Taas on yksi joukosta poissa.

1943

Aamun lehdessä ollut lukion luokkatoverin muistokirjoitus pysäytti ajattelemaan syvällisemmin. Meitä oli 16, kun pääsimme ylioppilaiksi. Nyt jäljellä on 11. Melko nuorena on osa poistunut, kesäkuussa tuli edellinen suruviesti. Tosin väärässä järjestyksessä lähti tämä isoisä. Vuosi sitten vävy tappoi vaimonsa ja 2 lastaan.

166

478

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • "1943"

      Ei ole yo-kavereita, ei.
      Nähtävästi tein nuorena viisaan päätöksen.
      Meitä rupu-sakkia on kyllä kuollut.
      Ja sehän on hyvä vaan.
      Menisi aikasti luonnottamaksi tämä elämä, jos ei kukaan kuolisi.
      Onks teidän sarjassa julkkiksiakin?

      H.

      • 1943

        En voi sille mitään, että pidät itseäsi rupusakkiin kuuluvana. Itselläni ei ole moisia arvostuksia. Muun muassa molemmat rakkauteni kohteet olivat hienoja miehiä, heillä oli sydämen sivistystä. Koulupohja: kansakoulu.


      • 1943 kirjoitti:

        En voi sille mitään, että pidät itseäsi rupusakkiin kuuluvana. Itselläni ei ole moisia arvostuksia. Muun muassa molemmat rakkauteni kohteet olivat hienoja miehiä, heillä oli sydämen sivistystä. Koulupohja: kansakoulu.

        "1943"

        Olikos muita julkkiksia?

        H


      • 1234.
        hunksz kirjoitti:

        "1943"

        Olikos muita julkkiksia?

        H

        Nuo kaksi ihanaa kansakoulumiestä on päässeet julkiksiksi tahtomattaan ja tietämättään.
        Kyllä ne riittää ja heistä riittää kertomista.


      • 1943
        1234. kirjoitti:

        Nuo kaksi ihanaa kansakoulumiestä on päässeet julkiksiksi tahtomattaan ja tietämättään.
        Kyllä ne riittää ja heistä riittää kertomista.

        Ja missäpä heistä on ollut juttua, kerrohan. Kyllä hyvää miestä voi kehua ja kertomista olisi kahden kirjankin verran. Ihania olivat, se riittänee.


      • 1234.
        1943 kirjoitti:

        Ja missäpä heistä on ollut juttua, kerrohan. Kyllä hyvää miestä voi kehua ja kertomista olisi kahden kirjankin verran. Ihania olivat, se riittänee.

        Monta vuotta olemme saaneet lukea, tällä palstalla, 1943 kirjoittamana.


      • 1943
        1234. kirjoitti:

        Monta vuotta olemme saaneet lukea, tällä palstalla, 1943 kirjoittamana.

        Olet - onnekseni- täysin erilainen ajattelutavoiltasi kuin minä. Kenestäkään täällä kirjoittavasta en muista mitään henkilökohtaista. En myöskään kuulu mihinkään porukoihin täällä. Eikä minua haittaa, vaikka toisella on asiat mallillaan. Hyvätuulisten, asioista myönteisesti ajattelevien henkilöiden joukossa on hyvä olla on hyvä olla.Voisit vaihteeksi kertoa, miksi olet valinnut minut kiinnostuksesi kohteeksi. Et voi olla hylätty heilakaan, koska sellaisia ei ole.


      • meeriamanda
        1234. kirjoitti:

        Monta vuotta olemme saaneet lukea, tällä palstalla, 1943 kirjoittamana.

        Toivottavasti edelleenkin saamme lukea ja osallistua keskusteluun 1943 kanssa.
        Pidän häntä yhtenä palstamme monikatseisena kirjoittelijana, omista asioistaan kun kertoilee ei syyllisty mutu -puheisiin.

        Jopa palstalla voi tehdä valintoja ohittaen ei kiinnostavat kirjoitukset / kirjoittajat.


      • 1943
        meeriamanda kirjoitti:

        Toivottavasti edelleenkin saamme lukea ja osallistua keskusteluun 1943 kanssa.
        Pidän häntä yhtenä palstamme monikatseisena kirjoittelijana, omista asioistaan kun kertoilee ei syyllisty mutu -puheisiin.

        Jopa palstalla voi tehdä valintoja ohittaen ei kiinnostavat kirjoitukset / kirjoittajat.

        Kiitos Sinulle, oletkos Pirkanmaalta? Ellet, niin huomaatte etten juuri kiinnitä näihin henkilökohtaisuuksiin huomiota.


      • meeriamanda
        1943 kirjoitti:

        Kiitos Sinulle, oletkos Pirkanmaalta? Ellet, niin huomaatte etten juuri kiinnitä näihin henkilökohtaisuuksiin huomiota.

        Sieltäpä minä ;) Kun 1234 kertoi monia vuosia lukeneensa kirjoituksiasi ei mikään ihmekään elleikö tuttuakin tulisi, ihan kuin meiltä kaikilta jotka tällä palstalla kuka vähempi kuka enempi poikkeilee.

        Totuus ei pala tulessakaan sanonta pitää näinollen paikkansa, sadut ovat sitten luku sinänsä ;))


      • ?????????????????+
        1943 kirjoitti:

        Olet - onnekseni- täysin erilainen ajattelutavoiltasi kuin minä. Kenestäkään täällä kirjoittavasta en muista mitään henkilökohtaista. En myöskään kuulu mihinkään porukoihin täällä. Eikä minua haittaa, vaikka toisella on asiat mallillaan. Hyvätuulisten, asioista myönteisesti ajattelevien henkilöiden joukossa on hyvä olla on hyvä olla.Voisit vaihteeksi kertoa, miksi olet valinnut minut kiinnostuksesi kohteeksi. Et voi olla hylätty heilakaan, koska sellaisia ei ole.

        1943

        olihan sinulla se alkoholistipoikakaveri, jonka hautajaisiin menit. Itse kerroit.
        Kerroit myös afrikkalaisesta kosijastasi. Muistelehan vaan.


      • 1943
        ?????????????????+ kirjoitti:

        1943

        olihan sinulla se alkoholistipoikakaveri, jonka hautajaisiin menit. Itse kerroit.
        Kerroit myös afrikkalaisesta kosijastasi. Muistelehan vaan.

        Kenenkähän muistoja sinä vaalit? Alkoholistia ei ole ollut. Eikö sulla tosiaan ole omia muistoja? Alapa hääriä netin ulkopuolella, alkaa tulla kiire.


      • 1943
        meeriamanda kirjoitti:

        Sieltäpä minä ;) Kun 1234 kertoi monia vuosia lukeneensa kirjoituksiasi ei mikään ihmekään elleikö tuttuakin tulisi, ihan kuin meiltä kaikilta jotka tällä palstalla kuka vähempi kuka enempi poikkeilee.

        Totuus ei pala tulessakaan sanonta pitää näinollen paikkansa, sadut ovat sitten luku sinänsä ;))

        Tuo Pirkanmaa jäi mieleeni, koska sielläpäin myös liikun. Tänäänkin taidan lähteä, vähän vielä vetkuttelen. Siellä on satanut, joten varmaan sieniäkin on. Eilisellä suunnistusreissulla näimme suolla muutaman lakritsirouskun ja vanhan isohaperon.


    • onko sillä väliäkään

      Minulla oli ylioppilaskavereita viimeksi lakkiaisissa. Sen jälkeen en ole tainnut kuulla kenestäkään mitään. Jaa, no joskus sivunmennen jotain juorua joistakin. Liekö yhtäkään hengissä. En edes muista, montako meitä oli.

      • 1943

        Me olemme tavanneet 25:n vuoden välein, joten melko vähän olemme toistemme kanssa tekemisissä. Lähes 100-vuotias pitää jo olla seuraavassa tapaamisessa. On mulla ystäviäkin joukossa.


    • Ilman ylioppilastodistustakin pääsee uralla etenemään korkeallekin jos haluaa.
      Minäkin luen aina sunnuntain lehdestä kuolinilmoituksia. useimmiten ei tarvitse kuohahtaa, onneksi. Josku kuitenkin pitää tarttua puhelimeen ja kysyä, huomasitkos tämän päivän lehdessä.........

      • 1943

        Tuo pitää paikkansa eikä se yo-todistuskaan mitään takaa. Luulen, että melko harvan entisen luokkatoverini kuolinilmoitus on siinä lehdessä, jonka itse olen tilannut.


    • reppuriika

      Minä olen kyllä 70-luvun ylioppilaita, mutta ei ihmisen tarvitse minkään kunnianhimon vuoksi lähteä titteleitä hankkimaan. Joitain koulututtuja on jopa keski-iässä lähtenyt yliopistoon; on minuakin houkuteltu, mutta en koe sitä itselleni tarpeelliseksi.
      Tuskinpa olisin yhtään sen onnellisempi, kuin tänään, mikäli olisin sinne korkeakouluun lähtenyt. Toisten filosofioita, ja oivalluksia sinne päntttäämään ja itsekkin muka jotain luomaan. Ei ne loppututkintotytöt ja väitöskirjat aina kovin ihmeellisä ole. Tutkittavaa riittää, kun kehtiys, ihmiskunta meenee eteenpäin tai taantuu ...
      En ollut lukiossa kovinkaan pinko ja jo silloin tuntui tuo tiedon pänttääminen turhalta.
      No siihen aloituksen vakavampaan ja todelliseen ydimeen. Kuljemme jokainen tuota elämän ja ajan maaliviivaa kohden. Kuolema kohtaa kerran.
      Se onkin elämän tärkein kysymys. Missä vietän iankaikkisuuden? Elämän lukiot ja yliopistot jäävät. En pelkää kuolemaa. Kun olen tullut uskoon, niin käsi Vapahtajan Jeesuksen kädessä on sitten hyvä ylittää tuo maaliviiva: tulee se sitten tänään tai vuosikymmenien päästä.
      Tämä voi ärsyttää jotain, mutta rohkenen tunnustaa tämän totuuden, milloin se tulee luontevasti esille. Kuitenkin saan viettää elämän lahjan ilolla ja reimulla.

      • "reppuriika"

        Mutta onhan se kiva olla yli-oppilas ja kuluttaa kaksi Kansa-koulu-miestä?
        Eiköstä vain?

        Sitä saattaa tuntea itsensä niin suureksi.
        Vaikka ei ihan julkkis olisikaan.

        Kivasti sinäkin teit parista lauseesta itsellesi kunniaa.

        H.


      • hunksz kirjoitti:

        "reppuriika"

        Mutta onhan se kiva olla yli-oppilas ja kuluttaa kaksi Kansa-koulu-miestä?
        Eiköstä vain?

        Sitä saattaa tuntea itsensä niin suureksi.
        Vaikka ei ihan julkkis olisikaan.

        Kivasti sinäkin teit parista lauseesta itsellesi kunniaa.

        H.

        Saat hävetä, ole hyvä.
        Varsinkin kun näyttää siltä että muutakin olet palstalta tänään lukenut.

        H.


      • 1943

        Nuori olet Sinä. Kunnioitan kanssaihmisten elämänkatsomusta. Usko auttoi äitiäni jaksamaan läpi melko raskaan elämän ja jotenkin se vaikuttaa omaankin elämääni, ei niin näkyvästi, mutta kuitenkin. Itselleni lukio ja yliopisto sopivat hyvin. Olisin voinut väitelläkin, mutta halusin muuta.


      • 1943
        hunksz kirjoitti:

        "reppuriika"

        Mutta onhan se kiva olla yli-oppilas ja kuluttaa kaksi Kansa-koulu-miestä?
        Eiköstä vain?

        Sitä saattaa tuntea itsensä niin suureksi.
        Vaikka ei ihan julkkis olisikaan.

        Kivasti sinäkin teit parista lauseesta itsellesi kunniaa.

        H.

        Itsestäsi vain paljastelet ominaisuuksia, et minusta.


      • 1943 kirjoitti:

        Itsestäsi vain paljastelet ominaisuuksia, et minusta.

        "1943"

        Minulleko?

        H.


      • lainmukaan on näin

        reppuriikka

        Oletko koskaan joutunut väistymään työpaikasta , josta sinullakin olisi se teoreettinen koulutus ja jopa työkokemus, mutta loppututkintoa ei???

