Naantalilaisäiti haastoi lastensuojelun oikeuteen

kiireellinen huosta

Huostaanotetun äiti perää ihmisoikeuksiaan Naantalissa

Turun Sanomat 18.1.2012

Pikkupojan kiireellinen huostaanotto kesällä 2009 on vienyt Naantalin sosiaalitoimen käräjille. Nykyisin Kemiönsaarella asuva äiti syyttää sekä sijoittamispäätöksen tehnyttä sosiaalityöntekijää että kaupungin sosiaalitointa virkavelvollisuuden rikkomisesta. Äiti vaatii vastaajilta yhteensä 20 000 euron korvauksia kunnian ja yksityisyyden loukkaamisesta, perusteettomasta liikkumisvapauden rajoittamisesta sekä perheen autonomian loukkaamista.

Mikäli oikeus ei katso vastaajien syyllistyneen rikokseen, äiti vaatii Euroopan ihmisoikeussopimuksen perusteella samaa summaa huostaanottoprosessin aiheuttamasta mielipahasta, pelosta ja ahdistuksesta.

Vastaajat kiistävät kaikki syytteet ja korvausvaatimukset.

Asiaa on puitu jo Turun hallinto-oikeudessa, joka päätti palauttaa lapsen äidilleen maaliskuussa 2010, kuukaudesta yli puoleksi vuodeksi venyneen huostaanoton jälkeen. Siinä yhteydessä kiireellinen sijoittaminen kesäkuussa 2009 todettiin perustelluksi.

Nyt kyse ei ole lapsen edun selvittämisestä, vaan äidin kohtelusta asiassa.

– Hallinto-oikeus ei tutkinut Naantalin sosiaalitoimen menettelytapojen laillisuutta. Se ei selvittänyt, onko lapsen vanhempaa kohdeltu asiassa ihmisoikeuksien, lastensuojelulain ja sosiaalihuollon asiakaslakien mukaan, totesi äidin lakimies, varatuomari Outi Mannonen.

Mannosen mukaan huostaanottopäätös perustui sosiaalityöntekijän antamiin vääriin ja puutteellisiin tietoihin muun muassa äidin terveydentilasta. Äidille näitä perusteluja ei kerrottu, eikä hänelle myöskään annettu mahdollisuutta päästä korjaamaan niitä. Äiti ei tiennyt, miksi sosiaalitoimi oli hänestä huolissaan eikä siis ymmärtänyt, miksi lasta oltiin yhtäkkiä ottamassa pois häneltä.

Sijoittamispäätöksen tehneen sosiaalityöntekijän asianajaja, varatuomari Jarkko Helminen moitti kantajaa hallinto-oikeuden lainvoimaisen päätöksen arvostelusta.

– Lisäksi tässä yritetään muiden tekemiä asioita kaataa asiakkaani niskaan, Helminen totesi.

Käräjille haastettu sosiaalityöntekijä oli kyllä tehnyt huostaanottopäätöksen, mutta hän ei ollut lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, vaan toimi tuolloin tämän vuosilomansijaisena.

Helminen toi myös oikeuteen tietosuojavaltuutetun 8.11.2011 antaman päätöksen, jonka mukaan mitään ongelmaa asiakirjojen toimittamisessa äidille ei ole ollut.

Monivaiheisen jutun käsittely jatkuu torstaina todistajien kuulemisella. Kantajalla on viisi todistajaa, joiden avulla hän pyrkii osoittamaan sosiaalityöntekijän antamat tiedot itsestään ja perheestään virheellisiksi ja puutteellisiksi. Vastaajan kaksi todistajaa selvittävät lapsen tilannetta kiireellistä sijoitusta tehtäessä.

TS

24

4473

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Lastensuojelua?

      SOSIAALITIETO lehti on tarkoitettu sosilialan ammattilaisille.

      Lehden pääkirjoituksessa 13.12.2011 lehden päätoimittaja Ulla Saonen-Soulie´
      ottaa kantaa lastensuojelun epäkohtiin.

      Lainaus.

      EPÄKOHDISTA PITÄÄ VOIDA KESKUSTELLA.

      Sosiaalialan toimitusta on pitkään vaivannut se, etteivät sosiaalialan ammattilaiset ja päättäjät halua tai uskalla keskustella ainakaan omalla nimellään julkisesti alan epäkohdista.

      Kokeneiden toimittajien mukaan etenkin sosiaalityöntekijät näyttävät pelkäävän toimittajia ja vaikenevt, vaikka heillä on arvokasta tietoa siitä, miten sosiaali- ja talouspolitiikka vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin.

      Heillä on sisäpiirin tietoa siitä, mitkä toimenpiteet auttavat ihmisiä, tai kehittävät alan toimintakäytäntöjä ja mitkä eivät.

      -Toimittajapelon taustalla voi olla myös oman organisaation pelko.

      Toimitukseen on kantautunut viestejä että, johto on kieltänyt työntekijöitä käyttämästä julkisuudessa minkäänlaisia puheenvuoroja.

      Myös itsesuojeluvaisto voi johtaa siihen, ettei yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista haluta keskustella ainakaan omalla nimellä.

      Lue koko juttu ja lue myös muita sivuston vasemmassa laidassa olevia otsakkeita.

      Voimmeko tehdä johtopäätelmän, että sosiaalialalla vallitsee Diktatuuri, tai joku muu peloittava valtakoneisto, joka estää tekemästä työtä lasten ja perheiden puolesta ja hyväksi?

      http://www.sosiaalitieto.fi/lehti/?ARTIKKELI_NUM=54555
      -------

      • Ple!

