nöyränä sen otan vastaan
pikkulapsen orvon lailla
vastausta olen vailla.
Minne joutuu sielu täältä
lähtiessään pallon päältä
joutuuko se aikaan uuteen
kauas kylmään avaruuteen.
Tuhat kertaa tuhat vuotta
harhailen mä yksin suotta
odottaen pelastusta
vailla toisen kosketusta.
Ehkä löytyy taivaan talo
ikkunoista loistaa valo
huoneet täynnä kaatuneita
kauan sitten maatuneita.
Talon takaa, luota pellon
äänen kuulen vaskikellon
houkuttaa mua mukaan ääni
sävelet sen täyttää pääni.
Vaskikello hohtaa tulta
kiiltelee kuin sula kulta
outo sointu kellonkielen
harhaan johtaa ihmismielen.
On kello kiivaan Ajan Herran
mukaansa hän ottaa kerran
vangitsee näin sielun aran
omakseen saa piruparan.
Mä ikuisuuden vietän täällä
kylmässä ja tyhjän päällä
asuntona taivaan talo
ravintona pelkkä valo.
Mut uudelleen taas joskus palaan
menneisyyden tarkoin salaan
aloitan näin uuden laulun
maali täyttää tyhjän taulun.
Kun kurittaa näin Luoja lastaan
43
865
Vastaukset
- myötäeläjä....
Kuinka sinä voit? Toivottavasti hyvin.
- demeter1
Taas veret seisauttava runo. Kiitos. Ihanko eilen runoketjussa kaipailtiin menneisyyden miestä ? Katsottiin, etteivät Leino & kumppanit olleet mitään...
Mutta tuo sisältö vetää tietysti vakavaksi. Ei osaa kuin hiljaa toivoa, että kuorma ei olisi liian raskas kantaa. Jos myötämieli ja lämpimät ajatukset mitään vaikuttavat, niitä saa menneisyyden mies varmasti muiltakin kuin minulta. - aseistariisuttu
Olen mies, joka aina silloin tällöin käy täällä palstalla puskista "heittämässä" - en nyt sanoisi ilkeyksiä, mutta puolihumoristisia ja ehkä joskus asiattomiakin kommentteja.
Tämä jää rauhaan. Riisui aseista. - 12345...
Mielestäni et ole niin erikoinen että et tätä olisi voinut laittaa jo olevaan runo aloitukseen.
- meeriamanda
No mutta.... onhan täällä palstalla tilaa useammallekin runosivulle, miksi noin kielteisesti asennoidut?
Toivotan "mies menneisyydestä" sinulle niin hyviä vointeja kun on mahdollista. - pnel.
Jo vain on erikoinen, on oma, ja liikuttava. Kun muistaa kaikki ennenkin tänne lahjaksi annetut runot, ei voi kuin ihailla, kuinka kauniisti aloittajalla on kyky kirjoittaa.
Miksei olla kiitollisia, että palsalle saadaan mietoksia nostattavaa antia. Itsekin haluaisin aloitukseen sanoa jotain, mutta nyt tuntuu, ettei pysty.
Yhdyn Demeterin sanomaan. - 54321.....
ai siihen kopiointi ketjuun vai?
Aito alkuperäinen on aivan eri juttu kun toiselta kopioitu. - aamunvirkku
54321..... kirjoitti:
ai siihen kopiointi ketjuun vai?
Aito alkuperäinen on aivan eri juttu kun toiselta kopioitu.Niin on, vaan missä on sinun aito ja alkuperäinen runosi ..54321...?
Kopioidutkin ovat runoilijoiden teoksista, etkö hallitse kopiontiakaan? - etsivä löytää
aamunvirkku kirjoitti:
Niin on, vaan missä on sinun aito ja alkuperäinen runosi ..54321...?
Kopioidutkin ovat runoilijoiden teoksista, etkö hallitse kopiontiakaan?niin, siinä sinulle pohtimista, yritä etsiä, tehän täällä tunnutte jo pilkun paikasta tuntevan kuka on kirjoittja
- ei aikaa sinulle
etsivä löytää kirjoitti:
niin, siinä sinulle pohtimista, yritä etsiä, tehän täällä tunnutte jo pilkun paikasta tuntevan kuka on kirjoittja
Hehhe hee... pistä miieleesi se kans, ettet orpona joudu huuteleen kun ei ole ystäviäkään, ihanaa tuo kateutesi, nautinnollista.
