Jos kuolen

vajaa 40 mies

minulla ei jää ikävä ketään ihmistä. Maailma oli suuri pettymys ja syrjäytyminen yhteiskunnasta on yksi pahimpia ihmiskohtaloita nykypäivän Suomessa.

7

260

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ei maailma ole pettymys, kun sen oikein tajuaa. Maailma on täynnä ihmisiä, jotka ajattelevat asioita omalta kantiltaan ja toimivat sen mukaisesti. Se tietenkin tuottaa pettymyksen, kun huomaa, että harvempi on kiinnostunut elämästäsi ja siitä, miten menee. No ehkä äiti ja/tai lähiomaiset, mutta nekin rajallisesti. Enemmänkin pitäisi alkaa miettimään, että miten sen oman elämänsä järjestäisi siten, että voisi nauttia parhaiten. Ensimmäiseksi kannattaa lähteä parantamaan terveyttä. Lepää ja kerää voimia, vaikka lötköttämällä sängyssä puoli vuotta. Ei alkoholia ja muita puuduttavia aineita, vaan lukemista kirjastosta ja asioiden laittamista paperille, chattipalstoille, tietokoneelle. Sitten kun alat olemaan tarpeeksi levännyt, niin ruokavaliota pienemmälle. 40 kymppisenä ei enää sitä energiaa tartte niin paljon. Muutama leipäpala, niin sillä tulee ihan koko päivän toimeen. Juot vaan riittävästi vettä ja vitamiinitkaan ei ole pahitteeksi. Sitten se liikunta. Polkupyörän selkään ja menoksi, vaikka keskustaan ja takaisin. Siitä se alkaa mieli piristymään, kun elimistö alkaa puhkeamaan uuteen elämään. Ehkä jopa naisetkin alkavat katsoa sillä silmällä, jos oikein hymyilee leveästi ja on hoikka ja freesi olo. Kun tätä on jatkanut, jonkin aikaa, niin sitten vaan ihmettelemään puistonpenkille ihmisten menoa ja meininkiä. Ei se mitään maksa. Jos päivät tuntuu pitkiltä ja tylsiltä, niin sitten kannattaa miettiä vaikkapa jotain järjestötoimintaa. Vaikka marttoihin menet, jos et muuta keksi. Siitä se elämä alkaa kirkastua ja 40:n kriisi alkaa olla selätetty. Mutta muista ! Muut eivät voi elää puolestasi, vaan sinun pitää elää.

    • Noh, tämäntyypinen viesti varmaan kannattaisi aloittaa sanoilla 'Kun kuolen', eikä JOS kuolen...Niin tai näin, niin ei varmastikaan meiltä keneltäkään jää ikävä ketään. Kuoleman jälkeen kun ei kukaan satavarmasti tunne yhtään mitään, eikä mistään mitään tajua, kun ei kerran ole elossa. Bonjaatkos?

      Kannattaisikin ehkä sinunkin nyt kun vielä on todistettavasti olet elossa, alkaa oikeasti elää eikä olla jo valmiiksi ikään kuin kuollut. Jos maailma on sinulle ns. pettymys, niin kannattaa ehkä tuumata toisenkin kerran omaa elämänasennettaan ja katsoa vaikkapa siihen kuuluisaan mutta paljon kertovaan peiliin: mitä ihmettä sitten oikein mailmalta syntymäsi jälkeen odotit?

      Ihmettäkö, oikeasti?

      Minusta ainakin on ollut ihan fantastista päästä näkemään vaikkapa sellaisia luonnon kiertokulkuun liittyviä ihmeitä kuin siemenen itäminen kasviksi, perhosen toukan muuttumista lentäväksi hyönteiseksi; nähdä ja kokea iltarusko, kesäyön lämmin tuulenhenkäys ja kaamoksen hiljaisuus. Tuntea pakkasen puremat poskipäissä. Saada nauttia hyvää ruokaa nälän iskiessä. Voida oppia uutta koko ikänsä: lähestulkoon kaikki ihmisen ikinä keräämä tieto on tänä päivänä meidän jokaisen netin äärellä elävän saavutettavissa, ja sen tiedon avulla voimme kehittää omaa osaamistamme, tietojamme ja ymmärrystämme tästä upeasta planeetasta ja sen asukeista.

      Mitä ihmettä sinä 'vajaa 40 mies' olet vielä sen lisäksi vailla?

