Yksivuotias päiväkotiin vai perhepäivähoitoon?

Mielestäni alle 3-vuotiaalle ehdottomasti paras paikka on pphoito, ei päiväkoti. Tutkitusti lapsi hyötyy varsinaisesti päiväkodista vasta 4-5-vuotiaana, mutta 3-vuotiaana voi laittaa (ei haittaa), tätä nuoremmalle päiväkodista on haittaa ja tämä on ihan tutkittua tietoa (mm. psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen on kirjoittanut tästä).

Omat lapseni menivät 1v9kk ja 3-vuotiaina pphoitoon osa-aikaisesti ja oli hyvä ratkaisu. Hoitopaikka oli kodin lähellä, tiesin hoitajan ennestään, hoito oli kodinomaista, mutta lapset näkivät muita lapsia päivittäin puistoissa ja pulkkämäessä ja hoitaja askarteli yms. lasten kanssa. Koko ekan vuoden aikana molemmilla oli vain yksi flunssa yhden päivän mahatauti, kun taas tuttavieni lapset päiväkodissa sairastelivat KOKO VUODEN JATKUVASTI.
Ihmetyttää kommentti: "Jotenkin arveluttaa viedä yhdelle ihmiselle hoidettavaksi, jota ei tunne", asia on aivan sama myös päiväkodissa, ethän sielläkään tunne hoitajaa aluksi hyvin! Jos saat kunnalliseen pphoitoon, niin ei varmaan haittaa vaikka päivät on epäsäännöllisiä, yksityisellä ehkä eri juttu.

Mielestäni päiväkotiin. Päiväkodissa on enemmän virikkeitä, kavereita ja tekemistä noin pienelle.

Muuten olisi varmaan tuo pphoito kohdallaan ja parempi vaihtoehto, mutta koska lapsi on melko epäsäännöllisesti hoidossa on pphoitajan kannalta huono asia.
Lapsi vie yhden lapsen paikan ja todellisuudessa voi olla ettei hänestä tule edes puolikasta palkkaa jos tunnit ei riitä.
On tietysti mahdollista että hänet laitetaan sellaiseen ryhmään jossa vuorottelee jonkun toisen lapsen kannassa.
Itselläni oli juuri viime talvena tämmöinen tapaus.
Täytyy kyllä sanoa että oli aika sekava paketti kun liki päivittäin vaihtu lapset.
Sinänsä jos lapsesta maksetaan yhden lapsen palkka niin eihän siinä mitään valittamista, vaikka pphoito kutsumus ammatti, niin teemme silti rahan takia sitä.

Vie rääkyvä kakaras ihan minne lystää

Itse olen myös perhepäivähoidon kannalla, mutta tosiaan kuten pphoitajana 28v. jo kirjoittikin on hoidon epäsäännöllisyys huonompi asia. Ja välttämättä silloin kun sinun lapsesi on vapailla niin muut lapset saattavat joutua menemään hoitajan kanssa esim. päiväkotiin, jos on muitakin lapsia poissa.

Miten olisi ryhmäperhepäivähoito?

Aivan turhaan pelkäät päiväkotia - ei perhepäiväkodin resurssit ole yhtään sen paremmat - joskus jopa huonommat. Yleensä päiväkodeissa on paremman resurssit järjestää toimintaa lapsille ja valitettavasti yleensä myös pätevämpi henkilökunta - toki tämä vaihtelee. Itsellä on kokemusta molemmista - toimivat mutta päiväkoti oli parempi meidän lapsille. Yleensä jos jollekin tulee ongelmia se on aikuinen - ei lapsi. Luultavasti saat homman toimimaan paremmin päiväkodissa, perhepäivähoidossa hoidon pätkiminen ei välttämättä onnistu yhtä hyvin.

Molemmat sopivat - päiväkoti on ja oli oma valintani. Perhepäiväkotia kokeiltiin - valitettavasti ryhmä tai vetäjät eivät toimineet - ja onneksi siirto päiväkotiin hoitui helposti. Tämä oli kunnan vetämä perhepäiväkoti.

