestä -suuntaan tai toiseen, on koulutusta. Koulutus, kuntous, se ja sama. Jos viilataan, niin kuntoutuksessakin (sanan varsianaisessa tarkoituksessa) opetetaan koiralle luottamusta, joka on kaiken lähtökohdan perusta. Pitää Saavuttaa luottamus (molemminpuolinen) ja osata ylläpitää sitä. Se vaattii päivittäistä vahvistusta. Se ei ole pysybä tila.

canis.familiaris kirjoitti:

Kaikki millä manipulodan koiran vaistopohjaisesta käytöksestä -suuntaan tai toiseen, on koulutusta. Koulutus, kuntous, se ja sama. Jos viilataan, niin kuntoutuksessakin (sanan varsianaisessa tarkoituksessa) opetetaan koiralle luottamusta, joka on kaiken lähtökohdan perusta. Pitää Saavuttaa luottamus (molemminpuolinen) ja osata ylläpitää sitä. Se vaattii päivittäistä vahvistusta. Se ei ole pysybä tila.

Lue lisää

"Kaikki millä manipuloidaan..." Noinhan se lähinnä juuri on.

Jos nyt haluttaisi jakaa osa-alueisiin niin itse jakaisin kasvatus(kotikasvatus eli perusjutut),koulutus(tottelevaisuuskoulutus ja lajikohtaiset) ja sitten ongelmakoirakoulutus(ongelmakäyttäytyminen ym.).
Tuo kuntoutus sana on mielestäni vähän höpö,ja tulee mieleen,että onko se lähtöisin jenkeistä(ja Millan jutuista),jossa sanatkin pitää olla niin hienoja...
Kuntoutus on minulle terveyteen liittyvää.Koiria kuntoutetaan leikkausten jälkeen,sairauksien jälkeen ym.

mol.eipystyrek kirjoitti:

"Kaikki millä manipuloidaan..." Noinhan se lähinnä juuri on.

Jos nyt haluttaisi jakaa osa-alueisiin niin itse jakaisin kasvatus(kotikasvatus eli perusjutut),koulutus(tottelevaisuuskoulutus ja lajikohtaiset) ja sitten ongelmakoirakoulutus(ongelmakäyttäytyminen ym.).
Tuo kuntoutus sana on mielestäni vähän höpö,ja tulee mieleen,että onko se lähtöisin jenkeistä(ja Millan jutuista),jossa sanatkin pitää olla niin hienoja...
Kuntoutus on minulle terveyteen liittyvää.Koiria kuntoutetaan leikkausten jälkeen,sairauksien jälkeen ym.

Lue lisää

"Kuntoutus on minulle ..."..kyllä tai koiraa, jonka fyysinen tai henkinen kunto on vaikka olosuhteiden takia vajaa, kuten monia lehdistä saa lukea....jätetty koira johonkin tilaan, tai pidetty sentinremmissä jne.

Tuossa mun esimerkissä se, että koira ei totellut ei johtunut siitä että koira olisi laiska tai haluton vaan siitä että koira ei kerta kaikkiaan osannut seuraamiskäskyä siinä uudessa paikassa. Jos huomaan että oma koirani on laiska tai haluton tekemään jotain niin kysyn itseltäni;
- Kuinka kauan on treenattu putkeen, 5 min vai 30 min, eli onko koira jo väsynyt?
- Onko sitä mitä pyydän treenattu useassa paikassa eli onko koira yleistänyt jo oppimansa tähän paikkaan vai vaadinko liikaa?
- Onko se palkka mitä käytän sopivan motivoiva?

Ihan hyvä saada koiran huomio sillä, että leikkii vaikkapa sen kanssa. Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että ei voi olettaa koiran hallitsevan täysin jotain käskyä ja liikettä suoriltaan uudessa paikassa - vaikka 20 metriä seuraamista puhtaalla katsekontaktilla - vaikka se osaa sen kotona. Alkuun voi uudessa paikassa vaikka ottaa pari metriä seuraamista kontaktilla ja palkata siitä jo, ja pikkuhiljaa nostaa vaatimustasoa.

Kannustava pakote sitten... Jos menet koiran kanssa niitä rappusia käyttämällä kannustavaa pakotetta, miten teet sen? Jos koira pysähtyy, vedätkö sitä ylöspäin hihnasta, vai oletko kenties sen takana blokkaamassa ettei se pääse alas? Sen tapahtuman voi mahdollisesti paloitella hetkiin jolloin annat palkan ja jolloin pakotteen. En tiedä teetkö näin, mutta voisin kuvitella, että silloin kun koira menee eteenpäin, kehut sitä jolloin palkkaat sitä, ja silloin jos koira jämähtää paikolleen, viet sitä hihnasta vetämällä tai takaa työntämällä ylöspäin jolloin annat pakotteen. Silloin käyttäisit molempaa, palkkaa ja pakotetta, vuorotellen.

Itse näkisin 2 muuta tapaa opettaa koiralle portaat - houkuttelu ja sheippaaminen. Houkuttelussa koira seuraa portaita mennessään namia tai lelua. Tässä on se heikkous, että kun nami tai lelu poistetaan, todennäköisesti käytös hajoaa eikä koira ole oppinut mitään. Myös jos koira pelkää tarpeeksi portaita, ei taida mikään palkka olla niin houkutteleva että koira nousisi portaat. Toinen on sheippaus, jossa palkataan koiraa jokaisesta pienestäkin eleestä portaita kohti. Alkuun vaikka nojaaminen eteen, yksi tassun siirto, toisen nosto seuraavalle portaalle jne. Näin koiralle ei tarvitse käyttää pakotteita, koira oppii koska joutuu itse pähkäilemään mitä sen pitää tehdä ja koiralle muodostuu portaista positiivisia kokemuksia.

Tuo kannustava pakote joltain osilta kalskahtaa myös floodingilta - korjaa jos olen väärässä. Siinä koira laitetaan tilanteeseen jossa joko se joutuu pakolla tekemään jotain mitä se pelkää tai sen ympärillä on asioita joita se pelkää. Koiraa ei päästetä siitä pois, vaan annetaan sen reagoida muuten rauhassa pelkoonsa ja pidetään siinä kunnes koira "rauhoittuu". Laitan rauhoittuu lainausmerkkeihin - voi olla että koira oikeasti siedättyy pelkäämäänsä asiaan ja osaa rauhoittaa itsensä, eikä enää pelkää sitä asiaa. Mutta, voi myös olla, että koiran pelko ei ole mennyt minnekään, vaan paikallaan pitäminen on ollut koiralle yhtä suurta rangaistusta. Rangaistukset sammuttavat käytöstä, joten koira on viimein niin pelokas että ei tohdi edes reagoida kuten yleensä pelkoon reagoi. Tämmöisen koiran stressitasot ovat erittäin korkealla, ja pelko kyllä purkautuu jollain tavalla myöhemmin. Tämäkin on sellainen asia, jonka mahdolliset negatiiviset vaikutukset ovat tulleet ilmi tieteellisen tutkimuksen avulla.

Koiran ehdoilla kirjoitti:

Tuossa mun esimerkissä se, että koira ei totellut ei johtunut siitä että koira olisi laiska tai haluton vaan siitä että koira ei kerta kaikkiaan osannut seuraamiskäskyä siinä uudessa paikassa. Jos huomaan että oma koirani on laiska tai haluton tekemään jotain niin kysyn itseltäni;
- Kuinka kauan on treenattu putkeen, 5 min vai 30 min, eli onko koira jo väsynyt?
- Onko sitä mitä pyydän treenattu useassa paikassa eli onko koira yleistänyt jo oppimansa tähän paikkaan vai vaadinko liikaa?
- Onko se palkka mitä käytän sopivan motivoiva?

Ihan hyvä saada koiran huomio sillä, että leikkii vaikkapa sen kanssa. Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että ei voi olettaa koiran hallitsevan täysin jotain käskyä ja liikettä suoriltaan uudessa paikassa - vaikka 20 metriä seuraamista puhtaalla katsekontaktilla - vaikka se osaa sen kotona. Alkuun voi uudessa paikassa vaikka ottaa pari metriä seuraamista kontaktilla ja palkata siitä jo, ja pikkuhiljaa nostaa vaatimustasoa.

