Peloissaan koiranpennun kanssa

Hyvä, kaipasinkin juuri tuota näkemystä, eli että koira väistää, en minä.

puhe on siis pennusta, joka houkuttamalla on houkuteltu pyörimään siihen. Sitten koiraa ei väistetä? Eli olisin houkutellut, mutta sitten satuttaisin? Mikä järki? Kyseessä on iso koirapentu, nyt 13 kiloinen, mutta kyllä silti kun 60 kiloa jalan päällekin tallaa, sattuu aivan taatusti ja varmasti saa koiran väistämään...

Mutta mikä ihmeen järki on laittaa koira väistämään, jos minä haluan sen kanssa leikkiä/touhuta lähikontaktissa?

... kirjoitti:

Hyvä, kaipasinkin juuri tuota näkemystä, eli että koira väistää, en minä.

puhe on siis pennusta, joka houkuttamalla on houkuteltu pyörimään siihen. Sitten koiraa ei väistetä? Eli olisin houkutellut, mutta sitten satuttaisin? Mikä järki? Kyseessä on iso koirapentu, nyt 13 kiloinen, mutta kyllä silti kun 60 kiloa jalan päällekin tallaa, sattuu aivan taatusti ja varmasti saa koiran väistämään...

Mutta mikä ihmeen järki on laittaa koira väistämään, jos minä haluan sen kanssa leikkiä/touhuta lähikontaktissa?

Lue lisää

Eihän cf puhunut mitään satuttamisesta, eli päälle kävelemisestä ja tallaamisesta, puhui vain väistämisestä... Käsitän sen niin, että jos ihminen kävelee koiraa kohti niin koiran voi vaikka käden liikkeellä osoittamalla tai jollain sanallisella komennolla käskeä siirtymään edestä pois. Pennulle ei tosin ole välttämättä vielä sellaista opetettu, mutta eikö pikemmin kannata pysähtyä ja odottaa että koira menee edestä, kuin että alkaa hyppimään ja kiljumaan, tai vaikka rauhallisesti sen isompaa numeroa tekemättä harpata koiran yli tai kiertää pentu?

Enkä oikein ota nyt selvää, että onko tuossa puhumassasi tilanteessa kyse leikkituokiosta vai hyppiikö ja pureeko pentu ihan jatkuvasti? Olipa miten vaan, niin minusta lähes tyhmintä mitä voi tehdä on alkaa hosumaan ja kirkumaan, sillä sehän vain innostaa koiraa entisestään puremaan. Sehän on ideana vinkuleluissakin, että ne vinkumisellaan muistuttavat kuolevaa eläintä ja se innostaa koiraa puremaan niitä enemmän. Eikö leikkiessäkin kannata työntää jotain lelua koiran suuhun, kuin innostaa sitä repimään ja puremaan omia käsiä?

Ja teräväthän ne koiranpennun hampaat on, mutta mielestäni liioittelua olla niin kivunherkkä. Naiset kestää sitäpaitsi paremmin kipua kuin miehet, sillä meidänhän pitää pystyä synnyttämään, ja se jos joku on tuskallista.

Tuskin Stilwell pelkää koiria. Haloo sehän on koirankouluttaja! Miten se semmoseen hommaan ois ryhtyny jos se koiria pelkäis? Ja se on pienestä asti touhunnu kaikkien koirien kaa ja toiminu koiratarhoissa hoitajana yms. Taitaa joku Millanin kannattaja sanonu että pelkää muka koiria ku Stilwell ei koe että pitää ruveta mittelemään aggressiivisen koiran kaa että kuka on pomo.

Stilwell kirjoitti:

Tuskin Stilwell pelkää koiria. Haloo sehän on koirankouluttaja! Miten se semmoseen hommaan ois ryhtyny jos se koiria pelkäis? Ja se on pienestä asti touhunnu kaikkien koirien kaa ja toiminu koiratarhoissa hoitajana yms. Taitaa joku Millanin kannattaja sanonu että pelkää muka koiria ku Stilwell ei koe että pitää ruveta mittelemään aggressiivisen koiran kaa että kuka on pomo.

Lue lisää

Ei tarvi olla Millanin tai kenenkään muunkaan kannattaja (itse en kannata ketään muuta kuin itseäni), että huomaa Stilwellin pelkäävän koiria. Eihän se sulje pois sitä, että alkaa koirankouluttajaksi. Kyllähän Stilwell sellaisten pienten ja kurittomien koirien kanssa pärjää, joille ei tarvi muuta opettaa kun vaan sisäsiisteys -juttuja ja muita normaaleja asioita. Sitten jos on vähänkään vihaisempi koira niin kyllä pelkää, ja jos on iso koira niin pelkää myös. Koiran ei ees tarvi olla vihanen, kun vaan iso niin Stilwell pelkää ja sen huomaa ihan selvästi.

Häh... kirjoitti:

Eihän cf puhunut mitään satuttamisesta, eli päälle kävelemisestä ja tallaamisesta, puhui vain väistämisestä... Käsitän sen niin, että jos ihminen kävelee koiraa kohti niin koiran voi vaikka käden liikkeellä osoittamalla tai jollain sanallisella komennolla käskeä siirtymään edestä pois. Pennulle ei tosin ole välttämättä vielä sellaista opetettu, mutta eikö pikemmin kannata pysähtyä ja odottaa että koira menee edestä, kuin että alkaa hyppimään ja kiljumaan, tai vaikka rauhallisesti sen isompaa numeroa tekemättä harpata koiran yli tai kiertää pentu?

Enkä oikein ota nyt selvää, että onko tuossa puhumassasi tilanteessa kyse leikkituokiosta vai hyppiikö ja pureeko pentu ihan jatkuvasti? Olipa miten vaan, niin minusta lähes tyhmintä mitä voi tehdä on alkaa hosumaan ja kirkumaan, sillä sehän vain innostaa koiraa entisestään puremaan. Sehän on ideana vinkuleluissakin, että ne vinkumisellaan muistuttavat kuolevaa eläintä ja se innostaa koiraa puremaan niitä enemmän. Eikö leikkiessäkin kannata työntää jotain lelua koiran suuhun, kuin innostaa sitä repimään ja puremaan omia käsiä?

Ja teräväthän ne koiranpennun hampaat on, mutta mielestäni liioittelua olla niin kivunherkkä. Naiset kestää sitäpaitsi paremmin kipua kuin miehet, sillä meidänhän pitää pystyä synnyttämään, ja se jos joku on tuskallista.

Lue lisää

"mutta eikö pikemmin kannata pysähtyä ja odottaa että koira menee edestä,.. tai vaikka rauhallisesti sen isompaa numeroa tekemättä harpata koiran yli tai kiertää pentu? "

Aivan, tämä on kuulema pelkoa koiraa kohtaan, saa minutkin loikelehtimaan. Paikalleen pysähtyminen ja kädet ylös silloin jos en ole menossa mihinkään ja koira käy kierroksilla minua kohtaan. Jos olen menossa jonnekin, eli liikun itsekin (esim lapsi on menossa kohti vettä ja koira pyörii jaloissa, minun on liikuttava) menee hyppelyksi kun väsitelen koiraa.

"Enkä oikein ota nyt selvää, että onko tuossa puhumassasi tilanteessa kyse leikkituokiosta vai hyppiikö ja pureeko pentu ihan jatkuvasti?"

Ei leikkituokiosta, vaan vaikka nyt ihan tavallsiesta huomion hakemisesta koiralta. eli koira touhuaa jotain, kutsun luokse tai haen koiran kontaktiin, ihan koulutus mielessä. Leikkiessä olen tietenkin yleensä kumartunut koiran tasolle ja silloin on sellaiset suojausket, ettei ole tarvetta väistää koiiran hampaita. Siis puhun tälläisestä normaalsita esim luoksetulo tilanteesta. Kutsun koiran luokse, annan makupalan kiitoskeksi onnsituneesta suorituksesta ja koira kiihtyy minusta, silloin jää jalkoihin pyörimään joksikin aikaa, odottelee tosita makupalaa tai esimerkiksi leikin alkamista.

" Sehän on ideana vinkuleluissakin, että ne vinkumisellaan muistuttavat kuolevaa eläintä ja se innostaa koiraa puremaan niitä enemmän. Eikö leikkiessäkin kannata työntää jotain lelua koiran suuhun, kuin innostaa sitä repimään ja puremaan omia käsiä?"

??? Milloin kuolevat elukat, joita siis leikkiessä pyritään saalsitamaan, tunekutuvat koiran suuhun? kyllä ne yleensä karkuunpäin koirasta menee, jolloin koira pääsee niitä saalsitamaan... Kuitenkin, ksoka leikin koiran kansa rukkaset kädessä itse ainakin pysäytän leikin, kun koira roikkuu rukkasessa, odotan purennan korjauksen leluun ja sitten leikki ajtkuu. Pentu onkin jo hyvin oppinut korjaamaan ampaansa oikeaan kohtaan saadakseen leikin jatkumaan.

Ole synnyttänyt, mutta silti en nauti varsinkaan sisäreisiini kohdistuvista koiran hampaista. Koiran pentu kun innostuu, niin se pyrkii tarttumaan hampailla. Sitten kun ahrjoitellaan tiivistä luoksetuloa ja koira on tuon kokoinen, niin sisäreisillähän ne hampaat ovat. Eilen koin ensimmäisen kerran tämän koiran kanssa sen että puraisi kohdistui suoraan häpyluuhun. Mietin mielessäni, että onneksi en ole mies ja leukojen väliin jää jotain herkkää, kun sen verran jo itsellä kirpaisi... Ehkä olisi vaihtoehto myös, ettei koira olisi niin kierroksilla kun se siihen tulee, mutta mitenkäs sitten opetetaan varmasti toimiva luoksetulo, jos koiran ei pidä edes pentuna olla aivan intopinkeänä päästessään luokseni?

Stilwell kirjoitti:

Tuskin Stilwell pelkää koiria. Haloo sehän on koirankouluttaja! Miten se semmoseen hommaan ois ryhtyny jos se koiria pelkäis? Ja se on pienestä asti touhunnu kaikkien koirien kaa ja toiminu koiratarhoissa hoitajana yms. Taitaa joku Millanin kannattaja sanonu että pelkää muka koiria ku Stilwell ei koe että pitää ruveta mittelemään aggressiivisen koiran kaa että kuka on pomo.

Lue lisää

Itse en ole juurikaan Stillwelliäkään tv:stä seurannut. Mutta sen vähäisen mitä olen, olen huomannut eron kyllä hänessä ja Milanissa. Stillwell nostaa ktäensä ylös, jos koira hyppii ja pyrkii käsiin kiinni. Millan ei taas sitä tee, vaan pyrkii joko henksiesti tai fyysisesti munille potkimalla rankaisemaan koiraa käsille hyppimisestä.

No, niin koska siis toimin samoin kuin Stillwell ja minustakin on saatu kuva, että pelkään koiraa, mietin onko se kuva tullut juuri tuosta esim. käsien nostamisesta...

Me myself and I kirjoitti:

Ei tarvi olla Millanin tai kenenkään muunkaan kannattaja (itse en kannata ketään muuta kuin itseäni), että huomaa Stilwellin pelkäävän koiria. Eihän se sulje pois sitä, että alkaa koirankouluttajaksi. Kyllähän Stilwell sellaisten pienten ja kurittomien koirien kanssa pärjää, joille ei tarvi muuta opettaa kun vaan sisäsiisteys -juttuja ja muita normaaleja asioita. Sitten jos on vähänkään vihaisempi koira niin kyllä pelkää, ja jos on iso koira niin pelkää myös. Koiran ei ees tarvi olla vihanen, kun vaan iso niin Stilwell pelkää ja sen huomaa ihan selvästi.

Lue lisää

Juuri siinä kiinnsotavassa asiassa... Voitko antaa joitain esiemerkkejä mistä eleistä esimerkiksi huomaat että hän pelkää koiria?

... kirjoitti:

Itse en ole juurikaan Stillwelliäkään tv:stä seurannut. Mutta sen vähäisen mitä olen, olen huomannut eron kyllä hänessä ja Milanissa. Stillwell nostaa ktäensä ylös, jos koira hyppii ja pyrkii käsiin kiinni. Millan ei taas sitä tee, vaan pyrkii joko henksiesti tai fyysisesti munille potkimalla rankaisemaan koiraa käsille hyppimisestä.

No, niin koska siis toimin samoin kuin Stillwell ja minustakin on saatu kuva, että pelkään koiraa, mietin onko se kuva tullut juuri tuosta esim. käsien nostamisesta...

Lue lisää

No sulla on sitte kummallisen vahvat mielipiteet molempien kouluttajien ohjelmista, vaikka sanot ettet katso kumpaakaan. Minä katson molempia, ja Millan menee koirien luo yleensä kylki edellä rauhallisesti, pitää kädet lantiolla tai puuskassa, ei ota suoraa katsekontaktia eikä hötkyile sen enempää suuntaan jos toiseenkaan, ja odottaa että koira itse kiinnostuu hänestä ja tulee haistelemaan. Stilwell säpsyy, säikkyy, kavahtaa, tekee nopeita liikkeitä, katsoo silmiin, vonkuu "hello!", nostaa kädet ilmaan, hosuu, huitoo, perääntyy ja huutaa "vou vou vou". Minusta se akka on liian levoton, ja aiheuttaa levottomuutta koirissakin. Vähän aikaa sitten tuli jakso jossa oli joku kanarian doggi tai mikä lie iso taistelukoira. Se oli nuori ja vilkas uros, mutta ei yhtään aggressiivinen, Oli kiinnostavaa katsoa kun Stilwell istui pöydän ääressä ja koira haisteli häntä, ja siitä eukosta huokui kauhu. Naamalla oli sellainen jähmettynyt kauhu -ilme. En tajua miten hitossa se sitäkin koiraa pelkäsi, kun se oli vain vilkas iso häslääjä.

Ei kai sitä tarvi tehdä numeroa siitäkään jos oman koiranpentunsa ylitse harppaa, vaan rauhallisesti astuu vain niinkuin esim. jonkun kannon yli, tuskin kannonkaan kohdalla alat kiljua ja hosua? Hitaita ja rauhallisia liikkeitä, eikä mitään hemmetin hosumista. Millanin ohjelmassa oli kerran jakso koirasusista, ja siinä oli mukana joku susitutkija. Neuvot oli melko erilaisiakin susiin liittyen, kuin koiriin, mutta yksi pätee minun mielestä molempiin lajeihin. Siinä oli nuori koirasusi, joka oli selkeästi perinyt enemmän sutta. Se repi ja puri emäntäänsä ja tämä susitutkija sanoi sen johtuvan siitä, että nainen käyttäytyi kuin saaliseläin. Hän hosui ja huitoi ja väisteli lemmikkiään, mikä aiheutti sen, että koirasusi alkoi saalistaa häntä. Neuvona oli olla pakenematta, eli pysähtyä paikalleen, jos eläin alkoi jahtaamaan, ja ylipäänsä liikkua rauhallisesti ja määrätietoisesti sen läheisyydessä. Eiköhän sama päde koiriinkin... Niin ja kannattaa pitää se turpa rullalla, ja olla vinkumatta ja kiljumatta. Se vain innostaa koiraa repimään enemmän. Ei ne ajattele "oiii, nyt tuohon sattuu, voi, voi... Annanpa pusun ja pyydän anteeksi ja puhallan pipiin..." ne aattelee "mikä apina se siinä kiljuu... Minäpä tapan sen ja pistelen poskeeni."

Hoh hoijaa... kirjoitti:

No sulla on sitte kummallisen vahvat mielipiteet molempien kouluttajien ohjelmista, vaikka sanot ettet katso kumpaakaan. Minä katson molempia, ja Millan menee koirien luo yleensä kylki edellä rauhallisesti, pitää kädet lantiolla tai puuskassa, ei ota suoraa katsekontaktia eikä hötkyile sen enempää suuntaan jos toiseenkaan, ja odottaa että koira itse kiinnostuu hänestä ja tulee haistelemaan. Stilwell säpsyy, säikkyy, kavahtaa, tekee nopeita liikkeitä, katsoo silmiin, vonkuu "hello!", nostaa kädet ilmaan, hosuu, huitoo, perääntyy ja huutaa "vou vou vou". Minusta se akka on liian levoton, ja aiheuttaa levottomuutta koirissakin. Vähän aikaa sitten tuli jakso jossa oli joku kanarian doggi tai mikä lie iso taistelukoira. Se oli nuori ja vilkas uros, mutta ei yhtään aggressiivinen, Oli kiinnostavaa katsoa kun Stilwell istui pöydän ääressä ja koira haisteli häntä, ja siitä eukosta huokui kauhu. Naamalla oli sellainen jähmettynyt kauhu -ilme. En tajua miten hitossa se sitäkin koiraa pelkäsi, kun se oli vain vilkas iso häslääjä.

Ei kai sitä tarvi tehdä numeroa siitäkään jos oman koiranpentunsa ylitse harppaa, vaan rauhallisesti astuu vain niinkuin esim. jonkun kannon yli, tuskin kannonkaan kohdalla alat kiljua ja hosua? Hitaita ja rauhallisia liikkeitä, eikä mitään hemmetin hosumista. Millanin ohjelmassa oli kerran jakso koirasusista, ja siinä oli mukana joku susitutkija. Neuvot oli melko erilaisiakin susiin liittyen, kuin koiriin, mutta yksi pätee minun mielestä molempiin lajeihin. Siinä oli nuori koirasusi, joka oli selkeästi perinyt enemmän sutta. Se repi ja puri emäntäänsä ja tämä susitutkija sanoi sen johtuvan siitä, että nainen käyttäytyi kuin saaliseläin. Hän hosui ja huitoi ja väisteli lemmikkiään, mikä aiheutti sen, että koirasusi alkoi saalistaa häntä. Neuvona oli olla pakenematta, eli pysähtyä paikalleen, jos eläin alkoi jahtaamaan, ja ylipäänsä liikkua rauhallisesti ja määrätietoisesti sen läheisyydessä. Eiköhän sama päde koiriinkin... Niin ja kannattaa pitää se turpa rullalla, ja olla vinkumatta ja kiljumatta. Se vain innostaa koiraa repimään enemmän. Ei ne ajattele "oiii, nyt tuohon sattuu, voi, voi... Annanpa pusun ja pyydän anteeksi ja puhallan pipiin..." ne aattelee "mikä apina se siinä kiljuu... Minäpä tapan sen ja pistelen poskeeni."

Lue lisää

Nyt olet varmaan ymmärtänyt jotain väärin. Kiljun luonnostaan, vähintään kiroilen, jos koira puree minua kivusta, koska olen kivulle melkoisen herkkä. Siksi pidän kädet ylhäällä omankin pennun kanssa, ettei se pääse puremaan käsistä. En ole kyllä muistaakseni kertaakaan kiljunut koiran takia ja aloituksessakin kerroin juuri sen takia pitäväni juuri käsiä ylhäällä, jottei koiralle tulisi negatiivista kokemusta kiljumisestani. Mä en tässä ajattele mitään saliseläintä, vaan lähinnä sitä, että entä jos koira säikähtääkin kovaa ääntä/hermostumistani ja alkaa pitämään etäisyyttä... Tällöin luoksetulo ei tuonut koiralle postiivista kokemusta, koska se säikähti.

Muuten kyllä, säpsähtelen juuri kuten kuvasit Stillwellin tekevän, juuri siksi, että koska häseltävällä pennulla on nopeat liikkeet, vaatii minultakin nopeita liikkeitä väistää koiraa. On tosi mielenkiintoista lukea ja kuulla (kuten mieheltäni) että se tulkitaan peloksi koiraa kohtaan.

Susista hyvä pointti; nainen käyttäytyi kuin saaliseläin. hyvä, niin juuri virettä nostavaa toimintaa haenkin koiraltani. Kun kutsun luokse teen nopeita, koiraa houkuttavia liikkeitä ja pakitan karkuun. Jos koira tekee jotain ääliömäistä, josta ei haluaisi luopua, vaaditaan enemmänkin kuin vain pakittava houkutus, vaaditaan juuri noita kärsivän elukan ääntelyjä tai mitä tahansa joka saa koiran huomion pois tekemisestään minuun. Koskaan ollut ajatellut sitä noilla sanoilla "käyttäytyy kuin saaliseläin" mutta juuri siitä on kyse kun koiran luontaisella vaistolla koiraa pidetään kontaktissa.

... kirjoitti:

"mutta eikö pikemmin kannata pysähtyä ja odottaa että koira menee edestä,.. tai vaikka rauhallisesti sen isompaa numeroa tekemättä harpata koiran yli tai kiertää pentu? "

Aivan, tämä on kuulema pelkoa koiraa kohtaan, saa minutkin loikelehtimaan. Paikalleen pysähtyminen ja kädet ylös silloin jos en ole menossa mihinkään ja koira käy kierroksilla minua kohtaan. Jos olen menossa jonnekin, eli liikun itsekin (esim lapsi on menossa kohti vettä ja koira pyörii jaloissa, minun on liikuttava) menee hyppelyksi kun väsitelen koiraa.

"Enkä oikein ota nyt selvää, että onko tuossa puhumassasi tilanteessa kyse leikkituokiosta vai hyppiikö ja pureeko pentu ihan jatkuvasti?"

Ei leikkituokiosta, vaan vaikka nyt ihan tavallsiesta huomion hakemisesta koiralta. eli koira touhuaa jotain, kutsun luokse tai haen koiran kontaktiin, ihan koulutus mielessä. Leikkiessä olen tietenkin yleensä kumartunut koiran tasolle ja silloin on sellaiset suojausket, ettei ole tarvetta väistää koiiran hampaita. Siis puhun tälläisestä normaalsita esim luoksetulo tilanteesta. Kutsun koiran luokse, annan makupalan kiitoskeksi onnsituneesta suorituksesta ja koira kiihtyy minusta, silloin jää jalkoihin pyörimään joksikin aikaa, odottelee tosita makupalaa tai esimerkiksi leikin alkamista.

" Sehän on ideana vinkuleluissakin, että ne vinkumisellaan muistuttavat kuolevaa eläintä ja se innostaa koiraa puremaan niitä enemmän. Eikö leikkiessäkin kannata työntää jotain lelua koiran suuhun, kuin innostaa sitä repimään ja puremaan omia käsiä?"

??? Milloin kuolevat elukat, joita siis leikkiessä pyritään saalsitamaan, tunekutuvat koiran suuhun? kyllä ne yleensä karkuunpäin koirasta menee, jolloin koira pääsee niitä saalsitamaan... Kuitenkin, ksoka leikin koiran kansa rukkaset kädessä itse ainakin pysäytän leikin, kun koira roikkuu rukkasessa, odotan purennan korjauksen leluun ja sitten leikki ajtkuu. Pentu onkin jo hyvin oppinut korjaamaan ampaansa oikeaan kohtaan saadakseen leikin jatkumaan.

Ole synnyttänyt, mutta silti en nauti varsinkaan sisäreisiini kohdistuvista koiran hampaista. Koiran pentu kun innostuu, niin se pyrkii tarttumaan hampailla. Sitten kun ahrjoitellaan tiivistä luoksetuloa ja koira on tuon kokoinen, niin sisäreisillähän ne hampaat ovat. Eilen koin ensimmäisen kerran tämän koiran kanssa sen että puraisi kohdistui suoraan häpyluuhun. Mietin mielessäni, että onneksi en ole mies ja leukojen väliin jää jotain herkkää, kun sen verran jo itsellä kirpaisi... Ehkä olisi vaihtoehto myös, ettei koira olisi niin kierroksilla kun se siihen tulee, mutta mitenkäs sitten opetetaan varmasti toimiva luoksetulo, jos koiran ei pidä edes pentuna olla aivan intopinkeänä päästessään luokseni?

Lue lisää

"??? Milloin kuolevat elukat, joita siis leikkiessä pyritään saalsitamaan, tunekutuvat koiran suuhun?"

Joo, kyllä itsetuhoiset saaliseläimet hyppii petojen suuhun, luonnossa tätä näkee päivittäin...

Ootko ihan noin kirjaimellisesti kaiken ottava, vai leikitkö vaan tyhmää? En nyt tarkottanut tuota suuhun lelun työntämistä ymmärrettäväksi noin, ja luulen että muut ymmärsi sen juuri niin kuin minä tarkotin. Eli mieluummin leikkiessä laitat jonku lelun pennun suuhun -tyyliin "pure tuota, älä mua" kuin että hosut ja innostat koiran hyppiin ja repimään käsiäsi.

Ja siitä vinkulelujen vinkumisesta mainitsin vaan siksi, että kun ne vinkuu siitä syystä, että muistuttais kuolevaa eläintä ja näin ollen koira innostuu repimään ja puremaan niitä entistä enemmän, niin kannattaako tieten tahtoen tehdä itsestään vinkulelu, ja kirkua kun koira näykkii? Kipeästihän se käy, mutta kai sun pitäis olla aikuinen ihminen, niin eikö silloin voi piiiiikkasen hillitä sitä ääntelyään? Sopii paremmin jollekki 3 -vuotiaalle se parkuminen ja vinkuminen.

Hoh hoijaa... kirjoitti:

No sulla on sitte kummallisen vahvat mielipiteet molempien kouluttajien ohjelmista, vaikka sanot ettet katso kumpaakaan. Minä katson molempia, ja Millan menee koirien luo yleensä kylki edellä rauhallisesti, pitää kädet lantiolla tai puuskassa, ei ota suoraa katsekontaktia eikä hötkyile sen enempää suuntaan jos toiseenkaan, ja odottaa että koira itse kiinnostuu hänestä ja tulee haistelemaan. Stilwell säpsyy, säikkyy, kavahtaa, tekee nopeita liikkeitä, katsoo silmiin, vonkuu "hello!", nostaa kädet ilmaan, hosuu, huitoo, perääntyy ja huutaa "vou vou vou". Minusta se akka on liian levoton, ja aiheuttaa levottomuutta koirissakin. Vähän aikaa sitten tuli jakso jossa oli joku kanarian doggi tai mikä lie iso taistelukoira. Se oli nuori ja vilkas uros, mutta ei yhtään aggressiivinen, Oli kiinnostavaa katsoa kun Stilwell istui pöydän ääressä ja koira haisteli häntä, ja siitä eukosta huokui kauhu. Naamalla oli sellainen jähmettynyt kauhu -ilme. En tajua miten hitossa se sitäkin koiraa pelkäsi, kun se oli vain vilkas iso häslääjä.

Ei kai sitä tarvi tehdä numeroa siitäkään jos oman koiranpentunsa ylitse harppaa, vaan rauhallisesti astuu vain niinkuin esim. jonkun kannon yli, tuskin kannonkaan kohdalla alat kiljua ja hosua? Hitaita ja rauhallisia liikkeitä, eikä mitään hemmetin hosumista. Millanin ohjelmassa oli kerran jakso koirasusista, ja siinä oli mukana joku susitutkija. Neuvot oli melko erilaisiakin susiin liittyen, kuin koiriin, mutta yksi pätee minun mielestä molempiin lajeihin. Siinä oli nuori koirasusi, joka oli selkeästi perinyt enemmän sutta. Se repi ja puri emäntäänsä ja tämä susitutkija sanoi sen johtuvan siitä, että nainen käyttäytyi kuin saaliseläin. Hän hosui ja huitoi ja väisteli lemmikkiään, mikä aiheutti sen, että koirasusi alkoi saalistaa häntä. Neuvona oli olla pakenematta, eli pysähtyä paikalleen, jos eläin alkoi jahtaamaan, ja ylipäänsä liikkua rauhallisesti ja määrätietoisesti sen läheisyydessä. Eiköhän sama päde koiriinkin... Niin ja kannattaa pitää se turpa rullalla, ja olla vinkumatta ja kiljumatta. Se vain innostaa koiraa repimään enemmän. Ei ne ajattele "oiii, nyt tuohon sattuu, voi, voi... Annanpa pusun ja pyydän anteeksi ja puhallan pipiin..." ne aattelee "mikä apina se siinä kiljuu... Minäpä tapan sen ja pistelen poskeeni."

Lue lisää

Minun mielestä Stilwell liioittelee niitä pelästymiseleitä. Se ikäänkuin korostaa oikein niitä, että koira ei saa tehdä tuolla tavalla, joku voisi pelästyä. Ei nyt helkkari sentään se voi koiria pelätä, that's ridiculous!!

äly-hoi!! kirjoitti:

Minun mielestä Stilwell liioittelee niitä pelästymiseleitä. Se ikäänkuin korostaa oikein niitä, että koira ei saa tehdä tuolla tavalla, joku voisi pelästyä. Ei nyt helkkari sentään se voi koiria pelätä, that's ridiculous!!

Lue lisää

Kyllä pelkää, eikä kyse ole mistään liioittelusta. Jos olis, niin miksi helvetissä, kun ne koirat jotka ärisee ja näyttää hampaitaan OVAT JO OPPINEET että saavat tahtonsa läpi (esim. ihmisen menemään pois) sillä, että käyttäytyvät aggressiivisesti. Eihän sitä käytöstä pidä enää vahvistaa millään liioitelluilla eleillä!!! Hyvä ettei makupaloja vielä nakkelis ja kehuisi hyvästä toiminnasta! Tuskin Stilwellkään niin tyhmä on - se vaan pelkää kaikkia yli 10 kg painoisia koiria, ja niissä teekupin kokoisissakin niitä, jotka puree.

Mainitsit laumanjohtajuuden, olen samaa mieltä että se on ihan täyttä kuraa.
En ole aikaisemmin juurikaan edes ajatellut sitä, kunnes ostin kirpparilta kirjan "KOirankoulutuksen uskomukset ja totuus"

Meillä on aina ollut koiralla selvät ja johdonmukaiset säännöt joita tulee noudattaa.
Helppoa! eikä aloittelevan koiranomistajan tarvitse todellakaan vaivata päätään millään johtajuuspaskalla.

Ihan vain tähän teille johtajuuden kannattajille ajatus:
Lehmä ja hevonenkin on laumaeläimiä mutta oletteko nähneet niiden muodostava keskenään lauman (en tarkoita laitumella hengailua) jossa vaikka lehmä pomottaa hevosta?
Tuskin, kahdella eri lajilla ei siis ole johtaja-alamainen asetelmaa.
Miettikääs.

Joanna.. kirjoitti:

Mainitsit laumanjohtajuuden, olen samaa mieltä että se on ihan täyttä kuraa.
En ole aikaisemmin juurikaan edes ajatellut sitä, kunnes ostin kirpparilta kirjan "KOirankoulutuksen uskomukset ja totuus"

Meillä on aina ollut koiralla selvät ja johdonmukaiset säännöt joita tulee noudattaa.
Helppoa! eikä aloittelevan koiranomistajan tarvitse todellakaan vaivata päätään millään johtajuuspaskalla.

Ihan vain tähän teille johtajuuden kannattajille ajatus:
Lehmä ja hevonenkin on laumaeläimiä mutta oletteko nähneet niiden muodostava keskenään lauman (en tarkoita laitumella hengailua) jossa vaikka lehmä pomottaa hevosta?
Tuskin, kahdella eri lajilla ei siis ole johtaja-alamainen asetelmaa.
Miettikääs.

Lue lisää

Vähän aikaa sitten telkkarissa näin (10 uutisten loppukevennys vissiin) jonku jenkkiläisen hevoskouluttajan, joka oli tullut suomeen opettamaan ratsastajia ajamaan karjaa. Tämä tyyppi sanoi, että hevoset ensi arastelun jälkeen kun tottuvat lehmiin nauttivat työstään, kun pääsevät dominoimaan lehmiä. Kuulemma hevonen on aina ylemmässä asemassa kuin lehmät... Kai sillä ainakin hevosista ja lehmistä oli kokemusta. Omasta laumastani taas voin kertoa, että kissa on selvästi koirieni pomo (taitaa olla minunkin), ja koirat kiltisti väistävät sitä, luovuttavat ruokansa ja makuupaikkansa, eivätkä edes kuvittele alkavansa pomottamaan sitä.

Ho hoi vaan!!! kirjoitti:

Kyllä pelkää, eikä kyse ole mistään liioittelusta. Jos olis, niin miksi helvetissä, kun ne koirat jotka ärisee ja näyttää hampaitaan OVAT JO OPPINEET että saavat tahtonsa läpi (esim. ihmisen menemään pois) sillä, että käyttäytyvät aggressiivisesti. Eihän sitä käytöstä pidä enää vahvistaa millään liioitelluilla eleillä!!! Hyvä ettei makupaloja vielä nakkelis ja kehuisi hyvästä toiminnasta! Tuskin Stilwellkään niin tyhmä on - se vaan pelkää kaikkia yli 10 kg painoisia koiria, ja niissä teekupin kokoisissakin niitä, jotka puree.

