Perintö lapsenlapsille

No ei kyllä ole mitenkään selvä.

"Et voi mitenkään määrätä lastesi lakiosan käyttöä. Lapsesi voivat sen rajata tulevilta puolisoiltaan kuoleman tai eron varalta tekemällä avioehtosopimuksen. Tällä tavoin tehdyllä sopimuksella voidaan aviopuolison avio-oikeus omaisuuteen rajata halutulla tavalla."

Ensinnäkään aloittaja ei halua rajoittaa lastensa puolisoiden avio-oikeutta häneltä tulleeseen perintöön, vaan lastenlastensa.

Ja toiseksi tuollainen lauseke voidaan totta kai aivan hyvin laittaa testamenttiin ja se on täysin pätevä. Erittäin monet tekevät noin ja vielä ennen kuin mistään puolisoista on tietoakaan. Se on täysin järkevää suunnittelua ja on voimassa vaikka puolisoilla ei olisi avioehtoa.

Noin voidaan kätevästi taata tietyn omaisuuden säilyminen suvussa.

Mikähän to "liki" on tuossa nimimerkissäsi? Olet joskus dokannut oikeustieteen opiskelijoiden kanssa samassa baarissa?

Ja muuten, kyllä se perintövero todellakin voi olla huomattavastikin pienempi kun perijöitä onkin kuusi eikä kaksi. Ei tietenkään prosentuaalisesti, mutta tuskin aloittaja niin tyhmä on että niin luuleekaan. Vaan sen perintöveron määrä jää pienemmäksi.

Ei ole selvää kirjoitti:

No ei kyllä ole mitenkään selvä.

"Et voi mitenkään määrätä lastesi lakiosan käyttöä. Lapsesi voivat sen rajata tulevilta puolisoiltaan kuoleman tai eron varalta tekemällä avioehtosopimuksen. Tällä tavoin tehdyllä sopimuksella voidaan aviopuolison avio-oikeus omaisuuteen rajata halutulla tavalla."

Ensinnäkään aloittaja ei halua rajoittaa lastensa puolisoiden avio-oikeutta häneltä tulleeseen perintöön, vaan lastenlastensa.

Ja toiseksi tuollainen lauseke voidaan totta kai aivan hyvin laittaa testamenttiin ja se on täysin pätevä. Erittäin monet tekevät noin ja vielä ennen kuin mistään puolisoista on tietoakaan. Se on täysin järkevää suunnittelua ja on voimassa vaikka puolisoilla ei olisi avioehtoa.

Noin voidaan kätevästi taata tietyn omaisuuden säilyminen suvussa.

Mikähän to "liki" on tuossa nimimerkissäsi? Olet joskus dokannut oikeustieteen opiskelijoiden kanssa samassa baarissa?

Ja muuten, kyllä se perintövero todellakin voi olla huomattavastikin pienempi kun perijöitä onkin kuusi eikä kaksi. Ei tietenkään prosentuaalisesti, mutta tuskin aloittaja niin tyhmä on että niin luuleekaan. Vaan sen perintöveron määrä jää pienemmäksi.

Lue lisää

Eikö perintövero ole aika paljonkin pienempi niin prosentuaalisesti kuin absoluuttisesti sillä jokainen saa peria 20 tonnia verotta ja vasta sen ylimenevältä osalta aletaan verottamaan?

Neuvoja kyselevä kirjoitti:

Eikö perintövero ole aika paljonkin pienempi niin prosentuaalisesti kuin absoluuttisesti sillä jokainen saa peria 20 tonnia verotta ja vasta sen ylimenevältä osalta aletaan verottamaan?

Lue lisää

Kyllä on pienempi. "likilakimies" kirjoittaa aika lailla puutaheinää.

Haluamasi testamentti on helppo laatia maallikonkin. Avio-oikeuden poissulkeminen onnistuu esim. seuraavalla lauseella:
"Testamentin saajien aviopuolisot eivat saa avio-oikeutta testamentin saajille tällä
testamentilla tulevaan omaisuuteen tai sen tuottoon"

"Siihen tetamenttiin voidaan siis kyllä merkitä tahtosi, että antamasi omaisuus säilyy vain lapsenlastesi hallinnassa. Tälläisenään se ei kylläkään vielä merkkaa juurikaan yhtään mitään. Tuon pystyy kiertämään niin helposti, että ei paljon hyödytä ketään."

