Miksi Baltic on niin arvostettu?

Tämänkin otsikon alla riittää näitä, jotka ihmettelee, mikä Balticissa ja Swanissa oikein maksaa?
Ja kaiken lisäksi 80-luvun veneitä!!
Samalla rahalla saisi monta samanlaista uudempaa Hansea, Baraviaa tms.!

Jos heitetään vertauksia vähän tuonne autopuolelle, niin auttaisko ymmärtämään?

Miksi vanha kunnostettu Jaguar E-Type vuosimallia 1962 voi maksaa paljon enemmän kuin uudehko Corolla?!?!?

Miksi entisöity Porsche 911 Carrera vuodelta 1982 voi maksaa kaksi kertaa enemmän kuin uudehko Toyota Mr 2?!?!
Urheiluautojahan ne molemmat on!
Miksi maksaa Porschesta kaksi kertaa enemmän?!?!

Juuri siksi!!
Eläköön se pieni ero!!

123987 kirjoitti:

Tämänkin otsikon alla riittää näitä, jotka ihmettelee, mikä Balticissa ja Swanissa oikein maksaa?
Ja kaiken lisäksi 80-luvun veneitä!!
Samalla rahalla saisi monta samanlaista uudempaa Hansea, Baraviaa tms.!

Jos heitetään vertauksia vähän tuonne autopuolelle, niin auttaisko ymmärtämään?

Miksi vanha kunnostettu Jaguar E-Type vuosimallia 1962 voi maksaa paljon enemmän kuin uudehko Corolla?!?!?

Miksi entisöity Porsche 911 Carrera vuodelta 1982 voi maksaa kaksi kertaa enemmän kuin uudehko Toyota Mr 2?!?!
Urheiluautojahan ne molemmat on!
Miksi maksaa Porschesta kaksi kertaa enemmän?!?!

Juuri siksi!!
Eläköön se pieni ero!!

Lue lisää

Tunteeellinen järjetön ostos siis, koska noin paljon huuto- ja kysymerkkejä.

Itse asiassa Balticin suurin design filosofia on keveys. On aina ollut, jos jätetään pois ihan alkupään pikkupaatit. Tämä näkyy sekä noissa superyachteissa, että uusissa kilpaveneissä joita Baltic tekee. Tässä yksi esimerkki:

http://www.yachtworld.com/boat-content/2012/12/jv72-stig-an-italian-stallion/

Huom, tuon veneen tekemiseen käytettiin käsittämättömät 6kk.

Baltic ei nykyään ole tosiaankaan köyhän miehen Swan. Nautor ei ole pitkään aikaan tehnyt mitään suurta maailmaa kiinnostavaa. Nykyaikaisena veistämänä Baltic on valovuosia edellä paikalleen jämähtänyttä Nautoria.

http://www.charterworld.com/news/67m-sailing-yacht-hetairos-project-panamax-launched-baltic-yachts

On kyllä mieletön:
- 67 m pitkä
- 220 tonnia
- Runko hiilikuitua!

Tuo on maksanut maltaita! Jo puolitonnarit hiilikuidusta maksoivat aikoinaan mielettömästi.
Monenko vuoden projekti lie ollut Balticille?

Avance_ kirjoitti:

http://www.charterworld.com/news/67m-sailing-yacht-hetairos-project-panamax-launched-baltic-yachts

On kyllä mieletön:
- 67 m pitkä
- 220 tonnia
- Runko hiilikuitua!

Tuo on maksanut maltaita! Jo puolitonnarit hiilikuidusta maksoivat aikoinaan mielettömästi.
Monenko vuoden projekti lie ollut Balticille?

Lue lisää

On hyvin vaikuttava vene. Se purjehti A Corunan satamaan viime elokuussa, kun istuimme iltaa omalla veneellämme. Näky oli lähes surrealistinen. En tiennyt, että noin isoja ja upeita purjeveneitä on olemassakaan.

Valenciassa törmäsimme saman omistajan edelliseen pikku puuveneeseen, joka on myynnissä: http://www.boatinternational.com/yacht-sales/21385/hetairos-for-sale

Ehkä olen vähän kalkkeutunut, mutta minusta tuo vanha Hetairos on hienompi kuin uusi.

