onko kuka lukenut uusinta Joyce-suomennosta, ja mahdollisesti vielä Saarikosken vanhaa, ja ollako näistä jotkinn sanottavaa?
Olen itse lukenut aikoinani tuon Saarikosken sumennoksen, enkä tietenkään kieliä taitamattomana pysty suomennosta arvostelemaan, ja vaikeuksia se kuulemma on tuottanut taitavillekin.
Olen tässä mietiskellyt kannattaako tuohon uuteen uhrata aikaansa tai varojaan, sitä ei kirjastossakaan ollut, ainoastaan tuo vanha. Tietenkin sen voi vaikka kauko-lainata, mutta ei ehdi ehkä laina-ajassa lukea. Siinähän on vielä pienemmän romaanin verran selityksiä, mitä sitten selitetään? Tietokirjoissahan tuollainen kyllä on tarpeellinen, mutta että romaanissa?!
Olen itse lukenut aikoinani tuon Saarikosken sumennoksen, enkä tietenkään kieliä taitamattomana pysty suomennosta arvostelemaan, ja vaikeuksia se kuulemma on tuottanut taitavillekin.
Olen tässä mietiskellyt kannattaako tuohon uuteen uhrata aikaansa tai varojaan, sitä ei kirjastossakaan ollut, ainoastaan tuo vanha. Tietenkin sen voi vaikka kauko-lainata, mutta ei ehdi ehkä laina-ajassa lukea. Siinähän on vielä pienemmän romaanin verran selityksiä, mitä sitten selitetään? Tietokirjoissahan tuollainen kyllä on tarpeellinen, mutta että romaanissa?!
Vastaukset 3
Vanhimmat
.......... no en kyllä ole lukenut tätä uusinta Jouce-suomennosta, katselin sitä kerran kirjakaupassa, mutta en sitten kuitenkaan ostanut.
Ai kirjastossa ei ole.
Outoa.
Se Saarikosken vanha on kyllä mielestäni kiva lukea,
siinä on jotenkin se
sanojen rytmitys
hyvin hienorakeista ja nautittavaa.
Katselitteko muuten kun tuli telkasta se
Stephen Fry juttu ihan tässä äskön, jossa söivät niitä munuaisia ja
aivan mahtava pätkä oli se.
Nautinnollista kerrassaan.
Miksei suomalaiset kirjallisuusjutut yllä sillä tavalla
yhtään mihinkään,
siis minun mielestäni eivät yllä.
Vai olisiko esimerkkejä Teillä antaa ?
Jouce
jou !
Kyllä vaan, katsoin Fryn jutun. Voimallista kirjallisuuden ylistystä kerrassaan! Ajattelin, että jos joku kaipaisi rohkaisua Joycen tiilliskiveen tarttumisessa, niin siinä sitä olisi.
Meillä tosiaan vähän aneemista tuohon verrattuna. Muistan jopa PP Peteluksen parodioinee Timo Hämäläisen Lukulamppua: Timo nököttää rillipäisenä tuolissaan ja tavaa mutisten jonkun kirjan takakantta.