        Joskus, silloin ennen vanhaan, sain minäkin töitä, kun vaatimus oli vain hyvä yritteliäisyys ja työmotivaatio, mutta lasteni kohdalla onkin jo toista, koska ei riitä, että olet opiskellut alaa ja työskennelytkin siinä, mutta gradu puuttuu!"!!?

        Silloin toiset hakijat ohittavat sinut, koska heillä on loppututkinto!??


      • reppuriika
        hunksz kirjoitti:

        "reppuriika"

        Mutta onhan se kiva olla yli-oppilas ja kuluttaa kaksi Kansa-koulu-miestä?
        Eiköstä vain?

        Sitä saattaa tuntea itsensä niin suureksi.
        Vaikka ei ihan julkkis olisikaan.

        Kivasti sinäkin teit parista lauseesta itsellesi kunniaa.

        H.

        En ymmärrä kyllä, miten noin käsität. Minulle tittelit ja ym. eivät merkite yhtään mitään. Yo-lakki voi olla kuin vain pieni tykky lunta vanhanajan huussin katolla. Sisreni on käynyt ammattikoulun, ja on tällä hetkellä aika rikas, Hänellä on kaunis koti, hulppea kesämökki ym. ja vielä paljon sitä jota me köyhät nimitämme rahaksi. No siskolle on tuo näkyvä materiaalinen tärkeää ja tykkää nähdä ja katsella kättensä töitä?
        Kyllähän opiskelu ja sivistys avartaa, voi olla pääomaa, samoin oma merkitys on aneellisella vauraudella, mutta.... kyllä kai sinä ymmärrät mitä tarkoitan?


      • reppuriika
        1943 kirjoitti:

        Nuori olet Sinä. Kunnioitan kanssaihmisten elämänkatsomusta. Usko auttoi äitiäni jaksamaan läpi melko raskaan elämän ja jotenkin se vaikuttaa omaankin elämääni, ei niin näkyvästi, mutta kuitenkin. Itselleni lukio ja yliopisto sopivat hyvin. Olisin voinut väitelläkin, mutta halusin muuta.

        En toki, ja et varmaan, niin uskokkaan, että on aina huono valinta opiselu ja korkemman koulutuksen vaatima ammatti. Eihän meillä olisi lääkäreitäkään, jos ei olisi yliopistoja ja niihin halukkaita opiskelijoita.
        Jokaisella on vain se oma tiensä ja polkunsa. Hyvä että kokee elämänsä etoossa eläneenä onnellisen ja itselleen sopivan elämän.


      • 1.1947
        lainmukaan on näin kirjoitti:

        reppuriikka

        Oletko koskaan joutunut väistymään työpaikasta , josta sinullakin olisi se teoreettinen koulutus ja jopa työkokemus, mutta loppututkintoa ei???

        Joskus, silloin ennen vanhaan, sain minäkin töitä, kun vaatimus oli vain hyvä yritteliäisyys ja työmotivaatio, mutta lasteni kohdalla onkin jo toista, koska ei riitä, että olet opiskellut alaa ja työskennelytkin siinä, mutta gradu puuttuu!"!!?

        Silloin toiset hakijat ohittavat sinut, koska heillä on loppututkinto!??

        Tuohon epäkohtaan yhdyn moittien. Miksi ihmeessä meillä mennään eteenpäin paperipätevyydellä?! Usein ainakin nykyään.
        Mahtaisko auttaa asiaa, jos lisättäisiin ja paljon sitä oppisopimuskoulutusta. Monta asiaa riippuu esimiehestä, mutta varmasti kyvykkäät löytyisivät paremmin.

        Itselläni ei ole ylioppilaslakkia, vain kovaa yrittämistä. Menestyin. Joitakin ominaisuuksia olen saanut lahjana ja niitä käytin. Osin pärjäämistä on auttanut hyvä taloudenhoito. Pohjalla sopivia kursseja ja ammattikoulutus.

        Viimeisessä työpaikassa olisi voinut tulla eteen paperivaatimus, vaikka läänistä hyväksyivätkin tehtävääni.
        Kaikki on mennyt hyvin ja olen kiitollinen kokemastani. Jäljellä on nautintaoikeus:))) Olen mökillä ja kuistilla kirjoittelen. Hyvää loppukesää!


      • 1.1947
        1.1947 kirjoitti:

        Tuohon epäkohtaan yhdyn moittien. Miksi ihmeessä meillä mennään eteenpäin paperipätevyydellä?! Usein ainakin nykyään.
        Mahtaisko auttaa asiaa, jos lisättäisiin ja paljon sitä oppisopimuskoulutusta. Monta asiaa riippuu esimiehestä, mutta varmasti kyvykkäät löytyisivät paremmin.

        Itselläni ei ole ylioppilaslakkia, vain kovaa yrittämistä. Menestyin. Joitakin ominaisuuksia olen saanut lahjana ja niitä käytin. Osin pärjäämistä on auttanut hyvä taloudenhoito. Pohjalla sopivia kursseja ja ammattikoulutus.

        Viimeisessä työpaikassa olisi voinut tulla eteen paperivaatimus, vaikka läänistä hyväksyivätkin tehtävääni.
        Kaikki on mennyt hyvin ja olen kiitollinen kokemastani. Jäljellä on nautintaoikeus:))) Olen mökillä ja kuistilla kirjoittelen. Hyvää loppukesää!

        Piti sanomani, että omasta suvusta on yksi poissa. Lähiaikoina on hautajaiset.


    • Coffeeta

      Mäkin luen aamulla ensin kuolinilmoitukset, ja jos nimeäni ei ole, niin keitän kahvit.

      • kontrolli pettänyt

        Äläs nyt. Joskus on kyllä käynyt niinkin, että joku on löytänyt oman kuolinilmoituksensa lehdestä, vaikka niin ei pitäisi päästä käymään.


      • no sitten ...
        kontrolli pettänyt kirjoitti:

        Äläs nyt. Joskus on kyllä käynyt niinkin, että joku on löytänyt oman kuolinilmoituksensa lehdestä, vaikka niin ei pitäisi päästä käymään.

        ..voi vaikka keittää hautajaiskahvit


      • 1943

        Sen verran vakavana pidän näitä asioita, että en kovin paljon huulta heittäisi. Tosiasiat on kyllä hyväksyttävä.


    • RosaLiiin

      Tämän muistelemasi isoisän viimeinen vuosi on varmasti ollut täynnä suurta surua.
      Tuommoisen surun määrää ei voi edes kuvitella, olla vain hiljaa sen äärellä.

      Palasin kolmenkymmenen vuoden jälkeen nuoruuteni maisemiin ja täällä ilmestyvästä lehdestä olen usein tuttuja nimiä bongannut. Yhteyksiä ei ole muuten pidetty, kuolinilmoituksen muotoisia suruviestejäkin olen saanut lukea..

      Vanhassa luokkasormuksessani on päivämäärä viidenkymmenen vuoden takaa. Silloin tuumattiin, että kymmenen vuoden kuluttua tavataan, on vuosikymmen poikineen hurahtanut, eikä ole tavattu.
      Luokkakokouksen järjestämiseen tarvitaan isoa aktiivisuutta, yksi tosi aktiivinen riittää. vaatii aikamoista salapoliisihommia saada pitkin maailmaa pyrähtäneet kokoon..
      Olen kuullut, että luokkakokous kannattaakin järjestää vasta vuosikymmenien jälkeen, silloin kaikilla olisi takana elettyä elämää ja osaa suhtautua esim. vanhoihin heiloihinsa, huumorilla ja vanhoja hassutuksia muistellen.

      Mitä vanhemmaksi tulee sitä enemmän muistelee vanhoja asioita, kouluaikaisiakin asioita.

      • "RosaLiiin"

        Sormus tekee usein aikuiseksi.
        Useimmiten myös unelmoivaksi.
        Kun aika kuluu, tulee sormuksesta kuin toive-uni.
        Se alkaa vaatimaan uutta elämää.
        Jokainen sormuksen antama uni päättyy pettymykseen.
        Sitä on jo silloin jotenkin liian ohentunut.
        Sormus luo uutta elämää vain kerran.

        H.


      • :))))
        hunksz kirjoitti:

        "RosaLiiin"

        Sormus tekee usein aikuiseksi.
        Useimmiten myös unelmoivaksi.
        Kun aika kuluu, tulee sormuksesta kuin toive-uni.
        Se alkaa vaatimaan uutta elämää.
        Jokainen sormuksen antama uni päättyy pettymykseen.
        Sitä on jo silloin jotenkin liian ohentunut.
        Sormus luo uutta elämää vain kerran.

        H.

        Sallikaa minunkin nauraa.


      • RosaLiiin
        hunksz kirjoitti:

        "RosaLiiin"

        Sormus tekee usein aikuiseksi.
        Useimmiten myös unelmoivaksi.
        Kun aika kuluu, tulee sormuksesta kuin toive-uni.
        Se alkaa vaatimaan uutta elämää.
        Jokainen sormuksen antama uni päättyy pettymykseen.
        Sitä on jo silloin jotenkin liian ohentunut.
        Sormus luo uutta elämää vain kerran.

        H.

        Luokkasormus oli aikoinaan ulkoinen merkki yhteenkuuluvuudesta,
        joka sitten vuosien saatossa unohtui.

        Kihlasormus oli pitkään vain haave,
        olin jo luopunut haaveesta kunnes se yllättäen toteutui.

        Vihkisormus toi mukanaan repullisen elämänmuutoksia,
        antoi todella sen uuden elämän, ilon ja onnen vaatimatta.

        Kunnes elämä pakotti hiljaa luopumaan kaikista sormuksista.

        Nyt kannan äitini ohuiksi kuluneita ja mummoni painavia sormuksia,
        olen yksi lenkki tässäkin ketjussa,
        onnekseni en viimeinen.


      • RosaLiiin kirjoitti:

        Luokkasormus oli aikoinaan ulkoinen merkki yhteenkuuluvuudesta,
        joka sitten vuosien saatossa unohtui.

        Kihlasormus oli pitkään vain haave,
        olin jo luopunut haaveesta kunnes se yllättäen toteutui.

        Vihkisormus toi mukanaan repullisen elämänmuutoksia,
        antoi todella sen uuden elämän, ilon ja onnen vaatimatta.

        Kunnes elämä pakotti hiljaa luopumaan kaikista sormuksista.

        Nyt kannan äitini ohuiksi kuluneita ja mummoni painavia sormuksia,
        olen yksi lenkki tässäkin ketjussa,
        onnekseni en viimeinen.

        Kyllähän se luokkasormus oikeasti oli vain ja ainoastaan kultasepän bisnes, ei mitään muuta. Siis ne kaksi, jotka minäkin tyhmyyttäni sorruin ostamaan. Luultavasti ovat eräässä laatikossa tallessa, en ole varma.


      • demeter1
        RosaLiiin kirjoitti:

        Luokkasormus oli aikoinaan ulkoinen merkki yhteenkuuluvuudesta,
        joka sitten vuosien saatossa unohtui.

        Kihlasormus oli pitkään vain haave,
        olin jo luopunut haaveesta kunnes se yllättäen toteutui.

        Vihkisormus toi mukanaan repullisen elämänmuutoksia,
        antoi todella sen uuden elämän, ilon ja onnen vaatimatta.

        Kunnes elämä pakotti hiljaa luopumaan kaikista sormuksista.

        Nyt kannan äitini ohuiksi kuluneita ja mummoni painavia sormuksia,
        olen yksi lenkki tässäkin ketjussa,
        onnekseni en viimeinen.

        Kirjoitat kauniisti Rosa.liin. Itse en ole kokenut asioita noin syvästi, sormusten kautta. Luokkasormus taisi jäädä jollekin nuoruuden ihastukselle, kihla- ja vihkisormukset laitoin kultakeräykseen pois ajelehtimasta laatikon pohjilta
        ja opintosormus meni samaan keräykseen. Jos minulla olisi ollut tytär olisin mieluusti antanut sormukset hänelle, pojat eivät niistä piittaa.


      • Liisa S.
        RosaLiiin kirjoitti:

        Luokkasormus oli aikoinaan ulkoinen merkki yhteenkuuluvuudesta,
        joka sitten vuosien saatossa unohtui.

        Kihlasormus oli pitkään vain haave,
        olin jo luopunut haaveesta kunnes se yllättäen toteutui.