Kannustava pakote sitten... Jos menet koiran kanssa niitä rappusia käyttämällä kannustavaa pakotetta, miten teet sen? Jos koira pysähtyy, vedätkö sitä ylöspäin hihnasta, vai oletko kenties sen takana blokkaamassa ettei se pääse alas? Sen tapahtuman voi mahdollisesti paloitella hetkiin jolloin annat palkan ja jolloin pakotteen. En tiedä teetkö näin, mutta voisin kuvitella, että silloin kun koira menee eteenpäin, kehut sitä jolloin palkkaat sitä, ja silloin jos koira jämähtää paikolleen, viet sitä hihnasta vetämällä tai takaa työntämällä ylöspäin jolloin annat pakotteen. Silloin käyttäisit molempaa, palkkaa ja pakotetta, vuorotellen.

Itse näkisin 2 muuta tapaa opettaa koiralle portaat - houkuttelu ja sheippaaminen. Houkuttelussa koira seuraa portaita mennessään namia tai lelua. Tässä on se heikkous, että kun nami tai lelu poistetaan, todennäköisesti käytös hajoaa eikä koira ole oppinut mitään. Myös jos koira pelkää tarpeeksi portaita, ei taida mikään palkka olla niin houkutteleva että koira nousisi portaat. Toinen on sheippaus, jossa palkataan koiraa jokaisesta pienestäkin eleestä portaita kohti. Alkuun vaikka nojaaminen eteen, yksi tassun siirto, toisen nosto seuraavalle portaalle jne. Näin koiralle ei tarvitse käyttää pakotteita, koira oppii koska joutuu itse pähkäilemään mitä sen pitää tehdä ja koiralle muodostuu portaista positiivisia kokemuksia.

Tuo kannustava pakote joltain osilta kalskahtaa myös floodingilta - korjaa jos olen väärässä. Siinä koira laitetaan tilanteeseen jossa joko se joutuu pakolla tekemään jotain mitä se pelkää tai sen ympärillä on asioita joita se pelkää. Koiraa ei päästetä siitä pois, vaan annetaan sen reagoida muuten rauhassa pelkoonsa ja pidetään siinä kunnes koira "rauhoittuu". Laitan rauhoittuu lainausmerkkeihin - voi olla että koira oikeasti siedättyy pelkäämäänsä asiaan ja osaa rauhoittaa itsensä, eikä enää pelkää sitä asiaa. Mutta, voi myös olla, että koiran pelko ei ole mennyt minnekään, vaan paikallaan pitäminen on ollut koiralle yhtä suurta rangaistusta. Rangaistukset sammuttavat käytöstä, joten koira on viimein niin pelokas että ei tohdi edes reagoida kuten yleensä pelkoon reagoi. Tämmöisen koiran stressitasot ovat erittäin korkealla, ja pelko kyllä purkautuu jollain tavalla myöhemmin. Tämäkin on sellainen asia, jonka mahdolliset negatiiviset vaikutukset ovat tulleet ilmi tieteellisen tutkimuksen avulla.

Lue lisää

Koiran motivointiin ja suoritus kykyyn vaikuttaa mm.
Vaihtelevat tekijät
- mielentila
- kunto
- väsymys.

Muuttuvat tekijät
- koulutus
- kokemus siitä

Se mitä sanoin leikista tarkoitin, että jos koira kiinnittää päähuomion muihin suoritusta tehdessä, niin jos tekeminen vaihtuu mielekkääksi niin muu ympäristö unohtuu..(motivaatio) Se oli vertaus.

Itse palkitsen lyhyellä pyrähdysleikillä suorituksen päätteeksi koiran. Spk.lla se toimii aina ja on motivaatiota nostattava asia. Voittaa makupalan menne tullen.

Se kannustava/positiivinen pakote. En tiedä miten ymmärsit sen, mutta siitä jäi oleellinen ymmärtämättä.= yhdessä tehty/saavutettu. jaettu ilo.
Tosin palkkio=vahva huomio tulee tarvittaessa vaatimisen jälkeen. Tarpeen mukaan aina sen verran oikeassa kohdassa, mikä poistaa sen hetken suoritus kynnyksen.

spk. on helppo saada yllytettyä johonkin hämmentämällä se ..vahvalla ja intensiivisellä kehulla ja kannustuksella. Hieman pannasta avittamalla tai koiraa koskemalla (ei vetämällä)

Rotikka oli toisenlainen. Jo aijemmin kerroin, että sen kanssa kohdattiin itseluottamusta nostavia asioita yhdessä mm.hyppyrimäkeen kapuamalla.

Kapeat ja jyrkät ritiläportaat. Koira edellä ja minä takana hoputtamassa ja tarpeenvaatiessa vaatimalla. ei ollut paluuta, eikä helppo rasti. Lopussa ylhäällä kaulakkain katseltiin maisemia ja koira oli todella vapautunut ja itseluottavaisen oloinen. Se taittoin pois joitain piirteitä siitä ja sen jälkeen ei juuri mikään tuntunut koirasta miltään. Alastulo on aina vaikeampaa, mutta tuli aivan rennosti ja omaa tahtia. Sopii kokeilla ihmisenkin jää monelta tekemättä. Tämän tapaisia on muitakin.

"Tuo kannustava pakote joltain osilta kalskahtaa myös floodingilta"...suoritus tehdään mahdollisimman nopeasti. Pääasia että koira ei saa mahdollisuutta miettiä (arvioida) vaan tehdään se pois alta ja sillä hyvä. Toisen kerran perään, jos esteestä kyse....Kynnys ylitetään mutta koira tekee varsinaisen päätöksen sitä ei pakoteta fyysisesti...huh..nyt ei jaksa enempää...
"kalskahtaa myös floodingilta"..ainakin saman henkisesti.

canis.familiaris kirjoitti:

Koiran motivointiin ja suoritus kykyyn vaikuttaa mm.
Vaihtelevat tekijät
- mielentila
- kunto
- väsymys.

Muuttuvat tekijät
- koulutus
- kokemus siitä

Se mitä sanoin leikista tarkoitin, että jos koira kiinnittää päähuomion muihin suoritusta tehdessä, niin jos tekeminen vaihtuu mielekkääksi niin muu ympäristö unohtuu..(motivaatio) Se oli vertaus.

Itse palkitsen lyhyellä pyrähdysleikillä suorituksen päätteeksi koiran. Spk.lla se toimii aina ja on motivaatiota nostattava asia. Voittaa makupalan menne tullen.

Se kannustava/positiivinen pakote. En tiedä miten ymmärsit sen, mutta siitä jäi oleellinen ymmärtämättä.= yhdessä tehty/saavutettu. jaettu ilo.
Tosin palkkio=vahva huomio tulee tarvittaessa vaatimisen jälkeen. Tarpeen mukaan aina sen verran oikeassa kohdassa, mikä poistaa sen hetken suoritus kynnyksen.

spk. on helppo saada yllytettyä johonkin hämmentämällä se ..vahvalla ja intensiivisellä kehulla ja kannustuksella. Hieman pannasta avittamalla tai koiraa koskemalla (ei vetämällä)

Rotikka oli toisenlainen. Jo aijemmin kerroin, että sen kanssa kohdattiin itseluottamusta nostavia asioita yhdessä mm.hyppyrimäkeen kapuamalla.

Kapeat ja jyrkät ritiläportaat. Koira edellä ja minä takana hoputtamassa ja tarpeenvaatiessa vaatimalla. ei ollut paluuta, eikä helppo rasti. Lopussa ylhäällä kaulakkain katseltiin maisemia ja koira oli todella vapautunut ja itseluottavaisen oloinen. Se taittoin pois joitain piirteitä siitä ja sen jälkeen ei juuri mikään tuntunut koirasta miltään. Alastulo on aina vaikeampaa, mutta tuli aivan rennosti ja omaa tahtia. Sopii kokeilla ihmisenkin jää monelta tekemättä. Tämän tapaisia on muitakin.

