Ei tarvitse pelästyä, en ole ottamassa tällaisesta hanakkuudesta tapaa. On tässä vaan ollut jotenkin levottomia öitä. Kaikki kommentit edelleen tervetulleita.
---------
Vihainen tyttö
Lokinkakka erottui himmeästi pimeyden läpi. Se oli vaaleaa ja lekotteli kivellä, jonka varpaita aallot kutittelivat. Korkealla, kauempana rannasta oli majakka, joka kieltämättä erottui pimeyden läpi hieman selkeämmin kuin yksittäinen lokinkakka. Oikea multitasking majakka se olikin. Juuri tällä hetkellä se uhmasi säätä, näytti tietä eksyneille, kohosi yksinäisenä karun rantamaiseman yläpuolella ja harrasti muutamaa muutakin klisettä. Kaikkea tätä samanaikaisesti.
Mies istui lempinojatuolissaan majakan suurimmassa huoneessa. Kirja lepäsi raukean aukinaisena hänen sylissään, viinilasi seisoi virkeän pystysuorana hänen vieressään. Sivunumeron ja nestemäärän perusteella olisi kenties voinut päätellä, kuinka kauan mies oli siinä istunut. Muuten sitä ei paljastanut mikään, niin yhteenkasvanut mies oli tuolinsa kanssa. Hän oli majakka.
Tyttö istui lattialla. Jokin aika sitten Majakka oli vielä kyennyt näkemään tytön profiilin, mutta nyt senkin peittivät pitkät hiukset. Viime päivät tyttö oli ollut hiljainen, mikä teki Majakan pahantuuliseksi. Hän ei sitä tahtonut tai siitä pitänyt, pikemminkin päinvastoin, jos hän nyt päinvastointa alentui edes tuntemaan. Mutta tämä emotionaalinen yhteys ei tehnyt tytöstä perävaunua.
- Haluatko, että soitan vähän pianoa? Majakka kysyi äänellä, lempeällä sellaisella, mikäli häneltä kysyttiin, ja miksi muilta olisikaan hänen äänestään kysytty.
- Pianosi riivaa minua, tyttö sanoi hiljaa.
- Lukisinko sitten vaikka ääneen tästä kirjasta? Majakka tiedusteli huvittuneena.
- Kirjasi likaavat kädet, tyttö totesi ja nosti katseensa kohti kirjahyllyä.
- Ah, kovin macbethiä, Majakka virnuili.
- Ei kun Jerusalemin temppelin säännöt pyhien kirjoitusten käsittelystä, tyttö mutisi.
Majakka huokasi ja nousi tuolistaan, ketterästi mutta vastentahtoisesti. Hän kyykistyi tytön viereen lattialle ja otti mietteliäänä tukun tämän hiuksia käteensä.
- Ehkä sinun ei olisi pitänyt värjätä hiuksiasi punaisiksi. Olet siitä asti leikkinyt temperamentikasta.
Tyttö älähti kiellon ja vetäytyi kauemmas. Hänen kiiltävät hiuksensa valuivat Majakan sormien välistä vapauteen. Majakka hymyili. Tyttö ei sentään itkenyt. Majakka kumartui tytön korvan juureen kuin olisi aikeissa tehdä sinne pesän. Matalalla äänellä hän alkoikin supattaa munia:
- Tiedätkö, aikanaan pelkäsin, että kiintyisit minuun liikaa. Mutta en nyt enää pitkään aikaan. On niin mukava nähdä sinut iloisena ja eläväisenä. Ja saavutit sen ihan itse, et ripustautunut minuun. Äläkä turhaan väitä, ettei siitä ollut pelkoa, että ystäväsi nauraisivat tuollaisen skenaarion absurdiutta. Et sinä koskaan puhu ystävillesi niin kuin minulle.
Tyttö nousi äkisti. Majakka huomasi, että tytön silmissä oli kuin olikin kyyneleitä. Mutta ei tämä näyttänyt itkevän, joten ehkä ne olivat jonkun muun. Nuoret tytöt lainailivat toisilleen tavaroita jatkuvasti.
- Minä olen sinulle tällä hetkellä niin vihainen, tyttö sihisi ja asteli ovelle.
Majakka odotti, kunnes tytön käsi oli dramaattisesti ovenkahvalla, ja huomautti vasta sitten sopivan karheaksi katsomallaan äänellä:
- Ulkona on tosi kylmä.
- Kultaseni, minä en välitä siitä tuon taivaallista, tyttö kivahti ja paukautti oven kiinni takanaan. Siis hiukset paukauttivat, totesi Majakka mielessään, niinpä niin.