Miksi myit pois?

Hieno vene kirjoitti:

On hyvin vaikuttava vene. Se purjehti A Corunan satamaan viime elokuussa, kun istuimme iltaa omalla veneellämme. Näky oli lähes surrealistinen. En tiennyt, että noin isoja ja upeita purjeveneitä on olemassakaan.

Valenciassa törmäsimme saman omistajan edelliseen pikku puuveneeseen, joka on myynnissä: http://www.boatinternational.com/yacht-sales/21385/hetairos-for-sale

Ehkä olen vähän kalkkeutunut, mutta minusta tuo vanha Hetairos on hienompi kuin uusi.

Lue lisää

Samaa mieltä, mutta makuasioitahan nämä on. Balticilta kyllä ihan uskomaton duuni tuo Panamax.

Kai se on sitten jokaisen itse päätettävä, kuinka korkealle arvostaa 30-40 vuotta vanhat veneet, joihin teoriassa olisi vielä normaalituloiselle varaa. Hyvin tehdyssä vanhassa on puolensa, mutta ei se uusi ole. Samanhintainen uusi taas ei ole yhtä hyvin tehty. Makuasioitahan ne on nämäkin.

Joka tapauksessa on mahtava juttu, että Suomesta yhä löytyy huippuluokan venerakennusta. Harmi vaan, että normaalin veneilijän kukkarolle sopivien veneiden tuotanto ei taida enää käytännössä näillä lakeuksilla kannattavasti onnistua.

Hyvä pointti. Eipä tilaa tämä Hetairoksen omistaja venettään ihan mistä tahansa, eikä häntä varmasti kiinnosta skandinaavisten laatuveneiden tuotannon tukeminen pätkän vertaa. Kun on noin paljon rahaa, tilataan parasta, mitä on saatavana. Balticin tekemä Hetairos taisi maksaa noin 25 miljoonaa euroa. Ja muuten: se on aika lailla sama Baltic Yachts, joka teki niitä sarjatuotanto-Balticeja 70-80-luvulla. Toisin kuin Nautor...

Laatu maksaa kirjoitti:

Hyvä pointti. Eipä tilaa tämä Hetairoksen omistaja venettään ihan mistä tahansa, eikä häntä varmasti kiinnosta skandinaavisten laatuveneiden tuotannon tukeminen pätkän vertaa. Kun on noin paljon rahaa, tilataan parasta, mitä on saatavana. Balticin tekemä Hetairos taisi maksaa noin 25 miljoonaa euroa. Ja muuten: se on aika lailla sama Baltic Yachts, joka teki niitä sarjatuotanto-Balticeja 70-80-luvulla. Toisin kuin Nautor...

Lue lisää

Boat International -lehden sivuilla on mielenkiintoinen tiivistelmä Hetairoksesta kertovasta artikkelista http://www.boatinternational.com/yacht-features/hetairos-the-cutting-edge-sailing-yacht-that-is-both-innovative-and-retrospective/ . Vaikuttava tarina mm. millä detaljitasolla jahtiin on haettu aikakauden henkeä.

Dykstra Naval Architects suunnitteli venettä 2003-2006 tilaajan toiveiden mukaiseksi. Suunnittelutoimisto valitsi materiaaliksi lujitemuovin ja runkolinjoja oli viimeistelemässä lisäksi toinen toimisto Reichel/Pugh. Nämä kaksi yhdessä valitsivat Balticin valmistajaksi - ei siis omistaja. Tämä jos mikä on minusta meriitti Balticin hyvyydestä, näillä kahdella firmalla ei ole ollut varaa tunteilla tai jakaa kehitysapua Pampakselle.

"...kyllä vanha pikkubaltic varmaan käypä peli olisi. "

Lys vain 1.14. Vertaa vaikka X-332, lys 1.24.

Kerron kerrottua: 33f tilauskirja oli vuodeksi täynnä mutta tuotanto lopetettiin kun ei kertynyt riittävää katetta.

b443 kirjoitti:

"...kyllä vanha pikkubaltic varmaan käypä peli olisi. "

Lys vain 1.14. Vertaa vaikka X-332, lys 1.24.

