Adax -patterin kytkentä

Huuli pyöreänä

Sähkömiehellä meni huuli pyöreäksi johtojen värien kanssa ja patterin kytkentä jäi "vaiheeseen".

Ostin tällaisen Adaxin patterin: http://www.taloon.info/pdf/adax/lammitin_vps10_asennusohjeet.pdf

Oheisessa kytkentäohjeessa on kyllä kaaviot, mutta ne eivät kerro minulle mitään. En kytke itse mitään, mutta haluaisin ymmärtää, miten johdot tulisi kytkeä?

Patterissa on johdot:
- Bk (L) = musta
- Bu (N) = sininen
- Bn (St) = ruskea

Meneekö oikein näin?
- L (Line) > menee mustaan tai ruskeaan
- N (Neutral) > menee siniseen
- St (Mistä lyhenne?) > menee kelta-vihreään

34

1428

Vastaukset

  • Oisko toi St lämmönpudotus.

  • Sehän noissa "adaxeissa" ja muissa "elexeissä" on että hinta on halpa ja laatukin (hyvällä tuurilla VOI) olla ihan ok, mutta varmaa on että asennus ja ohjeet ovat perseestä. Nähtävästi norjalainen ja Norjan markkinoille tarkoitettu tuote (jossa sähköverkko on erotettu maasta ja kahden vaiheen väliltä saadaan 230V), niin asentaminen Suomen oloihin, jossa on erilainen sähköverkko, on enemmän tai vähemmän arvailua ja soveltamista, kun näköjään ohjeetkin ovat mitä ovat.

    Olisit ottanut Enston niin ei olisi tarvinnut johtimia arvailla ja patteri olisi jo seinässä. Nyt häviät senkin hintaeron, kun sähkäri joutuu miettimään kaksi kertaa pitempään miten adaxisi kytketään.

    • Adaxin ohjeet ovat aivan selkeät ja Adaxin laatukin on hyvä, ainakin parempi kuin näissä virolaisissa enstoissa jotka on koottu kiinalaisista osista ja rankasti ylihinnoiteltu. 1000 W lämmitin jossa on samat sisäkalut kuin enstossa maksaa kiinassa tehtaalla 4.80 €.


  • Se "St" on lämpötilan pudotus, jos sellainen on käytössä. On muuten sitten nolla-ohjattu.
    Kelta-vihreätä lämmitin ei tarvitse.
    Vaikka taitaa tuossa kaaviossa olla jotain häikkää muutenkin...

  • Oisko tuo St lämpötilan pudotus(5-astetta) eli ei mihänkään keviin kytketä joka on suojajohto, ja koska lämmitin on suojaeristetty niin keviä ei kytketä mihinkään.
    Eli st jätetään kytkemättä jos sille ei ole saatavilla ohjausta
    Mutta jotenkin huono on toi ohje joka kyllä jää mietityttämään.

  • Musta on vaihe.
    Sininen on nolla.
    Ruskea on (esim. kellokytkimellä) ohjattu lämpötilanpudotus. (huom. ohjaus tehdään nollaa vastaan) Lyhenne St tulee sanasta Styrning (tai jotain).

    Kyllä oikea sähkömies kuvasta tuon tajuaisi, joten johtopäätös tässä on, että omatarveasentaja Rane on taas asialla.

    Mielenkiintoista, että patteri on suojaeristetty, eli keltavihreää suojamaata ei tarvita.

    • Lähes kaikki lämmittimet ovat nykyisin suojaeristettyjä. Se ei tosin merkitse sitä, ettei sinne keviä varoilta vedettäisi.
      Sähkäri on varmaan ihmetellyt sitä, että ohjeen mukaan
      lämmittimelle muka voisi kytkeä 230V tai 400V jännitteen.


    • 8+12 kirjoitti:

      Lähes kaikki lämmittimet ovat nykyisin suojaeristettyjä. Se ei tosin merkitse sitä, ettei sinne keviä varoilta vedettäisi.
      Sähkäri on varmaan ihmetellyt sitä, että ohjeen mukaan
      lämmittimelle muka voisi kytkeä 230V tai 400V jännitteen.