Aloittaja, jos vain voisin
jatkoaikaa sulle soisin
Vaan en ole Herra Taivaan
joka päättää tuskat, vaivan
Riimitys on vaikeaa
harvoin hyvin irtoaa
näppylöiltä sanat oivat
jotka lohdun tuoda voivat
Kauas taivaan korkeuksiin
matkaamme, ja hyvä niin
Siellä tuoksuu leudot tuulet
enkelien laulun kuulet
Kukaan tuskin milloinkaan
suostuis tänne palaamaan
Uskon: siell’ on hyvä olla
Jumalien kartanolla
Mihin päätyy henkemme
sitä tuskin tiedämme
Jospa pieneen lapsoseen
erilaiseen, kaukaiseen?
Jännää, voisin vaikka olla
suuri harmaa Ajatollah?
Taikka lapsi iloinen
Schweyellien saarien?
Kunpa aina osaisimme
erilaista arvostaa
eikä suinkaan ajatella
- Ainut hyvä meidän maa!
Miehelle menneisyydestä, lämpimästi tervehtien
tmp- kylmätotuus
Kiitos runostasi "saimaantaka"!
Jos olisin ollut palstalla n. 5 vuotta sitten, niin olisin kiittänyt sinua jo silloin, mutta en ollut.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, niinhän sanotaan.
Toivottavasti kirjoitukseni tavoittaa sinut. - on.vieläkin.palstalla
kylmätotuus kirjoitti:
Kiitos runostasi "saimaantaka"!
Jos olisin ollut palstalla n. 5 vuotta sitten, niin olisin kiittänyt sinua jo silloin, mutta en ollut.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, niinhän sanotaan.
Toivottavasti kirjoitukseni tavoittaa sinut.saimaantaka=staka
- resupekka
Aurinko laskee illalla,
me istumme virran rannalla,
sinä toisella, minä toisella.
Siltaa ei ole virralla,
venhoa ei ole rannalla,
virran juoksu on vuolasta,
ylitse ei pääse uimalla.
Rannalla on niin kaunista,
enää en näe silmies katsetta.
Aurinko nousee aamulla
ja me istumme virran rannalla,
sinä toisella, minä toisella. Kun kuolo kolkuttaa, alkaa palstalla jolkuttaa.
koti-kiusattu kirjoitti:
Oliks sä heta ny pääsääntösest herttanen ja rakastettava ,semmone sirkeesilmä?
On uskomatonta kuinka nyt ollaan syränveriä myören turvoksissa ja ei oo kauan kun kaikki aloittajan runot teilattiin ja poistettiin palstalta. Sitä minä vaan takootin.
Minussa on pohojaasta suoruutta, ei perittyä vaan opittua.- ,,,,,
korpikirjailija kirjoitti:
On uskomatonta kuinka nyt ollaan syränveriä myören turvoksissa ja ei oo kauan kun kaikki aloittajan runot teilattiin ja poistettiin palstalta. Sitä minä vaan takootin.
Minussa on pohojaasta suoruutta, ei perittyä vaan opittua.Kukahan ne on teilannut ja poistellut. Ei varmasti moni meistä.
Miksi aina pitää itseään kehua? korpikirjailija kirjoitti:
On uskomatonta kuinka nyt ollaan syränveriä myören turvoksissa ja ei oo kauan kun kaikki aloittajan runot teilattiin ja poistettiin palstalta. Sitä minä vaan takootin.
Minussa on pohojaasta suoruutta, ei perittyä vaan opittua.Joskus ihmetellyt sitä pohjoista suoruutta ja rehellisyyttä ,tulee Isometsä mieleen.
Mun puolest saa runot olla ,ittekkin niit riimittelen,
Pikkasen enemän toi aloittaja sais osallistuu ketjuunsa.- pnel,
koti-kiusattu kirjoitti:
Joskus ihmetellyt sitä pohjoista suoruutta ja rehellisyyttä ,tulee Isometsä mieleen.
Mun puolest saa runot olla ,ittekkin niit riimittelen,
Pikkasen enemän toi aloittaja sais osallistuu ketjuunsa.Ei mikään ihme, jos ei tällaisessa ilmapiirissä vastaile. Muistini mukaan eräässä runossaan kertoikin väsymyksestään.
Minusta aloittajalla on harvinaisen soljuva sanojen sointu. Senhän ikävä kyllä tietää, mitä se herättää.
Toivon vastakin saavani lukea säkeitään. - Korppis*
koti-kiusattu kirjoitti:
Joskus ihmetellyt sitä pohjoista suoruutta ja rehellisyyttä ,tulee Isometsä mieleen.