        Sossuilla ei ole velvollisuutta arvioida huostaanottojensa vaikuttavuutta. Niin on hienosti yhteiskunta pedannut huostaanottoperheiden tien syrjäytymisen jyrkänteelle.

        Tuo helminen vaikuttanee Tampereella. Se on sossujen asianajaja laajemmaltikin. Kouluttaa myös sossuja tulkitsemaan lastensuojelulakia.

        Me veronmaksajat saatamme olla palkannut tämän helmisen puolustamaan sitä sossua, sossun työnantajan muodossa. Tampereelta Naantaliin.

        Toivottavasti äiti nyt voittaisi tuon jutun.


    • Aikoinaan sossujen u

      Todella mahtavaa, että äiti vei oikeuteen ja tästä on vielä uutisoitu!

      • Ota kantaa.

    • ..................

      Täytyy pitää peukalot ylöspäin,
      että edes tämä äiti saisi osakseen oikeutta ja korvausta
      tässä huostahullujen viranomaisten maassa!

      Sosiaalityöntekijää edustava asianajaja toi esille sen lastensuojelussa olevan virka irvokkuuden
      - "en se minä kun tuo toinen virkaheittohan se oli
      joka niitä valheita ylöskirjasi".....

      Näinhän siinä käy, kun lastensuojelusta viranomaisena esiintyvä henkilö joutuukin
      ihan itse päätöksiä, lausuntoja lapsista ja perheestä jne jakaneena viranomaisen ominaisuudeessa aina käräjille asti vastaamaan
      "tuuli minun virkamiehen huulia on heiluttanut"

      Virka-kahvikaisojen juorukerhossa kuultua juorua ja huhua,
      kun niistä valheista jne on tullutkin lastensuojelun virallinen asia
      ja viranomaisena esiintyvä kouluttamaton tytteli
      ottaakin kaiken maailman huhut, juorut, toisen käden tiedot, valheet,
      totena vastaan ja oikein asiakkaansa papereihinkin vielä sen valhesaastan
      totena ylöskirjaa ikuisiksi ajoiksi
      niin siinähän käy kuten tällä kertaa että:
      - en se minä kun se oli tuo naapurihuoneen sossutantta
      enhän se minä mitään tehnyt ...................

    • sotessa

      Kyllä näissä asioissa on kyse ihmisoikeuksista.

      Sotessa ei kukaan ole vastuussa mistään. Se on helpoin, nopein ja yleisesti hyväksytty toimintatapa sotessa.

      Kukaan ei ole koskaan vastuussa mistään. Vastuu -sanaa ei tunneta sotessa.

      Lapsia revitään kodeistaan omilta vanhemmitaan, jotka ovat jääneet täysin vaille mitään tukea tai kohdennettuja peruspalveluita.

      • Lapsen etuko?

        Jo se on väärin, että huostaanottoja on tehty vuosia pelkkään LAPSEN ETUUN vetoamalla.

        Olisi aika ottaa tiukkaan tarkasteluun ensin vaikka 100 tapausta, jossa täysin ls:n ulkopuoliset ja siitä tai kuntapolitiikasta mitenkään riippumattomat ihmiset arvioisivat, oliko TODELLA kyse lapsen edusta.

        Ja suuri kysymys on myös, MITEN lapsen etu toteutui huostaanoton JÄLKEEN.

        Olen ehdottoman varma, että iso osa 100:sta tapauksesta olisi loppujen lopuksi hyvin kaukana lapsen todellisesta edusta.


      • Ei HO ikinä tutki!
        Lapsen etuko? kirjoitti:

        Jo se on väärin, että huostaanottoja on tehty vuosia pelkkään LAPSEN ETUUN vetoamalla.

        Olisi aika ottaa tiukkaan tarkasteluun ensin vaikka 100 tapausta, jossa täysin ls:n ulkopuoliset ja siitä tai kuntapolitiikasta mitenkään riippumattomat ihmiset arvioisivat, oliko TODELLA kyse lapsen edusta.

        Ja suuri kysymys on myös, MITEN lapsen etu toteutui huostaanoton JÄLKEEN.

        Olen ehdottoman varma, että iso osa 100:sta tapauksesta olisi loppujen lopuksi hyvin kaukana lapsen todellisesta edusta.

        "– Hallinto-oikeus ei tutkinut Naantalin sosiaalitoimen menettelytapojen laillisuutta. Se ei selvittänyt, onko lapsen vanhempaa kohdeltu asiassa ihmisoikeuksien, lastensuojelulain ja sosiaalihuollon asiakaslakien mukaan, totesi äidin lakimies, varatuomari Outi Mannonen."

        Eihän HO ikinä, EI KOSKAAN TUTKI tuollaisia asioita!
        Ei oikeutta IKINÄ kiinnosta, mistä ja miten sossu on saanut "tietonsa", joista vanhempaa syytetään.
        Sossun ei koskaan tarvitse todistaa syytteitään oikeiksi.
        Sossun ei tarvitse muuta kuin väittää huostaanottoa lapsen edun mukaiseksi.
        Mitään TODISTETTUJA perusteluja ei väitteelle tarvitse esittää.

        Suomalainen ls. kävelee menneen tullen sekä lapen että vanhempien imisoikeuksien yli ja rikkoo törkeästi toimissaan useita eri lakeja.
        Sosiaalihuollon asiakaslain noudattamisesta puhuminen tuntuu suurelle vitsille kun siitä puhutaan huostaanottojen yhteydessä.