Lue lisää

Ja ei tasan pelkää, tuota pelästyksen liioittelua sillä on just alussa, esim. kun se tulee sisälle ja koirat haukkuu ja hyppii. Hah! Eihän siinä ole mitään järkee, että koirankouluttaja pelkää koiria, ja kun sille voi tulla koulutettaviksi minkäkokoinen koira vaan. Eihän Stilwellin mikään pakko ole olla juuri koirien kanssa tekemisissä, jos pelkäis koiria, eikai olisi tehnyt tätä uravalintaa! Ja kyllä asiakkaatkin kaikkoaisi, kun tottakai nekin huomaisi sen pelkäämisen, ovathan he siellä paikan päällä näkemässä! Et vaan osaa tulkita ihmisten eleitä ja todennäköisesti yhtä huonosti myös koirien!!

Stilwell liioittelee säpsähdyksiä sun muita korostaakseen asian vakavuutta niille IHMISILLE, ei koirille, eihän sen noista eleistä mitään "iloa" koirille ole. Ja ihmisiähän se siellä ekana haastatteleekin, joten elehtiminen on suunnattu heille.

äly-hoi!! kirjoitti:

Ja ei tasan pelkää, tuota pelästyksen liioittelua sillä on just alussa, esim. kun se tulee sisälle ja koirat haukkuu ja hyppii. Hah! Eihän siinä ole mitään järkee, että koirankouluttaja pelkää koiria, ja kun sille voi tulla koulutettaviksi minkäkokoinen koira vaan. Eihän Stilwellin mikään pakko ole olla juuri koirien kanssa tekemisissä, jos pelkäis koiria, eikai olisi tehnyt tätä uravalintaa! Ja kyllä asiakkaatkin kaikkoaisi, kun tottakai nekin huomaisi sen pelkäämisen, ovathan he siellä paikan päällä näkemässä! Et vaan osaa tulkita ihmisten eleitä ja todennäköisesti yhtä huonosti myös koirien!!

Stilwell liioittelee säpsähdyksiä sun muita korostaakseen asian vakavuutta niille IHMISILLE, ei koirille, eihän sen noista eleistä mitään "iloa" koirille ole. Ja ihmisiähän se siellä ekana haastatteleekin, joten elehtiminen on suunnattu heille.

Lue lisää

Höpö, höpö teinix... Se ämmä pelkää ja se on ihan selvä. Itse et tajua ja ymmärrä hevonpersettä ihmisten tai koirien elekielestä, sillä Stilwellin naamalta loistaa kauhu jos koira on vähänkään rajumpi, ja sen huomaa ihan heti... Mikähän oli syynä kun se yhdessäkin jaksossa antoi isohkon ja rajusti leikkivän nuoren uroskoiran purra ja repiä perheen lasta, eikä mennyt väliin kun vaan sivussa seisoi lamaantuneena ja pikkuisen läiskytteli käsiään yhteen ja huusi "hei!" ... Sille lapselle se koira oli vaaraksi, kun vaikka leikistä oli kyse, se ylsi puremaan lasta pään ja kasvojen tasalle. Lapsi sai kuitenkin suojattua päätänsä käsillään. Aikuiselle ihmiselle sellainen rajusti leikkivä koira ei ole vaarallinen, kun ei se hetkessä pääse kurkkuun käymään. Kuka tahansa normaali ihminen, joka koirista jotain tietää ja tajuaa -eikä pelkää niitä, olis mennyt ja ottanut sen koiran pois lapsen kimpusta, mutta ei Stilwell... Ehei! Voisihan siinä koira näykätä kädestä ja mennä hiuksetkin sekaisin... Vaikka se ämmä koiria pelkää, niin eihän se estä häntä tykkäämästä koirista... Tykkään minäkin karhuista, tiikereistä, leijonista, susista jne... ja silti pelkäisin ihan helvetisti, jos sellainen vastaan jossain tulisi. Ehkä Stilwell tykkää eläimistä ja koirista erityisesti, ja on siksi halunnut koirankouluttajaksi. Tuskin se pelkää jotain normaaleja koiria (en minäkään pelkäisi esim. noiden luettelemieni petoeläinten pentuja), jotka tulevat tottelevaisuuskoulutukseen, mutta vähänkään käytöshäiriöitä osoittavia koiria se pelkää. Ei tarvi olla kuin vain riehakas ja rajusti leikkivä isohko koira, niin se akka on ihan kusi sukassa, ja se pelkää myös kääpiörotuisiakin, jos ne on vihaisia. Liioitelluista eleistä ja kaiken maailman tyhmästä säpsymisestä ja huutamisesta ei ole mitään hyötyä koirien koulutuksessa, ne vain aiheuttavat väärää käytöstä.

Ho hoi vaan!!! kirjoitti:

Höpö, höpö teinix... Se ämmä pelkää ja se on ihan selvä. Itse et tajua ja ymmärrä hevonpersettä ihmisten tai koirien elekielestä, sillä Stilwellin naamalta loistaa kauhu jos koira on vähänkään rajumpi, ja sen huomaa ihan heti... Mikähän oli syynä kun se yhdessäkin jaksossa antoi isohkon ja rajusti leikkivän nuoren uroskoiran purra ja repiä perheen lasta, eikä mennyt väliin kun vaan sivussa seisoi lamaantuneena ja pikkuisen läiskytteli käsiään yhteen ja huusi "hei!" ... Sille lapselle se koira oli vaaraksi, kun vaikka leikistä oli kyse, se ylsi puremaan lasta pään ja kasvojen tasalle. Lapsi sai kuitenkin suojattua päätänsä käsillään. Aikuiselle ihmiselle sellainen rajusti leikkivä koira ei ole vaarallinen, kun ei se hetkessä pääse kurkkuun käymään. Kuka tahansa normaali ihminen, joka koirista jotain tietää ja tajuaa -eikä pelkää niitä, olis mennyt ja ottanut sen koiran pois lapsen kimpusta, mutta ei Stilwell... Ehei! Voisihan siinä koira näykätä kädestä ja mennä hiuksetkin sekaisin... Vaikka se ämmä koiria pelkää, niin eihän se estä häntä tykkäämästä koirista... Tykkään minäkin karhuista, tiikereistä, leijonista, susista jne... ja silti pelkäisin ihan helvetisti, jos sellainen vastaan jossain tulisi. Ehkä Stilwell tykkää eläimistä ja koirista erityisesti, ja on siksi halunnut koirankouluttajaksi. Tuskin se pelkää jotain normaaleja koiria (en minäkään pelkäisi esim. noiden luettelemieni petoeläinten pentuja), jotka tulevat tottelevaisuuskoulutukseen, mutta vähänkään käytöshäiriöitä osoittavia koiria se pelkää. Ei tarvi olla kuin vain riehakas ja rajusti leikkivä isohko koira, niin se akka on ihan kusi sukassa, ja se pelkää myös kääpiörotuisiakin, jos ne on vihaisia. Liioitelluista eleistä ja kaiken maailman tyhmästä säpsymisestä ja huutamisesta ei ole mitään hyötyä koirien koulutuksessa, ne vain aiheuttavat väärää käytöstä.

Lue lisää

Mikä on teinix? En varmaan kuitenkaan ole sellainen, koska ei ole kukaan nimittänyt sellaiseksi.

Et ole tarpeeksi tarkka näköjään, itsellä 40 vuotta koirista kokemusta ja olen aikamoinen ihmistuntija. Aivan turha tuollaisen kaltaisesi kokemattoman kanssa täällä jauhaa, joka ei osaa keskustella asiallisesti edes. ENKÄ alennu riitelemään jonkun wannabee-kouluttajan kanssa, tiedän asioista enemmän kuin sinä. Ehkä joskus ymmärrät, ehkä et... Elämä opettaa...

äly-hoi!! kirjoitti:

Mikä on teinix? En varmaan kuitenkaan ole sellainen, koska ei ole kukaan nimittänyt sellaiseksi.

Et ole tarpeeksi tarkka näköjään, itsellä 40 vuotta koirista kokemusta ja olen aikamoinen ihmistuntija. Aivan turha tuollaisen kaltaisesi kokemattoman kanssa täällä jauhaa, joka ei osaa keskustella asiallisesti edes. ENKÄ alennu riitelemään jonkun wannabee-kouluttajan kanssa, tiedän asioista enemmän kuin sinä. Ehkä joskus ymmärrät, ehkä et... Elämä opettaa...

Lue lisää

Teinix veti herneen nenään. Eipä ole sun vuosikymmenten kokemuksesta mitään hyötyä sitten, kun et mitään tajua kuitenkaan... Ehkä suakin vielä elämä opettaa. ;)

äly-hoi!! kirjoitti:

Mikä on teinix? En varmaan kuitenkaan ole sellainen, koska ei ole kukaan nimittänyt sellaiseksi.

Et ole tarpeeksi tarkka näköjään, itsellä 40 vuotta koirista kokemusta ja olen aikamoinen ihmistuntija. Aivan turha tuollaisen kaltaisesi kokemattoman kanssa täällä jauhaa, joka ei osaa keskustella asiallisesti edes. ENKÄ alennu riitelemään jonkun wannabee-kouluttajan kanssa, tiedän asioista enemmän kuin sinä. Ehkä joskus ymmärrät, ehkä et... Elämä opettaa...

Lue lisää

Minusta olisi hyvä musitaa,e ttä kesksutelupalstalla yleensä keskustellaan asioista, kukaan täällä ei ole arvailemassa toisen ikää, eikä muutakaan. noihin asioihinhan yleensä lähdetään sitten kuns anottava asiasta loppuu.

Itse olen muutaman jakson Stillwelliä katsellut silloin kun olen sattunut kanavalle, enkä ole huomannut pelkäämistä, kuten en pelkäämisen esittämsit'äkään.

Jos itse menisin taloon, jossa tietäisin esitiedoilla olevan ongelmallisesti käyttätyvän koiran, olettaisin, että vieraan tuleminen taloon on koiralle varmastikin ongelma, joko koira olisi agressiivinen tai riehakas. Ihan sama kumpaa, mutta käteni pitäisin ylhäällä, jottei kummankaan tapauksen iskut satu käsiini. Jos näkisin koiran menevän perheen lapsen kimppuun, niin pitäisin lapsen vanhempien asiana tehdä asialle jotain, ainakaan lisäämään innostustasta lähtemällä samaan painiin vieraan koiran kanssa en menisi tekemään. Karjahtaisin mahdollisesti myös "hei", lähinnä kiinnittääkseni vanhempien huomion tilanteeseen jos katselvat muualle. Mitä Stillwell teki jatkossa koiran kanssa en tiedä, mutta tuollaisen tilanteen nähtyäni itse (sen miljoona kertaa viimeaikoina, koska talossamme on pieni lapsi ja koiranpentu) alkaisin keskittyä siihen, miten koiran huomio suunnataan muualle ennakoivasti, kun näyttää tulevan sellainen tilanne. Eli lapsi ottaa pallon käteensä ja lähtee juoksemaan, koira heristää päänsä pystyyn ja katsoo kiinnostuneesti -> miten sillä hetkellä imaisen koiran huomion itseeni lapsen tai pallon sijasta, kunnes koiran kanssa on työstetty niin pitkälle, että se pysyy perusrauhallisena, teki lapsi mitä tahansa millä välineellä tahansa.

Kuitenkin nyt vielä se kysymys teille molemmille: mistä näkee että Stillwell pelkää, tosissaan tai esittää? Mitkä on ne eleet joista näin olette päätelleet?

Lehmityttö kirjoitti:

Vähän aikaa sitten telkkarissa näin (10 uutisten loppukevennys vissiin) jonku jenkkiläisen hevoskouluttajan, joka oli tullut suomeen opettamaan ratsastajia ajamaan karjaa. Tämä tyyppi sanoi, että hevoset ensi arastelun jälkeen kun tottuvat lehmiin nauttivat työstään, kun pääsevät dominoimaan lehmiä. Kuulemma hevonen on aina ylemmässä asemassa kuin lehmät... Kai sillä ainakin hevosista ja lehmistä oli kokemusta. Omasta laumastani taas voin kertoa, että kissa on selvästi koirieni pomo (taitaa olla minunkin), ja koirat kiltisti väistävät sitä, luovuttavat ruokansa ja makuupaikkansa, eivätkä edes kuvittele alkavansa pomottamaan sitä.

Lue lisää

Hevoset nauttivat työstään, ksoka dominoivat lehmiä...

Selvisi sekin miksi oli kymppiuutisten loppukevennykseksi päässyt...

Häh... kirjoitti:

"??? Milloin kuolevat elukat, joita siis leikkiessä pyritään saalsitamaan, tunekutuvat koiran suuhun?"

Joo, kyllä itsetuhoiset saaliseläimet hyppii petojen suuhun, luonnossa tätä näkee päivittäin...

Ootko ihan noin kirjaimellisesti kaiken ottava, vai leikitkö vaan tyhmää? En nyt tarkottanut tuota suuhun lelun työntämistä ymmärrettäväksi noin, ja luulen että muut ymmärsi sen juuri niin kuin minä tarkotin. Eli mieluummin leikkiessä laitat jonku lelun pennun suuhun -tyyliin "pure tuota, älä mua" kuin että hosut ja innostat koiran hyppiin ja repimään käsiäsi.

Ja siitä vinkulelujen vinkumisesta mainitsin vaan siksi, että kun ne vinkuu siitä syystä, että muistuttais kuolevaa eläintä ja näin ollen koira innostuu repimään ja puremaan niitä entistä enemmän, niin kannattaako tieten tahtoen tehdä itsestään vinkulelu, ja kirkua kun koira näykkii? Kipeästihän se käy, mutta kai sun pitäis olla aikuinen ihminen, niin eikö silloin voi piiiiikkasen hillitä sitä ääntelyään? Sopii paremmin jollekki 3 -vuotiaalle se parkuminen ja vinkuminen.

Lue lisää

Mä en usko, en tosin ole kokeillut, että kirkuisin, jos koira purisi käsiäni. En halua kokeilla, siksi käteni on ylhäällä, kun se tulee sillä päällä siihen häseltämään.

kaksi vuotias lapsenikaan ei kiru, vasta sitten kun itkee, eli on sattunut pahasti, sellaista koira taas ei pysty minulle tekemään, koska ei saa minua hypittyä kumoon, kuten lapsen ja pääse näykkimään siten päänseudulta jne. lapsellakin itkun tulo varmasti enimmäkseen on säikähdystä ikvää tilannetta kohtaan, yhtäkkiä huomaa makaavansa maassa ja koira näykkii päällä jokapuolta...

Et siis ymmärtänyt kuin kirjaimellisesti aloituksen "kiljahtelee kivusta"-juttua? Ihmeellistä... No jokatapauksessa Oli se kipuun reakointi ihan mitä tahansa (kiljuminen, karjahtaminen, kiroilu...), niin koiralleni en sellaista tyydytystä sallisi, että saa sen reaktion aikaiseksi, siksi kädet pysyy ylhäällä. Ja lasta kohtaan pentua opetetaan mahdollisimman välinpitämättömäksi, eli sen lähestymisinnostumiset lasta kohtaan tukahdutetaan alkuunsa.

... kirjoitti:

Mä en usko, en tosin ole kokeillut, että kirkuisin, jos koira purisi käsiäni. En halua kokeilla, siksi käteni on ylhäällä, kun se tulee sillä päällä siihen häseltämään.

kaksi vuotias lapsenikaan ei kiru, vasta sitten kun itkee, eli on sattunut pahasti, sellaista koira taas ei pysty minulle tekemään, koska ei saa minua hypittyä kumoon, kuten lapsen ja pääse näykkimään siten päänseudulta jne. lapsellakin itkun tulo varmasti enimmäkseen on säikähdystä ikvää tilannetta kohtaan, yhtäkkiä huomaa makaavansa maassa ja koira näykkii päällä jokapuolta...

Et siis ymmärtänyt kuin kirjaimellisesti aloituksen "kiljahtelee kivusta"-juttua? Ihmeellistä... No jokatapauksessa Oli se kipuun reakointi ihan mitä tahansa (kiljuminen, karjahtaminen, kiroilu...), niin koiralleni en sellaista tyydytystä sallisi, että saa sen reaktion aikaiseksi, siksi kädet pysyy ylhäällä. Ja lasta kohtaan pentua opetetaan mahdollisimman välinpitämättömäksi, eli sen lähestymisinnostumiset lasta kohtaan tukahdutetaan alkuunsa.

Lue lisää

Ketjua lukiessa sain vaan käsityksen, että päästelet jotain ääniä, joko kiljut tai kiroilet, kun koira sua puree haaroista ja millon mistäkin. Ihme mun mielestä, että ei mua mun oma melko iso ja pentuna erittäin kova purija ikinä pimpsasta onnistunut puremaan, vaikken toppahousuissa ja haarasuojuksissa kulkenutkaan... Pistää vähän epäilemään onko tämä sun sepustus ihan mielikuvituksen tuotosta tylsyydestä kärsivältä kotiäipältä vai totta. Olitkos se sinä, joka joskus talvella vaahtosit jonkun ryhmässäsi olevan teinitypykän koirasta, joka kävi toisten koirien kurkkuun heti kun ne lähelle tulivat? Siitäkään jutusta ei tullut paljon lasta tai paskaakaan, kun vaikka kuka sulle mitä sanoi, niin sinä tunnuit tietävän paremmin... Oman koirani sain lopettamaan puremisen dominoimalla sitä. Kuulostakoot miltä kuulostaa, mutta kun huomasin merkit kävelin rauhallisesti ja itsevarman oloisesti sitä kohti niin että sen oli pakko istua maahan ja rauhoittua. Joskus saatoin vähän avittaa käsillä, eli jos oli jo ehtinyt alkaa hyppiä vasten, otin hartioitten seudulta keveästi kiinni ja painoin maahan istualleen, tai karjaisin vaan komennon "istu!" ja kun totteli niin kehut sitten siihen... Varmaan se on nyt ihan väärin tehty ja koirani on traumatisoitunut hermoraunio ja pilalla lopullisesti, mutta mun oman kokemuksen mukaan se on oikein mukava ja mallikelpoisesti käyttäytyvä koira, että se siitä.. Pieni dominointi silloin tällöin tekee terää koiralle kuin koiralle.

Häh... kirjoitti:

Ketjua lukiessa sain vaan käsityksen, että päästelet jotain ääniä, joko kiljut tai kiroilet, kun koira sua puree haaroista ja millon mistäkin. Ihme mun mielestä, että ei mua mun oma melko iso ja pentuna erittäin kova purija ikinä pimpsasta onnistunut puremaan, vaikken toppahousuissa ja haarasuojuksissa kulkenutkaan... Pistää vähän epäilemään onko tämä sun sepustus ihan mielikuvituksen tuotosta tylsyydestä kärsivältä kotiäipältä vai totta. Olitkos se sinä, joka joskus talvella vaahtosit jonkun ryhmässäsi olevan teinitypykän koirasta, joka kävi toisten koirien kurkkuun heti kun ne lähelle tulivat? Siitäkään jutusta ei tullut paljon lasta tai paskaakaan, kun vaikka kuka sulle mitä sanoi, niin sinä tunnuit tietävän paremmin... Oman koirani sain lopettamaan puremisen dominoimalla sitä. Kuulostakoot miltä kuulostaa, mutta kun huomasin merkit kävelin rauhallisesti ja itsevarman oloisesti sitä kohti niin että sen oli pakko istua maahan ja rauhoittua. Joskus saatoin vähän avittaa käsillä, eli jos oli jo ehtinyt alkaa hyppiä vasten, otin hartioitten seudulta keveästi kiinni ja painoin maahan istualleen, tai karjaisin vaan komennon "istu!" ja kun totteli niin kehut sitten siihen... Varmaan se on nyt ihan väärin tehty ja koirani on traumatisoitunut hermoraunio ja pilalla lopullisesti, mutta mun oman kokemuksen mukaan se on oikein mukava ja mallikelpoisesti käyttäytyvä koira, että se siitä.. Pieni dominointi silloin tällöin tekee terää koiralle kuin koiralle.

Lue lisää

... Niin, ja ikinä -en ikinä minä nostellut käsiäni, väistellyt, hyppinyt ja säpsynyt kun koira kävi kiinni. Otin vain kuonosta kiinni sitä ja irrotin hampaat itsestäni ja kaiken tein rauhallisesti rääkymättä ja säpsymättä.

Häh... kirjoitti:

... Niin, ja ikinä -en ikinä minä nostellut käsiäni, väistellyt, hyppinyt ja säpsynyt kun koira kävi kiinni. Otin vain kuonosta kiinni sitä ja irrotin hampaat itsestäni ja kaiken tein rauhallisesti rääkymättä ja säpsymättä.

Lue lisää

No joo... Luin tätä ketjua ja sun uusia vastauksia, niin ilmeisesti ongelma on siis suurin siinä miten koira ottaa makupalan käsistä, vai..? No minä ainakin olen ihan ensimmäisenä asiana opettanut aina pennuilleni, että kädestä ei roukita ja revitä makupaloja, vaan sen saa vasta sitten kun ottaa sievästi. Se kai on tälläkin viimeisimmällä piraijalla ollut selkäytimessä sillä tavalla, että vaikka se muuten pentuna pirullinen olikin ja kova puremaan, niin ikinä edes innoissaan ja vauhti päällä se ei ole purrut kädestä ottaessaan makupalan. Vaikka kuinka vauhdilla olisi paukaissut luokseni ja nähnyt että nami on tarjolla, se on sen malttanut ottaa kädestäni keveästi ja sievästi. Kai osaat tuon kädestä ruuan ottamisen opettaa itsekin (joten en ala selittämään tässä), mutta alussahan siinäkin saa puremia, kun pennun pitää tajuta miten sen makupalan saa, ja nyrkkiä puremallahan se ihan ensimmäiseksi yrittää...

Häh... kirjoitti:

Ketjua lukiessa sain vaan käsityksen, että päästelet jotain ääniä, joko kiljut tai kiroilet, kun koira sua puree haaroista ja millon mistäkin. Ihme mun mielestä, että ei mua mun oma melko iso ja pentuna erittäin kova purija ikinä pimpsasta onnistunut puremaan, vaikken toppahousuissa ja haarasuojuksissa kulkenutkaan... Pistää vähän epäilemään onko tämä sun sepustus ihan mielikuvituksen tuotosta tylsyydestä kärsivältä kotiäipältä vai totta. Olitkos se sinä, joka joskus talvella vaahtosit jonkun ryhmässäsi olevan teinitypykän koirasta, joka kävi toisten koirien kurkkuun heti kun ne lähelle tulivat? Siitäkään jutusta ei tullut paljon lasta tai paskaakaan, kun vaikka kuka sulle mitä sanoi, niin sinä tunnuit tietävän paremmin... Oman koirani sain lopettamaan puremisen dominoimalla sitä. Kuulostakoot miltä kuulostaa, mutta kun huomasin merkit kävelin rauhallisesti ja itsevarman oloisesti sitä kohti niin että sen oli pakko istua maahan ja rauhoittua. Joskus saatoin vähän avittaa käsillä, eli jos oli jo ehtinyt alkaa hyppiä vasten, otin hartioitten seudulta keveästi kiinni ja painoin maahan istualleen, tai karjaisin vaan komennon "istu!" ja kun totteli niin kehut sitten siihen... Varmaan se on nyt ihan väärin tehty ja koirani on traumatisoitunut hermoraunio ja pilalla lopullisesti, mutta mun oman kokemuksen mukaan se on oikein mukava ja mallikelpoisesti käyttäytyvä koira, että se siitä.. Pieni dominointi silloin tällöin tekee terää koiralle kuin koiralle.

Lue lisää

"Ketjua lukiessa sain vaan käsityksen, että päästelet jotain ääniä, joko kiljut tai kiroilet, kun koira sua puree haaroista ja millon mistäkin."

Ei vaan suojaudun puremilta, siksi koira ei sa purtua tai sen puremiset eivät satu.

" ikinä pimpsasta onnistunut puremaan, vaikken toppahousuissa ja haarasuojuksissa kulkenutkaan... "

Alempana on kuvakin luoksetulon perusasennosta. Tuliko koirasi eteen? Jos tuli miten onnistuit?

Itse en käytä alsitamista/säikyttelyä/pelottelua/valtaa (miten ikinä tuo dominanssin käyttö onkin ymmärrettävä koiran koulutuksessa tarkoituksella, siis periaatteena johonpyrin. Erikseen arkiset tilanteet jossa hermo kärähtää, kaikkea muuta kuin tarkoituksella. Olen niistä vain pahoillani ja toivon, ettei koira oppinut tapahtumasta (hermojen palamisesta) mitään...

Häh... kirjoitti:

No joo... Luin tätä ketjua ja sun uusia vastauksia, niin ilmeisesti ongelma on siis suurin siinä miten koira ottaa makupalan käsistä, vai..? No minä ainakin olen ihan ensimmäisenä asiana opettanut aina pennuilleni, että kädestä ei roukita ja revitä makupaloja, vaan sen saa vasta sitten kun ottaa sievästi. Se kai on tälläkin viimeisimmällä piraijalla ollut selkäytimessä sillä tavalla, että vaikka se muuten pentuna pirullinen olikin ja kova puremaan, niin ikinä edes innoissaan ja vauhti päällä se ei ole purrut kädestä ottaessaan makupalan. Vaikka kuinka vauhdilla olisi paukaissut luokseni ja nähnyt että nami on tarjolla, se on sen malttanut ottaa kädestäni keveästi ja sievästi. Kai osaat tuon kädestä ruuan ottamisen opettaa itsekin (joten en ala selittämään tässä), mutta alussahan siinäkin saa puremia, kun pennun pitää tajuta miten sen makupalan saa, ja nyrkkiä puremallahan se ihan ensimmäiseksi yrittää...

Lue lisää

Ongelmaa koiran kanssa ei ole. Mietin vain miten muut tulkitsevat kun pennun ihan normaalit näykkimiset väistellään, tulkitseeko muutkin sen peloksi?

... kirjoitti:

Ongelmaa koiran kanssa ei ole. Mietin vain miten muut tulkitsevat kun pennun ihan normaalit näykkimiset väistellään, tulkitseeko muutkin sen peloksi?

Väliäkö sillä miten ihmiset mitäkin tulkitsee, vaan sillä miten koira tulkitsee! Koira tulkitsee väistelyt ja hyppimiset peloksi, myös minä tulkitsen mutta en sano, että kaikki ihmiset tulkitsee. Ok -sulla ei ole ongelmaa koiran kanssa, mitä sitten valitat, että sormiin sattuu kun koira puree?

... kirjoitti:

"Ketjua lukiessa sain vaan käsityksen, että päästelet jotain ääniä, joko kiljut tai kiroilet, kun koira sua puree haaroista ja millon mistäkin."

Ei vaan suojaudun puremilta, siksi koira ei sa purtua tai sen puremiset eivät satu.

" ikinä pimpsasta onnistunut puremaan, vaikken toppahousuissa ja haarasuojuksissa kulkenutkaan... "

Alempana on kuvakin luoksetulon perusasennosta. Tuliko koirasi eteen? Jos tuli miten onnistuit?

Itse en käytä alsitamista/säikyttelyä/pelottelua/valtaa (miten ikinä tuo dominanssin käyttö onkin ymmärrettävä koiran koulutuksessa tarkoituksella, siis periaatteena johonpyrin. Erikseen arkiset tilanteet jossa hermo kärähtää, kaikkea muuta kuin tarkoituksella. Olen niistä vain pahoillani ja toivon, ettei koira oppinut tapahtumasta (hermojen palamisesta) mitään...

Lue lisää

Kuten sanoin - ensimmäinen siis IHAN ENSIMMÄINEN asia minkä olen AINA koirilleni opettanut ennenkuin MITÄÄN MUUTA alan edes kuvitella opettavani on, miten ruoka otetaan kädestä sievästi purematta. Tämä menee koirilla jotenkin niin veriin, että vaikka se kuinka vauhdilla tulisi luokse, vaikka tilanne olisi kuinka jännittävä, se ei pure sormista, kun namia sille tarjoan, vaan ottaa sen keveästi ja sievästi, joten ei ole pimpsan puremis yms. puremis ongelmia ollut minulla koirineni ikinä, tai sitten mulla on vaan hyvä tuuri, vaikka viimeisin onkin sitten muuten ollut hankala ja kova puremaan... Miten minä säikyttelen ja pelottelen koiraani, jos kävelen sitä kohti rauhallisesti ja määrätietoisesti sillä asenteella, että älä hypi / pure? Minusta siinä ei ole mitään pelottavaa, eikä ole koiranikaan pelänneet koskaan.

Häh... kirjoitti:

Kuten sanoin - ensimmäinen siis IHAN ENSIMMÄINEN asia minkä olen AINA koirilleni opettanut ennenkuin MITÄÄN MUUTA alan edes kuvitella opettavani on, miten ruoka otetaan kädestä sievästi purematta. Tämä menee koirilla jotenkin niin veriin, että vaikka se kuinka vauhdilla tulisi luokse, vaikka tilanne olisi kuinka jännittävä, se ei pure sormista, kun namia sille tarjoan, vaan ottaa sen keveästi ja sievästi, joten ei ole pimpsan puremis yms. puremis ongelmia ollut minulla koirineni ikinä, tai sitten mulla on vaan hyvä tuuri, vaikka viimeisin onkin sitten muuten ollut hankala ja kova puremaan... Miten minä säikyttelen ja pelottelen koiraani, jos kävelen sitä kohti rauhallisesti ja määrätietoisesti sillä asenteella, että älä hypi / pure? Minusta siinä ei ole mitään pelottavaa, eikä ole koiranikaan pelänneet koskaan.

Lue lisää

"miten ruoka otetaan..." Sama juttu.Kyllä se on yksi ykkösjuttuja.Isot molossit kun on aika äkkiä isoja,niin ei todellakaan kiinnosta,että sormet lähtee tai joutuu korvaamaan jollekkin sormet,jos sattuu käsiin käymään...
Aikoinaan pekopuolella oli noita tapauksia,jotka halusi välttämättä palkata käteen,napsivan koiran.Nekin pelkäsi,että koira saa traumoja,jos ei saa itseään toteuttaa,eikä pelitä...
Ei paljon kiinnostanut olla niille maalimiehinä.

molossi kirjoitti:

"miten ruoka otetaan..." Sama juttu.Kyllä se on yksi ykkösjuttuja.Isot molossit kun on aika äkkiä isoja,niin ei todellakaan kiinnosta,että sormet lähtee tai joutuu korvaamaan jollekkin sormet,jos sattuu käsiin käymään...
Aikoinaan pekopuolella oli noita tapauksia,jotka halusi välttämättä palkata käteen,napsivan koiran.Nekin pelkäsi,että koira saa traumoja,jos ei saa itseään toteuttaa,eikä pelitä...
Ei paljon kiinnostanut olla niille maalimiehinä.

Lue lisää

Ylipäänsä ruokaan ja syömiseen liittyvät jutut on mulle ainakin ihan ykkösiä, että miten silloin käyttäydytään, ja minusta ruokaan ja makupaloihin pitää liittyä jollain tapaa mielen malttaminen ja rauhoittuminen, eikä niin että ollaan ihan kiihkoissaan ja isketään hampaat kiinni voimalla. Koiralla on kuitenkin sen verran hyvä aseistus, että helpommalla pääsee kun jo pentuna näkee vaivaa tuossa asiassa, ja jopa kääpiökoirat saa aika ikävää jälkeä aikaan, että niidenkin kanssa kannattaa olla tarkka - ja varsinkin isojen rotujen... Minusta liikaa pelätään koirien traumatisoitumista joka ikisestä asiasta. Edes lasten kasvatuksessa ei olla niin tarkkoja ja mietitä, että "voi, voi... Meniköhän sillä nyt luonne pilalle ja luottaako se minuun enää koskaan, kun varpaalle astuin..." Hieman maalaisjärkeä saisi tulla mukaan koko touhuun.

Häh... kirjoitti:

Väliäkö sillä miten ihmiset mitäkin tulkitsee, vaan sillä miten koira tulkitsee! Koira tulkitsee väistelyt ja hyppimiset peloksi, myös minä tulkitsen mutta en sano, että kaikki ihmiset tulkitsee. Ok -sulla ei ole ongelmaa koiran kanssa, mitä sitten valitat, että sormiin sattuu kun koira puree?

Lue lisää

Luonnollisestikin se jos johonkin sattuisi olisi ongelma.

Nyt käteni ovat ylhäällä -> ei satu.

En käsittänyt valittaneeni mistään koiran suhteen, vaan olin kiinnostunut tästä näkökulmasta, että kun suojelee itseään pennun hampailta tai varoo astumasta pentunsa päälle joku tulkitsee sen peloksi...

