Koulutusjärjestelmä kusee ja pahasti Suomessa!

Mitähän "järjestelmän" pitäisi sitten tehdä? Ottaa kaikki hakijat suoraan vaan sinne minne haluavat, viis koulujen resursseista tai siitä, että joillakin aloilla ei joka tapauksessa ole riittävästi töitä edes nykyisin kaikille halukkaille?

Kyllähän se ikävää on, etteivät kaikki pääse haaveammatteihinsa kouluttautumaan ja siten paremmin elämänsyrjästä kiinni, mutta nämä järjestelmänsyyttelijät saavat espookokoomustylyttäjän minussa heräämään. Ehdottaisivat edes itse ratkaisuja, mutta ei, suu käy kuin Soinilla, joka yrittää menestyä muiden siivellä tekemättä itse varsinaisesti mitään ratkaisuja saati sitten kantamatta vastuuta mistään.

?
Vaatimukset lukioon tai ammattikouluun pääsemiseen ovat kyllä niin vähäisiä kuin vain voivat olla ainakin Suomessa.

En ole tutustunut tähän pikkuseikkaan hirveän tarkkaan mutta en ymmärrä mitä järkeä siinä on pennut kilpailevat jollakin lukioon pääsemisellä. Kuka tahansa 18-vuotias pääsee lukioon ilmoittautumalla sinne; ei siinä mitään peruskoulun arvosanoja kysellä. Siis minkä vitun takia teinien pitäisi kilpailla pääsystä "hyvään" lukioon kun kehitysvammainenkin pääsee aikuislukioon ja arvosanat ovat aina itsestä kiinni? Mutta ottaahan aikuislukio myös alaikäisiä jos perustelu löytyy. Mutta harva nuori tietää tätä.
-
Toinen juttu minkä tiedän omasta kokemuksestani on se että Suomessa asiantuntijatkaan (kuten esim.opinto-ohjaajat tai ammatinvalinnanohjaajat) eivät aina osaa neuvoa kunnolla. Esim.joitakin vuosia sitten yksi työkkärin eukko esitteli minulle oppilaitoksia jotka sopisivat silloisiin suunnitelmiini mutta hän jätti kaikista järkevimmän ja lähimmän vaihtoehdon mainitsematta, josta syystä matkustin useita satoja kilometrejä hevonhelvettiin sen sijaan että olisin osannut hakea oikeaan kouluun.
Täytyy siis itse olla erittäin aktiivinen tutkimuksissaan koska kouluissa ynnä muualla ei osata valistaa näistä asioista tarpeeksi hyvin.

Juttelin vasta mesessä näistä asioista yhden hukassa olevan teininaisen kanssa ja hän kiitti minua vuolaasti kun autoin häntä etsimään netistä tietoja ja mahdollisuuksia joista hän ei ollut ollenkaan tietoinen.

Sen lisäksi oppilaitosten pitäisi kertoa realistisesti mahdollisuuksista työllistyä yhdellä tai toisella alalla. Mutta tämä on tietysti utopiaa koska oppilaitokset ovat bisneksiä ja saavat rahaa siitä että ihmiset opiskelevat itsensä vaikka sitten työttömäksi. Sen lisäksi kaikki tyhjä tila pitäisi höylätä pois yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammattiopistojen koulutuksista. Englannissa ihmiset valmistuvat pari vuotta aikaisemmin ja pärjäisivät niillä papereilla myös täällä; eli koulutuksiin sisältyy liikaa itsestäänselvyyksiä ja opettajien lorvailua ja kahvihetkiä jotka täyttävät tunnit. Tästä todistaa myös esim.ammattikorkeakoulujen jako nuorten ja aikuisten linjoihin. 'Aikuiset' valmistuvat paljon nopeammin vaikkeivat olisi opiskelleet alaa yhtään sen enempää; ainoastaan työkokemuksen tai jonkun subjektiivisen ansioitumisen perusteella. Mutta tämä mahdollisuus on vain niille aikuisille jotka ovat onnistuneet roikkumaan työelämässä useamman vuoden. Miksei sitä voisi antaa myös muille?