Mun puolest saa runot olla ,ittekkin niit riimittelen,
Pikkasen enemän toi aloittaja sais osallistuu ketjuunsa.K/K@
Muistanet kun osallistuin ensimmäiseen mies menneisyydestä lopun
alkuaketjuun omilla runoillani minut teilattiin, että yritin tyrkyttää omia runojani ikään kuin olla parempi kuin mies menneisyydestä jne. Itkua väännettiin ja minua haukuttiin, siksi tiedän, että mies menneisyydestä osallistuu ketjuihin, mutta puskasta.
Eli tuo,,,, nimimerkki voisi olla mies menneisyydestä. - ,,,,,
Korppis* kirjoitti:
K/K@
Muistanet kun osallistuin ensimmäiseen mies menneisyydestä lopun
alkuaketjuun omilla runoillani minut teilattiin, että yritin tyrkyttää omia runojani ikään kuin olla parempi kuin mies menneisyydestä jne. Itkua väännettiin ja minua haukuttiin, siksi tiedän, että mies menneisyydestä osallistuu ketjuihin, mutta puskasta.
Eli tuo,,,, nimimerkki voisi olla mies menneisyydestä.Tiedät?
Vain luulet. - Korppis*
,,,,, kirjoitti:
Tiedät?
Vain luulet.Omaa ketjua pitää vartioida siis siinä paha missä mainitaan.
- ,, ,, ,,
Korppis* kirjoitti:
Omaa ketjua pitää vartioida siis siinä paha missä mainitaan.
Anna mun nauraa, pilkkuja on näppäimistö täynnänsä. Ei kai kukaan niin tollo ole, että antaa pilkun paikasta itsensä haistaa??
Ei olla tosikkoja, maailmassa on paljon mukavaa. Nyt hyvää ja rauhaisaa yötä! - Korppis*
,, ,, ,, kirjoitti:
Anna mun nauraa, pilkkuja on näppäimistö täynnänsä. Ei kai kukaan niin tollo ole, että antaa pilkun paikasta itsensä haistaa??
Ei olla tosikkoja, maailmassa on paljon mukavaa. Nyt hyvää ja rauhaisaa yötä!Voe, jotta kolottaa,
työntää ja vääntää ja nolottaa.
Polovee särkee, kylykeen koskee,
huimovvaa, pistän buranan poskeen.
Yötä! - ***
Korppis* kirjoitti:
Voe, jotta kolottaa,
työntää ja vääntää ja nolottaa.
Polovee särkee, kylykeen koskee,
huimovvaa, pistän buranan poskeen.
Yötä!Toivon mukaan Burana,
auttoi pulaan pahimpaan. - Korppis*
*** kirjoitti:
Toivon mukaan Burana,
auttoi pulaan pahimpaan.Ajatukseset muussa oli
syynä oli kirpputori.
Uni oli mieron tiellä
ajatukset jossain siellä.
Nukuin ilman buranaa
vaiva ei ollutkaan tarttuvaa.
Uusi päiväi, uudet kujeet tuo
Askeleeni vie aarteitteni luo.
Toivotan, hyvää päivän jatkoa ; )
- hmpf
Toiset meistä tietää kun on lähtö edessä, toiset eivät.
Onko helpompaa elää jos ei tiedä? Varmaankin. Silloin osaa elää sen viimeisen minuutinkin katsoen eteenpäin, ilolla, eikä suru asu rinnassa.
Voimaruttaus.Tässä iässä ei lähtöhetken tietämisellä ole minusta juurikaan merkitystä, ellei huoli ja vastuu rakkaasta lähimmäisestä paina mieltä, tai Se, ettei halua paljastaa asiaa rakkailleen.
Itse asiassa odotan suurella mielenkiinnolla lähtöä elämäni viimeiselle tutkimusmatkalle. Sain nähdä vilauksen mielettömän huikeista maisemista viime kerralla sairaalan teho-osastolla maatessani. Harmitti hetken aikaa, kun piti palata. Elämä maistuu kuitenkin ihan hyvältä, ja toivon saavani elää vielä monia aktiivisia vuosia.- hmpf
optimisti-orvokki kirjoitti:
Tässä iässä ei lähtöhetken tietämisellä ole minusta juurikaan merkitystä, ellei huoli ja vastuu rakkaasta lähimmäisestä paina mieltä, tai Se, ettei halua paljastaa asiaa rakkailleen.