      Nykypäivän Suomessa ketään ei todellakaan pakoteta syrjäytymään yhteiskunnasta: anteeksi vain 'vajaa 40 mies', jos haluat syrjäytyä, niin se on sitten ihan sinun oma valintasi. Jos taas oikeasti et halua syrjäytyä vaan haluat löytää apua ja pysytellä edes elämän syrjässä kiinni, niin kirjoittele ihmeessä ajatuksistasi vaikkapa vain kolmella sanalla osoitteeseen [email protected]

      • ap -40v m

        Tarkoitin sen ´jos kuolen lähiaikoina`.
        Tokihan täältä kaikki kuollaan, mutta et sinä eikä kukaan muukaan voi sanoa satavarmasti, ettei kuoleman jälkeen tunne mitään.

        Joskus ajattelen, ettei rajan toisella puolella ainakaan pahempaa voi olla.
        Tässä iässä olen jo nähnyt mihin itse kykenen ja voin nähdä oman elämän sattumusten sarjana, jossa kaikki on mennyt järjestelmällisesti pieleen.

        Mulla on vielä yksi unelma. Haluaisin kirjoittaa kirjan (tms.) maailman huono-onnisimmasta miehestä. Haluan kirjoittaa kaikki tyhmät tekoni, typeryydet, anteeksiantamattomat möläytykset, huutamiset, raivonpurkaukset, suoranaiset hölmöilyt...ihan kaiken haluaisin tuoda esille. Ja sen jälkeen mun olisi aika poistua tästä maailmasta. Olen ehkä kuin Mr. Bean ja joudun elämään ominaisuuksieni ja menneisyyteni kanssa 24h vuorokaudessa.

        Olen yksinäinen, syrjäytynyt ja epäsosiaalinen, ei-toivottu henkilö. Aina väärässä paikassa väärään aikaan. Monenlaisia töitä olen koettanut, mutta iän karttuessa huomaan työnteon aivan turhaksi. Ottaessani käteni taskusta, ovat katastrofin ainekset valmiit.

        Tänäänkin olin lähes kymmenen tuntia töissä, käytännössä ilmaiseksi. Eihän kukaan maksa miehelle, jonka jälkiä korjaillaan sitä mukaa kun kävelevä pommi kuljeksii päivän mittaan. No, en minä rahaa ole vaillakaan kuin sen verran, että saan ruokaa. Ajankuluksi jossain käyn "töissä"....

        Jaa-a. Mitähän minä höpisen. "Jos kuolen nyt". Se olisikin parempi otsikko. Sormet lentelee näppäimistöllä, mutta auta armias jos jollekkin alkaisin face to face kertoa ajatuksiani. Se ei vaan toimi. Olen toljottanut jotain psykologia - kauan sitten - terapiassa tuntitolkulla, puhumatta mistään muusta kuin ilmoista ja jonninjoutavasta roskasta.

        Tulipas tästä hauskaa tekstiä. Koetin olla kiroilematta, etteivät ne S24 -kyylät vie halpahintaista jorinaani ö-mappiin.

        Palstan aiheen mukaisesti lisään vielä, että minulla on IKÄVÄ OIKEAA ELÄMÄÄ.


      • tapa ittes homo
        ap -40v m kirjoitti:

        Tarkoitin sen ´jos kuolen lähiaikoina`.
        Tokihan täältä kaikki kuollaan, mutta et sinä eikä kukaan muukaan voi sanoa satavarmasti, ettei kuoleman jälkeen tunne mitään.

        Joskus ajattelen, ettei rajan toisella puolella ainakaan pahempaa voi olla.
        Tässä iässä olen jo nähnyt mihin itse kykenen ja voin nähdä oman elämän sattumusten sarjana, jossa kaikki on mennyt järjestelmällisesti pieleen.

        Mulla on vielä yksi unelma. Haluaisin kirjoittaa kirjan (tms.) maailman huono-onnisimmasta miehestä. Haluan kirjoittaa kaikki tyhmät tekoni, typeryydet, anteeksiantamattomat möläytykset, huutamiset, raivonpurkaukset, suoranaiset hölmöilyt...ihan kaiken haluaisin tuoda esille. Ja sen jälkeen mun olisi aika poistua tästä maailmasta. Olen ehkä kuin Mr. Bean ja joudun elämään ominaisuuksieni ja menneisyyteni kanssa 24h vuorokaudessa.