      Niitä myydään sekä 230V jännitteelle sekä 400V jännitteelle (Norja) Säästösyistä on olemassa vain yksi prosyyri, jossa esitetään molemmat vaihtoehdot.


    • glungströmb kirjoitti:

      Niitä myydään sekä 230V jännitteelle sekä 400V jännitteelle (Norja) Säästösyistä on olemassa vain yksi prosyyri, jossa esitetään molemmat vaihtoehdot.

      Norjassa pääjännite on 230V. Täällä pääjännite on 400V. Norjassa kaikki kuorma kytketään pääjännitteeseen. Täällä pääsääntöisesti kotitalouskuormat vaihejännitteeseen (230V). Sekä Suomessa, että Norjassa kyseinen patteri kytketään siis 230V:iin. Mistä siis tuo 400V asennusohjeessa?


    • 8+12 kirjoitti:

      Lähes kaikki lämmittimet ovat nykyisin suojaeristettyjä. Se ei tosin merkitse sitä, ettei sinne keviä varoilta vedettäisi.
      Sähkäri on varmaan ihmetellyt sitä, että ohjeen mukaan
      lämmittimelle muka voisi kytkeä 230V tai 400V jännitteen.

      Joo suojaeristetyiksi moni on leimattu, mutta eräskin Enstolainen on kyllä semmoinen esitys etten itse kyllä ikinä menisi hyväksymään jos päättää saisin -onko kukaan muu noita availlut ja ihmetellyt?


  • Kiitoksia kovasti!

    Ihan samansuuntaiset johtopäätökset teki sähkömies ja jätti suojamaan kytkemättä.

    Ja kyllä kyseessä on ikänsä sähköhommia tehnyt ammattimies. Minä nyt kyselen tyhmiä, kun en itse asiasta juuri mitään ymmärrä.

    Tässä vaiheessa ei enää patteria kannata ruveta vaihtamaan, mutta tietääpähän ensi kerralla valita tarkemmin.

  • Mtäpä tuossa ihmettelemistä kuvat on selitetty niin että tyhmempikin sähkäri ymmärtää eli toisin sanoen hälläväliä mistä vaiheesta otat sen vaiheen kunhan otat jostain, mitä itse patterin toimintaan siis tulee.
    Kello esittää ilmeisesti "kotona / poissa" kytkentää ja toimii TRIACkilla kuten piirrosmerkistä voi päätellä, ainoa on että tuo gaten ohjaus toimii nollaa vasten mutta ilmeisesti toimii kun kerta kuvassa niin on.

    • "Mtäpä tuossa ihmettelemistä kuvat on selitetty niin että tyhmempikin sähkäri ymmärtää eli toisin sanoen hälläväliä mistä vaiheesta otat sen vaiheen kunhan otat jostain"

      Onhan tuossa vähän ihmettä. Tuskinpa lämmitin tykkää hyvää, jos jännitteet ottaa sille kahden vaiheen välistä 400 V:n verkossa, niin kuin ohje näyttää.


    • Tulit sitten pätemään tänne triackeilla ja gateilla. Ihan sama miten se säätö sisäisesti on toetutettu, ei se ulkoiseen kytkentään vaikuta p@skaakaan.


    • hevonkuusta kirjoitti:

      Tulit sitten pätemään tänne triackeilla ja gateilla. Ihan sama miten se säätö sisäisesti on toetutettu, ei se ulkoiseen kytkentään vaikuta p@skaakaan.

      Patterit kannattaa sumuttaa etikkaliuoksella. Lähtee se ketunkusenhaju.


  • Tavallista tyhmempi sähkömasentaja kiittää tiedoista ja toivottaa kaikilleHYVÄÄ JOULUA.

    • Kiitokset joulun toivotuksista ja hyvää itseppäisyyspäivää kaikille!