        Vihkisormus toi mukanaan repullisen elämänmuutoksia,
        antoi todella sen uuden elämän, ilon ja onnen vaatimatta.

        Kunnes elämä pakotti hiljaa luopumaan kaikista sormuksista.

        Nyt kannan äitini ohuiksi kuluneita ja mummoni painavia sormuksia,
        olen yksi lenkki tässäkin ketjussa,
        onnekseni en viimeinen.

        Pidän tosi paljon RosaLiin kirjoituksistasi, tuntui hyvältä lukea!


      • Liisa S. kirjoitti:

        Pidän tosi paljon RosaLiin kirjoituksistasi, tuntui hyvältä lukea!

        "Liisa S."

        Rosaliin on hyvä lukemaan.

        "Sormus tekee usein aikuiseksi.
        Useimmiten myös unelmoivaksi.
        Kun aika kuluu, tulee sormuksesta kuin toive-uni.
        Se alkaa vaatimaan uutta elämää.
        Jokainen sormuksen antama uni päättyy pettymykseen.
        Sitä on jo silloin jotenkin liian ohentunut.
        Sormus luo uutta elämää vain kerran"



        H.


      • jo on kummallista
        hunksz kirjoitti:

        "Liisa S."

        Rosaliin on hyvä lukemaan.

        "Sormus tekee usein aikuiseksi.
        Useimmiten myös unelmoivaksi.
        Kun aika kuluu, tulee sormuksesta kuin toive-uni.
        Se alkaa vaatimaan uutta elämää.
        Jokainen sormuksen antama uni päättyy pettymykseen.
        Sitä on jo silloin jotenkin liian ohentunut.
        Sormus luo uutta elämää vain kerran"



        H.

        Voi per**** kaikkiko sua kopioi? ;=)))


      • Taidat ollakin
        hunksz kirjoitti:

        "Liisa S."

        Rosaliin on hyvä lukemaan.

        "Sormus tekee usein aikuiseksi.
        Useimmiten myös unelmoivaksi.
        Kun aika kuluu, tulee sormuksesta kuin toive-uni.
        Se alkaa vaatimaan uutta elämää.
        Jokainen sormuksen antama uni päättyy pettymykseen.
        Sitä on jo silloin jotenkin liian ohentunut.
        Sormus luo uutta elämää vain kerran"



        H.

        Hunksi samoilla linjoilla Jari Sarasvuon kanssa? Autossani tässä eräänä päivänä satuin kuulla, miten hän saneli: "Rakkaus on ajanjakso yksinäisyyden ja kyllästymisen välissä."
        (Tuosta sormuksestasi ja pettymyksestäsi se tuli mieleeni.)

        Minä olen kyllä aivan eri linjoilla! :)


      • luulotellen minäkin
        hunksz kirjoitti:

        "Liisa S."

        Rosaliin on hyvä lukemaan.

        "Sormus tekee usein aikuiseksi.
        Useimmiten myös unelmoivaksi.
        Kun aika kuluu, tulee sormuksesta kuin toive-uni.
        Se alkaa vaatimaan uutta elämää.
        Jokainen sormuksen antama uni päättyy pettymykseen.
        Sitä on jo silloin jotenkin liian ohentunut.
        Sormus luo uutta elämää vain kerran"



        H.

        Luulen kirjoittajan hieman typonneen tuossa lorussaan, avainsanassa on b tainnut vahingossa muuttua m kirjaimeksi


      • jo on kummallista kirjoitti:

        Voi per**** kaikkiko sua kopioi? ;=)))

        "jo on kummallista"

        Niin, tota...mies on aina aihe kaikenlaisiin lauluihin.
        Varsinkin mies, joka on unena öisin.

        "Peittoni kuuma, silmäni auki, mitä yö tahtoo tuoda?
        olen onneissain, tiedä en miksi, miksi anna en sen suoda?"

        H.


      • RosaLiiin
        hunksz kirjoitti:

        "Liisa S."

        Rosaliin on hyvä lukemaan.

        "Sormus tekee usein aikuiseksi.
        Useimmiten myös unelmoivaksi.
        Kun aika kuluu, tulee sormuksesta kuin toive-uni.
        Se alkaa vaatimaan uutta elämää.
        Jokainen sormuksen antama uni päättyy pettymykseen.
        Sitä on jo silloin jotenkin liian ohentunut.
        Sormus luo uutta elämää vain kerran"



        H.

        Hyvä H

        Kirjoituksellani halusin vain omalta kantiltani kertoa
        kuinka oikeassa olet näissä havainnoissasi.
        Sormus kulkee elämän mukana eri tilanteissa
        juuri niin kuin kuvasit..

        Aina ei voi selitellä, että....kuuleppas minun elämässäni asiat ovat menneet näin ja näin

        Olisit vain ollut tyytyväinen..ei mitään syytä närkästyä
        höpinöistäni...you see...enhän osaa keskustella...
        laitan vain näitä löpinöitä kerran päivässä.

        aurinkoa sinulle,
        täällä vain sataa...niin lempeää tihkua


    • vain yksi elämä...

      Tyttäreni sai kerran lukioikäisenä pyöräillessään pahan astmakohtauksen ja tien vieressä maatessaan varmana viikatemiehen tulosta, hänen viimeinen ajatuksensa ennen tajunnan lähtemistä oli katumus siitä, että oli tuhlannut koko kultaisen nuoruutensa koulunpenkillä istumiseen ja läksyjen päähän pänttäämiseen ja kaikki ihan hukkaan.

      Seuraava, mitä hän havannoi, oli se kun joku jossain sanoi pulssin alkavan löytymään.

      Siihen jäi häneltä itsensä sivistäminen koulussa. Hyvin on pärjäillyt kuitenkin ja löytänyt aina itselleen sellaista tekemistä, mistä tuntee mielihyvää ja leipää suuhunsa.

      • Tulipa mieleen

        Se päähän pänttääminen kuitenkin on melkein ainut, mitä toinen ei voi ottaa pois. Kokemukset toinen.


      • 1943

        Niin eri tavoin voi koulun kokea. Minulle se merkitsi vapautta ja arjesta irrottautumista. Oli tosiaan paljon mukavampaa osallistua esim. tanssiharjoituksiin kuin lypsää lehmät aamuin illoin silloin tällöin lukukausien aikana ja aina lomilla.Eikä se paskapyykin peseminen alkeellisissa oloissa niin hääviä ollut sekään. Koulunkäynti ja opiskelu mahdollistivat erilaisen elämän. Ja monet ystävät ovat peräisin koulu- ja opiskeluajoilta.


    • Kalle-polo

      Joka sunnuntai minulla on aikaa hetki miettiä elämän katoavaisuutta. Nytkin kuolinilmoitusten ikäjakauma oli suuri.
      Itse muistan omasta ylioppilaisuuspäivästäni auringonpaisteen, ruusujen haisteen.
      En näe päivässäni mitään ylistettävää, mutten mitään alistettavaakaan, pilkkaa, kun se yleensä sattuu pilkkaajan nilkkaan.

      Kuolleita meidänkin luokaltamme on.
      Joku kuoli viinaan, toinen muuhun piinaan.

      • "Kalle-polo"

        Ihan kiva kokoelma kaikesta mitä muut ovat jo kirjoittaneet.
        Ponnistele edes.

        H.


      • Kalle-polo
        hunksz kirjoitti:

        "Kalle-polo"

        Ihan kiva kokoelma kaikesta mitä muut ovat jo kirjoittaneet.
        Ponnistele edes.

        H.

        Aina kun minulle puhut, voit vaieta.

        Minä vastaan tapani mukaan aloittajalle, sinua en lue koskaan, joskus vahingossa.

        Onko sinut palkattu tänne v**tuilemaan jokaiselle?


      • Kalle-polo kirjoitti:

        Aina kun minulle puhut, voit vaieta.

        Minä vastaan tapani mukaan aloittajalle, sinua en lue koskaan, joskus vahingossa.

        Onko sinut palkattu tänne v**tuilemaan jokaiselle?

        "Kalle-polo"

        Minä en vtuile.
        Minä vain totean.
        Luehan kommenttisi, ja vertaa sen ajatuksia aikaisenpiin.
        Eiköhän häpeä ala laskeutua.

        H.


      • ;))
        hunksz kirjoitti:

        "Kalle-polo"

        Minä en vtuile.
        Minä vain totean.
        Luehan kommenttisi, ja vertaa sen ajatuksia aikaisenpiin.
        Eiköhän häpeä ala laskeutua.

        H.

        Häpeä rauhassa!!


      • Yksinäistä on
        ;)) kirjoitti:

        Häpeä rauhassa!!

        Empä yhtään ihmettele, että Hunksi viettää kaiken aikansa täällä kirjoitellen. Eipä voi hittumaisella luonteella ystävistä jonoa ovelle muodostua.


      • vai voittiko?
        Yksinäistä on kirjoitti:

        Empä yhtään ihmettele, että Hunksi viettää kaiken aikansa täällä kirjoitellen. Eipä voi hittumaisella luonteella ystävistä jonoa ovelle muodostua.

        Kyllä minä voisin hänen ovellaan seisoa (kunhan ei pyydetä sisälle).

        Eikös Suomessa ollut aikoinaan vittuilun SM-kisatkin? Kenties meillä on täällä kunnia keskustella yhden osanottajan kanssa? Monenneksikohan sijoittui?


      • ullalinneajulia
        hunksz kirjoitti:

        "Kalle-polo"

        Ihan kiva kokoelma kaikesta mitä muut ovat jo kirjoittaneet.
        Ponnistele edes.

        H.

        Luehan H omia kommenttejasi, toistoa kaikki, mitään uutta et ole saanut aikaan. Toisten mollaaminen on helpoimmasta päästä, sen taitaa jokainen. Kuten huomaat tästä minunkin preivistäni.


    • demeter1

      Joukot harvenevat ja tästä "eturivistä" poistuu aina joku. Viimeksi kuulin parhaan kouluaikaisen ystäväni kaksoisveljen kuolemasta. Sairasti kyllä pitkään, vakavastikin, mutta aina se lähtö taitaa tulla yllättäen silti.
      Tapasin omia sisaruksiani ja havahduin siihen, että isoveljeni täyttää 81 vuotta syksyllä, sisko täytti 79 vuotta juuri. Eli ei taida olla monta vuotta yhteistä aikaa meillä. Se ahdistaa kyllä välillä, vaikka uskoisin heidän molempien lähtevän "elämästä kyllänsä saaneena". Meitä jäljelle jääneitä se lähto koettelee, ei heitä enää - siis jos järjestys on iän mukainen...

      • "demeter"

        Jo nuorena tiesin mihin kaikki voi johtaa.
        Olin sota-historian harrastaja jo 13V. alkaen.
        Ja niin olen vieläkin.
        Minä katselen mielelläni, nähdäkseni kuka milloinkin kuolee.
        Yleensä yllätyn vain hänestä, josta en ole tienyt yhtään mitään.
        Minä en koskaan tunne surua.

        Kuten sanoit, eniten suru koskettaa jäljelle-jääneitä.
        Sekin on enää vain huvittavan turhaa.

        H.


      • demeter1
        hunksz kirjoitti:

        "demeter"

        Jo nuorena tiesin mihin kaikki voi johtaa.
        Olin sota-historian harrastaja jo 13V. alkaen.
        Ja niin olen vieläkin.
        Minä katselen mielelläni, nähdäkseni kuka milloinkin kuolee.
        Yleensä yllätyn vain hänestä, josta en ole tienyt yhtään mitään.
        Minä en koskaan tunne surua.

        Kuten sanoit, eniten suru koskettaa jäljelle-jääneitä.
        Sekin on enää vain huvittavan turhaa.

        H.

        Aika monet, miehet, ovat kiinnostuneita sotahistoriasta. Minulle riittää Tuntematon sotilas - tai no, olenhan minä sotaelokuvia katsellut, paljonkin, kuten kunnon pasifistin tulee..))

        Tuon muistan kuulleeni ennenkin: "Minä en koskaan tunne surua".
        Aika moni sitä kuitenkin tuntee ja minusta toisten surua tulee kunnioittaa - silloinkin kun itse on näkevinään siinä sellaisia piirteitä, mitkä kertovat vain itsekeskeisyydestä tai ulkokultaisuudesta.
        Surulla on monet kasvot - surijan näköiset...