      • julmuutta täysin

        Samaa mieltä :


        Nainen olen.6.2.2012 08:190 SULJE
        Mielenkiintoista :

        Kun yrittäjälle myönnetään alkoholin anniskelulupa, hänen taustansa selvitetään perusteellisesti. Kun yrittäjä perustaa perhekodin, johon asutetaan kovia kokeneita lapsia, näin ei tehdä.
        Ristiriitaista ja käsittämätöntä, mutta totta - kuten sekin, että lapsilla ylipäätään tehdään bisnestä.

        Suomessa ammatillisen perhekotihoidon määrä on viime vuosina kasvanut samalla kun perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä on laskenut.
        Koska termit eivät tässä tapauksessa avaudu kovin helposti, yritän selventää. Helppoa se ei ole, koska ammatillisen perhekodin käsitettä ei ole määritelty laissa.
        Erään määrittelyn mukaan ammatillinen perhekotihoito voi tarkoittaa yrittäjää, joka pyörittää hyvinkin laitosmaista yksikköä tai vaikkapa maalaistaloa keskellä peltoa.
        Perhehoito tarkoittaa puolestaan kotia, joka ottaa suojiinsa sijoitusta tarvitsevan lapsen.
        Kunnalle perhehoito tulee edulliseksi, sillä perhehoidosta maksettavat palkkiot ovat naurettavan pieniä. Ammatilliset perhekodit voivat tehdä kovaakin voittoa. Niiden pyörittämisestä on puhuttu jopa parhaiten voittoa tuottavana sosiaalihuollon bisneksenä. Perhehoitopaikkoja ei vain ole riittävästi.

        Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sijaishuollon järjestelmä on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän yksityisten bisneksentekijöiden käsiin. Ei vain laitoshuoltoon, vaan myös sijaisperhehoitoon on tullut uusia yksityisiä yritystoimijoita.
        Eva Gottbergin (2011) selvityksen mukaan, kun yksityiset toimijat on kunnissa hankintalain mukaisesti kilpailutettu, on saatettu jopa ohittaa yksittäisen lapsen tarpeet ja etu.

        Sijoitettavien lasten määrän kasvaessa on syntynyt palveluntarjoajan markkinat. Uusia kunnallisia lastensuojelulaitoksia ei kuntiin ole haluttu perustaa ehkä jopa ideologisista syistä. On ajateltu, että perhehoito olisi lapsen kannalta laitosta parempi vaihtoehto, mutta perhehoidon puuttuessa on vaihtoehdoksi jäänyt vain kilpailutuksen kautta hankittu yrityspohjainen sijoituspaikka.

        Eduskunnassa käsitellään tällä hetkellä lastensuojelulain pykälää, jolla parannettaisiin perhehoitajien tilannetta muun muassa järjestämällä heille pakollisena ennakkovalmennusta ja tukea. Parannusta on tulossa myös palkkioihin ja sijaisjärjestelyihin.
        Tämä kaikki lisää toivottavasti perheiden halua ja mahdollisuuksia ottaa kotinsa suojaan huostaan otettu lapsi tai nuori.
        Ja vaikka perhehoitoa saataisiin lisättyä huomattavasti, kuntien omia lastensuojelulaitoksia pitää silti edelleen olla. Vaikka niitä kutsutaan vanhakantaisesti laitoksiksi, ovat ne parhaissa tapauksissa hyvin kodinomaisia paikkoja, joissa on aina joku paikalla tukemassa ja kuuntelemassa ja jossa hyvinkin vaikeista ongelmista kärsivä lapsi tai nuori saa parhaan mahdollisen tuen.

        Siitä pitää mielestäni käydä vielä perustavanlaatuinen keskustelu, sallitaanko bisneksenteko lapsilla tulevaisuudessakin? EU:n tasolta on linjattu, että tietyn palvelun turvaaminen voidaan katsoa yhteiskunnallisesti niin tärkeäksi, että sillä ei saa tehdä bisnestä. Jo vilkaisu ammatillisten perhekotien vuorokausikustannuksiin kertoo hintahaitarin laajuudesta. Halvalla ja kalliilla saa ja mikä erikoisinta kunnat ovat pakotettuja ostamaan niin halvalla kuin kalliilla. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.
        Ja tämän kaiken keskellä seisoo lapsi jolla on jo ihan tarpeeksi muitakin ongelmia.


    • Voi jestas sentään!

      No, jo on sossun asianajajalla puolustautumiskeinot vähissä kun hän moitti kantajaa hallinto-oikeuden lainvoimaisen päätöksen arvostelusta.

      :D :D :D :D Voi jukoliste! Kun viranomainen on rikkonut lakia ja HO vielä siunannut sen, niin mistä ihminen saa oikeutta, jos ei muka ole oikeutta arvostella oikeuden antamaa väärää päätöstä....

      Ja järjen köyhyys sossun asianajajalla sen kuin jatkaa kukoistustaan väittäessään, että muiden tekemiä päätöksiä yritetään kaataan tämän kyseisen sossun niskaan.

      "Käräjille haastettu sosiaalityöntekijä oli kyllä tehnyt huostaanottopäätöksen, mutta hän ei ollut lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, vaan toimi tuolloin tämän vuosilomansijaisena."

      Siis asianajaja haahuilee, että viransijainen ei muka olisi vastuussa tekemistään päätöksistä! Kyllä hän sijaisuutensa ajan niistä vastuussa on. Eihän vuoden ajan lomalla oleva sossu voi tietää, mitä asioissa sen vuoden aikana tapahtuu ja nyt as.ajaja yrittää väittää, että niin olisi ollut.