Pikkubaltic oli yksi parhaista koskaan omistamistani veneistä. Minulle yks hailee onko Lys sitä tai tätä. En valitse itselleni venettä Lysin mukaan.

Lys-uskovaiset? kirjoitti:

Pikkubaltic oli yksi parhaista koskaan omistamistani veneistä. Minulle yks hailee onko Lys sitä tai tätä. En valitse itselleni venettä Lysin mukaan.

Samaa mieltä. LYS ei ratkaise mitään, kun laatuveneistä puhutaan.

Kaverilla on Baltic 39. Se on todella hieno ja hyvin purjehtiva, turvallinen ja merikelpoinen vene. Parhaita veneitä, ellei paras, jota olen purjehtinut.

Sääli, ettei nykyään kannata tuollaisia tehdä.

Baltic on hyvä kirjoitti:

Samaa mieltä. LYS ei ratkaise mitään, kun laatuveneistä puhutaan.

Kaverilla on Baltic 39. Se on todella hieno ja hyvin purjehtiva, turvallinen ja merikelpoinen vene. Parhaita veneitä, ellei paras, jota olen purjehtinut.

Sääli, ettei nykyään kannata tuollaisia tehdä.

Lue lisää

BALTIC 39 , INTL , 638.9
vrt
FIRST 36.7 , INTL , 626.5

(http://www.avomeripurjehtijat.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=551&Itemid=174)

hidas on kirjoitti:

BALTIC 39 , INTL , 638.9
vrt
FIRST 36.7 , INTL , 626.5

(http://www.avomeripurjehtijat.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=551&Itemid=174)

Lue lisää

Jos olet etsimässä nopeampaa Balticia, katsopa löytyisikö uusista malleista joku itsellesi sopiva:
http://www.balticyachts.fi

b443 kirjoitti:

"...kyllä vanha pikkubaltic varmaan käypä peli olisi. "

Lys vain 1.14. Vertaa vaikka X-332, lys 1.24.

Hohhoijaa...

seppomartti kirjoitti:

Kerron kerrottua: 33f tilauskirja oli vuodeksi täynnä mutta tuotanto lopetettiin kun ei kertynyt riittävää katetta.

Mielenkiintoista. Jos pitää paikaansa, niin bisnesosaaminenhan siellä ollut hakusessa, ei onneksi veneenrakennustaito.

Iivari kirjoitti:

Mielenkiintoista. Jos pitää paikaansa, niin bisnesosaaminenhan siellä ollut hakusessa, ei onneksi veneenrakennustaito.

Bisnesosaamistahan se on, jos tekee mieluummin parempikatteista tuotetta, kun silläkin on riittävästi kysyntää. Isommasta veneestä saa aina paremman katteen.

molemmat... kirjoitti:

Bisnesosaamistahan se on, jos tekee mieluummin parempikatteista tuotetta, kun silläkin on riittävästi kysyntää. Isommasta veneestä saa aina paremman katteen.

Näin se varmaankin on, kun veneet tehdään käsityönä. Pieneenkin veneeseen menee kalliita työtunteja. Jos halutaan tehdä veneitä mahdollisimman halvalla yksikköhinnalla, pitää tehdä sarjavalmisteita liukuhihnaperiaatteella ja suunnitella vain sellaisia malleja ja kokoja, joiden kohderyhmä on mahdollisimman suuri. Niinhän saksalaiset ja ranskalaiset tehtaat duunaavat. Business is business.

tsekkaa uudemmat! kirjoitti:

Jos olet etsimässä nopeampaa Balticia, katsopa löytyisikö uusista malleista joku itsellesi sopiva:
http://www.balticyachts.fi

Lue lisää

Ei vaan utv:t voisivat hommata enempi lähellä gph 600 olevia patteja, niin loppuisi turhanpäiväinen skeidanjauhanta täälläkin ja purjehduksen laatu paranisi itämerellä nykyisestä mökkeilykulttuurista.

Millä Balticilla purjehdit? Olisiko noista vanhemmista malleista mihinkään? Euroopassa näkyy olevan myynnissä muutama, joita kutkuttaisi mennä katsomaan.