      • Lusiina
        demeter1 kirjoitti:

        Aika monet, miehet, ovat kiinnostuneita sotahistoriasta. Minulle riittää Tuntematon sotilas - tai no, olenhan minä sotaelokuvia katsellut, paljonkin, kuten kunnon pasifistin tulee..))

        Tuon muistan kuulleeni ennenkin: "Minä en koskaan tunne surua".
        Aika moni sitä kuitenkin tuntee ja minusta toisten surua tulee kunnioittaa - silloinkin kun itse on näkevinään siinä sellaisia piirteitä, mitkä kertovat vain itsekeskeisyydestä tai ulkokultaisuudesta.
        Surulla on monet kasvot - surijan näköiset...

        Demeter, kanssasi samaa mieltä. Tulen surulliseksi siitä kun joku sanoo ettei koskaan tunne surua, enkä usko että se on tottakaan tai sitten on niin lukossa ettei kykene tuntemaan ylipäätään mitään. Ja siihenkin on syynsä

        Samaa mieltä myös siitä, jotta toisten surua tuler kunnioittaa vaikkei itse surisikaan


      • Lusiina kirjoitti:

        Demeter, kanssasi samaa mieltä. Tulen surulliseksi siitä kun joku sanoo ettei koskaan tunne surua, enkä usko että se on tottakaan tai sitten on niin lukossa ettei kykene tuntemaan ylipäätään mitään. Ja siihenkin on syynsä

        Samaa mieltä myös siitä, jotta toisten surua tuler kunnioittaa vaikkei itse surisikaan

        "Lusiina"

        Hassun Fiiduinen kokoelma demeterin ajatuksista.
        Olisit voinut sanoa vain:
        demeter kirjoitti hyvin.

        H.


      • hunksz kirjoitti:

        "Lusiina"

        Hassun Fiiduinen kokoelma demeterin ajatuksista.
        Olisit voinut sanoa vain:
        demeter kirjoitti hyvin.

        H.

        Hunksutin
        Sinä et NYT vaan tuntemattomana tunnista vivahde-eroja, usko että Demeter tunsi että juuri sitä tarkoitin.

        Saako kenties kysyä mikä on tämä fiidu-juttu? Ei nääs ole avautunut ei.


      • +++
        lusiinana kirjoitti:

        Hunksutin
        Sinä et NYT vaan tuntemattomana tunnista vivahde-eroja, usko että Demeter tunsi että juuri sitä tarkoitin.

        Saako kenties kysyä mikä on tämä fiidu-juttu? Ei nääs ole avautunut ei.

        Josko itsensä keksimä haave?


      • demeter1
        hunksz kirjoitti:

        "Lusiina"

        Hassun Fiiduinen kokoelma demeterin ajatuksista.
        Olisit voinut sanoa vain:
        demeter kirjoitti hyvin.

        H.

        Äläpäs puutu hunksi. Miksi sinä laitat sanoja muiden suuhun ? Lusiina ja minä näytämme usein olevan samaa mieltä asioista
        Minua se ainakin rohkaisee,
        jos se sinulta jotakin lohkaisee
        niin sanaisen akkusi heti avaat,
        uudet säännöt meille tavaat...


      • +++ kirjoitti:

        Josko itsensä keksimä haave?

        Eikun minusta näyttää kja kuulostaa käyttöyhteyksistä päätellen että fiiduinen on jotenkin miten sen nyt snoisi, tyhmä tai typerä?Tai jopa sovinistinen. Voi toki olla et ymmärrän väärinkin mut tältä se nyt näin tunneihmisestä TUNTUU :)


      • +++
        lusiinana kirjoitti:

        Eikun minusta näyttää kja kuulostaa käyttöyhteyksistä päätellen että fiiduinen on jotenkin miten sen nyt snoisi, tyhmä tai typerä?Tai jopa sovinistinen. Voi toki olla et ymmärrän väärinkin mut tältä se nyt näin tunneihmisestä TUNTUU :)

        Friidu on fiksu ihminen, joka ymmärsi jättää nämä ympyrät ja siirtyä eteenpäin.

        Niin uskon. Hän oli tosi tietävä, mikä täällä on eräs kateuden aihe.


      • +++ kirjoitti:

        Friidu on fiksu ihminen, joka ymmärsi jättää nämä ympyrät ja siirtyä eteenpäin.

        Niin uskon. Hän oli tosi tietävä, mikä täällä on eräs kateuden aihe.

        Joo mut sillä sillä ei liene mitään yhteyttä hunksuutimen kielikuvien kanssa mistä nyt oli kyse.


      • :)))))
        lusiinana kirjoitti:

        Joo mut sillä sillä ei liene mitään yhteyttä hunksuutimen kielikuvien kanssa mistä nyt oli kyse.

        Friiduhan oli suuri Hunksun ihaiija. Taitaa kielikuvitukset johtaa juuri häneen, kaivattuun.
        Vaikka sinähän sen tämänkin tietenkin parhaiten tiedät.


      • :))))) kirjoitti:

        Friiduhan oli suuri Hunksun ihaiija. Taitaa kielikuvitukset johtaa juuri häneen, kaivattuun.
        Vaikka sinähän sen tämänkin tietenkin parhaiten tiedät.

        ÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ

        Minä puhun nyt tästä kommmentista, mistäs sinä puhut ;)? Minä puhuin demeterille ja "fiidut ja hanskit" on erikseen .


      • lusiinana kirjoitti:

        ÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ

        Minä puhun nyt tästä kommmentista, mistäs sinä puhut ;)? Minä puhuin demeterille ja "fiidut ja hanskit" on erikseen .

        siis tästä kommnetista: Hassun Fiiduinen kokoelma


      • Jos et tunne surua,
        hunksz kirjoitti:

        "demeter"

        Jo nuorena tiesin mihin kaikki voi johtaa.
        Olin sota-historian harrastaja jo 13V. alkaen.
        Ja niin olen vieläkin.
        Minä katselen mielelläni, nähdäkseni kuka milloinkin kuolee.
        Yleensä yllätyn vain hänestä, josta en ole tienyt yhtään mitään.
        Minä en koskaan tunne surua.

        Kuten sanoit, eniten suru koskettaa jäljelle-jääneitä.
        Sekin on enää vain huvittavan turhaa.

        H.

        olet psykopaatti tai sosiopaatti.


      • sykopaatiko?
        Jos et tunne surua, kirjoitti:

        olet psykopaatti tai sosiopaatti.

        Olen miettinyt tuota surua. Minkälainen tunne se oikein on? Minä en ehkä osaa tuntea sitä myöskään kenenkään kuolemasta. Suunnatonta ikävää vain jos joku minulle läheinen poistuu ikiajoiksi näyttämöltä. Minulle tuntemattomien kuoloilmoituksista en tunne edes sitä.

        Joskus tunnen olevani surullinen jonkun elävän ihmisen kohtalosta.


      • Lusiina
        sykopaatiko? kirjoitti:

        Olen miettinyt tuota surua. Minkälainen tunne se oikein on? Minä en ehkä osaa tuntea sitä myöskään kenenkään kuolemasta. Suunnatonta ikävää vain jos joku minulle läheinen poistuu ikiajoiksi näyttämöltä. Minulle tuntemattomien kuoloilmoituksista en tunne edes sitä.

        Joskus tunnen olevani surullinen jonkun elävän ihmisen kohtalosta.

        Ei kait sykopaatti tai sosiopaatti.

        Surun tunne seuraa menetyksiä, pettymyksiä ja luopumista. Jos ei kykene tuntemaan surua kyse voi olla myös tunnelukosta. Tunnelukot liittyvät esimerkiksi varhaisesta lapsuudesta lähtienkoettuun emotionaaliseen hylkäämiseen, jatkuvaan arvostelun ja kritiikin kohteeksi joutumiseen, ylisuojeluun ja holhoavaan kasvatukseen, kaltoin kohteluun, kiusaamiseen tai syrjintään väkivaltaan tai hyväksikäyttöön
        muuhun vakavaan laiminlyöntiin.

        Tai voihan esimerkiksi uskovainen ihminen kokea läheisen kuoleman ilona, ihminen pääsee sinne mikä on tavoiteltavaa hänen uskonsa mukaisesti.


      • jos oonkin terve
        Lusiina kirjoitti:

        Ei kait sykopaatti tai sosiopaatti.

        Surun tunne seuraa menetyksiä, pettymyksiä ja luopumista. Jos ei kykene tuntemaan surua kyse voi olla myös tunnelukosta. Tunnelukot liittyvät esimerkiksi varhaisesta lapsuudesta lähtienkoettuun emotionaaliseen hylkäämiseen, jatkuvaan arvostelun ja kritiikin kohteeksi joutumiseen, ylisuojeluun ja holhoavaan kasvatukseen, kaltoin kohteluun, kiusaamiseen tai syrjintään väkivaltaan tai hyväksikäyttöön
        muuhun vakavaan laiminlyöntiin.

        Tai voihan esimerkiksi uskovainen ihminen kokea läheisen kuoleman ilona, ihminen pääsee sinne mikä on tavoiteltavaa hänen uskonsa mukaisesti.

        Kai minulla sitten on se tunnelukko johtuen jostain laiminlyönnistä varhaislapsuudessa. Tai sitten minulla ei yksinkertaisesti ole ollut syytä siihen surun tunteeseen. Muita läheisiä minulta ei ole kuollut kuin omat vanhempani ja hekin elämästään kylliksi saaneina, vanhoina ja liikuntakyvyttöminä. Ikävä heitä jäi sellaisena kuin he olivat terveenä ollessaan, mutta samalla tavalla ikävä kuin mennyttä aikaa muutenkin.

        Yritin googlettaa, mitä se suru oikeastaan on. Tällaista löysin

        http://www.e-mielenterveys.fi/vaikeat-elamantilanteet/suru/

        En ehkä sittenkään ole psykopaatti, sillä suru voi tosiaan ilmetä myös ikävänä, näköjään.


      • Lusiina
        jos oonkin terve kirjoitti:

        Kai minulla sitten on se tunnelukko johtuen jostain laiminlyönnistä varhaislapsuudessa. Tai sitten minulla ei yksinkertaisesti ole ollut syytä siihen surun tunteeseen. Muita läheisiä minulta ei ole kuollut kuin omat vanhempani ja hekin elämästään kylliksi saaneina, vanhoina ja liikuntakyvyttöminä. Ikävä heitä jäi sellaisena kuin he olivat terveenä ollessaan, mutta samalla tavalla ikävä kuin mennyttä aikaa muutenkin.

        Yritin googlettaa, mitä se suru oikeastaan on. Tällaista löysin

        http://www.e-mielenterveys.fi/vaikeat-elamantilanteet/suru/

        En ehkä sittenkään ole psykopaatti, sillä suru voi tosiaan ilmetä myös ikävänä, näköjään.

        Hyvä linkki surusta.

        Suru on normaali tunne menetysten, pettymysten ja luopumisen kohdatessa. En usko että kukaan pääsee kahlaamaan elämää läpi ilman surua tai sitten sitä vain ei tunnista tai kykene käsittelemään.


      • hunksz
        demeter1 kirjoitti:

        Äläpäs puutu hunksi. Miksi sinä laitat sanoja muiden suuhun ? Lusiina ja minä näytämme usein olevan samaa mieltä asioista
        Minua se ainakin rohkaisee,
        jos se sinulta jotakin lohkaisee
        niin sanaisen akkusi heti avaat,
        uudet säännöt meille tavaat...

        "demeter"

        Kun minä olen niin epä-uskoinen.
        Lukiessani joitain kirjallisia tuotoksia, vetäen ne yhteen, tulee minulle joskus ihan uskomaton olo.
        Kuvailiskos tota joteskin niin että että tuntuu kuin huippu-laatuisista runoista joku olisi koonnut tuotoksen: "Kömpelösti kootut runot."

        "Suo, kuokka ja Jussi, tähkäpäänsä heilimöi, Ruis keinui ja lintu lauloi,
        Äiti väkevä, kaiken näkevä, katsoi miestään hellin silmin, kaukana Pispala siinsi"

        H.


      • melko turhaa
        hunksz kirjoitti:

        "demeter"

        Kun minä olen niin epä-uskoinen.
        Lukiessani joitain kirjallisia tuotoksia, vetäen ne yhteen, tulee minulle joskus ihan uskomaton olo.
        Kuvailiskos tota joteskin niin että että tuntuu kuin huippu-laatuisista runoista joku olisi koonnut tuotoksen: "Kömpelösti kootut runot."