Kaikkiin kouluihin ja aloihin pitäisi sisällyttää harkinnanvaraisen valinnan mahdollisuus. Näin huomioitaisiin ansioituneet ja pätevät aikuiset joilta puuttuu teiniajan tutkinto.

Arpomallako ne opiskelupaikat pitäisi suorittaa? Elämä nyt vaan on sellaista, että pitää itsekin tehdä jotain, jotta tavoittaa haluamiaan asioita. Jos jää haussa ulkopuolelle, niin sitten vaan korottamaan arvosanojaan.

Opiskelupaikkoja on avoimena, mutta ne eivät välttämättä kelpaa ja moni ei halua muuttaa opiskelun perässä toiselle paikkakunnalle.

Kannattaisi pitää mielessä myös oppisopimusvaihtoehto. Ammattiin voi opiskelal myös työtä tekemällä.

Avoimia työpaikkoja on tälläkin hetkellä, jos ne vaan kelpaavat. Peruskoulusta päässyt nuori voi tehdä vaikkapa mainostenjakoa. Ehkä se motivaatio opiskeluun löytyy, kunhan on vuoden verran jaellut niitä mainoksia, niin jaksaa taas korotella niitä arvosanoja.

Olen samaa mieltä. Liian vähän opiskelupaikkoja ja mamutko asetetaan etusijalle...

Yläkoulun opinto-ohjaajissa on ihan nollasakkia, jotka eivät ymmärrä ohjaamisesta mitään. Opiskelijat päätyvät sattumanvaraisesti hakemaan jotain opiskelupaikkaa, minne_kaveritkin_hakevat. Ikätovereiden merkitys tuossa iässä on suuri!

Sitten, kun sattumahakupaikka on saatu, jätetään opinnon vuoden kuluttua sikseen ja siinä vaiheessa onkin vaikeampi saada uutta ja kiinnostavampaa opiskelupaikkaa, koska yläkoulunsa päättävät saavat ylimääräisiä pisteitä ja vuotta-paria aiemmin päättäneet ovat kehäraakkeja.

Meidänkin perheessä opiskelupaikka ilmaantui vasta syys-lokakuun vaihteessa, kun opintonsa aloittanut jätti leikin kesken. Tämä tapahtui tuossa kolme vuotta sitten.

Siis mitä ihmettä? Opiskelupaikan saaminen ei kyllä ihmeitä vaadi. Siitä on ihan turha toisille ulista, jos perseili koko peruskouluajan niin että todistus on täynnä nelosia ja vitosia. Ihan oma syy, jos ei jaksa lainkaan panostaa opiskeluunsa.

Olisit mennyt vaikka johonkin kymppiluokalle korottamaan numeroitasi siinä vaiheessa kun huomasit ettei niillä nelosilla mihinkään pääse. Sitä paitsi niilläkin pääsee. Kyllähän jossain amiksen metallipuolella on aina vapaita paikkoja, joihin pääsee vaikka millainen palikka.

Siitä on turha rääkyä, jos ne enemmän opiskeluunsa panostaneet saavat mielenkiintoisempia opiskelupaikkoja. Vai pitäisikö muka mielestäsi jakaa opiskelupaikat ihan randomilla taidoista välittämättä, ihan vaan sillä perusteella kuka haluaa mihinkin.

Kaikki eivät ole yhtä lahjakkaita, mutta omalla panostuksella saa jo paljon aikaan. Jos taas laiskottelee ja vetää kaljaa koko yläasteajan, niin on turha inistä jos se lääkiksen paikka ei irtoa.

Mitenkäs se Jukka Poika laulaakaan;

"Käy koulut ja hanki pätevyys,
vasta sitten laita yhteiskunnan syyksi..."

Tai niin hänen ainakin olisi pitänyt laulaa.

Vilkaisepa niitä työkkärin korvauspapereita vähän tarkemmin. Siitä veroprosentin kohdalta.

Miksi niitä hylsyjä tulee? Jos ei ole lahoja ja/tai ahkeraa luonnetta, niin miten edes sieltä amilsesta valmistuisi? Puhumattakaan, että osaisi jotain, mistä työnantaja on valmis maksamaan...