Unelmaveneesi ominaisuudet

Katamaraanilla ei Suomen saaristossa ole mitään virkaa, kun täällä tarvitaan hyvin kryssivä suurella purjepinta-alalla varustettu ei kovin suuri syväyksinen vene.

SardilliSami kirjoitti:

Katamaraanilla ei Suomen saaristossa ole mitään virkaa, kun täällä tarvitaan hyvin kryssivä suurella purjepinta-alalla varustettu ei kovin suuri syväyksinen vene.

Voihan monollakin mennä lomalla kryssiä välttäen matalapaineen liikkeen mukaan. Hyvä strategia kaikenlaisille rungoille.

Lisäksi "suurisyväyksisillä" veneillä yleensä on pituutta niin paljon, että ne uivat samoihin kalliorantoihin mihin pienemmätkin. Köli on kauempana rannasta, siksi.

Ja hiekkarantoihin on aivan sama, onko multirunko ankkurissa 10 m päässä rantaviivasta ja "suurisyväyksinen" 30 m. Uimalla tai jollalla kuitenkin tarvitsee mennä maihin.

monoilija kirjoitti:

Voihan monollakin mennä lomalla kryssiä välttäen matalapaineen liikkeen mukaan. Hyvä strategia kaikenlaisille rungoille.

Lisäksi "suurisyväyksisillä" veneillä yleensä on pituutta niin paljon, että ne uivat samoihin kalliorantoihin mihin pienemmätkin. Köli on kauempana rannasta, siksi.

Ja hiekkarantoihin on aivan sama, onko multirunko ankkurissa 10 m päässä rantaviivasta ja "suurisyväyksinen" 30 m. Uimalla tai jollalla kuitenkin tarvitsee mennä maihin.

Lue lisää

Multirungon voi vetää rullan päälle hiekkarannalle. Ei tarvirse jalkojaan kastella eikä jollaa tarvita. Köliveneellä tähän ei päästä. Yksirunkoisella jollalla kylläkin.

multi23 kirjoitti:

Multirungon voi vetää rullan päälle hiekkarannalle. Ei tarvirse jalkojaan kastella eikä jollaa tarvita. Köliveneellä tähän ei päästä. Yksirunkoisella jollalla kylläkin.

Tuskin kukaan vetelee asuttavaa matkamultia rantaan, ei varmaan kiinnosta naarmuttaa yhtään satojatuhansia maksavia veneitä kuten dragonflyitä:

http://www.youtube.com/watch?v=oh4q2bt61EY

neljä-ykkösestä minäkin - 7kk vuodesta veneilevänä - olen uneksinut mutta lottovoitosta riippuen miksei sitten tämäkin:

http://www.nauticat.com/yachts/pilothouse_sailing_yachts/nauticat_525/interior_pictures

Hintalapussa on 7 numeroa ja siksi täydellinen saavuttamaton vene tähän threadiin :)

02020202 kirjoitti:

Tuskin kukaan vetelee asuttavaa matkamultia rantaan, ei varmaan kiinnosta naarmuttaa yhtään satojatuhansia maksavia veneitä kuten dragonflyitä:

http://www.youtube.com/watch?v=oh4q2bt61EY

Lue lisää

Itse ainakin ajan veneeni 40 jalkaisen savirantaan kölistä kiinni ei tarvitse sitten pestä savista ankkuria.

02020202 kirjoitti:

Tuskin kukaan vetelee asuttavaa matkamultia rantaan, ei varmaan kiinnosta naarmuttaa yhtään satojatuhansia maksavia veneitä kuten dragonflyitä:

http://www.youtube.com/watch?v=oh4q2bt61EY

Lue lisää

Matkamulteja ajetaan hyvin usein vuorovesialueilla rantaan kuiville, pohjan tarkistusta ja huoltoa varten, eikä nosturia käytetä.

Tämän vuosituhannen huipputekniikan veneillä purjehdittu kilpaa reilu 24h Välimerellä ja jo nyt 1/3-fleetistä ulkona kisasta. Toisessa katkesi masto, toisessa runko ei kestänyt. Kilpapurjehdus on toki eri asia, mutta matkapurjehduksella tärkeintä on rakenteiden yksinkertaisuus ja kestävyys. Tai ehkä sitten olen vaan liian vanha tälle palstalle :)

DolphinD kirjoitti:

Tämän vuosituhannen huipputekniikan veneillä purjehdittu kilpaa reilu 24h Välimerellä ja jo nyt 1/3-fleetistä ulkona kisasta. Toisessa katkesi masto, toisessa runko ei kestänyt. Kilpapurjehdus on toki eri asia, mutta matkapurjehduksella tärkeintä on rakenteiden yksinkertaisuus ja kestävyys. Tai ehkä sitten olen vaan liian vanha tälle palstalle :)

Lue lisää

VOR nyt on kovin huono referenssi veneen rakenteisiin. Kun tuulta on meikäläisissä myrskylukemissa, aallot kymmenmetrisiä ja niitä vastaan painellaan reippaasti yli kymmentä solmua, olisi kovin monen vakioveneen sisus päreinä vielä lyhyemmässä ajassa, tuskin edes pinnalla pysyisi. Eikä vakioveneitä ole tarvinnut optimoida tietylle avotuulipainotteiselle reitille, eikä laskea rakenteen grammoja. Varsinkaan maston katkeamisen yhteyttä rungon laminaatin tyyppiin on vaikeaa keksiä.

kilpa vs. vakio kirjoitti:

VOR nyt on kovin huono referenssi veneen rakenteisiin. Kun tuulta on meikäläisissä myrskylukemissa, aallot kymmenmetrisiä ja niitä vastaan painellaan reippaasti yli kymmentä solmua, olisi kovin monen vakioveneen sisus päreinä vielä lyhyemmässä ajassa, tuskin edes pinnalla pysyisi. Eikä vakioveneitä ole tarvinnut optimoida tietylle avotuulipainotteiselle reitille, eikä laskea rakenteen grammoja. Varsinkaan maston katkeamisen yhteyttä rungon laminaatin tyyppiin on vaikeaa keksiä.

Lue lisää

Kahden edellisen kisan kokemusten perusteella pitäisi olla selvää, että tulossa on myös kovempaa vastaista ryskytystä. VOR-veneet edustavat materiaalien ja suunnittelun puolesta alan ehdotonta huippua, mutta silti paikkoja ei saada kestämään. Pointti oli lähinnä, että huippumateriaaleista ja suunnittelusta huolimatta meri ottaa halutessaan omansa. Matka- ja kilpapurjehduksella ei tosiaan ole paljon yhtäläisyyttä, koska taustalla on niin erilainen filosofia. Itse en ole koskaan uskaltanut koittaa, että mitä vene todella kestää, koska itse kuitenkin maksan mahdolliset vauriot. Matkapurjehduksella tärkeintä, on että vene toimii ja pysyy ehjänä. Esim. mahdollinen kivilleajo ei päätä reissua. Jos rakenteellisilla ratkaisuilla voidaan varmuuskertoimia lisätä, niin nämä ovat tiettyyn rajaan asti perusteltuja, vaikka sitten sen huippusuorituskyvyn kustannuksella.

DolphinD kirjoitti:

Kahden edellisen kisan kokemusten perusteella pitäisi olla selvää, että tulossa on myös kovempaa vastaista ryskytystä. VOR-veneet edustavat materiaalien ja suunnittelun puolesta alan ehdotonta huippua, mutta silti paikkoja ei saada kestämään. Pointti oli lähinnä, että huippumateriaaleista ja suunnittelusta huolimatta meri ottaa halutessaan omansa. Matka- ja kilpapurjehduksella ei tosiaan ole paljon yhtäläisyyttä, koska taustalla on niin erilainen filosofia. Itse en ole koskaan uskaltanut koittaa, että mitä vene todella kestää, koska itse kuitenkin maksan mahdolliset vauriot. Matkapurjehduksella tärkeintä, on että vene toimii ja pysyy ehjänä. Esim. mahdollinen kivilleajo ei päätä reissua. Jos rakenteellisilla ratkaisuilla voidaan varmuuskertoimia lisätä, niin nämä ovat tiettyyn rajaan asti perusteltuja, vaikka sitten sen huippusuorituskyvyn kustannuksella.

Lue lisää

"Esim. mahdollinen kivilleajo ei päätä reissua. "

Kannattaa olla sellainen vene, joka ei ole suunniteltu kiville ajoon yhtään. Navigoi sellaisen omistaja suurella todennäköisyydellä tarkemmin kuin kansaveneilijä.

http://www.first317.fi/blog/wp-content/uploads/2010/06/First30-300x168.jpg

DolphinD kirjoitti:

Kahden edellisen kisan kokemusten perusteella pitäisi olla selvää, että tulossa on myös kovempaa vastaista ryskytystä. VOR-veneet edustavat materiaalien ja suunnittelun puolesta alan ehdotonta huippua, mutta silti paikkoja ei saada kestämään. Pointti oli lähinnä, että huippumateriaaleista ja suunnittelusta huolimatta meri ottaa halutessaan omansa. Matka- ja kilpapurjehduksella ei tosiaan ole paljon yhtäläisyyttä, koska taustalla on niin erilainen filosofia. Itse en ole koskaan uskaltanut koittaa, että mitä vene todella kestää, koska itse kuitenkin maksan mahdolliset vauriot. Matkapurjehduksella tärkeintä, on että vene toimii ja pysyy ehjänä. Esim. mahdollinen kivilleajo ei päätä reissua. Jos rakenteellisilla ratkaisuilla voidaan varmuuskertoimia lisätä, niin nämä ovat tiettyyn rajaan asti perusteltuja, vaikka sitten sen huippusuorituskyvyn kustannuksella.

Lue lisää

"Kahden edellisen kisan kokemusten perusteella pitäisi olla selvää, että tulossa on myös kovempaa vastaista ryskytystä. VOR-veneet edustavat materiaalien ja suunnittelun puolesta alan ehdotonta huippua, mutta silti paikkoja ei saada kestämään."

tuo on sama, jos vertaisi formula 1 autoja ja henkilöautoja kestävyyden suhteen.

Tuskinpa niitä on kovin monia enää alkuperäisellä koneella. Tietämäni veneissä on tällä hetkellä tuplasti hevosvoimia. Tankkitilavuutta saa lisättyä. Vettä mahtuu 170l, mikä on mielestäni ihan hyvä suoritus tuollaiselle veneelle.

Sorry, unohtui mainita, että tarkoitin Frersin suunnittelemaa Swan kolmekutosta. HR:ssä on tosiaan kerrosrakenne rungossa ja tiikkikansi kuuluu venen luonteeseen. Ja masto on kannella, joten veneet ovat aina kompromisseja.

DolphinD kirjoitti:

Sorry, unohtui mainita, että tarkoitin Frersin suunnittelemaa Swan kolmekutosta. HR:ssä on tosiaan kerrosrakenne rungossa ja tiikkikansi kuuluu venen luonteeseen. Ja masto on kannella, joten veneet ovat aina kompromisseja.

Lue lisää

Frersin suunnittelema Swan 36 on erikoinen tapaus. Se on paperilla hyvä vene, mutta nehän kaikki taisivat painaa siinä 8t paikkeilla ilman varusteita ja kelluivat vähän erikoisessa asennossa. Siitä johtuen köliä siirrettiin alkupään veneisiin verrattuna. Ulkonäöstä voi olla montaa mieltä. Sinänsä hyvä vene, muttei varmastikaan ole niin hyvä, kuin miksi se suunniteltiin. Vaikka Swanit alun perin olivat kisaveneitä, oli tämä kai suoraan tarkoitettu cruiseriksi.

Hyvään listaan pari lisäystä.

- Kevyt uppouma, jolloin käsittely on kevyttä.

- Jäykkä vene, jota ajetaan aika pystyssä. Eläminen pienten lasten kanssa purjehduksen aikana on tällöin helpompaa.

- Keulapurjeena hyvin toimiva ST-fokka, purjealaa niin paljon ettei isompaa keulapurjetta tarvita

- Keulapurje rullalla, rulla kannen alla, reiviköytenä liina kuten esim. Facnorin uusissa malleissa

- Voisikohan asymmetriselle spinnulle olla oma "boksi" keulassa, josta sen voisi nostaa ja laskea avotilasta käsin? Tällöin sitä tulisi käytettyä lyhyemmilläkin legeillä.

- Omaan makuuni sisätilojen ei tarvitse olla pohjanmaalaisten puuseppien nikkarointia, vaatimattomampikin sisustus kelpaa, kunhan se on kunnolla tehty. Pintojen pitää kuitenkin olla kestäviä ja kaiken kunnolla kiinnitetty.

- Meripunkat kunnollisilla jousipatjoilla, joiden alustat on tuuletettu.

- Riittävästi helposti käytettävää säilytystilaa.

- Vesitankiksi riittäisi ehkä joku 50-70 litraa, jos kaveriksi laitettaisiin vedentekokone.

- Riittävän iso ja hyvin eristetty jääkaappi, jotta viikon normaalit ruuat mahtuvat kyytiin.

- Riittävä aurinkopaneelikapasitteetti.

- Lämmittimenä vesikiertoinen Refleks tai Glembring, vessassa pönttönä Lavac.

Sprayhood on puolinainen turha viritys, helposti lähes mistä tahansa matkapurrsesta saa modattua sellaisen, että voi ohjata autopilotilla sisältä pahassa kelissä. Jos ruffin katon etuosaan on mahdollista rakentaa tähystyikkuna, modaus on siinä.

Just 6 millin rosterista hitsattu sprayhood olis kivan vankka!Ja hydraulisest barduunat....jumavita...ja akka mastoon roikkumaan,,,,ahhhh

"...anopinkestävä, hyvät kylmälaitteet, kunnolliset hytit ilmastointeineen..."

Anteeksi etukäteen, tämä vain oli niin vastustamattoman hauska. Nimittäin jos isofaija (sikäli kuin nm. viittaa ikään) ottaa anoppinsa mukaan, niin kylmälaitteiden on oltava huippuluokkaa, muuten ei vielä hengissä oleva miehistö viihdy hyvinkään ilmastoiduissa hyteissä :)

Jaa-a, enpä muista tarvinneeni karttapöytää navigointiin aikoihin. Sen sijaan jämerälle työpöydälle voisi olla käyttöä. Toki en haaveilekaan pallonkierrosta. U-muotoinen salongin sohva ei ole merioloissakaan ongelmallinen mikäli pöydässä on sopiva muotoilu ja tarttumakahvat. Kansivaloa otsalampun lisäksi kannattaisin paremman yleissilmäyksen saamiseksi. Kahden ratin systeemi ei laita avotilaa liian lyhyeksi mikäli käytetään bridge deckiä avotilan pidentämiseen. Pilssin ja peräsinten määrän suhteen olen samaa mieltä.

Runkomuodosta pohdin, olisiko esimerkkejä veneistä joissa olisi yhdistetty IOR-runkomuodon ja kantavan perän parhaat puolet, ts. pohjan muoto olisi syvä-V tai viinipullo hakkaamisen estämiseksi, mutta perä olisi leveä kantavuuden ja muotovakavuuden synnyttämiseksi?

Familjeseglare kirjoitti:

Jaa-a, enpä muista tarvinneeni karttapöytää navigointiin aikoihin. Sen sijaan jämerälle työpöydälle voisi olla käyttöä. Toki en haaveilekaan pallonkierrosta. U-muotoinen salongin sohva ei ole merioloissakaan ongelmallinen mikäli pöydässä on sopiva muotoilu ja tarttumakahvat. Kansivaloa otsalampun lisäksi kannattaisin paremman yleissilmäyksen saamiseksi. Kahden ratin systeemi ei laita avotilaa liian lyhyeksi mikäli käytetään bridge deckiä avotilan pidentämiseen. Pilssin ja peräsinten määrän suhteen olen samaa mieltä.

Runkomuodosta pohdin, olisiko esimerkkejä veneistä joissa olisi yhdistetty IOR-runkomuodon ja kantavan perän parhaat puolet, ts. pohjan muoto olisi syvä-V tai viinipullo hakkaamisen estämiseksi, mutta perä olisi leveä kantavuuden ja muotovakavuuden synnyttämiseksi?

Lue lisää

Monissa C/R-veneissä on melko terävä keula esim. X37 tai Elan 31. Ne leikkaavat kohtuullisen pehmeästi aallokkoa, joten kaipaamasi yhdistelmää on olemassa.

Tuollainen on meikäläisen kauhistus, itse lähtisni mielummin kiertäämään palloa vaikka minitransatilla. Rennompaan menoon pienen miehistön kera vaikkapa hommaan säädetyllä first 36.7:lla.

=LLSWWED kirjoitti:

Tuollainen on meikäläisen kauhistus, itse lähtisni mielummin kiertäämään palloa vaikka minitransatilla. Rennompaan menoon pienen miehistön kera vaikkapa hommaan säädetyllä first 36.7:lla.

Lue lisää

Onnea vaan matkaan.
Ilmeisesti et koskaan lähde.

sdfgerty kirjoitti:

Onnea vaan matkaan.
Ilmeisesti et koskaan lähde.

Onko se sdfgerty:iltä pois, jos joku ei lähde koskaan purjehtimaan maapallon ympäri vaan on tyytyväinen kotivesiinsä?

...,llkl kirjoitti:

Onko se sdfgerty:iltä pois, jos joku ei lähde koskaan purjehtimaan maapallon ympäri vaan on tyytyväinen kotivesiinsä?

Miksi olisi.
Mutta asiat asiana:
Edellinen kirjoitti:
"itse lähtisni mielummin kiertäämään palloa vaikka minitransatilla."
Vaan tuskin lähtee millään koskaan.

Ja jos totta puhutaan, niin jokainen oravanpyörään jämähtänyt on myös minultakin pois, se on kaikilta pois.

sdfgerty kirjoitti:

Miksi olisi.
Mutta asiat asiana:
Edellinen kirjoitti:
"itse lähtisni mielummin kiertäämään palloa vaikka minitransatilla."
Vaan tuskin lähtee millään koskaan.

Ja jos totta puhutaan, niin jokainen oravanpyörään jämähtänyt on myös minultakin pois, se on kaikilta pois.

Lue lisää

""itse lähtisni mielummin kiertäämään palloa vaikka minitransatilla."
Vaan tuskin lähtee millään koskaan."

Sinähän sen tiedät parhaiten, mitä kukin on tulevaisuuteensa suunnitellut. Jos on tarkoitus tehdä matkaa, nopea vene on järkevä valinta.

http://www.youtube.com/watch?v=E9rJs8cIHiU&feature=related

äo nolla sulla kirjoitti:

""itse lähtisni mielummin kiertäämään palloa vaikka minitransatilla."
Vaan tuskin lähtee millään koskaan."

Sinähän sen tiedät parhaiten, mitä kukin on tulevaisuuteensa suunnitellut. Jos on tarkoitus tehdä matkaa, nopea vene on järkevä valinta.

http://www.youtube.com/watch?v=E9rJs8cIHiU&feature=related

Lue lisää

Jodlarin polla ei kestäisi edes Ahvenanmaan ympäripurjehdusta, sen verran tiukalla sen vanne on.

jodladii kirjoitti:

Jodlarin polla ei kestäisi edes Ahvenanmaan ympäripurjehdusta, sen verran tiukalla sen vanne on.