        Olen yksinäinen, syrjäytynyt ja epäsosiaalinen, ei-toivottu henkilö. Aina väärässä paikassa väärään aikaan. Monenlaisia töitä olen koettanut, mutta iän karttuessa huomaan työnteon aivan turhaksi. Ottaessani käteni taskusta, ovat katastrofin ainekset valmiit.

        Tänäänkin olin lähes kymmenen tuntia töissä, käytännössä ilmaiseksi. Eihän kukaan maksa miehelle, jonka jälkiä korjaillaan sitä mukaa kun kävelevä pommi kuljeksii päivän mittaan. No, en minä rahaa ole vaillakaan kuin sen verran, että saan ruokaa. Ajankuluksi jossain käyn "töissä"....

        Jaa-a. Mitähän minä höpisen. "Jos kuolen nyt". Se olisikin parempi otsikko. Sormet lentelee näppäimistöllä, mutta auta armias jos jollekkin alkaisin face to face kertoa ajatuksiani. Se ei vaan toimi. Olen toljottanut jotain psykologia - kauan sitten - terapiassa tuntitolkulla, puhumatta mistään muusta kuin ilmoista ja jonninjoutavasta roskasta.

        Tulipas tästä hauskaa tekstiä. Koetin olla kiroilematta, etteivät ne S24 -kyylät vie halpahintaista jorinaani ö-mappiin.

        Palstan aiheen mukaisesti lisään vielä, että minulla on IKÄVÄ OIKEAA ELÄMÄÄ.

        tapa ittes saatanan nais-mies-homo.. Vituttaa kattoo lärviis päivästä toiseen.


      • urakoitsija,
        tapa ittes homo kirjoitti:

        tapa ittes saatanan nais-mies-homo.. Vituttaa kattoo lärviis päivästä toiseen.

        kiitos, viestisi on huomioitu ja toimitettu eteenpäin


    • reilu 40 mies

      Yksinäisyys ei ole helppoa, olipa sitten vajaa tai reilu.
      Yritetään jaksaa huumorin voimalla.

    • teeeeeeeeeeeeeeeeeee

      Jos kuolet. saanko tulla juhliisi syömään kakkua ??

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomessa on meneillään boomereiden kosto

      1990-luvun lamassa osumaa saaneet sukupolvet toivovat sen jälkeen syntyneille sukupolville kärsimystä porvareita äänestä
      Maailman menoa
      28
      2301
    2. Petteri Orpon kommentti persujen väkivaltaan?

      Hiirenhiljaa taas on, kun Tampereella persulahkon ääriosasto pahoinpiteli kantasuomalaisen tytön. Missä on pääministeri
      Maailman menoa
      29
      1632
    3. Onko sinulla jalostettu koira? Nämä tekijät altistavat koiran sairastumiselle

      Moni Suomessa suosittu koirarotu on sairas ulkonäkökeskeisen jalostuksen ja ääripiirteiden vuoksi. Erityisesti tietyt t
      Koirat
      24
      1413
    4. Mitä ikävöit eniten

      kaivatussasi? 🫶
      Ikävä
      89
      1412
    5. Anabaptismin kirous

      Uudestikastetut lahkolaiset joutuvat valheen kierteeseen. He joutuvat herjaamaan lapsena saamaanssa kastetta nimeen Isä
      Kaste
      417
      1082
    6. Miten voit vain

      Olla kuin mitään ei olisi?
      Ikävä
      121
      1044
    7. Pelolla pakottaminen

      Kristinusko on tuovinaan valoa ja toivoa, mutta ensin pitää olla pimeyttä ja toivottomutta jotta joku valoa ja toivoa ha
      Kaste
      624
      916
    8. Robotiikka korvaa tulevaisuudessa seurustelusuhteet

      Haluan herättää keskustelua aiheesta. Asiantuntijoiden mukaan robottien kehitys on 10-15 vuoden päässä siitä että voidaa
      Sinkut
      237
      877
    9. kamera hakokylässä

      kamera kuvaamassa yleistä tietä laittomasti ristauksessa hakokylä-raatevaara!
      Hyrynsalmi
      14
      747
    10. Suomuksen kuumin kaupan kassa?

      Missä kaupassa on, siellä minäkin alan käymään.
      Suomussalmi
      10
      730
    Aihe