Mieheni siis omaa hyvin samankaltaisen näkökulman asiaan kuin sinä. Saanko kysyä sinulta, sinun ei tietenkään ole pakko vastata, että miten pitkälle tuolla näkökulmalla (eli että näykkimisikäistä pentua rangaistaan/kielletään ihmiseen kohdistuvasta innostuksesta tai jaloissa pyörivän pennun päälle astellaan) koiran kanssa on mahdollista edetä näin harrastusmielessä? Oma kokemukseni on siis vain miehestäni, jonka tiedän, ettei tokossa edes avointa luokkaa läpäistäisi hänen kasvatusopeillaan. Onko sinulla miten? koirat varmasti työskentelevät kanssasi, mutta työskentelevätkö iloisesti ja sellaisella intensiteetillä, mitä esim. tokossa pärjääminen vaatii, vai laahustavatko vain perässä ja tottelevat?

Häh... kirjoitti:

Ylipäänsä ruokaan ja syömiseen liittyvät jutut on mulle ainakin ihan ykkösiä, että miten silloin käyttäydytään, ja minusta ruokaan ja makupaloihin pitää liittyä jollain tapaa mielen malttaminen ja rauhoittuminen, eikä niin että ollaan ihan kiihkoissaan ja isketään hampaat kiinni voimalla. Koiralla on kuitenkin sen verran hyvä aseistus, että helpommalla pääsee kun jo pentuna näkee vaivaa tuossa asiassa, ja jopa kääpiökoirat saa aika ikävää jälkeä aikaan, että niidenkin kanssa kannattaa olla tarkka - ja varsinkin isojen rotujen... Minusta liikaa pelätään koirien traumatisoitumista joka ikisestä asiasta. Edes lasten kasvatuksessa ei olla niin tarkkoja ja mietitä, että "voi, voi... Meniköhän sillä nyt luonne pilalle ja luottaako se minuun enää koskaan, kun varpaalle astuin..." Hieman maalaisjärkeä saisi tulla mukaan koko touhuun.

Lue lisää

"Ylipäätään..." Sama juttu.Sekin on kokonaisjuttu,ja etiketti oltava kunnossa.
Minulla on noita isoturpasia :D pienet ihmisalutkin syöttäneet kaikkia ihan pikkuisista sormistaan.Eikä ole tarvinnut pelätä vahinkoja,kun heti selväksi tehty,mihin ne hampaat on tarkoitettu ja mihin ei.
Sama juttu villien kirppujen kanssakin.Meinaan tuntuu sekin,kun tikkaavat,vaikkei irti sormet lähtisikään.
Maalaisjärkeä sitä ylipäätään tarvittaisiin.Taitaa olla vaan nykyään katoava luonnonvara...

Häh... kirjoitti:

Kuten sanoin - ensimmäinen siis IHAN ENSIMMÄINEN asia minkä olen AINA koirilleni opettanut ennenkuin MITÄÄN MUUTA alan edes kuvitella opettavani on, miten ruoka otetaan kädestä sievästi purematta. Tämä menee koirilla jotenkin niin veriin, että vaikka se kuinka vauhdilla tulisi luokse, vaikka tilanne olisi kuinka jännittävä, se ei pure sormista, kun namia sille tarjoan, vaan ottaa sen keveästi ja sievästi, joten ei ole pimpsan puremis yms. puremis ongelmia ollut minulla koirineni ikinä, tai sitten mulla on vaan hyvä tuuri, vaikka viimeisin onkin sitten muuten ollut hankala ja kova puremaan... Miten minä säikyttelen ja pelottelen koiraani, jos kävelen sitä kohti rauhallisesti ja määrätietoisesti sillä asenteella, että älä hypi / pure? Minusta siinä ei ole mitään pelottavaa, eikä ole koiranikaan pelänneet koskaan.

Lue lisää

Aivan. Minä en kuitenkaan aikonut odottaa siihen,e ttä koirani näykkimisikä on ohi, ennekuin aloitan koiran kanssa muun ahrjoittelun. Mutyta tuo seklvensikin asiaa hyvin... Joo, meillä tosisaasn pentu on edelleen näykkimisikäinen ja harjoittelememme asioita jo, siis muutakin kuin näykkimisen lopettamista. Edellinen koirani näykki näet puoli vuotiaaksi asti jatkuvasti, siksi en viitsi odottaa...

Dominanssi taas on etuoikeus, eli kyse on vallankäytöstä. kuten sanoin en tiennyt mitä tarkoitit dominanssilla, sanoessasi, että oman koirasi puremiset olet saanut loppumaan dominassilla ("... Oman koirani sain lopettamaan puremisen dominoimalla sitä." Kysehän on nyt pentukoiran luonnollisesta näykkimisestä tietenkin, koska emmehän ole missään vaiheessa puhuneet musita purevista koirista, toivottavasti.

haluan siis painottaa juuri sinulle, että pentuni on 15 viikkoinen, koska jotenkin tuntuu, että se on mennyt ohi ja kuvittelet jonkun aikuisen koiran pureskelevan minua?

... kirjoitti:

Aivan. Minä en kuitenkaan aikonut odottaa siihen,e ttä koirani näykkimisikä on ohi, ennekuin aloitan koiran kanssa muun ahrjoittelun. Mutyta tuo seklvensikin asiaa hyvin... Joo, meillä tosisaasn pentu on edelleen näykkimisikäinen ja harjoittelememme asioita jo, siis muutakin kuin näykkimisen lopettamista. Edellinen koirani näykki näet puoli vuotiaaksi asti jatkuvasti, siksi en viitsi odottaa...

Dominanssi taas on etuoikeus, eli kyse on vallankäytöstä. kuten sanoin en tiennyt mitä tarkoitit dominanssilla, sanoessasi, että oman koirasi puremiset olet saanut loppumaan dominassilla ("... Oman koirani sain lopettamaan puremisen dominoimalla sitä." Kysehän on nyt pentukoiran luonnollisesta näykkimisestä tietenkin, koska emmehän ole missään vaiheessa puhuneet musita purevista koirista, toivottavasti.

haluan siis painottaa juuri sinulle, että pentuni on 15 viikkoinen, koska jotenkin tuntuu, että se on mennyt ohi ja kuvittelet jonkun aikuisen koiran pureskelevan minua?

Lue lisää

Miten hallitset tai rajoitat pennun käytöstä, kun se riehaantuu?

molossi kirjoitti:

"miten ruoka otetaan..." Sama juttu.Kyllä se on yksi ykkösjuttuja.Isot molossit kun on aika äkkiä isoja,niin ei todellakaan kiinnosta,että sormet lähtee tai joutuu korvaamaan jollekkin sormet,jos sattuu käsiin käymään...
Aikoinaan pekopuolella oli noita tapauksia,jotka halusi välttämättä palkata käteen,napsivan koiran.Nekin pelkäsi,että koira saa traumoja,jos ei saa itseään toteuttaa,eikä pelitä...
Ei paljon kiinnostanut olla niille maalimiehinä.

Lue lisää

Minun ei ole tarvinnut tätä, eikä aiempiakaan koirai opettaa ottamaan kädestä nätisti, vaan ollut luontaista. En ole tavannut koskaan koiraa joka meinaisi viedä makupalaa ottaessaan käden. Veikeä juttu,e ttä niinkin voi käydä.

Tässä aloituksessa olen kuitenkin puhunut siitä pentumme varsin tavallisesta näykkimistaipumuksesta, eli kaikkeen liikkuvaan, kun into kasvaa tartutaan hampailla.- Silloin luovutusikäisenä kaikessa roikuttiin koko ajan, nykyisin enää vain näykkäistään ohimennen...

Eli kyse ei ole msitään "koira ei osaa ottaa makuopalaa" jutusta, vaan se ei todella kurottele mitään makupalaa,v aan tarttuuv ain hampailla kiinni kaikkeen liikkuvaan. Kuns e roikkui ensimmäisenä viikkona jatkuvasti esim housunlahkeessa kun kävelin, niin ei, minulla ei todella ollut jaloissa makupaloja tarjolla...

Mutta mielenkiintoisen käänteen sai kesksutelunne. Koska asia on uusi, kerrotteko siitä lisää? Siis ihanko tosisaan joku koira yrittää syödä sormia? miksi? Onko niin vauhdissa vai osuvatko hampaat vahingossa väärään kohtaan vai minkä takia koira ei osaa ottaa makupalaa kädestä?

nahkurinorsi kirjoitti:

Miten hallitset tai rajoitat pennun käytöstä, kun se riehaantuu?

Riippuu tilanteesta.

Jos riehaantuminen kohdistuu minuun, koira ei saa sillä mitään irti.

Jos riehaantuminen kohdistuu lapseemme astun väliin ja työnnän koiran pois.

Mitään huomiota koiran riehumiselle ei ole tarvinnut kyllä viimeaikoina antaa, koska lapseen kohdistuvia hyökkimisiä ei nyt pariin viikkoon enää ole ollut, ksoka koiran kanssa kontakti alkaa olla hallussa, eli kun se näyttää elkeitä innostumisesta lapseen, saan kiinnitettyä sen huomion muualle/palkitsevampaan toimintaan, eli tulemaan minun luokseni.

... kirjoitti:

Luonnollisestikin se jos johonkin sattuisi olisi ongelma.

Nyt käteni ovat ylhäällä -> ei satu.

En käsittänyt valittaneeni mistään koiran suhteen, vaan olin kiinnostunut tästä näkökulmasta, että kun suojelee itseään pennun hampailta tai varoo astumasta pentunsa päälle joku tulkitsee sen peloksi...

Mieheni siis omaa hyvin samankaltaisen näkökulman asiaan kuin sinä. Saanko kysyä sinulta, sinun ei tietenkään ole pakko vastata, että miten pitkälle tuolla näkökulmalla (eli että näykkimisikäistä pentua rangaistaan/kielletään ihmiseen kohdistuvasta innostuksesta tai jaloissa pyörivän pennun päälle astellaan) koiran kanssa on mahdollista edetä näin harrastusmielessä? Oma kokemukseni on siis vain miehestäni, jonka tiedän, ettei tokossa edes avointa luokkaa läpäistäisi hänen kasvatusopeillaan. Onko sinulla miten? koirat varmasti työskentelevät kanssasi, mutta työskentelevätkö iloisesti ja sellaisella intensiteetillä, mitä esim. tokossa pärjääminen vaatii, vai laahustavatko vain perässä ja tottelevat?

Lue lisää

"Mutta kun sitä aikaa odotellaan, niin sillä aikaako pitäisi antaa pennun pureskella käsiä, josta itselläni seuraa aina reaktio kivusta (prkle tai kiljahdus), jos niitä käsiä ei siis nosteta koiran ulottumattomiin?" Niin... Et siis TODELLAKAAN ääntele, kuten on selväksi tullut...

"Mutta nyt en puhutkaan aloituksessa leikkituokioista, vaan siitä kun touhuilee pihassa ja koira pyörii jaloissa, hyökkii käsiä kohden jne..." Niin... Sullahan ei siis TODELLAKAAN ole ongelmaa koirasi kanssa, siinä että se puree... Sinä vain näpsäkästi nostat kädet ilmaan ja hypit pakoon. Naapurillasi ei sitten ehkä ole kiskomis -ongelmaa koiransa kanssa siksi, että hän ei käytä sitä lenkillä koskaan - vai miten se menee..?

En ole ikinä tahallani tallannut koiriani, kun ne olivat pentuja enkä aikuisenakaan, enkä ole väkivalloin niille mitään opettanut. Koirani eivät laahusta perässä, eivätkä pelkää minua, vaikka sinua ehkä kiihottaakin ajatella, että olisin väkivaltainen eläinrääkkääjä ja takoisin oppia nyrkillä koirieni päähän. No ymmärrä sinä vain väärin kaikki, ja näe muut väkivaltaisina hulluina ja eläinrääkkääjinä, jos se oloasi parantaa ja saa sinut tuntemaan ylemmyyttä - ja että olet ainut hyvä ihminen ja koiranpitäjä koko maailmassa, ja se ainut joka jotain tajuaa ja osaa. Pidä luulosi minun puolestani, jos se auttaa Sinua jaksamaan elämässäsi eteenpäin ja päivästä toiseen...

"En ole tavannut koskaan koiraa joka meinaisi viedä makupalaa ottaessaan käden. Veikeä juttu,e ttä niinkin voi käydä." Joo - onhan se veikeää jos koira käy ylikierroksilla ja makupalaa ottaessaan haukkaa samalla sormistakin. Ehkä outo juttu Sulle mutta näin ne tekee, jos ei niitä ole opetettu ottamaan ruokaa kädestä sievästi. Tosin suahan ne pureekin pimpistä, että se on kai sitten tutumpi ilmiö Sinulle tuossa makupala-asiassa...

Eikä muun kouluttamisen aloittamista tarvi odottaa siihen asti, että koira lopettaa puremisen - siksihän opetan aina ensimmäisenä pennuilleni, miten makupala kädestä otetaan - sen ne oppii hetkessä. Tämä viimeisinkin ja hankalin koirani on purrut minua kyllä muuten ja todella paljon, mutta ei koskaan silloin kun palkitsen sitä.

Ja vielä siitä hyppimisestä ja säpsymisestä sen verran, että tämä viimeisin koirani ei ole tottunut lapsiin. Nuorempana se hyvinkin herkästi yritti alkaa jahtaamaan lapsia, jotka vetäytyivät pois päin siitä, nostivat kädet ilmaan, väistivät ja hyppivät edestä pois. Sen sijaan ns. normaalisti ja rauhallisesti käyttäytyvistä lapsista se ei ole koskaan välittänyt... Ai mitäkö tein koiralleni, kun se meinasi alkaa jahtaamaan pelokkaita lapsia? Kielsin, sanoin yksinkertaisesti "ei" - ja se oli sillä selvä.

Ei ihmekään ettei molossi halua sinulle kertoa miten ilman makupalaa koira saadaan tulemaan luokse ja eteen - ymmärtäisit kuitenkin sen niin, että koiraa hakataan ja pelotellaan, vai mitä?

En viitsi enää jatkaa kanssasi tätä mahtavaa sananvaihtoa, joten poistun... Sinä voit vaikka seuraavaksi linnoittautua pyöreään pehmustettuun huoneeseen koirinesi ja kääriä koirasi pumpuliin, ja pukeutua munasuojuskiin, niin jospa se siitä, mutta minua ei kiinnosta tämä paskan jankkaaminen enää enempää.

Häh... kirjoitti:

"Mutta kun sitä aikaa odotellaan, niin sillä aikaako pitäisi antaa pennun pureskella käsiä, josta itselläni seuraa aina reaktio kivusta (prkle tai kiljahdus), jos niitä käsiä ei siis nosteta koiran ulottumattomiin?" Niin... Et siis TODELLAKAAN ääntele, kuten on selväksi tullut...

"Mutta nyt en puhutkaan aloituksessa leikkituokioista, vaan siitä kun touhuilee pihassa ja koira pyörii jaloissa, hyökkii käsiä kohden jne..." Niin... Sullahan ei siis TODELLAKAAN ole ongelmaa koirasi kanssa, siinä että se puree... Sinä vain näpsäkästi nostat kädet ilmaan ja hypit pakoon. Naapurillasi ei sitten ehkä ole kiskomis -ongelmaa koiransa kanssa siksi, että hän ei käytä sitä lenkillä koskaan - vai miten se menee..?

En ole ikinä tahallani tallannut koiriani, kun ne olivat pentuja enkä aikuisenakaan, enkä ole väkivalloin niille mitään opettanut. Koirani eivät laahusta perässä, eivätkä pelkää minua, vaikka sinua ehkä kiihottaakin ajatella, että olisin väkivaltainen eläinrääkkääjä ja takoisin oppia nyrkillä koirieni päähän. No ymmärrä sinä vain väärin kaikki, ja näe muut väkivaltaisina hulluina ja eläinrääkkääjinä, jos se oloasi parantaa ja saa sinut tuntemaan ylemmyyttä - ja että olet ainut hyvä ihminen ja koiranpitäjä koko maailmassa, ja se ainut joka jotain tajuaa ja osaa. Pidä luulosi minun puolestani, jos se auttaa Sinua jaksamaan elämässäsi eteenpäin ja päivästä toiseen...

"En ole tavannut koskaan koiraa joka meinaisi viedä makupalaa ottaessaan käden. Veikeä juttu,e ttä niinkin voi käydä." Joo - onhan se veikeää jos koira käy ylikierroksilla ja makupalaa ottaessaan haukkaa samalla sormistakin. Ehkä outo juttu Sulle mutta näin ne tekee, jos ei niitä ole opetettu ottamaan ruokaa kädestä sievästi. Tosin suahan ne pureekin pimpistä, että se on kai sitten tutumpi ilmiö Sinulle tuossa makupala-asiassa...

Eikä muun kouluttamisen aloittamista tarvi odottaa siihen asti, että koira lopettaa puremisen - siksihän opetan aina ensimmäisenä pennuilleni, miten makupala kädestä otetaan - sen ne oppii hetkessä. Tämä viimeisinkin ja hankalin koirani on purrut minua kyllä muuten ja todella paljon, mutta ei koskaan silloin kun palkitsen sitä.

Ja vielä siitä hyppimisestä ja säpsymisestä sen verran, että tämä viimeisin koirani ei ole tottunut lapsiin. Nuorempana se hyvinkin herkästi yritti alkaa jahtaamaan lapsia, jotka vetäytyivät pois päin siitä, nostivat kädet ilmaan, väistivät ja hyppivät edestä pois. Sen sijaan ns. normaalisti ja rauhallisesti käyttäytyvistä lapsista se ei ole koskaan välittänyt... Ai mitäkö tein koiralleni, kun se meinasi alkaa jahtaamaan pelokkaita lapsia? Kielsin, sanoin yksinkertaisesti "ei" - ja se oli sillä selvä.

Ei ihmekään ettei molossi halua sinulle kertoa miten ilman makupalaa koira saadaan tulemaan luokse ja eteen - ymmärtäisit kuitenkin sen niin, että koiraa hakataan ja pelotellaan, vai mitä?

En viitsi enää jatkaa kanssasi tätä mahtavaa sananvaihtoa, joten poistun... Sinä voit vaikka seuraavaksi linnoittautua pyöreään pehmustettuun huoneeseen koirinesi ja kääriä koirasi pumpuliin, ja pukeutua munasuojuskiin, niin jospa se siitä, mutta minua ei kiinnosta tämä paskan jankkaaminen enää enempää.

Lue lisää

UIhan en ymmärtänyt jälleenkään.

Olen pahoillani, jos sait kuvan, että pennun pureminen olisi minulle ongelma. Sitä se ei kuitenkaan ole, koska pidän käteni ylhäällä, eli nätykkimiset eivät osu paljaaseen ihoon.

Jos tällä pasltalla voi keskustella vain kun on ongelmia, niin toki, jatkakaa. Etsikää myös ongelmia sieltä missä niitä ei ole. Minua taas kiinnostaisi vain se, että saako kuvan, että ihminen pelkää koiraansa jos se ei anna sen purra.

Ja toki tartuin myös siihen, että joistakin on erikoista, että pentu koira näykkii... Mielenkiintoinen näkökulma; tavallisesta asiasta tehdään ongelma.

... kirjoitti:

UIhan en ymmärtänyt jälleenkään.

Olen pahoillani, jos sait kuvan, että pennun pureminen olisi minulle ongelma. Sitä se ei kuitenkaan ole, koska pidän käteni ylhäällä, eli nätykkimiset eivät osu paljaaseen ihoon.

Jos tällä pasltalla voi keskustella vain kun on ongelmia, niin toki, jatkakaa. Etsikää myös ongelmia sieltä missä niitä ei ole. Minua taas kiinnostaisi vain se, että saako kuvan, että ihminen pelkää koiraansa jos se ei anna sen purra.

Ja toki tartuin myös siihen, että joistakin on erikoista, että pentu koira näykkii... Mielenkiintoinen näkökulma; tavallisesta asiasta tehdään ongelma.

Lue lisää

Tuosta olettamastasi olettamastani väkivaltaisuudesta, vielä pakko lisätä, jottei jää väärinkäsitystä. En siis vertaamalla mieheni toimintaa sinuun, mitenkään maininnut, että mieheni olisi väkivaltainen koirille.

Mieheni ongelma on siis tämä; hänestä koiran häiritsevään käyttäytymiseen, kuten käteen hyökkimiset tulee reakoida, eikä antaa mennä vain -kuten minä (suojaan siis itseni, jotten joudu antamaan koiralle huomiota käytöksestä). Mieheni keino on yleensä alkaa karjumaan ei ja lisäksi tekee juuri tuota mitä sinäkin: tarttuu koiraa kuonosta kiinni ja työntää pois. Tämä on johtanut siihen, että koiran käsittely on epäloogista:Koiraa kutsutaan ja innostetaan ja kun se tulee mieheni luokse pentumaisen riehakkaaseen tapaan sille aletaan karjua ei ja tönimään pois... Itse kyselen silloin, oliko tarkoitus että se koira tuli vai ettei olisi tullut? Tällaisesta epäloogisuudesta (monissa muissakin tilanteissa siis sama: epäonnistumiset pitää hänestä noteerata) on aiempien koirien kohdalla seurannut esimerkiksi sellaista, että koirat eivät noteeraa mieheni käskyjä; hän joutuu siis toistelemaan käskyjä ja lisäksi pitämään makupalan tai lelun esillä, jotta koirat ovat yleensäkin kiinnostuneet kuuntelemaan mitä hän käskee... Ja tällä lopputuloksellahan ei esimerkiksi tokossa pitkälle edetä. Ja sitä kysyin; onko sinulle ilmennyt samaa ongelmaa?

... kirjoitti:

Tuosta olettamastasi olettamastani väkivaltaisuudesta, vielä pakko lisätä, jottei jää väärinkäsitystä. En siis vertaamalla mieheni toimintaa sinuun, mitenkään maininnut, että mieheni olisi väkivaltainen koirille.

Mieheni ongelma on siis tämä; hänestä koiran häiritsevään käyttäytymiseen, kuten käteen hyökkimiset tulee reakoida, eikä antaa mennä vain -kuten minä (suojaan siis itseni, jotten joudu antamaan koiralle huomiota käytöksestä). Mieheni keino on yleensä alkaa karjumaan ei ja lisäksi tekee juuri tuota mitä sinäkin: tarttuu koiraa kuonosta kiinni ja työntää pois. Tämä on johtanut siihen, että koiran käsittely on epäloogista:Koiraa kutsutaan ja innostetaan ja kun se tulee mieheni luokse pentumaisen riehakkaaseen tapaan sille aletaan karjua ei ja tönimään pois... Itse kyselen silloin, oliko tarkoitus että se koira tuli vai ettei olisi tullut? Tällaisesta epäloogisuudesta (monissa muissakin tilanteissa siis sama: epäonnistumiset pitää hänestä noteerata) on aiempien koirien kohdalla seurannut esimerkiksi sellaista, että koirat eivät noteeraa mieheni käskyjä; hän joutuu siis toistelemaan käskyjä ja lisäksi pitämään makupalan tai lelun esillä, jotta koirat ovat yleensäkin kiinnostuneet kuuntelemaan mitä hän käskee... Ja tällä lopputuloksellahan ei esimerkiksi tokossa pitkälle edetä. Ja sitä kysyin; onko sinulle ilmennyt samaa ongelmaa?

Lue lisää

Jos mielestäsi koiria kohdellaan epäloogisesti(minun mielestäni aina huono juttu),niin mikset pistä miestäsi järjestykseen?Jos se sinua häiritsee.
Koittakaa nyt tehdä jotkut selkeät pelisäännöt.Jos oma mieheni kutsuisi pentua/ylipäätään koiraa luokseen ja sitten karjuisi sille ja työntelisi pois,niin kyllä joutuis ukkokin koulutukseen ja sassiin.Ja siinä koulutuksessa ei nameja jaeltaisi :D

... kirjoitti:

Tuosta olettamastasi olettamastani väkivaltaisuudesta, vielä pakko lisätä, jottei jää väärinkäsitystä. En siis vertaamalla mieheni toimintaa sinuun, mitenkään maininnut, että mieheni olisi väkivaltainen koirille.

Mieheni ongelma on siis tämä; hänestä koiran häiritsevään käyttäytymiseen, kuten käteen hyökkimiset tulee reakoida, eikä antaa mennä vain -kuten minä (suojaan siis itseni, jotten joudu antamaan koiralle huomiota käytöksestä). Mieheni keino on yleensä alkaa karjumaan ei ja lisäksi tekee juuri tuota mitä sinäkin: tarttuu koiraa kuonosta kiinni ja työntää pois. Tämä on johtanut siihen, että koiran käsittely on epäloogista:Koiraa kutsutaan ja innostetaan ja kun se tulee mieheni luokse pentumaisen riehakkaaseen tapaan sille aletaan karjua ei ja tönimään pois... Itse kyselen silloin, oliko tarkoitus että se koira tuli vai ettei olisi tullut? Tällaisesta epäloogisuudesta (monissa muissakin tilanteissa siis sama: epäonnistumiset pitää hänestä noteerata) on aiempien koirien kohdalla seurannut esimerkiksi sellaista, että koirat eivät noteeraa mieheni käskyjä; hän joutuu siis toistelemaan käskyjä ja lisäksi pitämään makupalan tai lelun esillä, jotta koirat ovat yleensäkin kiinnostuneet kuuntelemaan mitä hän käskee... Ja tällä lopputuloksellahan ei esimerkiksi tokossa pitkälle edetä. Ja sitä kysyin; onko sinulle ilmennyt samaa ongelmaa?

Lue lisää

Sanoin että kun koira puri minua, otin kuonosta kiinni ja irrotin hampaat itsestäni rääkymättä ja säpsymättä - tämä luonnollisestikin tarkoittaa myös sitä, että en työntänyt sitä pois tai karjunut ei... Nämäkin tilanteissa, kun EN ollut kutsunut sitä luokseni, vaan se kävi kimppuun ihan muuten vaan leikillään... Kuten sanoin - oli hankala pentu ja kova puremaan. Mutta eipä tästä enempää, sillä tämänkin varmaan väännät päälaelleen.

Häh... kirjoitti:

Sanoin että kun koira puri minua, otin kuonosta kiinni ja irrotin hampaat itsestäni rääkymättä ja säpsymättä - tämä luonnollisestikin tarkoittaa myös sitä, että en työntänyt sitä pois tai karjunut ei... Nämäkin tilanteissa, kun EN ollut kutsunut sitä luokseni, vaan se kävi kimppuun ihan muuten vaan leikillään... Kuten sanoin - oli hankala pentu ja kova puremaan. Mutta eipä tästä enempää, sillä tämänkin varmaan väännät päälaelleen.

Lue lisää

Kuinkas sitten kun kutsuit luokse ja puri silloin? Roikutit vain käsiäsi alhaalla ja purit hammasta?

molossi kirjoitti:

Jos mielestäsi koiria kohdellaan epäloogisesti(minun mielestäni aina huono juttu),niin mikset pistä miestäsi järjestykseen?Jos se sinua häiritsee.
Koittakaa nyt tehdä jotkut selkeät pelisäännöt.Jos oma mieheni kutsuisi pentua/ylipäätään koiraa luokseen ja sitten karjuisi sille ja työntelisi pois,niin kyllä joutuis ukkokin koulutukseen ja sassiin.Ja siinä koulutuksessa ei nameja jaeltaisi :D

Lue lisää

Olen kyllä ekrtonut,e ttä itselleen siinä kuoppaa kaivelee, minun ja koirien väliseen suhteeseen ei vaikuta mitenkään...

Aina niinä hetkinä kuns e noituu, kun koira ei tottele pääsen asiasta näpäyttämään...

... kirjoitti:

Kuinkas sitten kun kutsuit luokse ja puri silloin? Roikutit vain käsiäsi alhaalla ja purit hammasta?

Lainaan itseäni... "Kuten sanoin - ensimmäinen siis IHAN ENSIMMÄINEN asia minkä olen AINA koirilleni opettanut ennenkuin MITÄÄN MUUTA alan edes kuvitella opettavani on, miten ruoka otetaan kädestä sievästi purematta. Tämä menee koirilla jotenkin niin veriin, että vaikka se kuinka vauhdilla tulisi luokse, vaikka tilanne olisi kuinka jännittävä, se ei pure sormista, kun namia sille tarjoan, vaan ottaa sen keveästi ja sievästi"

Siis mullahan oli tietysti nami valmiina kädessä, ja koira haistoi sen lähelle tulessa, tiesikin varmasti että kun kutsun ja tulee luokse, saa namin - joten osasi odottaa ja käyttäytyä sen mukaisesti... Jos olisi kuitenkin purrut, olisin pitänyt kädet alhaalla ja turvan tukossa. Sitten irrottanut hiljaa ja rauhallisesti hampaat itsestäni, mutta korostettakoon vielä, että EN olisi karjunut ja työntänyt koiraa pois. Joko meni jakeluun, vai vieläkö on jotain epäselvää? No meni tai ei, niin en jaksa sulle enempää vastailla... Mutta edelleen ihmettelen, että nainen joka on synnyttänyt jaksaa pitää jotain koiranpennun puremia niin tavattoman kivuliaina, että vetää jotain älytöntä pelle -showta kun koiranpentu näykkii.

... kirjoitti:

Olen kyllä ekrtonut,e ttä itselleen siinä kuoppaa kaivelee, minun ja koirien väliseen suhteeseen ei vaikuta mitenkään...

Aina niinä hetkinä kuns e noituu, kun koira ei tottele pääsen asiasta näpäyttämään...

Lue lisää

"Aina niinä hetkinä..."
Minua kyllä nyt vähän ihmetyttää,että kun olet kovasti vastaan johtajuusajatteluakin kaikin tavoin,koet sen suurinpiirtein väkivaltaiseksi ja annat itsestäsi hyvinkin positiivisen vahvistamisen kannattajan kuvan,melkeinpä totaalisesti(positiivinen koulutus/palkitseminen minusta hieno juttu),niin en voi oikein ymmärtää,miksi kuitenkin sallit miehesi kiusata pentuanne...
Ei meillä saa koiria kiusata vieraat,eikä oma väki.

molossi kirjoitti:

"Aina niinä hetkinä..."
Minua kyllä nyt vähän ihmetyttää,että kun olet kovasti vastaan johtajuusajatteluakin kaikin tavoin,koet sen suurinpiirtein väkivaltaiseksi ja annat itsestäsi hyvinkin positiivisen vahvistamisen kannattajan kuvan,melkeinpä totaalisesti(positiivinen koulutus/palkitseminen minusta hieno juttu),niin en voi oikein ymmärtää,miksi kuitenkin sallit miehesi kiusata pentuanne...
Ei meillä saa koiria kiusata vieraat,eikä oma väki.

Lue lisää

Olen johtajuusajattelua vastaan itse. Pidän jollakin tasolla koiran kiusaamisena -tai ainakin ääliömäisenä- sitä,e ttä koiran kanssa toimitaan epäloogisesti.

Kuitenkaan, jos joku toimii niin, m itäpä minä siihen puuttumaan. Toki kerron oman näkemykseni, miten minusta olisi fiksumpaa toimia, mutta enhän minä tositen ihmisten puolesta ratkaisua tee siitä mikä on heidän ajatusmaailmansa.

Minä eläinrakkaana ihmisenä en pidä myöskään metsästyksestä, mutta mieheni päättää ihan itse harrastuksistaan ja tekee sen ihan sen pohjalta mistä hän itse pitää.

Häh... kirjoitti:

Lainaan itseäni... "Kuten sanoin - ensimmäinen siis IHAN ENSIMMÄINEN asia minkä olen AINA koirilleni opettanut ennenkuin MITÄÄN MUUTA alan edes kuvitella opettavani on, miten ruoka otetaan kädestä sievästi purematta. Tämä menee koirilla jotenkin niin veriin, että vaikka se kuinka vauhdilla tulisi luokse, vaikka tilanne olisi kuinka jännittävä, se ei pure sormista, kun namia sille tarjoan, vaan ottaa sen keveästi ja sievästi"

Siis mullahan oli tietysti nami valmiina kädessä, ja koira haistoi sen lähelle tulessa, tiesikin varmasti että kun kutsun ja tulee luokse, saa namin - joten osasi odottaa ja käyttäytyä sen mukaisesti... Jos olisi kuitenkin purrut, olisin pitänyt kädet alhaalla ja turvan tukossa. Sitten irrottanut hiljaa ja rauhallisesti hampaat itsestäni, mutta korostettakoon vielä, että EN olisi karjunut ja työntänyt koiraa pois. Joko meni jakeluun, vai vieläkö on jotain epäselvää? No meni tai ei, niin en jaksa sulle enempää vastailla... Mutta edelleen ihmettelen, että nainen joka on synnyttänyt jaksaa pitää jotain koiranpennun puremia niin tavattoman kivuliaina, että vetää jotain älytöntä pelle -showta kun koiranpentu näykkii.