"Tuo kannustava pakote joltain osilta kalskahtaa myös floodingilta"...suoritus tehdään mahdollisimman nopeasti. Pääasia että koira ei saa mahdollisuutta miettiä (arvioida) vaan tehdään se pois alta ja sillä hyvä. Toisen kerran perään, jos esteestä kyse....Kynnys ylitetään mutta koira tekee varsinaisen päätöksen sitä ei pakoteta fyysisesti...huh..nyt ei jaksa enempää...
"kalskahtaa myös floodingilta"..ainakin saman henkisesti.

Lue lisää

Sekin meni ohi, kun sanoin siitä kiinnostavuudesta. Koira siellä missä sen mielenkiinto. Tämä sisältää paljon. Ole se mielummin sinä. siellä missä sinä...jne

Koiran ehdoilla kirjoitti:

Tuossa mun esimerkissä se, että koira ei totellut ei johtunut siitä että koira olisi laiska tai haluton vaan siitä että koira ei kerta kaikkiaan osannut seuraamiskäskyä siinä uudessa paikassa. Jos huomaan että oma koirani on laiska tai haluton tekemään jotain niin kysyn itseltäni;
- Kuinka kauan on treenattu putkeen, 5 min vai 30 min, eli onko koira jo väsynyt?
- Onko sitä mitä pyydän treenattu useassa paikassa eli onko koira yleistänyt jo oppimansa tähän paikkaan vai vaadinko liikaa?
- Onko se palkka mitä käytän sopivan motivoiva?

Ihan hyvä saada koiran huomio sillä, että leikkii vaikkapa sen kanssa. Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että ei voi olettaa koiran hallitsevan täysin jotain käskyä ja liikettä suoriltaan uudessa paikassa - vaikka 20 metriä seuraamista puhtaalla katsekontaktilla - vaikka se osaa sen kotona. Alkuun voi uudessa paikassa vaikka ottaa pari metriä seuraamista kontaktilla ja palkata siitä jo, ja pikkuhiljaa nostaa vaatimustasoa.

Kannustava pakote sitten... Jos menet koiran kanssa niitä rappusia käyttämällä kannustavaa pakotetta, miten teet sen? Jos koira pysähtyy, vedätkö sitä ylöspäin hihnasta, vai oletko kenties sen takana blokkaamassa ettei se pääse alas? Sen tapahtuman voi mahdollisesti paloitella hetkiin jolloin annat palkan ja jolloin pakotteen. En tiedä teetkö näin, mutta voisin kuvitella, että silloin kun koira menee eteenpäin, kehut sitä jolloin palkkaat sitä, ja silloin jos koira jämähtää paikolleen, viet sitä hihnasta vetämällä tai takaa työntämällä ylöspäin jolloin annat pakotteen. Silloin käyttäisit molempaa, palkkaa ja pakotetta, vuorotellen.

Itse näkisin 2 muuta tapaa opettaa koiralle portaat - houkuttelu ja sheippaaminen. Houkuttelussa koira seuraa portaita mennessään namia tai lelua. Tässä on se heikkous, että kun nami tai lelu poistetaan, todennäköisesti käytös hajoaa eikä koira ole oppinut mitään. Myös jos koira pelkää tarpeeksi portaita, ei taida mikään palkka olla niin houkutteleva että koira nousisi portaat. Toinen on sheippaus, jossa palkataan koiraa jokaisesta pienestäkin eleestä portaita kohti. Alkuun vaikka nojaaminen eteen, yksi tassun siirto, toisen nosto seuraavalle portaalle jne. Näin koiralle ei tarvitse käyttää pakotteita, koira oppii koska joutuu itse pähkäilemään mitä sen pitää tehdä ja koiralle muodostuu portaista positiivisia kokemuksia.

Tuo kannustava pakote joltain osilta kalskahtaa myös floodingilta - korjaa jos olen väärässä. Siinä koira laitetaan tilanteeseen jossa joko se joutuu pakolla tekemään jotain mitä se pelkää tai sen ympärillä on asioita joita se pelkää. Koiraa ei päästetä siitä pois, vaan annetaan sen reagoida muuten rauhassa pelkoonsa ja pidetään siinä kunnes koira "rauhoittuu". Laitan rauhoittuu lainausmerkkeihin - voi olla että koira oikeasti siedättyy pelkäämäänsä asiaan ja osaa rauhoittaa itsensä, eikä enää pelkää sitä asiaa. Mutta, voi myös olla, että koiran pelko ei ole mennyt minnekään, vaan paikallaan pitäminen on ollut koiralle yhtä suurta rangaistusta. Rangaistukset sammuttavat käytöstä, joten koira on viimein niin pelokas että ei tohdi edes reagoida kuten yleensä pelkoon reagoi. Tämmöisen koiran stressitasot ovat erittäin korkealla, ja pelko kyllä purkautuu jollain tavalla myöhemmin. Tämäkin on sellainen asia, jonka mahdolliset negatiiviset vaikutukset ovat tulleet ilmi tieteellisen tutkimuksen avulla.

Lue lisää

"Tuossa mun esimerkissä se, että koira ei totellut ei johtunut siitä että koira olisi laiska tai haluton vaan siitä että koira ei kerta kaikkiaan osannut seuraamiskäskyä siinä uudessa paikassa. "....tosiasia kuitenkin on, että opetettu asia ei ole paikkasidonnainen. Jos niin silloin ei ole asiaa riittävän vahvasti opetettu. Vaistokäytös vs. koulutettukäytös. Jälkimmäinen pitää tehdä riittävän vahvaksi, että koulutettu/opetettu malli voittaa...

canis.familiaris kirjoitti:

"Tuossa mun esimerkissä se, että koira ei totellut ei johtunut siitä että koira olisi laiska tai haluton vaan siitä että koira ei kerta kaikkiaan osannut seuraamiskäskyä siinä uudessa paikassa. "....tosiasia kuitenkin on, että opetettu asia ei ole paikkasidonnainen. Jos niin silloin ei ole asiaa riittävän vahvasti opetettu. Vaistokäytös vs. koulutettukäytös. Jälkimmäinen pitää tehdä riittävän vahvaksi, että koulutettu/opetettu malli voittaa...

Lue lisää

Tässä se mitä on tutkimuksissa havaittu, on kuitenkin eri mieltä tuosta - opittu asia on paikkasidonnainen. Mutta, tietenkin se auttaa, että käytös on saatu erittäin vahvaksi yhdessä paikassa, silloin koiralla on jo paljon vahvistehistoriaa käytöksestä ja se on helpompi siirtää toiseen paikkaan. Myös paikka ja koira vaikuttaa, jos koira osaa hiljaisella kotitiellä, käytöksen voi olla suht helppo siirtää hiljaiselle metsätielle, mutta ehkäpä vaikeampi koirapuiston viereen joka on täynnä haukkuvia koiria. Jos koira vieläpä häiriintyy helposti muista koirista vs. koira joka ei paljon välitä muista koirista, silloin käytöksen yleistäminen kotitieltä koirapuiston viereen on vielä vaikeampaa jne.

Koiran ehdoilla kirjoitti:

Tässä se mitä on tutkimuksissa havaittu, on kuitenkin eri mieltä tuosta - opittu asia on paikkasidonnainen. Mutta, tietenkin se auttaa, että käytös on saatu erittäin vahvaksi yhdessä paikassa, silloin koiralla on jo paljon vahvistehistoriaa käytöksestä ja se on helpompi siirtää toiseen paikkaan. Myös paikka ja koira vaikuttaa, jos koira osaa hiljaisella kotitiellä, käytöksen voi olla suht helppo siirtää hiljaiselle metsätielle, mutta ehkäpä vaikeampi koirapuiston viereen joka on täynnä haukkuvia koiria. Jos koira vieläpä häiriintyy helposti muista koirista vs. koira joka ei paljon välitä muista koirista, silloin käytöksen yleistäminen kotitieltä koirapuiston viereen on vielä vaikeampaa jne.