Uppotukkipurjehtijoiden pää ei kestä edes nettiä, sen verran heikot hermot niillä on virheellisen venevalinnan takia.


http://www.youtube.com/watch?v=vmSBSqhcni0&feature=related

äo nolla sulla kirjoitti:

Uppotukkipurjehtijoiden pää ei kestä edes nettiä, sen verran heikot hermot niillä on virheellisen venevalinnan takia.


http://www.youtube.com/watch?v=vmSBSqhcni0&feature=related

Lue lisää

Uskallatko lähteä linjalle ruuhes kanssa?

Anace 36 ja hrt ovat pituisekseen hitaita: avance 36 lys on vain 1.17 ja esim first 31.7 lys on samaa luokkaa.

PPLPPS kirjoitti:

Anace 36 ja hrt ovat pituisekseen hitaita: avance 36 lys on vain 1.17 ja esim first 31.7 lys on samaa luokkaa.

Suunniteltu hieman eri vuosikymmenillä ja erilaiseen käyttöön... Sitä paitsi Firstin vesilinja on 8,80 ja Avance 8,99 eli melko lähellä toisiaan.

Roadkill kirjoitti:

Suunniteltu hieman eri vuosikymmenillä ja erilaiseen käyttöön... Sitä paitsi Firstin vesilinja on 8,80 ja Avance 8,99 eli melko lähellä toisiaan.

"erilaiseen käyttöön."

jassoo:

http://www.nettivene.com/purjevene/avance/386207

"Laji Matkavene
"

http://www.first317.fi/blog/first-31-7-one-design-luokka/esittely/

"asumisen veneessä hyvine peseytymis- ja ruokailumahdollisuuksineen. Vene onkin kooltaan ja ominaisuuksiltaan hieno vene saaristoon, Itämerellä retkeilyyn sekä kilpailemiseen.
"

Kilpaveneet muovisisutuksella ovat tuollaisia kestäviä ja helposti ylläpidettäviä. Esimerkkejä uusista sarjatuotantoveneistä:

- sunfast 3200
- AKILARIA 950

Eikö Hansen tekemä Varianta 44 ole juuri tuollainen, missä ei ole tiikkiä ja on maalatut pinnat? Hintaa hiukan yli 100K eur. Sen voi sitten halutessaan sisustaa ja varustaa oman kukkaron ja mielen mukaan...

:-) kirjoitti:

Eikö Hansen tekemä Varianta 44 ole juuri tuollainen, missä ei ole tiikkiä ja on maalatut pinnat? Hintaa hiukan yli 100K eur. Sen voi sitten halutessaan sisustaa ja varustaa oman kukkaron ja mielen mukaan...

Lue lisää

Variaanta on mielenkiintoinen konsepti jossa on paljon hyvää. Veneen koko on kuitenkin melko suuri, toisaalta herää kysymys mikä on lisäarvo käytetyn ostoon tai runkovalmiiseen verrattuna? Käytetyn ostoon verrattuna lisäarvona on toki uutukaiset komponentit, toisaalta runkovalmiin voisi räätälöidä aivan mielensä mukaan ja teettää jotkut työt ammattilaisilla, toiset tehdä itse.

"- Turvallinen seilata"

Kipparista veneilyn turvallisuus on kiiinni. Ei sellaista huvivenettä olekaan, jonka ei esim lapsi saisi päreiksi.

"- Helppo handlata yksinkin olis hyvä"

Helppo muuntaa mikä tahansa purjevene yksinpurjehdittavaksi. Autopilotti auttaa jo paljon ja on purjehduksen aikan tereveellistä vähän likkuakin, esim kaukana oleville vinsseille.

"- Köli hyvin kiinni"

Jos köli pysyy purjehduksen aikana kiinni ongelmitta, on se riittävän hyvin kiinni.

"- Runko umpilaminaattia"

Umpilaminaatti kovassa rytkytyksessä/ajan mittaan löystyy. Siksi ryskytystä kestävissä uusissa kilpapursissa balsa on suosittu väliaine, koska siihen tarttuu hartsi hyvin.

"- Tilaa pitäis löytyä neljälle"

Missä tahansa h-venettä leveämmässä 25 footterissa on tilaa neljälle.

"- Trailerilla kuljettettava"

Turhaa työtä aiheuttaa trailerointi, kotisatama kannattaa olla sellainen, ettei trailerointi kiinnosta.

"- Olis paikallaan että olis kuitenkin aika yleinen malli"

Noitahan riittää.

"- Pitäis olla hyvä kryssimään"

Harva matkapurjehtia kryssii mieluiten, siksi avotuuliominaisuudet ovat järkevämpiä.

"- Pituutta pitäis olla 8,28m
- Leveyttä pitäis olla 2,18m
- Syväys semmonen 1,3m
- Painoa sais olla semmonen 1,45tn
- Suunnittelija pitäis olla Hans Groop
- Veneen pitäis olla kotimainen"

H-vene on ahdas neljälle aikuiselle. Purjealaa on myöskin pituisekseen ja painoisekseen aivan liian vähän.

h-vene uskiksille kirjoitti:

"- Turvallinen seilata"

Kipparista veneilyn turvallisuus on kiiinni. Ei sellaista huvivenettä olekaan, jonka ei esim lapsi saisi päreiksi.

"- Helppo handlata yksinkin olis hyvä"

Helppo muuntaa mikä tahansa purjevene yksinpurjehdittavaksi. Autopilotti auttaa jo paljon ja on purjehduksen aikan tereveellistä vähän likkuakin, esim kaukana oleville vinsseille.

"- Köli hyvin kiinni"

Jos köli pysyy purjehduksen aikana kiinni ongelmitta, on se riittävän hyvin kiinni.

"- Runko umpilaminaattia"

Umpilaminaatti kovassa rytkytyksessä/ajan mittaan löystyy. Siksi ryskytystä kestävissä uusissa kilpapursissa balsa on suosittu väliaine, koska siihen tarttuu hartsi hyvin.

"- Tilaa pitäis löytyä neljälle"

Missä tahansa h-venettä leveämmässä 25 footterissa on tilaa neljälle.

"- Trailerilla kuljettettava"

Turhaa työtä aiheuttaa trailerointi, kotisatama kannattaa olla sellainen, ettei trailerointi kiinnosta.

"- Olis paikallaan että olis kuitenkin aika yleinen malli"

Noitahan riittää.

"- Pitäis olla hyvä kryssimään"

Harva matkapurjehtia kryssii mieluiten, siksi avotuuliominaisuudet ovat järkevämpiä.

"- Pituutta pitäis olla 8,28m
- Leveyttä pitäis olla 2,18m
- Syväys semmonen 1,3m
- Painoa sais olla semmonen 1,45tn
- Suunnittelija pitäis olla Hans Groop
- Veneen pitäis olla kotimainen"

H-vene on ahdas neljälle aikuiselle. Purjealaa on myöskin pituisekseen ja painoisekseen aivan liian vähän.

Lue lisää

Hetkinen, siis H-vene?

...totta, siinä olis ideaa..!

:D

Pit.10,5-11,5m
Lev. 3,3-3,7m
Syv.1,5-1,8m
Keittimen edessä suojatanko!!!

tankkkkero kirjoitti:

Pit.10,5-11,5m
Lev. 3,3-3,7m
Syv.1,5-1,8m
Keittimen edessä suojatanko!!!

tankkkkero, unohdit hanskalokerot avotilan laidoilla....

adshölaigåoairg kirjoitti:

tankkkkero, unohdit hanskalokerot avotilan laidoilla....

Ja toinen tanko (kromattu) pitäis olla pystyssä keskellä salonkia, jotta naispuoleiset vkl vieraat vois sulostuttaa kapteenin elämää?

adshölaigåoairg kirjoitti:

tankkkkero, unohdit hanskalokerot avotilan laidoilla....

Ei avotilan lokeroilla ja boxeilla tee _purjehtia_ yhtään mitään. Turhaa sälää niissä enimmäkseen on. Kesämökkeilijä tietty tarvitsee grillinsä ja hiilensä, mutta voihan niitäkin kajuutan säilytystiloissa säilyttää.

tankkkero kirjoitti:

Ja toinen tanko (kromattu) pitäis olla pystyssä keskellä salonkia, jotta naispuoleiset vkl vieraat vois sulostuttaa kapteenin elämää?

HEH ja materiaalina tietysti ihan vit**un kestävä rosteri :)

"veneen paino ei mielestäni ole tehnyt käsittelyä hankalaksi, vaan on tietyissä tilanteissa etu. Raskaan veneen liikkeet eivät ole tempoilevia ja nykiviä; raskas vene on aallokossa mukavampi kuin kevyt tasapohjainen raaseri. "

Raskas vene keinuu aaltojen mukana, yök. Kevyt menee vaan. Tasapohjainen on harvoin purjehduksessa pystyssä, kallellaan se on v pohjainen ja tehokas aaltoja leikkaava runko. Ks:

http://lh4.ggpht.com/-kKb4581s5qs/SRiId1G4BPI/AAAAAAAAAVQ/rvfnbo7-S2s/2008_0308_142926AB.jpg

"runko voisi olla alumiinia vaihtoehtona umpilaminaatille tai teräkselle, lämpö- ja äänieristys on itsestään selvyys"

Miksi pitäisi olla umpilaminaattia lämpö- ja äänieristys, kun on keksitty kerrosrakenne, jossa tulee muiden etujen lisäksi tuo kaipaamasi eristys?

Ilmeisesti tuollaisen asenteen takia HR puhuu eristämisestä, vaikka kyse on kerrosrakenteesta: "Hand lay-up GRP hull, insulated above water line with Divinycell closed cell PVC-foam against heat and cold." http://www.hallberg-rassy.com/HR310/HR310standardspecification.shtml

venedesign kirjoitti:

"veneen paino ei mielestäni ole tehnyt käsittelyä hankalaksi, vaan on tietyissä tilanteissa etu. Raskaan veneen liikkeet eivät ole tempoilevia ja nykiviä; raskas vene on aallokossa mukavampi kuin kevyt tasapohjainen raaseri. "

Raskas vene keinuu aaltojen mukana, yök. Kevyt menee vaan. Tasapohjainen on harvoin purjehduksessa pystyssä, kallellaan se on v pohjainen ja tehokas aaltoja leikkaava runko. Ks:

http://lh4.ggpht.com/-kKb4581s5qs/SRiId1G4BPI/AAAAAAAAAVQ/rvfnbo7-S2s/2008_0308_142926AB.jpg

Lue lisää

Lukion fysiikka on hyvä oppimäärä tähänkin jos ylä-asteelta ei mitään takkiin tarttunut.

Kts. liikemäärä ja vertaa erirunkoisten veneiden nopeuksiin niin totean että MOT.

...sitten vasta voit puhua tietäväsi jotain venedesignistä.

Joakim_ kirjoitti:

"runko voisi olla alumiinia vaihtoehtona umpilaminaatille tai teräkselle, lämpö- ja äänieristys on itsestään selvyys"

Miksi pitäisi olla umpilaminaattia lämpö- ja äänieristys, kun on keksitty kerrosrakenne, jossa tulee muiden etujen lisäksi tuo kaipaamasi eristys?

Ilmeisesti tuollaisen asenteen takia HR puhuu eristämisestä, vaikka kyse on kerrosrakenteesta: "Hand lay-up GRP hull, insulated above water line with Divinycell closed cell PVC-foam against heat and cold." http://www.hallberg-rassy.com/HR310/HR310standardspecification.shtml

Lue lisää

"Miksi pitäisi olla umpilaminaattia lämpö- ja äänieristys, kun on keksitty kerrosrakenne, jossa tulee muiden etujen lisäksi tuo kaipaamasi eristys?"

No sixi ku siinon nixi.

Onnea vaan balsaveneelle kun rysähtää (ei jos). Nopsastu tulee semmonen olo että tää venehän on jotenkin lötkö.

Umpilaminaatin löystymistä voitte etsiskellä rannoilta mutta väittäisimpä, että mikäli venettä ei päästetä rapistumaan (niinkun balsaveneillennekin käy ilman huoltoa ja joskus siitä riippumatta) niin ihan kondiksessa se on vuosikymmentenkin jälkeen.

...vaikka vähän runkovaurioita jossain vaiheessa olis tullutkin kunhan ne on ammattitaidolla korjattu.

Ja sehän on MOT nyt kun vuosikymmeniä vanhoja esimerkkejä on kokeiltavissa.

Sanomuarehtorix kirjoitti:

Lukion fysiikka on hyvä oppimäärä tähänkin jos ylä-asteelta ei mitään takkiin tarttunut.

Kts. liikemäärä ja vertaa erirunkoisten veneiden nopeuksiin niin totean että MOT.

...sitten vasta voit puhua tietäväsi jotain venedesignistä.

Lue lisää

Lukion fysiikalla ei ole juurikan tekemistä esim. aaltomallinuksen kanssa, koska lukion oppimäärään ei kuulu kaaosteoria.

Purjehdi erilaisia veneitä, niin huomaat, että kevyt vene on aina parempi kuin raskas. Jos toisin olisi, kilpaveneet olisivat raskaita. MOT.

SanoMuaRehtorix kirjoitti:

"Miksi pitäisi olla umpilaminaattia lämpö- ja äänieristys, kun on keksitty kerrosrakenne, jossa tulee muiden etujen lisäksi tuo kaipaamasi eristys?"

No sixi ku siinon nixi.

Onnea vaan balsaveneelle kun rysähtää (ei jos). Nopsastu tulee semmonen olo että tää venehän on jotenkin lötkö.

Umpilaminaatin löystymistä voitte etsiskellä rannoilta mutta väittäisimpä, että mikäli venettä ei päästetä rapistumaan (niinkun balsaveneillennekin käy ilman huoltoa ja joskus siitä riippumatta) niin ihan kondiksessa se on vuosikymmentenkin jälkeen.

...vaikka vähän runkovaurioita jossain vaiheessa olis tullutkin kunhan ne on ammattitaidolla korjattu.

Ja sehän on MOT nyt kun vuosikymmeniä vanhoja esimerkkejä on kokeiltavissa.

Lue lisää

"Umpilaminaatin löystymistä voitte etsiskellä rannoilta mutta väittäisimpä, että mikäli venettä ei päästetä rapistumaan (niinkun balsaveneillennekin käy ilman huoltoa ja joskus siitä riippumatta) niin ihan kondiksessa se on vuosikymmentenkin jälkeen. "

Umpilaminaatti on luonnostaan löysempi konstruktio kuin kerrosrakenne, opsikele nyt sitä luikon fysikaasi, sieltä syy selviää. MOT.

kyl tyhmä saa ol mut kirjoitti:

Lukion fysiikalla ei ole juurikan tekemistä esim. aaltomallinuksen kanssa, koska lukion oppimäärään ei kuulu kaaosteoria.

Purjehdi erilaisia veneitä, niin huomaat, että kevyt vene on aina parempi kuin raskas. Jos toisin olisi, kilpaveneet olisivat raskaita. MOT.

Lue lisää

"Purjehdi erilaisia veneitä, niin huomaat, että kevyt vene on aina parempi kuin raskas. Jos toisin olisi, kilpaveneet olisivat raskaita. MOT."

No nythän varsinainen väite tuli. Unohdat, että kilpaveneen tärkein ja milteipä ainoa tärkeä ominaisuus on nopeus. Mutta nopeus ei tee venettä hyväksi muissa suhteissa. Yhden ominaisuuden suhteen optimoitu vene on yleensä väistämättä kompromissiveneitä huonompi muissa ominaisuuksissa.

SanoMuaRehtorix kirjoitti:

"Miksi pitäisi olla umpilaminaattia lämpö- ja äänieristys, kun on keksitty kerrosrakenne, jossa tulee muiden etujen lisäksi tuo kaipaamasi eristys?"

No sixi ku siinon nixi.

Onnea vaan balsaveneelle kun rysähtää (ei jos). Nopsastu tulee semmonen olo että tää venehän on jotenkin lötkö.

Umpilaminaatin löystymistä voitte etsiskellä rannoilta mutta väittäisimpä, että mikäli venettä ei päästetä rapistumaan (niinkun balsaveneillennekin käy ilman huoltoa ja joskus siitä riippumatta) niin ihan kondiksessa se on vuosikymmentenkin jälkeen.

...vaikka vähän runkovaurioita jossain vaiheessa olis tullutkin kunhan ne on ammattitaidolla korjattu.

Ja sehän on MOT nyt kun vuosikymmeniä vanhoja esimerkkejä on kokeiltavissa.

Lue lisää

Missäs niitä löysiä balsaveneitä on? Joissain moottoriveneissä on ollut laajoja ongelmia, kun koko pohja on ollut kerrosrakennetta (ja ilmeisesti alimitoitettua tai huonosti tehtyä). Mutta missä purjeveneessä on ollut pahoja ongelmia kerrosrakenteen kanssa? Lähinnä tiikkikansien ruuvien kautta on mennyt piloille jokuinen kerrosrakenteinen kansi, mutta lähes kaikissa umpilaminaattirunkoisissakin on kerrosrakennekansi. Joissain kerrosrakennerungoissa on päässyt vettä väliaineeseen, mutten ole kuullut runkojen havaittavista löystymisistä.

Kerroppa esimerkki jostain 80-luvun veneestä, jossa kerrosrakeneerunko aiheuttaa yleisesti ongelmia. 70-luvulla kerrosrakenne taisi vielä olla varsin harvinainen.

umpilaminaattiuskova kirjoitti:

"Umpilaminaatin löystymistä voitte etsiskellä rannoilta mutta väittäisimpä, että mikäli venettä ei päästetä rapistumaan (niinkun balsaveneillennekin käy ilman huoltoa ja joskus siitä riippumatta) niin ihan kondiksessa se on vuosikymmentenkin jälkeen. "

Umpilaminaatti on luonnostaan löysempi konstruktio kuin kerrosrakenne, opsikele nyt sitä luikon fysikaasi, sieltä syy selviää. MOT.

Lue lisää

En ymmärrä? Ei esimerkkejä vuosikymmenien ajalta, ei pisteitä.

MOT tarkoittaa "Mikä Oli Todistettavaa".

Väittämäsi todisteet puuttuu.

Joakim_ kirjoitti:

Missäs niitä löysiä balsaveneitä on? Joissain moottoriveneissä on ollut laajoja ongelmia, kun koko pohja on ollut kerrosrakennetta (ja ilmeisesti alimitoitettua tai huonosti tehtyä). Mutta missä purjeveneessä on ollut pahoja ongelmia kerrosrakenteen kanssa? Lähinnä tiikkikansien ruuvien kautta on mennyt piloille jokuinen kerrosrakenteinen kansi, mutta lähes kaikissa umpilaminaattirunkoisissakin on kerrosrakennekansi. Joissain kerrosrakennerungoissa on päässyt vettä väliaineeseen, mutten ole kuullut runkojen havaittavista löystymisistä.

Kerroppa esimerkki jostain 80-luvun veneestä, jossa kerrosrakeneerunko aiheuttaa yleisesti ongelmia. 70-luvulla kerrosrakenne taisi vielä olla varsin harvinainen.