PPH on rauhallisempi ympäristönä kuin tarha. Se sopii rauhalliselle luonteelle paremmin. Pienelle lapselle tärkeää on läsnäolo, jakamaton huomio, virikkeet (lukeminen, piirtäminen...), mutta ei liika vauhti, ihmismassat, koulu-/armeijatyylinen ohjautuvuus ja kaoottisuus. Rentoa puuhastelua omassa tahdissa, säännöllistä lähinnä syöminen. Toki PPH:ssa on syytä olla myös käytöstapojen opiskelua ja sääntöjen opettelua, ei pelkkää "vapautta" ja riehumista.

Olin itse isoäitini PPH:ssa muutaman muun lapsen kanssa ja se oli erinomainen kokemus.

Noilla hoitotunneilla lienee turha yrittääkään perhepäivähoitoon, varsinkin kun viikot vielä vaihtelevat. Mistä löydät perheen, jolla on teidän kanssa täysin käänteisesti yhteensopivat hoitoajat?

Perhepäivähoitoryhmän toimivuuteen vaikuttaa myös ryhmän ikäjakauma. Neljä yksivuotiasta - tai jopa alle - on kova homma kenelle tahansa koulutuksesta riippumatta. Toisaalta sekään ei ole välttämättä hyvä, jos on hyvin eri-ikäisiä lapsia erilaisine tarpeineen.

Päiväkodit taas ovat joka tapauksessa laitoksia kotihoitoon verrattuna. Osa parempia, osa huonompia hengeltään ja toimintatavoiltaan.

Itse lastenhoitajana ehdottaisin yksityisen lastenhoitajan palkkaamista, jos sellaiseen on kiinnostusta. Mukaan voi tulla muitakin lapsia kuluja jakamaan ja hoitoajat voi sopia yksilökohtaisesti hoitajan kanssa. Liikkeellä on paljon myös hyviä hoitajia, joilla ei ole koulutusta.

1-vuotias lapsi ei mielestäni kuulu isoon ryhmään, vaikka varmasti sopeutuukin. Etenkin jos on rauhallinen tapaus, saattaa helposti jäädä villimpien jalkoihin. Pienemmässä porukassa on hoitajan helpompi luoda tiivis suhde lapseen ja mukauttaa hoitometodinsa lapsen persoonan mukaan.

Oletko ajatellut sitä vaihtoehtoa, että jäät kotiin hoitamaan lastasi ITSE?! Opiskelupaikkasi pysyy kyllä, mutta lapsesi on vain kerran pieni. Miksi ottaa moisia stressejä hoidosta, kun se ei ole mitenkään välttämätöntä. Opiskella voit myöhemminkin, mutta lapsi kasvaa. Noin epämääräinen hoitoon vieminen häiritsee lasta, sillä pienet lapset ovat riippuvaisia rutiineista. Toistuvat rutiinit antavat lapselle turvallisuuden tunteen. Hoitopaikalle on myös hankalaa, jos lapsi tuodaan milloin sattuu, sillä siellä on omat aikataulunsa toiminnoille, muuten ei hommasta tulisi mitään. Kokemuksesta tiedän, kun olen päiväkodissa vuosia työskennellyt. Kyllä siellä ihan pienetkin pärjää, eipä silti, ja rakkautta sekä syliä annetaan niin paljon kuin se ryhmässä on mahdollista. 1-3 v. ryhmässä voi olla 16 lasta ja 3 hoitajaa (aamuisin ja iltapäivisin 1-2) siis jos joku hoitajista ei ole sairaana. Silloin sitten pärjäillään kahden hengen voimin, jos ei saada sijaista. Jokaisen pitää itse sitten kuitenkin päättää se, mikä on juuri hänen perheelleen ja lapselleen se paras vaihtoehto. Niitä kun aina joka tapauksessa on.