Lue lisää

Ok. No niin entäs ne jotka eivät ole odottaneet, että koira on lopettanut näykkimisensä ja alkaneet opettaa koiralleen jotain muutakin sitä odotellessa?

Toissailtana kävin lenkillä. Mietin näykkistä. Normaalisti kun olemme lenkillä tapahtuu siis näin. Kävelemme, koira pysähtyy haistelemaan jotain, jää siis taakseni, sitten huomaa minun edenneen, ottaa kiinni, hyppää ja näykkäisee kädestä ja jatkaa matkaansa. Yleensä siis näykkäisy kohdistunut esim takin helmaan, koska käteni on jo tuossa vaiheessa niskan takana. Koska näykkiminen on nyt vähentynyt, koira usein vain loikkaa ohittaessaan, päätin kokeilla pitää kädet alhaalla. Se oli jännittävä tunne, kuulen koiran lähestyvän laukan ja kiihtyneen hengityksen läähätyksen, sitten tulee se rytmin vaihto kun valmistautuu pomppuun... Pidin käteni alhaalla, vedin käsiä ylöspäin hihassa, että ranteet ovat takin suojissa ja sormet visusti nyrkissä, ettei sormi jää hampaiden väliin. Koira pomppasi ja se vain kosketti kuonollaan kättä ja jatkoi matkaansa. Aloituksen kirjoittamisesta on pari viikkoa, paljon siis on edetty siitä, koska silloin vielä näykkäisi aina kaikesta ulottuvilla olevasta. Tosin tässä iässä kaksi viikkoakin on erittäin pitkä aika oppia asioita. Ilman selkeää tarkoitusta tehdä muutoin, pidän kuitenkin yhä kädet aina ylhäällä.

Jalkoihin kohdistuvan kiinnsotuksen koira on lopettanut jo kokonaan, on tajunnut, että lopetan huomion antamisen heti kun jää jalkoihin hyppimään ja pomppimaan ja pureskelemaan, siksi suunnan vaihtoja ei ole tarvinnut enää tehdä. Ainut ongelma edelleen on kun puutarha käusi on parhaillaan, esimerkiksi kastelukannun kantaminen rannasta kasvihuoneelle pihan l'äpi, siinä edelleen akstutaan moelmmat, ksoka koira vetää aivan villinä kastelukannua kohtaan. Samaa ongelmaa on jo kannan lasta, silloin on askelten alla pomppimassa. Kuitenkin tällainen tavan kävely jo onnistuu, koira osaa tehdä jo muita koiramaisia juttujaan minun kävellessäni eikä ole kiinni vain kävelyssäni..

Ikää sillä on nyt nelisen kuukautta ja olen tyytyväinen että montaa muutakin juttua on sen kanssa jo harjoiteltu, vaikka se on edelleen näykkimisikäinen... Oleellisimmat asiat, kuten luoksetuleminen, kontaktin otto, käteen luovuttaminen ja toiminnasta luopuminen alkavat olla hallussa. kahta ensimmäistä minä tarvitsen omiin harrastuksiini, kaksi viimeistä pääasiassa siis metsästyskäyttöä varten, eli se antaa luovutuksen varmasti käteen ja se ei hyökkää, vaikka seisoo, vaan muuttaa tärisevän innostuksensa suuntaa muualle (ottaa siis nimestään kontaktin minuun), tätä on harjoiteltu niin innollaan hyökkiä lapsen kuin lintujenkin avulla.

Ei siinä mitään, koirallehan voi opettaa asioista koko ikänsä, vaikka ei näitäkään asioita vielä oltaisi harjoiteltu. Itse vaan olen sen verran laiska, etten jaksa sitten opettaa uutta sen tilalle kun on jotain jo itse oppinut (kuten seisomaan linnun ja sitten hyökkämään linnun perään), vaan ajatellut pääseväni helpommalla, kun opetan nyt jo alusta asti oikeat tavat.... (Ok, se on näykkimisikäinen, eli se puree aivan taatusti minua kun kutsun sen seisomasta -aivan tajuton vire- luokseni, mutta ajatellut että on kuin perse-edellä puuhun kiipeäisi jos sen annan nyt purkaa sen intonsa niihin lintuihin hyökkimällä linnun päälle...)

Kummallisen moni "koirankasvattaja" luulee omaavansa vahvan auktoriteetin.
Todellisuudessa kovin moni näistä kasvattajista on vain itseriittoisia pomottajia, joille lähipiiri lähinnä naureskelee huvittuneesti ja antaa hänen elää illuusiossaan.

... kirjoitti:

Olen johtajuusajattelua vastaan itse. Pidän jollakin tasolla koiran kiusaamisena -tai ainakin ääliömäisenä- sitä,e ttä koiran kanssa toimitaan epäloogisesti.

Kuitenkaan, jos joku toimii niin, m itäpä minä siihen puuttumaan. Toki kerron oman näkemykseni, miten minusta olisi fiksumpaa toimia, mutta enhän minä tositen ihmisten puolesta ratkaisua tee siitä mikä on heidän ajatusmaailmansa.

Minä eläinrakkaana ihmisenä en pidä myöskään metsästyksestä, mutta mieheni päättää ihan itse harrastuksistaan ja tekee sen ihan sen pohjalta mistä hän itse pitää.

Lue lisää

"Kuitenkaan,jos joku toimii niin..." Hieman erikoinen asenne.Kyllä minä puuttuisin.En hyväksy minkäänlaista kiusaamista.Oli sitten millaiset ajatusmaailmat tahansa.Kiusaamista ei voi millään puolustella...
En nyt vaan millään ymmärrä,miten voi tuomita jokin toimintatapa,siis toimintatapa itsessään, yleisesti ottaen,vaikka ei tiedä miten kaikki sitä edes toteuttaa tai sen käsittää.
Silti hyväksyy ihan näkemänsä tekemisen eli koiran kiusaamisen,omassa perheessäkin...
Hyväksymistä se on,jos antaa sen tapahtua.
Eläinrakkauteen ei kuulu eläimen kiusaaminen fyysisesti tai henkisesti,eikä sen hyväksyminen.

molossi kirjoitti:

"Kuitenkaan,jos joku toimii niin..." Hieman erikoinen asenne.Kyllä minä puuttuisin.En hyväksy minkäänlaista kiusaamista.Oli sitten millaiset ajatusmaailmat tahansa.Kiusaamista ei voi millään puolustella...
En nyt vaan millään ymmärrä,miten voi tuomita jokin toimintatapa,siis toimintatapa itsessään, yleisesti ottaen,vaikka ei tiedä miten kaikki sitä edes toteuttaa tai sen käsittää.
Silti hyväksyy ihan näkemänsä tekemisen eli koiran kiusaamisen,omassa perheessäkin...
Hyväksymistä se on,jos antaa sen tapahtua.
Eläinrakkauteen ei kuulu eläimen kiusaaminen fyysisesti tai henkisesti,eikä sen hyväksyminen.

Lue lisää

Siis mielestäsi minun pitäisi alkaa tuomitsemaan hyvin yleinen koirien kouluttamistapa, eli negatiivisen palautteen antaminen koiran väärästä käyttäytymisestä?

... kirjoitti:

Siis mielestäsi minun pitäisi alkaa tuomitsemaan hyvin yleinen koirien kouluttamistapa, eli negatiivisen palautteen antaminen koiran väärästä käyttäytymisestä?

No etkös sitten tee jo niin kaikkien muiden kohdalla paitsi miehesi? Muitahan paheksut ja tuomitset muutenkin, jos käyttävät "väärää" sanaa kuvatessaan asioita, ja sun mielestä kaikki muut on hulluja rääkkääjiä ja koirien kiusaajia, ja itse ilmeisesti sitten asut sellaisen kanssa, ja suhtaudut siihen olankohautuksella... Teidän isäntä, tuo mahtava metsämies saa vissiin tehdä mitä vaan, että sinä pääset naisellisesti näpäyttämään, vaikkei sillä mitään vaikutusta olekaan -eikä se sua haittaakaan, kun se on eri asia, kun se on teidän "isäntä"... mutta jos joku sanoo sanan johtaja, niin alkaa kauhea kitinä tällä palstalla, ja heti on rääkkääjä ja paha ihminen.

... kirjoitti:

Siis mielestäsi minun pitäisi alkaa tuomitsemaan hyvin yleinen koirien kouluttamistapa, eli negatiivisen palautteen antaminen koiran väärästä käyttäytymisestä?

Ylipäätään minulle on aivan sama,mikä on yleinen tai missä määrin jotain tehdään.Tai vaikka olisi yleisesti hyväksyttykin.
JOS itse olen sitä mieltä,että se on väärin.Ja koiran kiusaaminen on väärin.Ja meillä se on ollut ihan selvä asia aina.Mitään tekemistä kun ei ole kouluttamisella ja koiran härnäämisellä keskenään.
Minun mielestäni tuossa ei ole edes mitään kouluttamista.Vai mitä tuossa koulutetaan?
Luoksetuloa vai mitä?En todellakaan ymmärrä.Jos opetetaan luoksetuloa,niin ei tuo ole edes pakotteen kanssa opettamista,vaan pelkästään epäloogista toimintaa ja siinä menee jo kiusaamisen puolelle.
Siis ensin kutsutaan koiraa ja kun se tulee eli tottelee niinkuin pitää,niin sitten sitä rangaistaan siitä o_O
Olet koulutusohjaaja,olet sanonut.Jos luoksetuloharjoituksessa ryhmässäsi joku tekee/haluaa tehdä niin,että kutsuu ensin koiraa ja sitten karjuu sille,ja työntääkin sitten pois,niin sallitko/sallisitko sen?

Ja ylipäätään,itse olen sitä mieltä,että jos/kun käytetään negatiivisen palautetta tai pakotetta,SE kuuluu tehdä loogisesti ja oikeassa kohtaan vähintäänkin.

molossi kirjoitti:

Ylipäätään minulle on aivan sama,mikä on yleinen tai missä määrin jotain tehdään.Tai vaikka olisi yleisesti hyväksyttykin.
JOS itse olen sitä mieltä,että se on väärin.Ja koiran kiusaaminen on väärin.Ja meillä se on ollut ihan selvä asia aina.Mitään tekemistä kun ei ole kouluttamisella ja koiran härnäämisellä keskenään.
Minun mielestäni tuossa ei ole edes mitään kouluttamista.Vai mitä tuossa koulutetaan?
Luoksetuloa vai mitä?En todellakaan ymmärrä.Jos opetetaan luoksetuloa,niin ei tuo ole edes pakotteen kanssa opettamista,vaan pelkästään epäloogista toimintaa ja siinä menee jo kiusaamisen puolelle.
Siis ensin kutsutaan koiraa ja kun se tulee eli tottelee niinkuin pitää,niin sitten sitä rangaistaan siitä o_O
Olet koulutusohjaaja,olet sanonut.Jos luoksetuloharjoituksessa ryhmässäsi joku tekee/haluaa tehdä niin,että kutsuu ensin koiraa ja sitten karjuu sille,ja työntääkin sitten pois,niin sallitko/sallisitko sen?

Ja ylipäätään,itse olen sitä mieltä,että jos/kun käytetään negatiivisen palautetta tai pakotetta,SE kuuluu tehdä loogisesti ja oikeassa kohtaan vähintäänkin.

Lue lisää

Sallisinko siis jonkun muun tehdä epäloogisesti koiransa kanssa jos tahtoo koultusohjaajana? kyllä. En mahda mitään sille mitä ihmsiet tekevät. Jos väkivaltaa niin sitten saamme puuttua. Muuten ei ole halua eikä valtaa mennä sanomaan,e ttä teet muuten päin persettä ja noin ei saa tehdä, vaan edelleen voin vain kertoa oman näkökulmani ja yrittää valaista koiran näkökulmaa (miten koira asdian näkee), en pysty ihmiseltä kuitenkaan kieltämään tekemistä jos haluaa silti toimia niin. Jos sama koirakko käy pidempään ja myöhemmin on luoksetuloissa tai muissa ongelmia, jotka voivat johtua juuri tästä epäloogisuudesta, niin pääsen myös heille sanomaan "huomaatko nyt sen mistä on ollut puhetta?". Mutta en voi koulutusohjaajanakaan päättää miten ihmiset koiriaan kouluttaa.

Koska meillä ei ole yhtenäisiä ryhmiä ja koulutusohjaajat ovat vapaaehtoisia, joilla on erilaisia näkökulmia, tiedän, että joillekin tämä tyyli on ihan opetettu. Esim: koira törmää haaroihin luoksetullessaan vauhdilla, olen kuullut koulutusohjaajan neuvovan, että polvi eteen tai jos koira innostuu seuratessa pomppimaan ja hyppimään (eli nuori koira vielä, joka ei malta pitää neljää tassua maassa kun innostuu ohjaajastaan) on annettu ohjetta kieltää tai jopa kiskoa hihnasta kun koira pomppii, vaikka sillä vain pomppiessa on hyvä kontakti... Siksi ainakin minä yritän ekrtoa aina uusille ihmisille,e ttä olemme erialisia ihmisiä, joilla on erilainen ajatusmaailma asioista ja jokainen valitsee oman koiransa kohdalle ihan itse tyylinsä. Itse pyrin perustelemaan omia opetuksiani mahdollisimman hyvin ja näin toivoa, että juuri se tyyli on se minkä ihmiset valitsevat.

... kirjoitti:

Sallisinko siis jonkun muun tehdä epäloogisesti koiransa kanssa jos tahtoo koultusohjaajana? kyllä. En mahda mitään sille mitä ihmsiet tekevät. Jos väkivaltaa niin sitten saamme puuttua. Muuten ei ole halua eikä valtaa mennä sanomaan,e ttä teet muuten päin persettä ja noin ei saa tehdä, vaan edelleen voin vain kertoa oman näkökulmani ja yrittää valaista koiran näkökulmaa (miten koira asdian näkee), en pysty ihmiseltä kuitenkaan kieltämään tekemistä jos haluaa silti toimia niin. Jos sama koirakko käy pidempään ja myöhemmin on luoksetuloissa tai muissa ongelmia, jotka voivat johtua juuri tästä epäloogisuudesta, niin pääsen myös heille sanomaan "huomaatko nyt sen mistä on ollut puhetta?". Mutta en voi koulutusohjaajanakaan päättää miten ihmiset koiriaan kouluttaa.

Koska meillä ei ole yhtenäisiä ryhmiä ja koulutusohjaajat ovat vapaaehtoisia, joilla on erilaisia näkökulmia, tiedän, että joillekin tämä tyyli on ihan opetettu. Esim: koira törmää haaroihin luoksetullessaan vauhdilla, olen kuullut koulutusohjaajan neuvovan, että polvi eteen tai jos koira innostuu seuratessa pomppimaan ja hyppimään (eli nuori koira vielä, joka ei malta pitää neljää tassua maassa kun innostuu ohjaajastaan) on annettu ohjetta kieltää tai jopa kiskoa hihnasta kun koira pomppii, vaikka sillä vain pomppiessa on hyvä kontakti... Siksi ainakin minä yritän ekrtoa aina uusille ihmisille,e ttä olemme erialisia ihmisiä, joilla on erilainen ajatusmaailma asioista ja jokainen valitsee oman koiransa kohdalle ihan itse tyylinsä. Itse pyrin perustelemaan omia opetuksiani mahdollisimman hyvin ja näin toivoa, että juuri se tyyli on se minkä ihmiset valitsevat.

Lue lisää

"Sallisinko..." No on teillä lööperiä touhua,jos mitään ei voi koulutettaville sanoa...
Ensinnä,tuo käytös ei ole edes kouluttamista,kuten jo yllä kerroin.Se on koiran härnäämistä ja kiusaamista.Siksi kysyinkin,mitä tuolla tavalla on tarkoitus opettaa,kun en siitä mitään koulutusta saa.Vastausta en saanut...

"Mutta en voi..." Yhä edelleen melkoista touhua,jos et voi puuttua.Vai oletko yhä siis sitä mieltä,että miehesi tekeminen on koulutusta?Jos on mielestäsi sitä,niin mitä siinä koulutetaan koiralle?Mikä on pointti?Koulutuksessahan on aina pointti...

"...joilla on erilaisia näkökulmia.." No niinpä tuntuu olevan...
Itse en ole ikinä rangaissut koiraa luoksetulosta,enkä ole millään kentällä huomannut kenenkään muunkaan kouluttajan.
Minun ryhmässäni ei myöskään kukaan kiusaa koiraansa,minkään varjolla.Varmasti puutun,ja jos siitä syystä minut heivattaisiin,niin siitä vaan.

Ei millään pahalla,mutta kirjoituksesi sotii nyt itseä vastaan.Minusta sinulla oli ihan oma linja ja aatemaailma ennen,josta pidit kiinni,mikä on ihan ok.On se millaista tahansa(enkä nyt edes ihan huonoksi mielestäni kumminkaan sanoisi :D ),mutta nyt menee aika epäloogiseksi.
Joko et ymmärrä,mistä kirjoitan(saa tarkistaa,jos näin),tai et halua ymmärtää,tai sitten vaan yksinkertaisesti asiat riippuu siitä,KUKA ne tekee,onko ne hyväksyttäviä tai ei,jolloin selittelet niitä hyväksyttäviksi,tai ainakin suljet silmäsi...

... kirjoitti:

Minusta olisi hyvä musitaa,e ttä kesksutelupalstalla yleensä keskustellaan asioista, kukaan täällä ei ole arvailemassa toisen ikää, eikä muutakaan. noihin asioihinhan yleensä lähdetään sitten kuns anottava asiasta loppuu.

Itse olen muutaman jakson Stillwelliä katsellut silloin kun olen sattunut kanavalle, enkä ole huomannut pelkäämistä, kuten en pelkäämisen esittämsit'äkään.

Jos itse menisin taloon, jossa tietäisin esitiedoilla olevan ongelmallisesti käyttätyvän koiran, olettaisin, että vieraan tuleminen taloon on koiralle varmastikin ongelma, joko koira olisi agressiivinen tai riehakas. Ihan sama kumpaa, mutta käteni pitäisin ylhäällä, jottei kummankaan tapauksen iskut satu käsiini. Jos näkisin koiran menevän perheen lapsen kimppuun, niin pitäisin lapsen vanhempien asiana tehdä asialle jotain, ainakaan lisäämään innostustasta lähtemällä samaan painiin vieraan koiran kanssa en menisi tekemään. Karjahtaisin mahdollisesti myös "hei", lähinnä kiinnittääkseni vanhempien huomion tilanteeseen jos katselvat muualle. Mitä Stillwell teki jatkossa koiran kanssa en tiedä, mutta tuollaisen tilanteen nähtyäni itse (sen miljoona kertaa viimeaikoina, koska talossamme on pieni lapsi ja koiranpentu) alkaisin keskittyä siihen, miten koiran huomio suunnataan muualle ennakoivasti, kun näyttää tulevan sellainen tilanne. Eli lapsi ottaa pallon käteensä ja lähtee juoksemaan, koira heristää päänsä pystyyn ja katsoo kiinnostuneesti -> miten sillä hetkellä imaisen koiran huomion itseeni lapsen tai pallon sijasta, kunnes koiran kanssa on työstetty niin pitkälle, että se pysyy perusrauhallisena, teki lapsi mitä tahansa millä välineellä tahansa.

Kuitenkin nyt vielä se kysymys teille molemmille: mistä näkee että Stillwell pelkää, tosissaan tai esittää? Mitkä on ne eleet joista näin olette päätelleet?

Lue lisää

Ainakin sillä on ihan sellainen jähmettyny kauhun ilme naamallaan kun on vähänkään isompien koirien kanssa. Sitten se aina perääntyy ja huutaa ja huitoo. Se myös kammoaa koirien nuolaisuja, ja pitää niitä jotenki saastaisina elukoina. Onhan totta ettei se koiran suu maailman puhtain paikka ole, ja ne shaissea syö ja peppuaan nuolee jne. mutta jos koirien kanssa asuu, niin tietäähän sen jo ja luulis myös tottuneen. Sitäpaitsi sehän on tutkittu, että koirien mikrobit on hyväksi ihmisen terveydelle, ja jos vauva saa härkkiä koiran ruoka- ja vesikuppeja, sille tod. näk. ei kehity allergioita, eli koiran pöpöt suojelee kaikenlaisilta allergioilta ei pelkästään koira-allergialta. Mutta Victoriaa ällöttää, jos koira nuolee naamasta, tai vaikka edes kädestä.

molossi kirjoitti:

"Sallisinko..." No on teillä lööperiä touhua,jos mitään ei voi koulutettaville sanoa...
Ensinnä,tuo käytös ei ole edes kouluttamista,kuten jo yllä kerroin.Se on koiran härnäämistä ja kiusaamista.Siksi kysyinkin,mitä tuolla tavalla on tarkoitus opettaa,kun en siitä mitään koulutusta saa.Vastausta en saanut...

"Mutta en voi..." Yhä edelleen melkoista touhua,jos et voi puuttua.Vai oletko yhä siis sitä mieltä,että miehesi tekeminen on koulutusta?Jos on mielestäsi sitä,niin mitä siinä koulutetaan koiralle?Mikä on pointti?Koulutuksessahan on aina pointti...

"...joilla on erilaisia näkökulmia.." No niinpä tuntuu olevan...
Itse en ole ikinä rangaissut koiraa luoksetulosta,enkä ole millään kentällä huomannut kenenkään muunkaan kouluttajan.
Minun ryhmässäni ei myöskään kukaan kiusaa koiraansa,minkään varjolla.Varmasti puutun,ja jos siitä syystä minut heivattaisiin,niin siitä vaan.

Ei millään pahalla,mutta kirjoituksesi sotii nyt itseä vastaan.Minusta sinulla oli ihan oma linja ja aatemaailma ennen,josta pidit kiinni,mikä on ihan ok.On se millaista tahansa(enkä nyt edes ihan huonoksi mielestäni kumminkaan sanoisi :D ),mutta nyt menee aika epäloogiseksi.
Joko et ymmärrä,mistä kirjoitan(saa tarkistaa,jos näin),tai et halua ymmärtää,tai sitten vaan yksinkertaisesti asiat riippuu siitä,KUKA ne tekee,onko ne hyväksyttäviä tai ei,jolloin selittelet niitä hyväksyttäviksi,tai ainakin suljet silmäsi...

Lue lisää

Mitä epäloogisuudella ont arkoitus kouluttaa. Niin pitkälle kun minä ymmärrän sillä on tarkoitus kitkeä koiralta pois ei-toivottu käytös ja se tehdään puuttumalla ei-toivottuun käytökseen sillä hetkellä kun sitä esiintyy. Siis myös vaikka silloin kun koiraa on pyydetty tulemaan luokse ja se törmää jalkoihin tai pureskelee tullessaan, silloin sitä pitää kuulema kieltää siitä tekemisestä.

Mikä on pointti? Minsuta siinä on se pointti, että koiralle annetaan negatiivinen palaute, vaikka se tekee juuri sitä mitä pitikin, joidenkin mielestä taas pointti on sen toiminnan sivutuotteen /ei-toivottuun käytökseen puuttuminen.

"Itse en ole ikinä rangaissut koiraa luoksetulosta,enkä ole millään kentällä huomannut kenenkään muunkaan kouluttajan."

Onni sinulle. Minulle on tässäkin keskustelussa kehoitettu, että minun pitäisi kieltää koiraa puremasta, kun se edelleen näykkimisikäisenä kuuluu sen luoksetuloon. Kentällä ollessani tämän pennun kanssa minulle on ryhmää vetänyt koulutusohjaaja sanonut, että minun pitäisi kieltää koiran tajuton pomppiminen ja hyppiminen, vaikka se edelleen on ainut tapa jolla koira on kontaktissa kun liikun (osaa siis paikoillaan pitää kontaktin jo rauhallisesti, mutta liikkeelle lähtö saa edelleen intoutumaan)...Myös polvea eteen ohjeeseen olen törmännyt usein, sitäkin on jo kehoitettu minullekin tämän pennun kanssa, vaikka on niin pirun nuori vielä, koska se tulee aivan täydellä ja vauhti pysähtyy vasta jalkoihini.

Viktuuria kirjoitti:

Ainakin sillä on ihan sellainen jähmettyny kauhun ilme naamallaan kun on vähänkään isompien koirien kanssa. Sitten se aina perääntyy ja huutaa ja huitoo. Se myös kammoaa koirien nuolaisuja, ja pitää niitä jotenki saastaisina elukoina. Onhan totta ettei se koiran suu maailman puhtain paikka ole, ja ne shaissea syö ja peppuaan nuolee jne. mutta jos koirien kanssa asuu, niin tietäähän sen jo ja luulis myös tottuneen. Sitäpaitsi sehän on tutkittu, että koirien mikrobit on hyväksi ihmisen terveydelle, ja jos vauva saa härkkiä koiran ruoka- ja vesikuppeja, sille tod. näk. ei kehity allergioita, eli koiran pöpöt suojelee kaikenlaisilta allergioilta ei pelkästään koira-allergialta. Mutta Victoriaa ällöttää, jos koira nuolee naamasta, tai vaikka edes kädestä.

Lue lisää

Kauhistunut ilme, pakenee, huutaa ja huitoo.

Ok, jännä alan valinta, kun siis pelkää koriia. Minäkin pitäisin noita pelon merkkeinä...

... kirjoitti:

Mitä epäloogisuudella ont arkoitus kouluttaa. Niin pitkälle kun minä ymmärrän sillä on tarkoitus kitkeä koiralta pois ei-toivottu käytös ja se tehdään puuttumalla ei-toivottuun käytökseen sillä hetkellä kun sitä esiintyy. Siis myös vaikka silloin kun koiraa on pyydetty tulemaan luokse ja se törmää jalkoihin tai pureskelee tullessaan, silloin sitä pitää kuulema kieltää siitä tekemisestä.

Mikä on pointti? Minsuta siinä on se pointti, että koiralle annetaan negatiivinen palaute, vaikka se tekee juuri sitä mitä pitikin, joidenkin mielestä taas pointti on sen toiminnan sivutuotteen /ei-toivottuun käytökseen puuttuminen.

"Itse en ole ikinä rangaissut koiraa luoksetulosta,enkä ole millään kentällä huomannut kenenkään muunkaan kouluttajan."

Onni sinulle. Minulle on tässäkin keskustelussa kehoitettu, että minun pitäisi kieltää koiraa puremasta, kun se edelleen näykkimisikäisenä kuuluu sen luoksetuloon. Kentällä ollessani tämän pennun kanssa minulle on ryhmää vetänyt koulutusohjaaja sanonut, että minun pitäisi kieltää koiran tajuton pomppiminen ja hyppiminen, vaikka se edelleen on ainut tapa jolla koira on kontaktissa kun liikun (osaa siis paikoillaan pitää kontaktin jo rauhallisesti, mutta liikkeelle lähtö saa edelleen intoutumaan)...Myös polvea eteen ohjeeseen olen törmännyt usein, sitäkin on jo kehoitettu minullekin tämän pennun kanssa, vaikka on niin pirun nuori vielä, koska se tulee aivan täydellä ja vauhti pysähtyy vasta jalkoihini.

Lue lisää

"Siis myös vaikka silloin..." "Kuulemma".Ei kaikkea "kuulemma"-juttuja tarvi hyväksyä.
Kyllä minäkin olen kaikennäköistä "kuulemma-juttua"kuullut,mutta ei ne sen hyväksyttävämmäksi minulle tule,riippuen siitä,ketä sitä "kuulemma" mieltä on ;)
Siinä yksi pointti.

"Minusta siinä on se pointti,että ..."Ja sinä hyväksyt siis sen(öh,joiltakin...),että koiralle annetaan negatiivinen palaute,vaikka se tekee juuri kuten pitääkin o_O
Hyväksyttyä kiusaamista opetuksen varjolla,häh.Kyllä kauas pistelee nyt positiivisen kouluttamisen ja vahvistamisen ideologiasta...

"Minulle on tässäkin keskustelussa..." Jaa.En ota kantaa,mitä tarkalleen muut on sanoneet.Omista vaan.Ja minun pointti yhä on,että ei tarvi toppahousuissa sisällä kulkea.Koiran voi opettaa jo pienestä olematta käymään kiinni ihmiseen,eikä tokossa kilpailu siitä kärsi...

"Kentällä ollessani..."Niin monenlaisia mielipiteitähän löytyy...Jokusia oletkin jo kirjoittanut omalta kentältäsi...

Pakko vielä vielä sanoa,että niin kauan kun hyväksyt epäloogista käytöstä/kiusaamista kotonasi,niin älä koskaan ota tyypillistä molossikoiraa ainakaan,edes vahingossa.Kaikille ei tuollainen kohtelu "sovi".Tosin vaikka tuntuisi "sopivankin" jollekkin,tai pikemmin kestävän,niin itse en yhä edelleen sitä hyväksy.Keltään...
Ja eikä taida kuulua siihen positiiviseen vahvistamiseenkaan...

molossi kirjoitti:

"Siis myös vaikka silloin..." "Kuulemma".Ei kaikkea "kuulemma"-juttuja tarvi hyväksyä.
Kyllä minäkin olen kaikennäköistä "kuulemma-juttua"kuullut,mutta ei ne sen hyväksyttävämmäksi minulle tule,riippuen siitä,ketä sitä "kuulemma" mieltä on ;)
Siinä yksi pointti.

"Minusta siinä on se pointti,että ..."Ja sinä hyväksyt siis sen(öh,joiltakin...),että koiralle annetaan negatiivinen palaute,vaikka se tekee juuri kuten pitääkin o_O
Hyväksyttyä kiusaamista opetuksen varjolla,häh.Kyllä kauas pistelee nyt positiivisen kouluttamisen ja vahvistamisen ideologiasta...

"Minulle on tässäkin keskustelussa..." Jaa.En ota kantaa,mitä tarkalleen muut on sanoneet.Omista vaan.Ja minun pointti yhä on,että ei tarvi toppahousuissa sisällä kulkea.Koiran voi opettaa jo pienestä olematta käymään kiinni ihmiseen,eikä tokossa kilpailu siitä kärsi...

"Kentällä ollessani..."Niin monenlaisia mielipiteitähän löytyy...Jokusia oletkin jo kirjoittanut omalta kentältäsi...

Pakko vielä vielä sanoa,että niin kauan kun hyväksyt epäloogista käytöstä/kiusaamista kotonasi,niin älä koskaan ota tyypillistä molossikoiraa ainakaan,edes vahingossa.Kaikille ei tuollainen kohtelu "sovi".Tosin vaikka tuntuisi "sopivankin" jollekkin,tai pikemmin kestävän,niin itse en yhä edelleen sitä hyväksy.Keltään...
Ja eikä taida kuulua siihen positiiviseen vahvistamiseenkaan...

Lue lisää

Eit arvii hyväksyä ei, mutta silti jos jollakin on antaa joku perustelu sille miksi tekee, niinkuin tekee, niin ei kaim sille mitään voi jos hän ei aio perustelujaan muuttaa.

""Minusta siinä on se pointti,että ..."Ja sinä hyväksyt siis sen(öh,joiltakin...),että koiralle annetaan negatiivinen palaute,vaikka se tekee juuri kuten pitääkin o_O"

Hyväksyn? nyt varmaan sinun pitäisi kertoa mitä tarkouittaa hyväksyminen? Minä tiedän miksi juoku jotain tekee, itse en toimisi niin ja siksi yritän puhua sen puolesta,e ttei niin tehtäisi, mutten pysty muuttamaan ihmisen ajatusmaailmaa, jos hän ei sitä halua muuttaa. Joo, ehkä se on hyväksymistä, jos tarkoittaa sitä, että ymmärrän, että myös muita ajatusmaailmoja on olemassa.