Lue lisää

Hmm..

viiden.. no, kahden.. no, pisteen pisteen vihje: Kerrosrakenteiset kannet...

Samojen veneiden umpilaminaattirungot tosin ovat vielä priimakunnossa.

19 kirjoitti:

"Purjehdi erilaisia veneitä, niin huomaat, että kevyt vene on aina parempi kuin raskas. Jos toisin olisi, kilpaveneet olisivat raskaita. MOT."

No nythän varsinainen väite tuli. Unohdat, että kilpaveneen tärkein ja milteipä ainoa tärkeä ominaisuus on nopeus. Mutta nopeus ei tee venettä hyväksi muissa suhteissa. Yhden ominaisuuden suhteen optimoitu vene on yleensä väistämättä kompromissiveneitä huonompi muissa ominaisuuksissa.

Lue lisää

Optimistijolla on kilpavene, eikä sitä kukaan järkevä pidä nopeana purkkarina.

umpilaminaattiuskova kirjoitti:

"Umpilaminaatin löystymistä voitte etsiskellä rannoilta mutta väittäisimpä, että mikäli venettä ei päästetä rapistumaan (niinkun balsaveneillennekin käy ilman huoltoa ja joskus siitä riippumatta) niin ihan kondiksessa se on vuosikymmentenkin jälkeen. "

Umpilaminaatti on luonnostaan löysempi konstruktio kuin kerrosrakenne, opsikele nyt sitä luikon fysikaasi, sieltä syy selviää. MOT.

Lue lisää

"Umpilaminaatti on luonnostaan löysempi konstruktio kuin kerrosrakenne, opsikele nyt sitä luikon fysikaasi, sieltä syy selviää."

No, jäykkyyttähän on monenmoista. "Taipuu muttei murru" on monesti parempi kun "kestää mutta sitten napsahtaa". Tarkoitat varmaan umpilaminaatin lötköydellä sitä, että se taipuu kerrosrakennetta enemmän? Ällistyskeksintö kerrosrakenteessahan on se, että materiaalin ei tarvitse olla homogeeninen ollakseen jäykkä, mutta jäykkyyden ja joustavuuden eroja voi pitää myös ominaisuuksina oikein käytettynä.

Purjeveneessä se voisi olla vaikkapa rungon suhtautuminen iskuihin: joustava absorboi iskun ja jäykkä kestää tai murtuu. Rungon joustaminen vääristä paikoista voidaan estää laipioilla jolloin esim. maston trimmaaminen ei väännä runkoa ja osassa runkoa kuten kannessa joustaminen voi olla jopa ongelma.

Koskapa kaikenkattavaa menetelmää ei mielestäni olekaan, on näiden kahden yhteiskäyttö järkevintä kaikissa veneissä joissa esim. törmäys tai kivelle ajo voi olla vaarallinen. Kilpaveneillä ajellaan aina hallituissa olosuhteissa (järjestäjän taholta) joten veneen mureneminen ei ole yhtä vakavaa kuin vaikkapa ulkosaaristossa.

Takapulpetin poika kirjoitti:

"Umpilaminaatti on luonnostaan löysempi konstruktio kuin kerrosrakenne, opsikele nyt sitä luikon fysikaasi, sieltä syy selviää."

No, jäykkyyttähän on monenmoista. "Taipuu muttei murru" on monesti parempi kun "kestää mutta sitten napsahtaa". Tarkoitat varmaan umpilaminaatin lötköydellä sitä, että se taipuu kerrosrakennetta enemmän? Ällistyskeksintö kerrosrakenteessahan on se, että materiaalin ei tarvitse olla homogeeninen ollakseen jäykkä, mutta jäykkyyden ja joustavuuden eroja voi pitää myös ominaisuuksina oikein käytettynä.

Purjeveneessä se voisi olla vaikkapa rungon suhtautuminen iskuihin: joustava absorboi iskun ja jäykkä kestää tai murtuu. Rungon joustaminen vääristä paikoista voidaan estää laipioilla jolloin esim. maston trimmaaminen ei väännä runkoa ja osassa runkoa kuten kannessa joustaminen voi olla jopa ongelma.

Koskapa kaikenkattavaa menetelmää ei mielestäni olekaan, on näiden kahden yhteiskäyttö järkevintä kaikissa veneissä joissa esim. törmäys tai kivelle ajo voi olla vaarallinen. Kilpaveneillä ajellaan aina hallituissa olosuhteissa (järjestäjän taholta) joten veneen mureneminen ei ole yhtä vakavaa kuin vaikkapa ulkosaaristossa.

Lue lisää

Tästä on muistaakseeni ihan Suomessa tehtyä tutkimusmateriaalia, jossa todetaan kerrosrakenteen kestävän paremmin iskuja jäykkyytensä turvin. Ohuempi umpilaminaatti (siis verrattuna kerrosrakenteeseen väliaineen) tietysti kestää suuremman taipuman murtumatta, mutta rajansa silläkin. Lisäksi umpilaminaattikin murtuu helposti epäjatkuvuuskohdista kuten nousulista, laipio rungon ja kannen sauma, keskisauma jne.

Levyn (tai palkin) jäykkyys kasvaa paksuuden kolmannessa potenssissa ja taivutusmurtolujuus toisessa. Vertaillaanpa rakenteita, jossa on 10 mm umpilaminaattia vs. 5 mm umpilaminaattia molemmin puolin ja 10 mm väliainetta välissä. Tässä tapauksessa siis kerrosrakenne on hiukan painavampi, koska siinä on sama määrä lasikuitua. Kerrosrakenne on 7-kertaa jäykempi ja kestää 3,5-kertaisen taivutusvoiman murtumatta.

Jos edellisestä puolittaa lasikuitumäärän ja samalla kasvattaa väliainetta 5 mm eli 2,5-15-2,5 mm rakenne on paino jo lähes puolet pienempi kuin umpilaminaatilla. Edelleen jäykkyys on 4,6-kertainen ja rakenne kestää 2,3-kertaisen taivutusvoiman murtumatta. Tällaisia ei tehdä normaaleihin veneisiin, vaan yleensä ulkokerros on 2-3 kertaa paksumpi kuin sisäkerros eli vaikkapa 2,5 ja 6 mm korvaamaan 10 mm umpilaminaattia. Tällöin painonsäästö ei ole kuin ~10%, mutta rakenne on kaikin puolin vahvempi ja samalla lämpöeristys.

Joakim_ kirjoitti:

Tästä on muistaakseeni ihan Suomessa tehtyä tutkimusmateriaalia, jossa todetaan kerrosrakenteen kestävän paremmin iskuja jäykkyytensä turvin. Ohuempi umpilaminaatti (siis verrattuna kerrosrakenteeseen väliaineen) tietysti kestää suuremman taipuman murtumatta, mutta rajansa silläkin. Lisäksi umpilaminaattikin murtuu helposti epäjatkuvuuskohdista kuten nousulista, laipio rungon ja kannen sauma, keskisauma jne.

Levyn (tai palkin) jäykkyys kasvaa paksuuden kolmannessa potenssissa ja taivutusmurtolujuus toisessa. Vertaillaanpa rakenteita, jossa on 10 mm umpilaminaattia vs. 5 mm umpilaminaattia molemmin puolin ja 10 mm väliainetta välissä. Tässä tapauksessa siis kerrosrakenne on hiukan painavampi, koska siinä on sama määrä lasikuitua. Kerrosrakenne on 7-kertaa jäykempi ja kestää 3,5-kertaisen taivutusvoiman murtumatta.

Jos edellisestä puolittaa lasikuitumäärän ja samalla kasvattaa väliainetta 5 mm eli 2,5-15-2,5 mm rakenne on paino jo lähes puolet pienempi kuin umpilaminaatilla. Edelleen jäykkyys on 4,6-kertainen ja rakenne kestää 2,3-kertaisen taivutusvoiman murtumatta. Tällaisia ei tehdä normaaleihin veneisiin, vaan yleensä ulkokerros on 2-3 kertaa paksumpi kuin sisäkerros eli vaikkapa 2,5 ja 6 mm korvaamaan 10 mm umpilaminaattia. Tällöin painonsäästö ei ole kuin ~10%, mutta rakenne on kaikin puolin vahvempi ja samalla lämpöeristys.

Lue lisää

Otetaan vertailuun vielä mukaan 20 mm umpilaminaatti. Se on vain 14% jäykempi ja murtolujempi kuin 5-10-5 rakenne, joka on siis kutakuinkin 50% kevyempi. 2,5-15-2,5 rakenteeseen verrattuna 20 mm umpilaminaatti on 74 % jäykempi ja murtolujempi, mutta samalla lähes 4 kertaa painavampi.

Joakim_ kirjoitti:

Otetaan vertailuun vielä mukaan 20 mm umpilaminaatti. Se on vain 14% jäykempi ja murtolujempi kuin 5-10-5 rakenne, joka on siis kutakuinkin 50% kevyempi. 2,5-15-2,5 rakenteeseen verrattuna 20 mm umpilaminaatti on 74 % jäykempi ja murtolujempi, mutta samalla lähes 4 kertaa painavampi.

Lue lisää

Pertti Dunckerilla on eräs testi veneen kestävyydelle: mistä materiaalista pääsee lekalla läpi. Tässä testissä taitaa umpilaminaatti voittaa kerrosrakenteen. Tämän perusteella en pane rakenteita paremmuusjärjestykseen, mutta balsaa en silti huolisi veneen runkoon, koska pelkään sen ennemmin tai myöhemmin vettyvän vaikka kuinka huolellisesti venettään hoitaisi.

C/R kirjoitti:

Pertti Dunckerilla on eräs testi veneen kestävyydelle: mistä materiaalista pääsee lekalla läpi. Tässä testissä taitaa umpilaminaatti voittaa kerrosrakenteen. Tämän perusteella en pane rakenteita paremmuusjärjestykseen, mutta balsaa en silti huolisi veneen runkoon, koska pelkään sen ennemmin tai myöhemmin vettyvän vaikka kuinka huolellisesti venettään hoitaisi.

Lue lisää

Nojuu, voi olla että alan termistö on sen verran ekperttien värittämää ettei perusfyysikko niihin pääse tarttumaan.

Murtolujuus vrt murtumispiste jne. voivat hyvinkin olla nyt viisastelun kohteena. Joka tapauksessa umpilaminaatti on taipuisaa kun taas kerrosrakenne ei. Jos Joakimin kirjoittelua siis sovitetaan niin senkus vaan pistetään umpilaminaattia vaikkapa laipioihin, mutta Dunckerin lekatestin läpäisijää sitten kylkiin.

Paino on yksi tekijä joka on korostunut plaanaavarunkoisten aikakauden jälleen koitettua. Aiemmassa venesuunnittelussa keskityttiin kitkan minimointiin uppoumarungoista huolimatta ja ratkaisu tuli eväkölien yleistymisen kautta. Veneen paino itsessään ei ollut suuri ongelma. Se mikä kiihtyvyydessä menetettiin voitettiin suurempana liikemääränä käännöksissä, katveissa yms. Ratakisoissa toki veneiden keveys/ketteryys on selkeä ominaisuus joka ei korostu yhtä voimakkaasti merellä jossa taas kiihtyvyydet tuovat epämukavuutta.

Niinpä puhtaasti uppoumarunkoisen veneen keveydestä ei välttämättä ole suurta etua muuten kuin kevyen kelin kiihtyvyydessä. Toki veneen paino tulee olla suhteessa purjealaan ja veneen mittoihin, mutta liian vähäinen paino aiheuttaa härdelliä monenlaisessa moottoritta pienillä nopeuksilla liikkumisessa.

Eli edelleen, mielestäni yhtä tekniikkaa ei pidä soveltaa kaikkeen sillä se johtaa auttamatta kompromissiratkaisuihin parhaan mahdollisen sijaan.

Takapulpetin poika kirjoitti:

Nojuu, voi olla että alan termistö on sen verran ekperttien värittämää ettei perusfyysikko niihin pääse tarttumaan.

Murtolujuus vrt murtumispiste jne. voivat hyvinkin olla nyt viisastelun kohteena. Joka tapauksessa umpilaminaatti on taipuisaa kun taas kerrosrakenne ei. Jos Joakimin kirjoittelua siis sovitetaan niin senkus vaan pistetään umpilaminaattia vaikkapa laipioihin, mutta Dunckerin lekatestin läpäisijää sitten kylkiin.

Paino on yksi tekijä joka on korostunut plaanaavarunkoisten aikakauden jälleen koitettua. Aiemmassa venesuunnittelussa keskityttiin kitkan minimointiin uppoumarungoista huolimatta ja ratkaisu tuli eväkölien yleistymisen kautta. Veneen paino itsessään ei ollut suuri ongelma. Se mikä kiihtyvyydessä menetettiin voitettiin suurempana liikemääränä käännöksissä, katveissa yms. Ratakisoissa toki veneiden keveys/ketteryys on selkeä ominaisuus joka ei korostu yhtä voimakkaasti merellä jossa taas kiihtyvyydet tuovat epämukavuutta.

Niinpä puhtaasti uppoumarunkoisen veneen keveydestä ei välttämättä ole suurta etua muuten kuin kevyen kelin kiihtyvyydessä. Toki veneen paino tulee olla suhteessa purjealaan ja veneen mittoihin, mutta liian vähäinen paino aiheuttaa härdelliä monenlaisessa moottoritta pienillä nopeuksilla liikkumisessa.

Eli edelleen, mielestäni yhtä tekniikkaa ei pidä soveltaa kaikkeen sillä se johtaa auttamatta kompromissiratkaisuihin parhaan mahdollisen sijaan.

Lue lisää

"Murtolujuus vrt murtumispiste jne. voivat hyvinkin olla nyt viisastelun kohteena. Joka tapauksessa umpilaminaatti on taipuisaa kun taas kerrosrakenne ei. Jos Joakimin kirjoittelua siis sovitetaan niin senkus vaan pistetään umpilaminaattia vaikkapa laipioihin, mutta Dunckerin lekatestin läpäisijää sitten kylkiin."

Tarkoittaa varmaan että "kerroslaminaattia laipioihin"?

Zen-sori kirjoitti:

"Murtolujuus vrt murtumispiste jne. voivat hyvinkin olla nyt viisastelun kohteena. Joka tapauksessa umpilaminaatti on taipuisaa kun taas kerrosrakenne ei. Jos Joakimin kirjoittelua siis sovitetaan niin senkus vaan pistetään umpilaminaattia vaikkapa laipioihin, mutta Dunckerin lekatestin läpäisijää sitten kylkiin."

Tarkoittaa varmaan että "kerroslaminaattia laipioihin"?

Lue lisää

Näin juuri. Laipioissahan ei jousto-ominaisuuksilla paljon mitään tee.

Paitsi tietenkin sielläkin olisi hyvä jos laipio lopulta joustaisi murtumatta mutta minkäs teet.

kilpavene kirjoitti:

Optimistijolla on kilpavene, eikä sitä kukaan järkevä pidä nopeana purkkarina.

On optari nopea jos tuulee tarpeeksi ja se menee plaanissa. Hieno kokemus, tuulta tällöin pitää olla 12 m/s ja purjehtijalla massaa 70kg.

http://www.youtube.com/watch?v=KctXJcoBijc&feature=related

Joakim_ kirjoitti:

Otetaan vertailuun vielä mukaan 20 mm umpilaminaatti. Se on vain 14% jäykempi ja murtolujempi kuin 5-10-5 rakenne, joka on siis kutakuinkin 50% kevyempi. 2,5-15-2,5 rakenteeseen verrattuna 20 mm umpilaminaatti on 74 % jäykempi ja murtolujempi, mutta samalla lähes 4 kertaa painavampi.

Lue lisää

Nuo esimerkit, vaikka ovatkin hyvin kehitystä kuvaavia, pätevät levysoiron taivutukselle. Veneen kuormitustapaukset ovat paljon monimutkaisempia; esimerkiksi kylkikiinnityksessä, kun veneen kylkeen vaikuttaa voima pienellle pinta-alalle ,veneen lujuuden kannalta ei ole merkitystä kyljen taivutusvastuksella, vaan sillä kuinka suuri on kyljen puristuslujuus.
Toinen seikka on myös se että veneessä painon keventämisellä ei ole mitään merkitystä, ellei se vähäisemmän materiaali- ja/tai työmäärän vuoksi johda huomattavasti edullisempaan hintaan. Painon merkityksettömyydellä siis tarkoitan tässä että vene voidaan suunnitella joko painavaksi tai kevyeksi ilman että tällä tekijällä on ratkaisevaa merkitystä veneen nopeuteen.

SanoMuaRehtorix kirjoitti:

"Miksi pitäisi olla umpilaminaattia lämpö- ja äänieristys, kun on keksitty kerrosrakenne, jossa tulee muiden etujen lisäksi tuo kaipaamasi eristys?"

No sixi ku siinon nixi.

Onnea vaan balsaveneelle kun rysähtää (ei jos). Nopsastu tulee semmonen olo että tää venehän on jotenkin lötkö.

Umpilaminaatin löystymistä voitte etsiskellä rannoilta mutta väittäisimpä, että mikäli venettä ei päästetä rapistumaan (niinkun balsaveneillennekin käy ilman huoltoa ja joskus siitä riippumatta) niin ihan kondiksessa se on vuosikymmentenkin jälkeen.

...vaikka vähän runkovaurioita jossain vaiheessa olis tullutkin kunhan ne on ammattitaidolla korjattu.

Ja sehän on MOT nyt kun vuosikymmeniä vanhoja esimerkkejä on kokeiltavissa.

Lue lisää

Se nyt vaan on niin, että jos jäykkyys/painosuhteella on mitään merkitstä, on kerroslevyrakenne ylivoimainen umpilaminaattiin verrattuna. Esim purje(lento)koneet ovat kokonaan kerroslevyä. Sen sijaan balsa on ydinaineena hanurista. Se on liian kovaa, jolloin rakenne ei kestä iskuja. Lisäksi ongelmana on veden Imeminen ja lahoaminen (googlettakaa rotten balsa core). Oikea väliaine on PVC-vaahto, jonka tartunta on hyvä, ei lahoa, eikä ime vettä.

Jos veneen tekisi vielä epoksista, ei osmoosikaan olisi ongelma.

Joakim_ kirjoitti:

Otetaan vertailuun vielä mukaan 20 mm umpilaminaatti. Se on vain 14% jäykempi ja murtolujempi kuin 5-10-5 rakenne, joka on siis kutakuinkin 50% kevyempi. 2,5-15-2,5 rakenteeseen verrattuna 20 mm umpilaminaatti on 74 % jäykempi ja murtolujempi, mutta samalla lähes 4 kertaa painavampi.

Lue lisää

Joakimille:
Perustuvatko nuo laskelmat oletukseen, että kerrosrakenteessa ulkokerrosten etäisyys pysyy aina samana? Eli väliaine on kokoonpainumatonta, venymätöntä ja kiinteästi kiinni laminaatissa, vaikka se ei muuten vaikuttaisi jäykkyyteen?