Perhepäivähoitajana suosittelisin pienelle ehdottomasti perhepäivähoitoa, mutta pitkät vapaat ja epäsäännölliset viikot on valitettavasti erittäin hankalia toteuttaaa...
Itselläni ollut vuosia useamman lapsen epäsäännöllinen ryhmä, mutta se vaatii muiltaperheiltä myös joustomahdollisuutta jotta lapsiryhmän koko ei tilapäisestikään ylity.
Vaikka olisi hienoa ettei pienen lapsen tarvitse olla hoidossa "ylimääräistä" niin kokemuksesta voin sanoa että helpoiten lapsi sopeutuu säännöllisen hoitorytmiin...eli kannattaa kyllä harkita säännöllistä esim 3 pv työviikkoa, siten että hoitopäivät on peräkkäin.
Ongelma sopeutumisen kanssa tulee myös päiväkotihoidossa, mikäli hoitoajat vaihtelevat hirveästi.

AP:lle: Suosittelen perhepäivähoitajaa. Meillä on ollut lapset hoidossa kahden aivan ihanan perhepäivähoitajan tykönä (lapset jo koululaisia). Saatiin aina hienosti sovittua kaikki hoitoajat, vaikka olinkin opiskelija ja välillä paljonkin kotona.

Sinulle Nim Hoitaisitko itse: Lapset kannattaa nimenomaan hankkia juuri opiskeluaikana. Opiskelijalla on enemmän aikaa olla pienten lasten kanssa kuin työssäkäyvällä vanhemmalla. Opiskelupäivät on yleensä lyhyempiä ja epäsäännöllisempiä kuin työpäivät ja ainakin minulle opettajat olivat todella armollisia kun lapset olivat kipeänä yms. Pystyin aina neuvottelemaan tehtävien ja kokeiden aikatauluista, jos oli pakko olla kipeän lapsen kanssa kotona eikä tarvinnut ikinä viedä puolikuntoista lasta hoitoon, kuten monet työssäkäyvät joutuvat tekemään.

Paltapuuppugeneraattorit suoltaa taas sitä samaa mitä ennekin.

Lapsi tarvitsee äitinsä millään muulla ei ole tuossa iässä merkitystä.Ahneet ja muuten sairaat eivät tätä oikein sisäistä.

Oma äitini on ollut perhepäivähoitajana ja lastenhoitajana lähes koko työuransa, joten olen itse nähnyt aika tarkkaan tyttären roolissa sen, että millaista se hoitolasten elämä on siellä perhepäivähoidossa. PPH on erittäin paljon riippuvainen hoitajasta. Jos hoitaja pitää aidosti lapsista ja on aktiivinen (tykkää laulaa, askarrella jne) ja tykkää olla kotona (tehdä ruokaa jne), niin perhepäivähoito on alle 3-v ikäiselle paras paikka, koska se on lähinnä kodinomainen ympäristö.

On kuitenkin mahdollista, että PPH tekee työtä vain siksi, että hän saa olla kotona omien lastensa kanssa, jolloin hoitolapsi on vain rahanansaintakeino. On myös mahdollista, että hoitaja sairastelee paljon, jolloin lapselle on stressaavaa joutua varahoitoon. Pahimmassa tapauksessa lapsi ei viihdy PPH:ssa ollenkaan.