"Ja minun pointti yhä on,että ei tarvi toppahousuissa sisällä kulkea"

mä en tiedä kuka lähtökohtaisesti on sisällä toppahousuissa kulkenut. Meillä koira on aloituksen kirjoitamisenkin aikaan siis ollut jo rauhallinen aina sisällä. ulkona ollaan taas harjoiteltu kiinteää luoksetuloa ja silloin olen saanut puremia haaruksiini, jotka eivät ole häirinneet, ksoka olen suojautunut vaatetuksella. Muta hyvä,e ttä palattiin taas takaisin lähemmäksi aloitusta. Ymmärrän edellisen siis niin,e tti sinun koirasi ole koskaan purreet sinua tullessaan haaruksiisi? Miten tämä on käytännössä siis toiminut; eivätkö koirasi ole olleet yleensäkään innoissaan näykkijöitä vai ovatko ne olleet jo sen ikäöisiä kun olette harjoitelleet,e ttä näykkiminen on taaksejäänyttä elämää? Vai oletko kieltänyt niitä näykkimsiestä? (Niin, et varmaan, koska tällöinhän luoksetulo olisi päätynyt negatiiviseen palautteeseen)

"Koiran voi opettaa jo pienestä olematta käymään kiinni ihmiseen,eikä tokossa kilpailu siitä kärsi..."

Ennekuin koira ons en oppinut..? Mitä silloin?

Minulla on ollut nyt kolme koiran pentua. Ensimmäisen en musita näykkineen koskaan. Toinen pureskeli/kalusi ihan tauotta puoli vuotiaaksi asti. Tämä kolmas kalusi jatkuvasti noin yhdeksän viikkoiseksi, sen jälkeen noin nelikuiseksi näykkäisi suunnilleen aina tullessaan luokse, nyt 4 ja opuoli kuisena ottaa enää muutamat intoutumiset päivässä. Otottaisnko siis kaikessa muussa opettamisessa ihan rauhassa sitä, että näykkimisikä on joskus ohi?

En ole molosseihin perehtynyt, mutta käsittääkseni niillä ei hirveästi suomessa metsästykäyttöä ole?

Minä tiedän,e ttei koiran kieltäminen jsotain kuulu positiiviseen vahvistamiseen. Siksi mm. omanikaan ei saa negatiivista eikä postiiivista palautetta esimerkiksi tavastaan näykkiä...

Häh... kirjoitti:

Sanoin että kun koira puri minua, otin kuonosta kiinni ja irrotin hampaat itsestäni rääkymättä ja säpsymättä - tämä luonnollisestikin tarkoittaa myös sitä, että en työntänyt sitä pois tai karjunut ei... Nämäkin tilanteissa, kun EN ollut kutsunut sitä luokseni, vaan se kävi kimppuun ihan muuten vaan leikillään... Kuten sanoin - oli hankala pentu ja kova puremaan. Mutta eipä tästä enempää, sillä tämänkin varmaan väännät päälaelleen.

Lue lisää

"Ei kai sille mitään voi..." Eli toisen sanoen,jos miehesi kannattaisi lapselle vitsan antamista jonkin ajatusmaailman mukaan,niin se olisi ok(ellet voisi sitä muuttaa)ilmeisesti myös,jos hän sen perustelee...

"Hyväksyn?" Se on hyväksymistä,jos sallit miehesi härnäävän/kiusaavan koiraa,etkä kiellä sitä.Samoin se on hyväksymistä,jos annat kentällä koiraa kohdella noin(kutsu-karjuminen-töniminen),etkä kiellä sitä.Ei tuolla mitään tekemistä ajatusmaaimoilla ole,et vaan halua viimekädessä kunnolla puuttua asiaan edes...

"mä en tiedä..." Ymmärsin väärin.Eli käsitin,että pidät niitä myös sisällä :D
Noh,korjataan tämä kohta eli jätetään tuo pito ulos siis.Eli ei tarvi pitää ulkona(kaan).

Ei ole purreet haaruksiin.On opetettu heti,ettei ihmiseen käydä kiinni.
Ja ei ole opetettu tuota TODELLAKAAN luoksetulon yhteydessä,VAAN erikseen tietenkin.MYÖS mieheni toiminut samoin,JOLTA en myöskään hyväksy epäloogista käytöstä tai koirankiusaamista.
On myös kielletty näykkimästä ihmistä,ja ei ole luoksetulo/tokoilu siitä kärsinyt.Ja kuten sanoin,pääasiassa omat rotuni on olleet niitä,joiden kanssa virheitä ei paremmin kannata tehdä ja ovat haasteellisia koulutettavia...
Ja EI ole luoksetulossa koskaan käytetty negatiivista palautetta tai kiusaamista.YHÄ edelleen,näykkimiseen puuttuminen harjoitellaan erikseen.

"Odottaisinko..." Se on ihan oma asiasi.Minä vaan toivoisin,että miehesi jättäisi koiran kiusaamisen ja tekisitte yhteiset pelisäännöt,jotka on loogiset.
Minä en ole odottanut,enkä odota.Eikä ole tarvinnut käyttää toppauksia,eikä "pelätä",ettei koira pelitä tokossa.

"En ole perehtynyt..."Ei ole,ei.Mutta varmaan ymmärsit pointin ;)

"Minä tiedän..." Siksihän minua ihmetyttääkin,että hyväksyt miehesi käytöksen,joka menee jo kiusaamisen puolelle,eikä ole mitään tekemistä edes kouluttamisen kanssa.
Myöskin hyväksyt sen koulutettaviltasi(jos haluavat).
Niin ja mielestäsi Vilanderkin on ok,vaikka johtajuusoppi kaikilla muilla (oli mitä oli)ei olekkaan...
Ristiriitaista,vai riippuuko asiat kuitenkin siitä mistä milloinkin roikkuu.Ainakin joidenkin kohdalla :D

molossi kirjoitti:

"Ei kai sille mitään voi..." Eli toisen sanoen,jos miehesi kannattaisi lapselle vitsan antamista jonkin ajatusmaailman mukaan,niin se olisi ok(ellet voisi sitä muuttaa)ilmeisesti myös,jos hän sen perustelee...

"Hyväksyn?" Se on hyväksymistä,jos sallit miehesi härnäävän/kiusaavan koiraa,etkä kiellä sitä.Samoin se on hyväksymistä,jos annat kentällä koiraa kohdella noin(kutsu-karjuminen-töniminen),etkä kiellä sitä.Ei tuolla mitään tekemistä ajatusmaaimoilla ole,et vaan halua viimekädessä kunnolla puuttua asiaan edes...

"mä en tiedä..." Ymmärsin väärin.Eli käsitin,että pidät niitä myös sisällä :D
Noh,korjataan tämä kohta eli jätetään tuo pito ulos siis.Eli ei tarvi pitää ulkona(kaan).

Ei ole purreet haaruksiin.On opetettu heti,ettei ihmiseen käydä kiinni.
Ja ei ole opetettu tuota TODELLAKAAN luoksetulon yhteydessä,VAAN erikseen tietenkin.MYÖS mieheni toiminut samoin,JOLTA en myöskään hyväksy epäloogista käytöstä tai koirankiusaamista.
On myös kielletty näykkimästä ihmistä,ja ei ole luoksetulo/tokoilu siitä kärsinyt.Ja kuten sanoin,pääasiassa omat rotuni on olleet niitä,joiden kanssa virheitä ei paremmin kannata tehdä ja ovat haasteellisia koulutettavia...
Ja EI ole luoksetulossa koskaan käytetty negatiivista palautetta tai kiusaamista.YHÄ edelleen,näykkimiseen puuttuminen harjoitellaan erikseen.

"Odottaisinko..." Se on ihan oma asiasi.Minä vaan toivoisin,että miehesi jättäisi koiran kiusaamisen ja tekisitte yhteiset pelisäännöt,jotka on loogiset.
Minä en ole odottanut,enkä odota.Eikä ole tarvinnut käyttää toppauksia,eikä "pelätä",ettei koira pelitä tokossa.

"En ole perehtynyt..."Ei ole,ei.Mutta varmaan ymmärsit pointin ;)

"Minä tiedän..." Siksihän minua ihmetyttääkin,että hyväksyt miehesi käytöksen,joka menee jo kiusaamisen puolelle,eikä ole mitään tekemistä edes kouluttamisen kanssa.
Myöskin hyväksyt sen koulutettaviltasi(jos haluavat).
Niin ja mielestäsi Vilanderkin on ok,vaikka johtajuusoppi kaikilla muilla (oli mitä oli)ei olekkaan...
Ristiriitaista,vai riippuuko asiat kuitenkin siitä mistä milloinkin roikkuu.Ainakin joidenkin kohdalla :D

Lue lisää

Laittomukksia en salli tpahtuvan. elis e siitä vitsasta. Siinä ei ole vastakkain minun ja mieheni maailmanaktsomukset vaan mieheni ja suomen laki.

"Ei tuolla mitään tekemistä ajatusmaaimoilla ole,et vaan halua viimekädessä kunnolla puuttua asiaan edes..."

No, no eipäs tehdä johtaopäätöksiä. minä puutun aina kertomalla oman näkökulmani.

".On opetettu heti,ettei ihmiseen käydä kiinni...Ja ei ole opetettu tuota TODELLAKAAN luoksetulon yhteydessä,VAAN erikseen tietenkin...On myös kielletty näykkimästä ihmistä,ja ei ole luoksetulo/tokoilu siitä kärsinyt."

Kuinka siis käytännössä? Epäloogisuudella, eli joskus kielletään pureminen, muttei suinkaan silloin jos puree houkuteltuna luoksetullessa?

".YHÄ edelleen,näykkimiseen puuttuminen harjoitellaan erikseen."

Ja YHÄ EDELLEEN: sitä odotellessa siis ei harjoitella mitään muuta kuten luoksetuloa?

"Minä en ole odottanut,enkä odota.Eikä ole tarvinnut käyttää toppauksia,eikä "pelätä",ettei koira pelitä tokossa." Nyt menee jo täysin ristiriitaiseksi.

Eli et ole odottanut, että näykkimisikä on ohi ja harjoitellut jo silloin luoksetuloa. koirasi eivät ole kuitenkaan näykkineet. Ja jos ovat näykkineet niiden näykkimiseen on puututtu? Siis mitä on tapahtnut, kun nyt oli jo aika monta erilaista juttua?

jos minä itse käytän punaisia vaatteita, en oleta miehenikin käyttävän. jos minä koulutan vain positiivisesti koiriani, en odota miehenikin niin tekevän. jos minä en pidä jääteleöstä, on aivan sama tykkääkö meheni, toki hyväksyn jos hän jääteleöä haluaa syödä,v aikka tise inhoankin...

Mutta nyt kiinnsotaisi tuo; kun kutsut näykkimisikäisen pennun luoksesi, purassee sinua haaruksesta, mitä teet? Yksi nolla, selkeä vastaus: opetatko että sinua ei sa puraista vai jätätkö noteeraamatta? Koska olet jo molempia tähäna sti kertonut, niin nyt ahrkitusti jompikumpi...

... kirjoitti:

Laittomukksia en salli tpahtuvan. elis e siitä vitsasta. Siinä ei ole vastakkain minun ja mieheni maailmanaktsomukset vaan mieheni ja suomen laki.

"Ei tuolla mitään tekemistä ajatusmaaimoilla ole,et vaan halua viimekädessä kunnolla puuttua asiaan edes..."

No, no eipäs tehdä johtaopäätöksiä. minä puutun aina kertomalla oman näkökulmani.

".On opetettu heti,ettei ihmiseen käydä kiinni...Ja ei ole opetettu tuota TODELLAKAAN luoksetulon yhteydessä,VAAN erikseen tietenkin...On myös kielletty näykkimästä ihmistä,ja ei ole luoksetulo/tokoilu siitä kärsinyt."

Kuinka siis käytännössä? Epäloogisuudella, eli joskus kielletään pureminen, muttei suinkaan silloin jos puree houkuteltuna luoksetullessa?

".YHÄ edelleen,näykkimiseen puuttuminen harjoitellaan erikseen."

Ja YHÄ EDELLEEN: sitä odotellessa siis ei harjoitella mitään muuta kuten luoksetuloa?

"Minä en ole odottanut,enkä odota.Eikä ole tarvinnut käyttää toppauksia,eikä "pelätä",ettei koira pelitä tokossa." Nyt menee jo täysin ristiriitaiseksi.

Eli et ole odottanut, että näykkimisikä on ohi ja harjoitellut jo silloin luoksetuloa. koirasi eivät ole kuitenkaan näykkineet. Ja jos ovat näykkineet niiden näykkimiseen on puututtu? Siis mitä on tapahtnut, kun nyt oli jo aika monta erilaista juttua?

jos minä itse käytän punaisia vaatteita, en oleta miehenikin käyttävän. jos minä koulutan vain positiivisesti koiriani, en odota miehenikin niin tekevän. jos minä en pidä jääteleöstä, on aivan sama tykkääkö meheni, toki hyväksyn jos hän jääteleöä haluaa syödä,v aikka tise inhoankin...

Mutta nyt kiinnsotaisi tuo; kun kutsut näykkimisikäisen pennun luoksesi, purassee sinua haaruksesta, mitä teet? Yksi nolla, selkeä vastaus: opetatko että sinua ei sa puraista vai jätätkö noteeraamatta? Koska olet jo molempia tähäna sti kertonut, niin nyt ahrkitusti jompikumpi...

Lue lisää

Menee jo rautalangasta vääntämiseksi,mutta menköön :D

"Minä puutun aina..." Asia selvä.Sanot vaan,ja jos ei toista kiinnosta,niin se siitä...

"Epäloogisuudella..." Etkö oikeasti ymmärrä?
Ei pure kutsuttaessa ja jos yrittäisi,niin se vaan ohjataan oikeaan.Mitä epäloogista siinä on?ELI EI karjuta,tönitä,rangaista ym.kiusaamista,VAAN ohjataan oikeaan.Tämä on nyt ihan peruskauraa jo ollut vuodesta kuokka ja kirves...

JA YHÄ edelleen,näykkimiseen puututaan erikseen,kun koira on näykkinyt.Ei silloin,kun sille opetetaan esim.luoksetuloa.
Jos koira vaikka yht,äkkiä alkaa pihalla näykkiä,niin esim.siinä.Eli siinä ei KOULUTETA sille mitään(muuta).
Ihan niinkuin normaalistikkin tehdään.JOS minä taas kutsun pentua (luoksetuloa),niin silloin ei rangaista missään tilanteessa.Se olisi epäloogista ;)
Ei tämä nyt voi olla niin vaikeaa ymmärtää :D Paitsi jos ei halua...

"Jos minä itse..." Noh antaa olla.Pointti on varmaan tullut selväksi...
Sen verran vaan,että on eri asia,mitä hyväksyy ja mitä ei.En minäkään oleta,että mieheni käyttäisi punaisia vaatteita,jos/kun minä käytän.Minulla on mm.pinkkejä vaatteita,mutta en tosiaan oleta hänen käyttävän pinkkejä vaatteita.En ehkä kovin innostnutkaan olisi :D
Mutta,on asioita,joissa pitää olla samoilla linjoilla.Silloin puhutaan vähän tärkeämmistä asioista,mm.moraalikysymyksistä.
Kuten mm. kiusaaminen/härnääminen.Eli tuossa taas tullaan siihen,että takuulla vaadin samaa,kuin minä,että koiraa ei kiusata ja kohdellaan oikeudenmukaisesti.
Toivottavasti jo ymmärrät ;)

"Mutta nyt..." Ei ole tähän mennessä purrut.Ehkä taidosta kiinni,mutta kyllä ne vaan palkkaan on käynyt suoraan ohjauksesta kiinni.
Vahinkoa on joskus tullut,toki,eli pentua on innoissaan vahingossa napannut vaikka hieman ohi,käteen.Silloin vaan heti palkka tilalle.Eli ei toruta.Yleensä perään heti toinen luoksetulo,jossa sitten vaan itse skarpimpi,että hampaat osuu taas laakista palkkaan.
Palkkahan heti sisäänajetaan(mitkä parhaiten iskee) pennulle,että se ehdollistuu koulutuksessa mahdollisemman hyvin ja nopeasti siihen ja pyrkii juuri sen saamaan.Toki laumaviettiäkin hyväksi käytetään.

molossi kirjoitti:

Menee jo rautalangasta vääntämiseksi,mutta menköön :D

"Minä puutun aina..." Asia selvä.Sanot vaan,ja jos ei toista kiinnosta,niin se siitä...

"Epäloogisuudella..." Etkö oikeasti ymmärrä?
Ei pure kutsuttaessa ja jos yrittäisi,niin se vaan ohjataan oikeaan.Mitä epäloogista siinä on?ELI EI karjuta,tönitä,rangaista ym.kiusaamista,VAAN ohjataan oikeaan.Tämä on nyt ihan peruskauraa jo ollut vuodesta kuokka ja kirves...

JA YHÄ edelleen,näykkimiseen puututaan erikseen,kun koira on näykkinyt.Ei silloin,kun sille opetetaan esim.luoksetuloa.
Jos koira vaikka yht,äkkiä alkaa pihalla näykkiä,niin esim.siinä.Eli siinä ei KOULUTETA sille mitään(muuta).
Ihan niinkuin normaalistikkin tehdään.JOS minä taas kutsun pentua (luoksetuloa),niin silloin ei rangaista missään tilanteessa.Se olisi epäloogista ;)
Ei tämä nyt voi olla niin vaikeaa ymmärtää :D Paitsi jos ei halua...

"Jos minä itse..." Noh antaa olla.Pointti on varmaan tullut selväksi...
Sen verran vaan,että on eri asia,mitä hyväksyy ja mitä ei.En minäkään oleta,että mieheni käyttäisi punaisia vaatteita,jos/kun minä käytän.Minulla on mm.pinkkejä vaatteita,mutta en tosiaan oleta hänen käyttävän pinkkejä vaatteita.En ehkä kovin innostnutkaan olisi :D
Mutta,on asioita,joissa pitää olla samoilla linjoilla.Silloin puhutaan vähän tärkeämmistä asioista,mm.moraalikysymyksistä.
Kuten mm. kiusaaminen/härnääminen.Eli tuossa taas tullaan siihen,että takuulla vaadin samaa,kuin minä,että koiraa ei kiusata ja kohdellaan oikeudenmukaisesti.
Toivottavasti jo ymmärrät ;)

"Mutta nyt..." Ei ole tähän mennessä purrut.Ehkä taidosta kiinni,mutta kyllä ne vaan palkkaan on käynyt suoraan ohjauksesta kiinni.
Vahinkoa on joskus tullut,toki,eli pentua on innoissaan vahingossa napannut vaikka hieman ohi,käteen.Silloin vaan heti palkka tilalle.Eli ei toruta.Yleensä perään heti toinen luoksetulo,jossa sitten vaan itse skarpimpi,että hampaat osuu taas laakista palkkaan.
Palkkahan heti sisäänajetaan(mitkä parhaiten iskee) pennulle,että se ehdollistuu koulutuksessa mahdollisemman hyvin ja nopeasti siihen ja pyrkii juuri sen saamaan.Toki laumaviettiäkin hyväksi käytetään.

Lue lisää

""Epäloogisuudella..." Etkö oikeasti ymmärrä?
Ei pure kutsuttaessa ja jos yrittäisi,niin se vaan ohjataan oikeaan.Mitä epäloogista siinä on?ELI EI karjuta,tönitä,rangaista ym.kiusaamista,VAAN ohjataan oikeaan.Tämä on nyt ihan peruskauraa jo ollut vuodesta kuokka ja kirves..."

Aivan ja kun koira ei vain yritä, vaan sen tapana on tehdä? Puret hammasta ja kärsit ohuissa housissasi puremiset?

Minulla tuo aika on jo ohi, eli koria ei enää näyki kuin sillioin tällöin innsotuessaan, eikä ne enää liity koiran kanssa touhuamiseen,v aan tavallisiina rkisiin tialnteisiin, eli toppahousuja ei enää tarvita. Mutta silloin kuns e vielä puri aina tullessaan tykö, silloin tarvitsin toppahousut kun se tykö tuleminen oli tarkoitettu tulemaan haaruksiini, koska en voi huutamatta siteää puremista noin arkoihin paikkoihin. Tässä yksi päivä koira näykkäsi persauksesta ja se vain nauratti,v aikkei toppahousuja ollutkaan, koska tilanteena tuli joku piirrosjuttu mieleen. Juttu siis se,e ttä takapuolen kudos ole ollenkaan niin kipuherkkää kuin sisäreidet.

Ohjasin toki koiraa oikeaan toimintaan, eli ksäillähän vedän sitä makupalan perässä pitämään hampaansa erossa jalositani ja en tietenkään palkitse (sanallisesti) kun se puree, tällä onkin päästy nyt siihen,e ttei se pure enää aina tullessaan tykö.

Mutta minua siis kiinnostaa se,e onko nahkanne niin apksua vai kivusieto niin hyvä,e ttei ole tarvinnut suoajta itseään kun näukkimisikäinen pentu touhuaa jalkojen välissä?

"Ei tämä nyt voi olla niin vaikeaa ymmärtää :D Paitsi jos ei halua..."

Ei tuossa ole mitään vaikeaa ymmärrettävää. Mietin vain sitä, että mitäs illoin kun on se näykkimisikäinen pentu puremassa haarojen väliä; ihanko pystytte olemaan pokkanaamalla vaikkei ole suojauksia?

Mm. moraalikysymyksistä olemme mieheni kanssa erimieltä, kuten varmasti selväksi tullut. Minsuta jokin on väärin ja hänestä oikein, joissain muissa asioissa eripäin. Jos kaksi ihmistä elää yhdessä ei kummankaan tarvitse alkaa ajtusmaailmaansa muuttamaan sopeuttamaan toisen ajatusmaailmaan. jos tosita ei hyväksy sellaisena kun on täytyy erota, mielumin kuin alkaa vääntämään toisesta oman mielenmukaista.

Mä meitin tuota, ettei koirasi ole koskaan purrut, vaan käynyt suoraan palkkaan... Vai onkohan aika kullannut muistot? Suoraan sanottuna, jos en joka ilta saunassa käydessäni katselisi mustelmiani ja olisi tehnyt tätä avausta aikoinaan, niin minäkään tuskin enää musitaisin korian purreen sisäreisistä usein. Pari viikkoa alkaa olemaan viime puremasta ja se on pikkujuttu verrattuna kaikkeen siihen muuhun mitä koiranpennun kanssa kokee, joten se unohtuu näemmä nopeasti... Se että edellinen koiranpentumme puri ihan jatkuvasti puolivuotiaaksi saakka olisi myös unohtunut, jollei siitä olisi käyty keskusteluja silloin niin paljon kaikkien läheistemme kanssa, muistan senkin pentuajan vain mukavana vaiheena joka meni ilman mitään ongelmia, kun taas käytännössä totuus oli aivan toinen; mm. autolla ajaminen pentu kyydissä oli mahdotonta, koska se roikkui joko käsissä tai jaloissa koko ajan...

... kirjoitti:

""Epäloogisuudella..." Etkö oikeasti ymmärrä?
Ei pure kutsuttaessa ja jos yrittäisi,niin se vaan ohjataan oikeaan.Mitä epäloogista siinä on?ELI EI karjuta,tönitä,rangaista ym.kiusaamista,VAAN ohjataan oikeaan.Tämä on nyt ihan peruskauraa jo ollut vuodesta kuokka ja kirves..."

Aivan ja kun koira ei vain yritä, vaan sen tapana on tehdä? Puret hammasta ja kärsit ohuissa housissasi puremiset?

Minulla tuo aika on jo ohi, eli koria ei enää näyki kuin sillioin tällöin innsotuessaan, eikä ne enää liity koiran kanssa touhuamiseen,v aan tavallisiina rkisiin tialnteisiin, eli toppahousuja ei enää tarvita. Mutta silloin kuns e vielä puri aina tullessaan tykö, silloin tarvitsin toppahousut kun se tykö tuleminen oli tarkoitettu tulemaan haaruksiini, koska en voi huutamatta siteää puremista noin arkoihin paikkoihin. Tässä yksi päivä koira näykkäsi persauksesta ja se vain nauratti,v aikkei toppahousuja ollutkaan, koska tilanteena tuli joku piirrosjuttu mieleen. Juttu siis se,e ttä takapuolen kudos ole ollenkaan niin kipuherkkää kuin sisäreidet.

Ohjasin toki koiraa oikeaan toimintaan, eli ksäillähän vedän sitä makupalan perässä pitämään hampaansa erossa jalositani ja en tietenkään palkitse (sanallisesti) kun se puree, tällä onkin päästy nyt siihen,e ttei se pure enää aina tullessaan tykö.

Mutta minua siis kiinnostaa se,e onko nahkanne niin apksua vai kivusieto niin hyvä,e ttei ole tarvinnut suoajta itseään kun näukkimisikäinen pentu touhuaa jalkojen välissä?

"Ei tämä nyt voi olla niin vaikeaa ymmärtää :D Paitsi jos ei halua..."

Ei tuossa ole mitään vaikeaa ymmärrettävää. Mietin vain sitä, että mitäs illoin kun on se näykkimisikäinen pentu puremassa haarojen väliä; ihanko pystytte olemaan pokkanaamalla vaikkei ole suojauksia?

Mm. moraalikysymyksistä olemme mieheni kanssa erimieltä, kuten varmasti selväksi tullut. Minsuta jokin on väärin ja hänestä oikein, joissain muissa asioissa eripäin. Jos kaksi ihmistä elää yhdessä ei kummankaan tarvitse alkaa ajtusmaailmaansa muuttamaan sopeuttamaan toisen ajatusmaailmaan. jos tosita ei hyväksy sellaisena kun on täytyy erota, mielumin kuin alkaa vääntämään toisesta oman mielenmukaista.

Mä meitin tuota, ettei koirasi ole koskaan purrut, vaan käynyt suoraan palkkaan... Vai onkohan aika kullannut muistot? Suoraan sanottuna, jos en joka ilta saunassa käydessäni katselisi mustelmiani ja olisi tehnyt tätä avausta aikoinaan, niin minäkään tuskin enää musitaisin korian purreen sisäreisistä usein. Pari viikkoa alkaa olemaan viime puremasta ja se on pikkujuttu verrattuna kaikkeen siihen muuhun mitä koiranpennun kanssa kokee, joten se unohtuu näemmä nopeasti... Se että edellinen koiranpentumme puri ihan jatkuvasti puolivuotiaaksi saakka olisi myös unohtunut, jollei siitä olisi käyty keskusteluja silloin niin paljon kaikkien läheistemme kanssa, muistan senkin pentuajan vain mukavana vaiheena joka meni ilman mitään ongelmia, kun taas käytännössä totuus oli aivan toinen; mm. autolla ajaminen pentu kyydissä oli mahdotonta, koska se roikkui joko käsissä tai jaloissa koko ajan...

Lue lisää

Yrittää,tai on tapana tehdä,ihan sama toiminta.Lukee jo edellisissä vesteissä.

"Puret hammasta ja..." Ja yyyyhä edelleen :D,lukee jo edellisissä.
Eli en kärsi ohuissa housuissani,kun hampaat ei ohuihin housuihin mene.

"Mutta minua siis kiinnostaa...." Kun se touhuaa siellä jalkojen välissä,niin se ei touhu sen pimpsan kanssa.Tai säärien.Vaan lelun tai makupalan.Ja yhä edelleen,kädet on ,että jos lepsuksia hampailla tulee,niin kädet ottaa vastaan.
Eikä siis ole yhdelläkään luoksetulo kärsinyt teknisyydessä tai halukkuudessa,vaikkei ole saanutkaan haaruksia nakutella...

"Mietin vain sitä...." Nyt menee jo ratakiskon vääntämiseksi :D
No kun ei meillä ole koskaan sellaista harrastettu.Mieskään ei ole koskaan tarvinnut koiran tähden toppahousuja,eikä ole myöskään karjunut ja töninyt pentua,jos on luokse kutsunut.Ja m***tkin ihan ehjänä pysynyt,vaikka pennut on lattialla jalkojen välissäkin riekannut leluilla.

"Mm.moraalikysymyksistä..." Tähän ei voi muuta enää sanoa,kun kukin tavallaan,näemmä...

"Mä mietin tuota..." Tuokin löytyypi vastauksista.On purrut/vahingot ja mihin ;)

"edellinen koiranpentumme..." älä tosiaan ota isoa molossia.Ei muuten,mutta jos koirasi saa pureskella niinkauan kunnes itsestään lopettaa(ko?),niin puolivuotiaan kanssa et pärjää enää edes toppahousuilla.Saat hommata jo maalimiespuvun :D

"mm.autolla ajaminen pentu kyydissä..." Nyt täytyy lainata c.f:ää: "Olen sanaton."

molossi kirjoitti:

Yrittää,tai on tapana tehdä,ihan sama toiminta.Lukee jo edellisissä vesteissä.

"Puret hammasta ja..." Ja yyyyhä edelleen :D,lukee jo edellisissä.
Eli en kärsi ohuissa housuissani,kun hampaat ei ohuihin housuihin mene.

"Mutta minua siis kiinnostaa...." Kun se touhuaa siellä jalkojen välissä,niin se ei touhu sen pimpsan kanssa.Tai säärien.Vaan lelun tai makupalan.Ja yhä edelleen,kädet on ,että jos lepsuksia hampailla tulee,niin kädet ottaa vastaan.
Eikä siis ole yhdelläkään luoksetulo kärsinyt teknisyydessä tai halukkuudessa,vaikkei ole saanutkaan haaruksia nakutella...

"Mietin vain sitä...." Nyt menee jo ratakiskon vääntämiseksi :D
No kun ei meillä ole koskaan sellaista harrastettu.Mieskään ei ole koskaan tarvinnut koiran tähden toppahousuja,eikä ole myöskään karjunut ja töninyt pentua,jos on luokse kutsunut.Ja m***tkin ihan ehjänä pysynyt,vaikka pennut on lattialla jalkojen välissäkin riekannut leluilla.

"Mm.moraalikysymyksistä..." Tähän ei voi muuta enää sanoa,kun kukin tavallaan,näemmä...

"Mä mietin tuota..." Tuokin löytyypi vastauksista.On purrut/vahingot ja mihin ;)

"edellinen koiranpentumme..." älä tosiaan ota isoa molossia.Ei muuten,mutta jos koirasi saa pureskella niinkauan kunnes itsestään lopettaa(ko?),niin puolivuotiaan kanssa et pärjää enää edes toppahousuilla.Saat hommata jo maalimiespuvun :D

"mm.autolla ajaminen pentu kyydissä..." Nyt täytyy lainata c.f:ää: "Olen sanaton."

Lue lisää

" Kun se touhuaa siellä jalkojen välissä,niin se ei touhu sen pimpsan kanssa.Tai säärien.Vaan lelun tai makupalan."

Lelulla en uskaltaisi edelleenkään kokeilla, edes vaikka laittaisin topikkaat jalkaan...

".Ja yhä edelleen,kädet on ,että jos lepsuksia hampailla tulee,niin kädet ottaa vastaan."

Jes! Me oltiin jo pidemmällä, eli koria jo osasi tulla varmasti siihen liki ja sitten siinä jo harjoiteltiin kontaktia, silloin kun se on siinä. Eli kädet pakko nostaa pois, että koira voi otta kontaktin, muutoin se touhusi vain käsien parissa.

"Eikä siis ole yhdelläkään luoksetulo kärsinyt teknisyydessä tai halukkuudessa,vaikkei ole saanutkaan haaruksia nakutella..."

Mutta eikös olisi kärsinyt jos olisi nakutellut? Jos siis sinulla olisi tälläinen koira joka purasee joka luoksetulon yhteydessä ja olisti ollut asenteella "ei saa nakutella haaroja", niin eikös silloin alkaisi kärsiä? meillä siis on koira, joka joka luoksetulon yhteydessä puraisi (ja kyllä, sen kanssa koko ajan harjoiteltiin puremistavasta pois, siksi se ei purekaan enää), jos olisin ollut asenteella,e ttei se saa sitä tehdä, niin eikös vain olisi innokkuus kärsinyt. no, en ollut, vaan suojasin itseni,e ttei puremiselle tarvinnut antaa huomiota...

Meillä eilen oli taas hyvä esimerkki mieheni epäloogisuudesta. Kantoi kauppakassia sisään pihalla (muovipussi siis). Koska koira seisoi västäräkkiä, kutsui koiran luokseen. No toki pentu tulee ja alkaa repiä ja riehua pussin kimpussa, josta mieheni taas hikeentyy kieltelemään ja tönimään koiraa kauemmaksi... Pääsin jälleen sanomaan...

"älä tosiaan ota isoa molossia.Ei muuten,mutta jos koirasi saa pureskella niinkauan kunnes itsestään lopettaa(ko?),"

Mikäs muu on vaihtoehtona kun ei kiellä? Koira joskus tajuaa, ettei puremisella saa mitään irti. Kasvatusmetodeihini kun ei kuulu kielloilla opettaminen, vaan vain kannattavan toiminnan palkitseminen.

... kirjoitti:

" Kun se touhuaa siellä jalkojen välissä,niin se ei touhu sen pimpsan kanssa.Tai säärien.Vaan lelun tai makupalan."