Lue lisää

Hihnakävely, esteet, jne..ei todellakaan ole paikkasidonnainen. Miten voisi olla?
Paikkasidonnainen on siihen paikkaan kohdistuva asia. Vartiointi jne...
Ei ainakaan meillä ole vaikuttanut. Kotona oli esteitä, hihnassa mentii ihan sama missä. Kentällä lenkillä jne..Eikö se ole sen treenin takoitus..

"Jos koira vieläpä häiriintyy helposti muista koirista vs. koira joka ei paljon välitä muista koirista, "....Tämä on puhtaasti koulutus ja kuri asia.

canis.familiaris kirjoitti:

Hihnakävely, esteet, jne..ei todellakaan ole paikkasidonnainen. Miten voisi olla?
Paikkasidonnainen on siihen paikkaan kohdistuva asia. Vartiointi jne...
Ei ainakaan meillä ole vaikuttanut. Kotona oli esteitä, hihnassa mentii ihan sama missä. Kentällä lenkillä jne..Eikö se ole sen treenin takoitus..

"Jos koira vieläpä häiriintyy helposti muista koirista vs. koira joka ei paljon välitä muista koirista, "....Tämä on puhtaasti koulutus ja kuri asia.

Lue lisää

Hihnakävelyä normikoiralla tehdään niin paljon, että se käytöksenä yleistyy melkein kuin huomaamatta ja aikaisessa vaiheessa. Esteen kanssa se itse este on niin vahva vihje koiralle siihen mitä siltä odotetaan, että käytös tulee esille helposti. Eli jos sanon, että koira yleistää huonosti, niin onhan se aika laaja yleistys itsessään (engelsmannit sanois tässä että no pun intended... olisko se "ei tarkoituksella puujalkavitsi" hyvä suomennos?). No kuitenkin, joissakin asioissa yleistäminen on helpompaa, joissakin vaikeampaa. Jokainen joka on joskus päästänyt huuliltaan kuuluisat sanat "KYLLÄ SE KOTONA OSAA" on päässyt todistamaan tätä yleistämis-ongelmaa :)

Koiran ehdoilla kirjoitti:

Hihnakävelyä normikoiralla tehdään niin paljon, että se käytöksenä yleistyy melkein kuin huomaamatta ja aikaisessa vaiheessa. Esteen kanssa se itse este on niin vahva vihje koiralle siihen mitä siltä odotetaan, että käytös tulee esille helposti. Eli jos sanon, että koira yleistää huonosti, niin onhan se aika laaja yleistys itsessään (engelsmannit sanois tässä että no pun intended... olisko se "ei tarkoituksella puujalkavitsi" hyvä suomennos?). No kuitenkin, joissakin asioissa yleistäminen on helpompaa, joissakin vaikeampaa. Jokainen joka on joskus päästänyt huuliltaan kuuluisat sanat "KYLLÄ SE KOTONA OSAA" on päässyt todistamaan tätä yleistämis-ongelmaa :)

Lue lisää

Silloin kun vedin koiraryhmiä ja kursseja niin uusilla oli aina tapana sanoa: No mikä sille nyt tuli. Ei se ennen ole stopannut (tai riehunut) Se on aina tehnyt tämän...tää on ekakerta mää en ymmärrä.. pläää....korjaussarjoja.

canis.familiaris kirjoitti:

Koiran motivointiin ja suoritus kykyyn vaikuttaa mm.
Vaihtelevat tekijät
- mielentila
- kunto
- väsymys.

Muuttuvat tekijät
- koulutus
- kokemus siitä

Se mitä sanoin leikista tarkoitin, että jos koira kiinnittää päähuomion muihin suoritusta tehdessä, niin jos tekeminen vaihtuu mielekkääksi niin muu ympäristö unohtuu..(motivaatio) Se oli vertaus.

Itse palkitsen lyhyellä pyrähdysleikillä suorituksen päätteeksi koiran. Spk.lla se toimii aina ja on motivaatiota nostattava asia. Voittaa makupalan menne tullen.

Se kannustava/positiivinen pakote. En tiedä miten ymmärsit sen, mutta siitä jäi oleellinen ymmärtämättä.= yhdessä tehty/saavutettu. jaettu ilo.
Tosin palkkio=vahva huomio tulee tarvittaessa vaatimisen jälkeen. Tarpeen mukaan aina sen verran oikeassa kohdassa, mikä poistaa sen hetken suoritus kynnyksen.

spk. on helppo saada yllytettyä johonkin hämmentämällä se ..vahvalla ja intensiivisellä kehulla ja kannustuksella. Hieman pannasta avittamalla tai koiraa koskemalla (ei vetämällä)

Rotikka oli toisenlainen. Jo aijemmin kerroin, että sen kanssa kohdattiin itseluottamusta nostavia asioita yhdessä mm.hyppyrimäkeen kapuamalla.

Kapeat ja jyrkät ritiläportaat. Koira edellä ja minä takana hoputtamassa ja tarpeenvaatiessa vaatimalla. ei ollut paluuta, eikä helppo rasti. Lopussa ylhäällä kaulakkain katseltiin maisemia ja koira oli todella vapautunut ja itseluottavaisen oloinen. Se taittoin pois joitain piirteitä siitä ja sen jälkeen ei juuri mikään tuntunut koirasta miltään. Alastulo on aina vaikeampaa, mutta tuli aivan rennosti ja omaa tahtia. Sopii kokeilla ihmisenkin jää monelta tekemättä. Tämän tapaisia on muitakin.

"Tuo kannustava pakote joltain osilta kalskahtaa myös floodingilta"...suoritus tehdään mahdollisimman nopeasti. Pääasia että koira ei saa mahdollisuutta miettiä (arvioida) vaan tehdään se pois alta ja sillä hyvä. Toisen kerran perään, jos esteestä kyse....Kynnys ylitetään mutta koira tekee varsinaisen päätöksen sitä ei pakoteta fyysisesti...huh..nyt ei jaksa enempää...
"kalskahtaa myös floodingilta"..ainakin saman henkisesti.

Lue lisää

Lisäisin tuohon koiran motivointiin aika ison tekijän,eli rotuominaisuudet.Varsinkin jos puhutaan nimenomaan kouluttamisesta,ja nimenomaan niissä,jotka vähemmän "luontaisia".

Tämä on hyvä pointti. Vaikka juttu olisi hyvää, niin se on sidottu tai ohjaillaan johonkin. Se ärsyttää. Lisäksi ne ovat jonkun valmistajan sivuilla "aapisena" ja tietolähteenä.

Hyvää pohdintaa! Se mikä on peruskoiranomistajan kannalta positiivista mielestäni on se, että Suomessa on jo paljon koirankouluttajia jotka pohjaavat neuvonsa ja taitonsa siihen mitä tieteellinen tutkimus sanoo koiran käyttäytymisestä ja oppimisesta. On myös suomenkielisiä kirjailijoita, kuten vaikkapa Tuire Kaimion kirjat, hyvä suomenkielinen lehti josta otettuja artikkeleita löytyy täälrä http://www.canis.fi/artikkeleita/

sekä läjä kirjoja käännetty suomeksi, tässä muutama:
http://canis.valmiskauppa.fi/naksutinkoulutusta-koirallesi-p-100.html
http://canis.valmiskauppa.fi/aani-rauhoittaa-p-124.html

ja samalta sivulta löytyy englanniksi lisää teoksia. Ja myös TV2:lla pyörinyt Hienosti Hihnassa perustuu pitkälti siihen mitä tieteellinen tutkimus kertoo koiran käyttäytymisestä ja oppimisesta, ohjelman kouluttaja Tommy Wiren on myös esim tässä koirakoulussa jolla on samanlainen tausta:
http://www.trainerschoice.fi/suomi/trainers_choice.php

Ei kai se mitään tyhmyttää ole. Käytännön toiminnassa tunnepohjaisuus ja kehoon iskostuneet toimintamallit jos mitkä rulettaa.