Itse vein 1-v ikäisen esikoiseni päiväkotiin juuri yllämainituista syistä, koska tarjolla olleet PPH:t eivät mielestäni olleet sitä, millaisen hoitopaikan lapselleni halusin. Huom! Päivähoito päiväkodissa ei ole kuitenkaan paras vaihtoehto, vaan huonot puolet ovat:
- ryhmät isoja
- sairaudet leviävät nopeasti (oma lapseni oli ensimmäisen 5 kk:n ajan KOKO AJAN flunssassa, myös täi-, kihomato-, vatsatauti- ja silmätulehdusepidemioita)
- hoitajat voivat vaihtua ryhmässäkin esim. lapsi kiintyy tiettyyn hoitajaan, joka on poissa paljon tai vaihtuu
- meteli. Lapsi oppii, että on pakko korottaa ääntään, jotta tulee kuulluksi
- muiden lasten töniminen, pureminen jne
- eivät todellakaan leiki, laula, askartele, tee retkiä enempää kuin PPH:ssa. Hyvä perhepäivähoitaja järjestää lapsille pitkin päivää aktiviteettejä (toki edellyttää, että hoitolasten dynamiikka toimii. Esim. yksi riehuja pilaa minkä tahansa toiminnan)
- päiväkoti saatetaan sulkea esim. kesäkuukausien ajaksi
- joissakin kunnissa homepäiväkoteja
- päiväkodissa saattaa olla huono henki
- pienten lasten ryhmässä ei ole vielä lastentarhanopettajaa, vaan ainoastaan lastenhoitajat
- ryhmäkoot saatetaan (tilapäisesti) ylittää. Lisäksi jos lastenhoitajajia on esim. vatsataudin tai flunssa-aallon kourissa, niin lapsimäärä per hoitaja voi olla tosi haastava
- ruoka on teollista halvalla tuotettua "kouluruokaa"

Päiväkodissa hyvää:
- tuttu ympäristö
- parhaimmillaan kaverit seuraavat koko päivähoito"uran" ajan kouluun saakka
- parhaimmillaan saa kavereita myös viikonloppu- ja loma-ajoiksi
- todennäköisesti työntekijöiden kontrolli toimii johtajaopettajan alaisuudessa
- yleensä turvallinen, koska rakennus tehty päiväkotitarkoitukseen ja kiinteät pihalelut turvalliset, piha yleensä aidattu jne

Itse siis vein esikoisen jo 1-v vanhana päiväkotiin, vaikka olin tietoinen ongelmista. Lapsi sairasteli aluksi koko ajan ja ennen kuin täytti 3-v sairaspoissaoloja oli katastrofaalinen määrä. Onneksi oli mummi käytettävissä (oli juuri jäänyt eläkkeelle), joten hän haki tarvittaessa lasta päiväkodista kotiin ja piti lasta kotona, jotta minä ja mieheni pystyimme hoitamaan työmme.

Toisen lapsen synnyttyä lapset menivät takaisin tuttuun päiväkotiin. Esikoinen ei enää sairastellut tuolloin, kun oli jo iso (6-v), mutta nuorempi (2-v) sairasteli aika lailla.

Jos jhaluat että lapsesi huomataan ,niin valitse hyvä perhepäivähoitaja. Jos sulle taas riittää päiväkotikasvatus, jossa valitettavasti, hoito on "laumahoitoa", niin laita päiväkotiin.

sairasta pistää niin pientä hoitoo kun paras hoiti tulee kotona äidiltä.

Riippuu päiväkodista! Jos lähelläsi on pieni/ pienehkö kunnallinen päiväkoti se on virikkeellisempi. Niin sisä kuin ulkolelut ovat monipuolisia. . Vaikka olenkin itse ollut ikäni yksityisyrittäjä on ikävä sanoa että yksityisissä päiväkodeissa saattaa olla sama rahastumenetelmä kuin vanhusten ja vammaistenkin hoitlatoksissakin Mulle, mulle nopeassa tahdissa isot tuotot. Perhepäivä hoitajia on ihania joita vielä aikuisiälläkin käydään katsomassa ja kutsutaan niin rippi kuin muihinkin valmistujaisjuhliin. On kuitenkin huonon ruuan tarjoajia ja henkilöitä jotka tekevät kakki omat työnsä lasten hoitoaikana "voidakseen olla miehensä knssa illat". Takavuosina mietin erästä tuttavaani että millä ilveellä hän sai olla perhepäivähoitaja. Niin siivoton, lohduttoman näköinen ja vähäleluinen piha oli. Ja kolme omaa lasta oli mukana hoidossa.
Vaikea kenekään täällä antaa viisasten kiveä kun ei tiedä paikkakunnan kokoa ja hoitotarjontaa. Kannattaa käydä tutustumassa erilaisin paikkoihin ja tehdä huomiot avoimin silmin. Ja astettaa anomuksessa vahtoehto toiveet numero järjestykseen.