        "Suo, kuokka ja Jussi, tähkäpäänsä heilimöi, Ruis keinui ja lintu lauloi,
        Äiti väkevä, kaiken näkevä, katsoi miestään hellin silmin, kaukana Pispala siinsi"

        H.

        Pitäköhän kukaan muu palstakirjoituksia yhtä tärkeinä.


      • 24-7 tietysti
        melko turhaa kirjoitti:

        Pitäköhän kukaan muu palstakirjoituksia yhtä tärkeinä.

        Tottakai, minähän mietin näitä kaiket yöt ja päivät. Laitan kirjoitukset exeliin ja teen niistä kaavioita, siten näkee rivinvälitkin paremmin.


      • melko turhaa kirjoitti:

        Pitäköhän kukaan muu palstakirjoituksia yhtä tärkeinä.

        "melko turhaa"

        Luulenpa että joku(nen) ainakin.
        Ihmisillä on niin paljon millä elää, joillakin on avo-autokin.
        Rallitkin ovat monen rattona, Helismaata myöten.
        Mutta kuten Posti-merkkeily, sekin on vain osa kaikesta.
        Yksi liuska samaa merkkiä, ei riitä onnea tuomaan.
        Mutta kansa käy näyttelyissä.
        Näköjään, sotkin yksin-puhelusi.

        H.


      • melko turhaa
        hunksz kirjoitti:

        "melko turhaa"

        Luulenpa että joku(nen) ainakin.
        Ihmisillä on niin paljon millä elää, joillakin on avo-autokin.
        Rallitkin ovat monen rattona, Helismaata myöten.
        Mutta kuten Posti-merkkeily, sekin on vain osa kaikesta.
        Yksi liuska samaa merkkiä, ei riitä onnea tuomaan.
        Mutta kansa käy näyttelyissä.
        Näköjään, sotkin yksin-puhelusi.

        H.

        Ikävä piirre tuo luulottelu, johtuu kai jatkuvasta istumisesta.o


      • melko turhaa
        24-7 tietysti kirjoitti:

        Tottakai, minähän mietin näitä kaiket yöt ja päivät. Laitan kirjoitukset exeliin ja teen niistä kaavioita, siten näkee rivinvälitkin paremmin.

        :-)


      • melko turhaa kirjoitti:

        Ikävä piirre tuo luulottelu, johtuu kai jatkuvasta istumisesta.o

        "melko turhaa"

        Elämä on aina täynnä luuloja.
        Paljon vähemmän on tietoja.
        Ja siksi elämä voi kehittyä eteen-päin.

        Toi ukko/akka ei kyllä näytä hyvältä,
        tiedä onko sillä mitään mun luonnettakaan....
        Luulottelu on elämän tärkeinpiä elin-ehtoja.

        H.


      • hunksz kirjoitti:

        "melko turhaa"

        Elämä on aina täynnä luuloja.
        Paljon vähemmän on tietoja.
        Ja siksi elämä voi kehittyä eteen-päin.

        Toi ukko/akka ei kyllä näytä hyvältä,
        tiedä onko sillä mitään mun luonnettakaan....
        Luulottelu on elämän tärkeinpiä elin-ehtoja.

        H.

        Luulottelu tuntuu olevan sinullekin tärkeätä.
        Ja niin on aina hyvä.


        H.


      • luulen vaan en
        hunksz kirjoitti:

        Luulottelu tuntuu olevan sinullekin tärkeätä.
        Ja niin on aina hyvä.


        H.

        Vastasit itsellesi ja tunnustit luulottelevasi ja niin on hyvä.


      • luulen vaan en kirjoitti:

        Vastasit itsellesi ja tunnustit luulottelevasi ja niin on hyvä.

        "luulen vaan en"

        Elämä on aina täynnä luuloja.
        Paljon vähemmän on tietoja.
        Ja siksi elämä voi kehittyä eteen-päin.

        Siinäpä minä, oliko tuskallista löytää minulle kommentti?
        Kun mielesi kompuroi taas.
        Tunnetko nyt olosi paremmaksi?

        H.


    • ...

      Ihmiset kuolee, aina.

      Tarpeekseenko käy hautajaisissa, tekee testamenttinsa, miettii mereenpanijaisensa, asiaan suhtautuu rauhallisemmin.


      Ite miettinyt, kuolen kun kuolen. Koitan kuolla kivuitta. Katellut liikaa kituvia ihmisiä, joille lekuritkaan ei mitään tee. Kannatan voimakkaasti eutanasiaa. Hippograteenvala joutaa vessanpönttöön vanhanaikaisena ja taikauskoisena.

      Laillaan samankaltainen tapaus oli itellä mielessä, mistä kerroit. Juupas, kakaroita kuoli, fatsi linnassa, emäntä kunnanvaltuustossa, isänsä hautajaiset oli jo..

      Ei tää niin hääviä oo katseltavaa, tää vain on tätä.


      =DW=

      • kesken kaiken

        Väistämättähän se on edessä joskus, kuoleminen. Kuitenkin, kun joutuu kuolemaan kesken elämänsä, niin helposti siinä tulee tunne niinkuin eräällä edesmenneellä rikostoimittajalla; Voi, kun ei millään joutais nyt kuolemaan.


    • Eufrosyne 10

      Hunksille.
      loistavia oivalluksia, järkeviä perusteita , kaikenkattavia analyysejä.
      Läsnäolosi on välttämätöntä palstan hyvinvoinnille, älä lopeta meidän opettamista.
      Rakastan aloituksiasi ja niiden lukeminen on monesti päiväni ainut kohokohta.

      • pompan nappi

        Lauletaan me naiset kuorossa: "Älä Gabriel lähde minnekään, muuten jäämme me itkemään"


      • Eufrosyne 10
        pompan nappi kirjoitti:

        Lauletaan me naiset kuorossa: "Älä Gabriel lähde minnekään, muuten jäämme me itkemään"

        Minun suosikillani hunksilla on loistava taito ylläpitää järjestystä palstalla.
        Hän tietää ketä nostaa ja ketä painaa, hän hajoittaa ja hallitsee, hän nauttii aiheuttamastaan sekasorrosta.
        Olen aina rakastanut voittajia ja hunksini on sellainen, loistavalla manipuloijalla on aina paikkansa sydämessäni, hänkin tietää että voi aina tulla kotiini .


      • pompan nappi
        Eufrosyne 10 kirjoitti:

        Minun suosikillani hunksilla on loistava taito ylläpitää järjestystä palstalla.
        Hän tietää ketä nostaa ja ketä painaa, hän hajoittaa ja hallitsee, hän nauttii aiheuttamastaan sekasorrosta.
        Olen aina rakastanut voittajia ja hunksini on sellainen, loistavalla manipuloijalla on aina paikkansa sydämessäni, hänkin tietää että voi aina tulla kotiini .

        Minulla on päivä kulunut rahoja laskien. Ostin muinoin kolikoita kirpparilla.
        Nyt vasta aloin niitä nappien puutteessa inventoimaan.
        On mahtavaa, kun ei kissat pääse nilkkoihin pissimään rahakasta. Röhöm!


      • demeter1
        Eufrosyne 10 kirjoitti:

        Minun suosikillani hunksilla on loistava taito ylläpitää järjestystä palstalla.
        Hän tietää ketä nostaa ja ketä painaa, hän hajoittaa ja hallitsee, hän nauttii aiheuttamastaan sekasorrosta.
        Olen aina rakastanut voittajia ja hunksini on sellainen, loistavalla manipuloijalla on aina paikkansa sydämessäni, hänkin tietää että voi aina tulla kotiini .

        Jaa. Mielenkiintoinen analyysi, joskaan ei aivan uusi, Eufrosyne 10. Sopii hyvin yleisesti hyväksyttyyn linjaan, plussakin irtosi, kuten aina kun hunksia analysoidaan kielteiseen sävyyn.

        Mitäs hunksi nyt on voittanut ? Ketä manipuloinut ? Ei kai minua sentään..))
        Mitä haittaa tuosta mahdollisesta manipuloinnista on ollut ja kenelle ? Jos siitä nauttii, nauttikoot minun puolestani...

        Aina opetetaan, ettei näitä palstajuttuja pidä ottaa vakavasti ja silti ne otetaan.
        Iso murhe näyttää olevan myös siitä, jos joku tolvana uskoo, mitä toinen täällä sanoo... Itse olen aina ollut helposti höynäytettävä, enkä katso menettäneeni siinä mitään. Jos joku katsoo voittaneensa, se on hänen asiansa ja koituu lopulta hänen tappiokseen. Näin naivisti ajattelen, karma hoitaa...


      • 1943
        Eufrosyne 10 kirjoitti:

        Minun suosikillani hunksilla on loistava taito ylläpitää järjestystä palstalla.
        Hän tietää ketä nostaa ja ketä painaa, hän hajoittaa ja hallitsee, hän nauttii aiheuttamastaan sekasorrosta.
        Olen aina rakastanut voittajia ja hunksini on sellainen, loistavalla manipuloijalla on aina paikkansa sydämessäni, hänkin tietää että voi aina tulla kotiini .

        En oikeastaan ymmärrä, miksi pitää mennä henkilökohtaisuuksiin. Eikös asiat asioina riitä?


      • kk@hunksi

        Niin Hunksihan on erään vakikirjoittajan virtuaalituote. Yksi hänen monista nikeistään on Eufrosyne 10.


      • häntä heiluu
        kk@hunksi kirjoitti:

        Niin Hunksihan on erään vakikirjoittajan virtuaalituote. Yksi hänen monista nikeistään on Eufrosyne 10.

        Kiva, kiva, olenkohan minäkin hän?

        Minä, sinä, hän.......


      • kymppi
        kk@hunksi kirjoitti:

        Niin Hunksihan on erään vakikirjoittajan virtuaalituote. Yksi hänen monista nikeistään on Eufrosyne 10.

        erään tunnetun vakinikin nimmari on Eufrosyne


      • kuka kukin on?
        häntä heiluu kirjoitti:

        Kiva, kiva, olenkohan minäkin hän?

        Minä, sinä, hän.......

        Voi voi, meitä on monta, joita on pidetty hunkszina. Aluksi se vähän hämmästytti, sitten ärsyttikin. Joskus tunsin itseni oikein imarrelluksikin. Vähitellen siihen on alkanut tottua. Toivottavasti ei mene niin pitkälle, että alan itsekin uskoa olevani hunksz.


      • luulot pois ;))
        kuka kukin on? kirjoitti:

        Voi voi, meitä on monta, joita on pidetty hunkszina. Aluksi se vähän hämmästytti, sitten ärsyttikin. Joskus tunsin itseni oikein imarrelluksikin. Vähitellen siihen on alkanut tottua. Toivottavasti ei mene niin pitkälle, että alan itsekin uskoa olevani hunksz.

        Minä myönnän olevani erilainen nuori, koska ei ole tullut mieleenkään luulotella jotakin joksikin, tai sitten ehkä toiseksi, muuksi.
        En tajua, mitä siitä luulija saa??
        Ääneen tapahtuva luulottelu on minusta yksi kieron kiusaamisen lajeja, kun sitä kohde ei voi todistaa.
        Pitäisivät luulijat luulonsa päänsä sisässä hiljaa.
        Muutenkin homma vaikuttaa omituiselta.


      • jotain...
        luulot pois ;)) kirjoitti:

        Minä myönnän olevani erilainen nuori, koska ei ole tullut mieleenkään luulotella jotakin joksikin, tai sitten ehkä toiseksi, muuksi.
        En tajua, mitä siitä luulija saa??
        Ääneen tapahtuva luulottelu on minusta yksi kieron kiusaamisen lajeja, kun sitä kohde ei voi todistaa.
        Pitäisivät luulijat luulonsa päänsä sisässä hiljaa.
        Muutenkin homma vaikuttaa omituiselta.

        Minulla on yksi tuttu, joka sairastui skitsofreniaan aikuisella iällään.

        Joku aika sitten juttelin hänen kanssaan siitä, sillä hän vaikutti kuitenkin aika terveeltä, lääkityksestä johtuen varmaan. Kyselin, miten se sairaus hänessä vaikuttaa. Hän sanoi, että esimerkiksi silloin kun lääkitys ei ole kohdallaan, niin hän kuvittelee, luulottelee asioita, useinmiten toisista ihmisistä ja uskoo itsekin niiden olevan totta vaikka toiset vannottavat hänen vain luulevan niin.