Swaneilla on parempi maine. Vanhoja raatoja myydään kovemmilla hinnoilla kuin siistejä Balticeja. En tiedä mistä johtuu? Olisiko niin, että vanhat papat haluavat haaveidensa Swanin, kun Baltic oli ehkä enemmän kisaorientoituneille?

Katsojan silmissä...
Balticin hienous on ollut pysyä kehityksen mukana. Tehdä moderneja veneitä joille löytyy sopivia ostajia. Swaneilla on ehkä vankempi maine ja ovat mahdollisesti kauniimpia, mutta Balticit ovat kyllä mielestäni omalla tavalla hienoja.

Baris_Jeltsin kirjoitti:

Katsojan silmissä...
Balticin hienous on ollut pysyä kehityksen mukana. Tehdä moderneja veneitä joille löytyy sopivia ostajia. Swaneilla on ehkä vankempi maine ja ovat mahdollisesti kauniimpia, mutta Balticit ovat kyllä mielestäni omalla tavalla hienoja.

Lue lisää

Nykyisin ne ovat eri markkinoilla: Baltic tekee hyvin kalliita yksittäiskappaleita ja Swan asiakkaan kustomoimia sarjatuotantoveneitä. Swanit alkaa varmaan olla siinä rajalla, että veneitä kannattaa tehdä sarjatuotantona eikä yksittäin. Onhan näitä kalliita käsityötelakoita maailmalla, esim. http://www.kmy.nl/info/km.html

Bossu kirjoitti:

Nykyisin ne ovat eri markkinoilla: Baltic tekee hyvin kalliita yksittäiskappaleita ja Swan asiakkaan kustomoimia sarjatuotantoveneitä. Swanit alkaa varmaan olla siinä rajalla, että veneitä kannattaa tehdä sarjatuotantona eikä yksittäin. Onhan näitä kalliita käsityötelakoita maailmalla, esim. http://www.kmy.nl/info/km.html

Lue lisää

Jos katsoo vaikka 1980-luvun Swaneja ja Balticeja (jotka ovat tavallisten kuolevaisten ostettavissa), on Baltikit kyllä tuoreemman oloisia, kuin vanhemmat jämäkät Swanit. Tarkoitan esim. Swan 371-391 sarjoja vs Baltic 37-38-39. Luulen kuitenkin että purjehtivat aika samalla tavalla, vai olisiko kellään ihan kokemusta jakaa?

viistatelijavaan kirjoitti:

Jos katsoo vaikka 1980-luvun Swaneja ja Balticeja (jotka ovat tavallisten kuolevaisten ostettavissa), on Baltikit kyllä tuoreemman oloisia, kuin vanhemmat jämäkät Swanit. Tarkoitan esim. Swan 371-391 sarjoja vs Baltic 37-38-39. Luulen kuitenkin että purjehtivat aika samalla tavalla, vai olisiko kellään ihan kokemusta jakaa?

Lue lisää

Taitaa 80-luvun Swaneissa ja Balticeissa olla yksi aika suuri ero valmistustekniikassa. Swanit ovat käsittääkseni aina umpilaminaattia ja Balticit olivat balsaytimellä. En enää muista oliko Balticeissa balsaa myös vesirajan alapuolella, mutta kuitenkin ainakin kyljet ja kansi. Eli jos vanhaa klassikkoa etsii, niin itse valitsisin mielummin Swanin helpomman kunnostettavuuden takia.
Toki molemmat ovat viimeistelyltään loistavia ja ulkonäkö myös ainakin itseäni miellyttävää. Kulku lienee aika samanlaista. Aikoinaan kisattiin useammassa kisassa Swan-441:llä vähän tuoreempaa Baltic 43 vastaan ja veneet olivat aika tasaväkisiä, vaikka Swan oli ainakin 3-4 tonnia painavampi.

Antilla-36 kirjoitti:

Taitaa 80-luvun Swaneissa ja Balticeissa olla yksi aika suuri ero valmistustekniikassa. Swanit ovat käsittääkseni aina umpilaminaattia ja Balticit olivat balsaytimellä. En enää muista oliko Balticeissa balsaa myös vesirajan alapuolella, mutta kuitenkin ainakin kyljet ja kansi. Eli jos vanhaa klassikkoa etsii, niin itse valitsisin mielummin Swanin helpomman kunnostettavuuden takia.
Toki molemmat ovat viimeistelyltään loistavia ja ulkonäkö myös ainakin itseäni miellyttävää. Kulku lienee aika samanlaista. Aikoinaan kisattiin useammassa kisassa Swan-441:llä vähän tuoreempaa Baltic 43 vastaan ja veneet olivat aika tasaväkisiä, vaikka Swan oli ainakin 3-4 tonnia painavampi.