Jos väliaine nimittäin antaa millinkään periksi pohjakosketuksessa, niin silloinhan ulkokerrokset toimivat kuin kaksi toisistaan riippumatonta 2,5mm umpilaminaattia ja rakenteen kestävyys heikkenee exponentiaalisesti.

33 kirjoitti:

Nuo esimerkit, vaikka ovatkin hyvin kehitystä kuvaavia, pätevät levysoiron taivutukselle. Veneen kuormitustapaukset ovat paljon monimutkaisempia; esimerkiksi kylkikiinnityksessä, kun veneen kylkeen vaikuttaa voima pienellle pinta-alalle ,veneen lujuuden kannalta ei ole merkitystä kyljen taivutusvastuksella, vaan sillä kuinka suuri on kyljen puristuslujuus.
Toinen seikka on myös se että veneessä painon keventämisellä ei ole mitään merkitystä, ellei se vähäisemmän materiaali- ja/tai työmäärän vuoksi johda huomattavasti edullisempaan hintaan. Painon merkityksettömyydellä siis tarkoitan tässä että vene voidaan suunnitella joko painavaksi tai kevyeksi ilman että tällä tekijällä on ratkaisevaa merkitystä veneen nopeuteen.

Lue lisää

Kyllä veneessä painon keventämisellä on merkitystä muutenkin kuin hinnan puolesta. Esimerkiksi painon jakautuminen sekä keula-peräsuunnassa, että kansi-pohjasuunnassa vaikuttaa veneen ominaisuuksiin, myös nopeuteen erilaisissa olosuhteissa. Painon kasvaessa lisääntyy veneen kulkiessa siirtämän veden massa ja sen mukana veneen rakenteisiin, esim. rikiin kohdistuvat voimat.. Jos painolla ei olisi mitään merkitystä veneen nopeuteen, niin on hämmästyttävää, että kilpaveneissä kuitenkin pyritään minimoimaan veneen paino kaikin mahdollisin keinoin. Eivätkö ne pojat tiedä, mitä tekevät?

Joakim_ kirjoitti:

Tästä on muistaakseeni ihan Suomessa tehtyä tutkimusmateriaalia, jossa todetaan kerrosrakenteen kestävän paremmin iskuja jäykkyytensä turvin. Ohuempi umpilaminaatti (siis verrattuna kerrosrakenteeseen väliaineen) tietysti kestää suuremman taipuman murtumatta, mutta rajansa silläkin. Lisäksi umpilaminaattikin murtuu helposti epäjatkuvuuskohdista kuten nousulista, laipio rungon ja kannen sauma, keskisauma jne.

Levyn (tai palkin) jäykkyys kasvaa paksuuden kolmannessa potenssissa ja taivutusmurtolujuus toisessa. Vertaillaanpa rakenteita, jossa on 10 mm umpilaminaattia vs. 5 mm umpilaminaattia molemmin puolin ja 10 mm väliainetta välissä. Tässä tapauksessa siis kerrosrakenne on hiukan painavampi, koska siinä on sama määrä lasikuitua. Kerrosrakenne on 7-kertaa jäykempi ja kestää 3,5-kertaisen taivutusvoiman murtumatta.

Jos edellisestä puolittaa lasikuitumäärän ja samalla kasvattaa väliainetta 5 mm eli 2,5-15-2,5 mm rakenne on paino jo lähes puolet pienempi kuin umpilaminaatilla. Edelleen jäykkyys on 4,6-kertainen ja rakenne kestää 2,3-kertaisen taivutusvoiman murtumatta. Tällaisia ei tehdä normaaleihin veneisiin, vaan yleensä ulkokerros on 2-3 kertaa paksumpi kuin sisäkerros eli vaikkapa 2,5 ja 6 mm korvaamaan 10 mm umpilaminaattia. Tällöin painonsäästö ei ole kuin ~10%, mutta rakenne on kaikin puolin vahvempi ja samalla lämpöeristys.

Lue lisää

Totta teoriassa, mutta esim. veneen runkopalkin jäykkyys ei määräydy paneelin jäykkyyden mukaan. Jäykistetty umpilaminaatti on helposti paneelijäykkyydeltään samaa luokkaa kuin kerroslevyrakenne, ja runkopalkin globaali jäykkyys saadaan yhtä suureksi tai paremmaksi kuin kerroslevyrakenteella. Lisäksi teoriassa, jos niin pitkälle mennään, umpilaminaatti alkaa paneelin suuremmilla taipumilla kantaa lokaalia taivutusta normaalivoimilla.

Vesi voileivän välissä ei tee hyvää, ja kun ydinaine, joka usein on höttöä, saa siipeensä, toimii tuollainen kahden ohuen irrallisen umpilaminaatin rakenne perin huonosti.

Jos unelmaveneni olisi raaseri, ja tarkoitukseni anoastaan mennä mahdollisimman lujaa, olisi se varmaan läpeensä voileipää. Koska unelmaveneeni on suhteellisen nopea ja erittäin kestävä, on se erillisin jäykistein vahvistettua umpilaminaattia.

Voileipä kirjoitti:

Totta teoriassa, mutta esim. veneen runkopalkin jäykkyys ei määräydy paneelin jäykkyyden mukaan. Jäykistetty umpilaminaatti on helposti paneelijäykkyydeltään samaa luokkaa kuin kerroslevyrakenne, ja runkopalkin globaali jäykkyys saadaan yhtä suureksi tai paremmaksi kuin kerroslevyrakenteella. Lisäksi teoriassa, jos niin pitkälle mennään, umpilaminaatti alkaa paneelin suuremmilla taipumilla kantaa lokaalia taivutusta normaalivoimilla.

Vesi voileivän välissä ei tee hyvää, ja kun ydinaine, joka usein on höttöä, saa siipeensä, toimii tuollainen kahden ohuen irrallisen umpilaminaatin rakenne perin huonosti.

Jos unelmaveneni olisi raaseri, ja tarkoitukseni anoastaan mennä mahdollisimman lujaa, olisi se varmaan läpeensä voileipää. Koska unelmaveneeni on suhteellisen nopea ja erittäin kestävä, on se erillisin jäykistein vahvistettua umpilaminaattia.

Lue lisää

Kaiketi lähtökohta veneen suunnittelussa ja rakenatamisessa on se, että vesi pysyy sillä puolella rakennetta kuin on tarkoituskin, eli väliaines ei kastu. Ja aika hyvin siinä on minusta onnistuttukin jo vanhemmillakin tekniikoilla, saati nykyisin kun hartsit, pinnoitteet ja tiivisteaineetovat parantuneet ja liimat korvanneet läpipulttauksia. Iskunkestävyttä ja jäykkyyttä parannetaan sitten erityisrakenteilla ja eksoottisemmilla kuiduilla vielä lisää jo massatuotantoveneissäkin.

C/R kirjoitti:

Pertti Dunckerilla on eräs testi veneen kestävyydelle: mistä materiaalista pääsee lekalla läpi. Tässä testissä taitaa umpilaminaatti voittaa kerrosrakenteen. Tämän perusteella en pane rakenteita paremmuusjärjestykseen, mutta balsaa en silti huolisi veneen runkoon, koska pelkään sen ennemmin tai myöhemmin vettyvän vaikka kuinka huolellisesti venettään hoitaisi.

Lue lisää

Mahtoikohan Pertti koskaan kokeilla lekaansa lasikuituveneeseen? Tässä vähän viitettä siihe, ettei edes Ranskalaisveneestä mennä helpolla lekalla läpi, vaikka rälläkällä avitetaan: http://www.youtube.com/watch?v=bRhcXBtmPQs

sjdif43ä¨9+i2fw kirjoitti:

Kyllä veneessä painon keventämisellä on merkitystä muutenkin kuin hinnan puolesta. Esimerkiksi painon jakautuminen sekä keula-peräsuunnassa, että kansi-pohjasuunnassa vaikuttaa veneen ominaisuuksiin, myös nopeuteen erilaisissa olosuhteissa. Painon kasvaessa lisääntyy veneen kulkiessa siirtämän veden massa ja sen mukana veneen rakenteisiin, esim. rikiin kohdistuvat voimat.. Jos painolla ei olisi mitään merkitystä veneen nopeuteen, niin on hämmästyttävää, että kilpaveneissä kuitenkin pyritään minimoimaan veneen paino kaikin mahdollisin keinoin. Eivätkö ne pojat tiedä, mitä tekevät?

Lue lisää

"Jos painolla ei olisi mitään merkitystä veneen nopeuteen, niin on hämmästyttävää, että kilpaveneissä kuitenkin pyritään minimoimaan veneen paino kaikin mahdollisin keinoin. Eivätkö ne pojat tiedä, mitä tekevät? "

Yritin jo edellisessä viestissäni ennakoida em. kommenttia. Kilpaveneitä ja niiden suunnittelua koskee useita erilaisia sääntöjä, jotka käytännössä sanelevat veneiden mitat mukaanlukien painon. Jos taas tutkii lys-taulukkojen pohjalta tavallisia matkaveneitä, joiden suunnitteluparametrit ovat täysin vapaat, huomaa heti että painolla ei todellakaan ole nopeuden kanssa mitään tekemistä, koska samannopeuksisten veneiden paino voi vaihdella 3 tonnista yli 10 tonniin.

Joakim_ kirjoitti:

Mahtoikohan Pertti koskaan kokeilla lekaansa lasikuituveneeseen? Tässä vähän viitettä siihe, ettei edes Ranskalaisveneestä mennä helpolla lekalla läpi, vaikka rälläkällä avitetaan: http://www.youtube.com/watch?v=bRhcXBtmPQs

Lue lisää

Umpilaminaatti on vahvaa, kuten videostakin nähdään. Löytyisikö vastaavaa videota kerrosrakenteesta?

33 kirjoitti:

"Jos painolla ei olisi mitään merkitystä veneen nopeuteen, niin on hämmästyttävää, että kilpaveneissä kuitenkin pyritään minimoimaan veneen paino kaikin mahdollisin keinoin. Eivätkö ne pojat tiedä, mitä tekevät? "

Yritin jo edellisessä viestissäni ennakoida em. kommenttia. Kilpaveneitä ja niiden suunnittelua koskee useita erilaisia sääntöjä, jotka käytännössä sanelevat veneiden mitat mukaanlukien painon. Jos taas tutkii lys-taulukkojen pohjalta tavallisia matkaveneitä, joiden suunnitteluparametrit ovat täysin vapaat, huomaa heti että painolla ei todellakaan ole nopeuden kanssa mitään tekemistä, koska samannopeuksisten veneiden paino voi vaihdella 3 tonnista yli 10 tonniin.

Lue lisää

"koska samannopeuksisten veneiden paino voi vaihdella 3 tonnista yli 10 tonniin. "

Nih, ja purjeala ja vesilinjan pituus on samat yhtänopeissa 3t ja 10t veneissä;-)

"painolla ei todellakaan ole nopeuden kanssa mitään tekemistä"

Juu, ei varmaaniin ei. Turhaan F=m*a ja E=m*c2

C/R kirjoitti:

Umpilaminaatti on vahvaa, kuten videostakin nähdään. Löytyisikö vastaavaa videota kerrosrakenteesta?

http://www.youtube.com/watch?v=c29FzPbR7B4

Divide and conquer kirjoitti:

Joakimille:
Perustuvatko nuo laskelmat oletukseen, että kerrosrakenteessa ulkokerrosten etäisyys pysyy aina samana? Eli väliaine on kokoonpainumatonta, venymätöntä ja kiinteästi kiinni laminaatissa, vaikka se ei muuten vaikuttaisi jäykkyyteen?

Jos väliaine nimittäin antaa millinkään periksi pohjakosketuksessa, niin silloinhan ulkokerrokset toimivat kuin kaksi toisistaan riippumatonta 2,5mm umpilaminaattia ja rakenteen kestävyys heikkenee exponentiaalisesti.

Lue lisää

"Jos väliaine nimittäin antaa millinkään periksi pohjakosketuksessa, niin silloinhan ulkokerrokset toimivat kuin kaksi toisistaan riippumatonta 2,5mm umpilaminaattia ja rakenteen kestävyys heikkenee exponentiaalisesti."

Kas kummaa ko kerrosrakenteisten veneiden kölin alueella on umpilaminaattia.

Voileipä kirjoitti:

Totta teoriassa, mutta esim. veneen runkopalkin jäykkyys ei määräydy paneelin jäykkyyden mukaan. Jäykistetty umpilaminaatti on helposti paneelijäykkyydeltään samaa luokkaa kuin kerroslevyrakenne, ja runkopalkin globaali jäykkyys saadaan yhtä suureksi tai paremmaksi kuin kerroslevyrakenteella. Lisäksi teoriassa, jos niin pitkälle mennään, umpilaminaatti alkaa paneelin suuremmilla taipumilla kantaa lokaalia taivutusta normaalivoimilla.

Vesi voileivän välissä ei tee hyvää, ja kun ydinaine, joka usein on höttöä, saa siipeensä, toimii tuollainen kahden ohuen irrallisen umpilaminaatin rakenne perin huonosti.

Jos unelmaveneni olisi raaseri, ja tarkoitukseni anoastaan mennä mahdollisimman lujaa, olisi se varmaan läpeensä voileipää. Koska unelmaveneeni on suhteellisen nopea ja erittäin kestävä, on se erillisin jäykistein vahvistettua umpilaminaattia.

Lue lisää

"Koska unelmaveneeni on suhteellisen nopea ja erittäin kestävä, on se erillisin jäykistein vahvistettua umpilaminaattia. "

Vettyy se polyesterihartsinen umpilaminaattilasikuitukin. Epoksiseen matkapurteen sulla ei ole koskaan varaa.

=POLLKLK##2 kirjoitti:

"Koska unelmaveneeni on suhteellisen nopea ja erittäin kestävä, on se erillisin jäykistein vahvistettua umpilaminaattia. "

Vettyy se polyesterihartsinen umpilaminaattilasikuitukin. Epoksiseen matkapurteen sulla ei ole koskaan varaa.

Lue lisää

Otas pelle taas kiltisti ne lääkkeesi...

0olkkkk kirjoitti:

"koska samannopeuksisten veneiden paino voi vaihdella 3 tonnista yli 10 tonniin. "

Nih, ja purjeala ja vesilinjan pituus on samat yhtänopeissa 3t ja 10t veneissä;-)

"painolla ei todellakaan ole nopeuden kanssa mitään tekemistä"

Juu, ei varmaaniin ei. Turhaan F=m*a ja E=m*c2

Lue lisää

Jos ymmärtäisit jotain mekaniikasta, tajuaisit, että massa ei vastusta nopeutta, vaan kiihtyvyyttä. Suomeksi, painava vene kiihtyy hitaammin kuin kevyt, tulee aktuaaliksi esim. kolmioradalla, tai kapeassa rännissä kryssiessä. Saman yhtälön vastapuoli on se, että massa haluaa säilyttää nopeuttaan, eli esim. vasta-aallokkoon painavalla venholla puskiessa jokainen aalto ei pysäytä venettä kuin seinään, kuten kevyellä lastulla käy.

Mitä toiseen yhtälöösi tule, niin purjehdus on todellakin suhteellista, joten kait se suhteellisuusteoriakin siihen sopii... ;^)

=OK##"2 kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=c29FzPbR7B4

Tässä on toinen, joka on yhtä vähän relevantti. Siinä on tosin on kerrosrakenne, toisin kuin noissa surffilaudoissa: http://www.youtube.com/watch?v=7dtk818WSiU

Kun katsotte noita surffilautojen testejä, muistakaa, että ne painvat todennäköisesti alle 10 kg ja niissä on varmaankin reilut 3 m2 lasikuitupintaa. Siis enintään 3 kg/m2, vaikka unohtaisi kokonaan sisällä olevan vaahdon ja helojen painon. Nuo huomioiden ollaan todennäköisesti alle 2 kg/m2 tasolla.

Purjeveneen kyljissä on kerrosrakenteen ulkokuori tyypillisesti suuruusluokkaa 6 kg/m2. Lisäksi väliaine on aivan eri lujuusluokkaa kuin lautojen sisävaahto, jonka pitää olla hyvin kevyttä suuren tilavuutensa vuoksi. Lautojen tilavuus on 100-350 litraa, jolloin balsaa käyttäen pelkän sisäosan paino olisi 15-50 kg. Div II laudat painoivat 18 kg ja olivat tilvavuudeltaan yli 300 litraa. Viimeisimmät painoivat 10 kg ja sääntöjen vaatimat 18 kg saatiin 8 kg lyijypainolla. Tosin nuo viimeset olivat onttoja kerrosrakennekuorella.

Joakim_ kirjoitti:

Tästä on muistaakseeni ihan Suomessa tehtyä tutkimusmateriaalia, jossa todetaan kerrosrakenteen kestävän paremmin iskuja jäykkyytensä turvin. Ohuempi umpilaminaatti (siis verrattuna kerrosrakenteeseen väliaineen) tietysti kestää suuremman taipuman murtumatta, mutta rajansa silläkin. Lisäksi umpilaminaattikin murtuu helposti epäjatkuvuuskohdista kuten nousulista, laipio rungon ja kannen sauma, keskisauma jne.

Levyn (tai palkin) jäykkyys kasvaa paksuuden kolmannessa potenssissa ja taivutusmurtolujuus toisessa. Vertaillaanpa rakenteita, jossa on 10 mm umpilaminaattia vs. 5 mm umpilaminaattia molemmin puolin ja 10 mm väliainetta välissä. Tässä tapauksessa siis kerrosrakenne on hiukan painavampi, koska siinä on sama määrä lasikuitua. Kerrosrakenne on 7-kertaa jäykempi ja kestää 3,5-kertaisen taivutusvoiman murtumatta.

Jos edellisestä puolittaa lasikuitumäärän ja samalla kasvattaa väliainetta 5 mm eli 2,5-15-2,5 mm rakenne on paino jo lähes puolet pienempi kuin umpilaminaatilla. Edelleen jäykkyys on 4,6-kertainen ja rakenne kestää 2,3-kertaisen taivutusvoiman murtumatta. Tällaisia ei tehdä normaaleihin veneisiin, vaan yleensä ulkokerros on 2-3 kertaa paksumpi kuin sisäkerros eli vaikkapa 2,5 ja 6 mm korvaamaan 10 mm umpilaminaattia. Tällöin painonsäästö ei ole kuin ~10%, mutta rakenne on kaikin puolin vahvempi ja samalla lämpöeristys.

Lue lisää

" Levyn (tai palkin) jäykkyys kasvaa paksuuden kolmannessa potenssissa ja taivutusmurtolujuus toisessa. "
Niin homogeenisella palkilla onkin.

Mutta jos vertaat 5 10 5 kerroslevyä 5 30 5 kerroslevyyn, niin tupla paksuudesta huolimatta taivutuslujuus ei ole suinkaan 4-kertainen, eikä taivutusjäykkyys 8-kertainen.

Tässä kuitenkin lujuus likimäärin (ei tarkalleen) suoraan verrannollinnen paksuuteen, ja jäykkyys taas suunnilleen paksuuden neliöön. Ja painon kasvu aika lailla mitätöntä.