Älä jaksa jauhaa paskaa. Testamentissa oleva avio-oikeuden poissulkeva määräys on niin alkeiden perusteisiin kuuluva asia, että jokainen wannabe-lakimieskin sen tuntee. Sehän on avio-ehtoa "vahvempi" jo senkin takia, ettei osituksen sovittelu voi tuoda tälläistä VO-omaisuutta AO-omaisuudeksi

"Siihen tetamenttiin voidaan siis kyllä merkitä tahtosi, että antamasi omaisuus säilyy vain lapsenlastesi hallinnassa. Tälläisenään se ei kylläkään vielä merkkaa juurikaan yhtään mitään. Tuon pystyy kiertämään niin helposti, että ei paljon hyödytä ketään"

Kun testamenttiin kirjoitetaan selvästi, että lastenlasten aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta testamentilla saatuun omaisuuteen, sen tuottoon tai sen tilalle tulevaan omaisuuteen, niin millä tämä sinun mielestäsi voidaan kiertää?

Totta kai avioehto on erittäin tärkeä, mutta sitä kun vaan eivät kaikki pariskunnat ikävä kyllä tee. Ja sitten tulee avioero ja toisen perintönä saama, arvokas saaristohuvila lasketaankin mukaan omaisuuteen ja on osituksen kohteena. Tulee kallis paukku.

Tuollainen ehto on kun on testamentissa, niin yksiselitteisesti tuollaista omaisuutta, johon puolisolla ei ole avio-oikeutta, ei oteta osituksessa mitenkään huomioon. On kuin tuota omaisuutta ei olisikaan.

Jokainen järkevä vanhempi ja isovanhempi laittaa tuollaisen ehdon testamenttiinsa, sillä toisinkuin väität sillä todellakin on suuri merkitys, ja se voi säästää monelta murheelta.

Lisää "kurkkuharjaa": "Kaikista helponta on sitten aikanaan heidän itse tehdä avioehto, jolla rajata tulevien puolisoiden avio-oikeus tästä omaisuudesta."
Avioehdon tekevät kihlakumppanit/puolisot keskenään, siis molempien hyväksymänä. Ehkä luetun ymmärrykseni krakasi, kun luin tarkoittaneesi ko. perinnön saajia.

Tässäpä jälleen esimerkki oivasta diletantista, joita tänne silloin tällöin tupsahtaa. [Sivistyssanakirja: "diletantti us. (halventava) (epäpätevä) harrastelija."]

>>Prosenttuaalisesti vero ei ole siis pienempi, mutta tässä menettelyssä jää pois vero jonka lapsesi maksaisivat ensin ja sitten kun heidät perisi heidän lapsensa niin he maksaisivat uudestaan veron.
Ymmärretty?>Et voi mitenkään määrätä lastesi lakiosan käyttöä. Lapsesi voivat sen rajata tulevilta puolisoiltaan kuoleman tai eron varalta tekemällä avioehtosopimuksen. Tällä tavoin tehdyllä sopimuksella voidaan aviopuolison avio-oikeus omaisuuteen rajata halutulla tavalla.
Tämäkin siis lienee nyt selvä, vai?>Siihen tetamenttiin voidaan siis kyllä merkitä tahtosi, että antamasi omaisuus säilyy vain lapsenlastesi hallinnassa. // Ja jos aloittaja haluaa perehtyä syvemmin tämän asian saloihin niin hallintaoikeus ja omistusoikeustestamentit tullee parhaiten selväksi ihan asianajajan toimesta.

Jospa tuo "Likilakimies" jättäisi täysin asiantuntemattomat kommenttinsa sikseen. Mikä vimma on esiintyä "asiantuntijana", kun ei oikeasti ymmärrä asioista yhtään mitään, ja kehtaa vielä oikaisujen jälkeenkin esittää "asiantuntijaa".

***Hänhän voi vaikkapa myydä koko saamansa kiinteän perinnön. ***

Voi myydä ja siksi tuollaisissa testamenttimääräyksissä on yleensä muotoilu: ".. tai sen sijaan tulleeseen omaisuuteen::". Kauppahintakin jää silloin perijöiden puolisoiden avio-oikeuden ulkopuolelle. Ja veikkaisin, että lapsenlapsi on hyvin tyytyväinen isovanhempien tahtoon ainakin avioerotilanteissa ja miksei leskenäkin.