Itse asiassa odotan suurella mielenkiinnolla lähtöä elämäni viimeiselle tutkimusmatkalle. Sain nähdä vilauksen mielettömän huikeista maisemista viime kerralla sairaalan teho-osastolla maatessani. Harmitti hetken aikaa, kun piti palata. Elämä maistuu kuitenkin ihan hyvältä, ja toivon saavani elää vielä monia aktiivisia vuosia.Kuulostaa ihanalta, kauniilta. Tuli mieleen iltarukous jonka lapset luki pieninä, se "levolle lasken, luojani jne..." siinäkin on sellainen luottavainen ote mitä ihailen monessa uskovaisessa. Etta tapahtukoon mitä vaan, se on varmasti mulle hyväksi. Monestihan elämässä on niin, että se on se taistelu kohtaloa vastaan joka väsyttää ja ahdistaa, eikä niinkään itse elämä. Kaikessa siis pääsee paljon helpommin jos myötäilee tuulta, eikä väkisin polje vastaan :)
Silti, uskon että kuoleman hyväksyminen on myötäilemistä johon vain harva pystyy. Sanoisin että olet etuoikeutettu koska sinulla on se taito :) Mua ahdistaa jo pelkkä ajatus että kuolisin. Joten laitan pääni puskaan ja leikin että olen kuolematon :) tekisin varmaan saman jos tietäisin että olisin kuolemaisillani. Kun en voisi muuta kuin polkea vastatuuleen, on parempi että unohtaa koko fillarin...
Mietin että se olisi hienoa jos omaisi sellaisen rauhan asian kanssa kuin sinä. Ja taas toisaalta, voikohan sellaista rauhaa saavuttaa ilman että käynyt kuoleman rajalla? Eli en taidakaan haluta sitä :)) - resupekka..runo
optimisti-orvokki kirjoitti:
Tässä iässä ei lähtöhetken tietämisellä ole minusta juurikaan merkitystä, ellei huoli ja vastuu rakkaasta lähimmäisestä paina mieltä, tai Se, ettei halua paljastaa asiaa rakkailleen.
Itse asiassa odotan suurella mielenkiinnolla lähtöä elämäni viimeiselle tutkimusmatkalle. Sain nähdä vilauksen mielettömän huikeista maisemista viime kerralla sairaalan teho-osastolla maatessani. Harmitti hetken aikaa, kun piti palata. Elämä maistuu kuitenkin ihan hyvältä, ja toivon saavani elää vielä monia aktiivisia vuosia.O-O
Kirjoituksestasi tuli mieleeni, kun mieheni oli teholla, täysin letkuissa ja tokkurassa. Yleensä hän ei ollut tyyppi, joka puhuu ja pussaa, vaan pikemminkin tyly, jopa tuskastui minulle. (ei hän sen takia teholle joutunut)
Silloin hän jotenkin tunnisti minut ja halasi, sanoi jopa rakastavansa minua. Sitten hän alkoi puhumaan "valkoisesta laivasta"! "Katso, tuolla se odottaa minua, mutta en minä sinne mene".? "Katso, etkö nää sitä"? En nähnyt, mutta varoitin;"älä mene sinne".
Tähän sopisi pieni runo.
Istun äärellä ikkunan,
kaukaisuuten tuijotan,
siellä on mennyt ja tuleva,
siellä on tuska ja onnela.
Vain hauras lasi ikkuna,
on kalterina vankilan,
jonka suojaksi tuskalta rakensin,
ja menneestä onnestani.
Läpi kalterien lasisten,
tuikkii taivaalta tähtöset,
se rikkoo hauraan suojani,
taas koen tuskan ja onnenkin. - O - O
resupekka..runo kirjoitti:
O-O
Kirjoituksestasi tuli mieleeni, kun mieheni oli teholla, täysin letkuissa ja tokkurassa. Yleensä hän ei ollut tyyppi, joka puhuu ja pussaa, vaan pikemminkin tyly, jopa tuskastui minulle. (ei hän sen takia teholle joutunut)
Silloin hän jotenkin tunnisti minut ja halasi, sanoi jopa rakastavansa minua. Sitten hän alkoi puhumaan "valkoisesta laivasta"! "Katso, tuolla se odottaa minua, mutta en minä sinne mene".? "Katso, etkö nää sitä"? En nähnyt, mutta varoitin;"älä mene sinne".
Tähän sopisi pieni runo.