Joskus luin yhdestä lehdestä erään psykologian tutkijan haastattelua, joka oli tutkinut lasten agressiivisuutta ja väkivaltaa. Haastattelu tehtiin päiväkodin pihalla. Kesken haastattelun pihalla puhkesi tappelu. Tutkija jäi tarkkailemaan tilannetta ("Haa, tapahtuu tällaista, kuinka mielenkiintoista"). Lastentarhanopettaja/lastenhoitaja (en muista kumpi) tuli paikalle ja keskeytti tappelun. Tutkija itse totesi haastattelijalle, että tässä havainnollistui hyvin tutkijan ero käytännön toimijaan. :)

Mun mielestä tiede on vahvimmillaan silloin, kun se pyrkii selittämään tai ymmärtämään asioita. Silloin taas, kun tieteeseen perustuen annetaan käytännön toimintaohjeita (kouluta näin koiraasi, kasvata näin lastasi), kannattaa ollakin kriitttinen...

Mä itse olen joskus liiankin teoreettinen ihminen. Jos niin sattuu, saatan päiväkaudet pohtia, mitä joku Weber kirjoitti vprotestanttisesta etiikasta ja kapitalismin hengestä, ilman että kaipaan siihen mitään käytäntöä. :) Onneksi on koira ja kissa, jotka pitävät mut kiinni käytännöllisessä todellisuudessa. Muutenkin pidän tärkeänä viedä itseni oman mukavuusalueeni laidoille... sinne missä en ole osaava, vaan aloittelija vain. :)

Onhan se tietenkin tärkeintä miten omaa tietoa koiran käyttäytymisestä ja oppimisesta soveltaa sen koiran kanssa tekemiseen. Mutta siinä on suuri ero ajatteleeko, että naapurin Lasse sanoi että koirani yrittää olla laumanjohtaja, joten kun koirani ei tottele se johtuu siitä kun se ei usko minun johtajuuteen ja minun pitää osoittaa se sille dominoimalla sitä vs. olen käynyt kurssilla jossa kerrottiin siitä kuinka koiralle kannattaa opettaa uusi käytös pienissä palasissa ja nopealla vahvistetiheydellä, ja sitä tietoa soveltaen saan koiran oppimaan uuden käytöksen ja tottelemaan käskyä nopeasti ja tehokkaasti. Eli mielestäni sen tieteellisen pohjan tärkeys korostuu siinä miten tulkitsee koiran käyttäytymistä ja miten reagoi siihen.

Eihän tiedekään ole kaikkitietäväistä, ja koko ajan opitaan uutta koirasta. Suuri osa koiran käytöksen tutkimusta on operanttia ehdollistamista, jossa katsotaan puhtaasti koiran käyttäytymistä ja miten käytös muuttuu kun ympäristö reagoi koiran käytökseen (palkka vs pakote). Mutta on paljon mitä ei tiedetä siitä miten esim. koiran tunnetila vaikuttaa oppimiseen jne.

Koiran ehdoilla kirjoitti:

Onhan se tietenkin tärkeintä miten omaa tietoa koiran käyttäytymisestä ja oppimisesta soveltaa sen koiran kanssa tekemiseen. Mutta siinä on suuri ero ajatteleeko, että naapurin Lasse sanoi että koirani yrittää olla laumanjohtaja, joten kun koirani ei tottele se johtuu siitä kun se ei usko minun johtajuuteen ja minun pitää osoittaa se sille dominoimalla sitä vs. olen käynyt kurssilla jossa kerrottiin siitä kuinka koiralle kannattaa opettaa uusi käytös pienissä palasissa ja nopealla vahvistetiheydellä, ja sitä tietoa soveltaen saan koiran oppimaan uuden käytöksen ja tottelemaan käskyä nopeasti ja tehokkaasti. Eli mielestäni sen tieteellisen pohjan tärkeys korostuu siinä miten tulkitsee koiran käyttäytymistä ja miten reagoi siihen.

Eihän tiedekään ole kaikkitietäväistä, ja koko ajan opitaan uutta koirasta. Suuri osa koiran käytöksen tutkimusta on operanttia ehdollistamista, jossa katsotaan puhtaasti koiran käyttäytymistä ja miten käytös muuttuu kun ympäristö reagoi koiran käytökseen (palkka vs pakote). Mutta on paljon mitä ei tiedetä siitä miten esim. koiran tunnetila vaikuttaa oppimiseen jne.

Lue lisää

Kävitkö muuten sorsalla?

canis.familiaris kirjoitti:

Kävitkö muuten sorsalla?

Ei päästy aloitukseen, kun muita koiratreenejä samalla päivällä... Mutta kahden viikon päästä pohjoiseen fasaanijahtiin, ja kolmen viikon päästä vielä pohjoisempaan metsojahtiin... Voi kun koira ymmärtäisi puheen ja ajan päälle niin tietäisi mitä on luvassa ja olisi sekin yhtä täpinöissään kuin omistaja :D

Koiran ehdoilla kirjoitti:

Ei päästy aloitukseen, kun muita koiratreenejä samalla päivällä... Mutta kahden viikon päästä pohjoiseen fasaanijahtiin, ja kolmen viikon päästä vielä pohjoisempaan metsojahtiin... Voi kun koira ymmärtäisi puheen ja ajan päälle niin tietäisi mitä on luvassa ja olisi sekin yhtä täpinöissään kuin omistaja :D

Lue lisää

Jep..Syksy on siisti asia ja paras vuodenaika.. Menen ensi kuussa luolalle ja erälle kansallispuistoon...eiku nythän mä vasta hokasin!!! perkule...tuli peruutus jos koira pennuttaa...Nyt syö miestääääää..

Hyvin sanoit. Itse olen ollut aina omantien kulkia. Tunnepuolen herkkä ihminen ja siksi en pysty kuin kohtaamaan koirat yksilöinä. Menen "vaistopohjaisesti" ilman mitään ennakko asetelmia. Otan koiran vastaan 0-tilassa, oli rasitteena sitten mitä tahansa. Annan koiran mahdollisuuden olla ja näyttää mikä se todellisuudessa on tai voisi olla ja vaistolla/kokemuksella ohjaten mahdollistan sen että sivuutan näkyvän (oire) ja seuraan sitä mihin tarttua käytöksessä (positiivinen käytöstä vahvistava)

Ehkä joku on huomannut, että vastauksissa ja keskusteluissa puutun hieman eri asioihin kun yleensä puututtaisiin. Näen eri tavalla /lähestyn eri tavalla koska syy aina kiinnosta...En ymmärrä miten pystyisin tiedettä hyödyntämään, vaikka julkaisuja luenkin hyvin vaihtelevalla menestyksellä.
Esimerkiksi pystyn lukemaan epävakaasta koirasta aika nopeasti että mikä ja miksi..Se kyky on tullut rakkaudesta ja suuresta mielenkiinnosta koiriin. Minua kiinnostaa hyvin pienetkin asiat....

Eräs luontopuolen mies totesi, kerran että todennäköisesti en halua tietää, että ei ole riskiä siiihen että ajatusmaailmani muuttuisi. Se oli hyvin sanottu, koska pikkujeppenä kun spk.ta koulin, niin en kuunnellut juuri ketään. Taisin hieman jopa loukkaantua vaikka en sitä näyttänyt. Vastasin vain aina että joo joo kiitos neuvoista kyllä toimii...Tiede on silti hyvä juttu....

canis.familiaris kirjoitti:

Hyvin sanoit. Itse olen ollut aina omantien kulkia. Tunnepuolen herkkä ihminen ja siksi en pysty kuin kohtaamaan koirat yksilöinä. Menen "vaistopohjaisesti" ilman mitään ennakko asetelmia. Otan koiran vastaan 0-tilassa, oli rasitteena sitten mitä tahansa. Annan koiran mahdollisuuden olla ja näyttää mikä se todellisuudessa on tai voisi olla ja vaistolla/kokemuksella ohjaten mahdollistan sen että sivuutan näkyvän (oire) ja seuraan sitä mihin tarttua käytöksessä (positiivinen käytöstä vahvistava)

Ehkä joku on huomannut, että vastauksissa ja keskusteluissa puutun hieman eri asioihin kun yleensä puututtaisiin. Näen eri tavalla /lähestyn eri tavalla koska syy aina kiinnosta...En ymmärrä miten pystyisin tiedettä hyödyntämään, vaikka julkaisuja luenkin hyvin vaihtelevalla menestyksellä.
Esimerkiksi pystyn lukemaan epävakaasta koirasta aika nopeasti että mikä ja miksi..Se kyky on tullut rakkaudesta ja suuresta mielenkiinnosta koiriin. Minua kiinnostaa hyvin pienetkin asiat....