Itse en veisi alle 2-vuotiasta lasta tarhaan jos saisi valita. Valitettava tosiasia sitten vain on se, että eipä siinä suurimmalla osalla ole valinnanvaraa. Varsinkin yh:t ja vuorotyötä tekevät jne. Jos vain mahdollista, niin ehdottomasti suosittelisin ihan kelle tahansa joko perhepäivähoitoa, tai sitten lastenhoitajan palkkaamista.

Ja mitä tulee näihin virikkeisiin ja kavereihin yms. perusteluihin päiväkodin puolesta. Joo, kyllähän se on ihan totta, mutta... Ajatelkaa itsenne tilanteeseen jossa hädintuskin osaatte edes kävellä, ette osaa puhua, tapanne kommunikoida on joko itku tai kiinni takertuminen jne. Sitten teidät isketään ryhmään jossa on 5-8 muuta samanikäistä ihmisenalkua, ja 2-3 hoitajaa. 6-10tuntia päivässä, 5 päivänä viikossa. Ympärillä vilisee kymmeniä muita lapsia ja aikuisia (muista ryhmistä), ja varsinkin jos olet ujo ja syrjäänvetäytyvä tai muutenvain hiljainen ja kiltti, niin kaiken huomion vie ne "villimmät" tapaukset.

Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että kyllä tuota lapsi ehtii siihen "aikuisten" maailmaan hieman myöhemminkin. Kyllä lapsi ehtii opetella ne sosiaaliset taitonsa ja kehittyä ihmistaimena siinä päiväkotimaailmassa sitten kun on sen aika. Minusta on surullista se, että pieniä lapsia pakotetaan siihen "isojen" maailmaan aina vain nuorempina ja nuorempina.

Surullisinta on kuitenkin se, että suurimmalle osalle ei edes ole mitään muuta vaihtoehtoa. Itse jos saisi päättää, niin lakipykäliin tulisi erillinen kohta jossa alle 2-vuotiaiden päiväkotihoito olisi kiellettyä nykyisessä muodossaan, ja pienten päivähoito keskittyisi vain ja ainoastaan juuri kodinomaiseen hoitoon. Ainahan sitä saa haaveilla.

Tyttäreni poika oli 9 kk, kun meni päiväkotiin, koska äidin piti mennä siinä vaiheessa töihin ja se oli todella oikea ratkaisu. Poika on vilkas, aktiivinen ja sopeutui heti erittäin hyvin päiväkotiin. Siellä oli vain 12 lasta ja kolme hoitajaa. Poika sai aivan ihanan äidillisen ja lämpimän hoitajan. Poika on hyvin itsenäinen, mutta myös sosiaalinen ja on oppinut toimimaan hyvin ryhmässä. On tyytyväinen, tasapainoinen ja onnellinen lapsi. Nyt on vajaat kolme vuotta ja tarha vaihtui, ryhmässä on häntä isompia lapsia, mutta hyvin menee sielläkin.

Jokainen lapsi on yksilö. Yhdelle sopii tarha ja toiselle pp-hoito. PP-hoitajan pitäisi olla sellainen, joka tarjoaa lapselle virikkeitäkin. Oma lapseni oli aikoinaan hoitajalla, joka oli ihana ja lämmin, mutta siivosi joka päivä ja leluja oli vuodevaatelaatikossa. Hän ei koskaan askarrellut tms. ja kolmevuotiaana lapseni turhautui tekemisen puutteeseen ja meni päiväkotiin.

On hyviä tarhoja ja hyviä pp-hoitajia, mutta molemmissa myös huonoja. Asia selviää vain kokeilemalla tai tutuilta kyselemällä heidän kokemuksista ko. paikoista.