Avioliitossa molemmat omistavat oman omaisuutensa ja määräävät siitä yksin (poikkeuksena mm. puolisoiden yhteinen koti, jota ei voi toinen puoliso myydä ilman toisen lupaa, vaikka omistaisikin sen aivan yksin).

Avio-oikeus tai sen puuttuminen muuttuu merkitykselliseksi vasta sitten kun avioliitto päättyy. Se voi päättyä joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan.

Mitäpä luulet, kuinka paljon on niitä lapsenlapsia jotka tieten tahtoen avioerotilanteessa haluavat, että heidän isovanhemmaltaan peritty omaisuus (tai sen sijaan tullut omaisuus, jos omaisuus on jo myyty kuten hyvin voi olla) otetaan mukaan osituksessa, vaikka isovanhempi on testamentillaan määrännyt että puolisolla ei ole avio-oikeutta? Kauan saat etsiä ennen kuin sellaisen altruistin löydät.

Huomattavasti todennäköisempää on että lapsenlapsi pistää kädet ristiin ja kiittää hartaasti kaukonäköistä isovanhempaansa, joka ymmärsi suojata omaisuuden.

Realistisesti näin kirjoitti:

Avioliitossa molemmat omistavat oman omaisuutensa ja määräävät siitä yksin (poikkeuksena mm. puolisoiden yhteinen koti, jota ei voi toinen puoliso myydä ilman toisen lupaa, vaikka omistaisikin sen aivan yksin).

Avio-oikeus tai sen puuttuminen muuttuu merkitykselliseksi vasta sitten kun avioliitto päättyy. Se voi päättyä joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan.

Mitäpä luulet, kuinka paljon on niitä lapsenlapsia jotka tieten tahtoen avioerotilanteessa haluavat, että heidän isovanhemmaltaan peritty omaisuus (tai sen sijaan tullut omaisuus, jos omaisuus on jo myyty kuten hyvin voi olla) otetaan mukaan osituksessa, vaikka isovanhempi on testamentillaan määrännyt että puolisolla ei ole avio-oikeutta? Kauan saat etsiä ennen kuin sellaisen altruistin löydät.

Huomattavasti todennäköisempää on että lapsenlapsi pistää kädet ristiin ja kiittää hartaasti kaukonäköistä isovanhempaansa, joka ymmärsi suojata omaisuuden.

Lue lisää

"Huomattavasti todennäköisempää on että lapsenlapsi pistää kädet ristiin ja kiittää hartaasti kaukonäköistä isovanhempaansa, joka ymmärsi suojata omaisuuden."

Minä olen yksi heistä. Parikymppisenä nuorena miehenä oli aivan rakastunut ja kiire oli naimisiin. Vanhemmat, sisarukset, ystävät, isovanhemmat sanoivat ettei tuo hyvin pääty. Minä vastasin "ette ymmärrä rakkautta". Oikeassa olivat, viisi vuotta sitä kesti, neljä vuotta helvettiä. Riitaisa ero mutta onneksi ukkini oli tuollaisen ehdon testamenttiinsa pistänyt eikä puolisoni saanut siitä euroakaan.

Rahanmenetys ei niinkään olisi harmittanut vaan se että olisin joutunut antamaan valehtelevalle petturille. Onneksi liitossa ei ollut lapsia.

Sen sanon että aina kannattaa sulkea puoliso pois. Ei ole mitään syytä miksi näin ei tehtäisi, ei mitään.

Voitte vain kuvitella ahneen nartun ilmettä kun ei saanutkaan kunnon pottia vaan jäi nuolemaan näppejään...

"Toinen mielestäni aika kummallinen asia on tuo varautuminen eroamiseen jo ennen avioliittoa. Harvempi varmaan avioituu vain siksi, että eroaisi myöhemmin."

Ja palovakuutuksen ottaminen talolleen tarkoittaa että on varma siitä että talo palaa jossain vaiheessa ja luultavasti aikoo jopa itse aiheuttaa sen?

"Siinä olen kyllä täysin samaa mieltä tuon teidän mielenne niin kovasti pahoittaneen kanssa"

Ei täällä ole kukaan mieltään pahoittanut millään tavalla.Olemme ainoastaan puuttuneet kirjoitukseen, jossa (vieläpä varsin itsevarmasti ja töykeästi, besserwisser-otteella) annetaan 100 % väärää informaatiota.