Lelulla en uskaltaisi edelleenkään kokeilla, edes vaikka laittaisin topikkaat jalkaan...

".Ja yhä edelleen,kädet on ,että jos lepsuksia hampailla tulee,niin kädet ottaa vastaan."

Jes! Me oltiin jo pidemmällä, eli koria jo osasi tulla varmasti siihen liki ja sitten siinä jo harjoiteltiin kontaktia, silloin kun se on siinä. Eli kädet pakko nostaa pois, että koira voi otta kontaktin, muutoin se touhusi vain käsien parissa.

"Eikä siis ole yhdelläkään luoksetulo kärsinyt teknisyydessä tai halukkuudessa,vaikkei ole saanutkaan haaruksia nakutella..."

Mutta eikös olisi kärsinyt jos olisi nakutellut? Jos siis sinulla olisi tälläinen koira joka purasee joka luoksetulon yhteydessä ja olisti ollut asenteella "ei saa nakutella haaroja", niin eikös silloin alkaisi kärsiä? meillä siis on koira, joka joka luoksetulon yhteydessä puraisi (ja kyllä, sen kanssa koko ajan harjoiteltiin puremistavasta pois, siksi se ei purekaan enää), jos olisin ollut asenteella,e ttei se saa sitä tehdä, niin eikös vain olisi innokkuus kärsinyt. no, en ollut, vaan suojasin itseni,e ttei puremiselle tarvinnut antaa huomiota...

Meillä eilen oli taas hyvä esimerkki mieheni epäloogisuudesta. Kantoi kauppakassia sisään pihalla (muovipussi siis). Koska koira seisoi västäräkkiä, kutsui koiran luokseen. No toki pentu tulee ja alkaa repiä ja riehua pussin kimpussa, josta mieheni taas hikeentyy kieltelemään ja tönimään koiraa kauemmaksi... Pääsin jälleen sanomaan...

"älä tosiaan ota isoa molossia.Ei muuten,mutta jos koirasi saa pureskella niinkauan kunnes itsestään lopettaa(ko?),"

Mikäs muu on vaihtoehtona kun ei kiellä? Koira joskus tajuaa, ettei puremisella saa mitään irti. Kasvatusmetodeihini kun ei kuulu kielloilla opettaminen, vaan vain kannattavan toiminnan palkitseminen.

Lue lisää

"Mutta eikös olisi kärsinyt..." Hyvinkin olisi voinut ja voikin,jos olisi karjuttu ja tönitty ym.negatiivista.
Mutta yhä edelleen :D,kun ei sitä rangaista luoksetulosta.Olen jo jokusen kertaa kertonut,miten toimitaan.Jos nyt ei millään mene perille,niin sen paremmin en osaa sitä ratakiskoakaan enää vääntää :D

"Meillä eilen..." Eli kutsu ja töniminen...Kuten jo sanoin,jokainen näemmä tyylillään...

"Mikäs muu on vaihtoehtona..." Niin...
Jokainen tuossakin tyylillään.Jos haluaa antaa sen koiran pureskella,niin kauan kuin se itse kekkaa,vaikka kuinka kauan,niin kait se on jokaisen oma asia...

"Kasvatusmetodeihini kun ei kuulu..."
Minun kasvatusmetodeihini koiriin nähden ei taas kuulu se,että niitä kohdellaan taloudessamme epäloogisesti tai kiusataan millään muotoa.

Luin. Kuitti.

Kun koirani oli pentu se juoksi aina alle, lenkillä häslättiin niin että astuin sen varpaille vahingossa tuon tuosta. Kyllä se sitten rauhoittui ja oppi kun huomasi että aina tulee kipeää.

sddssddssdsddsd kirjoitti:

Kun koirani oli pentu se juoksi aina alle, lenkillä häslättiin niin että astuin sen varpaille vahingossa tuon tuosta. Kyllä se sitten rauhoittui ja oppi kun huomasi että aina tulee kipeää.

Lue lisää

Niin, juuri tuota pelkään (en siis koiraani, vaan sitä, että oppii, kun tekee kipeää). Siksi pyrin väistelemään koiraa, koska tarkoitus on tehdä harrastuskoira, jonka nyt ei pidä väistellä minua. Tosin en myöskään halua seuratessa potkittavaa koiraa, koska päälajimme on toko...

Onkohan tämä ... sama joka vetelee järjettömiä johtopäätöksiä ja vertauksia johtajuusopista ynnä muusta, Koira kouluttaa koiraa ketjussa :)

ymmyrkäinen kirjoitti:

Onkohan tämä ... sama joka vetelee järjettömiä johtopäätöksiä ja vertauksia johtajuusopista ynnä muusta, Koira kouluttaa koiraa ketjussa :)

Sama. Kävin jo uuvutustaistelun samasta kaksi vuotta sitten ja "apuna" oli muutama muukin..."pistepirkko" teki kaikista henkisen selätyksen...Sitkeästi kuitenkin samalla nikillä josta hatunnosto.

Ajatus on vieläkin voimakkaasti musta&valkoinen...jää ne harmmaasävyt huomioimatta..ne on niitä joilla voisi oppia ja kehittyä.

Kysymys siis: kun väistelee koiranpennun teräviä hampaita ja väistelee sen jaloissa pyörimistä; tuleeko siitä kuva, että pelkää koiraansa? Ja toisaalta taas miksi ei väistelisi pentukoiraa, kysymys siis niille jotka eivät anna itsetään pelokkaan kuvaa?

"Jos koira makaa lattialla kulkuväylällä, väistääkö se vai väistätkö sinä?"

luonnollisestikin minä, koska minä olen liikkeellä muutenkin.

" Kiihdyksissään koira saattaa juuri tuon liikkeen aikana napata vahingossa kädestä, kun havittelee nousevaa namia tai lelua. Siinä menee oma aikansa ennen kuin pentu oppii leikkimään ihmisen ehdoilla. Siihen saakka tarvii vaan treenata, eli leikkiä ;)"

Mutta kun sitä aikaa odotellaan, niin sillä aikaako pitäisi antaa pennun pureskella käsiä, josta itselläni seuraa aina reaktio kivusta (prkle tai kiljahdus), jos niitä käsiä ei siis nosteta koiran ulottumattomiin? On kesä, ei viitsisi toppahanskoja ihan normaalissa ulkoilussa pitää, vaikkain siis pidän silloin kun leikin koiran kanssa...

Koska kyse on vielä niin nuoresta pennsuta,e ttä käteen antamsita en viitsi riskeerata, niin me leikimme pääasiassa edelleen vetoleikkejä. Olen kumartuneena koiran tasolle ja vedäm,me erisuuntiin, eli ei koira leikkiessä jalkoihin jää.

"Jos koira hyörii jaloissa muulloin kuin leikkiessä, eihän se ole haluttu tila, eihän?!"

On ehdottoman haluttu. Voisiko olla muutakin? Jos kutsun koiran siis luokseni, niin toki haluan sen siihen lähelleni ja mielellään vielä olemaan mahdollisimman innokas tullessaan, jolloin sillä on luoksetulovauhti ja motivaatio kohdallaan...

Sinulla on ilmeisesti jo aikuinen koira tai vanhempi pentu. Se väistelee parhaiden taitojensa mukaan. Onko väistäminens syntynyt luonnostaan vai oletko koskaan miettinyt miten se on syntynyt? Tarpeeksi monta kertaa tallannut jaloille vai ihan vain järjen lisääntymisen myötä koira on tajunnut sellaisen pienen asian, että jalkojen alle ei olisi mukava jäädä? Itsellä on nimittäin niin kauan siitä kun on ollut pentu viimeksi, etten yksinkertaisesti muista, mutta jotenkin on sellainen mielikuva, että edelliset eivät olleet näin jatkuvasti jaloissa pentunakaan. Se on ainakin selvä, että aiemmat eivät oleet näin vilkkaita, joten kerenneet ihan joka askeleen alle pyrkimään, kun tämä kerkeää kahden ihmsien alle suunnilleen samanaikaisesti...

Toppahousut... Olet mies... Oletko koskaan harjoitellut muutaman kuukauden ikäisen juuri haarojen väliin yltävän koiran kanssa pk-luoksetuloa? Harjoittelu pennun kanssahan lähdetään siitä,e ttä pentu tulee aivan kiinni, ksoak iän myötä se automaattisesti alkaa ottamaan hiukan etäisyyttä, pentuna siis ei voi etäisyyttä ahrjoitella, ksoka muuten aikuisena se on liian kaukana. Muutaman kuuakuden ikäinen pentu vielä tarttuu hampaillaan jatkuvasti. Luoksetulon onnistumisen takia koiran pitää olla innoissaan tilanteessa. innsotuneena se ottaa aivan taatusti hampailla kiinni sieltä msitä saa. Olen kokenut, että mielumin toppahousut silloin siinä välissä, vaikkei munia olekaan...

minä leikin koiran kanssa päivästä riippuen 3-5 kertaa (kyseessä siis niin nuori pentu, että kesto pari minuuttia). Mutta nyt en puhutkaan aloituksessa leikkituokioista, vaan siitä kun touhuilee pihassa ja koira pyörii jaloissa, hyökkii käsiä kohden jne...

... kirjoitti:

Toppahousut... Olet mies... Oletko koskaan harjoitellut muutaman kuukauden ikäisen juuri haarojen väliin yltävän koiran kanssa pk-luoksetuloa? Harjoittelu pennun kanssahan lähdetään siitä,e ttä pentu tulee aivan kiinni, ksoak iän myötä se automaattisesti alkaa ottamaan hiukan etäisyyttä, pentuna siis ei voi etäisyyttä ahrjoitella, ksoka muuten aikuisena se on liian kaukana. Muutaman kuuakuden ikäinen pentu vielä tarttuu hampaillaan jatkuvasti. Luoksetulon onnistumisen takia koiran pitää olla innoissaan tilanteessa. innsotuneena se ottaa aivan taatusti hampailla kiinni sieltä msitä saa. Olen kokenut, että mielumin toppahousut silloin siinä välissä, vaikkei munia olekaan...

minä leikin koiran kanssa päivästä riippuen 3-5 kertaa (kyseessä siis niin nuori pentu, että kesto pari minuuttia). Mutta nyt en puhutkaan aloituksessa leikkituokioista, vaan siitä kun touhuilee pihassa ja koira pyörii jaloissa, hyökkii käsiä kohden jne...

Lue lisää

"Oletko koskaan harjoitellut muutaman kuukauden ikäisen juuri haarojen väliin yltävän koiran kanssa pk-luoksetuloa?"...En tiedä PK-touhusta mitään enkä isoista koirista. Koiratkin tulevat valmiiksi koulutettuina.

canis.familiaris kirjoitti:

"Oletko koskaan harjoitellut muutaman kuukauden ikäisen juuri haarojen väliin yltävän koiran kanssa pk-luoksetuloa?"...En tiedä PK-touhusta mitään enkä isoista koirista. Koiratkin tulevat valmiiksi koulutettuina.

Lue lisää

Olitko tosissasi?

... kirjoitti:

Olitko tosissasi?

Mutta toisaalta, ei ole miehenikään koskaan kokeillut tehdä sitä pohjatyötä koiran kanssa, siksi ehkä naureskelee toppahousuilleni...

... kirjoitti:

Mutta toisaalta, ei ole miehenikään koskaan kokeillut tehdä sitä pohjatyötä koiran kanssa, siksi ehkä naureskelee toppahousuilleni...

Heitin läppää kuten sinäkin. Jonkun verran on kokemusta pk-puolelta -79 alkaen ja muuta koulutusta/ok-koulutusta ja kv-koiria.. aika monta koiraa ja vuotta..en vain ole törmännyt siihen mitä yritätä sanoa tai ajatusmaailmaasi ylipäätään.

Kuten jo kai tiedät en usko laumaoppiin, alfalätinään tai muihin piiperöintiin, vaan selkeään työhön, johdonmukaiseen ohjaamisen, koulutukseen esimerkin ja kannustuksen kautta..Tiedän jo tässä vaiheessa (ikäisenä 47v.) mikä kannattaa ja mikä ei, sekä mikä johtaa mihinkin...

Osoitan hyvin selkeästi positiiviset ja negatiiviset rajat ja käytösmallit, mutta niiden välissä pentu/koira saakin vapaasti olla ja elää.

Leikkiä hieman tärkeämpi määrässä on kokemusten tuottaminen ja niiden yhteinen kokeminen...

canis.familiaris kirjoitti:

Heitin läppää kuten sinäkin. Jonkun verran on kokemusta pk-puolelta -79 alkaen ja muuta koulutusta/ok-koulutusta ja kv-koiria.. aika monta koiraa ja vuotta..en vain ole törmännyt siihen mitä yritätä sanoa tai ajatusmaailmaasi ylipäätään.

Kuten jo kai tiedät en usko laumaoppiin, alfalätinään tai muihin piiperöintiin, vaan selkeään työhön, johdonmukaiseen ohjaamisen, koulutukseen esimerkin ja kannustuksen kautta..Tiedän jo tässä vaiheessa (ikäisenä 47v.) mikä kannattaa ja mikä ei, sekä mikä johtaa mihinkin...

Osoitan hyvin selkeästi positiiviset ja negatiiviset rajat ja käytösmallit, mutta niiden välissä pentu/koira saakin vapaasti olla ja elää.

Leikkiä hieman tärkeämpi määrässä on kokemusten tuottaminen ja niiden yhteinen kokeminen...

Lue lisää

Siis uskallat harjoitella luoksetuloa pennun kanssa ilman "munasuojausta"? Meillä onneksi edelleen on kädet, koska eihän pitkään olla keretty harjoitella, osoittamassa koiralle oikean paikan ja käsissä makupala, joten koiran mielenkiinto on ensin niissä käsissä. Mutta kun siitä pitää ottaa käsiä pois, jotta koiran saa kontaktiin (katsomaan silmiin) niin silloin on aina se purasun vaara. Myös se saapuminen on traaginen paikka, jos se koiran kuono ei satukaan niihin käsiin, vaan reiteen. Koira siis koluaa makupalaa kädestä, sellaisen pureskelun kädellään kestää, mutta jos se koluaa sitä sisäreideltä, niin on hiukan herkempi...

Kuinka olet harjoitellut koiriesi kanssa luoksetuloa jos haaruksesi ei ole ollut vaarassa pentuaikana? me ei olla vielä siinä vaiheessa, että käskyä olisi liitetty, vaan vasta harjoitellaan motivaatiota ja kontaktia. Harjoittelu alkoi siitä, että houkutan koiran luokseni makupaloilla vetämällä situmaan oikealle paikalleen, tällöin haarukset eivät olleet varassa, koska pentuhan tuli käsien mukana rauhallisesti paikoilleen. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että tätä harjoitellaan kesken pihatouhujen, kutsun koiraa nimeltä, kun vilkaisee minua kehun eli palkitsen pelkällä sanalla, koska koira on niin kaukana, ja sitten alan houkuttaa tulemaan. Ja tässä koira kiihtyy, joten leuatkaan eivät pysy kiinni. Se tulee kiihtyneenä luokse ja häslää itsensä omalle paikalleen istumaan, eli rinta kiinni jalkoihini ja silloin törmäyksessä tai makupalan havittelussa tulee osumia jalkoihin...

Kyseessä siis pentu, joka edelleen puree, eli en pidä ollenkaan epänormaalina että pentu puree. Mietin vain nyt sitä, kuinka toisin voisi opettaa, kuinka esim sinä opetat, jos et ole saanut puremia arkoihin paikkoihin?

... kirjoitti:

Siis uskallat harjoitella luoksetuloa pennun kanssa ilman "munasuojausta"? Meillä onneksi edelleen on kädet, koska eihän pitkään olla keretty harjoitella, osoittamassa koiralle oikean paikan ja käsissä makupala, joten koiran mielenkiinto on ensin niissä käsissä. Mutta kun siitä pitää ottaa käsiä pois, jotta koiran saa kontaktiin (katsomaan silmiin) niin silloin on aina se purasun vaara. Myös se saapuminen on traaginen paikka, jos se koiran kuono ei satukaan niihin käsiin, vaan reiteen. Koira siis koluaa makupalaa kädestä, sellaisen pureskelun kädellään kestää, mutta jos se koluaa sitä sisäreideltä, niin on hiukan herkempi...

Kuinka olet harjoitellut koiriesi kanssa luoksetuloa jos haaruksesi ei ole ollut vaarassa pentuaikana? me ei olla vielä siinä vaiheessa, että käskyä olisi liitetty, vaan vasta harjoitellaan motivaatiota ja kontaktia. Harjoittelu alkoi siitä, että houkutan koiran luokseni makupaloilla vetämällä situmaan oikealle paikalleen, tällöin haarukset eivät olleet varassa, koska pentuhan tuli käsien mukana rauhallisesti paikoilleen. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että tätä harjoitellaan kesken pihatouhujen, kutsun koiraa nimeltä, kun vilkaisee minua kehun eli palkitsen pelkällä sanalla, koska koira on niin kaukana, ja sitten alan houkuttaa tulemaan. Ja tässä koira kiihtyy, joten leuatkaan eivät pysy kiinni. Se tulee kiihtyneenä luokse ja häslää itsensä omalle paikalleen istumaan, eli rinta kiinni jalkoihini ja silloin törmäyksessä tai makupalan havittelussa tulee osumia jalkoihin...

Kyseessä siis pentu, joka edelleen puree, eli en pidä ollenkaan epänormaalina että pentu puree. Mietin vain nyt sitä, kuinka toisin voisi opettaa, kuinka esim sinä opetat, jos et ole saanut puremia arkoihin paikkoihin?

Lue lisää

Ja lisäys.. Edelliset koirani on opetettu sivulle pentuina luoksetulossa...

... kirjoitti:

Ja lisäys.. Edelliset koirani on opetettu sivulle pentuina luoksetulossa...

Olen sanaton, en tiedä mitä sanoa.

... kirjoitti:

Siis uskallat harjoitella luoksetuloa pennun kanssa ilman "munasuojausta"? Meillä onneksi edelleen on kädet, koska eihän pitkään olla keretty harjoitella, osoittamassa koiralle oikean paikan ja käsissä makupala, joten koiran mielenkiinto on ensin niissä käsissä. Mutta kun siitä pitää ottaa käsiä pois, jotta koiran saa kontaktiin (katsomaan silmiin) niin silloin on aina se purasun vaara. Myös se saapuminen on traaginen paikka, jos se koiran kuono ei satukaan niihin käsiin, vaan reiteen. Koira siis koluaa makupalaa kädestä, sellaisen pureskelun kädellään kestää, mutta jos se koluaa sitä sisäreideltä, niin on hiukan herkempi...

Kuinka olet harjoitellut koiriesi kanssa luoksetuloa jos haaruksesi ei ole ollut vaarassa pentuaikana? me ei olla vielä siinä vaiheessa, että käskyä olisi liitetty, vaan vasta harjoitellaan motivaatiota ja kontaktia. Harjoittelu alkoi siitä, että houkutan koiran luokseni makupaloilla vetämällä situmaan oikealle paikalleen, tällöin haarukset eivät olleet varassa, koska pentuhan tuli käsien mukana rauhallisesti paikoilleen. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että tätä harjoitellaan kesken pihatouhujen, kutsun koiraa nimeltä, kun vilkaisee minua kehun eli palkitsen pelkällä sanalla, koska koira on niin kaukana, ja sitten alan houkuttaa tulemaan. Ja tässä koira kiihtyy, joten leuatkaan eivät pysy kiinni. Se tulee kiihtyneenä luokse ja häslää itsensä omalle paikalleen istumaan, eli rinta kiinni jalkoihini ja silloin törmäyksessä tai makupalan havittelussa tulee osumia jalkoihin...

Kyseessä siis pentu, joka edelleen puree, eli en pidä ollenkaan epänormaalina että pentu puree. Mietin vain nyt sitä, kuinka toisin voisi opettaa, kuinka esim sinä opetat, jos et ole saanut puremia arkoihin paikkoihin?

Lue lisää

Kohkaatkohan liikaa makupalojen kanssa? Minkälainen hallinta ja käsittelytaito on ilman "makupalaa" eli saatko koiran toimimaan (en siis kettuile)

Tuo kuonojuttu on outo riippuen käsien sijainnista ja siitä mitä ne koiralle merkitseen...En tiedä liittyykö tuo sitten liiallisten makupala juttujen "varjopuoleen". En tiedä kun tästäkään ei juuri ole kokemusta...

Hyppään siis yli kun en ymmärrä tätä koko juttua...(jota läpäksi epäilen muutenkin.)
Ei kukaan voi arkiasioista tosielämässä tehdä noin monimutkaista..

canis.familiaris kirjoitti:

Kohkaatkohan liikaa makupalojen kanssa? Minkälainen hallinta ja käsittelytaito on ilman "makupalaa" eli saatko koiran toimimaan (en siis kettuile)

Tuo kuonojuttu on outo riippuen käsien sijainnista ja siitä mitä ne koiralle merkitseen...En tiedä liittyykö tuo sitten liiallisten makupala juttujen "varjopuoleen". En tiedä kun tästäkään ei juuri ole kokemusta...

Hyppään siis yli kun en ymmärrä tätä koko juttua...(jota läpäksi epäilen muutenkin.)
Ei kukaan voi arkiasioista tosielämässä tehdä noin monimutkaista..

Lue lisää

Pentu on 15 viikkoinen, eli juurikaan ei ole tullut kokeiltua sen toimivuutta ilman makupaloja tai muuta palkkaa, koska edelleen olemme siinä vaiheessa harjoittelua, että luomme perustaa työskentelylle, eli se on aina koiralle palkitsevaa.

Jos et ymmärtänyt, niin kysytään sitten jälleen vaikka tällä tavalla: miten olet aloittanut pennun kanssa harjoitella luoksetuloa? Eli koira tulee kiinteästi eteesi istumaan paikoilleen? Edellisestä ymmärsin, ettet ole makupala kädellä sitä ohjannut paikoilleen kun se tulee kohden. Vaan miten olet tehnyt? Itse olen aikaisemmat koirat makupalalla ohjannut, kuten tämänkin, mutta tulemaan sivulle, vasta myöhemmin -kun pureskeluvaihekin on ollut ohi, tulemaan eteen, mutta silloinkin makupaloilla.

... kirjoitti:

Pentu on 15 viikkoinen, eli juurikaan ei ole tullut kokeiltua sen toimivuutta ilman makupaloja tai muuta palkkaa, koska edelleen olemme siinä vaiheessa harjoittelua, että luomme perustaa työskentelylle, eli se on aina koiralle palkitsevaa.

Jos et ymmärtänyt, niin kysytään sitten jälleen vaikka tällä tavalla: miten olet aloittanut pennun kanssa harjoitella luoksetuloa? Eli koira tulee kiinteästi eteesi istumaan paikoilleen? Edellisestä ymmärsin, ettet ole makupala kädellä sitä ohjannut paikoilleen kun se tulee kohden. Vaan miten olet tehnyt? Itse olen aikaisemmat koirat makupalalla ohjannut, kuten tämänkin, mutta tulemaan sivulle, vasta myöhemmin -kun pureskeluvaihekin on ollut ohi, tulemaan eteen, mutta silloinkin makupaloilla.

Lue lisää

Spk.n kanssa tämä ei ole kovin vaikeaa, eikä aktiiviselle rodulle.

Luoksetulo, kuten moni muukin asia tapahtuu pentu aikana pelkällä kutsulla ja sopivasti innostaen..helposti tämä vahvistuu kaiken ohessa. Molossirotuisilla ja vastaavilla vaatii ehkä vielä jotain extraa, mutta paimenilla ei pitäisi olla ongelma.

Kaikki käskyt minimiin..luokse tulo nimellä jne..Vahvasti ne mitä käytetään (peruskäskyt)

Sivulle opettamisessa olen käyttänyt myös pentuaikaa hyväksi...sanana ja fyysisenä ohjauksena....kuten..normi äänellä: sivulle ja siirto sivulle ja kun istuu ja ihmettelee, niin hetki paikallaan (pieni) ja kehut ja tästä elämä jatkuu..Teen tästä rutiinin esim ulos mentäessä jne..Yllättävän nopeasti pentu oppii toistojen kautta, kun ei vaadi vaan ohjaa..Itse palkkio on ulos meno ja pennulle siitä tuleva odotusarvo.

Teen siis asioita kaiken ohessa ohjaan tulevaan, jos tähtään koulutukseen tai arkeen (kehitys) ..Äänenpainotusten opettaminen ja käyttäminen on kanssa tehokas ja tarpeellinen..Opettaa mitä ja miten tilanteeseen odottetaan/suhtaudutaan milläkin painotteella jne..ei ole rakettitiedettä.

En tee pantuaikana "koulutustilanteita" vaan säästän ne n.5-6kk sitten on jo eväitä aloitella itse asia, kun perusasiat on hallinnassa ja intoa riittää uuden oppimisessa...Tässä kohtaa kohdistan resurssit koulutukseen niin ei tule sitä "murkkuikää" vaan kehitys on luontaista ja oikealla tasolla.

Sivulle tulossa myös voi pentu aikana "seurata" helposti miten etenee jne..
Esimerkki: pentu hieman alle 7vko..eka viiikko kotona jolloin tutustuttiin ja ohjaus leikin varjolla alkoi...toisella ulos ja hihnaan..kasi-ysi viikolla käveltiin jo torilla ja tapahtumissa jne..hihnasta ja kaikesta ympärillä tuli arkipäiväistä, mutta paukut jäi sitten tekemiseen..ei ympäristön ihmettelemiseen....Sinusta tulee henkilö joka on jonka kanssa koetaan turvallisesti ja kehitykselle välttämättömiä asioita...(eikö se siis rakenna motivaatiota ja sitä, että tälläisen luottohenkilön kanssa motivoidutaan) Leikkikaveri jää pennulle leikkikaveriksi, kun se tie on käyty..

Paisuu taas tämäkin, mutta tiivistetään Ohjaa ja opasta se motivoi, se kehittää. Mieti matkan ja kehityksen varrella mitä opetat milloinkin jne..

Yllä on pari jyvää, joissa on vastaus kysymykseesi..

canis.familiaris kirjoitti:

Spk.n kanssa tämä ei ole kovin vaikeaa, eikä aktiiviselle rodulle.

Luoksetulo, kuten moni muukin asia tapahtuu pentu aikana pelkällä kutsulla ja sopivasti innostaen..helposti tämä vahvistuu kaiken ohessa. Molossirotuisilla ja vastaavilla vaatii ehkä vielä jotain extraa, mutta paimenilla ei pitäisi olla ongelma.

Kaikki käskyt minimiin..luokse tulo nimellä jne..Vahvasti ne mitä käytetään (peruskäskyt)

Sivulle opettamisessa olen käyttänyt myös pentuaikaa hyväksi...sanana ja fyysisenä ohjauksena....kuten..normi äänellä: sivulle ja siirto sivulle ja kun istuu ja ihmettelee, niin hetki paikallaan (pieni) ja kehut ja tästä elämä jatkuu..Teen tästä rutiinin esim ulos mentäessä jne..Yllättävän nopeasti pentu oppii toistojen kautta, kun ei vaadi vaan ohjaa..Itse palkkio on ulos meno ja pennulle siitä tuleva odotusarvo.

Teen siis asioita kaiken ohessa ohjaan tulevaan, jos tähtään koulutukseen tai arkeen (kehitys) ..Äänenpainotusten opettaminen ja käyttäminen on kanssa tehokas ja tarpeellinen..Opettaa mitä ja miten tilanteeseen odottetaan/suhtaudutaan milläkin painotteella jne..ei ole rakettitiedettä.

En tee pantuaikana "koulutustilanteita" vaan säästän ne n.5-6kk sitten on jo eväitä aloitella itse asia, kun perusasiat on hallinnassa ja intoa riittää uuden oppimisessa...Tässä kohtaa kohdistan resurssit koulutukseen niin ei tule sitä "murkkuikää" vaan kehitys on luontaista ja oikealla tasolla.

Sivulle tulossa myös voi pentu aikana "seurata" helposti miten etenee jne..
Esimerkki: pentu hieman alle 7vko..eka viiikko kotona jolloin tutustuttiin ja ohjaus leikin varjolla alkoi...toisella ulos ja hihnaan..kasi-ysi viikolla käveltiin jo torilla ja tapahtumissa jne..hihnasta ja kaikesta ympärillä tuli arkipäiväistä, mutta paukut jäi sitten tekemiseen..ei ympäristön ihmettelemiseen....Sinusta tulee henkilö joka on jonka kanssa koetaan turvallisesti ja kehitykselle välttämättömiä asioita...(eikö se siis rakenna motivaatiota ja sitä, että tälläisen luottohenkilön kanssa motivoidutaan) Leikkikaveri jää pennulle leikkikaveriksi, kun se tie on käyty..

Paisuu taas tämäkin, mutta tiivistetään Ohjaa ja opasta se motivoi, se kehittää. Mieti matkan ja kehityksen varrella mitä opetat milloinkin jne..

Yllä on pari jyvää, joissa on vastaus kysymykseesi..

Lue lisää

Selvitetään vielä.
Tuo pentuajan sivulle tulosta teen "liikkeen" pikkuhiljaa ja vahvistan kontaktia kasvattamalla aikaa jännettä jne..se tuottaa monta positiivista asiaa. Seis käskyt ymv. opetan kävelemisen ohessa esim.liikennevalot, suojatiet jne..Sanon seis ja pysähdyn itse tarvittaessa painotan ..odotan ja etenen jne..On todella paljon asioita, joita voi ihan arjen ohessa opettaa oman esimerkin kautta ja se kuuluisa kontaktikin tulee kaupan päälle ja vahvistuu kuten moni muukin hallintaan liittyvä..Lisäksi tämä kaikki täyttää pennun tarpeen oppia ja tulla ymmärretyksi sekä täyttämään oman paikkansa...

canis.familiaris kirjoitti:

Selvitetään vielä.
Tuo pentuajan sivulle tulosta teen "liikkeen" pikkuhiljaa ja vahvistan kontaktia kasvattamalla aikaa jännettä jne..se tuottaa monta positiivista asiaa. Seis käskyt ymv. opetan kävelemisen ohessa esim.liikennevalot, suojatiet jne..Sanon seis ja pysähdyn itse tarvittaessa painotan ..odotan ja etenen jne..On todella paljon asioita, joita voi ihan arjen ohessa opettaa oman esimerkin kautta ja se kuuluisa kontaktikin tulee kaupan päälle ja vahvistuu kuten moni muukin hallintaan liittyvä..Lisäksi tämä kaikki täyttää pennun tarpeen oppia ja tulla ymmärretyksi sekä täyttämään oman paikkansa...

Lue lisää

Hienoa. Nyt vielä se kysymys: miten ohjaat pennun tulemaan eteesi luokse, kun et ilmeisesti käsilläsi makupalalla ohjaamalla?

... kirjoitti:

Hienoa. Nyt vielä se kysymys: miten ohjaat pennun tulemaan eteesi luokse, kun et ilmeisesti käsilläsi makupalalla ohjaamalla?

En tiedä onnsituuko tällainen linkki, mutta kokeillaan, jos vaikea ymmärtää...

http://www.google.fi/imgres?q=palveluskoira luoksetulo&hl=fi&sa=X&biw=1920&bih=841&tbm=isch&prmd=imvns&tbnid=vboheAMvdjDo3M:&imgrefurl=http://besties.vuodatus.net/blog/archive?&y=2008&m=09&docid=GqsgJrzkch71dM&imgurl=http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/21600/1888642.jpg&w=442&h=382&ei=g5izT9XBHe_24QSOm_G0CQ&zoom=1&iact=hc&vpx=815&vpy=523&dur=7394&hovh=209&hovw=242&tx=129&ty=148&sig=106313982763185307354&page=1&tbnh=124&tbnw=143&start=0&ndsp=57&ved=1t:429,r:39,s:0,i:152

... kirjoitti:

En tiedä onnsituuko tällainen linkki, mutta kokeillaan, jos vaikea ymmärtää...

http://www.google.fi/imgres?q=palveluskoira luoksetulo&hl=fi&sa=X&biw=1920&bih=841&tbm=isch&prmd=imvns&tbnid=vboheAMvdjDo3M:&imgrefurl=http://besties.vuodatus.net/blog/archive?&y=2008&m=09&docid=GqsgJrzkch71dM&imgurl=http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/21600/1888642.jpg&w=442&h=382&ei=g5izT9XBHe_24QSOm_G0CQ&zoom=1&iact=hc&vpx=815&vpy=523&dur=7394&hovh=209&hovw=242&tx=129&ty=148&sig=106313982763185307354&page=1&tbnh=124&tbnw=143&start=0&ndsp=57&ved=1t:429,r:39,s:0,i:152

Lue lisää

Huomioi naisen kädet kuvassa, ovat haaruksissa, eli ohjaamassa edelleen koiraa oikealle paikalleen. Myöhemmin kun ei tarvita suojausta puremilta, palkkiota tulemisesta tai koira jo löytää paikkansa ilman käsivihjettä, kädet eivät tietenkään ole haaruksissa...

meillä edelleen käsiä tarvitaan haaruksiin kaikkien noiden takia; koira pitää ohjata oikealle paikalleen, haaroja pitää suojella ja koira tarvitsee edelleen tulemisestaan välittömän palkkion, joka siis on kädessäni. Tarkoituksemme on, että koira ajan myötä myös oppii olemaan paikoillaan pidempään, siksi palkkio ei ole leikki, vaan makupala, siihen pitäisi vähän rauhoittua olemaan ja kaikkeen rauhoittumista vaativaan makupala on aina toimivampi kuin leikki...