Eräs luontopuolen mies totesi, kerran että todennäköisesti en halua tietää, että ei ole riskiä siiihen että ajatusmaailmani muuttuisi. Se oli hyvin sanottu, koska pikkujeppenä kun spk.ta koulin, niin en kuunnellut juuri ketään. Taisin hieman jopa loukkaantua vaikka en sitä näyttänyt. Vastasin vain aina että joo joo kiitos neuvoista kyllä toimii...Tiede on silti hyvä juttu....

Lue lisää

Niin, ehkä tuon oman mielenkiinnon tiedettä kohtaan koirankoulutuksessa on saanut aikaan se minkälainen tämä koira on - kodinvaihtaja, pehmeä ja elämässä ehkä vähän kolhittu ennen minulle tuloa. Aivan erilainen koira kuin esim. lapsuuden koirat, jotka olivat pennusta saakka olleet perheenjäseniä. Tämän kanssa kanssa piti varoen edetä ja oikeasti perehtyä asioihin, ettei tule tehtyä koirasta vielä arempaa. Onneksi en uskonut niitä jotka alkuaikoina sanoivat että meillä on johtajuusongelma ja koira dominoi minua, kun asia oli päinvastoin, koira tarvitsi itsetunnon kohotusta ja positiivisia kokemuksia minun kanssa, jota kautta luottamus minuun kasvoi. Kun on oppinut ajattelemaan tämän kokemuksen ja kurssien ja lukemisten kautta, että koira ei huvikseen niskoittele ja ole tottelematon, tai ole vihainen tai tee mitään muuten, vaan siihen on aina joku järkevä syy, tekee pahaa katsoa esim. ohjaajia jotka höykkyyttävät koiraansa kun se ei tottele, tai sanovat sen uhittelevan kun se on oikeasti kauhusta kankeana jne. Purkavat omaa turhautumistaan koiraansa tai selittävät koiran käytöstä dominoinnin kautta jne.

Sen tieteellisen pohjan avulla on helppo analysoida koiran käytöstä, tavallaan etäännyttää itsensä (ehkä vähän niinkuin se lastentarhan pihan tutkija ;) ) koirasta ja omista tuntemuksista, kuten harmistus kun koira ei suorittanutkaan niin kuin piti tai turhautuminen jos ollaan edetty hitaasti. Voi miettiä omaan tietämykseen pohjautuen miksi koira teki noin, miksi se ei tehnyt näin, ja mitä voin tehdä jotta saisin koiran onnistumaan ja pääsisin palkkaamaan halutusta käytöksestä. Kun lähtökohta on tämä, koen että voin hyvällä mielellä treenailla koiran kanssa erinäisiä asioita, eikä minun tarvitse suuttua tai hermostua koiraan ja siten myös koira rohkeasti tarjoaa käytöksiä ja oppii nopeasti. Tietty onnistumisten jälkeen leikitään ja peuhataan koiran kanssa, ja muutenkin elellään normaalia arkea iloineen ja suruineen, ja koira on etusijassa perheenjäsen eikä tutkimuskohde... :)

Koiran ehdoilla kirjoitti:

Niin, ehkä tuon oman mielenkiinnon tiedettä kohtaan koirankoulutuksessa on saanut aikaan se minkälainen tämä koira on - kodinvaihtaja, pehmeä ja elämässä ehkä vähän kolhittu ennen minulle tuloa. Aivan erilainen koira kuin esim. lapsuuden koirat, jotka olivat pennusta saakka olleet perheenjäseniä. Tämän kanssa kanssa piti varoen edetä ja oikeasti perehtyä asioihin, ettei tule tehtyä koirasta vielä arempaa. Onneksi en uskonut niitä jotka alkuaikoina sanoivat että meillä on johtajuusongelma ja koira dominoi minua, kun asia oli päinvastoin, koira tarvitsi itsetunnon kohotusta ja positiivisia kokemuksia minun kanssa, jota kautta luottamus minuun kasvoi. Kun on oppinut ajattelemaan tämän kokemuksen ja kurssien ja lukemisten kautta, että koira ei huvikseen niskoittele ja ole tottelematon, tai ole vihainen tai tee mitään muuten, vaan siihen on aina joku järkevä syy, tekee pahaa katsoa esim. ohjaajia jotka höykkyyttävät koiraansa kun se ei tottele, tai sanovat sen uhittelevan kun se on oikeasti kauhusta kankeana jne. Purkavat omaa turhautumistaan koiraansa tai selittävät koiran käytöstä dominoinnin kautta jne.

Sen tieteellisen pohjan avulla on helppo analysoida koiran käytöstä, tavallaan etäännyttää itsensä (ehkä vähän niinkuin se lastentarhan pihan tutkija ;) ) koirasta ja omista tuntemuksista, kuten harmistus kun koira ei suorittanutkaan niin kuin piti tai turhautuminen jos ollaan edetty hitaasti. Voi miettiä omaan tietämykseen pohjautuen miksi koira teki noin, miksi se ei tehnyt näin, ja mitä voin tehdä jotta saisin koiran onnistumaan ja pääsisin palkkaamaan halutusta käytöksestä. Kun lähtökohta on tämä, koen että voin hyvällä mielellä treenailla koiran kanssa erinäisiä asioita, eikä minun tarvitse suuttua tai hermostua koiraan ja siten myös koira rohkeasti tarjoaa käytöksiä ja oppii nopeasti. Tietty onnistumisten jälkeen leikitään ja peuhataan koiran kanssa, ja muutenkin elellään normaalia arkea iloineen ja suruineen, ja koira on etusijassa perheenjäsen eikä tutkimuskohde... :)

Lue lisää

Eräs jo edesmennyt tuttavani sanoi, että ole ylpeä siitä mitä osaat. Se on tullut ilman kouluja jjne..Nykyisin olen tyytyväinen että pidin pääni kaikessa..se kaikki on työllä ansaittu. Jäin koukkuun kv-koiriin ehkä liikaakin. Heiltä sain vastakiitokseksi kuitenkin opin. Opin jolla ymmärrän koiraa ja niiden kärsimystä Ei turha kiitos....Se on tärkeää, jotta voi tarjota jotain mitä ne yleensä tavitsee.
Luottamusta ihmiseen.

Koira oppii tottelemaan parhaiten sitä ihmistä kenen kanssa sillä on eniten vahvistehistoriaa, kenen kanssa se pääsee tekemään useimmin koiran näkökulmasta mielenkiintoisia asioita ja keneltä se saa haluamiaan asioita. Harvemmin pienimmät lapset antavan koiralle ruokaa tai vievät ulos, saatika kouluttavat koiraa, joten koira ei ole oppinut että pieniltä lapsilta se saa usein sen haluamia asioita - ruokaa, ulospääsyn, aktivointia, yhteistä tekemistä.

Toisaalta yksilöiden tapa olla koiran kanssa saattaa vaikuttaa paljon - jos perheen isä ei anna usein koiralle ruokaa eikä häärää koiran kanssa, mutta on kovaääninen ja herkkä komentamaan, voi olla että koira tottelee perheen isää parhaiten - ei saadakseen jotain haluamaansa, vaan välttääksen jotain mitä ei halua. Jopa pientä pelkoa perheen isää kohtaa, riippuen tietty koirasta jne. Esittämässäsi esimerkissä voisi kuvitella, että koiralla on eniten kokemusta siitä että isän kanssa se pääsee tekemään mukavia asioita jne. Saattaahan olla myös luonteenpiirteistä kiinni, esim erittäin arka koira saattaa totella parhaiten perheen rauhallisinta ja hiljaisinta henkilöä, koska kokee sen turvallisimmaksi.