Tämänhän toki jo tiedätkin, mutta kun tuota homogeenisen palkin kaavaa toistelet, niin jotkut muut täällä kyllä vielä uskovat sen pätevän yleispätevästi muihinkin tilanteisiin, ja näinhän ei ole.

lujarista kirjoitti:

" Levyn (tai palkin) jäykkyys kasvaa paksuuden kolmannessa potenssissa ja taivutusmurtolujuus toisessa. "
Niin homogeenisella palkilla onkin.

Mutta jos vertaat 5 10 5 kerroslevyä 5 30 5 kerroslevyyn, niin tupla paksuudesta huolimatta taivutuslujuus ei ole suinkaan 4-kertainen, eikä taivutusjäykkyys 8-kertainen.

Tässä kuitenkin lujuus likimäärin (ei tarkalleen) suoraan verrannollinnen paksuuteen, ja jäykkyys taas suunnilleen paksuuden neliöön. Ja painon kasvu aika lailla mitätöntä.

Tämänhän toki jo tiedätkin, mutta kun tuota homogeenisen palkin kaavaa toistelet, niin jotkut muut täällä kyllä vielä uskovat sen pätevän yleispätevästi muihinkin tilanteisiin, ja näinhän ei ole.

Lue lisää

Tässä pitää kaikkien nyt tunnustaa muutama tosiasia:

1) Veneen rungon jäykkyys, joka pitää rungon suorana ja kuosissa on ns. globaalia runkopalkin jäykkyyttä, johon ei vaikuta se, onko runko tehty umpikamasta tai voileivästä.

2) kyljen lokaali jäykkyys, joka ilmenee esim. silloin, kun joku yrittää tunkea keulaansa kyljestäsi läpi, on voileivällä yleensä parempi, niin kauan, kun ollaan lneaarisella alueella.

Suomeksi, umpilaminaatti-home-skandi ei ole välttämättä yhtään löysempi kuin XXX-voileipärakenteinen bulevardisportti. Itse asiassa rungon globaali jäykkyys/paino suhde on parempi umpilaminaatilla kuin voileivällä, jos se sisähöttö painaa edes jotain...

läskivene kirjoitti:

Jos ymmärtäisit jotain mekaniikasta, tajuaisit, että massa ei vastusta nopeutta, vaan kiihtyvyyttä. Suomeksi, painava vene kiihtyy hitaammin kuin kevyt, tulee aktuaaliksi esim. kolmioradalla, tai kapeassa rännissä kryssiessä. Saman yhtälön vastapuoli on se, että massa haluaa säilyttää nopeuttaan, eli esim. vasta-aallokkoon painavalla venholla puskiessa jokainen aalto ei pysäytä venettä kuin seinään, kuten kevyellä lastulla käy.

Mitä toiseen yhtälöösi tule, niin purjehdus on todellakin suhteellista, joten kait se suhteellisuusteoriakin siihen sopii... ;^)

Lue lisää

"että massa ei vastusta nopeutta, vaan kiihtyvyyttä."

a=v/t, eli vastustaahan

Sir Sandwitch kirjoitti:

Otas pelle taas kiltisti ne lääkkeesi...

vedä käteen, luuseri

33 kirjoitti:

"Jos painolla ei olisi mitään merkitystä veneen nopeuteen, niin on hämmästyttävää, että kilpaveneissä kuitenkin pyritään minimoimaan veneen paino kaikin mahdollisin keinoin. Eivätkö ne pojat tiedä, mitä tekevät? "

Yritin jo edellisessä viestissäni ennakoida em. kommenttia. Kilpaveneitä ja niiden suunnittelua koskee useita erilaisia sääntöjä, jotka käytännössä sanelevat veneiden mitat mukaanlukien painon. Jos taas tutkii lys-taulukkojen pohjalta tavallisia matkaveneitä, joiden suunnitteluparametrit ovat täysin vapaat, huomaa heti että painolla ei todellakaan ole nopeuden kanssa mitään tekemistä, koska samannopeuksisten veneiden paino voi vaihdella 3 tonnista yli 10 tonniin.

Lue lisää

Paino lisää väistämättä sekä aallonmuodostusvastusta (karkeasti suoraan verrannollinen painoon) että kitkavastusta (märkäpinta-ala kasvaa painon mukana karkeasti potenssissa 2/3). Tietysti tämän voi kompensoida isommalla purjealalla.

Samalla runkomuodolla painon vaikutus nopeuteen on yleensä suuruusluokkaa 10% lisää painoa = 1% vähemmän nopeutta. Näin pieni muutos johtuu siitä, että painon kasvattaminen yleensä pidentää vesilinjaa ja lisää oikaisevaa momenttia.

Tuo on vain keskimääräinen muutos. Joissain tilanteissa nopeusmuutos on paljon suurempi ja toisaalta joissain painavampi voi jopa olla nopeampi.

Sir VoiWitch kirjoitti:

Tässä pitää kaikkien nyt tunnustaa muutama tosiasia:

1) Veneen rungon jäykkyys, joka pitää rungon suorana ja kuosissa on ns. globaalia runkopalkin jäykkyyttä, johon ei vaikuta se, onko runko tehty umpikamasta tai voileivästä.

2) kyljen lokaali jäykkyys, joka ilmenee esim. silloin, kun joku yrittää tunkea keulaansa kyljestäsi läpi, on voileivällä yleensä parempi, niin kauan, kun ollaan lneaarisella alueella.

Suomeksi, umpilaminaatti-home-skandi ei ole välttämättä yhtään löysempi kuin XXX-voileipärakenteinen bulevardisportti. Itse asiassa rungon globaali jäykkyys/paino suhde on parempi umpilaminaatilla kuin voileivällä, jos se sisähöttö painaa edes jotain...

Lue lisää

Ei noita "tosiasioita" voi tunnustaa, kun eivät ne tosia ole.
Jos testaat koko rungon taivutusjäykkyyttä painamalla maston jalasta alas, ja keula- sekä peräharuksen kiinnityspisteistä ylös, niin hiemankin suuremmilla kuormilla tulokseen vaikuttaa puristuskuormitetun kannen kyky vastustaa lommahdusta ja/tai nurjahdusta. Tässä sandwitchkannella saavutetaan suhteessa painoon paljon parempia tuloksia kuin umpilaminaattikannella.

Lisäksi rungon globaaliin jäykkyyteen vaikuttaa myös kuitujen suuntaus, ja kun väliaineella saadaan poikittainen jäykkyys riittäväksi pienemmällä kuitumäärällä, voidaan pääasiallisen kuoramn suuntaan laittaa enemmmän kuituja samalla kokonaispainolla. Tällöin kokorakenteen jäykkyyspainosuhde on parempi väliaineella tehdyllä rungolla kuin ilman sitä, vaikka se väliaine jotain painaakin, eikä osallistu olennaisesti kuormien kantamiseen suhteessa painoonsa.

lujarista kirjoitti:

Ei noita "tosiasioita" voi tunnustaa, kun eivät ne tosia ole.
Jos testaat koko rungon taivutusjäykkyyttä painamalla maston jalasta alas, ja keula- sekä peräharuksen kiinnityspisteistä ylös, niin hiemankin suuremmilla kuormilla tulokseen vaikuttaa puristuskuormitetun kannen kyky vastustaa lommahdusta ja/tai nurjahdusta. Tässä sandwitchkannella saavutetaan suhteessa painoon paljon parempia tuloksia kuin umpilaminaattikannella.

Lisäksi rungon globaaliin jäykkyyteen vaikuttaa myös kuitujen suuntaus, ja kun väliaineella saadaan poikittainen jäykkyys riittäväksi pienemmällä kuitumäärällä, voidaan pääasiallisen kuoramn suuntaan laittaa enemmmän kuituja samalla kokonaispainolla. Tällöin kokorakenteen jäykkyyspainosuhde on parempi väliaineella tehdyllä rungolla kuin ilman sitä, vaikka se väliaine jotain painaakin, eikä osallistu olennaisesti kuormien kantamiseen suhteessa painoonsa.

Lue lisää

Hmm, ei ole kansi mun umpilaminaattisessa homeskandissa pahemmin lommahdellut, johtuen muutamasta seikasta:

1) Maksimitaivutusmomentin kohdalla on kannessa ruffi, joka tuo lisää muotojäykkkyttä rakenteeseen. Aika kireelle pitää vantit vetää, että kaksoiskaareva ruffin katto lommahtaa. Lisäksi tässä kohtaa tuo globaali palkki on kölituennan vahvistetun laminaatin ansiosta aika jäykkä.

2) Laipiot pitää palkin palkkina, eli poikkileikkaus ei muutu.

3) Taitaa se kansi olla kyllä voileipäosaston rakennetta... *nolo*

++pplddwe kirjoitti:

vedä käteen, luuseri

Ihailtavaa argumentointia, ei voi kun kumartaa ylivertaisen tiedon edessä!

voikku kirjoitti:

Hmm, ei ole kansi mun umpilaminaattisessa homeskandissa pahemmin lommahdellut, johtuen muutamasta seikasta:

1) Maksimitaivutusmomentin kohdalla on kannessa ruffi, joka tuo lisää muotojäykkkyttä rakenteeseen. Aika kireelle pitää vantit vetää, että kaksoiskaareva ruffin katto lommahtaa. Lisäksi tässä kohtaa tuo globaali palkki on kölituennan vahvistetun laminaatin ansiosta aika jäykkä.

2) Laipiot pitää palkin palkkina, eli poikkileikkaus ei muutu.

3) Taitaa se kansi olla kyllä voileipäosaston rakennetta... *nolo*

Lue lisää

No ei se "lommahtelu" nyt tarkoita kuitenkaan normaalioloissa mitään eristyisen helposti havaittavaa asiaa. Kyllä vene kuin vene kuitenkin menee hiukan banaaniksi ja litistyy kun rikiin laitetaan kunnon esijännitys. Ei nuo rikikuormat ole puhtaasti vetoa ja puristusta rungossa vaan kyllä mukaan tulee myös paneeleiden taivutusvoimia.

Jos vene olisi putki, jota taivutetaan, olisi tosiaan raskaampi umpilaminaatti jäykempi, koska ko. tilanteessa kuoren taivutusjäykkyys ei vaikuta muuhun kuin lommahtamiseen, joka tulee vasta varsin suurilla kuormilla. Veneessä kuitenkin muodot ovat monimutkaisemmat ja myös taivutusjäykkyys on tärkeä.

Kyllä se laipiokin joustaa, minkä huomaa vaikkapa luukkujen ja ovien välysten muutoksina rikiä kiristettäessä. Erään laatuveneenkin suunnittelijan ohje oli kiristää rikiä, kunnes liukuluukku alkaa jumittaa.

Jos veneesi kansi on kerran kaksoiskaareva, joka on muotojäykkä, niin miksi se on kerrosrakennetta?

Takapulpetin poika kirjoitti:

"Umpilaminaatti on luonnostaan löysempi konstruktio kuin kerrosrakenne, opsikele nyt sitä luikon fysikaasi, sieltä syy selviää."

No, jäykkyyttähän on monenmoista. "Taipuu muttei murru" on monesti parempi kun "kestää mutta sitten napsahtaa". Tarkoitat varmaan umpilaminaatin lötköydellä sitä, että se taipuu kerrosrakennetta enemmän? Ällistyskeksintö kerrosrakenteessahan on se, että materiaalin ei tarvitse olla homogeeninen ollakseen jäykkä, mutta jäykkyyden ja joustavuuden eroja voi pitää myös ominaisuuksina oikein käytettynä.

Purjeveneessä se voisi olla vaikkapa rungon suhtautuminen iskuihin: joustava absorboi iskun ja jäykkä kestää tai murtuu. Rungon joustaminen vääristä paikoista voidaan estää laipioilla jolloin esim. maston trimmaaminen ei väännä runkoa ja osassa runkoa kuten kannessa joustaminen voi olla jopa ongelma.

Koskapa kaikenkattavaa menetelmää ei mielestäni olekaan, on näiden kahden yhteiskäyttö järkevintä kaikissa veneissä joissa esim. törmäys tai kivelle ajo voi olla vaarallinen. Kilpaveneillä ajellaan aina hallituissa olosuhteissa (järjestäjän taholta) joten veneen mureneminen ei ole yhtä vakavaa kuin vaikkapa ulkosaaristossa.

Lue lisää

"Kilpaveneillä ajellaan aina hallituissa olosuhteissa (järjestäjän taholta) joten veneen mureneminen ei ole yhtä vakavaa kuin vaikkapa ulkosaaristossa. "

Ulkosaaristossa on saaria, pääsee siis maihin, ei ole vakava tilanne, jos vene uppoaa alta. (jos ei tumpeloi niin kuin se yksi tyyppi, joka hukkui paukkuliiveihin bensan loputtua matkalla porkkalasta länteen. Laittoi perä edellä motopotonsa saaren rantaan ankkuriin, aallot täyttivät veneen ja huonosti laitettu paukkuliivi kuristi kuoliaaksi.)

=D#O=O=O=# kirjoitti:

"että massa ei vastusta nopeutta, vaan kiihtyvyyttä."

a=v/t, eli vastustaahan

Tuolla perusteella massa vastustaa myös aikaa, joka onkin mielenkiintoista. Jospa oppi ei olisikaan niin persiistä, ja menisitkin vaikka sinne lukioon, niin alkaisi sullekin paljastua nämä perusfysiikan totuudet.

Joakim_ kirjoitti:

No ei se "lommahtelu" nyt tarkoita kuitenkaan normaalioloissa mitään eristyisen helposti havaittavaa asiaa. Kyllä vene kuin vene kuitenkin menee hiukan banaaniksi ja litistyy kun rikiin laitetaan kunnon esijännitys. Ei nuo rikikuormat ole puhtaasti vetoa ja puristusta rungossa vaan kyllä mukaan tulee myös paneeleiden taivutusvoimia.

Jos vene olisi putki, jota taivutetaan, olisi tosiaan raskaampi umpilaminaatti jäykempi, koska ko. tilanteessa kuoren taivutusjäykkyys ei vaikuta muuhun kuin lommahtamiseen, joka tulee vasta varsin suurilla kuormilla. Veneessä kuitenkin muodot ovat monimutkaisemmat ja myös taivutusjäykkyys on tärkeä.

Kyllä se laipiokin joustaa, minkä huomaa vaikkapa luukkujen ja ovien välysten muutoksina rikiä kiristettäessä. Erään laatuveneenkin suunnittelijan ohje oli kiristää rikiä, kunnes liukuluukku alkaa jumittaa.

Jos veneesi kansi on kerran kaksoiskaareva, joka on muotojäykkä, niin miksi se on kerrosrakennetta?

Lue lisää

"Jos veneesi kansi on kerran kaksoiskaareva, joka on muotojäykkä, niin miksi se on kerrosrakennetta? "

Jos luit tarkasti, kirjoitin, että ruffin kansi on kaksoiskaareva. Kansi on normiketkalla varustettu yksöiskaareva sanwitch-rakenne. Miksikö? Siksi, että kannella kävellessä on kiva, että kannessa on paikallisjäykkyyttä vastustamaan tonnikeijukaisten (ei minun ;^)) tepastelua. Globaaliin jäykyyteen tai lommahtamiseen sillä ei ole mitään vaikutusta.

Lujuusoppi I-lukekaa kirjoitti:

"Jos veneesi kansi on kerran kaksoiskaareva, joka on muotojäykkä, niin miksi se on kerrosrakennetta? "

Jos luit tarkasti, kirjoitin, että ruffin kansi on kaksoiskaareva. Kansi on normiketkalla varustettu yksöiskaareva sanwitch-rakenne. Miksikö? Siksi, että kannella kävellessä on kiva, että kannessa on paikallisjäykkyyttä vastustamaan tonnikeijukaisten (ei minun ;^)) tepastelua. Globaaliin jäykyyteen tai lommahtamiseen sillä ei ole mitään vaikutusta.

Lue lisää

Lujarit on luettu. Palkkia taivutettaessa sen toiseen pintaan tulee puristusta, toiseen venytystä. Jos palkki on ontto (kuten vene), pyrkii puristuspuolen pinta lommahtamaan. Tämän pinnan suurempi taivutusjäykkyys pienentää lommahtamisherkkyyttä. Myös tämän vuoksi kansi tehdään kerrosrakenteiseksi.

F=ma kirjoitti:

Tuolla perusteella massa vastustaa myös aikaa, joka onkin mielenkiintoista. Jospa oppi ei olisikaan niin persiistä, ja menisitkin vaikka sinne lukioon, niin alkaisi sullekin paljastua nämä perusfysiikan totuudet.

Lue lisää

Niinhän massa vastustaakin purjehdukseen kuluvaa aikaa.

Aika monen unelmavene näyttää liittyvän unelmaan purjehtia maapallon ympäri. Kuitenkin kesällä avomerellä (Itämerellä) näkee todella vähän veneitä vaikka olosuhteet pitkänmatkanpurjehdukseen tai kokeilemiseen miltä se tuntuu ovat hyvät. Jos purjehtisi vaikka Hanko-Kiel välin kolmekin kertaa yhteen menoon pysähtymättä mihinkään, saisi jo aika hyvän käsityksen siitä, tuntuuko moinen ajankäyttö mielekkäältä.

"Sensijaan kevyt suhteessa rungon leveyteen (mallia vor70 ) on ikävä vasta-aallokossa ! "

Purjehdi jotain tuollaista, niin huomaat asian olevan toisin kuin kuvittelet.

http://www.thmartinez.com/data_folio/data_img/08_31945-VOR_Alicante_01_img.jpg

realisti... kirjoitti:

Aika monen unelmavene näyttää liittyvän unelmaan purjehtia maapallon ympäri. Kuitenkin kesällä avomerellä (Itämerellä) näkee todella vähän veneitä vaikka olosuhteet pitkänmatkanpurjehdukseen tai kokeilemiseen miltä se tuntuu ovat hyvät. Jos purjehtisi vaikka Hanko-Kiel välin kolmekin kertaa yhteen menoon pysähtymättä mihinkään, saisi jo aika hyvän käsityksen siitä, tuntuuko moinen ajankäyttö mielekkäältä.

Lue lisää

Kovin kovasti unelmat maailmanympäripurjehduksesta keskittyvät siihen purjehtimiseen. Kuitenkin lyhin järkevä aika käytettäväksi pallonkiertoon on kolme vuotta, josta purjehdusta on vain pieni osa. Melkoisen monennäköisellä purtilolla ne isojen vesien ylitykset onnistuvat enemmän tai vähemmän mukavasti tai nopeasti. Sillä, meneekö johonkin pitkään legiin, kuten vaikka Galapagos-Marquesas pari päivää enemmän vai vähemmän, ei ole merkitystä. Sillä on jo enemmän merkitystä, miten hyvin vene toimii siellä Nuku-Hivan lahdessa ankkuroituna.

Ne suomalaiset veneet, joilla on eniten kierroksia takanaan, eivät muistuta tässä esitettyjä unelmaveneitä oikein miltään osin. Merivuokon mukavuudet ja purjehdusominaisuudet ovat luultavasti kaikkien tiedossa, eli umpisurkeat. Kolme kierrosta tehnyt Cabane on sekin hyvin vatimaton tiloiltaan ja varustukseltaan ja purjehtii kuten 60-luvun veneet purjehtivat. Cabane vain on edelleen hyvin siisti sisältä ja päältä.