Lue lisää

Baltic 33 oli yhtä hidas/nopea kisassa kuin Swan 38. Keveän tuulen kryssissä ehkä nopeampikin ja samoin kovan tuulen spinnulenssissä koska S38 oli aivan kauhea broutsaaja.

Seppomartti kirjoitti:

Baltic 33 oli yhtä hidas/nopea kisassa kuin Swan 38. Keveän tuulen kryssissä ehkä nopeampikin ja samoin kovan tuulen spinnulenssissä koska S38 oli aivan kauhea broutsaaja.

Lue lisää

Rohkenen olla hieman eri mieltä tuosta nopeudesta, jos sillä nyt mitään merkitystä on näiden veneiden kohdalla. Swan 38 veneitä on tosin niin eri painoisia ja eri kokoisilla purjeilla, että vertailu on vaikeaa. Keskimäärin tuo Swan 38 on kuitenkin noin 25s/mpk nopeampi, kuin Baltic 33. Tytti II Turusta on jopa 50s/mpk nopeampi. Baltic 33:sen GPH luku on noin 690 ja Swan 38:lla se vaihtelee 680-640 välillä. Olisitko vain purjehtinut venettäsi hieman paremmin, kuin tuo kohtaamasi Swan kuski ;-)

Antilla-36 kirjoitti:

Rohkenen olla hieman eri mieltä tuosta nopeudesta, jos sillä nyt mitään merkitystä on näiden veneiden kohdalla. Swan 38 veneitä on tosin niin eri painoisia ja eri kokoisilla purjeilla, että vertailu on vaikeaa. Keskimäärin tuo Swan 38 on kuitenkin noin 25s/mpk nopeampi, kuin Baltic 33. Tytti II Turusta on jopa 50s/mpk nopeampi. Baltic 33:sen GPH luku on noin 690 ja Swan 38:lla se vaihtelee 680-640 välillä. Olisitko vain purjehtinut venettäsi hieman paremmin, kuin tuo kohtaamasi Swan kuski ;-)

Lue lisää

Miten onkin noin iso ero (640-680)? Tiedän että venettä on sekä matalammalla - että korkeammalla rikillä. Mutta onkohan sitten Tyttiin tehty joitain muita muutoksia? Kuinka tahansa, on aika vikkelä vene. Miten se sitten kulkee verrattuna Baltic 37ään tai 38:aan?

kevätkukka kirjoitti:

Miten onkin noin iso ero (640-680)? Tiedän että venettä on sekä matalammalla - että korkeammalla rikillä. Mutta onkohan sitten Tyttiin tehty joitain muita muutoksia? Kuinka tahansa, on aika vikkelä vene. Miten se sitten kulkee verrattuna Baltic 37ään tai 38:aan?

Lue lisää

Aikoinaan, kun kisasin omallani Airiston regatassa juurikin tuota Tytti II:sta vastaan, niin en tainnut ikinä olla ennen maalissa (tosin aika usein voitin kyllä tasoituksilla). Yhtä Baltic 37:aa vastaan olen kisannut omallani ja olen tainnut aina olla suorassa ajassa nopeampi. Tosin olen myös pessyt useasti 38 Swanin. Toisaalta suorassa ajassa vanha Tarantella Swan 37 taas pesi meidät suorassa ajassa useammin, kuin me heidät ja tasoituksilla vielä useammin, mutta tiukka oli aina. Eli aika paljon on miehistöstä, purjeista ja pohjan kunnosta kiinni.
Veikkaisin kuitenkin, että jos saman aikakauden, samankoista Baltic ja Swan venettä vertaillaan, niin Baltic on keskimäärin hieman nopeampi jo ihan keveytensäkin takia.

kevätkukka kirjoitti:

Miten onkin noin iso ero (640-680)? Tiedän että venettä on sekä matalammalla - että korkeammalla rikillä. Mutta onkohan sitten Tyttiin tehty joitain muita muutoksia? Kuinka tahansa, on aika vikkelä vene. Miten se sitten kulkee verrattuna Baltic 37ään tai 38:aan?