"että päättäköön jokainen itse miten käyttää tai suojaa omaisuutensa. Oli se sitten peritty tai ei"

Jokainen saa toki olla aivan mitä mieltä haluaa. Tämä on kuitenkin lakipalsta ja täällä on järkevää kommentoidan asioita vain ja ainoastaan sen perusteella, mitä Suomen laki asiasta sanoo. Ihmissuhdepalstat ovat aivan toisaalla ja sinne voi rauhassa kirjoitella jokainen mielipiteitään siitä miten asioiden pitäisi olla jos hän saisi päättää.

Fakta kun nyt vaan on että testamentissaan voi pätevästi määrätä että testamentinsaajien puolisoilla ei ole avio-oikeutta perittyyn omaisuuteen. Se, että joku täällä kärkkäästi väitti aivan muuta, oli siis syytä oikaista.

Voi hyvänen aika mitä nillitystä. Eihän sillä testamentilla nyt pelkästään avioeroa ajatella vaan mm kuolemaa.
En minä halua että suvulta tuleva perintö kuollessani valuu mieheni lapsille ja heidän äidilleen vaan haluan omaisuuteni menevän omille lapsilleni ja minun sukuun.
Näin ollen testamentissamme on myös kohta että entisillä puolisoilla ei ole mitään oikeutta omaisuuteen siinäkään tapauksessa että myös rintaperillisemme kuolee eikä heille ole lapsia siunaantunut.

Ja samalla tavoin olemme määränneet testamenttiimme myös tuon kohdan ettei lastemme puolisoilla ole missään tapauksessa oikeutta meiltä tulevaan omaisuuteen, siitä saatuun tuottoon jne..

Myös avioehto meillä on koska omaisuutemme on niin epätasapainossa että haluan turvata jo hankitun omaisuuteni juurikin omille lapsilleni kun minusta aika jättää..

""Ei ole selvää" pitää siis avioliittoa samankaltaisena kun palovakuutuksen ottamista."

En pidä enkä ole missään vaiheessa tällaista väittänyt. Mutta oli kai turha toivoa että tämä menisi sinulle perille. Sinulle on tärkeämpää päästä heittämään täysin alatyylisiä lauseita joilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Yritän selventää. Analogia palovakuutuksen ja avioehdon välillä ei itse asiassa ole mitenkään kaukaa haettu. Molemmat ovat viisasta varautumista asiaan, jota kukaan ei missään nimessä toivo eikä halua, vaan nimenomaan kovasti toivoo että tuota asiakirjaa ei koskaan elämässään tule tarvitsemaan.

Niin kauan kuin avioliitto sujuu, avioehto on paperi jolla ei ole mitään merkitystä ja joka ei näy arkielämässä yhtään mitenkään.

Asioita ikävä kyllä elämssä tapahtuu myös sellaisia joita ihminen ei toivo eikä halua. Niihin valmistautuminen ei ole ylivarovaisuutta ja pirun manaamista seinälle, vaan viisautta. Viisautta on myös että niihin varatuu vaikkapa isoisä joka aikoo jättää lapsenlapselleen perinnöksi ehkä vuosikymmeniäkin suvussa ollutta arvokasta omaisuutta.

Eikä tämä palsta tietenkään korvaa lakimiehen neuvoja, eihän kukaan täysijärkinen sellaista luulekaan. Mutta ei täällä silti anneta puhua täysin puuta heinää, vaan siihen puututaan, mikä on täysin oikein.

Ei ole selvää kirjoitti:

""Ei ole selvää" pitää siis avioliittoa samankaltaisena kun palovakuutuksen ottamista."

En pidä enkä ole missään vaiheessa tällaista väittänyt. Mutta oli kai turha toivoa että tämä menisi sinulle perille. Sinulle on tärkeämpää päästä heittämään täysin alatyylisiä lauseita joilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Yritän selventää. Analogia palovakuutuksen ja avioehdon välillä ei itse asiassa ole mitenkään kaukaa haettu. Molemmat ovat viisasta varautumista asiaan, jota kukaan ei missään nimessä toivo eikä halua, vaan nimenomaan kovasti toivoo että tuota asiakirjaa ei koskaan elämässään tule tarvitsemaan.

Niin kauan kuin avioliitto sujuu, avioehto on paperi jolla ei ole mitään merkitystä ja joka ei näy arkielämässä yhtään mitenkään.