      Tuota tuota.... Eihän tästä käy ilmi muuta kuin se, että todellisuudessa viranomainen ei ole ikinä vastuussa siitä tuskasta ja kärsimyksestä tai lakien rikkomisesta, mitä hän asiakkailleen aiheuttaa.

      • onneton häväisty

        Edellä kerrottu on koettu ja täyttä faktaa. Näin on Suomessa ,mielivalta rehottaa täysin vapaana. Eduskunta piiloutuu lakiensa taakse, vaikka tiedossa täytyy jo olla, ettei niitä ajatellakkaan noudattaa!


    • kopioitu ja hyvä kir

      Nainen olen.6.2.2012 08:190 SULJE
      Mielenkiintoista :

      Kun yrittäjälle myönnetään alkoholin anniskelulupa, hänen taustansa selvitetään perusteellisesti. Kun yrittäjä perustaa perhekodin, johon asutetaan kovia kokeneita lapsia, näin ei tehdä.
      Ristiriitaista ja käsittämätöntä, mutta totta - kuten sekin, että lapsilla ylipäätään tehdään bisnestä.

      Suomessa ammatillisen perhekotihoidon määrä on viime vuosina kasvanut samalla kun perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä on laskenut.
      Koska termit eivät tässä tapauksessa avaudu kovin helposti, yritän selventää. Helppoa se ei ole, koska ammatillisen perhekodin käsitettä ei ole määritelty laissa.
      Erään määrittelyn mukaan ammatillinen perhekotihoito voi tarkoittaa yrittäjää, joka pyörittää hyvinkin laitosmaista yksikköä tai vaikkapa maalaistaloa keskellä peltoa.
      Perhehoito tarkoittaa puolestaan kotia, joka ottaa suojiinsa sijoitusta tarvitsevan lapsen.
      Kunnalle perhehoito tulee edulliseksi, sillä perhehoidosta maksettavat palkkiot ovat naurettavan pieniä. Ammatilliset perhekodit voivat tehdä kovaakin voittoa. Niiden pyörittämisestä on puhuttu jopa parhaiten voittoa tuottavana sosiaalihuollon bisneksenä. Perhehoitopaikkoja ei vain ole riittävästi.

      Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sijaishuollon järjestelmä on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän yksityisten bisneksentekijöiden käsiin. Ei vain laitoshuoltoon, vaan myös sijaisperhehoitoon on tullut uusia yksityisiä yritystoimijoita.
      Eva Gottbergin (2011) selvityksen mukaan, kun yksityiset toimijat on kunnissa hankintalain mukaisesti kilpailutettu, on saatettu jopa ohittaa yksittäisen lapsen tarpeet ja etu.

      Sijoitettavien lasten määrän kasvaessa on syntynyt palveluntarjoajan markkinat. Uusia kunnallisia lastensuojelulaitoksia ei kuntiin ole haluttu perustaa ehkä jopa ideologisista syistä. On ajateltu, että perhehoito olisi lapsen kannalta laitosta parempi vaihtoehto, mutta perhehoidon puuttuessa on vaihtoehdoksi jäänyt vain kilpailutuksen kautta hankittu yrityspohjainen sijoituspaikka.

      Eduskunnassa käsitellään tällä hetkellä lastensuojelulain pykälää, jolla parannettaisiin perhehoitajien tilannetta muun muassa järjestämällä heille pakollisena ennakkovalmennusta ja tukea. Parannusta on tulossa myös palkkioihin ja sijaisjärjestelyihin.
      Tämä kaikki lisää toivottavasti perheiden halua ja mahdollisuuksia ottaa kotinsa suojaan huostaan otettu lapsi tai nuori.
      Ja vaikka perhehoitoa saataisiin lisättyä huomattavasti, kuntien omia lastensuojelulaitoksia pitää silti edelleen olla. Vaikka niitä kutsutaan vanhakantaisesti laitoksiksi, ovat ne parhaissa tapauksissa hyvin kodinomaisia paikkoja, joissa on aina joku paikalla tukemassa ja kuuntelemassa ja jossa hyvinkin vaikeista ongelmista kärsivä lapsi tai nuori saa parhaan mahdollisen tuen.

      Siitä pitää mielestäni käydä vielä perustavanlaatuinen keskustelu, sallitaanko bisneksenteko lapsilla tulevaisuudessakin? EU:n tasolta on linjattu, että tietyn palvelun turvaaminen voidaan katsoa yhteiskunnallisesti niin tärkeäksi, että sillä ei saa tehdä bisnestä. Jo vilkaisu ammatillisten perhekotien vuorokausikustannuksiin kertoo hintahaitarin laajuudesta. Halvalla ja kalliilla saa ja mikä erikoisinta kunnat ovat pakotettuja ostamaan niin halvalla kuin kalliilla. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.
      Ja tämän kaiken keskellä seisoo lapsi jolla on jo ihan tarpeeksi muitakin ongelmia.

    • jep jep

      10.2.2012
      käräjäoikeus antanut päätöksen klo 13.00
      jospa tämäkin keskustelu saataisiin päätökseen.
      kaikki 15 syytekohtaa kumottu.
      p.s mannosen (äidin asianajaja) kulut kylläkin meni veronmaksajille...

      • Ivan Orav

        Kuopioi päätös vaikka tänne, perusteet olisivat aika mielenkiintoisia!


      • Epäkohdat julki.
        Ivan Orav kirjoitti:

        Kuopioi päätös vaikka tänne, perusteet olisivat aika mielenkiintoisia!

        Sosiaalialan epäkohdista pitää voida keskustella..