66554444 kirjoitti:

"Sensijaan kevyt suhteessa rungon leveyteen (mallia vor70 ) on ikävä vasta-aallokossa ! "

Purjehdi jotain tuollaista, niin huomaat asian olevan toisin kuin kuvittelet.

http://www.thmartinez.com/data_folio/data_img/08_31945-VOR_Alicante_01_img.jpg

Lue lisää

Tarkoitatko, ettei se meno olekaan ikävää, vaan suorastaan sietämätöntä lähentelevää? Ei takuulla ollut mukavaa Abu Dhabin meno silloinkaan, kun se hajosi. Täytyi nimittäin olla per****linen jysäys, jolla todella paljon kestämään suunniteltu runko pettää. Eikä suinkaan hajonnut ensimmäiseen jysäykseen.

On pakko olla todellinen mestari pettämään itseään, jos toistuvasti väittää modernin rungon olevan mukava isomman aallokon kryssillä. Tai sitten ei ole sitä kokenut muutoin kuin mielikuvituksessaan. VOR-veneitä en ole itse kokenut, mutta taidanpa uskoa enemmän vaikkapa Tomppe Johanssonin kirjoitettua ja suullista todistajalausuntoa kuin vakinettipelleä. Siitä huolimatta, jos nyt vapaasti valita saisi, olisi oma valinta suunnilleen moderni silitysrauta. Oma unelmani ei olekaan purjehdus isoilla merillä ja jo Itämeren ylityksetkin melko tarkkaan säätä seuraillen.

112233 kirjoitti:

Tarkoitatko, ettei se meno olekaan ikävää, vaan suorastaan sietämätöntä lähentelevää? Ei takuulla ollut mukavaa Abu Dhabin meno silloinkaan, kun se hajosi. Täytyi nimittäin olla per****linen jysäys, jolla todella paljon kestämään suunniteltu runko pettää. Eikä suinkaan hajonnut ensimmäiseen jysäykseen.

On pakko olla todellinen mestari pettämään itseään, jos toistuvasti väittää modernin rungon olevan mukava isomman aallokon kryssillä. Tai sitten ei ole sitä kokenut muutoin kuin mielikuvituksessaan. VOR-veneitä en ole itse kokenut, mutta taidanpa uskoa enemmän vaikkapa Tomppe Johanssonin kirjoitettua ja suullista todistajalausuntoa kuin vakinettipelleä. Siitä huolimatta, jos nyt vapaasti valita saisi, olisi oma valinta suunnilleen moderni silitysrauta. Oma unelmani ei olekaan purjehdus isoilla merillä ja jo Itämeren ylityksetkin melko tarkkaan säätä seuraillen.

Lue lisää

"Tomppe Johanssonin kirjoitettua "

Tomppe tuskin on scyllaa edes kuvissa nähnyt, joten referenssit puuttuu. Kai se nyt tuntuu ikävältä jollapurjehtijasta joutua ekakertaa koviin keleihin millä tahansa köliveneellä.

umpirealisti kirjoitti:

Kovin kovasti unelmat maailmanympäripurjehduksesta keskittyvät siihen purjehtimiseen. Kuitenkin lyhin järkevä aika käytettäväksi pallonkiertoon on kolme vuotta, josta purjehdusta on vain pieni osa. Melkoisen monennäköisellä purtilolla ne isojen vesien ylitykset onnistuvat enemmän tai vähemmän mukavasti tai nopeasti. Sillä, meneekö johonkin pitkään legiin, kuten vaikka Galapagos-Marquesas pari päivää enemmän vai vähemmän, ei ole merkitystä. Sillä on jo enemmän merkitystä, miten hyvin vene toimii siellä Nuku-Hivan lahdessa ankkuroituna.

Ne suomalaiset veneet, joilla on eniten kierroksia takanaan, eivät muistuta tässä esitettyjä unelmaveneitä oikein miltään osin. Merivuokon mukavuudet ja purjehdusominaisuudet ovat luultavasti kaikkien tiedossa, eli umpisurkeat. Kolme kierrosta tehnyt Cabane on sekin hyvin vatimaton tiloiltaan ja varustukseltaan ja purjehtii kuten 60-luvun veneet purjehtivat. Cabane vain on edelleen hyvin siisti sisältä ja päältä.

Lue lisää

"Kovin kovasti unelmat maailmanympäripurjehduksesta keskittyvät siihen purjehtimiseen. Kuitenkin lyhin järkevä aika käytettäväksi pallonkiertoon on kolme vuotta, josta purjehdusta on vain pieni osa"

Siksikin pallokiertokeskustelut kuuluisivatkin pikemminkin tänne:

http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3280

umpirealisti kirjoitti:

Kovin kovasti unelmat maailmanympäripurjehduksesta keskittyvät siihen purjehtimiseen. Kuitenkin lyhin järkevä aika käytettäväksi pallonkiertoon on kolme vuotta, josta purjehdusta on vain pieni osa. Melkoisen monennäköisellä purtilolla ne isojen vesien ylitykset onnistuvat enemmän tai vähemmän mukavasti tai nopeasti. Sillä, meneekö johonkin pitkään legiin, kuten vaikka Galapagos-Marquesas pari päivää enemmän vai vähemmän, ei ole merkitystä. Sillä on jo enemmän merkitystä, miten hyvin vene toimii siellä Nuku-Hivan lahdessa ankkuroituna.

Ne suomalaiset veneet, joilla on eniten kierroksia takanaan, eivät muistuta tässä esitettyjä unelmaveneitä oikein miltään osin. Merivuokon mukavuudet ja purjehdusominaisuudet ovat luultavasti kaikkien tiedossa, eli umpisurkeat. Kolme kierrosta tehnyt Cabane on sekin hyvin vatimaton tiloiltaan ja varustukseltaan ja purjehtii kuten 60-luvun veneet purjehtivat. Cabane vain on edelleen hyvin siisti sisältä ja päältä.

Lue lisää

Ihan positiivisessa hengessä ehdotin pallonkierrosta unelmoiville että kokeilisivat pitkänmatkanpurjehdusta ihan oikeasti kotivesillä. Veneen nopeuteen en viitannut mitenkään, vaan siihen aikaan minkä veneessä"kierroksella" joutuu viettämään on se sitten kulussa tai ankkurissa. Ja vieläkään ei ole tullut esille se realiteetti että lämpimillä leveysasteilla vuorokaudesta vietetään puolet säkkipimeässä. Tuon ehdottamani kokeilun positiivnen yllätys voi olla se, että purjehdus onkin kaikista hauskinta sellaisena vapaamuotoisena ja vapaatahtisena lomanviettona, johon kaikki olemme kotivesillä tottuneet ja siihen riittääkin unelmaveneeksi se omalta laituripaikalta löytyvä ajat sitten maksettu vene, eikä mitään lottovoittoakaan siis tarvita.

66554444 kirjoitti:

"Sensijaan kevyt suhteessa rungon leveyteen (mallia vor70 ) on ikävä vasta-aallokossa ! "

Purjehdi jotain tuollaista, niin huomaat asian olevan toisin kuin kuvittelet.

http://www.thmartinez.com/data_folio/data_img/08_31945-VOR_Alicante_01_img.jpg

Lue lisää

Katso vaikka tämän paatin mittoja :
wild oats XI
Niin huomaat, että painoa suhteessa leveyteen on varsin reilusti, mutta painoa suhteessa pituuteen erittäin vähän.
Siksi sillä on voitettukin rolexsydneyhobart ainakin 3 kertaa, vaikka vastaiseen on isoon ja jyrkkään aallokkoon mentykin useita kertoja.

VOR70 vehkeillä ei ole mitään jakoa siinä tilanteessa, se rikkoo itse itsensä jos yrittää, tai sitten miehistön. 2011 VOR kisan ekan legin tuloksena on jo ensimmäinen jalkansa vakavasti loukannut menossa leikkaukseen, vaikkei kukaan ole vielä edes maaliin asti päässyt. Ne vain erehtyivät lähtemään vastaiseen, ja oli hieman keskituulta enemmän keliä.

realisti... kirjoitti:

Ihan positiivisessa hengessä ehdotin pallonkierrosta unelmoiville että kokeilisivat pitkänmatkanpurjehdusta ihan oikeasti kotivesillä. Veneen nopeuteen en viitannut mitenkään, vaan siihen aikaan minkä veneessä"kierroksella" joutuu viettämään on se sitten kulussa tai ankkurissa. Ja vieläkään ei ole tullut esille se realiteetti että lämpimillä leveysasteilla vuorokaudesta vietetään puolet säkkipimeässä. Tuon ehdottamani kokeilun positiivnen yllätys voi olla se, että purjehdus onkin kaikista hauskinta sellaisena vapaamuotoisena ja vapaatahtisena lomanviettona, johon kaikki olemme kotivesillä tottuneet ja siihen riittääkin unelmaveneeksi se omalta laituripaikalta löytyvä ajat sitten maksettu vene, eikä mitään lottovoittoakaan siis tarvita.

Lue lisää

Ehkä tämä vain kertoo siitä, että se veneessä elämisen muuttaminen pysyväksi olotilaksi ja pallonkiertely vapaaherrana (tai -rouvana) on aika monien unelmissa, paljon useampien kuin sen toteuttavat. Siksi sitä unelmavenettäkin mietitään tästä lähtökohdasta.
Mitä muute ajoit takaa tuolla "puolet vuorokaudesta säkkipimeässä"? Veneen sähkökapasiteetin tarvettako?

vastaiseen kirjoitti:

Katso vaikka tämän paatin mittoja :
wild oats XI
Niin huomaat, että painoa suhteessa leveyteen on varsin reilusti, mutta painoa suhteessa pituuteen erittäin vähän.
Siksi sillä on voitettukin rolexsydneyhobart ainakin 3 kertaa, vaikka vastaiseen on isoon ja jyrkkään aallokkoon mentykin useita kertoja.

VOR70 vehkeillä ei ole mitään jakoa siinä tilanteessa, se rikkoo itse itsensä jos yrittää, tai sitten miehistön. 2011 VOR kisan ekan legin tuloksena on jo ensimmäinen jalkansa vakavasti loukannut menossa leikkaukseen, vaikkei kukaan ole vielä edes maaliin asti päässyt. Ne vain erehtyivät lähtemään vastaiseen, ja oli hieman keskituulta enemmän keliä.

Lue lisää

Niin ne mitat:
http://rolexsydneyhobart.com/yacht_details.asp?raceEntryID=12097
LOA 30
Beam 5.4
Draft 5.5
Displacement 26 tons

http://rolexsydneyhobart.com/gallery_video_pop.asp?id=4322

VOR 70
Loa 21.3 m
Beam 5.7 m
Draft 4.5 m
Displacement 14.5 tons

realisti... kirjoitti:

Aika monen unelmavene näyttää liittyvän unelmaan purjehtia maapallon ympäri. Kuitenkin kesällä avomerellä (Itämerellä) näkee todella vähän veneitä vaikka olosuhteet pitkänmatkanpurjehdukseen tai kokeilemiseen miltä se tuntuu ovat hyvät. Jos purjehtisi vaikka Hanko-Kiel välin kolmekin kertaa yhteen menoon pysähtymättä mihinkään, saisi jo aika hyvän käsityksen siitä, tuntuuko moinen ajankäyttö mielekkäältä.

Lue lisää

Kovin harvalla on unelmavenettä, sillä ne maksavat enemmän kuin mihin on varaa.
Siksi ei niillä unelmaveneillään itämerta ylittäviäkään niin hirveästi näy.

66554444 kirjoitti:

"Sensijaan kevyt suhteessa rungon leveyteen (mallia vor70 ) on ikävä vasta-aallokossa ! "

Purjehdi jotain tuollaista, niin huomaat asian olevan toisin kuin kuvittelet.

http://www.thmartinez.com/data_folio/data_img/08_31945-VOR_Alicante_01_img.jpg

Lue lisää

Tuossa kuvassa vor 70 ei etene vastaiseen, näkeehän sen jo siitäkin miten kaukana ison levankivaunu on keskilinjalta !
Eikä aallokkokaan suinkaan edestäpäin tule ;-)

mc2 kirjoitti:

Kovin harvalla on unelmavenettä, sillä ne maksavat enemmän kuin mihin on varaa.
Siksi ei niillä unelmaveneillään itämerta ylittäviäkään niin hirveästi näy.

Eihän Itämerta tarvitsekaan purjehtia edestakaisin sillä unelmavaneellä, vaan nykyisellä joka ehkä muuttuukin sitten unelmaveneeksi kun esim. parin tuhannen yhtäjaksoisesti purjehditun mailin jälkeen homma alkaa kyllästyttää. Tai sitten ei, mutta kannattaa kokeilla. Ja pimeys tarkoittaa sitä että aurinko ei valaise. Jo Välimerellä voi havaita että pimeä tulee nopeasti ja pohjoisten leveysasteiden tuntikausien pituiset hämäränhetket puuttuvat.

pölöpää kirjoitti:

"Tomppe Johanssonin kirjoitettua "

Tomppe tuskin on scyllaa edes kuvissa nähnyt, joten referenssit puuttuu. Kai se nyt tuntuu ikävältä jollapurjehtijasta joutua ekakertaa koviin keleihin millä tahansa köliveneellä.

Lue lisää

Voisiko tuon tyhmemmin enää kirjoittaa?

OOPSkuppi kirjoitti:

Voisiko tuon tyhmemmin enää kirjoittaa?

Tä.

No siis Tompen mielestä on tietty järkevämpi ajaa keliin kölillisellä kun kölittömällä veneellä.

Niin minustakin

SanoMuaRehtorix kirjoitti:

Tä.

No siis Tompen mielestä on tietty järkevämpi ajaa keliin kölillisellä kun kölittömällä veneellä.

Niin minustakin

Jos hurrikaanin tai taifuunin läpi olis pakko veneillä, niin minä ainakin menisin mieluiten sukellusveneellä 100 metriä pinnan alla.
Tompesta ja sen köleistä en kyllä tiedä, menköön vaikka VOR70:llä jos haluaa, ei se ole mun ongelma.

vor70 kirjoitti:

Tuossa kuvassa vor 70 ei etene vastaiseen, näkeehän sen jo siitäkin miten kaukana ison levankivaunu on keskilinjalta !
Eikä aallokkokaan suinkaan edestäpäin tule ;-)

"Tuossa kuvassa vor 70 ei etene vastaiseen, näkeehän sen jo siitäkin miten kaukana ison levankivaunu on keskilinjalta !"

Kovan tuulen kryssissä ja puuskissa levankia kylläkin pidetään pois keskilinjalta. Mutta jos on veneenä joku ior genoa ihme, jossa isopurje on nenäliina verrattuna genoaan, niin eihän moisesta mitään ymmärrä.

elä huua kirjoitti:

"Tuossa kuvassa vor 70 ei etene vastaiseen, näkeehän sen jo siitäkin miten kaukana ison levankivaunu on keskilinjalta !"

Kovan tuulen kryssissä ja puuskissa levankia kylläkin pidetään pois keskilinjalta. Mutta jos on veneenä joku ior genoa ihme, jossa isopurje on nenäliina verrattuna genoaan, niin eihän moisesta mitään ymmärrä.

Lue lisää

Kovan tuulen kryssissä levankivaunu on korkeintaan 10% puomiliikin pituudesta sivussa keskilinjalta, eikä koskaan 20% kuten kuvassa.

en huua kirjoitti:

Kovan tuulen kryssissä levankivaunu on korkeintaan 10% puomiliikin pituudesta sivussa keskilinjalta, eikä koskaan 20% kuten kuvassa.

Purjehdi joskus tuollasta modernia venettä, niin kyllä se levanki on kryssillä aivan laidassa, jos vene meinaa lähteä lapasesta.

+++3332344 kirjoitti:

Purjehdi joskus tuollasta modernia venettä, niin kyllä se levanki on kryssillä aivan laidassa, jos vene meinaa lähteä lapasesta.

No kun ei ole. Purje "lepattaa" koonaan jo paljon ennen kuin levanki on laidassa.
Ja lainausmerkit siksi, kun moderneissa veneissä on isossa läpilatat ... joten kokemukseni mukaan ne eivät varsinaisesti lepata.

en huua kirjoitti:

No kun ei ole. Purje "lepattaa" koonaan jo paljon ennen kuin levanki on laidassa.
Ja lainausmerkit siksi, kun moderneissa veneissä on isossa läpilatat ... joten kokemukseni mukaan ne eivät varsinaisesti lepata.

Lue lisää

"No kun ei ole. Purje "lepattaa" koonaan jo paljon ennen kuin levanki on laidassa."

Eihän edes lyhyillä latoilla varustettu isopurje lepata, jos ison skuuttin on tiukkana. Isopurje alkaa pakkaamaan etuliikistä ja tehot häviää levangin siirtyessä suojan puolelle

Voihan esim ajaa koneeella vastaiseen isopurje keskelle tiukasti skuutattuna, ei se paljoa lepata.. Siitä kun lähtee purjehtimaan, kannattaa muistaa vähän löysätä skuuttia, hajotin pikkupurkarin levangin koska mopotuksen jälkeen en muistanut trimmata isopurjettaa uudestaan.

Toihan on hieno! Saman tyylinen kuin vaikkapa Swan36 (alkuperäinen). Lisää tuollaisia ja vähemmän hiilikuituhimmeleitä. Miksi pitää olla niin kiire kaikkialle?

contessa 32:ssa on bava 30 tapainen ikävä sitloora, kapeat sivukannet ja ei voi istua veneen reunalla. Vanha design muutenkin, ei lähde helposti plaaniin. Tuon pesee esim x-332 mennen tullen joka osa-alueella.

=OLK##2 kirjoitti:

contessa 32:ssa on bava 30 tapainen ikävä sitloora, kapeat sivukannet ja ei voi istua veneen reunalla. Vanha design muutenkin, ei lähde helposti plaaniin. Tuon pesee esim x-332 mennen tullen joka osa-alueella.

Lue lisää

Lisä-ääni Contessalle!

Kyllähän veneessä saa näköäkin olla. Ominaisuus muiden joukossa!

Onhan tuolle kotimainen vastine: H-35. Muotit varmaan löytyisivät jostain. Eikun sudit käteen ja laminoimaan. Kaupallinen menestys on taattu.

Joooojoooo kirjoitti:

Onhan tuolle kotimainen vastine: H-35. Muotit varmaan löytyisivät jostain. Eikun sudit käteen ja laminoimaan. Kaupallinen menestys on taattu.