Istun äärellä ikkunan,
kaukaisuuten tuijotan,
siellä on mennyt ja tuleva,
siellä on tuska ja onnela.
Vain hauras lasi ikkuna,
on kalterina vankilan,
jonka suojaksi tuskalta rakensin,
ja menneestä onnestani.
Läpi kalterien lasisten,
tuikkii taivaalta tähtöset,
se rikkoo hauraan suojani,
taas koen tuskan ja onnenkin.Iloitsen puolestasi. Sinä olet saanut rakastaa ja sinua on rakastettu.
Hyviä hetkiä syksyysi. - O - O
hmpf kirjoitti:
Kuulostaa ihanalta, kauniilta. Tuli mieleen iltarukous jonka lapset luki pieninä, se "levolle lasken, luojani jne..." siinäkin on sellainen luottavainen ote mitä ihailen monessa uskovaisessa. Etta tapahtukoon mitä vaan, se on varmasti mulle hyväksi. Monestihan elämässä on niin, että se on se taistelu kohtaloa vastaan joka väsyttää ja ahdistaa, eikä niinkään itse elämä. Kaikessa siis pääsee paljon helpommin jos myötäilee tuulta, eikä väkisin polje vastaan :)
Silti, uskon että kuoleman hyväksyminen on myötäilemistä johon vain harva pystyy. Sanoisin että olet etuoikeutettu koska sinulla on se taito :) Mua ahdistaa jo pelkkä ajatus että kuolisin. Joten laitan pääni puskaan ja leikin että olen kuolematon :) tekisin varmaan saman jos tietäisin että olisin kuolemaisillani. Kun en voisi muuta kuin polkea vastatuuleen, on parempi että unohtaa koko fillarin...
Mietin että se olisi hienoa jos omaisi sellaisen rauhan asian kanssa kuin sinä. Ja taas toisaalta, voikohan sellaista rauhaa saavuttaa ilman että käynyt kuoleman rajalla? Eli en taidakaan haluta sitä :))Luulen, ettei kuvaamaasi rauhaa voi saavuttaa, jos vastuu ja huoli taakse jäävästä rakkaasta tai useammastakin läheisestä painaa mieltä. Minä en enää ole vastuussa kenenkään muun elämästä.
Olen myös todennut, etten voisi kuvitella itselleni tapahtuvan mitään pahaa, koska olen aina ollut rehellinen, enkä ole tehnyt ainakaan tarkoituksella mitään pahaa kenellekään. - Uskonto ja sen kostouhkaukset ovat tuoneet pelkoja monen elämään.
Uskonnon nimissä on myös tehty paljon kamalia asioita. - Ainakin tällä hetkellä koen olevani sinut omaan näkemykseeni liittyvien kuvioiden kanssa. Tietoa ei ole... vielä. ;) - O - O
hmpf kirjoitti:
Kuulostaa ihanalta, kauniilta. Tuli mieleen iltarukous jonka lapset luki pieninä, se "levolle lasken, luojani jne..." siinäkin on sellainen luottavainen ote mitä ihailen monessa uskovaisessa. Etta tapahtukoon mitä vaan, se on varmasti mulle hyväksi. Monestihan elämässä on niin, että se on se taistelu kohtaloa vastaan joka väsyttää ja ahdistaa, eikä niinkään itse elämä. Kaikessa siis pääsee paljon helpommin jos myötäilee tuulta, eikä väkisin polje vastaan :)
Silti, uskon että kuoleman hyväksyminen on myötäilemistä johon vain harva pystyy. Sanoisin että olet etuoikeutettu koska sinulla on se taito :) Mua ahdistaa jo pelkkä ajatus että kuolisin. Joten laitan pääni puskaan ja leikin että olen kuolematon :) tekisin varmaan saman jos tietäisin että olisin kuolemaisillani. Kun en voisi muuta kuin polkea vastatuuleen, on parempi että unohtaa koko fillarin...
Mietin että se olisi hienoa jos omaisi sellaisen rauhan asian kanssa kuin sinä. Ja taas toisaalta, voikohan sellaista rauhaa saavuttaa ilman että käynyt kuoleman rajalla? Eli en taidakaan haluta sitä :))Ainakin purjehtijat hyödyntävät myös vastatuulen voimaa.
Eletään elämämme loppuun asti, eikä jäädä "makoilemaan" ennen aikojamme.