        Sosiaalitieto lehden pääkirjoitus.

        Epäkohdista pitää voida keskustella
        Pääkirjoitus 13. joulukuuta 2011

        Sosiaalitiedon toimitusta on jo pitkään vaivannut se, etteivät sosiaalialan ammattilaiset ja päättäjät halua tai uskalla keskustella ainakaan omalla nimellään julkisesti alan epäkohdista.

        Kokeneiden toimittajien mukaan etenkin sosiaalityöntekijät näyttävät pelkäävän toimittajia ja vaikenevat, vaikka heillä on arvokasta tietoa siitä, miten sosiaali- ja talouspolitiikka vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Heillä on sisäpiirin tietoa siitä, mitkä toimenpiteet auttavat ihmisiä tai kehittävät alan toimintakäytäntöjä ja mitkä eivät.

        Toimittajia voi vierastaa, koska ei viranomaisena pysty kommentoimaan yksittäisiä asiakastapauksia. Aina voi kuitenkin kertoa laeista ja palvelun toimintaperiaatteista paljastamatta salassa pidettäviä asioita.

        Toimittajapelon taustalla voi olla myös oman organisaation pelko. Toimitukseen on jo pitkään kantautunut viestejä, että johto on kieltänyt työntekijöitä käyttämästä julkisuudessa minkäänlaisia puheenvuoroja. Myös itsesuojeluvaisto voi johtaa siihen, ettei yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista haluta keskustella ainakaan omalla nimellä. Puheenvuoron pelätään aiheuttavan hallaa itselle tai omalle organisaatiolle.

        Huoltaja-säätiö järjesti Sosiaalitoimittajat ry:n kanssa lokakuussa Bruno Sarlin -seminaarin otsikolla Sosiaaliala ja media – viestintä ja kieli vallankäytön välineenä. Siellä Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen kertoi havaintojaan kansan vakavasta turhautumisesta päättäjiin. Kansan ja eliitin, vähän ja korkeasti koulutetun väestönosan, maailmat ja kielenkäyttö ovat erkaantuneet jopa niin pitkälle toisistaan, ettei päättäjien enää edes uskota haluavan ihmisille hyvää. Meriläisen sanoin tämä on pimenevä horisontti, jota pitää kaikin tavoin vastustaa.

        Päättäjien ja viranomaisten vaikeneminen tulkitaan helposti kasvottomaksi vallankäytöksi. Myös viranomaisten mutkikas kielenkäyttö turhauttaa ja syrjäyttää kansalaisia.

        Sosiaalialan ammattilaiset ja päättäjät voivat vastustaa pimenevää horisonttia toimimalla avoimesti, olemalla vuorovaikutuksessa kansalaisten ja median kanssa ja viestimällä toiminnastaan ymmärrettävästi. Se kasvattaa kansalaisten luottamusta ja vahvistaa palveluiden ja niiden rahoituksen oikeutusta.

        Rakentavaa keskustelua tarvitaan paitsi julkisuudessa myös organisaatioiden sisällä: liiallinen samanmielisyys tukahduttaa, sopiva moniäänisyys kehittää. Johtajalta vaaditaan taitoa kuunnella työntekijöitä ja keskustella epäkohdista, jotta likapyykkiä ei tarvitse pestä mediassa. Alan käytäntöjen epäkohtia työntekijöillä on kuitenkin vapaus ja myös velvollisuus tuoda julkisuudessa esille. Tässä toimittajia ei kannata pelätä – myös he ovat heikompien puolella kuten sosiaalialan ammattilaiset.

        Sosiaalitieto täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Toivomme teidän, hyvät lukijat, olevan aktiivisesti toimitukseen yhteydessä, jotta pystyisimme osaltamme vahvistamaan sosiaalialan avointa keskustelukulttuuria.

        Ulla Salonen-Soulié
        Sosiaalitiedon vastaava päätoimittaja
        --------------


    • yks äiti vaan.

      Minä otin PESUEN tuomariin Leeni Ikoseen yhteyttä.Hän sanoi jotta laittomuuksia ovat sossut tehneet,ja yrittävät peittää ne,jos minulla olisi ollut rahaa tuomarille lapseni olisi jo kotona.Huostaa jatketaan vaikkei heillä mitään syytä olekkaan,sanovat aina että katsotaan vielä puoli vuotta.Ensin lapseni oli 5v.epäpätevällä hirviöllä Savossa.Raportpoin koko ajan mitä siellä tapahtuu.Vihdoin ja viimein lapsi pikaisesti vaihdettiin toiseen perheeseen,Matkustin lastani tapaamaan joka toisena viikonloppuna n.700 km.Kertaakaan en jättänyt menemättä.Onneksi lapsellani ja minulla on erittäin läheiset suhteet.Nyt saan lapseni kotiin joka toinen viikonloppu pe-su ja kaikki lomapäivät,sekä kesällä joka toisen viikon lapsi saa olla kotona.En juo,en ole huumeita kokeillutkaan,ja miesystäviä minulla ei ole ollut 15 vuoteen.Elän niin rauhallista elämää kun voi elää.Käyn vapaaehtoistyössä.mutta millään eivät pura huostaa ennen kuin lapsi täyttää 18v.kun hänestä ei enää saa rahaa saa lapsi lähteä kotiin.Näin se vaan useimmiten menee.

    • ,mnjvkjhkjk

      Hyvä että joku uskalta.Mikäli kaikki h-otot tutkittaisiin ulkopuolisella raadilla lähtisi moni lapsi kotiinsa saman tien

      • Lastensuojelua?

        Perheiden ongelmia paikataan huostaanotolla.

