Vaatimukset vanhemmilta henkilökuntaa kohtaan ovat kasvaneet vuosi vuodelta suuremmiksi ja suuremmiksi. Vaaditaan yksilöllistä huomioimista, yksilöllistä toimintaa ja yksilöllistä hoivaa kokopäiväiväisesti. Kyseessä kuitenkin ryhmähoitomuoto, yksilöllisyyttä unohtamatta.
Vanhemmat vaativat jokaisesta mustelmasta, naarmusta ja näpystä kirjallisena seikkaperäistä selontekoa. Jos ei osata sanoa mistä yllä olevat ovat lapselle ilmaantuneet tehdään virkarikkeestä syyte.
Tuodaan lapsi hoitoon ja samalla kerrotaan mitä halutaan tänään lapselle saatavan täältä kunnallisesta päivähoitopaikasta. 18 minutin päiväunia, jos lounas ei maistu niin näitä kotoa tuotuja eväitä voitte tarjoilla kun lapseni tahtoo, jos sukat kastuvat vaihtakaa nämä kaikki vaatteet kun nämä sukat käyvät vain näiden vaatteiden kanssa, juoksuttakaa 17.00-17.30 niin lapseni saa aerobista liikuntaa ennen päivällistä.. ja nämä vain viime viikon esimerkkejä.
En jaksa, en halua. Lopetan työt pääkaupungissamme vuoden loppuun, opettajana työskenneltyäni vuodesta 1999. Huilaan tammikuun ja mietin mihin ammattiin seuraavaksi.
Lapsia jää ikävä ja tiedän, että lapsilla myös minua. Olen empaattiinen, sensitiivinen, hauska ja energinen lapsiryhmässä mutta vanhemmat imevät voimat. En enää jaksa tätä työtä. Haluan vielä seuraavat 30 vuotta työskennellä alalla jossa ei tarvitse pelätä jokaista päivää agressiivisten vanhempien vaateista.
Olen pian entinen päiväkodin työntekijä: en enää jaksa!
10
2000
Vastaukset
- I feel you.
Toivottavasti löydät itsellesi uuden mieluisan ammatin.
"Parhaita" ovat juuri nämä "miksi tänään ette olleet ulkona kun tulin hakemaan, lapseni tarvitsee ulkoilua päivässä 2 kertaa vähintään tunnin kerrallaan, siksi haen hänet vasta viideltä päivähoidosta, koska en enää sen jälkeen jaksa lähteä hänen kanssaan ulos. muuten tulisin jo neljältä."
(kyllä, olimme ulkona aamupäivällä reilun tunnin, mutta lapsia oli jäljellä vielä paljon ja osa heistä on päiväkodissa puoli kuuteen saakka, ja ulkona satoi kaatamalla. En pue lapsia ulos, etteivät he joutuisi läpimärkinä odottamaan vanhempiaan. Eli tilanteen mukaan eletään, yleensä ulkoillaan paljon mutta tämän yhden jani-petterin takia olisi kaikki toiminta pitänyt jättää pois, koska jani-petteri tarvitsee vain ulkonaoloa. just joo.) - En olisi uskonut
Hei!
Olen samoissa ajatuksissa ( samana vuonna valmistunut lto muuten) ja lopen väsynyt työhön, jonka oletin unelma-ammatikseni. Myös siksi, että lapsiryhmät tungetaan nykyisin niin täynnä, että näitä Jani-Pettereitä ei voi erityisesti huomioida, vaikka haluaisikin. Ja ryhmät ovat myös pullollaan oikeasti erityistä hoitoa tarvitsevia lapsia, niin monta samassa ryhmässä, että olo on sekopäinen, kun yrittää kaikkien asioita hoitaa.
Joten, kun löydät/ keksit uuden ammatin voitko palata kertomaan tänne, mitä keksit ja onnistuitko? Olisi tosi mielenkiintoista tietää. Tällä koulutuksella ei ole kovin paljon vaihtoehtoja. Pitää opiskella uusi ammatti. Tsemppiä!- Pahalta näyttää
Sama tilanne täälläkin. Olen työskennellyt n. 30 vuotta päiväkodissa ja kyllä viimeiset 15 vuotta ovat täysin kypsyttäneet minut tähän hommaan. Eikä mitään parannuksia työoloihin ole valtiovallankaan suunnalta tulossa esim. ryhmäkokoihin. Työrauhasta ei ole tietoakaan, kun vähällä väellä hoidetaan ylisuuria ryhmiä. Eikä erityislapsen tarpeisiin voi kunnolla paneutua vaikka kuinka haluaisi.
- Tällaista se on..