Maailmassa on paljon mukavia ja mielenkiintoisia asioita, ihmisiä, tekemistä ja kokemista. Valitaan välillä jotain uutta ja lepäillään välillä. Iloitaan siitä, että pakot vähenevät ikääntymisen myötä - ellemme itse aseta esteitä ja pakkoja itsellemme.
Meistä moni elää ihan suotta kuviteltujen pakkojen ja velvollisuuksien kehän sisällä. Miksi? - resupekka, runo
O - O kirjoitti:
Iloitsen puolestasi. Sinä olet saanut rakastaa ja sinua on rakastettu.
Hyviä hetkiä syksyysi.O-O
Älä iloitse, tai iloitse sittenkin puolestani, että sain kokea lapseni lasten syntymän ja heidän hoitamisen, joka edellytti muuttoa sieltä kotoa pois. Tämä oli kuitenkin tuon Jorvin tapahtuman jälkeen.
Onhan tässä mennyt aikaa, mutta entiseen kotiini en kaipaa, vaikka joskus vierailenkin siellä.
Onneksi pois on "valkeat laivat", toistaiseksi.
- lapin muija
Kiitos, kiitos menneisyyden miehelle . Ja monelle muullekkin runon taitajalle .
Mieli nöyrtyi ja kyyneleet virtasivat ............. - resupekka
mies menneisyydestä
Ihanaa, että runosi ei joutunut tuonne toisten kopioimiin runoihin, sillä olet ainutlaatuinen runoissasi.
Minä en availe runolinkkejä, koska inhoan niitä, mutta sinun riimittely on jotain toista, jotia haluan lukea.
Olisi ollut todellakin harmi, jos runosi olisit kirjoittanut tuonne toisten kopioimiin runoihin, koska runosi ovat niin "aitoja", eikä aidan seipäitä:)))
On minullakin kirja "Runoista rakkaimmat", mutta niitäkö pitäisi täällä toistaa? Toinen inhokkini on tuo musiikin linkittäminen, mitä tungetaan joka keskustelun lomaan???? Eiköhän jokainen tietsikan käyttäjä osaa jo hakea mieli musiikkinsa???
Arvoitus onkin, kuka meistä on typerin? Siskolleni en koskaan tunnusta, että olen alkanut lukea runoja! Siis, minä, joka olen aina inhonnut hänen "runouttaan"!!!- runoratsu laukkaa
Älä moiti toista runoketjua, sieltä löytyy myös palstalaisten omia runoja. Vilkaisepa.
- voiko enää auttaa
Sinulla onkin isompi vaiva korviesi välissä.
- näitähänlueskelee
Miksi näitä riimityksiä ei löydy nimimerkkihaun perusteella?
Kauan saa kahlata sivuja läpi.- Bengalitikku
Minusta nimimerkki hakuavaimena ei toimi täydellisesti. En tiedä millaiset määrittelyt rajaavat paljonkin pois. Aikakaan ei ole selitys.
Tuo aloituksen runohan on taitava kuvaus. - kerrassaanhyväjuttu
onneksi ei enää nykyään niin hyvin löydy nimimerkeillä, se vaikeuttaa perässäroikkujien stalkkamishommia
- kylmätotuus
Minulla ei ole harmainta aavistustakaan siitä, miten näitä vanhoja aloituksia nostetaan esille.
Jotenkin minulla on vaan tunne, että "mies menneisyydestä" on nyt itse asialla.
Oli, miten oli, niin olen kiitollinen, että tämä runo tuli luettavakseni.
Teoksen pääteema on sellainen, että uskoisin jokaisen ihmisen sitä joskus pohtivan.
Runossa on myös monia muita sivuaiheita, jotka saavat ainakin minut taas jälleen kerran niitä mietiskelemään.
Nimimerkkien "mies menneisyydestä" ja "miesmenneisyydestä" teokset ovat suorastaan lumoavia.
Kiitos aloituksesta!
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?861699Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,171075Käyttäkää kumia kajaanilaisten naisten kanssa
Elkää ottako riskiä ilman kumia kun saattaa käydä niin että sinusta tuleekin isä lapselle ja elättäjä molemmille.981027Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?
"Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol79952- 91794
Jymyuutinen: Suomen talous kasvaa hurjaa vauhtia
https://www.iltalehti.fi/talous/a/11fba8a8-a7fb-44f4-a58b-f129f6d5bdf5 Akavan pääekonomistin mukaan Suomen kokonaistuot146759Tunnusmerkkejä Kaivatulle
Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt51754Pakkomielle
Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs49681- 53674
Oletko nainen enää täällä?
En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv51661