      • suranna
        luulot pois ;)) kirjoitti:

        Minä myönnän olevani erilainen nuori, koska ei ole tullut mieleenkään luulotella jotakin joksikin, tai sitten ehkä toiseksi, muuksi.
        En tajua, mitä siitä luulija saa??
        Ääneen tapahtuva luulottelu on minusta yksi kieron kiusaamisen lajeja, kun sitä kohde ei voi todistaa.
        Pitäisivät luulijat luulonsa päänsä sisässä hiljaa.
        Muutenkin homma vaikuttaa omituiselta.

        Ei kai vain oikea Hunksz ottanut liian vakavasti aihetta ja heittänyt veiviään? Nopeasti sellainen voi käydä. Kuka laatii muistokirjoituksen?


      • suranna
        luulot pois ;)) kirjoitti:

        Minä myönnän olevani erilainen nuori, koska ei ole tullut mieleenkään luulotella jotakin joksikin, tai sitten ehkä toiseksi, muuksi.
        En tajua, mitä siitä luulija saa??
        Ääneen tapahtuva luulottelu on minusta yksi kieron kiusaamisen lajeja, kun sitä kohde ei voi todistaa.
        Pitäisivät luulijat luulonsa päänsä sisässä hiljaa.
        Muutenkin homma vaikuttaa omituiselta.

        Ei kai vain oikea Hunksz ottanut liian vakavasti aihetta ja heittänyt veiviään? Nopeasti sellainen voi käydä. Kuka laatii muistokirjoituksen?


      • hänkö vakavasti?
        suranna kirjoitti:

        Ei kai vain oikea Hunksz ottanut liian vakavasti aihetta ja heittänyt veiviään? Nopeasti sellainen voi käydä. Kuka laatii muistokirjoituksen?

        Eiköhän täällä ole jo muisteltu :)


      • kväks-kväks-kväks
        suranna kirjoitti:

        Ei kai vain oikea Hunksz ottanut liian vakavasti aihetta ja heittänyt veiviään? Nopeasti sellainen voi käydä. Kuka laatii muistokirjoituksen?

        Kuka nyt pikkupiskien räksytyksestä veivinsä heittäisi?


      • kk@hunksi kirjoitti:

        Niin Hunksihan on erään vakikirjoittajan virtuaalituote. Yksi hänen monista nikeistään on Eufrosyne 10.

        kk@hunksil
        Olempas päässy korkkia seuraan jos ei kumminkaan nyt siihen porukkaan.
        En oikeen osaa sanoa kumpi meist ,minä vai hunksi on otettu vai ollaanks peräti loukkaantunei.


      • tietävä112
        luulot pois ;)) kirjoitti:

        Minä myönnän olevani erilainen nuori, koska ei ole tullut mieleenkään luulotella jotakin joksikin, tai sitten ehkä toiseksi, muuksi.
        En tajua, mitä siitä luulija saa??
        Ääneen tapahtuva luulottelu on minusta yksi kieron kiusaamisen lajeja, kun sitä kohde ei voi todistaa.
        Pitäisivät luulijat luulonsa päänsä sisässä hiljaa.
        Muutenkin homma vaikuttaa omituiselta.

        Tieto onkin eri asia kuin luulo.


      • ootpa viisas
        tietävä112 kirjoitti:

        Tieto onkin eri asia kuin luulo.

        Älä nyt! Onko ihan tosi niin? Täällä varmaan kaikki ovat luulleet, että tieto ja luulo on sama asia?


      • 1943
        kk@hunksi kirjoitti:

        Niin Hunksihan on erään vakikirjoittajan virtuaalituote. Yksi hänen monista nikeistään on Eufrosyne 10.

        Oikeastaan aika fixu idea, kun syvemmin ajattelen. Jos on paljon ilkeää sanottavaa muista ei monikaan ole sentään niin kovanahkainen, että kaikkia ilkeyksiään toisi julki omissa nimissään. Noin minäkin tekisin, vaan niitä ilkeyksiä voi olla ehkä ajatustasolla, eivät riitä pidemmälle.


    • "kotiin paluu"

      eipä ole yksinäistä, kun aina on hunksi paikalla ....

      • demeter1

        Niin, kotiin paluu. Hunksi on paikalla ja huomaa (lähes) jokaisen tulijan. Aina se huomio ei ole sellaista kuin toivoisi.. En minäkään tykkäisi, jos heti kättelyssä haukutaan tai osoitetaan ovea... Mutta näillä on menty ja ilmeisesti mennään myös jatkossa. Minkä me hänelle voimme.


      • '''
        demeter1 kirjoitti:

        Niin, kotiin paluu. Hunksi on paikalla ja huomaa (lähes) jokaisen tulijan. Aina se huomio ei ole sellaista kuin toivoisi.. En minäkään tykkäisi, jos heti kättelyssä haukutaan tai osoitetaan ovea... Mutta näillä on menty ja ilmeisesti mennään myös jatkossa. Minkä me hänelle voimme.

        Voimmehan olla kuin hän halunnee, puhua vain ja aina hänestä.
        Sehän muun puheen vaimentaakin sopivasti.


      • mm dee ;)
        ''' kirjoitti:

        Voimmehan olla kuin hän halunnee, puhua vain ja aina hänestä.
        Sehän muun puheen vaimentaakin sopivasti.

        Jotkut puhuvat mielellään hänestä, olen huomannut :-)


      • demeter1
        ''' kirjoitti:

        Voimmehan olla kuin hän halunnee, puhua vain ja aina hänestä.
        Sehän muun puheen vaimentaakin sopivasti.

        Minä yleensä puhun hänen kanssaan muusta kuin hänestä. Voihan tietysti olla, että sekin vaimentaa muun puheen..))
        Ainakin omalla kohdallani hunksi ottaa palstalta ja tajunnastani juuri sen tilan, minkä hänelle annan. Eikä kukaan pakota minua lukemaan, vastaamaan vielä vähemmän.


      • etkö itse huomaa
        demeter1 kirjoitti:

        Minä yleensä puhun hänen kanssaan muusta kuin hänestä. Voihan tietysti olla, että sekin vaimentaa muun puheen..))
        Ainakin omalla kohdallani hunksi ottaa palstalta ja tajunnastani juuri sen tilan, minkä hänelle annan. Eikä kukaan pakota minua lukemaan, vastaamaan vielä vähemmän.

        Sähän kiirehdit nytkin kirjoittamaan hänestä :-))


      • demeter1
        etkö itse huomaa kirjoitti:

        Sähän kiirehdit nytkin kirjoittamaan hänestä :-))

        No kun koneella satuin olemaan ja aihe on mielenkiintoinen..))


      • Eufrosyne 10
        demeter1 kirjoitti:

        No kun koneella satuin olemaan ja aihe on mielenkiintoinen..))

        Oletko sitä mieltä että hunksini on mielenkiintoinen?
        Miksi muuten luulit että viittasin sinuun ?
        Oletko sinäkin uskonut sen höpinöihin? jos olet niin tervetuloa jonon hännille.


      • i like you
        Eufrosyne 10 kirjoitti:

        Oletko sitä mieltä että hunksini on mielenkiintoinen?
        Miksi muuten luulit että viittasin sinuun ?
        Oletko sinäkin uskonut sen höpinöihin? jos olet niin tervetuloa jonon hännille.

        :))) hyvin oivallettu.


      • demeter1
        i like you kirjoitti:

        :))) hyvin oivallettu.

        No en minä itseeni olisi muuten soveltanut, mutta kun satuin tänään keskustelmaan hunksin kanssa enemmän kuin yleensä, Eufrosyne 10.
        En muistanut, että hunksi on korvamerkitty..))

        Totta ihmeessä hunksi on mielenkiintoinen, haastava ja arvoituksellinen.
        En minä häneen "usko" , vaikka uskiskaheli kuulemma olenkin.
        Mitähän höpinöitä nyt tarkoitat ? Ja mitä jonoa, jonka hännille tarjosit paikkaa ?


    • kawe

      Aloitukseen voin vastata, että yksi minunkin yo-kaverini kuoli keväällä. Olimme saman kuukauden sisällä syntyneitä. Hänellä syöpä piti muutaman vuoden tauon ja iski kuolettavasti, eli pari kuukautta ja sillä selvä. Veljeni ehti olla vajaan kuukauden sairaalassa reilu vuosi sitten., syöpä hänelläkin.

      Tuosta lakista käydään kovin usein halventavaa debaattia, kyse on valinnoista ei sen kummempaa. Lukio antaa hyvän pohjan yliopistoon ja kirjoittamaan hyviä esseitä, niiden tekemistä treenattiin ym.........

      • Ylioppilaslakista...........

        Lukio antaa lisäksi onellekin nuorelle lisää miettimisaikaa mille haluaisia alkaa "isona".


      • 1943
        lusiinana kirjoitti:

        Ylioppilaslakista...........

        Lukio antaa lisäksi onellekin nuorelle lisää miettimisaikaa mille haluaisia alkaa "isona".

        Päivän lehdestä luin, että pelkällä yo-tutkinnolla työllistyy keskimääräistä paremmin. Lukiossa on mahdollisuus oppia monia kieliä edullisesti. Työnsaantiin vaikuttaa paljon asenne. Ehkä lukion käyneet ovat tottuneet tekemään työtä eli asennoitumaan myönteisesti omaan aktiivisuuteen.


      • 1943 kirjoitti:

        Päivän lehdestä luin, että pelkällä yo-tutkinnolla työllistyy keskimääräistä paremmin. Lukiossa on mahdollisuus oppia monia kieliä edullisesti. Työnsaantiin vaikuttaa paljon asenne. Ehkä lukion käyneet ovat tottuneet tekemään työtä eli asennoitumaan myönteisesti omaan aktiivisuuteen.

        Juu, minäkin kuuntelin myös autossa radiosta tuosta.

        Ainakin omien kakaroideni kohdalla voin sanoa jotta hyvää teki kolme-neljä vuotta ylä-asteen jälkeen käyd vielä lukiota. Kerkesi vähän aikuistua ennen kun piti päättää mille alallle ainakin alkuun hakeutuu.


    • Sattuuhan noita.

      Ensimmäinen yo-kavereistani kuoli jo pari vuotta myöhemmin oman käden kautta, ja esimerkiksi kun käyn vanhempieni haudalla - kuolivat kohta neljännesvuosisata sitten - viereisessä haudassa on samaan aikaan kuollut yo-kaverini...

      • 1943

        Meistä kaksi kuoli opiskeluaikana oman käden kautta. Äitini hautajaisissa huomiotani kiinnitti edessäni olevien seppelenauhojen tekstit. Olin nähnyt lipun puolitangossa yhden opiskelutoverini kotona ja ajattelin, että hänenkin omaisiaan on kuollut. Nauhat kertoivat, että vainaja oli opiskelutoverini. Siitä on 31 vuotta.


      • 1943 kirjoitti:

        Meistä kaksi kuoli opiskeluaikana oman käden kautta. Äitini hautajaisissa huomiotani kiinnitti edessäni olevien seppelenauhojen tekstit. Olin nähnyt lipun puolitangossa yhden opiskelutoverini kotona ja ajattelin, että hänenkin omaisiaan on kuollut. Nauhat kertoivat, että vainaja oli opiskelutoverini. Siitä on 31 vuotta.

        Sivuhuomautuksena, kommentistani varmasti huomaa etten ole mitenkään innokas pitämään yhteyksiä vanhoihin opiskelu- tai työkavereihin. Ystäväpiirini on hyvin pieni ja olen aina pyrkinyt pitämään sen sellaisena, ystävystyminen kanssani on pitkä prosessi. Johonkin naamakirjaan tukeutumalla saisi varmasti paljon nykyistä paremmat tiedot noiden menneiden tuttavuuksien nykyisistä elämänvaiheista, mutta aitoa kiinnostusta siihen ei miulla ole.


      • 1943
        yohuuhkaja kirjoitti:

        Sivuhuomautuksena, kommentistani varmasti huomaa etten ole mitenkään innokas pitämään yhteyksiä vanhoihin opiskelu- tai työkavereihin. Ystäväpiirini on hyvin pieni ja olen aina pyrkinyt pitämään sen sellaisena, ystävystyminen kanssani on pitkä prosessi. Johonkin naamakirjaan tukeutumalla saisi varmasti paljon nykyistä paremmat tiedot noiden menneiden tuttavuuksien nykyisistä elämänvaiheista, mutta aitoa kiinnostusta siihen ei miulla ole.