Pahalta näyttää kirjoitti:
Sama tilanne täälläkin. Olen työskennellyt n. 30 vuotta päiväkodissa ja kyllä viimeiset 15 vuotta ovat täysin kypsyttäneet minut tähän hommaan. Eikä mitään parannuksia työoloihin ole valtiovallankaan suunnalta tulossa esim. ryhmäkokoihin. Työrauhasta ei ole tietoakaan, kun vähällä väellä hoidetaan ylisuuria ryhmiä. Eikä erityislapsen tarpeisiin voi kunnolla paneutua vaikka kuinka haluaisi.
Komppaan aiempia kirjoittajia! Kiitos kaunis-minullekin riittää tämä unelma-ammatin harjoittaminen. Vanhemmat vaativat mitä ihmellisimpiä sirkustemppuja omalle lapsoselleen.. Eräs äiti oli viime viikolla huomannut, että kunnassa voi luistella ilmaiseksi jäähallissa klo 6-8 arkiaamuisin. Ihan vakavalla naamalla hän todellakin vaati päiväkotiryhmän aikuisia viemään lastaan luistelemaan- jotta sitten koulussa osaisi luistella. (Poika on nyt 4-vuotias.)
Hei vaan päiväkotityö. Enää en ota haukkuja vastaan ja en ole vanhempien pompoteltavana. Lapsenne ovat kyllä aivan ihania! - !!!
Pahalta näyttää kirjoitti:
Sama tilanne täälläkin. Olen työskennellyt n. 30 vuotta päiväkodissa ja kyllä viimeiset 15 vuotta ovat täysin kypsyttäneet minut tähän hommaan. Eikä mitään parannuksia työoloihin ole valtiovallankaan suunnalta tulossa esim. ryhmäkokoihin. Työrauhasta ei ole tietoakaan, kun vähällä väellä hoidetaan ylisuuria ryhmiä. Eikä erityislapsen tarpeisiin voi kunnolla paneutua vaikka kuinka haluaisi.
Valitettavaa on mutta näyttää ainoalta mahdolliselta tavalta parantaa päivähoidon laatua että ammattikasvattajat eivät enää hyväksy työolosuhteita jotka tekevät mahdottomaksi mielekkään, laadukkaan työpanoksen. Liian pitkään ovat hoitajat vaan sopeutuneet mitä mahdottomimpiin vaatimuksiin työnantajan puolelta. Aloittakaa viikon kestävät toistuvat lakot!
- äiti minäkin
!!! kirjoitti:
Valitettavaa on mutta näyttää ainoalta mahdolliselta tavalta parantaa päivähoidon laatua että ammattikasvattajat eivät enää hyväksy työolosuhteita jotka tekevät mahdottomaksi mielekkään, laadukkaan työpanoksen. Liian pitkään ovat hoitajat vaan sopeutuneet mitä mahdottomimpiin vaatimuksiin työnantajan puolelta. Aloittakaa viikon kestävät toistuvat lakot!
Olisikohan aika käydä rakentavaa keskustelua. Minä olen ihan tälläinen tavisäiti, jolla 3½ vuotias tytär on käynyt nyt puolisen vuotta päiväkodissa. Me mieheni kanssa olemme olleet erittäin tyytyväisiä päiväkotiin ja sen henkilökuntaan. Olemme odottaneet lähinnä lapsemme päivähoidolta turvallisuutta ja lasten hyvinvoinnista kiinnostuneita hoitajia. Emme mielestämme ole vaatineet lapsellemme mitään erityiskohtelua tai sirkustemppuja. Myös puheyhteys henkilökunnan kanssa on on ollut mielestämme toimiva ja tarpeelliset kuulumiset on hoidettu puolin ja toisin päivittäin.
Tälläisiä palstoja lukiessa me vanhemmat syyllistymme herkästi. Milloin olemme välinpitämättömiä, milloin liian kanssa huolehdimme asioista. Haluamme olla hyviä vanhempia ja yhteistyön sujuvan päiväkodin kanssa mahdollisimman hyvin. Nyt kiinnostaisikin keskustella siitä, että onko suurin osa vai pieni, mutta äänekäs osa vanhemmista sellaisia, joiden kanssa yhteistyö on vaikeaa. Olenko minäkin sellainen huomaamattani ja ehdottomasti sitä tarkoittamatta? Millainen on teidän mielestänne vanhempi, jonka kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä lastemme parhaaksi? - I feel you
äiti minäkin kirjoitti:
Olisikohan aika käydä rakentavaa keskustelua. Minä olen ihan tälläinen tavisäiti, jolla 3½ vuotias tytär on käynyt nyt puolisen vuotta päiväkodissa. Me mieheni kanssa olemme olleet erittäin tyytyväisiä päiväkotiin ja sen henkilökuntaan. Olemme odottaneet lähinnä lapsemme päivähoidolta turvallisuutta ja lasten hyvinvoinnista kiinnostuneita hoitajia. Emme mielestämme ole vaatineet lapsellemme mitään erityiskohtelua tai sirkustemppuja. Myös puheyhteys henkilökunnan kanssa on on ollut mielestämme toimiva ja tarpeelliset kuulumiset on hoidettu puolin ja toisin päivittäin.