Koiran ehdoilla kirjoitti:

Koira oppii tottelemaan parhaiten sitä ihmistä kenen kanssa sillä on eniten vahvistehistoriaa, kenen kanssa se pääsee tekemään useimmin koiran näkökulmasta mielenkiintoisia asioita ja keneltä se saa haluamiaan asioita. Harvemmin pienimmät lapset antavan koiralle ruokaa tai vievät ulos, saatika kouluttavat koiraa, joten koira ei ole oppinut että pieniltä lapsilta se saa usein sen haluamia asioita - ruokaa, ulospääsyn, aktivointia, yhteistä tekemistä.

Toisaalta yksilöiden tapa olla koiran kanssa saattaa vaikuttaa paljon - jos perheen isä ei anna usein koiralle ruokaa eikä häärää koiran kanssa, mutta on kovaääninen ja herkkä komentamaan, voi olla että koira tottelee perheen isää parhaiten - ei saadakseen jotain haluamaansa, vaan välttääksen jotain mitä ei halua. Jopa pientä pelkoa perheen isää kohtaa, riippuen tietty koirasta jne. Esittämässäsi esimerkissä voisi kuvitella, että koiralla on eniten kokemusta siitä että isän kanssa se pääsee tekemään mukavia asioita jne. Saattaahan olla myös luonteenpiirteistä kiinni, esim erittäin arka koira saattaa totella parhaiten perheen rauhallisinta ja hiljaisinta henkilöä, koska kokee sen turvallisimmaksi.

Lue lisää

Tuli pitkä litanja taas, mutta siis yksinkertaisin selitys on se, että yleensä koira tottelee parhaiten sitä kuka sitä opettaa eniten. Eniten vahvistehistoriaa se piirre että koirat ovat huonoja yleistämään. Sehän tietty pätee kaikkeen ympäristöön, myös siihen, että kuka koiraa ohjaa. Se että isän käskystä koira osaa istua, ei tarkoita sitä että koira osaa istua äidin käskystä jos sillä ei ole siitä kokemusta ja etenkin jos istuminen ei ole vielä vahva käytös.

Koiran ehdoilla kirjoitti:

Tuli pitkä litanja taas, mutta siis yksinkertaisin selitys on se, että yleensä koira tottelee parhaiten sitä kuka sitä opettaa eniten. Eniten vahvistehistoriaa se piirre että koirat ovat huonoja yleistämään. Sehän tietty pätee kaikkeen ympäristöön, myös siihen, että kuka koiraa ohjaa. Se että isän käskystä koira osaa istua, ei tarkoita sitä että koira osaa istua äidin käskystä jos sillä ei ole siitä kokemusta ja etenkin jos istuminen ei ole vielä vahva käytös.

Lue lisää

Koira tottelee sitä, kehen se on leimaantunut voimakkaimmin. Kuten moni muukin eläin.

Koiran ehdoilla kirjoitti:

Tuli pitkä litanja taas, mutta siis yksinkertaisin selitys on se, että yleensä koira tottelee parhaiten sitä kuka sitä opettaa eniten. Eniten vahvistehistoriaa se piirre että koirat ovat huonoja yleistämään. Sehän tietty pätee kaikkeen ympäristöön, myös siihen, että kuka koiraa ohjaa. Se että isän käskystä koira osaa istua, ei tarkoita sitä että koira osaa istua äidin käskystä jos sillä ei ole siitä kokemusta ja etenkin jos istuminen ei ole vielä vahva käytös.

Lue lisää

Meillä kyllä on aika 50/50 mulla ja miehellä tuo koiran kanssa touhuaminen, molemmat lenkkeilytetään ja koulutetaan ja ruokitaan. Minä oikeestaan ruokin useemmin, ja vietän koiran kanssa enempi aikaa muutenkin. Kumpikaan meistä ei ole sen pelottavempi tai pehmeempi koiran kannalta, ja koira ei ole kovapäinen eikä arka... Silti koiramme tottelee miestäni heti ja mua vähän viiveellä. Vaikuttaa että mies on rakkaampi koiralle, jos nyt näin voi sanoo, vaikka minä sen kanssa olen pennusta asti vähän enempi jopa aikaani viettänyt. Tuttavaperheissäkin oon saman ilmiön huomannut, että mies on yleensä koiralle jotenki se perheepää... On myös perheitä, jossa lapset tekee tosi paljon koiran kanssa ja kotona koira tottelee lasta, mutta sitten lenkillä ei tottelekaan, mutta isää tottelee heti, vaikka isä hyvin harvoin koiraa taluttaa, eikä tässäkään ole mistään pelosta yms.kyse... Tää on kai jotain mutu -pohjaista, mutta oikeesti mulla ja useilla tutuilla on se käsitys, että koirat tottelee parhaiten perheen miespuolista henkilöä, ja sitten loppuja iän mukaan.

LadyDominatrix kirjoitti:

Meillä kyllä on aika 50/50 mulla ja miehellä tuo koiran kanssa touhuaminen, molemmat lenkkeilytetään ja koulutetaan ja ruokitaan. Minä oikeestaan ruokin useemmin, ja vietän koiran kanssa enempi aikaa muutenkin. Kumpikaan meistä ei ole sen pelottavempi tai pehmeempi koiran kannalta, ja koira ei ole kovapäinen eikä arka... Silti koiramme tottelee miestäni heti ja mua vähän viiveellä. Vaikuttaa että mies on rakkaampi koiralle, jos nyt näin voi sanoo, vaikka minä sen kanssa olen pennusta asti vähän enempi jopa aikaani viettänyt. Tuttavaperheissäkin oon saman ilmiön huomannut, että mies on yleensä koiralle jotenki se perheepää... On myös perheitä, jossa lapset tekee tosi paljon koiran kanssa ja kotona koira tottelee lasta, mutta sitten lenkillä ei tottelekaan, mutta isää tottelee heti, vaikka isä hyvin harvoin koiraa taluttaa, eikä tässäkään ole mistään pelosta yms.kyse... Tää on kai jotain mutu -pohjaista, mutta oikeesti mulla ja useilla tutuilla on se käsitys, että koirat tottelee parhaiten perheen miespuolista henkilöä, ja sitten loppuja iän mukaan.

Lue lisää

Mun lapsuuden perheessä koira totteli kyllä aina parhaiten äitiäni, vaikka minä varmaankin olin se, joka vietti koiran kanssa eniten aikaa. Samoin suurin osa muista perheen eläimistä oli eniten äitini perään. Ja vieraatkin eläimet tykkäsi äitistä. Ja lapset. Ja miehet. :P

(Muuten, mitenkähän sitten nämä väitteet, joiden mukaan nartut olisivat enemmän perheen miesten perään ja urokset kiintyisivät naisiin... sellaisenkin joskus kuullut... juttelin joskus yhden tutun biologin kanssa asiasta ja sanoi, että periaatteessa voisi pitääkin paikkansa. Eri nisäkkäiden sukupuolihormonit ovat kuulemma hyvin saman kaltaiset. )

T." aloittelija vain" uudella nimimerkillä

No tuo todellakin on täysin mutu-pohjaista, eikä pätkääkään totta.
Tuttavapiirissäni on lukuisia koiran omistajia, ja lähes joka huushollissa koira kuuntelee naista paremmin kuin miestä.
Johtuneeko sitten siitä, että naiset harrastavat niiden kanssa enemmän, mutta sama tulos kotioloissa.
Joskus vuosia sitten vallitsi tällainen käsitys (ei varmasti enää, koska naisia on paljon totuttu näkeen toko kisoissa, agilityssä sekä kaikissa muissa koiratouhuissa)
Miehellä koira on hyvin koulutettu, mutta jos koira kulki naisen kanssa käsitys oli "ihan varmasti jonkun muun kouluttama, ei nainen voi koiraa kouluttaa".

koiria koiria kirjoitti:

No tuo todellakin on täysin mutu-pohjaista, eikä pätkääkään totta.
Tuttavapiirissäni on lukuisia koiran omistajia, ja lähes joka huushollissa koira kuuntelee naista paremmin kuin miestä.
Johtuneeko sitten siitä, että naiset harrastavat niiden kanssa enemmän, mutta sama tulos kotioloissa.
Joskus vuosia sitten vallitsi tällainen käsitys (ei varmasti enää, koska naisia on paljon totuttu näkeen toko kisoissa, agilityssä sekä kaikissa muissa koiratouhuissa)
Miehellä koira on hyvin koulutettu, mutta jos koira kulki naisen kanssa käsitys oli "ihan varmasti jonkun muun kouluttama, ei nainen voi koiraa kouluttaa".