        Oln toiminut kokoonkutsujana. Yleensä pidän huolta ystävyyssuhteista. Aion lähettää suruvalittelut leskelle. En ole häntä koskaan tavannut, mutta mieltäni lämmittää, jos joku vieraskin muistaa. Esim. mieheni kuoltua ensirakkauteni lähetti vaimonsa kanssa suruvalittelut, vaikka emme mitään yhteyksiä ole pitäneet.


    • kawe

      Lisäisin vielä, luettuani ketjun.........
      Suru on jokaiselle henkilökohtainen prosessi, kun on surun aika se on käytävä läpi ja se vie oman aikansa - elämä jatkuu sitten taas............
      Jos joku väittää selviävänsä läheisten ihmisten menetyksistä surematta - olisiko kyynisyyttä tai etäisyyttä otettu jo ennalta. Kyllä se jotenkin eteen tulee - tunne ja itkukin -..........

      • 1943

        Itkenyt olen paljon, työ oli aikoinaan hyvä lääke. Noin kaksi vuotta on itse prosessi vienyt ja kaipaus jäänyt. Eli suruaikaa elän vieläkin, kokemus auttaa.


    • korppis*

      Kirjoitin ylioppilaaksi 34-vuotiaana. Vanhin luokkakaverini oli 50-vuotias ja nuorin 18-vuotias.

      Nuorin lähti ensimmäisenä, muista en tiedä missä elävät ja missä järjestyksessä jonot ovat harvenneet. Muistot heistä elävät kauniina.

    • Pirre*

      Joitain ikä/koulukavereita on kuulemma mennyt jo tuonilmaisiin, yhden huomasin kuolinilmoitusten kautta, muut on huhupuheitten kautta. Yo -lakki puuttuu, joten opiskelutovereista ei kohdallani voine puhuakaan.

      • Pirre*

        p.s. turhaa "kautta -toistoa, mutta hunksin on turha tarttua ohjeineen, jäi teksti tarkistamatta..


      • Sitä valkoista lakkia ei sitten minulla ole.
        Työssä monena sunnuntaiyönä joskus aamuneljän jälkeen kun tehtaan autioita käytäviä kävelin ja lukkojen takana olevista huoneista mahdollisia vikoja etsin, niin sattuipa jotenkin tulemaan mieleen, että näinköhän öitäni valvoisin jos olisi ollut mahdollista sinne oppikouluun aikanaan mennä.

        Ammattikoulusta meitä valmistui 19. Kolme on poistunut joukosta.
        Tavattiin viimeksi kun tuli 50 v valmistumisesta. Hauska oli nähdä. Joillakin oli mennyt hyvinkin, kaikilla ei niin loistavasti. Itse en ole osannut elää niinkuin viisaammat.

        Tekunkin luokkakokous oli. En mennyt sinne kun oli ravintolassa. Pieni ravintoloitten kanta-asiakasporukka näitä järjestää; yhdessä olin kauan sitten ja olipa tylsä tilaisuus. Keskinkertaista ruokaa kalliiseen hintaan, monet tärkeän näköisenä pönöttivät, sitten viinaa naamaan ja kun tanssi alkoi niin vierasta haukkana iskemään. Ei kiitos, ei ole minulle tuollainen.
        Harventunut on tämäkin joukko, numeroista en ole ajan tasalla.


      • 1943
        sitroen kirjoitti:

        Sitä valkoista lakkia ei sitten minulla ole.
        Työssä monena sunnuntaiyönä joskus aamuneljän jälkeen kun tehtaan autioita käytäviä kävelin ja lukkojen takana olevista huoneista mahdollisia vikoja etsin, niin sattuipa jotenkin tulemaan mieleen, että näinköhän öitäni valvoisin jos olisi ollut mahdollista sinne oppikouluun aikanaan mennä.

        Ammattikoulusta meitä valmistui 19. Kolme on poistunut joukosta.
        Tavattiin viimeksi kun tuli 50 v valmistumisesta. Hauska oli nähdä. Joillakin oli mennyt hyvinkin, kaikilla ei niin loistavasti. Itse en ole osannut elää niinkuin viisaammat.

        Tekunkin luokkakokous oli. En mennyt sinne kun oli ravintolassa. Pieni ravintoloitten kanta-asiakasporukka näitä järjestää; yhdessä olin kauan sitten ja olipa tylsä tilaisuus. Keskinkertaista ruokaa kalliiseen hintaan, monet tärkeän näköisenä pönöttivät, sitten viinaa naamaan ja kun tanssi alkoi niin vierasta haukkana iskemään. Ei kiitos, ei ole minulle tuollainen.
        Harventunut on tämäkin joukko, numeroista en ole ajan tasalla.

        Minusta ammattikoulu on arvostettava vaihtoehto. Elämänpolut poukkoilevat, ei kaikkea voi ennalta suunnitella. Tuosta tanssimisesta tuli mieleen ajat entiset. Paljon olen eri porukoissa käynyt tanssiravintoloissa. Melko vähän on ollut sellaisia tilaisuuksia, joissa oman pöydän miehet ovat ensin tanssittaneet pöydän naiset ja sitten menneet vieraisiin. Näitä miestyyppejä on ollut erilaisia. Jotkut ovat tanssitelleet näyttäviä nuoria naisia, jotkut taas pomoja, joista voisi olla työssä hyötyä. Riittipä noita tanssittajia minullekin, vaikka en mikään supersuosittu ole koskaan ollut. Mieheni olivat herrasmiehiä näissä tanssijutuissa. Esim. kurssilla tanssittivat kaikki kurssin naiset, sukujuhlissa muutkin kuin monen suosiossa olevat.


      • 1943 kirjoitti:

        Minusta ammattikoulu on arvostettava vaihtoehto. Elämänpolut poukkoilevat, ei kaikkea voi ennalta suunnitella. Tuosta tanssimisesta tuli mieleen ajat entiset. Paljon olen eri porukoissa käynyt tanssiravintoloissa. Melko vähän on ollut sellaisia tilaisuuksia, joissa oman pöydän miehet ovat ensin tanssittaneet pöydän naiset ja sitten menneet vieraisiin. Näitä miestyyppejä on ollut erilaisia. Jotkut ovat tanssitelleet näyttäviä nuoria naisia, jotkut taas pomoja, joista voisi olla työssä hyötyä. Riittipä noita tanssittajia minullekin, vaikka en mikään supersuosittu ole koskaan ollut. Mieheni olivat herrasmiehiä näissä tanssijutuissa. Esim. kurssilla tanssittivat kaikki kurssin naiset, sukujuhlissa muutkin kuin monen suosiossa olevat.

        Ammattikouluun on nykyisin vaikemapaa päästä kuin lukioon.


    • Liisa S.

      Luin ihmetellen ketjua, kun aloittajan puheeseen surusta
      ei kukaan mennyt mukaan, vaan takerruttiin ylioppilastutkintoon.

      Minusta surua on hyvä puhua pois, käsitellä täälläkin, - sillä se on kuitenkin varsinkin puolison menetyksen jälkeen yksi kaikkein raskaimmista tunteista elämässä.

      Olen sen myös itse juuri toisten kanssa keskustelemalla pystynyt kestämään, se ei katoa, mutta se muuttuu ajan kanssa helpommaksi. Kaipaus ei ikinä lopu.

      Minun koulukaupunkini on niin kaukana, osaksi vieraskielinenkin, sinne en ole monta kertaa matkustanut. Uuteen koulurakennukseen olen silloisen rehtorin kanssa tutustunut kyllä kauan sitten.
      Meitä kirjoitti vain 14, vaikka luokassamme ekalla oli 44 oppilasta, siihen aikaan monet jättivät keskikouluun sen opiskelunsa.
      Kun koulu täytti vuosia, saimme kutsun sinne, ja silloin monia siellä tapasinkin.
      Myös se kaupunki lähettää ajoittain kutsun takaisin sinne.
      Ei kyllä ole tullut ajankohtaiseksi lähteä katsomaan, tuskinpa siellä enää tuttuja sattumalta tapaisi.

      Eräs serkuistani kuoli keväällä, tehnyt pitkän päivätyön Helsingissä lastenlääkärinä, oikein hyvä lapsuudenystäväni kotini naapurista, uintikavereitani ja kissanhoitokavereitani,
      se kosketti kyllä, sai aivan sanattomaksi.
      ihminen on niin katoavainen olento, lyhyt on aikamme täällä.

      • 1943

        Olen havainnut, että edes näin iäkkäät eivät osaa puhua surusta asiallisesti, lyödään jopa leikiksi vakava asia. Lakataan myös pitämästä yhteyttä. Lienee inhimillistä, ei tiedetä, mitä tehdä. Meitä oli 41 tyttöä ja 40 poikaa, kun ikäluokkamme aloitti keskikoulun. Olen tavallaan paluumuuttaja ja asun 35 km:n päässä entisestä koulustani. Olen viime aikoina menettänyt monta elämääni läheisesti liittynyttä henkilöä. Suren, mutta samalla olen oppinut ajattelemaan asiaa poislähteneen kannalta. Esim. miesteni suhteen olisi ollut mahdollinen myös ikävämpi vaihtoehto.


      • 1943 kirjoitti:

        Olen havainnut, että edes näin iäkkäät eivät osaa puhua surusta asiallisesti, lyödään jopa leikiksi vakava asia. Lakataan myös pitämästä yhteyttä. Lienee inhimillistä, ei tiedetä, mitä tehdä. Meitä oli 41 tyttöä ja 40 poikaa, kun ikäluokkamme aloitti keskikoulun. Olen tavallaan paluumuuttaja ja asun 35 km:n päässä entisestä koulustani. Olen viime aikoina menettänyt monta elämääni läheisesti liittynyttä henkilöä. Suren, mutta samalla olen oppinut ajattelemaan asiaa poislähteneen kannalta. Esim. miesteni suhteen olisi ollut mahdollinen myös ikävämpi vaihtoehto.

        "1943"

        Se nyt vaan on sillä-lailla, että kaikki ihmiset eivät elä, kuten toiset ihmiset.
        Asennoitumiset elmämään ovat eri-laiset.
        Ja ikäkin on muuttanut luonnettaan, muuttamalla arvojaan ja mallinnuksiaan.
        Ennen sotia- ja sotien ajan lapsien jälkeen alkoi syntymään toisenlaisia lapsia.
        Monet heistä ovat jo 60 .
        Heidän kasvaessaan mullistui myös maailmansa, telkkarit, popit, Hipit, E-Pillerit...
        Joten en näe olevan kovinkaan fiksua arvostella heitä siitä, että heidän Empaattisuutensa kohdistuu toisin.
        H.


      • hunksz kirjoitti:

        "1943"

        Se nyt vaan on sillä-lailla, että kaikki ihmiset eivät elä, kuten toiset ihmiset.
        Asennoitumiset elmämään ovat eri-laiset.
        Ja ikäkin on muuttanut luonnettaan, muuttamalla arvojaan ja mallinnuksiaan.
        Ennen sotia- ja sotien ajan lapsien jälkeen alkoi syntymään toisenlaisia lapsia.
        Monet heistä ovat jo 60 .
        Heidän kasvaessaan mullistui myös maailmansa, telkkarit, popit, Hipit, E-Pillerit...
        Joten en näe olevan kovinkaan fiksua arvostella heitä siitä, että heidän Empaattisuutensa kohdistuu toisin.
        H.

        Joo...
        ...elämään...

        H.


      • 1943
        hunksz kirjoitti:

        "1943"

        Se nyt vaan on sillä-lailla, että kaikki ihmiset eivät elä, kuten toiset ihmiset.
        Asennoitumiset elmämään ovat eri-laiset.
        Ja ikäkin on muuttanut luonnettaan, muuttamalla arvojaan ja mallinnuksiaan.
        Ennen sotia- ja sotien ajan lapsien jälkeen alkoi syntymään toisenlaisia lapsia.
        Monet heistä ovat jo 60 .
        Heidän kasvaessaan mullistui myös maailmansa, telkkarit, popit, Hipit, E-Pillerit...
        Joten en näe olevan kovinkaan fiksua arvostella heitä siitä, että heidän Empaattisuutensa kohdistuu toisin.
        H.