Tälläisiä palstoja lukiessa me vanhemmat syyllistymme herkästi. Milloin olemme välinpitämättömiä, milloin liian kanssa huolehdimme asioista. Haluamme olla hyviä vanhempia ja yhteistyön sujuvan päiväkodin kanssa mahdollisimman hyvin. Nyt kiinnostaisikin keskustella siitä, että onko suurin osa vai pieni, mutta äänekäs osa vanhemmista sellaisia, joiden kanssa yhteistyö on vaikeaa. Olenko minäkin sellainen huomaamattani ja ehdottomasti sitä tarkoittamatta? Millainen on teidän mielestänne vanhempi, jonka kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä lastemme parhaaksi?Hei,
vastasin tuossa jo aiemmin tuohon ensimmäiseen viestiin.
Suurin osa perheistä on juurikin ihania tavisvanhempia, joiden kanssa on helppo ja mukava tehdä yhteistyötä ja asioista voidaan keskustella. Eli kysymykseesi vastaten: pieni, mutta äänekäs osa vanhemmista on niitä, joiden kanssa yhteistyö on vaikeaa. Joskus niitä ei satu ryhmään ollenkaan, jossain ryhmässä niitä on useampia. En usko, että tällainen "vaikea" vanhempi voi edes olla huomaamattaan.
Vanhempi, jonka kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä, on kiinnostunut lapsensa asioista ja ymmärtää, että päiväkodissa ei voi aina toimia ainoastaan yhden lapsen ehdoilla, mutta tiedostaa, että asioista saa ja kannattaa puhua, jos siihen kokee aihetta olevan. En usko yhtään, että sinun pitäisi syyllistyä tästä.
Sitten on tosiaan olemassa vanhempia, joiden lapsille pitäisi juurikin toteuttaa ties mitä sirkustemppuja päivän aikana, eikä asioista keskustellessa ymmärretä, että 21 lapsen ryhmässä täytyy huomioida muitakin lapsia ja heidän tarpeitaan, joten kaikki asiat eivät aina välttämättä onnistu juuri niin, kuin vanhemmat sillä hetkellä haluaisivat. Ja nämä vanhemmat ovat niitä, joiden kanssa on hankalaa tehdä yhteistyötä. Silti näihinkin vanhempiin tulee pystyä suhtautumaan aikuismaisesti ja asiallisesti, vaikkakin saatetaan uhkailla ties millä oikeusjutuilla, myös mitä ihmeellisimmistä asioista. (Esim. tiedän yhden tapauksen, jossa tytöllä oli pieni pintanaarmu poskessa, joka oli tullut ulkona leikkiessä, kun lapset menivät ilman lupaa aidan vieressä olevan ison pensaan taakse. Asiasta kerrottiin vanhemmille ja aluksi kaikki oli ok, kunnes tyttö raapi itse naarmun auki ja siihen tuli arpi. Tämä arpeutuminen oli vanhempien mielestä pk:n vika ja he olivat nostamassa pk:ta vastaan syytettä, sillä pk:n pitäisi korvata jos tyttö joskus myöhemmin elämässään haluaisi kauneusleikkaukseen niinkin ruman arven takia)
Näitä nähneenä ymmärrän hyvin, että välillä turhauttaa niinkin paljon, että tarvitsee hetkeksi keskustelupalstaa purkaakseen suurimmat v***tukset. Ja jos oikein monta oikein hankalaa tapausta sattuu samaan ryhmään ja vielä vaikka pidemmäksi aikaa, niin en tiedä kauanko sellaista jaksaisin.
Usein myös näiden "vaikeiden" perheiden lapset ovat kuitenkin ihania, ja lasten kanssa tehtävä työ onkin se, mistä ainakin itse saan voimaa. (ja aloittajakin ilmeisesti). Ja suurin osa perheistäkin on tosiaan oikein mukavia. Kaikkien ihmisten kanssa en tule lähtökohtaisesti yhtä hyvin toimeen, mutta tällaisessa ammatissa koen, että minun on silti pyrittävä kohtelemaan kaikkia tasa-arvoisesti. Ja parhaimmat hetket työstä ovatkin sellaisia, kun esim. kokee saaneensa yhteyden sellaiseen perheeseen, jonka kanssa esim. vasu-keskustelut eivät ole olleet helpoimmasta päästä. (Eivätkä nekään perheet ole niitä, joiden takia hermo menisi, edes silloin kun ei tunnu luistavan. Ainoastaan ne perheet, jotka vaativat vain ja ainoastaan meidän lapsen huomioimista kaikissa tilanteissa ja annas olla jos yhtenä päivänä ei ole ohjeistusta noudatettu.. näitäkin siis todella on.)