        Keskisuomalainen Kotimaa. Tänään 22.10.2010 laaja artikkeli lastensuojelun epäkohdista.
        Kotiapu katosi. Perheiden obgelmia paikataan kalliisti lasten huostaanotoilla.

        Hankkikaa lehti jostakin, tai lukekaa. On todella merkittävä uutinen.

        Lainauksia lehden paperiversiosta. En löytänyt uutista Keskisuomalaisen sivuilta. Kuuluu ilmeisesti maksullisiin.
        Koittakaa löytää lehti jostain, sillä se on merkittävä avaus sosiaalihuollon epäkohtien nostamisessa julkisuuteen.

        "Kotiapu katosi. Perheiden ongelmia paikataan kalliisti lasten huostaanotoilla".
        Samaan aikaan kun kuntien kotipalvelu on vähentynyt lapsiperheillä olemattomiin, lastensuojelun asiakasmäärät ovat moninkertaistuneet.

        Dramaattinen ja kallis muutos on tapahtunut parissakymmenessä vuodessa.
        Viime vuonna vain noin 9000 perhettä sai kotiapua. Määrä on enään viidennes siitä, mitä se oli 90-luvun alussa.
        Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä on puolestaan samaan aikaan viisinkertaistunut. Viime vuonna jo yli 70.000 lapsen terveyden kehityksen katsottiin olevan vaarassa ilman tukitoimia. Vielä 90-luvun alussa heitä oli 12.000. Avohuollon tuen lisäksi huostaanotot ja sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat kasvaneet.

        Vakava puute.
        Sosiaali- ja terveysministeriö sekä aluehallintovirasto ovat todenneet lastensuojelun asiakkaiden kotipalvelun saannissa vakavia puutteit. Jopa lasten sijoitus -joka on lastensuojelun äärimmäisin, raskain ja kallein keino- on joskus helpommin saatavilla.

        Äidit uupuivat avun puutteessa.
        Eräs äiti kertoo omasta masennuksesta, joka johti huostaanottoon.

        Käytännössä kotipalvelua on korvattu lastensuojelun perhetyöllä, vaikka tavallisen kotipalvelun tarve tarve olisi arvioitu parheelle välttämättömäksi, kertoo soasiaali ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Lotta Silvennoinen.

        Kunnat ojennukseen.
        Ministeriössä on katsottu välttämättömästi oikeista tilannetta. Vasta kolma vuotta voimassa ollut lastensuojelulaki halutaan muuttaa. Kuntia patistetaan nyt entistä pontevammin ennaltaehkäiseviin toimiin.
        Keskeistä muutosesityksessä on se, että nyt ohjeistetaan kuuntelemaan entistä tarkemmin lapselle nimettyä sosiaalityöntekijää, joka arvioi perheen palveluiden tarpeet. Tarpeet kirjataan asiakassuunnitelmaan, jossa kerrotaan missä ajassa palvelut on järjestettävä.

        Muutos vähitellen.
        Vuosia lastensuojelua seurannut läänin sosiaalitarkastaja Aino Arponen uskoo lain muutoksen tehostavan avohuollon tukitoimia.
        Lastensuojelun asiakasmäärien hän näkee kasvaneen siksikin, että vasta kolme vuotta sitten voimaantulleen lastensuojelulain myötä on tullut esiin paöjon piilossa ollutta lastensuojelutarvetta.
        -Huostaanotto lähtee aina lapsen edusta ja siksi huostaanottojen rajoittaminen tiettyyn määrään voisi olla jonkun lapsen kannalta katastrofi.

        Miksi viat etusijalla?
        Ehkäisevien palveluiden ja erityisesti kotipalveluiden suunta olisi perheiden auttamiseksi., kiittää lastensuojeluperheiden tukihenkilönä toimiva Raija Helena Moisio Uuraisilta. Hänellä on kokemusta asiasta, sillä hän on työskennellyt kotiplvelussa 90- luvulla, ennekuin palvelut vietiin lapsiperheitä. Se on vanha hyväksi todettu tapa auttaa perheitä.

        Pitäisi nähdä vaivaa.
        Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että psykiatrin näkökulmasta kodin ulkopuolelle on aina huono ratkaisu.

        Linkki 27.3.2009 Keskisuomalaisessa olleeseen uutiseen.
        Lastensuojelun asiakasmäärä kasvoi vuodessa 70 prosentilla.

        http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/lastensuojelun-asiakasmäärä-kasvoi-vuodessa-70-prosentilla/398533
        -------------------------


        -----


      • Ammattitaidon puute.
        Lastensuojelua? kirjoitti:

        Perheiden ongelmia paikataan huostaanotolla.

        Keskisuomalainen Kotimaa. Tänään 22.10.2010 laaja artikkeli lastensuojelun epäkohdista.
        Kotiapu katosi. Perheiden obgelmia paikataan kalliisti lasten huostaanotoilla.

        Hankkikaa lehti jostakin, tai lukekaa. On todella merkittävä uutinen.

        Lainauksia lehden paperiversiosta. En löytänyt uutista Keskisuomalaisen sivuilta. Kuuluu ilmeisesti maksullisiin.
        Koittakaa löytää lehti jostain, sillä se on merkittävä avaus sosiaalihuollon epäkohtien nostamisessa julkisuuteen.

        "Kotiapu katosi. Perheiden ongelmia paikataan kalliisti lasten huostaanotoilla".
        Samaan aikaan kun kuntien kotipalvelu on vähentynyt lapsiperheillä olemattomiin, lastensuojelun asiakasmäärät ovat moninkertaistuneet.