Lue lisää

Oma lehmä ojassa komppaan "koiria koiria" :D
Urbaanilegendaa.

"Ei saadakseen..." Tuon kohdan kyllä allekirjoitan.Ja tuohon saattoi osaltaan perustua tämä urbaanilegenda,kaukana esihistoriassa.

molossi kirjoitti:

Oma lehmä ojassa komppaan "koiria koiria" :D
Urbaanilegendaa.

"Ei saadakseen..." Tuon kohdan kyllä allekirjoitan.Ja tuohon saattoi osaltaan perustua tämä urbaanilegenda,kaukana esihistoriassa.

Lue lisää

nonii ehkä turkkuses ku siel on akkavalta

Onneksi on netti ja sieltä saatava tieto. Muuten sinulla ei olisi koiraa.

Öh,toisaalta voisi puhua ihan maalaisjärkiasiastakin...
Jos sitä on,niin eiköhän ole tullut huomattua,että palkkaus toimii(jos oikea palkka) ja jos koira saa tehdä ominpäin (saa vaikka periksi jossain),niin se tekee niin helposti toistekkin.Siis sanoisin sitä ihan maalaisjärjellä huomioitavissa olevaksikin ja tuossa väistelyssä hyvä esimerkki.
Mutta ihan miten vaan :)

Minäkin olen sitten puolitieteellinen näemmä :D
minä opetan uudet asiat pennusta/vielä vähän raakileelle myös palkkaamalla ja useat asiat myös asteittain.Myös hampirapsuttelu on opetettu yhdelle raakileelle vaiheittain.Homma piti aloittaa nuorena,koska se on tyypiltään hammaskiveen taipuvainen.Mutta kun homma on kunnolla opittu ja ohjeistettu,niin silloin homma vaan viedään laakista läpi,ei enää tehdä mitään alkujuttuja.Lopussa saa palkan.Jos sattuu takeltemaan joskus,niin ihan sanallisesti enää huomautan olemaan kunnolla.Eli on tullut kyseeseen myös vaatimus.

Vanhemmille koirille kun jotain tuonsorttista olen tehnyt (tapakasvatusjuttua ym,siihen liittyvää),niin esim.kun vanhemmalla saattaa olla hieman jotan hampaissa,niin ennen näytelmiä rapsin pois.Silloin ei mitään alustusopetusjuttuja enää tehdä,vaan asia hoidetaan laakista pois ja palkka päälle (että jää mukavampi kuva).Aikuisten kansssa lähden siitä,että luotto omistajaan pitää olla jo niin vahva,että niille voi tehdä ihan mitä vaan suunnilleen koiran sitä mitenkään "ihmettelemättä" .

molossi kirjoitti:

Öh,toisaalta voisi puhua ihan maalaisjärkiasiastakin...
Jos sitä on,niin eiköhän ole tullut huomattua,että palkkaus toimii(jos oikea palkka) ja jos koira saa tehdä ominpäin (saa vaikka periksi jossain),niin se tekee niin helposti toistekkin.Siis sanoisin sitä ihan maalaisjärjellä huomioitavissa olevaksikin ja tuossa väistelyssä hyvä esimerkki.
Mutta ihan miten vaan :)

Minäkin olen sitten puolitieteellinen näemmä :D
minä opetan uudet asiat pennusta/vielä vähän raakileelle myös palkkaamalla ja useat asiat myös asteittain.Myös hampirapsuttelu on opetettu yhdelle raakileelle vaiheittain.Homma piti aloittaa nuorena,koska se on tyypiltään hammaskiveen taipuvainen.Mutta kun homma on kunnolla opittu ja ohjeistettu,niin silloin homma vaan viedään laakista läpi,ei enää tehdä mitään alkujuttuja.Lopussa saa palkan.Jos sattuu takeltemaan joskus,niin ihan sanallisesti enää huomautan olemaan kunnolla.Eli on tullut kyseeseen myös vaatimus.

Vanhemmille koirille kun jotain tuonsorttista olen tehnyt (tapakasvatusjuttua ym,siihen liittyvää),niin esim.kun vanhemmalla saattaa olla hieman jotan hampaissa,niin ennen näytelmiä rapsin pois.Silloin ei mitään alustusopetusjuttuja enää tehdä,vaan asia hoidetaan laakista pois ja palkka päälle (että jää mukavampi kuva).Aikuisten kansssa lähden siitä,että luotto omistajaan pitää olla jo niin vahva,että niille voi tehdä ihan mitä vaan suunnilleen koiran sitä mitenkään "ihmettelemättä" .

Lue lisää

Tämä on jo lähellä sitä, miksi makupala asian miellän. Joku tehdään alkuun ja kun se osataan voidaan jo vaatia sitä..........ö....menix oikein?

canis.familiaris kirjoitti:

Tämä on jo lähellä sitä, miksi makupala asian miellän. Joku tehdään alkuun ja kun se osataan voidaan jo vaatia sitä..........ö....menix oikein?

Juu-u.Ainakin minulla mm.makupala on vaan väline toivottuun,ei itseisarvo.
Kyllä itse silloin tällöin ihan kasvatukseen liittyvissä normiasioissakin saatan vanhemmallekkin koiralle palkan antaa,vaikka pääasiallinen on aina kehut.
Itse koulutus,esim.tottelevaisuus,on sitten oma juttunsa eli siinä harvemmin tehdään mitään ilman palkkaa.Oli sitten saalispalkka ja/ tai ruoka,kumpi enemmän kellekkin iskee.

molossi kirjoitti:

Juu-u.Ainakin minulla mm.makupala on vaan väline toivottuun,ei itseisarvo.
Kyllä itse silloin tällöin ihan kasvatukseen liittyvissä normiasioissakin saatan vanhemmallekkin koiralle palkan antaa,vaikka pääasiallinen on aina kehut.
Itse koulutus,esim.tottelevaisuus,on sitten oma juttunsa eli siinä harvemmin tehdään mitään ilman palkkaa.Oli sitten saalispalkka ja/ tai ruoka,kumpi enemmän kellekkin iskee.

Lue lisää

Hyvä ja sen tapainen asia, mitä sinulta ounastelin. Se on hyvä tehdä mitä vain kun tietään miten. Muuten alkaa jo oksettamaan koko makupalkka juttu, övereineen. Pahasti on sellainen ihminen hukassa, joka ei myös ilman pärjää.
Koiran hallinta ilman "nameja".

canis.familiaris kirjoitti:

Hyvä ja sen tapainen asia, mitä sinulta ounastelin. Se on hyvä tehdä mitä vain kun tietään miten. Muuten alkaa jo oksettamaan koko makupalkka juttu, övereineen. Pahasti on sellainen ihminen hukassa, joka ei myös ilman pärjää.
Koiran hallinta ilman "nameja".

Lue lisää

Niinhän se vähän kaikessa,miten sitten tekeekin,mielestäni pointtina,että tietää ja osaa miten tekeekin :)
Tuppaa vaan menemän monet monissa erikin jutuissa överiksi,ja sitten kun siihen soppaan lisätään ihmiset,jotka ei itseasiassa ymmärrä ja tiedä mistä alunperin ja miten on kyse,ja jotka sitten öh,fanaattisesti kaahottavat puolin ja vastaan...
Ei se pahitteeksi joskus olla vähän objektiivinenkin,ja vaikka ei joku itseen ihan kolahda tai joku sopii paremmin,niin ottaa edes selvää.Hillitsisi sitä "kaahotustakin"...
Ja tulee paremmin mukavaa keskusteluakin aikaan ;=)