Tulipa sekava viesti, toivottavasti tämä hiukan kuitenkin valaisi sinulle asiaa. Toivon myös, ettet tuntisi syyllisyyttä turhaan. Luulen, että nämä ns. vaikeimmat perheet eivät nimenomaan koe olevansa syyllisiä mihinkään, vaan heillä onmielestään täysi oikeus vaatia lapselleen kaikki mahdollinen muista välittämättä, koska hehän maksavat siitä niin paljon jne. Enkä tässä sano ettei pk-toimintaa voisi tai tulisi kehittää tai etteivät vanhemmat saisi vaatia tai sanoa mielipiteitään, mutta rajansa kaikella.
- !!!
Olen knssasi aivan samaa mieltä siinä että toimivasta yhteistyöstä eniten apua. Päiväkodeilla ei valitettavasti ole selkeitä rakenteita ja tavoitteita hyvän yhteistyön rakentamselle ja ylläpitämiselle. Varmasti on paljon tyytyväisiä vanhempia jotka saaneet yhteistyön toimimaan mutta valitettavasti on suuri määrä niitä vanhempia ja hoitajia jotka kärsivät rakentavan yhteistyön puuttumisesta. Sitten vaan kritisoidaan puolln ja toisin koska muuta kun väärinkäsityksiä ei tästä seuraa.. Ei ole myöskään vanhempien tehtävä antaa rakenne tälle yhteistyölle vaan juuri tämä on sitä päivähoidon laatua jota ollaan toivomassa, joka pitäisi olla jokaisen päiväkodin tavoite.
Kun tässä yllä kauhistellaan "mahdottomia" vanhempia tulisi ehkä miettiä miten päiväkodissa mahdollistetaan rakentava yhteistyö vanhempien kanssa.- Mutta kun..
Työntekijänä päivähoidossa vuosia olleena olen kyllä samaa mieltä yhteistyön kehittämisen tarpeellisuudesta. En väitä lainkaan, etteikö meillä päivähoidon henkilökunnalla olisi parannettavaa vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön saralla.
Kuitenkin peräänkuulutan selkeyttä käsitteelle "rakentava yhteistyö." Mielestäni asiaa pitäisi konkretisoida sekä henkilökunnalle, että vanhemmille. Totta on, eikä yhtään liioiteltua, että vanhemmat vaativat usein juuri tätä yhteistyötä, mutta odottavat päivähoidolta työn tekemistä yksin.
Viime kaudella esim . varhaiskasvatuskeskusteluun omasta lapsesta eivät läheskään kaikki vanhemmat olleet halukkaita. Tätä kyllä ihmettlen mielessäni, ääneen en voi asiaa sanoa.Päiväkodin kulttuuriin kuuluu, että vanhemmalle ei voi aioista puhua suoraan, vaan näihin vasuihin vanhempia houkutellaan kuukausitolkulla ilman tulosta.
- !!!
Saattaa myös olla kyse siitä että keskustelu päiväkotihoidon kyseenalaisesta laadusta, etenkin pienten kohdalla on huolestuttanut vanhempia ja nyt yritetään näiden "tyhjänpäiväisten ohjeiden" kautta tuntea että vaikuttavat lapsen hoidon laatuun. Vaikea on vanhempien tietää mikä auttaisi. Päiväkodin ammattilaiset taas ovat tilanteessa jossa työolosuhteet vaikeutuvat siinä määrin että vain selviytyminen päivästä toiseen määrittelee hoidon laadun. Päiväkodin ammattilainen voi tietysti työnsä jättää ja pyrkiä löytämään tilalle jotain muuta, mutta se ei varmastikaan monen kohdalla ole helppoa.
Mielestäni hoitajilla on myös se vaihtoehto että pyrkisivät parantamaan ja kiinteyttämään yhteistyötä vanhempien kanssa. Auttamalla vanhempia näkemään arjen todellisuus ja yhdessä auttamaan lasta siinä jatkuvasti lisääntyvien stressitekijöiden kanssa. Uskon että vasta silloin molemminpuolinen kritiikki ja älyttömät vaatimukset jäisivät pois. Vasta silloin nähtäisiin että lapsen yhdessä ymmärtäminen ja auttaminen on se tärkein asia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)926618Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu282652- 332233
- 741894
- 121671
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais61457- 91367
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa141351"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla71279- 141233