Päiväkodissa on se huono puoli, että pienillä vuotaa nenä syyskuusta toukokuuhun, kun pöpöt pyörivät siellä koko ajan. Korvatulehduksia ja flunssia voi olla tiheästi. Toisaalta vastustuskyky vahvistuu myös.

Päiväkotipaikasta joutuu maksamaan riippumatta siitä, käykö lapsi joka päivä vai ei, pp-hoidosta en tiedä. Kannattaa kysyä molemmista.

Muiden vastauksia lukematta kerron yhden faktan, mikä saattaa helpottaa päätöksentekoasi. Työskentelen itse päiväkodissa, enkä missään nimessä veisi alle 3-vuotiasta hoitoon pkotiin. Tuon ikäisiä lapsia kuin sulla on saa olla yhtä hoitajaa kohden 4. Jos ryhmässä on 3 hoitajaa, pieniä vipeltäjiä siis on 12. Ja kun hoitajilla on jokaisella väh. 1 kerran viikossa työajanlyhennys on yksi hoitaja iltapäivän poissa paikalta eli 12 lasta ja 2 hoitajaa. Eli vähintään kolmena päivänä viikossa iltapäivisin hoitajia on vain 2. Mitä itse pystyisit tekemään noin monen lapsen kanssa? Tarjoamaan virikkeitä ja pitämään joka itkuista lasta sylissä ja lyöjää/purijaa kurissa vai pitämään "vain hengissä" ja vaihtamaan vaippoja?

Mun tyttö aloitti hoidon perhepäivähoitajalla ollessaan 10kk, kun mulla alkoi työt. Siellä hoidon aloitus sujui oikein hyvin, nyt kesällä oli isossa päiväkodissa 5 viikkoa kun hoitaja lomalla. Nyt hän on vuosi ja 3kk ja vieläkin tuo iso päiväkoti oli huonompi hänelle, viihtyi kyllä mutta niillä ei ole samanlailla aikaa ja oli monesti nälkäinen kotiin tullesssaan.

Ryhmiksessä on ollut myös varahoidossa ja siellä mun mielestä ollut kaikkein parasta, mutta täällä meillä se toimii vain varahoitopaikkana, ei vakituisena.

Suosittelen kumminkin noin pienelle perhepäivähoitoa ja sitten kun puhuu ja kävelee niin pärjää isossa päiväkodissakin.

Hei! Ehdottomasti perhepäivähoitoon. Siellä epäsäännöllisyys ei haittaa niin kovin kuin tarhassa. Lapsi tarvitsee paljon syliä ja tutun, turvallisen ihmisen.

Ei tuon ikäistä pientä voi hoitoon vielä laittaa hyvät ihmiset. Pikkuisen paikka on kotona kolmivuotiaaksi asti äitin hyvässä hoidossa. Niin minäkin olen kasvattanut ihanat lapsemme päiväkoti-ikäiseksi (3v) asti.

Voin kokemuksesta kertoa että päiväkoti on useimmiten paras paikka.perhepäivähoidossa on vain yksi henkilö hoitamassa,ja yleensä vähän koulutettu tehtävään.Päiväkodissa on monta hoitajaa,niin ei voi yksi kohdella lasta mielivaltaisesti.
Yksinhuoltajana vein lapsen perhepäivähoitajalle jo hänen katsekin oli syvää halveksuntaa täynnä.Eihän minulla voinut olla "normaalia lasta".Poika itki joka aamu kun vein hoitoon.Kun tulin töistä voi sitä haukkumisen ryöppyä mikä tuli,että minkälainen poika sinulla on!Hänen mielestään piti mennä kasvatusneuvolaan kun en osanut kasvattaa! No sieltä kehoitettiin vaihtamaan hoitopaikkaa.Sen lausunnon perusteella sain vaihdettua hoitopaikan ja siihen loppuivat ongelmat.
En enää koskaan veisi lasta perhepäivähoitoon.Kuka tietää mitä siellä tapahtuu?
Nyt poika on kouluttautunut hyvään ammattiin ja pärjää elämässä.mitä ei oikein tainut tamän hoitajan lasten kohdalla käydä.