- Enpä osannut tuota aavistaa, Majakka tuumasi puoliääneen tallustellessaan keittiön suuntaan. - Sehän teki rhett butlerit. Mutta ehkä se tekee pian eliza doolittlet ja tulee takaisin tohveleitani kiikuttaen.
Jääkaapin ovea raottaessaan Majakka hyräili laulua Ukko Nooasta, joka laittoi takin naulaan. Häntä ei huolettanut mikään muu kuin se, että tyttö mahdollisesti istuisi pimeässä lokinkakkaan ja likaisi housunsa. Lokinkakka kun erottui vaaleudestaan huolimatta pimeyden läpi aikalailla huonommin kuin majakka.
Vihainen tyttö
13
734
Vastaukset
- Häyhiö
Kiva kirjoitus taas, tosin en pitänyt tästä aivan yhtä paljon kuin mitä "Kolmannesta silmästä".
Ensimmäinen kappale oli loistava, sen jokainen virke sai minut naurahtamaan! Sittemmin kirjoitus ehkä hieman latistui, minun mielestä siis.
Päinvastointa? Onko tuollaista sanaa olemassa?- Lukutaitoinen
Noh, Kolmas silmä nyt oli valmiimpi teksti ja kirjoitettu otollisempaan vuorokaudenaikaan, joten enpä yhtään ihmettele mielipidettäsi. Todella mukavaa, että jaksoit kommentoida, vaikka et pitänytkään tästä yhtä paljon. Arvostan sitä.
'Päinvastointa' ei ole oikea/miksisitänytsanoisi sana, vaan kielellistä tyhmänrohkeutta. 'Päinvastoin' on kaiketi oikea sana ja käytin sitä ihan kuin se olisi taivutettavissa:
suru -> tuntea surua
päinvastoin -> tuntea päinvastointa
Tai ainakin yritin käyttää, en ole näistä muodoista niin selvillä, että tietäisin varmuudella, menikö oikein.
- paakki
Mua ei tämä Majakka innostanut oikeastaaan ollenkaan, päinvastoin kuin "Kolmas silmä" joka oli loistava! Siis onhan majakkakin yleensä loistava, sehän sen tehtäväkin on, mutta tekstinä Majakka-kertomus ei oikein herättänyt suuria viboja.
Mikä oli tytön ja miehen suhde? Isä-tytär, setä-sukulaistyttö, mies-nainen? Yksinkertaisena lukijana tätä en ymmärrä.
Puutun taas varmaan ihan turhaan muutamaan ykstyiskohtaan:
Kieltämättä-sana maistuu liikaa selittelyltä, semmoiset tekee tekstistä esitelmänomaisen.
"Oikea multitasking majakka se olikin." Mielestäni täysin turha lause, se ei oikein istunut muuhun tekstiin.
Viitaukset macbethiin, doolittleen ja rhett butleriin ontuivat, se haiskahti hieman brassailulta tyyliin "kyllä nämä tunnetaan".
Sen sijaan loppulause "Lokinkakka kun erottui vaaleudestaan huolimatta pimeyden läpi aikalailla huonommin kuin majakka." antoi mukavan mausteen alkupään kohdalle "Lokinkakka erottui himmeästi pimeyden läpi.", eikä se tuntunut toistolta eikä latteudelta.
Kaiken kaikkiaan varsin kelvollista tekstiä, mutta pystyt toki paljon parempaankin.- Lukutaitoinen
Niin, samat sanat kuin edelliselle: kiitos taas kommentoinnista, ja Kolmas silmä oli kyllä monessa mielessä valmiimpi.
En tiedä, miten paljon minun tulee/kannattaa itseäni ja tekemisiäni selitellä, mutta puutunpa tässä aikani kuluksi mainitsemiisi seikkoihin.
Ensinnäkin, et ole yksinkertainen. Jätin tarkoituksella ilmaisematta hahmojen välisen suhteen sosiaalisen/yhteisöllisen statuksen.
'Kieltämättä'-sana saa maistua selittelyltä. Se toisi siinä tapauksessa omasta puolestani ihan tervetullutta absurdiutta tekstiin, koska miksi kukaan selittelisi jotain niin itsestäänselvää, kuin että majakka näkyy paremmin pimeässä kuin lokinkakka.
Koko lauseesta en tiedä, mutta 'multitasking majakka' kuulosti yöllä kivalta. Kuulostaa minusta vieläkin. Kielellistä tyhmänrohkeutta tämäkin, tavallisesti en käyttäisi englanninkielisiä sanoja.