Asioita ikävä kyllä elämssä tapahtuu myös sellaisia joita ihminen ei toivo eikä halua. Niihin valmistautuminen ei ole ylivarovaisuutta ja pirun manaamista seinälle, vaan viisautta. Viisautta on myös että niihin varatuu vaikkapa isoisä joka aikoo jättää lapsenlapselleen perinnöksi ehkä vuosikymmeniäkin suvussa ollutta arvokasta omaisuutta.

Eikä tämä palsta tietenkään korvaa lakimiehen neuvoja, eihän kukaan täysijärkinen sellaista luulekaan. Mutta ei täällä silti anneta puhua täysin puuta heinää, vaan siihen puututaan, mikä on täysin oikein.

Lue lisää

> Molemmat ovat viisasta varautumista asiaan, jota kukaan ei missään nimessä toivo eikä halua, vaan nimenomaan kovasti toivoo että tuota asiakirjaa ei koskaan elämässään tule tarvitsemaan.

Avioliitto päättyy aina eroon tai vähintään toisen puolison kuolemaan. Onnellisia loppuja ei ole. Siksi toive, että avioehtoa ei koskaan tarvittaisi, on aika epärealistinen.

Pseudofilosofi kirjoitti:

> Molemmat ovat viisasta varautumista asiaan, jota kukaan ei missään nimessä toivo eikä halua, vaan nimenomaan kovasti toivoo että tuota asiakirjaa ei koskaan elämässään tule tarvitsemaan.

Avioliitto päättyy aina eroon tai vähintään toisen puolison kuolemaan. Onnellisia loppuja ei ole. Siksi toive, että avioehtoa ei koskaan tarvittaisi, on aika epärealistinen.

Lue lisää

Riippuu tietysti paljolti tilanteesta, mutta sitli voisi sanoa että avioehdon merkitys on usein huomattavasti vähäisempi silloin kun avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan.

Jossain tilanteissa, esim. silloin kun kuolleella ei ole rintaperillisiä, ja hän on huomattavasti leskeä varakkaampi, avioehdosta on jopa selkeää haittaa. Leski perii ilman rintaperillisiä kuolleen joka tapauksessa, mutta kun parilla on avioehto hän ei saa mitään tasinkona vaan maksaa perintöveroa huomattavasti enemmän kuin muuten maksaisi.

Avioehtoonhan usein nimenomaan laitetaan lauseke että se ei ole edes voimassa kun liitto päättyy kuolemaan, ja tuo on oikeudessakin todettu lailliseksi.

Vähän opastusta sasullekin:

Nyt po. testamenttimääräyksellä ei pyritä rajoittamaan testamentinsaajan määräysoikeutta perittyyn omaisuuteen, vaan tuomaan hänelle vastoinkäymisten (avioero) varalta omaisuuden turvaa. Siinä mielessä vertaus palovakuutukseen on osuva.

Testamentinsaajahan voi halutessaan vaikkapa lahjoittaa perimänsä omaisuuden puolisolleen - tai kuluttaa sen puolisonsa kanssa maailmanympärimatkaan. Mitään estettä tällaiseen testamentti ei aseta. Testamentinsaajalla on täysi oikeus menetellä asiassa mielensä mukaan.

Jos puolisoilla ei ole keskinäistä avioehtoa, sen aikaan saaminen siinä vaiheessa, kun avioero ehkä näyttää todennäköiseltä, tuskin onnistuu, avioehto kun vaatii molempien hyväksymisen. Kaukaa viisas vanhempi ottaa tällaisenkin mahdollisuuden huomioon. Välien rikkoutumisesta miniään/vävyyn testaattorin ei tarvitse huolta kantaa, testamentista kun testaattorin eläessä ei tarvitse kenellekään hiiskua.

***Likiluki kirjoitti " Et voi mitenkään määrätä lastesi lakiosan käyttöä. Lapsesi voivat sen rajata tulevilta puolisoiltaan kuoleman tai eron varalta tekemällä avioehtosopimuksen."
Tuossa mennyt näköjään sekaisin lapset ja lap.lapset. Muutenhan tuo taitaa pitää paikkansa, vai?***

Ei pidä paikkaansa lastenkaan eikä ylipäätään kenenkään testamentinsaajan osalta. Testaattori saa kaikkien mahdollisten testamentinsaajien osalta kirjoittaa testamentiinsa tuollaisen määräyksen. Vastaavan ehdon saa nykyään kirjoittaa myös henkivakuutuksen edunsaajamääräykseen. Avioliittolakiin tuli tätä koskeva muutos vuonna 2010.