Lue lisää

Näyttää olevan metriä korkeammalla mastolla kuin muut, tonnin kevyempi, köli syvempi ja bulbillinen. Vastaavasti se hitain on 70% fokalla vs. muiden 140-150% genuat. Osa noiden mittauksista on myös vanhoja ja siten puutteellisia nykyiseen sääntöön nähden.

.

Antilla-36 kirjoitti:

Taitaa 80-luvun Swaneissa ja Balticeissa olla yksi aika suuri ero valmistustekniikassa. Swanit ovat käsittääkseni aina umpilaminaattia ja Balticit olivat balsaytimellä. En enää muista oliko Balticeissa balsaa myös vesirajan alapuolella, mutta kuitenkin ainakin kyljet ja kansi. Eli jos vanhaa klassikkoa etsii, niin itse valitsisin mielummin Swanin helpomman kunnostettavuuden takia.
Toki molemmat ovat viimeistelyltään loistavia ja ulkonäkö myös ainakin itseäni miellyttävää. Kulku lienee aika samanlaista. Aikoinaan kisattiin useammassa kisassa Swan-441:llä vähän tuoreempaa Baltic 43 vastaan ja veneet olivat aika tasaväkisiä, vaikka Swan oli ainakin 3-4 tonnia painavampi.

Lue lisää

Mikä ongelma siinä balsaylimellisessä sandwitchissä on? Eikö omassasikin ole vastaava rakenne? Onko tarvinnut kunnostaa?

Siis rakennevirheitä! Eikö läpivientien ja rustien ympäristö ollut umpilaminaattia, kuten pitäisi? Jos olisi, miten niistä voisi päästä vettä kerrosrakenteeseen. Onko Balticeissa ko. rakennevirheet?

"Esim X-79 veneissä on monissa runko aivan löysä, kun balsa on pehmennyt isolta alueelta ja kuoret irtoavat toisistaan"

X-79:issä core on divinycelliä. Delaminoituminen ei haittaa, 2 kuorta on sen verran jäykkää itsessään.

"Esim X-79 veneissä on monissa runko aivan löysä, kun balsa on pehmennyt isolta alueelta ja kuoret irtoavat toisistaan"

Tuollaiseen huuhaseen on pakko vastata ,että olen nähnyt miten umpilaminaattiseen vanhaan varttitonnariin pukin tassu uppoaa komeasti. Varmasti samanlaisia tapauksia löytyy antilloista.

2322+22 kirjoitti:

"Esim X-79 veneissä on monissa runko aivan löysä, kun balsa on pehmennyt isolta alueelta ja kuoret irtoavat toisistaan"

Tuollaiseen huuhaseen on pakko vastata ,että olen nähnyt miten umpilaminaattiseen vanhaan varttitonnariin pukin tassu uppoaa komeasti. Varmasti samanlaisia tapauksia löytyy antilloista.

Lue lisää

Myönnän, että luulin X-79 veneiden väliaineen olevan balsaa ainakin vanhemmissa, koska ainakin kahdesta tapauksesta olen kuullut, missä kuoret ovat irronneet toisistaan. Toinen oli vielä kaverin vene ja itse kertoi miten korjasi tai yritti korjata sitä. Käsitin silloin, että tuo olisi ikään kuin 'tyyppivika'.
Tuo on ihan puppua, että X-79 olisi niin tukevasti tehty, ettei tuo kuorien irtoaminen haittaisi.
Balticeista en ole kuullut balsan muuttuneen 'kukkamullaksi', mutta netti on täynnä tapauksia, missä näin on tapahtunut muille veneille. Muistaakseni kyllä Balticeissakin on ollut tuota kannen väliaineen pehmenemistä, kun tiikkikannen ruuvit ovat vuotaneet.
Ja Jokelle tiedoksi, että kyllä Antillassa valitettavasti oli rustin reijät tehty virheellisesti, mutta ompahan nyt korjauksen jälkeen estetty tuokin mahdollisuus.