En tiedä huomasitko, mutta kaikki nuo mainitsemasi viittaukset olivat tarinan mieshahmon suusta. Yritin ilmaista jotain kyseisestä henkilöstä, mutta ilmeisesti epäonnistuin. Luulen, että jos haluaisin brassailla (toivottavasti sitä ei tapahdu turhan usein), osaisin tehdä sen paljon tyylikkäämmin ja hienovaraisemmin. Heh. Ymmärrän toki, ettet syyttänyt minua brassailusta, sanoit vain, että viittaukset haiskahtahtivat hieman siltä. En minä sillä. Kolmannessa silmässäkin oli muuten intertekstuaalinen viittaus, selkeä mutta ei näin silmillehyppivä.
(Pilke silmäkulmassa kirjoitettu sivuraide: Jos haluaa brassailla, en ole ollenkaan varma, kannattaako siihen välttämättä käyttää näiden viittauksien kohteita. Macbeth on monessa mielessä väkivaltaviihdettä, My Fair Lady/Pygmalion kesäteatterikamaa (ja lähettää lisäksi kiintoisia väreitä pitkin feminististen kirjallisuustutkijoiden selkärankoja) ja Tuulen viemää on aika tätiä. Kaikki näistä on saatavilla videolla, itsekin olen oikeasti lukenut vaan Tuulen viemää. Se siitä brassailusta.)
(Yleistä vuodatusta: Pystyisin parempaan? Niin kai. Suhteeni kirjoittamiseen on kovin ambivalentti, usein en tiedä itsekään missä mennään. Tämä palsta on saanut minut huomaamaan, kuinka kiinnostunut olen kirjoittamisesta ja harkitsemaan aktiivisempaa satsaamista siihen. Tässä nyt sitten saatte ihmiset kärsiä identiteettikriisini ja potemiseni hedelmistä =).) - Häyhiö
Lukutaitoinen kirjoitti:
Niin, samat sanat kuin edelliselle: kiitos taas kommentoinnista, ja Kolmas silmä oli kyllä monessa mielessä valmiimpi.
En tiedä, miten paljon minun tulee/kannattaa itseäni ja tekemisiäni selitellä, mutta puutunpa tässä aikani kuluksi mainitsemiisi seikkoihin.
Ensinnäkin, et ole yksinkertainen. Jätin tarkoituksella ilmaisematta hahmojen välisen suhteen sosiaalisen/yhteisöllisen statuksen.
'Kieltämättä'-sana saa maistua selittelyltä. Se toisi siinä tapauksessa omasta puolestani ihan tervetullutta absurdiutta tekstiin, koska miksi kukaan selittelisi jotain niin itsestäänselvää, kuin että majakka näkyy paremmin pimeässä kuin lokinkakka.
Koko lauseesta en tiedä, mutta 'multitasking majakka' kuulosti yöllä kivalta. Kuulostaa minusta vieläkin. Kielellistä tyhmänrohkeutta tämäkin, tavallisesti en käyttäisi englanninkielisiä sanoja.
En tiedä huomasitko, mutta kaikki nuo mainitsemasi viittaukset olivat tarinan mieshahmon suusta. Yritin ilmaista jotain kyseisestä henkilöstä, mutta ilmeisesti epäonnistuin. Luulen, että jos haluaisin brassailla (toivottavasti sitä ei tapahdu turhan usein), osaisin tehdä sen paljon tyylikkäämmin ja hienovaraisemmin. Heh. Ymmärrän toki, ettet syyttänyt minua brassailusta, sanoit vain, että viittaukset haiskahtahtivat hieman siltä. En minä sillä. Kolmannessa silmässäkin oli muuten intertekstuaalinen viittaus, selkeä mutta ei näin silmillehyppivä.
(Pilke silmäkulmassa kirjoitettu sivuraide: Jos haluaa brassailla, en ole ollenkaan varma, kannattaako siihen välttämättä käyttää näiden viittauksien kohteita. Macbeth on monessa mielessä väkivaltaviihdettä, My Fair Lady/Pygmalion kesäteatterikamaa (ja lähettää lisäksi kiintoisia väreitä pitkin feminististen kirjallisuustutkijoiden selkärankoja) ja Tuulen viemää on aika tätiä. Kaikki näistä on saatavilla videolla, itsekin olen oikeasti lukenut vaan Tuulen viemää. Se siitä brassailusta.)