        Dramaattinen ja kallis muutos on tapahtunut parissakymmenessä vuodessa.
        Viime vuonna vain noin 9000 perhettä sai kotiapua. Määrä on enään viidennes siitä, mitä se oli 90-luvun alussa.
        Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä on puolestaan samaan aikaan viisinkertaistunut. Viime vuonna jo yli 70.000 lapsen terveyden kehityksen katsottiin olevan vaarassa ilman tukitoimia. Vielä 90-luvun alussa heitä oli 12.000. Avohuollon tuen lisäksi huostaanotot ja sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat kasvaneet.

        Vakava puute.
        Sosiaali- ja terveysministeriö sekä aluehallintovirasto ovat todenneet lastensuojelun asiakkaiden kotipalvelun saannissa vakavia puutteit. Jopa lasten sijoitus -joka on lastensuojelun äärimmäisin, raskain ja kallein keino- on joskus helpommin saatavilla.

        Äidit uupuivat avun puutteessa.
        Eräs äiti kertoo omasta masennuksesta, joka johti huostaanottoon.

        Käytännössä kotipalvelua on korvattu lastensuojelun perhetyöllä, vaikka tavallisen kotipalvelun tarve tarve olisi arvioitu parheelle välttämättömäksi, kertoo soasiaali ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Lotta Silvennoinen.

        Kunnat ojennukseen.
        Ministeriössä on katsottu välttämättömästi oikeista tilannetta. Vasta kolma vuotta voimassa ollut lastensuojelulaki halutaan muuttaa. Kuntia patistetaan nyt entistä pontevammin ennaltaehkäiseviin toimiin.
        Keskeistä muutosesityksessä on se, että nyt ohjeistetaan kuuntelemaan entistä tarkemmin lapselle nimettyä sosiaalityöntekijää, joka arvioi perheen palveluiden tarpeet. Tarpeet kirjataan asiakassuunnitelmaan, jossa kerrotaan missä ajassa palvelut on järjestettävä.

        Muutos vähitellen.
        Vuosia lastensuojelua seurannut läänin sosiaalitarkastaja Aino Arponen uskoo lain muutoksen tehostavan avohuollon tukitoimia.
        Lastensuojelun asiakasmäärien hän näkee kasvaneen siksikin, että vasta kolme vuotta sitten voimaantulleen lastensuojelulain myötä on tullut esiin paöjon piilossa ollutta lastensuojelutarvetta.
        -Huostaanotto lähtee aina lapsen edusta ja siksi huostaanottojen rajoittaminen tiettyyn määrään voisi olla jonkun lapsen kannalta katastrofi.

        Miksi viat etusijalla?
        Ehkäisevien palveluiden ja erityisesti kotipalveluiden suunta olisi perheiden auttamiseksi., kiittää lastensuojeluperheiden tukihenkilönä toimiva Raija Helena Moisio Uuraisilta. Hänellä on kokemusta asiasta, sillä hän on työskennellyt kotiplvelussa 90- luvulla, ennekuin palvelut vietiin lapsiperheitä. Se on vanha hyväksi todettu tapa auttaa perheitä.

        Pitäisi nähdä vaivaa.
        Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että psykiatrin näkökulmasta kodin ulkopuolelle on aina huono ratkaisu.

        Linkki 27.3.2009 Keskisuomalaisessa olleeseen uutiseen.
        Lastensuojelun asiakasmäärä kasvoi vuodessa 70 prosentilla.

        http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/lastensuojelun-asiakasmäärä-kasvoi-vuodessa-70-prosentilla/398533
        -------------------------


        -----

        Lastensuojelun asiakasmäärä kasvoi vuodessa 70 prosenttia.

        Jatkoa edekkiseen uutiseen uutiseen Keskisuomalainen 27.3.2009.

        Täytyy muistaa, että uusi lastensojelulaki astui voimaan 1.1. 2008, joka aikaansai suurta sotukua, kun työntejöiden ammattitaito osoittautui puutteelliseksi.

        Lue uutinen.

        http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/lastensuojelun-asiakasmaara-kasvoi-vuodessa-70-prosentilla/821196
        --------------


      • Vainoharhaisuutta.
        Ammattitaidon puute. kirjoitti:

        Lastensuojelun asiakasmäärä kasvoi vuodessa 70 prosenttia.

        Jatkoa edekkiseen uutiseen uutiseen Keskisuomalainen 27.3.2009.

        Täytyy muistaa, että uusi lastensojelulaki astui voimaan 1.1. 2008, joka aikaansai suurta sotukua, kun työntejöiden ammattitaito osoittautui puutteelliseksi.

        Lue uutinen.

        http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/lastensuojelun-asiakasmaara-kasvoi-vuodessa-70-prosentilla/821196
        --------------

        Huostaanottojen syynä on ollut usein syynä epäily, että lasten isä olisi käyttänyt omia lapsiaan seksuaalisesti hyväksi.

        Sosiaalitoimi ja lastensuojelu, neuvolat, lääkärit alkoivat vainoamaan lasten isejä.

        Insestiepäilystä tuli huoti-ilmiö 70- luvulla, jota käytettiin lyömäaseena erityisesti huoltajuusriidoissa ja avuioeroissa.

        Helsingin Sanomat 18.4.2009.

        Väitös: Lasten hyväksikäyttöä ei osata tutkia oikein Suomessa
        18.4.2009 0:05
        A A Minna Passi

        Kirjoittaja on uutistoimituksen toimittaja.