H-35:ssä on liian vähän purjealaa ja melko kapea aluskin se on asuttavaksi matkapurreksi. H-40 ei myy yhtä hyvin kuin esim beneteaut, joten se siitä kaupallisesta menestyksestä.

http://venenetti.fi/jutut/h-40

Sikakallis vanhaa desginia edustava paatti tuo. Tuon hinnalla saa melkein kaksi varianta 44:sta.

http://www.varianta.info/home/44/level02/varianta-44.html#/index.php?id=2010&L=6&type=666

00lllfee55 kirjoitti:

H-35:ssä on liian vähän purjealaa ja melko kapea aluskin se on asuttavaksi matkapurreksi. H-40 ei myy yhtä hyvin kuin esim beneteaut, joten se siitä kaupallisesta menestyksestä.

http://venenetti.fi/jutut/h-40

Sikakallis vanhaa desginia edustava paatti tuo. Tuon hinnalla saa melkein kaksi varianta 44:sta.

http://www.varianta.info/home/44/level02/varianta-44.html#/index.php?id=2010&L=6&type=666

Lue lisää

No jos olisin poikamies ja haluaisin Raaseporin rannoilta pyydystää suomenruotsalaisen blondin, niin uskoisin tuon Contessan auttavan missiossa enemmän kuin Variantan tai H:n. ;)

FF 27 kirjoitti:

No jos olisin poikamies ja haluaisin Raaseporin rannoilta pyydystää suomenruotsalaisen blondin, niin uskoisin tuon Contessan auttavan missiossa enemmän kuin Variantan tai H:n. ;)

Lue lisää

blondit teloo jalkansa contessa 32:n ja bavaria 30 cruiserin sitloraan selkänojaan ja kapeaan sivukanteen ja syvään istumalaatikon pohjaan siirtyessään istumalaatikon kohdalta laiturilta veneeseen. Sitten ne kiikutetaan autolla ensiapuun ja eikä ne koskaan halua enää nähdä vanhalla veneellä pyydystäjää.

Tällainen sitlooran pitää olla:

http://static.blogo.it/yachtandsail/akilaria-950/Akilaria95003.JPG

into_varattuna kirjoitti:

Toihan on hieno! Saman tyylinen kuin vaikkapa Swan36 (alkuperäinen). Lisää tuollaisia ja vähemmän hiilikuituhimmeleitä. Miksi pitää olla niin kiire kaikkialle?

"Lisää tuollaisia ja vähemmän hiilikuituhimmeleitä. Miksi pitää olla niin kiire kaikkialle? "

Kyse ei ole kiirestä vaan, että purjeilla mennään vaikka 1 m/s tuulessa. Vanhoissa svankuissa ja muissa vastaavissa kone laulaa.

=OO=#KKE kirjoitti:

"Lisää tuollaisia ja vähemmän hiilikuituhimmeleitä. Miksi pitää olla niin kiire kaikkialle? "

Kyse ei ole kiirestä vaan, että purjeilla mennään vaikka 1 m/s tuulessa. Vanhoissa svankuissa ja muissa vastaavissa kone laulaa.

Lue lisää

Mitä sitten, vaikka kone laulaisikin?` Jos on jostain syystä kiire, esimerkiksi ennen auringonlaskua satamaan tai jokin muu aikataulurajoite, niin silloin noin olemattomassa tuulessa täytyy joka tapauksessa ajaa koneella, ei semmoinen hiilikuituhimmelikään kovin kaksisesti enää liiku. Jos taas ei ole kiire, niin sittenhän on samantekevää, liikkuuko yhtä vai kahta solmua.

3+7 kirjoitti:

Mitä sitten, vaikka kone laulaisikin?` Jos on jostain syystä kiire, esimerkiksi ennen auringonlaskua satamaan tai jokin muu aikataulurajoite, niin silloin noin olemattomassa tuulessa täytyy joka tapauksessa ajaa koneella, ei semmoinen hiilikuituhimmelikään kovin kaksisesti enää liiku. Jos taas ei ole kiire, niin sittenhän on samantekevää, liikkuuko yhtä vai kahta solmua.

Lue lisää

Ei tarvi olla edes hiilikuituihme, niin saa kusetettua kesämökkipaatteja. Kas näin,:

Tuulee 2-3m/s jolloin kevyt ja suurella purjealalla oleva purkari kulkee purjein. Miehistö istuu suojan puolen laidalla ja vene on kallellaan. Takaa tulee fleetti kesämökkejä koneella ja kuvittelevat että edessä tuulee huimasti ja nostavavat purjeet. Vartin lillumisen jälkeen ne laskevat purjeet ja mopotus jatkuu, hah hah.

020202 kirjoitti:

blondit teloo jalkansa contessa 32:n ja bavaria 30 cruiserin sitloraan selkänojaan ja kapeaan sivukanteen ja syvään istumalaatikon pohjaan siirtyessään istumalaatikon kohdalta laiturilta veneeseen. Sitten ne kiikutetaan autolla ensiapuun ja eikä ne koskaan halua enää nähdä vanhalla veneellä pyydystäjää.

Tällainen sitlooran pitää olla:

http://static.blogo.it/yachtandsail/akilaria-950/Akilaria95003.JPG

Lue lisää

Nyt sä unohdat, että sen suomenruotsalaisen blondin isoisä on jo aikoinaan purjehtinut Contessan tyylisellä veneellä. Ts. luonnonvalintana kömpelöt blondit ja muut nirppanokat on karsiutuneet pelistä (Darwin).

Tässä parempi esimerkki:

http://svenska.yle.fi/program/index.php/4753_1_annsofie_nyholm_ekenas

FF 27 kirjoitti:

Nyt sä unohdat, että sen suomenruotsalaisen blondin isoisä on jo aikoinaan purjehtinut Contessan tyylisellä veneellä. Ts. luonnonvalintana kömpelöt blondit ja muut nirppanokat on karsiutuneet pelistä (Darwin).

Lue lisää

Nyt sä unohdat, että jos se raaseporilainen blondi on joutunut lapsuutensa purjehtimaan contessa 32:lla, ei purjehdus muutamaan vuosikymmeneen kiinnosta. Blondin kiinostuksen purjehdukseen saa herätettyä vain seksikkäillä paateilla, kuten Akilaria 950:lla.

Sulla köyhällä sitten on sarjana tehty tietskikka. Aivan paskaa laatua koneet tekee eiks je;-)

=LKKDdd kirjoitti:

Sulla köyhällä sitten on sarjana tehty tietskikka. Aivan paskaa laatua koneet tekee eiks je;-)

...ja sinusta varmaan sinun läppärilläkin on "sielu"?

Toyotakin on sarjavalmiste mutta harvat sitä lähtee nimeämään "Tuuliaksi"..

Vai mitä?

Ohi Kulkiessani... kirjoitti:

...ja sinusta varmaan sinun läppärilläkin on "sielu"?

Toyotakin on sarjavalmiste mutta harvat sitä lähtee nimeämään "Tuuliaksi"..

Vai mitä?

Ei veneelläkään mitään "sielua" ole. Yhtä eloton esine se on kuin auto tai tietokonekin.

Ohi Kulkiessani... kirjoitti:

...ja sinusta varmaan sinun läppärilläkin on "sielu"?

Toyotakin on sarjavalmiste mutta harvat sitä lähtee nimeämään "Tuuliaksi"..

Vai mitä?

Sun muillakin urheiluvälineillä on sitten nimet, jalkapallon nimi on Jartsa ja murtsikkasuksien Juha.

020202 kirjoitti:

Sun muillakin urheiluvälineillä on sitten nimet, jalkapallon nimi on Jartsa ja murtsikkasuksien Juha.

No, veneellä pelkästään. Moottoriveneellä ei varmaan olis vaikka sillä on jo selkeämmin "sielunelämä".

Autolla ei ole paitsi jos se olis maanantaikappale joka piiputtaa pelkästään loma-aikaan tms. Silloin se vois olla vaikka Silvio.

15 kirjoitti:

Ei veneelläkään mitään "sielua" ole. Yhtä eloton esine se on kuin auto tai tietokonekin.

Olen aivan samaa mieltä ihmettelen suuresti joidenkin niin tunteellista suhtautumista lasikuidusta tehtyyn kippoon, omistan itse 40 jalkaisen purjeveneen, sillä on mukava purjehtia kauniina kesäpäivänä., mutta kun tulee aika räntäsateessa levitellä pressuja veneen suojaksi, niin v-----aa.
Kun olen saanut vennen suojaan unohdan sen kokonaa talven ajaksi.

020202 kirjoitti:

Sun muillakin urheiluvälineillä on sitten nimet, jalkapallon nimi on Jartsa ja murtsikkasuksien Juha.

Miksi vertaat venettä urhieluvälineisiin? Sehän on koti, liikkuva koti. Tai kesämökki, jos niin haluaa ajatella. En minä vakioasunnollenikaan mitään nimeä ole antanut.
Veneille se annetaan kai siksi, ettei niillä ole kiinteää osoitetta :)

12 kirjoitti:

Miksi vertaat venettä urhieluvälineisiin? Sehän on koti, liikkuva koti. Tai kesämökki, jos niin haluaa ajatella. En minä vakioasunnollenikaan mitään nimeä ole antanut.
Veneille se annetaan kai siksi, ettei niillä ole kiinteää osoitetta :)

Lue lisää

Purjehdus on urheilulaji ja purkkari ko lajissa käytettävä urheiluväline.
Matkailuperävaunut ja condomatraanit taas on niitä liikkuvia koteja, purkkareilla ei ole mitään tekemistä niiden kanssa.

Pisteet tälle.

Tayana, Baba, Panda, Liberty, HC, Cabo Rico, Endeavour Onhan noita mahtavia veneitä, joilla olisi mukavampaa olla myrskyssä atlantilla kuin monella skandilla.

sdfg kirjoitti:

Pisteet tälle.

Tayana, Baba, Panda, Liberty, HC, Cabo Rico, Endeavour Onhan noita mahtavia veneitä, joilla olisi mukavampaa olla myrskyssä atlantilla kuin monella skandilla.

Lue lisää

Juu ja tämäkin keskustelu kannattaisi käydä kivitauluilla. Kantsisko se käsitys purjeveneistäkin päivittää ainakin 1980-luvulle.

Kivikautinen alus:
http://venenetti.fi/jutut/nauticat-441-vie-mukavasti-kauas

Nykyaikaa:
http://venenetti.fi/jutut/xp-44-on-nautinto-purjehtia

0ok9944434 kirjoitti:

Juu ja tämäkin keskustelu kannattaisi käydä kivitauluilla. Kantsisko se käsitys purjeveneistäkin päivittää ainakin 1980-luvulle.

Kivikautinen alus:
http://venenetti.fi/jutut/nauticat-441-vie-mukavasti-kauas

Nykyaikaa:
http://venenetti.fi/jutut/xp-44-on-nautinto-purjehtia

Lue lisää

No ei se moderni aina paras ole. Voi olla paras tuonne saaristoon kun ei ole aallokkoa tai tuulta.

Oma unelmaveneeni on tehty pallonkiertoon, saariston päiväpurjehduksillä käy sitten tuollaiset saippualaatikot ja muut silitysraudat.

0ok9944434 kirjoitti:

Juu ja tämäkin keskustelu kannattaisi käydä kivitauluilla. Kantsisko se käsitys purjeveneistäkin päivittää ainakin 1980-luvulle.

Kivikautinen alus:
http://venenetti.fi/jutut/nauticat-441-vie-mukavasti-kauas

Nykyaikaa:
http://venenetti.fi/jutut/xp-44-on-nautinto-purjehtia

Lue lisää

Moderni ei aina ole parempi tai ainakaan mukavampi kuin vanha. Noista kahdesta ei olisi mitään ongelmaa valita, Nauticat voittaisi "kädet selän takana" kisan. Asuttavuuden ja mukavuuden suhteen tuskin syntyisi edes keskustelua, en saata uskoa sellaista ihmistä olevan, joka ei kokisi tuota Äksää askeettiseksi Nauticatiin verrattuna. Muutama (maku)asia, joiden vuoksi en ottaisi tuota Äksää edes ilmaiseksi muuten kuin myydäkseni jollekulle samantien ja ostaakseni itselleni veneen:
-tuplaruorit
-avoin perä
-matala sitloora => ei mukavaa istumapaikkaa (perämieskin näkyy joutuvan istumaan sivukannella)
-ankean oloinen sisustus

Nopeampi tuo ilmeisesti on, mutta se ei ole järin tärkeää.

Tietysti unelmia on monenlaisia. Useimmille tämänkin keskustelun perusteella unelma on seilaaminen maailmalla ja veneessä eläminen, kenties jopa loppuelämän ajan. Mutta kai niitäkin, joille veneilyyn liittyvät unelmat ovat lyhytkestoisempia.

30 kirjoitti:

Moderni ei aina ole parempi tai ainakaan mukavampi kuin vanha. Noista kahdesta ei olisi mitään ongelmaa valita, Nauticat voittaisi "kädet selän takana" kisan. Asuttavuuden ja mukavuuden suhteen tuskin syntyisi edes keskustelua, en saata uskoa sellaista ihmistä olevan, joka ei kokisi tuota Äksää askeettiseksi Nauticatiin verrattuna. Muutama (maku)asia, joiden vuoksi en ottaisi tuota Äksää edes ilmaiseksi muuten kuin myydäkseni jollekulle samantien ja ostaakseni itselleni veneen:
-tuplaruorit
-avoin perä
-matala sitloora => ei mukavaa istumapaikkaa (perämieskin näkyy joutuvan istumaan sivukannella)
-ankean oloinen sisustus

Nopeampi tuo ilmeisesti on, mutta se ei ole järin tärkeää.

Tietysti unelmia on monenlaisia. Useimmille tämänkin keskustelun perusteella unelma on seilaaminen maailmalla ja veneessä eläminen, kenties jopa loppuelämän ajan. Mutta kai niitäkin, joille veneilyyn liittyvät unelmat ovat lyhytkestoisempia.

Lue lisää

Väittäisin kyllä, että Äksä on mukavampi kun kuljetaan purjeilla. Tuossa videossa, jossa Nauticatila vedetään sivutuulessa, voi jo aavistaa, kuinka kivaa on killua korkealla kallellaan. Onneksi siinä veneessä ei sellaisia hetkiä tule käytännössä usein eteen.

Minusta Äksän istuinkaukalossa on enemmän mukavia istuma- ja loikoilupaikkoja kuin Nauticatissa. Ja sisustus miellyttävämpi, mutta tämä menee vielä vahvemmin makuasioiden puolelle. Tykkäähän joku vielä kukkatapeteistakin.

Nauticatissakin on muuten tuplaruorit...

Katticatti kirjoitti:

Väittäisin kyllä, että Äksä on mukavampi kun kuljetaan purjeilla. Tuossa videossa, jossa Nauticatila vedetään sivutuulessa, voi jo aavistaa, kuinka kivaa on killua korkealla kallellaan. Onneksi siinä veneessä ei sellaisia hetkiä tule käytännössä usein eteen.

Minusta Äksän istuinkaukalossa on enemmän mukavia istuma- ja loikoilupaikkoja kuin Nauticatissa. Ja sisustus miellyttävämpi, mutta tämä menee vielä vahvemmin makuasioiden puolelle. Tykkäähän joku vielä kukkatapeteistakin.

Nauticatissakin on muuten tuplaruorit...

Lue lisää

No kun mun mielestäni siinä Äksässä ei ole yhtään mukavaa olopaikkaa. Edes sisällä, saati ulkona. Karu ja ankea.
Ja mun mielestäni on mukavampaa ja turvallisemman oloista olla vähän kauempana vedestä ja tukevampien laitojen suojassa. Noissa "urheilullisissa" matalan sitlooran veneissä on sellainen tunne, että vain mantookivaijerit suojaa mereenputoamiselta, jos sattuu menettämään tasapainonsa.

Katticatti kirjoitti:

Väittäisin kyllä, että Äksä on mukavampi kun kuljetaan purjeilla. Tuossa videossa, jossa Nauticatila vedetään sivutuulessa, voi jo aavistaa, kuinka kivaa on killua korkealla kallellaan. Onneksi siinä veneessä ei sellaisia hetkiä tule käytännössä usein eteen.

Minusta Äksän istuinkaukalossa on enemmän mukavia istuma- ja loikoilupaikkoja kuin Nauticatissa. Ja sisustus miellyttävämpi, mutta tämä menee vielä vahvemmin makuasioiden puolelle. Tykkäähän joku vielä kukkatapeteistakin.

Nauticatissakin on muuten tuplaruorit...

Lue lisää

Katsoin vielä sen videon ja olen edelleen samaa mieltä. Hyvin mukavaa ja leppoista näytti olevan olo, vaikka vene oli reilusti kallistuneena. Äksän sitloorassa samalla kallistuksella olisi jo alkanut tuntua olo vaaralliselta.

30 kirjoitti:

Katsoin vielä sen videon ja olen edelleen samaa mieltä. Hyvin mukavaa ja leppoista näytti olevan olo, vaikka vene oli reilusti kallistuneena. Äksän sitloorassa samalla kallistuksella olisi jo alkanut tuntua olo vaaralliselta.

Lue lisää

Katsoin Yacht Worldin sivuilta videon XP44:stä ja täytyy vetää sanojani takaisin väitteistäni Äksän mukavuudesta, kun puhutaan siitä esim. loma- ja perhepurjehtijan näkökulmasta. Tässä verrataan kuitenkin perunoita appelsiineihin, jonka vuoksi Äksän mallistosta sopisi paremmin arvioitavaksi joku cruising-versio, esim.

http://www.x-yachts.dk/seeems/18802.asp

http://www.yachtingworld.com/video/boat-tests/529194/1/xp44-video

30 kirjoitti:

Katsoin vielä sen videon ja olen edelleen samaa mieltä. Hyvin mukavaa ja leppoista näytti olevan olo, vaikka vene oli reilusti kallistuneena. Äksän sitloorassa samalla kallistuksella olisi jo alkanut tuntua olo vaaralliselta.

Lue lisää

Kattia olen käynyt kokeilemassa. Hyvissä oloissa sen sai tosiaan etenemään purjein ja kun tuulta oli vielä reilusti alle 10 m/s, ei siellä ylhäällä pelottanut. En kyllä yhtään haluaisi olla siellä enää yli 15 asteen kallistuksilla, sitä kantta ei todellakaan ole tehty sellaista varten. Tunne on vain se, että korkealta pudotaan. Oma lukunsa on tietenkin se kaiken keikkumisen korostuminen ylempänä.

ertysdfg kirjoitti:

No ei se moderni aina paras ole. Voi olla paras tuonne saaristoon kun ei ole aallokkoa tai tuulta.

Oma unelmaveneeni on tehty pallonkiertoon, saariston päiväpurjehduksillä käy sitten tuollaiset saippualaatikot ja muut silitysraudat.

Lue lisää

Tosipurjehtijat kiertävät palloaja meriä silityslaudoilla, karavaarit kesämökeilä.

http://www.youtube.com/watch?v=89IdD9nxd8w

+++332455 kirjoitti:

Tosipurjehtijat kiertävät palloaja meriä silityslaudoilla, karavaarit kesämökeilä.

http://www.youtube.com/watch?v=89IdD9nxd8w

Lue lisää

Tott tuo.
Minäkin kuljen töihin formulalla, enkä millään citymaasturilla.
Tosiautoilijat ajavat vapaa-aikanakin kilpa-autoilla.