öööh. Otitko herneen nenääsi jostain?

Toimin koulutusohjaajana ja siksi kiinnostaa kovasti, kun kerroit, että opetat koirillesi eteen tulon luoksetulossa ilman käsien tai makupalojen käyttöä. En tiennyt sen olevan mahdollista. Siksi kiinnostaa kovasti, koska meillekin koirakouluun tulee joskus ihmisiä, jotka eivät halua makupaloja käyttää koiran koulutuksessa.

Jos temppusi ei siis ole mikään salaisuus, niin uskoisin monelle muullekin olevan hyötyä jos jakaisit sen. Minä en tarvitse kyseistä tapaa kouluttaa omaa koiraani, koska minulla ei ole mitään makupalojen käyttöä vastaan ja makupaloilla ohjailu toimii erittäin hyvin. Jos se taas on jokin salaisuus, niin miksi ihmeessä? Jos et pidä siitä, että ihmiset kouluttavat liikaa koiriaan makupaloilla, luulisi kertovan vihejitä sitten siitä miten tapahtuu ilman...

... kirjoitti:

öööh. Otitko herneen nenääsi jostain?

Toimin koulutusohjaajana ja siksi kiinnostaa kovasti, kun kerroit, että opetat koirillesi eteen tulon luoksetulossa ilman käsien tai makupalojen käyttöä. En tiennyt sen olevan mahdollista. Siksi kiinnostaa kovasti, koska meillekin koirakouluun tulee joskus ihmisiä, jotka eivät halua makupaloja käyttää koiran koulutuksessa.

Jos temppusi ei siis ole mikään salaisuus, niin uskoisin monelle muullekin olevan hyötyä jos jakaisit sen. Minä en tarvitse kyseistä tapaa kouluttaa omaa koiraani, koska minulla ei ole mitään makupalojen käyttöä vastaan ja makupaloilla ohjailu toimii erittäin hyvin. Jos se taas on jokin salaisuus, niin miksi ihmeessä? Jos et pidä siitä, että ihmiset kouluttavat liikaa koiriaan makupaloilla, luulisi kertovan vihejitä sitten siitä miten tapahtuu ilman...

Lue lisää

En ottanut hernettä nenään, mutta yritin kertoa, että kiinnostuksen kautta..koira on siellä missä sen mielenkiinto...Eikö koko koirakoulutus tai sen menestys perustu siihen minkälainen on suhde ohjaajaan? Kiinnostava herättää kiinnostuksen jne. Tämä kaikki rakennetaan muualla ja muissa yhteyksissä.

... kirjoitti:

En tiedä onnsituuko tällainen linkki, mutta kokeillaan, jos vaikea ymmärtää...

http://www.google.fi/imgres?q=palveluskoira luoksetulo&hl=fi&sa=X&biw=1920&bih=841&tbm=isch&prmd=imvns&tbnid=vboheAMvdjDo3M:&imgrefurl=http://besties.vuodatus.net/blog/archive?&y=2008&m=09&docid=GqsgJrzkch71dM&imgurl=http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/21600/1888642.jpg&w=442&h=382&ei=g5izT9XBHe_24QSOm_G0CQ&zoom=1&iact=hc&vpx=815&vpy=523&dur=7394&hovh=209&hovw=242&tx=129&ty=148&sig=106313982763185307354&page=1&tbnh=124&tbnw=143&start=0&ndsp=57&ved=1t:429,r:39,s:0,i:152

Lue lisää

Minä opetin koiralle eteen istumisen juurikin tuolla kuvassa esitetyllä tavalla, kun se nyt oli se tapa, joka kentällä opetettiin ja toimi koirallani hyvin... ja kieltämättä se tuntui ajoittain aika ikävälle. Samoin seuraamisen alkeet tutittamalla, mikä sekin kävi sormiin. Minusta se kivun määrä siinä on varsin siedettävällä tasolla...

canis.familiaris kirjoitti:

En ottanut hernettä nenään, mutta yritin kertoa, että kiinnostuksen kautta..koira on siellä missä sen mielenkiinto...Eikö koko koirakoulutus tai sen menestys perustu siihen minkälainen on suhde ohjaajaan? Kiinnostava herättää kiinnostuksen jne. Tämä kaikki rakennetaan muualla ja muissa yhteyksissä.

Lue lisää

"..koira on siellä missä sen mielenkiinto...Eikö koko koirakoulutus tai sen menestys perustu siihen minkälainen on suhde ohjaajaan? Kiinnostava herättää kiinnostuksen jne. Tämä kaikki rakennetaan muualla ja muissa yhteyksissä. "

Kyllä.

Mutta sitten kun lisäksi jo pennun kanssa harjoitellaan tottelevaisuuden alkeita. Esimerkiksi luoksetulo täytyy rakentaa pennun kanssa varmaksi. Eikä sitä ole mitään järkeä rakentaa pentunäykkimisajaksi jonkin muunklaiseksi, kuin mitä se tulee myöhemmin olemaan. Eli kun pentu tulee luokse kutsuttaessa, niin se tulee siihen mihin se tulee tulemaan koko ikänsä luoksetullessaan? meillä se on eteen ja siksi täytyy suojautua haaruksista, koska se näykkimisvaihe on edelleen päällä. Minusta oli mielenkiintoista, ettet itse ole tarvinnut suojauksia haaruksille tässä vaiheessa ja se olisi ihan mielenkiintosita kuulla kuinka? Minulla siis on yleensä toppahousut jalassa ja eilen saunassa laskin seitsemän mustelmaa sisäreisistä. Mietin montako niitä olisi jos ei olisi paksuja housuja jalassa ja millainen kipukynnys pitää ihmisillä olla, että voi harjoitella ilman suojausta ja silti tulee hyvä suhde ohjaajan ja koiran välille? Oletan siis että ihmiset yleensä karjaisee kivusta tai suuttuu koiralle, kun se puraisee kipeästi noinkin aroista paikoista ja oletan tietenkin, että ei tee todellakaan hyvää suhteelle, jos ensin houkutetaan koiraa luokse ja sitten noidutaan se syvimpään hornaan....

putkiaivoinen_kissa kirjoitti:

Minä opetin koiralle eteen istumisen juurikin tuolla kuvassa esitetyllä tavalla, kun se nyt oli se tapa, joka kentällä opetettiin ja toimi koirallani hyvin... ja kieltämättä se tuntui ajoittain aika ikävälle. Samoin seuraamisen alkeet tutittamalla, mikä sekin kävi sormiin. Minusta se kivun määrä siinä on varsin siedettävällä tasolla...

Lue lisää

Tutittamalla? Siis koira näykkii sormista makupalaa vai mikä?

Aika kesy ilmaisu sinulla: kieltämättä ajoittain tuntui aika ikävälle... Koirasi ei sattunut olemaan enää näykkimisiässä kun noin lievästi asian ilmaiset?

... kirjoitti:

Tutittamalla? Siis koira näykkii sormista makupalaa vai mikä?

Aika kesy ilmaisu sinulla: kieltämättä ajoittain tuntui aika ikävälle... Koirasi ei sattunut olemaan enää näykkimisiässä kun noin lievästi asian ilmaiset?

Lue lisää

Tutittamisella tarkoitan siis tätä: http://www.youtube.com/watch?v=Bbez5RwTJrI.

Koira oli nimenomaan näykkimisiässä kun aloitettiin. Ilmaisun kesyydestä en tiedä, noin minä sen koin. On niitä kivuliaampiakin harrastuksia. :)

putkiaivoinen_kissa kirjoitti:

Tutittamisella tarkoitan siis tätä: http://www.youtube.com/watch?v=Bbez5RwTJrI.

Koira oli nimenomaan näykkimisiässä kun aloitettiin. Ilmaisun kesyydestä en tiedä, noin minä sen koin. On niitä kivuliaampiakin harrastuksia. :)

Lue lisää

Hirveän näköistä touhua näin katsottuna...En tosin jaksanut katsoa kuin 20s..=/

canis.familiaris kirjoitti:

Hirveän näköistä touhua näin katsottuna...En tosin jaksanut katsoa kuin 20s..=/

:D

Mikä siinä nyt niin kamalasti hirvitti? (Ei sillä, ei ollut paras mahdollinen video tuosta tyylistä, mutta parempaakaan en nyt onnistunut löytämään...)

putkiaivoinen_kissa kirjoitti:

:D

Mikä siinä nyt niin kamalasti hirvitti? (Ei sillä, ei ollut paras mahdollinen video tuosta tyylistä, mutta parempaakaan en nyt onnistunut löytämään...)

En vain pidä näystä, mutta varmasti on ihan oma "taiteenlaji"...Olen hieman vanhajäärä ja jotenkin näky oli överi..(mutta nyky aikaa)

Arvostan erillaista "hallintaa" ja yhteistyötä, mutta ymmärrän tuon ja sen tarpeen...ei ole meitsin juttu.

putkiaivoinen_kissa kirjoitti:

Tutittamisella tarkoitan siis tätä: http://www.youtube.com/watch?v=Bbez5RwTJrI.

Koira oli nimenomaan näykkimisiässä kun aloitettiin. Ilmaisun kesyydestä en tiedä, noin minä sen koin. On niitä kivuliaampiakin harrastuksia. :)

Lue lisää

Ei ollut muuten vanha tuo koira videossakaan... Toimi helkutin hyvin...

putkiaivoinen_kissa kirjoitti:

:D

Mikä siinä nyt niin kamalasti hirvitti? (Ei sillä, ei ollut paras mahdollinen video tuosta tyylistä, mutta parempaakaan en nyt onnistunut löytämään...)

Voin arvata mikä videossa hirvittää.

Koira seuraa ilman kontaktia ja monien mielestä koira on ihan turha opettaa yleensäkään seuraamaan, jos se ei seuraa pitämällä kontaktia ohjaajaansa (silmiin-ei ohjaajan käteen). Itsekään en tuolla tyylillä koiralle seuraamista opeta, vaan lähden kontaktin kautta. Mutta veikkaan, ettei tuossakaan ollut tarkoitus -videon nimestä huolimatta- opettaa seuraamista, vaan koiran oikeaa paikkaa suhteessa ohjaajaan. Tiiviisti jalassa kiinni pysymisellä ja rintamasuunnan samana ohjaajan kanssa pitämisellä, saa palkkaa. Tuollaisia harjoituksia vain muutamia viikossa ja pääasiassa seuraamisharjoitukset lähtevät kontaktista, niinainakin minulla. Onhan toki tuo paikkakin opetettava, mutta seuraamisen ideahan on kuitenkin,e ttä koira pitää kontaktia kasvoihisi, jolloin se on valmis reakoimaan hetkellä millä hyvänsä suusi antamaan käskyyn. videon koiran kanssa ei tuota harjoiteltu -videoidussa tilanteessa-, vaan koiran koko huomio oli makupala kädessä ja se tuskin olisi edes huomannut jos ohjaaja olisi jotain sanonut.

... kirjoitti:

Voin arvata mikä videossa hirvittää.

Koira seuraa ilman kontaktia ja monien mielestä koira on ihan turha opettaa yleensäkään seuraamaan, jos se ei seuraa pitämällä kontaktia ohjaajaansa (silmiin-ei ohjaajan käteen). Itsekään en tuolla tyylillä koiralle seuraamista opeta, vaan lähden kontaktin kautta. Mutta veikkaan, ettei tuossakaan ollut tarkoitus -videon nimestä huolimatta- opettaa seuraamista, vaan koiran oikeaa paikkaa suhteessa ohjaajaan. Tiiviisti jalassa kiinni pysymisellä ja rintamasuunnan samana ohjaajan kanssa pitämisellä, saa palkkaa. Tuollaisia harjoituksia vain muutamia viikossa ja pääasiassa seuraamisharjoitukset lähtevät kontaktista, niinainakin minulla. Onhan toki tuo paikkakin opetettava, mutta seuraamisen ideahan on kuitenkin,e ttä koira pitää kontaktia kasvoihisi, jolloin se on valmis reakoimaan hetkellä millä hyvänsä suusi antamaan käskyyn. videon koiran kanssa ei tuota harjoiteltu -videoidussa tilanteessa-, vaan koiran koko huomio oli makupala kädessä ja se tuskin olisi edes huomannut jos ohjaaja olisi jotain sanonut.

Lue lisää

Hyvä huomio.

... kirjoitti:

Voin arvata mikä videossa hirvittää.

Koira seuraa ilman kontaktia ja monien mielestä koira on ihan turha opettaa yleensäkään seuraamaan, jos se ei seuraa pitämällä kontaktia ohjaajaansa (silmiin-ei ohjaajan käteen). Itsekään en tuolla tyylillä koiralle seuraamista opeta, vaan lähden kontaktin kautta. Mutta veikkaan, ettei tuossakaan ollut tarkoitus -videon nimestä huolimatta- opettaa seuraamista, vaan koiran oikeaa paikkaa suhteessa ohjaajaan. Tiiviisti jalassa kiinni pysymisellä ja rintamasuunnan samana ohjaajan kanssa pitämisellä, saa palkkaa. Tuollaisia harjoituksia vain muutamia viikossa ja pääasiassa seuraamisharjoitukset lähtevät kontaktista, niinainakin minulla. Onhan toki tuo paikkakin opetettava, mutta seuraamisen ideahan on kuitenkin,e ttä koira pitää kontaktia kasvoihisi, jolloin se on valmis reakoimaan hetkellä millä hyvänsä suusi antamaan käskyyn. videon koiran kanssa ei tuota harjoiteltu -videoidussa tilanteessa-, vaan koiran koko huomio oli makupala kädessä ja se tuskin olisi edes huomannut jos ohjaaja olisi jotain sanonut.

Lue lisää

" koiran oikeaa paikkaa suhteessa ohjaajaan"

Nimenomaan, myös seuraamisessa.

putkiaivoinen_kissa kirjoitti:

Tutittamisella tarkoitan siis tätä: http://www.youtube.com/watch?v=Bbez5RwTJrI.

Koira oli nimenomaan näykkimisiässä kun aloitettiin. Ilmaisun kesyydestä en tiedä, noin minä sen koin. On niitä kivuliaampiakin harrastuksia. :)

Lue lisää

Itseasiassa tuo tutittaminen taitaapi olla pk-puolelta lähtöisin...
Itse olin kerran yhdessä "sessiossa",jossa näytettiin,kun eräs ulkomaalainen huippu(pk)guru näytti tutitusta.
Minusta tuo on ihan hyvä homma.Ja se suurin pointti on juuri tuo oikean paikan saaminen ja pysyminen.Katse kontakti sitten on oma juttunsa,mikä myös tehdään toki.

Itseasiassa ei tuo kovin kivulias ole.Tietyllä tapaa sitä safkaa pidetään kädessä.Ja ei kaikki sitä ihmislihaa hamua :D Tietyllä tapaa oppii nassuttamaan sen kädestä.Jotkut käyttää myös jotain ruokatuubeja tuossa.

molossi kirjoitti:

Itseasiassa tuo tutittaminen taitaapi olla pk-puolelta lähtöisin...
Itse olin kerran yhdessä "sessiossa",jossa näytettiin,kun eräs ulkomaalainen huippu(pk)guru näytti tutitusta.
Minusta tuo on ihan hyvä homma.Ja se suurin pointti on juuri tuo oikean paikan saaminen ja pysyminen.Katse kontakti sitten on oma juttunsa,mikä myös tehdään toki.

Itseasiassa ei tuo kovin kivulias ole.Tietyllä tapaa sitä safkaa pidetään kädessä.Ja ei kaikki sitä ihmislihaa hamua :D Tietyllä tapaa oppii nassuttamaan sen kädestä.Jotkut käyttää myös jotain ruokatuubeja tuossa.

Lue lisää

Otuit taktiikan kivuliasuuden esiin ja siitä tuli mieleen,e ttä onko tässä nyt harhakäsitys siitä, että pitäisin makupalan hamuamista tai sellaista pureskelua kivuliaana jolta suojaudun?

Ihan varmuuden vuoksi siis; suojautumiseni ei todella liity mitenkään makupalojen tavoitteluun, vaan siihen kun pentu näykkäisee täydestä vauhdista kiinni. Se ei siis hamua makupalaa tai vastaavaa, vaan riehaantuu ja tarttuu hampaillaan. Eli kun se puree esim. sisäreidestä se tulee täydellä vauhdilla, törmää haaruksiin ja ja tarttuu hampailla kiinni. Kaikilla koiransa kanssa leikkineillä varmasti sama kokemus esim siitä, että kiihdyttää koiraansa vetolelulla ja koira tarraa käteen kiinni, se ei silloin todella pienesti nakerra millään etuhampaillaan, kuten taas ruokaa hamutessaan, vaan puruote on napakka takahampailla tapahtuva nappasu...

Omanikin tuntuisi näköjään nyt olevan kiitollinen jos ei olisi, sen verran hulluksi kuulema käytökseni on muuttunut koiran kanssa...

Tuota kiljahtelua moni tuntuu suosivan. Itse mietin taas, että jos koira onkin pehmeä eli taipauvainen arkuuteen (nythän siitä ei vielä sellaista voi varmaksi todeta, kun on edelleen pentu), niin jospa se alkaakin sitten olemaan vähemmän innokas tullesssani luokseni? Olen lisäksi sen verran äkkipikainen luonne, että kiljahtelu tuskin onnistuu kivusta ilman perään tulevaa voimasanaa ja tällöinhän koiraa on tarkoitus pelotella, oli se pehmeä tai ei, niin se tuskin on hyväksi...

Sen verran sentään on edetty tämän koiran kanssa, että sisällä se on aina rauhalallinen, eli ei häsellä jaloissa. Ja jos koira nukkuu jossakin, kierrän sen luonnollisestikin, saatan myös harpata yli, jso paikka ons en verran ahdas.

Pureskelussakin on edistytty hurjasti, koirahan roikkui alkuun aivan kaikessa liikkuvasssa. Mutta vielä ei olla niin pitkällä, etteikö sellainen vouhotus nappaisu tulisi suunnilleen jokaisen lähestymisen yhteydessä. Koiralle annan anteeksi, silläkin on varmasti sen verran terävyyttä, että reakoi ajattelematta tarttumalla hampailla (aivan kuten itse kiroan ajattelematta välittömästi), mutta ei enää jää pureskelemaan kun saa hetken miettiä (en itsekään jää noitumaan hillittömästi, vaikka se ensireaktio prkle onkin). Sitä odetellessa, että se pystyy hillitsemään myös tuon ensireaktion, kiinnostaa se kuinka muut ovat suhtatuneet ja miksi ihmeessä omaa suhtatumistani voidaan pitää pelkäämisenä. Minähän siis estän ne osumat väistämällä itse tai suojautumalla riittävillä vaatteilla. Eli siis tätä kyseenalaistaisin ja rankasti "Ei koiran kontaktinhau siitö mihinkään vähene , että sitä komentaan ja kieltää puremisen." Koira tulee odotetulla innolla odotetusti luokse, sitten sille aletaan karjumaan negatiivista palautetta...

Nuo vaaatteet muuten oli ensimmäisiä juttuja joita opin kun menin pk-harjoituksiin ensimmäisillä kerroilla, vaikka meno oli täysin natsimeinikiä johtajuusoppeineen (siis oikein räikeää koiran alistamista ja sitä kautta johtajaksi kipuamista) sentään opetettiin, että jos koiran virettä nostetaan tarkoituksella, niin siitä ei saa tulla mitään negatiivista palautetta koiralle ja siksi varustuksen pitää olla asianmukainen; takkeja tuplasti, haskat kädessä ja tarpeeksi paksut housut...

"Siis mitä sitten vaikka palkkaisit pk-luoksetulossa käsi edessä haarojen kohdilla kuten kuvassa oli? "

Kysymyksesi oli varmaan Canis Familiarakselle, muta muu viesti ilmeisesti minulle, joten minäkin voin vastata.

Kaikki ihmiset eivät tykkää käyttää makupaloja koiran opettamiseen ja se heille sallittakoon.

" Jos sinulla on palkka kädessä niin miksi alasuoja?"

Häseltävä koiranpentu ei aina ihan osu kohteeseensa, jos hampaineen hyökkää makupalaa kohden. Toinen juttu taas kun paikoilleen tulo on jo hallussa, eli koira tulee varmasti siihen eteen, tosin edelleen käsillä ohjattuna, niin siitä aletaan sitten ahrjoitella kontaktia. Elis en häselön koiranpennun pitää jäädä siihen situmaan pidemmäksi aikaa ja jotta koira voi ottaa kontaktin silmiin, on ne kädet pakko nsotaa pois, pentuhan ei vielä kykene katsomaan muualle, jos makupalaa pidetään ihan kyuonon edessä, vasta kun makupala on pioissa,s e voisi nostaa katseensa silmiini. Kun pentu siis joutuus iinä edessä situmaan viisikin sekunttia niin siinä on jo satoja hetkiä, jolloin se saattaa yhtäkkiä näykkästä (en voi kai liikaa korostaa; mikä on siis pentukoiralle ihan normaalia, että se näykkii...)...

"Väistely kertoo koirallesi, että pelkäät sitä"

Hyvä, pelkäämisen sijalle, kunnioitan; kunnioitan koiraani niin paljon, että väistelen sitä, en halua satuttaa sitä tai aiheuttaa omilla kipukokemuksillani sille ikäviä kokemuksia.

" Näin koirasi oppii, että puremisella ei saavuta mitään kivaa."

Ilman viisastelua siitä miten olet käydyn keskustelun tähän asti ymmärtänyt on niin vaikea vastata... Mutta yritän: hyvä neuvo, juuri siksi teemmekin näin.

"Nuo vaatteet ampuu yli kun et kuitenkaan suojelua harrasta ilmeisesti?"

harrastan itseni suojelua.

Osaatko sinä kertoa miten pakotteilla, ilman makupalaa, koira on saatu tulemaan luokse, siis eteen paikoilleen? Se on vain siirretty siihen kaksi kertaa ja jos kolmannella kerralla ei ole itse tajunnut niin annettu palautetta niin paljon,e ttä seuraavan kerran taas tajusi? toiv. ei. Olisi kuitenkin kiva saada joku konsti jota voisi opettaa niille ihmisille, jotka eivät harrasta koiran palkkailua, vaan koira tottelee heitä vain sen ilosta, että haluaa pitää johtajansa hymyilevänä...

Minä en edes ole harkinnut lelun käyttöä vielä kun makupala sentään vähän rauhoittaa meidänkin häselöä, lelusta se menee aivan hurjaksi, jos jalkaa vasten lelua laittaisin, niin voi jalka parkaa...

... kirjoitti:

Osaatko sinä kertoa miten pakotteilla, ilman makupalaa, koira on saatu tulemaan luokse, siis eteen paikoilleen? Se on vain siirretty siihen kaksi kertaa ja jos kolmannella kerralla ei ole itse tajunnut niin annettu palautetta niin paljon,e ttä seuraavan kerran taas tajusi? toiv. ei. Olisi kuitenkin kiva saada joku konsti jota voisi opettaa niille ihmisille, jotka eivät harrasta koiran palkkailua, vaan koira tottelee heitä vain sen ilosta, että haluaa pitää johtajansa hymyilevänä...

Minä en edes ole harkinnut lelun käyttöä vielä kun makupala sentään vähän rauhoittaa meidänkin häselöä, lelusta se menee aivan hurjaksi, jos jalkaa vasten lelua laittaisin, niin voi jalka parkaa...

Lue lisää

"Osaatko sinä kertoa..." Osaan.Mutta en kerro.
Ihan siitä syystä,että kuten olen sanonut,asiat voi tehdä oikein tai väärin.Ja itse en voi mistään tietää,ymmärrätkö ja sisäistätkö,mitä kirjoitan ja osaatko asian MYÖS neuvoa eteenpäin oikein...

"Olisi kiva...Koulutusohjaajan ei olisi ollenkaan pahitteeksi käydä eri kentillä hakemusta kokemusta itselleen,ja oppimassa asioita.Niin parhaiten myös oppii asioita,eri kantilta ;)

Itse olen käyttänyt saalisviettiä ihan häselöillekkin.Ei mitään ongelmia.Tosin joskus voi vahingossa hampaat osua,ellei itse ole tarkkana.
Kaikki koirat on opetettu aika aikaisin,että ihmiseen ei kiinni käydä,edes leikin yhteydessä.
Ei niille ole mitään traumoja tullut myöhemmin,harrastuksia ajatellen,ei edes tokoa...
Ja suurin osa vielä ollut vähemmän helppoja koulutettavia,joiden kanssa ei kauhiasti kannata virheitä tehdä...

molossi kirjoitti:

"Osaatko sinä kertoa..." Osaan.Mutta en kerro.
Ihan siitä syystä,että kuten olen sanonut,asiat voi tehdä oikein tai väärin.Ja itse en voi mistään tietää,ymmärrätkö ja sisäistätkö,mitä kirjoitan ja osaatko asian MYÖS neuvoa eteenpäin oikein...

"Olisi kiva...Koulutusohjaajan ei olisi ollenkaan pahitteeksi käydä eri kentillä hakemusta kokemusta itselleen,ja oppimassa asioita.Niin parhaiten myös oppii asioita,eri kantilta ;)

Itse olen käyttänyt saalisviettiä ihan häselöillekkin.Ei mitään ongelmia.Tosin joskus voi vahingossa hampaat osua,ellei itse ole tarkkana.
Kaikki koirat on opetettu aika aikaisin,että ihmiseen ei kiinni käydä,edes leikin yhteydessä.
Ei niille ole mitään traumoja tullut myöhemmin,harrastuksia ajatellen,ei edes tokoa...
Ja suurin osa vielä ollut vähemmän helppoja koulutettavia,joiden kanssa ei kauhiasti kannata virheitä tehdä...

Lue lisää

"Kaikki koirat on opetettu aika aikaisin,että ihmiseen ei kiinni käydä,edes leikin yhteydessä."

Meillä tämä harjoittelu alkoi 8 viikkoisena. Nyt 15 viikkosiena ollaan jo pitkällä tämän koiran kanssa. Mitenkäs teillä? 9 viikkosiena jo täysin oppineita?

Ihan ideana olisi ollut kvia kuulla tuo ilman makupaloja eteentulon ahrjoittelu. Olen kesksutellut kanssasi useamminkin... uskoisitko siis,e ttä en kyselisi lisää jos en ymmärrä?

Olipa kiva, että sinäkin myönsit, että joskus voi hampaat sattua... luulin, että teille muutamalle on nyt hirveä kynnyskysymys myöntää sitä, että täydessä vireessä oleva pentukoira saattaa joskus vaikka vahingossa puraistakin...

... kirjoitti:

"Kaikki koirat on opetettu aika aikaisin,että ihmiseen ei kiinni käydä,edes leikin yhteydessä."

Meillä tämä harjoittelu alkoi 8 viikkoisena. Nyt 15 viikkosiena ollaan jo pitkällä tämän koiran kanssa. Mitenkäs teillä? 9 viikkosiena jo täysin oppineita?

Ihan ideana olisi ollut kvia kuulla tuo ilman makupaloja eteentulon ahrjoittelu. Olen kesksutellut kanssasi useamminkin... uskoisitko siis,e ttä en kyselisi lisää jos en ymmärrä?

Olipa kiva, että sinäkin myönsit, että joskus voi hampaat sattua... luulin, että teille muutamalle on nyt hirveä kynnyskysymys myöntää sitä, että täydessä vireessä oleva pentukoira saattaa joskus vaikka vahingossa puraistakin...

Lue lisää

Et kyselisi lisää jos et ymmärrä? Et taida olla tosissasi.

äly ja väläys kirjoitti:

Et kyselisi lisää jos et ymmärrä? Et taida olla tosissasi.

???

... kirjoitti:

"Kaikki koirat on opetettu aika aikaisin,että ihmiseen ei kiinni käydä,edes leikin yhteydessä."

Meillä tämä harjoittelu alkoi 8 viikkoisena. Nyt 15 viikkosiena ollaan jo pitkällä tämän koiran kanssa. Mitenkäs teillä? 9 viikkosiena jo täysin oppineita?

Ihan ideana olisi ollut kvia kuulla tuo ilman makupaloja eteentulon ahrjoittelu. Olen kesksutellut kanssasi useamminkin... uskoisitko siis,e ttä en kyselisi lisää jos en ymmärrä?

Olipa kiva, että sinäkin myönsit, että joskus voi hampaat sattua... luulin, että teille muutamalle on nyt hirveä kynnyskysymys myöntää sitä, että täydessä vireessä oleva pentukoira saattaa joskus vaikka vahingossa puraistakin...

Lue lisää

"Mitenkäs teillä?" Harvemmin pennut yleensäkään täysoppineita on.Ei ole tarvetta ollut aikaa mieleen panna,mutta aika pian.Siis ne,joilla siihen taipumusta on ollut.

" Ihan ideana..." Jos nyt kumminkin sanon,kuten jo edellisessä viestissäni sanoin,että mene(eri) kentille opiskelemaan...
Kyllähän tuo miettimälläkin nyt tajuaisi,miten ohjata koiraa tuohon tilanteeseen,jos nyt vähänkään on kokemusta kouluttamisesta laajemmin,muilta tavoin.Tai noh,maalaisjärkeä jos lisänä on...
Laumavietillähän tuossa on vieteistä osuutensa ja tarvittaessa pakotteella.

molossi kirjoitti:

"Mitenkäs teillä?" Harvemmin pennut yleensäkään täysoppineita on.Ei ole tarvetta ollut aikaa mieleen panna,mutta aika pian.Siis ne,joilla siihen taipumusta on ollut.

" Ihan ideana..." Jos nyt kumminkin sanon,kuten jo edellisessä viestissäni sanoin,että mene(eri) kentille opiskelemaan...
Kyllähän tuo miettimälläkin nyt tajuaisi,miten ohjata koiraa tuohon tilanteeseen,jos nyt vähänkään on kokemusta kouluttamisesta laajemmin,muilta tavoin.Tai noh,maalaisjärkeä jos lisänä on...
Laumavietillähän tuossa on vieteistä osuutensa ja tarvittaessa pakotteella.

Lue lisää

No jospa yritän miettiä... SItä varten varmistan mitä tarkoittat pakotteella tässä yhteydessä? Pakotehan voi olla pallo tai patukka johon koira on tehty hulluksi tai pakote voi olla rankaisu...

... kirjoitti:

No jospa yritän miettiä... SItä varten varmistan mitä tarkoittat pakotteella tässä yhteydessä? Pakotehan voi olla pallo tai patukka johon koira on tehty hulluksi tai pakote voi olla rankaisu...

Lue lisää

No en minä pidä saalisvietin käyttöä pakotteena.Puhun pakotteesta ihan vanhanajan merkityksessä eli pakotteena...
Toisaalta,jos nyt tarkoititkin alunperin,että joku ei halua vain ruuanhankkimisviettiä käyttää,niin mikset ehdota sitten saalisviettiä.
Niinhän normaalisti toimitaan.Se on sitten eri asia,jos tulee koira,jolle ei noita kumpaakaan ei saa pelittämään.Tosin ne on sen kastin koiria usein myös,ettei välttämättä laumaviettikään pelitä.Eli joudutaan mennä pelkillä pakotteilla.
Se sitten onkin jo hankalampi juttu.Ja jos kyse on tokosta,niin voisi jo miettiä,onko se oikea harrastus silloin.
Jos koiralla ei ole siis mitään viettiä,jota hyödyntää,niin omasta mielestäni toko ei ole kyllä oikea laji.

molossi kirjoitti:

No en minä pidä saalisvietin käyttöä pakotteena.Puhun pakotteesta ihan vanhanajan merkityksessä eli pakotteena...
Toisaalta,jos nyt tarkoititkin alunperin,että joku ei halua vain ruuanhankkimisviettiä käyttää,niin mikset ehdota sitten saalisviettiä.
Niinhän normaalisti toimitaan.Se on sitten eri asia,jos tulee koira,jolle ei noita kumpaakaan ei saa pelittämään.Tosin ne on sen kastin koiria usein myös,ettei välttämättä laumaviettikään pelitä.Eli joudutaan mennä pelkillä pakotteilla.
Se sitten onkin jo hankalampi juttu.Ja jos kyse on tokosta,niin voisi jo miettiä,onko se oikea harrastus silloin.
Jos koiralla ei ole siis mitään viettiä,jota hyödyntää,niin omasta mielestäni toko ei ole kyllä oikea laji.