sinulle "kiukkuinen akka", ei kannata yleistää. Jos kauhukokemuksia haluat niin itse opiskelijana olen joutunut tilanteeseen jossa lastentarhanopettaja on käskenyt pitämään kiinni lasta kun hän syötti väkisin lasta. Opiskelijana siinä oli hieman monttu auki, mutta tein työn käskettyä...Että se siitä ettei mielivaltaista kohtelua päiväkodissakin tapahtuisi.

En pitänyt tarhan toiminnasta. Tarhan johtajan "suojeluksessa" oli muutama hoitaja joilla keinot kyseenalaiset. Lapsia myös unohdettiin matkasta joskus.

Nousepa auktoritetteja vastaan opiskelijana, arvaa sainko paikasta hyvät paperit? En. Mutta tiedän sen kuka oli oikeassa.

Kaikki perhepäivähoitajat ovat kunnan taholta valvottuja eli siis perhepäivähoidonohjaajalle kun soitat saat infoa alueesi pph:sta.
Kun viet yksityiselle kela maksaa osan hoidosta.. kai tiesit ???
Olen itse yksityinen pph työvuosia takana 31 v. minulla on ollut hoidossa paljon vauvoja nuorimmat 8 kk. lisäksi 3 muuta hoidossa ja pitkiä päiviä.
Meillähän ei ole työaikaa eli päivät voivat olla yli 9 h, ilman ruoka ja kahvitaukoja.
Voin sanoa että ei tässä työssä omia hommia jouda tehdä.... illalla vielä usein valmistelen seuraavan päivän ruokia, ja käyn kaupassa ym.ja suurimmalla osalla hoitajia on myöskin oma perhe,eli kyllä hekin tavallaan ovat sitoutuneet tähän
Itse en ottaisi lastasi hoitoon koska ei ole säännölisesti hoidossa.Mielummin kokopäiväinen hoidokki,että tulee ehjä tilipussi.Ja olen kyllä vuosien kokemuksella huomannut että 1 v. tarvitsee sylihoitoa,minulla kyllä isommatkin haluavat olla sylissä ja myös saavat olla.Hyvä ruoka,runsas ulkoilu,kunnon lepohetki,yksilöllinen huomioiminen ja kasvatuskumppanuus...siinä tärkeimpiä asioita mitä ainakin minun hoitolasteni vanhemmat arvostavat.toivon että löydät hyvän ratkaisun lapsellesi.

Kaikki perhepäivähoitajat ovat kunnan taholta valvottuja eli siis perhepäivähoidonohjaajalle kun soitat saat infoa alueesi pph:sta.
Kun viet yksityiselle kela maksaa osan hoidosta.. kai tiesit ???
Olen itse yksityinen pph työvuosia takana 31 v. minulla on ollut hoidossa paljon vauvoja nuorimmat 8 kk. lisäksi 3 muuta hoidossa ja pitkiä päiviä.
Meillähän ei ole työaikaa eli päivät voivat olla yli 9 h, ilman ruoka ja kahvitaukoja.
Voin sanoa että ei tässä työssä omia hommia jouda tehdä.... illalla vielä usein valmistelen seuraavan päivän ruokia, ja käyn kaupassa ym.ja suurimmalla osalla hoitajia on myöskin oma perhe,eli kyllä hekin tavallaan ovat sitoutuneet tähän
Itse en ottaisi lastasi hoitoon koska ei ole säännölisesti hoidossa.Mielummin kokopäiväinen hoidokki,että tulee ehjä tilipussi.Ja olen kyllä vuosien kokemuksella huomannut että 1 v. tarvitsee sylihoitoa,minulla kyllä isommatkin haluavat olla sylissä ja myös saavat olla.Hyvä ruoka,runsas ulkoilu,kunnon lepohetki,yksilöllinen huomioiminen ja kasvatuskumppanuus...siinä tärkeimpiä asioita mitä ainakin minun hoitolasteni vanhemmat arvostavat.toivon että löydät hyvän ratkaisun lapsellesi.