(Yleistä vuodatusta: Pystyisin parempaan? Niin kai. Suhteeni kirjoittamiseen on kovin ambivalentti, usein en tiedä itsekään missä mennään. Tämä palsta on saanut minut huomaamaan, kuinka kiinnostunut olen kirjoittamisesta ja harkitsemaan aktiivisempaa satsaamista siihen. Tässä nyt sitten saatte ihmiset kärsiä identiteettikriisini ja potemiseni hedelmistä =).)Pieni (kaikkeen nähden turha) kommentti: "Tämä palsta on saanut minut huomaamaan, kuinka kiinnostunut olen kirjoittamisesta ja harkitsemaan aktiivisempaa satsaamista siihen."
Sama juttu myös minulla. - Lukutaitoinen
Häyhiö kirjoitti:
Pieni (kaikkeen nähden turha) kommentti: "Tämä palsta on saanut minut huomaamaan, kuinka kiinnostunut olen kirjoittamisesta ja harkitsemaan aktiivisempaa satsaamista siihen."
Sama juttu myös minulla.Kiva kiva!
- chapeau
Jotenkin taas kerran kirjoittajan täytyy pyydellä anteeksi luovuuttaan: että enhän minä nyt kuvittele itsestäni mitään, mitä nuokin ajattelevat, jos syydän tänne tekstiä kuin liukuhihnalta. Kamoon.
Heh, enpä osaa arvata, missä olosuhteissa tämä on syntynyt. Ainakin se on - hmm - omalaatuinen. "Kolmannen silmän" vahvaa, intensiivistä tunnelmaa tämä karttaa jotenkin tietoisesti. Tämä on vähän niin kuin jokin sunnuntaikasku. Kevyttä leikittelyä kielellä, ujutettuja oivalteluja. Ja sitten noita viittauksia, joita on käytetty hyvin itsetarkoituksellisesti. Eli normaalilla skaalalla ehdottoman liikaa. :)
Kokonaisuus hajoaa. Tuo kieltämättä-sana on minustakin sinänsä turha, jos nirsoillaan.
"- Enpä osannut tuota aavistaa, Majakka tuumasi puoliääneen tallustellessaan keittiön suuntaan. - Sehän teki rhett butlerit. Mutta ehkä se tekee pian eliza doolittlet ja tulee takaisin tohveleitani kiikuttaen."
Loistavaa. Sanoisinko, että tämä on jotain irrottelua, mahdollisesti hiukan itseironistakin. Kaikki kirjoittajat, jotka muistavat tehdä tällaista aina välillä, eivät koskaan sairastu mammuttitautiin.- Lukutaitoinen
Olen epävarma, enkä varsinaisesti näe mitään syytä salailla sitä. Yritän olla kuvittelematta itsestäni mitään, totta. Tietäminen on paljon rakentavampaa, eikö sinustakin? ;)
Olen kirjoittanut niin vähän, että minulle on sinänsä riemuvoitto, jos edes saan tekstiä paperille/näytölle. Tällä hetkellä minusta näyttäisi, että otan mielelläni jonkun minussa kyseisellä hetkellä vaikuttavan oikean tunteen ja raiskaan sitä, kunnes kaikki tekstini hahmot näyttäytyvät jotenkin naurunalaisina. Siis jopa se, joka lähtökohtaisesti edusti omaa näkökulmaani.
Tuossa oli nyt tuollaisia... ajatuksia, vähän irrallisiakin, mutta... selittelenköhän liikaa? Enihau... niin, eikä ollut tarkoitus ottaa sinua itsestäänselvyytenä, eli kiitos sinullekin. - chapeau
Lukutaitoinen kirjoitti:
Olen epävarma, enkä varsinaisesti näe mitään syytä salailla sitä. Yritän olla kuvittelematta itsestäni mitään, totta. Tietäminen on paljon rakentavampaa, eikö sinustakin? ;)
Olen kirjoittanut niin vähän, että minulle on sinänsä riemuvoitto, jos edes saan tekstiä paperille/näytölle. Tällä hetkellä minusta näyttäisi, että otan mielelläni jonkun minussa kyseisellä hetkellä vaikuttavan oikean tunteen ja raiskaan sitä, kunnes kaikki tekstini hahmot näyttäytyvät jotenkin naurunalaisina. Siis jopa se, joka lähtökohtaisesti edusti omaa näkökulmaani.
Tuossa oli nyt tuollaisia... ajatuksia, vähän irrallisiakin, mutta... selittelenköhän liikaa? Enihau... niin, eikä ollut tarkoitus ottaa sinua itsestäänselvyytenä, eli kiitos sinullekin.Totta, tietäminen on paljon rakentavampaa. :)
"Tällä hetkellä minusta näyttäisi, että otan mielelläni jonkun minussa kyseisellä hetkellä vaikuttavan oikean tunteen ja raiskaan sitä, kunnes kaikki tekstini hahmot näyttäytyvät jotenkin naurunalaisina."