        Sähköposti Minna Passi
        Helsingin Sanomat

        Terveydenhuollon ammattilaisilta uupuu asiantuntemusta tutkia epäiltyjä lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä. Tämä käy ilmi väitöstutkimuksesta, joka tarkistetaan Turun yliopistossa ensi viikon lauantaina.

        Psykologi Katarina Finnilä-Tuohimaan väitöksessä tarkastellaan mielenterveystyön ammattilaisten asiantuntijuutta ja kykyä tehdä johtopäätöksiä selvitettäessä epäiltyä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä.

        Tutkimukseen osallistui laaja joukko lastenpsykiatreja, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä eri puolilta Suomea.


        Terveydenhuollon ammattilaiset eivät tutkimuksen mukaan ole kovin perehtyneitä tieteelliseen kirjallisuuteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. He luottavat etupäässä käytännön kokemukseen.

        Tutkimuksessa ilmeni, että pelkkään käytäntöön tukeutuminen voi johtaa hyväksikäyttötapausten ylidiagnosointiin.

        Tutkittavilla oli paljon uskomuksia, jotka ovat ristiriidassa tieteellisen tiedon kanssa.

        Yli puolet vastaajista piti joitain johdattelevia haastattelumenetelmiä suotavina lasten haastatteluissa. Kokeneetkaan ammattilaiset eivät tunnistaneet johdattelevia aineksia haastatteluista.

        Jopa 40 prosenttia vastaajista uskoi todistetusti käyttökelvottomien menetelmien, kuten leikin tarkkailun, olevan hyvä tapa selvittää epäiltyä rikosta.

        Tutkittavilla oli vahvoja asenteita lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Siksi he eivät kyenneet ylläpitämään neutraalia ja asiantuntevaa lähestymistä epäilyn tutkimisessa.


        Tulokset ovat erityisen huolestuttavia Finnilä-Tuohimaan mukaan siksi, että mielenterveystyön ammattilaisten rooli on tärkeä lapsiin kohdistuneiden rikosten esitutkinnassa.

        Poliisi pyytää heiltä virka-apua etenkin pikkulasten hyväksikäyttöepäilyissä.

        Finnilä-Tuohimaan mukaan heikko asiantuntemus saattaa johtaa siihen, että seksuaalinen hyväksikäyttö jää huomaamatta tai että syyttömien uskotaan syyllistyneen rikokseen.
        -------------------


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Aivan mahtavaa
      että joku rohkea äiti on noussut naantalin lastensuojelu viranomaisia vastaan. Jo oli aikakin. Kun olin itse 12.v veljeni vuotta vanhempi eläväinen teini ja vähän kaikessa mukana niinkuin teininä kuuluukin veljelläni tuli poissaoloja koulusta ja jokunen näpistys taisi olla äidilläni oli 4 lasta ja nuorin oli siihen aikaan 4 tai 5 äiti oli yksinhuoltaja pyysi apua sosiaalitoimesta että voisi saada jonkun sijais mummolan tai vastaavan johon me voitaisiin mennä kerran kk tai joka toinen kk että saisi levähdettyä tietäen että meillä olisi hyvä olla ja että ollaan turvassa. Toisin kävi veljeni pakkohuostaanotettiin sijoitettiin koulukotiin lauseelle siellä tuli uusia kavereita pian hän jo oli vankilassa vaikka oli vasta 15 vuotias sieltä hänet sijoitettiin Muhokselle asiat ei parantunut vaan tuli huumeet kuvioihin ja koko tämän ajan äiti yritti saada poikansa kotiin. Tuli täysi ikäiseksi pääsi kotiin vihdoin mutta kuoli pian yliannostukseen. Puoli vuotta veljeni kuolemasta tuli päätös naantalin lastensuojelu viranomaisilta että huostaanotto oli laiton eikä siihen ollut perusteita!!!! Ja tämän vuoksi kehotan kaikkia joiden lapsi tai lapset on huostaanotettu ja tiedätte että perusteita ei oo taistelkaa uskaltakaa kyseenalaistaa vääriä ja tai liioiteltuja päätöksiä ottakaa lakimies mikä on huostaanottoihin erikoistunut. Outi Mannonen on ainakin pätevä ja myötätuntoinen mukava ja vaikka mitä. älkää vanhemmat hävetkö vaan pyytäkää apua kaikki tarvitsevat apua jossain vaiheessa elämässä oli kysymys vaikka uupumuksesta kun sellainenkin aika arkinen juttu esim.yksinhuoltaja työssä käyvä vanhempi uupuu ja siitä saadaan vääristelemällä huono ja väliinpitämätön vanhempi ja lapsi tai lapset otetaan huostaan sen enempää miettimättä. Äidilleni näin kävi ja olen kuullut paljon vastaavanlaisista tapauksista ja lukenut uskomattomia papereita huostaanotoista mitkä naantalin lastensuojelu on suorittanut. Kiitos sinulle joka teit mitä kaikkien väärin perustein huostaanotettujen lasten vanhempien pitää tehdä. Olet mahtava äiti ja hyvin vahva uskon että teidän esimerkki muille antaa voimia ja uskoa .

      • Anonyymi

        Mutta missä se isäsi -huoltajasi on???


      • Anonyymi

        Lapsen etu on yhteishuolto ja asuminen myös isällä - missä se apu viipyy Naantalin ja Raision kaupunki ja tuomioistuin laitos???


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      67
      6539
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      27
      4223
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      270
      2627
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      26
      2030
    5. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      30
      1558
    6. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      97
      1397
    7. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      304
      1107
    8. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      55
      1101
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      77
      1056
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      39
      1031
    Aihe