Katticatti kirjoitti:

Katsoin Yacht Worldin sivuilta videon XP44:stä ja täytyy vetää sanojani takaisin väitteistäni Äksän mukavuudesta, kun puhutaan siitä esim. loma- ja perhepurjehtijan näkökulmasta. Tässä verrataan kuitenkin perunoita appelsiineihin, jonka vuoksi Äksän mallistosta sopisi paremmin arvioitavaksi joku cruising-versio, esim.

http://www.x-yachts.dk/seeems/18802.asp

http://www.yachtingworld.com/video/boat-tests/529194/1/xp44-video

Lue lisää

Just, cruisng version kiinteä avotilan pöytä onkin turvallinen perheen purjehtiessa. Isomat kolhii reitensä ja polvensa siihen ja pienemmät päänsä.

sdfgertyy kirjoitti:

Tott tuo.
Minäkin kuljen töihin formulalla, enkä millään citymaasturilla.
Tosiautoilijat ajavat vapaa-aikanakin kilpa-autoilla.

Missä cityssä tarvitaan maastoajoneuvoa? heh citymaasturi, kilpacruiseri.. leveäkapeakevytraskas J.O.D
Purjehtiikohan montkin parhaillaan palloa ympäri kevyellä lattapohjaisella? Eikö?

+++332455 kirjoitti:

Tosipurjehtijat kiertävät palloaja meriä silityslaudoilla, karavaarit kesämökeilä.

http://www.youtube.com/watch?v=89IdD9nxd8w

Lue lisää

"Tosipurjehtijat kiertävät palloa ja meriä silityslaudoilla"
Tai sitten Suomi24:ssä 24/7. Otappa sapattivapaa inttämistyöstä ja mene itse. Jos se on liian epämukavaa niin lennä maailman ympäri jääleijallasi. Palaile sitten kun Airisto häämöttää. JOD = jodi overdoze.

fr4445667 kirjoitti:

Just, cruisng version kiinteä avotilan pöytä onkin turvallinen perheen purjehtiessa. Isomat kolhii reitensä ja polvensa siihen ja pienemmät päänsä.

Äksän avotilassa on kulkutilaa pöytä levitettynäkin enemmän kuin sinun homelaatikossasi. Ja sen lisäksi jotain tukevaa, mistä ottaa kiinni, kun sitä tilaa käyttää.

hittoa kirjoitti:

Missä cityssä tarvitaan maastoajoneuvoa? heh citymaasturi, kilpacruiseri.. leveäkapeakevytraskas J.O.D
Purjehtiikohan montkin parhaillaan palloa ympäri kevyellä lattapohjaisella? Eikö?

Lue lisää

En itsekkään tiennyt ennekuin hommasin.

-Parkkipaikka löytyy talvellakin kaupungista aina, siitä auraamattomasta kohtaa minne muut ei voi ajaa, tai siitä missä on 20 cm nuoskasohjoa.

-Voi vetää naarurit pois penkasta ja ojista.

-Ei tarvi risteyksissä ja jäisissä mäissä arpoa lähteekö/pääseekö.

-Pitkällä matkalla paljon mukavampi kyyti kuin jäykässä urheiluautossa.

-Tilaa tavaroille, harrastusvälineille...

-Istuu korkealla, parempi näkyvyys.

-Suuri massa antaa rauhallisuutta ja parempaa suojaa kolarissa.

-Vetovoimaa on, ja saa vetää kunnon kuormaa, jos vaikka lähtee h-veneellä kisoihin tai vie mökijöitä tai moottorikelkkoja pohjoiseen mökille. Tai jos on vaikka karavaanari

Onhan noita syitä vaikka millä mitalla, ja aika lailla samoista syistä raskas matkavene on parempi kuin lattapohjasilitysrauta pitkillä matkoilla.

Ininää kuultavissa kirjoitti:

Äksän avotilassa on kulkutilaa pöytä levitettynäkin enemmän kuin sinun homelaatikossasi. Ja sen lisäksi jotain tukevaa, mistä ottaa kiinni, kun sitä tilaa käyttää.

Täydellinen perhevene jos perheeseen sattuu kuulumaan noin 10 raavasta miestä, että saadaan tarpeeksi läskiä laidalle.

9 gastia puuttuu kirjoitti:

Täydellinen perhevene jos perheeseen sattuu kuulumaan noin 10 raavasta miestä, että saadaan tarpeeksi läskiä laidalle.

Saavat olla aika raavaita, jotta Xc 45 heilahtaa...
http://www.x-yachts.dk/seeems/18802.asp

tosi p kirjoitti:

"Tosipurjehtijat kiertävät palloa ja meriä silityslaudoilla"
Tai sitten Suomi24:ssä 24/7. Otappa sapattivapaa inttämistyöstä ja mene itse. Jos se on liian epämukavaa niin lennä maailman ympäri jääleijallasi. Palaile sitten kun Airisto häämöttää. JOD = jodi overdoze.

Lue lisää

On taas uppotukkiveneiljöillä heikko pää, voi voi. Sitä se melkein pohjamutia kyntävät tonnikeijut teettää, aivan paskaa fiilistä.

Ininää kuultavissa kirjoitti:

Äksän avotilassa on kulkutilaa pöytä levitettynäkin enemmän kuin sinun homelaatikossasi. Ja sen lisäksi jotain tukevaa, mistä ottaa kiinni, kun sitä tilaa käyttää.

Sun purjehduskelvoton kesämökki taas on täynnä kaikenlaista turhaa sälää, joka aiheuttaa huonoa fiilistä ja vammoja niin päähän kuin kroppaan.

Ärsykettä sulle ja muille vastaaville heikkopäisille:

http://www.youtube.com/watch?v=xpRhgRuiciE

pölöt kirjoitti:

On taas uppotukkiveneiljöillä heikko pää, voi voi. Sitä se melkein pohjamutia kyntävät tonnikeijut teettää, aivan paskaa fiilistä.

Sä kun niin tiedät mikä on "huonoa fiilistä" kaikkien puolesta. Arvaas mitä mieltä ollaan : D : D JO : D

lähett "ärsykkeitä"? kirjoitti:

Sä kun niin tiedät mikä on "huonoa fiilistä" kaikkien puolesta. Arvaas mitä mieltä ollaan : D : D JO : D

Sitä mieltä olette, että tämä olisi teille paras vaihtoehto vapaa-ajan viettoon:

http://kuluttaja.etuovi.com/kohde/6943495

Ei siis mikään lakanoita mukana kuljettava kippo, kuten palstan keskustelun tasosta käy ilmi.

+pklmee33 kirjoitti:

Sitä mieltä olette, että tämä olisi teille paras vaihtoehto vapaa-ajan viettoon:

http://kuluttaja.etuovi.com/kohde/6943495

Ei siis mikään lakanoita mukana kuljettava kippo, kuten palstan keskustelun tasosta käy ilmi.

Lue lisää

Tavoitteletko dinä hyvää fiilistä (mihin?) lapsellisella idiootininttämisellä?

http://areena.yle.fi/video/1300049115642

Oho, olipas hieno. Tai siis ruma kuin mikä, mutta silti hieno. Sitten kun ryhdyn rikkaaksi, niin hommaan joko tuollaisen tai Ovnin. Tai Cigalen. Tai Southerlyn. En osaa päättää :) Allures on kuitenkin jo suljettu pois. Kiitos linkistä joka tapauksessa.

Siitä:
http://www.northshore.co.uk/yachts/southerly/42rst/

http://www.alubat.com/?lg=en&keyRubrique=ovni-365

Pannaanko pakettiin vai purjehditteko heti?

alufani kirjoitti:

Siitä:
http://www.northshore.co.uk/yachts/southerly/42rst/

http://www.alubat.com/?lg=en&keyRubrique=ovni-365

Pannaanko pakettiin vai purjehditteko heti?

Lue lisää

alubatista; kun naapurisi "vahingossa" saa virtavuotoja niin ruostuu pois altasi

ovniklovni kirjoitti:

alubatista; kun naapurisi "vahingossa" saa virtavuotoja niin ruostuu pois altasi

Naapurin virtavuodot ei vaikuta jos alumiiniveneessä on suojaerotusmuuntaja ja sinkit kunnossa. Sitä paitsi, kuka sitä unelmavenettä laiturissa makuuttaa kuukausia putkeen? Valtamerille suunnitellun veneen paikka on merellä.

ovniklovni kirjoitti:

alubatista; kun naapurisi "vahingossa" saa virtavuotoja niin ruostuu pois altasi

Ei muuten ruostu ja silla mun unelmaveneella mentaiskin semmosiin paikkoihin missa ei ole naapureita.

LG kirjoitti:

Ei muuten ruostu ja silla mun unelmaveneella mentaiskin semmosiin paikkoihin missa ei ole naapureita.

Ei alu oikein jaksa kiinnostaa

Kansanveneellä sitten menoksi. Taitaa kuitenkin vaikka tämä olla kansaveneilijästä kivempi unelmavene:

http://www.youtube.com/watch?v=TsDrydeLWs0

Sohaistaas murkkupesää osa 2:

Oman unelmaveneeni ominaisuuksia:
-37 jalkainen
-kaunis suunnittelu, tasapainoiset linjat
-erinomaiset sekä luovi-, että myötätuuli purjehdusominaisuudet
-runko umpilaminaattia
- eväköli (lyijyä)
-suojainen avotila
-lasikuitukansi (tiikkikansi on hieno, mutta ei oikein nykypäivää)
Toimiva sisustus:
-meriolosuhteisiin suunniteltu U-keittiö
-tilava navigointipöytä omalla penkillä ja molemminpuolinen sivutuki
-kohtuulliset tankkitilavuudet
yli 100 l kumpaakin
-riittävä koneteho ja helposti joka puolelta avattava konehuone, mm. portaissa kaasuteleskoopit
-merenkäynnissä turvallinen portaikko
-tilava Wc, joka ei ole veneen keulassa, ja istuin on veneen pituussuuntaan sekä istujalla on molemminpuolinen seinätuki
-peräkajuuttojen väliseinän poisto mahdollistaa ruhtinaallisen kingsize-vuoteen

Näitä veneitä on valmistettu tällä vuosituhannella.

Tuohan on yhtä älykäs viesti kuin että unelmavene on:
H
H
H
H

Eiväthän veneen liikkeet ole satunnaisia kaikkiin suuntiin. Kyllä siinä on eroa, miten päin istuu.

tuntuu vaan kirjoitti:

Eiväthän veneen liikkeet ole satunnaisia kaikkiin suuntiin. Kyllä siinä on eroa, miten päin istuu.

Miten veneen liikkeet vaikuttaa navigointiin, onko siis selkä menosuuntaan vai kasvot?

Salongissakaan ei aina istuta kasvot menosuuntaan.

oweiuryt kirjoitti:

Miten veneen liikkeet vaikuttaa navigointiin, onko siis selkä menosuuntaan vai kasvot?

Salongissakaan ei aina istuta kasvot menosuuntaan.

Navigointiin vaikuttaa eniten se että, onko plotterin sähköt kunnossa.
Ihan sama plotterin toiminnan kannalta onko jonkun kasvot menosuuntaan vaiko taaksepäin.
Nyt ei olla 70-luvulla vaikka jonkun alla olisikin antilla 36.

nykyaikaa kirjoitti:

Navigointiin vaikuttaa eniten se että, onko plotterin sähköt kunnossa.
Ihan sama plotterin toiminnan kannalta onko jonkun kasvot menosuuntaan vaiko taaksepäin.
Nyt ei olla 70-luvulla vaikka jonkun alla olisikin antilla 36.

Lue lisää

Sama se vaikka paperikartalla ja viivoittimella navigoi, suunnalla ei ole väliä. Navigoinnin voi tehdä vaikka olohuoneen pöydällä kotona.

Edelleen: veneessä on karttapöytä noin. Se ei kuitenkaan välttämättä ole MINUN unelmaveneeni ominaisuus. PIdän hiuksien halkomisesta. En_ole_väittänyt_että_karttapöydän_pitää_olla_naama_menosuuntaan. Antillassa näin kuitenkin on. Olen purjehtinut, en omistanut. Onnistunpas sohaisemaan. Buahahaa! Ja heti tiukkikset tarrautuu.

nykyaikaa kirjoitti:

Navigointiin vaikuttaa eniten se että, onko plotterin sähköt kunnossa.
Ihan sama plotterin toiminnan kannalta onko jonkun kasvot menosuuntaan vaiko taaksepäin.
Nyt ei olla 70-luvulla vaikka jonkun alla olisikin antilla 36.

Lue lisää

Mulla on kyllä kunnon kokoinen ja tapainen plotteri ruoritolpassa, mutta ei se karttapöydän tarvetta ole muuksi muuttanut. Plotterilta en edelleenkään katsele, mitä on 10 tai 20 mpk päässä ja mitä siihen viivalle väliin sattuu. Enkä plotterilta lue mitään manuskaakaan tai tietoja seuraavasta satamasta. Salongin pöydällä taas ei tavarat pysy kiinni pitämättä ja istuimen ergonomiakin huono muuhun kuin ruokapöydäksi.

Hua Wei kirjoitti:

Edelleen: veneessä on karttapöytä noin. Se ei kuitenkaan välttämättä ole MINUN unelmaveneeni ominaisuus. PIdän hiuksien halkomisesta. En_ole_väittänyt_että_karttapöydän_pitää_olla_naama_menosuuntaan. Antillassa näin kuitenkin on. Olen purjehtinut, en omistanut. Onnistunpas sohaisemaan. Buahahaa! Ja heti tiukkikset tarrautuu.

Lue lisää

Eli halotaan vaan.

Kirjoitit listaa, joka alkaa näin:
"Oman unelmaveneeni ominaisuuksia:"

Ja siellä mainitset "-tilava navigointipöytä omalla penkillä menosuuntaan"
Perään toteat että sellainenkin löytyy Antilla 36-veneestä.

Toteat myöskin että unelmaveneessäsi on "-suojainen avotila"
Tässä toteat perään että Antillassa sitä ei ole.

Selvästikin listaat unelmaveneesi ominaisuuksia ja vertailet niitä Antillaan.

Toisin sanoen karttapöytä jossa istutaan kasvot kulkusuuntaan on unelmaveneesi varustuslinja.



Kirjotetaan siis johdonmukaisesti jos kirjoitetaan, niin ei tarvitse tarttua.
Mutta onneksi tykkäät halkoa niitä hiuksia.

oweiuryt kirjoitti:

Eli halotaan vaan.

Kirjoitit listaa, joka alkaa näin:
"Oman unelmaveneeni ominaisuuksia:"

Ja siellä mainitset "-tilava navigointipöytä omalla penkillä menosuuntaan"
Perään toteat että sellainenkin löytyy Antilla 36-veneestä.

Toteat myöskin että unelmaveneessäsi on "-suojainen avotila"
Tässä toteat perään että Antillassa sitä ei ole.

Selvästikin listaat unelmaveneesi ominaisuuksia ja vertailet niitä Antillaan.

Toisin sanoen karttapöytä jossa istutaan kasvot kulkusuuntaan on unelmaveneesi varustuslinja.



Kirjotetaan siis johdonmukaisesti jos kirjoitetaan, niin ei tarvitse tarttua.
Mutta onneksi tykkäät halkoa niitä hiuksia.

Lue lisää

Jos olisit lukenut ketjun aloitusviestin tämän sivun yläreunasta, niin olisit huomannut, että mm. navigointipöydän suunta oli määritelty siellä. Edellisen kirjoittajan viesteissä on vain listattu Antilla 36 yhtenä mahdollisena veneenä, josta aloittajan toivoma menosuuntaan oleva navigointipöytä löytyy.

oweiuryt kirjoitti:

Eli halotaan vaan.

Kirjoitit listaa, joka alkaa näin:
"Oman unelmaveneeni ominaisuuksia:"

Ja siellä mainitset "-tilava navigointipöytä omalla penkillä menosuuntaan"
Perään toteat että sellainenkin löytyy Antilla 36-veneestä.

Toteat myöskin että unelmaveneessäsi on "-suojainen avotila"
Tässä toteat perään että Antillassa sitä ei ole.

Selvästikin listaat unelmaveneesi ominaisuuksia ja vertailet niitä Antillaan.

Toisin sanoen karttapöytä jossa istutaan kasvot kulkusuuntaan on unelmaveneesi varustuslinja.



Kirjotetaan siis johdonmukaisesti jos kirjoitetaan, niin ei tarvitse tarttua.
Mutta onneksi tykkäät halkoa niitä hiuksia.

Lue lisää

Niin tässä viitataan varmaankin kirjoittamaani aloitukseen marraskuun alussa, johon nimimerkki "Hua Wei" vastasi tarjoamalla Antilla 36:sta.

Tarkennuksena tuohon navigointipöydän suuntaan sanoisin, että kyse on enemmänkin siitä, että navigointitila on riittävän kokoinen ja penkillä pysyy kovemmassakin merenkäynnissä. Monissa nykyveneissä navigointipöydän tilalle on keksitty parempaa käyttöä, ja karttapöydän roolia hoitaa salongin sohvien vieressä oleva taso. Toisissa veneissä, joissa karttapöytä on poikittain, penkkinä toimii käännettävä palli, joka ei vaikuta kovin mukavalta pidemmillä legeillä.

Isommissa veneissä sellainen käännettävä nojatuoliratkaisu olisi varmasti toimivin. Nykyisin sille perinteiselle karttanavigoinnille on vähemmän tarvetta, mutta mukavalta penkillä on hyvä käyttää vaikka läppäriä tai lukea kirjaa, ja seurata samalla toisella silmällä matkan edistymistä navigointi-instrumenteista.

DolphinD kirjoitti:

Niin tässä viitataan varmaankin kirjoittamaani aloitukseen marraskuun alussa, johon nimimerkki "Hua Wei" vastasi tarjoamalla Antilla 36:sta.

Tarkennuksena tuohon navigointipöydän suuntaan sanoisin, että kyse on enemmänkin siitä, että navigointitila on riittävän kokoinen ja penkillä pysyy kovemmassakin merenkäynnissä. Monissa nykyveneissä navigointipöydän tilalle on keksitty parempaa käyttöä, ja karttapöydän roolia hoitaa salongin sohvien vieressä oleva taso. Toisissa veneissä, joissa karttapöytä on poikittain, penkkinä toimii käännettävä palli, joka ei vaikuta kovin mukavalta pidemmillä legeillä.

Isommissa veneissä sellainen käännettävä nojatuoliratkaisu olisi varmasti toimivin. Nykyisin sille perinteiselle karttanavigoinnille on vähemmän tarvetta, mutta mukavalta penkillä on hyvä käyttää vaikka läppäriä tai lukea kirjaa, ja seurata samalla toisella silmällä matkan edistymistä navigointi-instrumenteista.

Lue lisää

Karttoja lukee vaikka pistopunkassa, aivan älytön paino on veneissä karttapöydillä. Omastani haluaisin rälläköidä moisen pois, mutta vaimo ei anna lupaa kaunista tiikkistä pöytää tuhota.

Valintani on Arcona 370 kahdella takakajuutalla

Maistuu aivan lehmän lannalta.

Oletko joku Taffelin purjehdushemmoista?

Purjehduspalstalla yleensä on purjevene ihmisiä ;)

Ei Don Donia kirjoitti:

Purjehduspalstalla yleensä on purjevene ihmisiä ;)

Ja trolleja!