Antilla-36 kirjoitti:

Myönnän, että luulin X-79 veneiden väliaineen olevan balsaa ainakin vanhemmissa, koska ainakin kahdesta tapauksesta olen kuullut, missä kuoret ovat irronneet toisistaan. Toinen oli vielä kaverin vene ja itse kertoi miten korjasi tai yritti korjata sitä. Käsitin silloin, että tuo olisi ikään kuin 'tyyppivika'.
Tuo on ihan puppua, että X-79 olisi niin tukevasti tehty, ettei tuo kuorien irtoaminen haittaisi.
Balticeista en ole kuullut balsan muuttuneen 'kukkamullaksi', mutta netti on täynnä tapauksia, missä näin on tapahtunut muille veneille. Muistaakseni kyllä Balticeissakin on ollut tuota kannen väliaineen pehmenemistä, kun tiikkikannen ruuvit ovat vuotaneet.
Ja Jokelle tiedoksi, että kyllä Antillassa valitettavasti oli rustin reijät tehty virheellisesti, mutta ompahan nyt korjauksen jälkeen estetty tuokin mahdollisuus.

Lue lisää

"Tuo on ihan puppua, että X-79 olisi niin tukevasti tehty, ettei tuo kuorien irtoaminen haittaisi."

Koska olet niin guru, niin mene mittamaan kuorien umpilaminaatin paksuus. Erittäin harvinaista on, että vene olisi kokonaan delaminoitunut. Jos kuoret ovat sieltä täältä kiinni, niin jäykkä on.

32+22 kirjoitti:

"Tuo on ihan puppua, että X-79 olisi niin tukevasti tehty, ettei tuo kuorien irtoaminen haittaisi."

Koska olet niin guru, niin mene mittamaan kuorien umpilaminaatin paksuus. Erittäin harvinaista on, että vene olisi kokonaan delaminoitunut. Jos kuoret ovat sieltä täältä kiinni, niin jäykkä on.

Lue lisää

No paljonkos se sitten on?

kaitsu kirjoitti:

No paljonkos se sitten on?

Jodlari kai tarkoittaa, että X-79 on umpilaminaattia, johon on lisätty vähän väliainetta lisäpainoksi.

Jos osittainenkin delaminoituminen sandwich-rakenteessa ei heikennä venettä, sen rakennesuunnittelu on todella pielessä ja vene ylipainoinen. uppotukki.

paljon+paljon kirjoitti:

Jodlari kai tarkoittaa, että X-79 on umpilaminaattia, johon on lisätty vähän väliainetta lisäpainoksi.

Jos osittainenkin delaminoituminen sandwich-rakenteessa ei heikennä venettä, sen rakennesuunnittelu on todella pielessä ja vene ylipainoinen. uppotukki.

Lue lisää

Niin niin, jokaiselle rakenteista edes hitusen ymmärtävälle on täysin selvää, mikä on sandwich-rakenteen ydinaineen vaikutus sen taivutusjäykkyyteen. Jodlarille ilmeisestikään ei ole... mietitäänpä sitä.

Jos Seppomartti minuun viittaat, niin en ole pitänyt balsa-sandwitch rakennetta mitenkään virheellisenä. Kyse oli siitä mielipiteestä, että jos haluaa ostaa vanhan Balticin tai vastaavan ikäisen Swanin, niin uskoisin umpilaminaatin olevan turvallisempi vaihtoehto juuri tuon balsaraenteen hankalan korjattavuuden takia.
Tuskin Balltic on veneitään ikinä huonosti tehnyt, mutta riski että joku muu on rakentanut lisäläpivientejä yms. potentiaalisia vuotopaikkoja virheellisesti vuosien varrella kasvaa, kun vene on vanha.
Itsehän juuri kerroin, kuinka Eikka on tehnyt omassa veneessäni virheellisen rustien läpiviennin, vaikka aika guru olikin veneentekijänä. Veipä kerran Stephens valokuvan pikkuantillan kölitukeista Nautorille, jotta sielläkin osattaisiin tehdä ne oikein ;-)

Antilla-36 kirjoitti:

Jos Seppomartti minuun viittaat, niin en ole pitänyt balsa-sandwitch rakennetta mitenkään virheellisenä. Kyse oli siitä mielipiteestä, että jos haluaa ostaa vanhan Balticin tai vastaavan ikäisen Swanin, niin uskoisin umpilaminaatin olevan turvallisempi vaihtoehto juuri tuon balsaraenteen hankalan korjattavuuden takia.
Tuskin Balltic on veneitään ikinä huonosti tehnyt, mutta riski että joku muu on rakentanut lisäläpivientejä yms. potentiaalisia vuotopaikkoja virheellisesti vuosien varrella kasvaa, kun vene on vanha.
Itsehän juuri kerroin, kuinka Eikka on tehnyt omassa veneessäni virheellisen rustien läpiviennin, vaikka aika guru olikin veneentekijänä. Veipä kerran Stephens valokuvan pikkuantillan kölitukeista Nautorille, jotta sielläkin osattaisiin tehdä ne oikein ;-)

Lue lisää

Yllättävän monesta laatuveneen maineessa olevasta veneestä löytyy näitä mielenkiintoisia rakenneratkaisuja. Jonkun aikaa sitten katselin telakalla korjattavana ollutta suomivenettä, jossa potkuriakselin tuki oli vääntynyt ja irronnut osittain pohjasta. Reiästä näkyi vaahtoydin, eli tuki oli suoraan kiinni pohjan kerrosrakenteessa.

Baltic tai Swan ei ollut kyseessä, ja uskon ja toivon, että ko. veistämöissä ei ole vastaaviin lapsuksiin syyllistytty. Tiikkikannetkin on Balticissa olleet kaiketi alusta asti liimattu, joten kansi on vähemmän altis vuodoille.

Taitaa muuten Nauticat olla yksi harvoja veistämöitä maailmassa, joka edelleen tekee myös kannet umpilaminaatista. Pisteet sinne!

Nauticat
http://www.boat.ag/details.php?id=138768

Ilmeisesti olet purjehtinut ainoastaan kotisaariston vesillä ja teit "totuus"-päätelmäsi siitä. Jos ensi kesänä seilaat eteläisellä Itämerellä tai käyt Pohjanmeren puolella, todennäköisesti näet purjehtivia Nauticatteja siellä. Saksalaisten, hollantilaisten ja engelsmannien Nauticateissa näkee jopa spinnuja!

Olisiko yksi selitys meidän paikalliseen ilmiöömme se, että Nauticat on verraten raskas ja vaatii tuulta kulkeakseen purjein. Ehkä Nauticatit liikkuvat moottorilla sen verran mukavasti, että kiinnostus kevyen tuulen saaristopurjehduksiin on vähäistä?

vai "totuus" ? kirjoitti:

Ilmeisesti olet purjehtinut ainoastaan kotisaariston vesillä ja teit "totuus"-päätelmäsi siitä. Jos ensi kesänä seilaat eteläisellä Itämerellä tai käyt Pohjanmeren puolella, todennäköisesti näet purjehtivia Nauticatteja siellä. Saksalaisten, hollantilaisten ja engelsmannien Nauticateissa näkee jopa spinnuja!

Olisiko yksi selitys meidän paikalliseen ilmiöömme se, että Nauticat on verraten raskas ja vaatii tuulta kulkeakseen purjein. Ehkä Nauticatit liikkuvat moottorilla sen verran mukavasti, että kiinnostus kevyen tuulen saaristopurjehduksiin on vähäistä?

Lue lisää

et ole ilmeisesti itse käynyt tanskan salmien takana, ei muuta eroa kuin nousuvesi.

NC on uppotukki kirjoitti:

et ole ilmeisesti itse käynyt tanskan salmien takana, ei muuta eroa kuin nousuvesi.

On siellä myös laskuvesi...

NC on uppotukki kirjoitti:

et ole ilmeisesti itse käynyt tanskan salmien takana, ei muuta eroa kuin nousuvesi.

On paljon muutakin eroa. Ja vielä enemmän eroa huomaisit Tanskansalmessa… Mutta miten kommenttisi liittyi aiheeseen? Vai oliko se jodlarin loppuunkulunut utv-vitsi?

Totta. Kun tekeminen lopetettiin, moni veneen tilannutkin jäi ilman.