Silloin kun tarviset lapselle hoitoa, vie se lapsi lapsen isälle, taikka mahdollisesti pyydä vanhempiasi katsomaan lastasi nuo muutamat tunnit.

kikkelis kokkelis mitäs teit lapsia

En käsitä vanhempia, jotka vievät lapsensa pphoitoon täysin VALVOMATTOMIIN oloihin. Yksi aikuinen hoitaa kodissaan yleensä omien lastensa jatkona muiden kakaroita. Kuinka valvotaan ettei hoitaja-äiti suosi omia lapsiaan? Mikä on pphoitajien koulutus ja ammattitaito? Yksittäisen ihmisen koti ei voi toimia kelvollisena hoitopaikkana kasvaville lapsille eikä taloyhtiö ole velvollinen kustantamaan viimeisen päälle leikkipaikkoja yhden pphoitsun työn takia.Aivan järjetöntä touhua.

Onhan se helppo sanoa, että jää kotiin. Entäs sitten, kun puoliso tienaa vaikkapa 1500e/kk ja kotiäitinä saa tukea tyyliin 500e/kk? Siinäpähän sitten asutaan kerrostalokaksiossa ja lasketaan rahan riittävyyttä. Eli jos miehesi ei tienaa tarpeeksi, elätte joko tiukalla budjetilla vuosia (ihan kuin opiskelijaelämän rahahuolet eivät olisi jo riittäneet), ette hanki lapsia tai pistät sen lapsen sinne hoitoon :) Tulipa melkein paha mieli siitä, että itse lapsia haluavana saa sitten vihat niskaan, kun ei ole varaa jäädä kotiin. "Ei voi olla rahasta kiinni", eipä vissiin ei.

lapsia kannattaa tehdäkkin vasta kun tietää että on edes hetki lisää olla kotona.Säästää ensin rahaa kun vielä tienaa! Aika varmasti monellakin olisi varaa mutta ei haluja.Sitä en ymmärrä millään ettei edes hyödynnetä osittaista hoitovapaata(vai miksi sitä nyt nimitetäänkin).

Itse ajattelin ensiksi, että perhepäivähoito olisi parempi, mutta paikkoja ei ollut vapaana kuin yksi, ja emme ensitapaamisella saaneet hyvää kuvaa hoitajasta.
Ja olen kuullut joiltakin huonoja kokemuksia, joita mitenkään 100% varmaa ei ole, että perhepäivähoito on aina parempi. Joukkoon mahtuu monen moisia.

Mutta päiväkodeissa tietysti on isot ryhmät. Toisaalta muut vahtii toisten hoitajien tekemisiä, yksin työskentelevästä ei niin tiedä mitä tekee...

Mielestäni lapsen olisi hyvä osata kävellä, ettei mm. tarvitse hytistä rattaissa talvella ulkon tai lumihangessa konttailla. Mutta muutoin meillä ei ainakaan ole ongelmia ollut. Lapsi on saanut hyviä kavereita ja onneksemme hoitajat ovat olleet mukavia. Lapset ovat yksilöllisiä, toiset soputuu paremmin. Meillä lapsi ei itkeskellyt, mutta jotkut muut pienemmät ja isommat lapset on alkuun itkeskellut aamuisin pitkäänkin. Yksi itki varmaan kuukauden joka aamu.

Ja kyllä meillä päiväkodissa pöydän ääressä askarteli alle 3 v lapsia neljä tai enemmänkin? Eikä vain yksi tai pari?

Aina vaan mainitaan Liisa Keltikangas-Järvinen, eikö muita asiantuntijoita ole?