        Kukahan se täällä oikein toisten arvostelun mestari on? Olen suvaitsevainen, mutta mitä ajatusten vaihtoa siitä syntyy, että kaikki ovat samaa mieltä? Toivon, ettei minun kirjoituksiani koettaisi niin, että haluaisin olla muita parempi. Tiedänhän minäkin paljon faktoja, olen elänyt luultavasti kauemmin kuin sinä. Joten elämänkokemustakin on karttunut.


      • Ylitse muiden
        1943 kirjoitti:

        Kukahan se täällä oikein toisten arvostelun mestari on? Olen suvaitsevainen, mutta mitä ajatusten vaihtoa siitä syntyy, että kaikki ovat samaa mieltä? Toivon, ettei minun kirjoituksiani koettaisi niin, että haluaisin olla muita parempi. Tiedänhän minäkin paljon faktoja, olen elänyt luultavasti kauemmin kuin sinä. Joten elämänkokemustakin on karttunut.

        Turha vakuutella H.lle että joku muukin kenties tietää jostain jotain. Hän kun tietää kaikesta kaiken ja vielä enemmänkin. Ja myöskin kertoo tietämyksensä täällä joka päivä aamusta iltaan. Amen.


    • toinen 1943

      Ei kai vaan Ypäjän kirkkoherra?

      • raskas elämä

      • toinen 1943

      • toinen 1943 kirjoitti:

        raskas elämä

        Nyt alan uskoa, että suruun voi kuolla. Rovasti Ahti oli s 1942, siis ei mitenkään vanha. Hänen anoppinsa oli kuollut 1988 autokolarissa. Lueskelin noita viestejä, joita oli hänelle kirjoitettu.

        Ahdistaa...

        En tunne tätä tapausta mutta joksus tuntuu jotta joillekin kasautuu kestämättömän paljon vaikeuksia.


      • puolustus pettää
        lusiinana kirjoitti:

        En tunne tätä tapausta mutta joksus tuntuu jotta joillekin kasautuu kestämättömän paljon vaikeuksia.

        Joidenkin pitää kestää vastoinkäymisiä raskaammasta päästä. Ihminen ei ole tunteeton kone ja elimistön puolustusmekanismit pettävät liiallisten vastoinkäymisten johdosta. Olen lukenut, että syöpä ja monet vakavat sairaudet voivat puhjeta suurissa henkisissä paineissa.


      • puolustus pettää kirjoitti:

        Joidenkin pitää kestää vastoinkäymisiä raskaammasta päästä. Ihminen ei ole tunteeton kone ja elimistön puolustusmekanismit pettävät liiallisten vastoinkäymisten johdosta. Olen lukenut, että syöpä ja monet vakavat sairaudet voivat puhjeta suurissa henkisissä paineissa.

        Aivan. Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Jos on jatkuva stressi ja paineet, elimistö minunkin lukemani mukaan saattaa reagoida sairastumalla esimerkiksi syöpään. Ja mikä hulluinta sairastuminen saattaa tulla ilmi vasta sitten kun stressi on jo helpottanut.

        Olen lukenut myös että sairastuminen on elimistön merkki siitä että pitää hidastaa tahtia. Jos ei muutoin ymmärrä pysähtyä, elimistö pakottaa pysähtymään. Ihminen kun ei ole kone.


      • lusiinana kirjoitti:

        Aivan. Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Jos on jatkuva stressi ja paineet, elimistö minunkin lukemani mukaan saattaa reagoida sairastumalla esimerkiksi syöpään. Ja mikä hulluinta sairastuminen saattaa tulla ilmi vasta sitten kun stressi on jo helpottanut.

        Olen lukenut myös että sairastuminen on elimistön merkki siitä että pitää hidastaa tahtia. Jos ei muutoin ymmärrä pysähtyä, elimistö pakottaa pysähtymään. Ihminen kun ei ole kone.

        Mitä syöpää itse sairastat?


      • ieiehjr
        korpikirjailija kirjoitti:

        Mitä syöpää itse sairastat?

        Mitä se sinulle kuuluu?


      • ieiehjr kirjoitti:

        Mitä se sinulle kuuluu?

        Ei tietty kuuluisi, mutta itse rintasyövän sairastaneena kiinnostuin, kun olet aktiivisti kirjoitellut syöpäpotilaat palstalle.


      • ieiehjr kirjoitti:

        Mitä se sinulle kuuluu?

        Heh, kiitos nikki ieiehjr, lämpimästi :).


      • korpikirjailija kirjoitti:

        Ei tietty kuuluisi, mutta itse rintasyövän sairastaneena kiinnostuin, kun olet aktiivisti kirjoitellut syöpäpotilaat palstalle.

        Äläs kuule jaksa, nytkö vasta kiinnostuit näiden vuosien jälkeen :)))))))))))


      • 1943
        puolustus pettää kirjoitti:

        Joidenkin pitää kestää vastoinkäymisiä raskaammasta päästä. Ihminen ei ole tunteeton kone ja elimistön puolustusmekanismit pettävät liiallisten vastoinkäymisten johdosta. Olen lukenut, että syöpä ja monet vakavat sairaudet voivat puhjeta suurissa henkisissä paineissa.

        Toisaalta olen omalla kohdallani todennut, että suru annoksittain auttaa kestämään. Äitini oli tosi lähellä kuolla ollessani 8-vuotias. Silloin minulle valkeni, että ihminen tosiaan voi häipyä eikä häntä koskaan enää tapaa. Ilokseni hän selviytyi hitaasti, mutta varmasti. Opin senkin, että toivoa on. Yhdessä sitten jaksoimme isäni sairastumisen. Yksin koin ensirakkauteni kariutumisen ja surin todella. En silloin arvannut, että koettelemus auttaisi myöhemmin elämässä. Luokkatoverini kohdalle osui niin suuri annos, ettei edes alan koulutuksen saanut kestänyt.


      • 1943 kirjoitti:

        Toisaalta olen omalla kohdallani todennut, että suru annoksittain auttaa kestämään. Äitini oli tosi lähellä kuolla ollessani 8-vuotias. Silloin minulle valkeni, että ihminen tosiaan voi häipyä eikä häntä koskaan enää tapaa. Ilokseni hän selviytyi hitaasti, mutta varmasti. Opin senkin, että toivoa on. Yhdessä sitten jaksoimme isäni sairastumisen. Yksin koin ensirakkauteni kariutumisen ja surin todella. En silloin arvannut, että koettelemus auttaisi myöhemmin elämässä. Luokkatoverini kohdalle osui niin suuri annos, ettei edes alan koulutuksen saanut kestänyt.

        Kyllähän elämään kuuluu ilot kuin surutkin. Joillekin ne kuitenkin kasaantuvat yhteen läjään ja silloin varmaan on vimat kovalla koetuksella ja uksokin jos sellaista on.

        Sanotaanhan kuitenkin et mikä ei tapa se vahvistaa.


      • ........
        lusiinana kirjoitti:

        Kyllähän elämään kuuluu ilot kuin surutkin. Joillekin ne kuitenkin kasaantuvat yhteen läjään ja silloin varmaan on vimat kovalla koetuksella ja uksokin jos sellaista on.

        Sanotaanhan kuitenkin et mikä ei tapa se vahvistaa.

        Joopa joo, "kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat".

        Miksi pitäisi elää elämänsä kärsien, vaikkei ole sika? Minusta se on idioottimainen ajatus.
        Kuin pitäisi alistua saadakseen, mitä.


      • ieiehjr
        lusiinana kirjoitti:

        Heh, kiitos nikki ieiehjr, lämpimästi :).

        ole hyvä!


      • ........ kirjoitti:

        Joopa joo, "kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat".

        Miksi pitäisi elää elämänsä kärsien, vaikkei ole sika? Minusta se on idioottimainen ajatus.
        Kuin pitäisi alistua saadakseen, mitä.

        No ehkä tuo "mikä ei tapa niin se vahvistaa" on tarkoitettu kuitenkin kannustukseksi ja tarkoittanee sitä että kun selviää vaikeista ajoista on taas jollain tapaa lujempi. Niinhän ennen wanhaan sanottiin et jos vaikka kaatui ja löi polvensa, mumma sanoi jotta siihen tulee lujempi kohta :).


      • Korppis*
        lusiinana kirjoitti:

        Äläs kuule jaksa, nytkö vasta kiinnostuit näiden vuosien jälkeen :)))))))))))

        Kirjoitit joku aika sitten minulle seuraavan kommentin:


        "Heh, sori en todellakaan koska en seuraa sinun kirjoitteluasi juurikaan enkä "sisäistä" sinun tarinoitasi ja taustojasi.Olet joka kerta kuin uusi tuttavuus ja tarinasi alkaa alusta, aihe kerrallaan :) "

        Sinun nikkisi vaihtuu kuin mustalaisen hevonen, joten en tunne sinua.


      • Korppis*
        ieiehjr kirjoitti:

        ole hyvä!

        Kun itse kysyy ja itse vastaa ei tule kinaa.


      • Lusiina
        Korppis* kirjoitti:

        Kirjoitit joku aika sitten minulle seuraavan kommentin:


        "Heh, sori en todellakaan koska en seuraa sinun kirjoitteluasi juurikaan enkä "sisäistä" sinun tarinoitasi ja taustojasi.Olet joka kerta kuin uusi tuttavuus ja tarinasi alkaa alusta, aihe kerrallaan :) "

        Sinun nikkisi vaihtuu kuin mustalaisen hevonen, joten en tunne sinua.

        Näytä tuntevan kun tarkoitushakuisesti roikut perässäni, täälläkin ;)


      • Lusiina
        Korppis* kirjoitti:

        Kun itse kysyy ja itse vastaa ei tule kinaa.

        Sama pasha, eri palsta. Valitettavasti nikki ieiehjr en ole minä.


      • 123456789.
        1943 kirjoitti:

        Toisaalta olen omalla kohdallani todennut, että suru annoksittain auttaa kestämään. Äitini oli tosi lähellä kuolla ollessani 8-vuotias. Silloin minulle valkeni, että ihminen tosiaan voi häipyä eikä häntä koskaan enää tapaa. Ilokseni hän selviytyi hitaasti, mutta varmasti. Opin senkin, että toivoa on. Yhdessä sitten jaksoimme isäni sairastumisen. Yksin koin ensirakkauteni kariutumisen ja surin todella. En silloin arvannut, että koettelemus auttaisi myöhemmin elämässä. Luokkatoverini kohdalle osui niin suuri annos, ettei edes alan koulutuksen saanut kestänyt.

        Voi voi ja voi


    • 9-16

      hunksz on oikeassa lähes kaikessa ainakin tässä.

      Ala-arvoiset keskustelut ovat toinen asia.

      • oikeassa on

        on on


    • kaipaava haavanl.

      Niin on, niin on, voi missä viivyt.

    • Mutta nyt ihmettelen

      ja olen huolestunut - missä on hunksz? Poissa jo monta päivää.

    • ralli 69

      Täällähän tuo näkyi olevan Nesterallissa jo keskiviikkona Ruuhimäessä aika-ajoa seuraamassa ihan vieressä.

    • Hyvinhän teitä on

      jäljellä mikäli tuo nikki "1943" on sama kuin syntymävuosi.

      Tuossa jo vuosia sitten,(noin kolme vuotta sitten, koska hänkin kuoli 64v)
      eräs ent. mies ope oli pitänyt kirjaa heidän luokkalaisten poikien kuolemisesta, joita oli ollut myös 16 hänen luokalla, ja jo ennen hänen kuolemaa, oli kuollut 10, ja vain yksi heistä olisi kuulemma tehnyt itsemurhan.

      Niin tuo ent. mies ope oli syntynyt 1946,
      ja montaa kuukautta ei kerinnyt nauttia lähes 40 vuoden "työstä" eläkettä,
      kun ahne oli ja meni tuuraamaan vielä ?, no olihan hänellä pitkät kesälomat ja kerkesi juoda muutakin kuin vettä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta

      Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri
      Kuopio
      14
      1392
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      28
      1265
    3. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      63
      1182
    4. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      11
      1062
    5. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      65
      1016
    6. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      27
      1005
    7. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      9
      993
    8. Kaupungin valtuuston yleisötilaisuus

      YouTubessa katsojia 76 Buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha
      Varkaus
      1
      980
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      30
      979
    10. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      6
      971
    Aihe