Mmm. Tätä minäkin olen miettinyt, että mistä sitä oikeastaan tuleekaan kirjoittaneeksi. Tavallaan tulee luoneeksi vaivoin peiteltyjä tilityksiä ja "paljastustarinoita", itsetutkiskeluja hienommin nimitettynä.
Siinä mielessä ihailen ns. ammattilaisten ja heidän tasollaan olevien hyviä perslihaksia (korrektisti ilmaistuna pitkäjänteisyyttä) ja kykyä kirjoittaa jotakin romaaniaan vuosikausia. Tai mikä vielä parempaa, hioa jotakin runoja ja hautoa niitä ties miten pitkään. Toisaalta jotkut kirjoittajat olivat kai hyvinkin impulsiivisia, esimerkkinä vaikkapa Henrik Tikkanen.
Se on hauskaa, ettei koskaan voi kunnolla tietää, mitä tekstistä lopulta oikeastaan syntyy. Ja toisaalta: milloin on tuo oikea "lopulta"?
- ~tulihevonen~
Ovelia sanavalintoja, punainen lanka aukesi ja otti mukaansa heti alusta. Pidin myös siitä että lukijalle annettiin, mahdollisuus muodostaa oma käsityksensä suhteen luonteesta: tytär-isä vai jopa isoisä...vai Suurta rakkautta ilmassa?
Majakan sanoilla leikittely, oli kuin kujeilevan pikkuherran jekkuilua...sen jolla on nuolet aina mukanaan. Nautin sanojen leikistä ja osuvista nuolista.
>
>
Enpä osannut tuota aavistaa, Majakka tuumasi puoliääneen tallustellessaan keittiön suuntaan.
Sehän teki rhett butlerit. Mutta ehkä se tekee pian eliza doolittlet ja tulee takaisin tohveleitani kiikuttaen.
>
>
Tämän kohdan tunteesta nautin. Majakka on ja pysyy kalliollaan, antaa tuulen tuivertaa. Lukulamppu ja ulkona oleva pimeys, Jamesonia tilkkanen ja.....tohvelit jalkaan.- Lukutaitoinen
Kiitos ajastasi, Loimuheppa.
- chapeau
Lukutaitoinen kirjoitti:
Kiitos ajastasi, Loimuheppa.
"Kiitos ajastasi, Loimuheppa."
Henkilökohtaisena mielipiteenä minun täytyy tunnustaa, että vielä enemmän kuin tulihevosesta, pidän savuhevosesta.
- theokratie
Todettakoon, että pidän novellistasi. (Tai ehkä riittää, että itse totean sen -- asian julistaminen passiivissa lienee turhan suureellista.)
Hauskat hahmot ja sujuvaa kerrontaa. Tytön hiusvärin lietsoma tuittupäisyys naurattaa. Anna mennä vaan, tyttö!
Sitten takaisin alkuperäiseen asiaan: pidän novellistasi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomessa on meneillään boomereiden kosto
1990-luvun lamassa osumaa saaneet sukupolvet toivovat sen jälkeen syntyneille sukupolville kärsimystä porvareita äänestä702557Petteri Orpon kommentti persujen väkivaltaan?
Hiirenhiljaa taas on, kun Tampereella persulahkon ääriosasto pahoinpiteli kantasuomalaisen tytön. Missä on pääministeri601793IPCC romahtaa
Mitenkäs tässä nyt näin kävi? Ilmastohourimoinnin tukijalka myöntää, ettei mitään ilmastokatastrofia olekaan. Eikös tääl411727Onko sinulla jalostettu koira? Nämä tekijät altistavat koiran sairastumiselle
Moni Suomessa suosittu koirarotu on sairas ulkonäkökeskeisen jalostuksen ja ääripiirteiden vuoksi. Erityisesti tietyt t251488- 911480
- 1391206
Anabaptismin kirous
Uudestikastetut lahkolaiset joutuvat valheen kierteeseen. He joutuvat herjaamaan lapsena saamaanssa kastetta nimeen Isä4171092Pelolla pakottaminen
Kristinusko on tuovinaan valoa ja toivoa, mutta ensin pitää olla pimeyttä ja toivottomutta jotta joku valoa ja toivoa ha624956Robotiikka korvaa tulevaisuudessa seurustelusuhteet
Haluan herättää keskustelua aiheesta. Asiantuntijoiden mukaan robottien kehitys on 10-15 vuoden päässä siitä että voidaa244940kamera hakokylässä
kamera kuvaamassa yleistä tietä laittomasti ristauksessa hakokylä-raatevaara!17913