Lue lisää

Juuri...istu tai itke ja istu

molossi kirjoitti:

No en minä pidä saalisvietin käyttöä pakotteena.Puhun pakotteesta ihan vanhanajan merkityksessä eli pakotteena...
Toisaalta,jos nyt tarkoititkin alunperin,että joku ei halua vain ruuanhankkimisviettiä käyttää,niin mikset ehdota sitten saalisviettiä.
Niinhän normaalisti toimitaan.Se on sitten eri asia,jos tulee koira,jolle ei noita kumpaakaan ei saa pelittämään.Tosin ne on sen kastin koiria usein myös,ettei välttämättä laumaviettikään pelitä.Eli joudutaan mennä pelkillä pakotteilla.
Se sitten onkin jo hankalampi juttu.Ja jos kyse on tokosta,niin voisi jo miettiä,onko se oikea harrastus silloin.
Jos koiralla ei ole siis mitään viettiä,jota hyödyntää,niin omasta mielestäni toko ei ole kyllä oikea laji.

Lue lisää

Yleensä kohtaamani ne ihmiset, jotka eivät halua käyttää makupaloja, eivät halua myöskään leikkiä, vaan heillä on koiria jotka tottelvat heitä vain tottelemisen ilosta,saadakseen ihmisensä tyytyväiseksi ja miellyttääkseen sitä palvomaansa ihmistä... Nämä ihmiset kieltäytyvät harjoituksista jos aiheena on esim naksutin tekniikkaan tutustuminen ja kun puhutaan koiran motivoinnista, laittavat yleensä tekstiviestejä koulutuksesta tylsistyneenä tuhahdellen...

Jos steroptypiaa halaut niin kaksi ihmissorttia: rotikka ja kaljupäinen mies maastokuvioiset housut jalassa, koira rotuunsa nähden todella apaatiinen ja rauhallinen, koko ajan vähän varuillaan, mutta totelee kuin unelma kun tietää mitä tehdä, sitten kun ei ole ihan niin varmaa sen tekemsien suhteen, koira hiipii, haistelee ja pälyilee... Toinen teitenkin 60 metsästäjät, jotka ovat saaneet näyttelyherätyksen, käyneet näyttelyssä kerran ja tajunneet että koirakouluun pitää mennä, että näyttelyn helmi pääsee loistoonsa, kun ei vain rähjää toisille koirille. Käyvät opetuksessa sen alle kymmenen kertaa, ihmetellen kovaan ääneen miksi koiran käytös ei muutu ja lopettaessaan laittavat vielä sähköpostia yhdistyksen hallitukselle siitä, kuinka perseestä on, kun tulevat opiskelemaan tottelevaisuutta koiran kanssa ja joutuvatkin leikkikouluun... Näistä onneksiv ain ensimmäiset harjoittelevat luokstuloa eteen, toisethan eivät uskalla koiriaan koskaan irti päästää (kuin syvällä korvessa), joten luoksetuloa turha koettaa...

... kirjoitti:

Yleensä kohtaamani ne ihmiset, jotka eivät halua käyttää makupaloja, eivät halua myöskään leikkiä, vaan heillä on koiria jotka tottelvat heitä vain tottelemisen ilosta,saadakseen ihmisensä tyytyväiseksi ja miellyttääkseen sitä palvomaansa ihmistä... Nämä ihmiset kieltäytyvät harjoituksista jos aiheena on esim naksutin tekniikkaan tutustuminen ja kun puhutaan koiran motivoinnista, laittavat yleensä tekstiviestejä koulutuksesta tylsistyneenä tuhahdellen...

Jos steroptypiaa halaut niin kaksi ihmissorttia: rotikka ja kaljupäinen mies maastokuvioiset housut jalassa, koira rotuunsa nähden todella apaatiinen ja rauhallinen, koko ajan vähän varuillaan, mutta totelee kuin unelma kun tietää mitä tehdä, sitten kun ei ole ihan niin varmaa sen tekemsien suhteen, koira hiipii, haistelee ja pälyilee... Toinen teitenkin 60 metsästäjät, jotka ovat saaneet näyttelyherätyksen, käyneet näyttelyssä kerran ja tajunneet että koirakouluun pitää mennä, että näyttelyn helmi pääsee loistoonsa, kun ei vain rähjää toisille koirille. Käyvät opetuksessa sen alle kymmenen kertaa, ihmetellen kovaan ääneen miksi koiran käytös ei muutu ja lopettaessaan laittavat vielä sähköpostia yhdistyksen hallitukselle siitä, kuinka perseestä on, kun tulevat opiskelemaan tottelevaisuutta koiran kanssa ja joutuvatkin leikkikouluun... Näistä onneksiv ain ensimmäiset harjoittelevat luokstuloa eteen, toisethan eivät uskalla koiriaan koskaan irti päästää (kuin syvällä korvessa), joten luoksetuloa turha koettaa...

Lue lisää

Aika hyvin hahmoteltu....Kuulun tuohon ensimmäiseen, vain vihreät reisitaskuhousut ja leikin koiran kanssa. Kieltäydyn myös naksuttimista ja muista, koska en ole niistä kiinnostunut ja olen tullut toimeen hyvin ilmankin.
En tiedä miten koirani käyttäytyy muiden ohjaamana..(todennäköisesti ei)

... kirjoitti:

Yleensä kohtaamani ne ihmiset, jotka eivät halua käyttää makupaloja, eivät halua myöskään leikkiä, vaan heillä on koiria jotka tottelvat heitä vain tottelemisen ilosta,saadakseen ihmisensä tyytyväiseksi ja miellyttääkseen sitä palvomaansa ihmistä... Nämä ihmiset kieltäytyvät harjoituksista jos aiheena on esim naksutin tekniikkaan tutustuminen ja kun puhutaan koiran motivoinnista, laittavat yleensä tekstiviestejä koulutuksesta tylsistyneenä tuhahdellen...

Jos steroptypiaa halaut niin kaksi ihmissorttia: rotikka ja kaljupäinen mies maastokuvioiset housut jalassa, koira rotuunsa nähden todella apaatiinen ja rauhallinen, koko ajan vähän varuillaan, mutta totelee kuin unelma kun tietää mitä tehdä, sitten kun ei ole ihan niin varmaa sen tekemsien suhteen, koira hiipii, haistelee ja pälyilee... Toinen teitenkin 60 metsästäjät, jotka ovat saaneet näyttelyherätyksen, käyneet näyttelyssä kerran ja tajunneet että koirakouluun pitää mennä, että näyttelyn helmi pääsee loistoonsa, kun ei vain rähjää toisille koirille. Käyvät opetuksessa sen alle kymmenen kertaa, ihmetellen kovaan ääneen miksi koiran käytös ei muutu ja lopettaessaan laittavat vielä sähköpostia yhdistyksen hallitukselle siitä, kuinka perseestä on, kun tulevat opiskelemaan tottelevaisuutta koiran kanssa ja joutuvatkin leikkikouluun... Näistä onneksiv ain ensimmäiset harjoittelevat luokstuloa eteen, toisethan eivät uskalla koiriaan koskaan irti päästää (kuin syvällä korvessa), joten luoksetuloa turha koettaa...

Lue lisää

Omasta puolestani täytyy sanoa,että jos koulutuksesta puhutaan(ei peruskasvatuksesta),niin todella harvoin on kentillä tullut vastaan vuonna kuokka ja kirves jälkeen omistajia,jotka ei halua kouluttaa kuin pelkällä laumavietillä ja pakotteilla.Muutaman on.Mutta ei nyt kovin ihmeellisin tuloksin...

Niitä on kyllä,jotka ei ole tienneet,mitä koulutuksessa voi käyttää ja hyödyntää,mikä taas ei ole ihme.Kukaan ei ole seppä syntyessään.
Kun selittää ja perustelee hyvin asiat,niin ihan on halunneet toki hyödyntää parhaita juttuja.
Tai sitten ei ole uskaltaneet olla kokeilematta :D Ja siitä sitten homma lähtenyt,kun huomanneet,että paremmin pelittää.

molossi kirjoitti:

Omasta puolestani täytyy sanoa,että jos koulutuksesta puhutaan(ei peruskasvatuksesta),niin todella harvoin on kentillä tullut vastaan vuonna kuokka ja kirves jälkeen omistajia,jotka ei halua kouluttaa kuin pelkällä laumavietillä ja pakotteilla.Muutaman on.Mutta ei nyt kovin ihmeellisin tuloksin...

Niitä on kyllä,jotka ei ole tienneet,mitä koulutuksessa voi käyttää ja hyödyntää,mikä taas ei ole ihme.Kukaan ei ole seppä syntyessään.
Kun selittää ja perustelee hyvin asiat,niin ihan on halunneet toki hyödyntää parhaita juttuja.
Tai sitten ei ole uskaltaneet olla kokeilematta :D Ja siitä sitten homma lähtenyt,kun huomanneet,että paremmin pelittää.

Lue lisää

Kun katselee amertikkalaisia tositv sarjoja koiran koultuksesta, ihmettelee varsinkin miten paljon on ihmisiä, jotka eivät ole koskaan kuulleetkaan esim makupaloista...

Oma kokemukseni on kuvaamistani rotikka ihmisistä suurin osa on sellaisia että ovat tehneet tietoisen valinnan koiran kasvattamisensa linjaksi, eli ihan tietoisesti kieltäytyvät kokeilemasta. Metsästäjissä sattuu useampia iloisia yllätyksiä, eli alkaa nähdä kuin raavas vanhempi mies alkaa iloita koiransa kanssa työskentelystä, heittäytyy siis vähän leikkisäksikin, uhraa oman jörrikkä imagonsa, ihan vain saadakseen koiransa huomion. Ne on aina iloisia tapahtumia, kun joku partasuu äijä suostuu sanomaan suustaan iloisen kehun koiralleen, ja kumartuu mahdollisesti jopa vähän leikkisästi rapsuttelemaan koiraansa. Siinä meinaa kouluttajalla tulla tippa linssiin...

"Kyllä pentu pian huomaa minkälaisella käytöksellä se saa sinut väistämään ja kun siitä tulee vanhempi (ja isompi?) tulee ongelmia."

Tätä ajatusmaailmaa en ihan ymmärrä...

Siis kun olemme koiran kanssa lenkillä, se saa minulta huomiota suunnilleen ajtkuvasti, koska se on vielä pentu ja motivoiva yhdessä työskentely tehdään näin palkitsevaksi koiralle. Se intoutuu jsotain ja tulee jalkoihini häsläämään, pomppii käsiin, roikkuu hihassa ja helmassa ja on ihan jokaisen askeleen alla. Tällöin siis alan väsitellä koiraa, menade det, nostan kädet ylös, eli ne eivät enää tee koiralle meillyttäviä asioita, kuten hae makupaloja taskuasta, tai taputtele ilosien innsotavasti korialle, käännän koiralle selkäni, eli pyrin lähtemään aina erisuuntaan, sinne, missä koiraa ei ole jaloissa, hiljenen sanallisesti...

Mikäköhän ihme meidän suhteessa on niin äärettömän pielessä, että koira alkaa janota minun väistävää käytöstäni haluaa minun siis olevan täysin väliinpitämätön sitä kohtaan ja kävelevänkin aina siitä pois päin?

Sen verran fiksumpi ihmistuntija minä tälläkin hetkellä olen kuin koiranpentuni, että jos epäilet, että sekin väistäisi sinua jos sattuisit tulemaan vastaan, eikä ryntäisi normaaliin tapaansa ihan suinpäin jalkoihin vöyhyämään, niin minä olisin varmasti väistänyt jo satoja metrejä aiemmin, jos olisit tullut vastaan... Joo, en epäile sanaasi, joillakin varmasti voi olla sellainen vaikutus toisiin olentoihin, mutta toivottavasti ei sentään...

... kirjoitti:

"Kyllä pentu pian huomaa minkälaisella käytöksellä se saa sinut väistämään ja kun siitä tulee vanhempi (ja isompi?) tulee ongelmia."

Tätä ajatusmaailmaa en ihan ymmärrä...

Siis kun olemme koiran kanssa lenkillä, se saa minulta huomiota suunnilleen ajtkuvasti, koska se on vielä pentu ja motivoiva yhdessä työskentely tehdään näin palkitsevaksi koiralle. Se intoutuu jsotain ja tulee jalkoihini häsläämään, pomppii käsiin, roikkuu hihassa ja helmassa ja on ihan jokaisen askeleen alla. Tällöin siis alan väsitellä koiraa, menade det, nostan kädet ylös, eli ne eivät enää tee koiralle meillyttäviä asioita, kuten hae makupaloja taskuasta, tai taputtele ilosien innsotavasti korialle, käännän koiralle selkäni, eli pyrin lähtemään aina erisuuntaan, sinne, missä koiraa ei ole jaloissa, hiljenen sanallisesti...

Mikäköhän ihme meidän suhteessa on niin äärettömän pielessä, että koira alkaa janota minun väistävää käytöstäni haluaa minun siis olevan täysin väliinpitämätön sitä kohtaan ja kävelevänkin aina siitä pois päin?

Sen verran fiksumpi ihmistuntija minä tälläkin hetkellä olen kuin koiranpentuni, että jos epäilet, että sekin väistäisi sinua jos sattuisit tulemaan vastaan, eikä ryntäisi normaaliin tapaansa ihan suinpäin jalkoihin vöyhyämään, niin minä olisin varmasti väistänyt jo satoja metrejä aiemmin, jos olisit tullut vastaan... Joo, en epäile sanaasi, joillakin varmasti voi olla sellainen vaikutus toisiin olentoihin, mutta toivottavasti ei sentään...

Lue lisää

Edellisestä jäi kysymyksesi noteeraamatta, siispä vielä vastaan.

""Kyllä pentu pian huomaa minkälaisella käytöksellä se saa sinut väistämään ja kun siitä tulee vanhempi (ja isompi?) tulee ongelmia."

Pentu on reilu kolmekuisena 13 kiloinen. Kyllä siitä tulee siis vanhempana isompi. Kun se on aikuinen noin 15 kuukautisena se painaa yli kolmekymmentä kiloa. Jos se edelleen olisi pentumaisen riehakas ja näykkisi, niin olisi varmasti ongelmaa kyllikseen.

Miehelläni ei ole minkäänlaista käsitystä näsitä asiosita...

molossi kuvasi hyvin vertauksellaan pentulaatikkoon astumisesta, siellä ne 5-10 viikkoiset kävyät päälle kuin pirajat ja tekee mieli pitää kädet ylhäällä. Mieheni ei ole tainnut koskaan kokeilla sitäkään tai sitten pääsisis sanomaan; no pelkääthän sinäkin aivan sikana...

Olen pahoillani, jos olet saanut kuvan, että minulla olisi jokin ongelma koiran kanssa. Aloituksen tarkoitus oli siis vain ihmetellä sitä, että tulkitaanko pelkäämikseksi enemmänkin sitä ettei tahdo pentuhampaiden koluavan käsiään tai haaruksiaan tai ei halua astua pentunsa päälle. Mitään ongelmaa minulla siis ei koiran kanssa ole; minusta tämä oli vain mielenkiintoinen aihe ajatellen, kun pasltalla puhutaan myös tv:n koirakouluttajan pelkäävän koiria...

Uraa ei kannata, ainakaan vielä tässä vaiheessa, harkita FBI:n profiloijana, jos siis halusit persoonaasi liittyvän kompin sinäkin... Olen pahoillani, olen huono niissä, mutta jotenkin vain tuntuu, että jos haluaa keskustella keskustelupalstalla jostaikin asiasta, niin sitten keskustelee siitä asiasta. kaikenmaailman turhat sosiaalispsykologiset lätinä toisten persoonista, pönkittelyt ja muut, ne kannattaa jättää ihan todelliseen elämään... Jos kaipaan ystäviä, niin menen ystävieni luokse. jos kaipaan,e ttä joku sanoo nätin sana, kerron läheiselleni nätin sanan ja saan takaisin. Tälläinen on yleensä selkeää pässinlihaa. Nyt ollaan kuitenkin kesksutelupalstalla ja keskustellaan koirankouluttamisesta ja suoraan sanottuna voi v.ttu, miten paljon kiinnosti, kaikki aiheen ohi menevät lätinät. Hassua luin koko ketjun läpi tänäänkin ja tuonne ylemmäksi jo kerran tästä sanoin, miten se olikin niin paljon nätimmin. Käy lukemassa sieltä vielä lopuksi, niin jää nätimpi muisto...

tuleeko se edelleen luoksesi, vaikka olet sanonut sille tiukasti ei kutsuttuasi?

Oletko oikeasti tyhmä, vai vaan vittumainen ihminen? Miksi vastaat kaikille todella inhottavaan sävyyn, ja vielä jotain ihan epäoleellista paskaa? Taidat olla luonnevikainen.

? kirjoitti:

Oletko oikeasti tyhmä, vai vaan vittumainen ihminen? Miksi vastaat kaikille todella inhottavaan sävyyn, ja vielä jotain ihan epäoleellista paskaa? Taidat olla luonnevikainen.

Lue lisää

Katsos kun sille ei ole vielä selvinnyt pidetäänkö kädet ylhäällä vai alhaalla.

Sen sanelee luonnonlaki, ne tipahtaa alas siinävaiheessa kun ei jaksa ylhäällä pitää.
Pitäköön rukkasia se on helmompaa

"Onko oikeasti nimim. "..." ymmärryksessä vikaa? mitä ****** tulet tänne asioita kyselemään ja neuvoa pyytämään, jos ei vastaukset kerta miellytä?!"

Voi ei... Sanon jälleen kerran yhdelle; olen pahoillani jos teille on tullut kuva,e ttä minulla olisi ongelma koiran kanssa tai että kaipaisin apua sen kouluttamiseen.

Minusta 4 kuisen pennun näykkimisessä ei ole mitään erikoista tai ongelmallista, aloituksen tarkoitus siis ei ollut se. Aloituksessa vaan siis kyselin tuosta näkökulmasta; ihminen väistelee pentukoiransa intoa: onko jonkun muunkin mielestä kyseessä pelkääminen?

"ja mitäköhän pirun väliä sillä on,että sun koira on 4kk:ta vanha?"

Ehkäs e, että pureminen on sen ikäisen normaalia toimintaa?

"Oletko aatellut joskus sitten opettaa sille jotain tarkoituksella?"

Olen oepttanut tarkoituksella, mutta se ei osaa yhtään käskyä vielä ja se on ollutkin ihan tietoinen valinta. Toiminnat ensin varmasti haltuun ja sitten vasta käskyt niihin.

""miten olet aloittanut pennun kanssa harjoitella luoksetuloa? Eli koira tulee kiinteästi eteesi istumaan paikoilleen?"

Vstasin tähänkin esittämääsi kysymykseen.Vastaus ei vain tainnut miellyttää?"

Ei vaan minua kiinnsotaa siinä se,e ttä miten olet toiminut tuota harjoitellessasi näykkimis ikäisen pennun kanssa. Eli kun pentu purasee tullessaan haaruksiisi - kuten näykkimisikäiset pennut tekevät- miten olet siihen reakoinut? Minä siis en ole reakoinut, vaan suojautunut tarpeeksi paksuilla vaatteilla, eli se näykkääminen ei satu.

"niin voin selventää vielä,että ei ole väliä onko koirani 2kk:ta vai 8vuotta,niin ei ole silti ollut tarvetta väistellä hampaita :) "

Oho... 2 kuukautinen on luovutusikäinen, sellaisethan on pirun pahoja puremaan... Sulla opn ollut uskomaton mäihä koiriesi kanssa!

"Palauttaa kontakti minuun/lopettaa epätoivottu käytös, jos ei pelkkä suullinen käsky pelitä (huomio kiinnittynyt esim.tien yli juoksevaan rusakkoon) tai korjata asentoa (esim. ei istu oikeassa asennossa sivulla) -> tätä käytän silloin kun tiedän koiran tietävän tasan tarkkaan käskyn merkityksen."

Ahaa... No hyvä, koirani hermoissa ei siis ole mitään vikaa, koska sekin pitää tiukasti kontaktin minussa (tai niissä tökkivissä käsissä) kun leikimme...

On siis meidän koiran omsitajien onni, ettei kasvattajat yleensä varmasti näe noin. Muutenhan meistä harvemmat koiria saisi. Vertaan siis taas siihen molossin hyvään pentulaatikkoon astumiseen. Jos silloin kasvattaja näkisi omien käsien suojaamisen näykkiviltä pennuilta pelkona, ei hän voisi pentua tällaiselle ihmiselle antaa, vaan joutuisi antamaan niille muutamille hurjille joita pennutkin väistävät luonnostaan (jotenkin niin luotaan työntävä olemus) tai niille jotka nauttivat kivusta, eli pitävät vain kätensä sitkeästi alhaalla pureskeltavina... Kasvattajat voisivatkin ottaa uudeksi lajikseen vaatimuksen, että ihmisten pitäisi riisua kengät ja sukatkin mennessää pentu laatikkoon seisomaan, viisi minuuttia paikoillaan seisomista, eikä pelkoa saa tuntea.... Ne jotka kieltäytyisivät menemästä seisomaan paljain jaloin sinne kymmenen 8 viikkoisen penun sekaan voisi käännyttää samantien pois, koska selkeästi pelkäävät koiria...

... kirjoitti:

On siis meidän koiran omsitajien onni, ettei kasvattajat yleensä varmasti näe noin. Muutenhan meistä harvemmat koiria saisi. Vertaan siis taas siihen molossin hyvään pentulaatikkoon astumiseen. Jos silloin kasvattaja näkisi omien käsien suojaamisen näykkiviltä pennuilta pelkona, ei hän voisi pentua tällaiselle ihmiselle antaa, vaan joutuisi antamaan niille muutamille hurjille joita pennutkin väistävät luonnostaan (jotenkin niin luotaan työntävä olemus) tai niille jotka nauttivat kivusta, eli pitävät vain kätensä sitkeästi alhaalla pureskeltavina... Kasvattajat voisivatkin ottaa uudeksi lajikseen vaatimuksen, että ihmisten pitäisi riisua kengät ja sukatkin mennessää pentu laatikkoon seisomaan, viisi minuuttia paikoillaan seisomista, eikä pelkoa saa tuntea.... Ne jotka kieltäytyisivät menemästä seisomaan paljain jaloin sinne kymmenen 8 viikkoisen penun sekaan voisi käännyttää samantien pois, koska selkeästi pelkäävät koiria...

Lue lisää

Halusit tietää näyttääkö se pelolta, jos hyppii ja nostelee käsiään. Minä vastasin kysymykseesi, mutta vastaus ei ilmeisesti miellyttänyt sinua? En muuten usko, että molossi tai muutkaan kasvattajat tekevät siitä pentulaatikkoon menosta mitään suurta numeroa, vaikka kädet olisikin nostettuna ilmaan. Eiköhän sinne mennä rauhallisesti ja hiljaa kiljumatta ja perkelettä huutelematta... Hyppiminenhän olisi vaarallistakin siellä, sillä kun hyppäisit väistääksesi yhtä pentua, tallaisit luultavasti toisen hengiltä.

Tyhjentävä vastaus kirjoitti:

Halusit tietää näyttääkö se pelolta, jos hyppii ja nostelee käsiään. Minä vastasin kysymykseesi, mutta vastaus ei ilmeisesti miellyttänyt sinua? En muuten usko, että molossi tai muutkaan kasvattajat tekevät siitä pentulaatikkoon menosta mitään suurta numeroa, vaikka kädet olisikin nostettuna ilmaan. Eiköhän sinne mennä rauhallisesti ja hiljaa kiljumatta ja perkelettä huutelematta... Hyppiminenhän olisi vaarallistakin siellä, sillä kun hyppäisit väistääksesi yhtä pentua, tallaisit luultavasti toisen hengiltä.

Lue lisää

Miksi ihmeessä te mietitte miellyttääkö jokin vastaus minua tai muitakaan? Onko ihmisten mieltymyksillä niin paljon väliä?

" Eiköhän sinne mennä rauhallisesti ja hiljaa kiljumatta ja perkelettä huutelematta... " Niin, lähinnä varmasti siis kipuun herkästi reakoivat ihmiset juuri sen takia, etä niiden kädet ovat ylhäällä, eikös? Herkästi kipuun reakoivat ihmiset eivät ole hiljaa kun sattuu, siksi pitävätkin käsiään ylhäällä normaalsiti pentulaatikoissa, eli siis suomennettuna; pelkäävät....

... kirjoitti:

Miksi ihmeessä te mietitte miellyttääkö jokin vastaus minua tai muitakaan? Onko ihmisten mieltymyksillä niin paljon väliä?

" Eiköhän sinne mennä rauhallisesti ja hiljaa kiljumatta ja perkelettä huutelematta... " Niin, lähinnä varmasti siis kipuun herkästi reakoivat ihmiset juuri sen takia, etä niiden kädet ovat ylhäällä, eikös? Herkästi kipuun reakoivat ihmiset eivät ole hiljaa kun sattuu, siksi pitävätkin käsiään ylhäällä normaalsiti pentulaatikoissa, eli siis suomennettuna; pelkäävät....

Lue lisää

Totesin vaan ettei vastaus ilmeisesti miellyttänyt sinua, kun väykytät vastaan koko ajan... Onko kukaan muuten sanonut sulle, että se käsien ylös nostaminen ja väistely koiranpennun kanssa tarkoittaisi sitä, että ihminen ihan tosissaan pelkää koiraa? Ei, minä en ole ainakaan huomannut tällaista, vaan sulle on sanottu, että se VAIKUTTAA siltä kuin pelkäisit, koira tulkitsee sen niin, ja ilmeisesti miehesi myös ja moni muukin ihminen. Et varmastikaan pelkää koiraasi, mutta elekielesi näyttää siltä. Vai onko se näykkimisen aiheuttama kipu, jota pelkäät? No pelkoa kuitenkin, ja elekielestäsi sen lukee koirasi ainakin, ja oppii ehkä jotain, jota et sen haluaisi oppivan, mutta itsehän soppasi keität... Onnea matkaan.

Tyhjentävä vastaus kirjoitti:

Totesin vaan ettei vastaus ilmeisesti miellyttänyt sinua, kun väykytät vastaan koko ajan... Onko kukaan muuten sanonut sulle, että se käsien ylös nostaminen ja väistely koiranpennun kanssa tarkoittaisi sitä, että ihminen ihan tosissaan pelkää koiraa? Ei, minä en ole ainakaan huomannut tällaista, vaan sulle on sanottu, että se VAIKUTTAA siltä kuin pelkäisit, koira tulkitsee sen niin, ja ilmeisesti miehesi myös ja moni muukin ihminen. Et varmastikaan pelkää koiraasi, mutta elekielesi näyttää siltä. Vai onko se näykkimisen aiheuttama kipu, jota pelkäät? No pelkoa kuitenkin, ja elekielestäsi sen lukee koirasi ainakin, ja oppii ehkä jotain, jota et sen haluaisi oppivan, mutta itsehän soppasi keität... Onnea matkaan.

Lue lisää

Oho... Minähän kai vain myötäilin vastaustasi: Ihmiset harvemmin kiljuvat ja noituvat mennessään pentulaatikkoon, kuten sanoit. lisäsin vain sen yleisimmän syyn miksi he eivät kilju ja noidu, koska heidän kätensä pidetään puruetäisyyden yläpuolella.

Jätin vastaamatta myötäilyn toiseenkin osioosi, eli siihen, ettei pentulaatikossa passaa astua pentujen päälle. Minä olin ajatellut, ettei kannata koska pennuille voi tulla ikäviä kokemuksia, mutta muistutit myös siitä, että joillekin pennuille se voi olla myös hengenvaarallista (niin pieniä). Minusta se on helkutin hyvä syy, vaikka itse sen sanoitkin, vältellä astumasta pentujen päälle, eli varoa askeliaan, eikä vain olettaa pentujen kyllä väistävän jalkojen alta...

... kirjoitti:

Oho... Minähän kai vain myötäilin vastaustasi: Ihmiset harvemmin kiljuvat ja noituvat mennessään pentulaatikkoon, kuten sanoit. lisäsin vain sen yleisimmän syyn miksi he eivät kilju ja noidu, koska heidän kätensä pidetään puruetäisyyden yläpuolella.

Jätin vastaamatta myötäilyn toiseenkin osioosi, eli siihen, ettei pentulaatikossa passaa astua pentujen päälle. Minä olin ajatellut, ettei kannata koska pennuille voi tulla ikäviä kokemuksia, mutta muistutit myös siitä, että joillekin pennuille se voi olla myös hengenvaarallista (niin pieniä). Minusta se on helkutin hyvä syy, vaikka itse sen sanoitkin, vältellä astumasta pentujen päälle, eli varoa askeliaan, eikä vain olettaa pentujen kyllä väistävän jalkojen alta...

Lue lisää

Onko sun mielestä mitään eroa 4 kk ikäisellä pennulla, ja alle luovutusikäisellä? Onko eri asia pitää silmällä vain yhtä pentua, vai useaa? Eikä se muuten niin kipeästi käy, jos pieni koiranpentu näykkii. Sinä olet aivan uskomaton liioittelija. Kuka muuten on sanonut tallaavansa tahallaan pentujen päälle, tai ylipäänsä olevansa täysin varomaton? Ei kukaan, sulle on vain sanottu, että sitä sattuu toisinaan että pennun tassu jää jalan alle, ja siitäkin selvitään ilman mitään kauheita traumoja, ja koiran lopullista pilalle menoa, ja luottamuksen menetystä. Sen sijaan jollain kaistapäisellä pakoon hyppimisellä sen pennun voi oikeasti tappaa, kun tallaa sopivasti päälle, normaalisti kävelemällä rauhalliseen tahtiin (niin kuin kaikki normaalit ihmiset pentujen kanssa tekevät) näin ei käy...

Tyhjentävä vastaus kirjoitti:

Onko sun mielestä mitään eroa 4 kk ikäisellä pennulla, ja alle luovutusikäisellä? Onko eri asia pitää silmällä vain yhtä pentua, vai useaa? Eikä se muuten niin kipeästi käy, jos pieni koiranpentu näykkii. Sinä olet aivan uskomaton liioittelija. Kuka muuten on sanonut tallaavansa tahallaan pentujen päälle, tai ylipäänsä olevansa täysin varomaton? Ei kukaan, sulle on vain sanottu, että sitä sattuu toisinaan että pennun tassu jää jalan alle, ja siitäkin selvitään ilman mitään kauheita traumoja, ja koiran lopullista pilalle menoa, ja luottamuksen menetystä. Sen sijaan jollain kaistapäisellä pakoon hyppimisellä sen pennun voi oikeasti tappaa, kun tallaa sopivasti päälle, normaalisti kävelemällä rauhalliseen tahtiin (niin kuin kaikki normaalit ihmiset pentujen kanssa tekevät) näin ei käy...

Lue lisää

"Onko sun mielestä mitään eroa 4 kk ikäisellä pennulla, ja alle luovutusikäisellä? "

Ainakin meidän koiran kohdalla on. 4 kuukautisen puremat sattuvat jo huomattavasti enemmän.

" Onko eri asia pitää silmällä vain yhtä pentua, vai useaa?"

Yhden kanssa voi eritavoin hypähdellä sen pomppimisia karkuun.

"Kuka muuten on sanonut tallaavansa tahallaan pentujen päälle, tai ylipäänsä olevansa täysin varomaton?"

Joidenkin mielestä koira on aina väistänyt heitä.

" Sen sijaan jollain kaistapäisellä pakoon hyppimisellä sen pennun voi oikeasti tappaa, kun tallaa sopivasti päälle, normaalisti kävelemällä rauhalliseen tahtiin (niin kuin kaikki normaalit ihmiset pentujen kanssa tekevät) näin ei käy... "

En teidä mikä on mielestäsi kaistapäistä hyppelehtimistä. Mutta itse käännä suunnan kun pentu tulee ajlkoihin pomppimaan Teen nopeita liikkeitä, etteis e saa etutassuillaan nojattua minuun, ja varon sitä mihin jalkani laitan, juuris e on koiran väistämsitä, ei suinkaan sen päälle asteleminen...