      Mikähän nyt on vaikeaa tulkita erittäinkin selkeää kaaviota??

      Värit, mitkä on merkitty kaavioon ovat lämmittimen omia/sisäisiä värejä, syötön värejä ei ole merkitty...

      Lämmittimen voi kytkeä sekä 230V ja 400V, kytkentäkaaviosta selvinnee selvästi?, että kyseessä on ihan normi ja tavallinen kolmivaihesyöttö kyseessä siinä 2-vaihtoehdossa... (ainoa mikä puuttuu on suojamaa, mutta kun sitä ei tarvita tässä mallissa...)

      Tuossa toinen saman valmistajan lämmitin , mihin tulee se suojamaa (tässä jopa merkitty se Norja erikseen...):

      http://www.pistesarjat.fi/images/pdf/vp9-vl9.pdf

      Eli:

      L-vaihe
      N-nolla (tai toinen vaihe 3-vaiheiseen syöttöön kytkettynä)
      St-lämpötilan pudotus (5astetta)

      Lämmittimen teho pysyy samana olkoon syöttö 230V tai 400V, ko. lämmittimiä ollut kuitenkin jo hetken Suomen markkinoilla, niin meinaatteko oikeasti ettei ystävämme Tukes olisi vieläkään ottanut kantaa virheellisiin suomenkielisiin kytkentäohjeisiin...


    • Sähköhuttua kirjoitti:

      Kiitokset joulun toivotuksista ja hyvää itseppäisyyspäivää kaikille!

      Mikähän nyt on vaikeaa tulkita erittäinkin selkeää kaaviota??

      Värit, mitkä on merkitty kaavioon ovat lämmittimen omia/sisäisiä värejä, syötön värejä ei ole merkitty...

      Lämmittimen voi kytkeä sekä 230V ja 400V, kytkentäkaaviosta selvinnee selvästi?, että kyseessä on ihan normi ja tavallinen kolmivaihesyöttö kyseessä siinä 2-vaihtoehdossa... (ainoa mikä puuttuu on suojamaa, mutta kun sitä ei tarvita tässä mallissa...)

      Tuossa toinen saman valmistajan lämmitin , mihin tulee se suojamaa (tässä jopa merkitty se Norja erikseen...):

      http://www.pistesarjat.fi/images/pdf/vp9-vl9.pdf

      Eli:

      L-vaihe
      N-nolla (tai toinen vaihe 3-vaiheiseen syöttöön kytkettynä)
      St-lämpötilan pudotus (5astetta)

      Lämmittimen teho pysyy samana olkoon syöttö 230V tai 400V, ko. lämmittimiä ollut kuitenkin jo hetken Suomen markkinoilla, niin meinaatteko oikeasti ettei ystävämme Tukes olisi vieläkään ottanut kantaa virheellisiin suomenkielisiin kytkentäohjeisiin...

      Lieneekö lämmittimen vastuksena joku PTC-elementti kun voi kytkeä 230-400 volttiin?


    • 14+7 kirjoitti:

      Lieneekö lämmittimen vastuksena joku PTC-elementti kun voi kytkeä 230-400 volttiin?

      400 voltin normi elementti, sitä voi tietenkin käyttää myös 240 voltin jännitteellä. Vähän hitaampi tietenkin. Tuolla muualla maailmassa on hyvin tavallista kytkeä lämmittimet 400 volttiin. Hyvänä perusteluna P / U = I.


    • KKivela kirjoitti:

      400 voltin normi elementti, sitä voi tietenkin käyttää myös 240 voltin jännitteellä. Vähän hitaampi tietenkin. Tuolla muualla maailmassa on hyvin tavallista kytkeä lämmittimet 400 volttiin. Hyvänä perusteluna P / U = I.

      Kummallakohan jännitteellä tuo adax ilmoittaa lämmittimensä tehon? Lämmitin kun on totuttu valitsemaan tehon perusteella.


  • Siinäpä sitä on 8 16:sta miettimistä, Adax on siitä mielenkiintoinen tapaus, että sen teho on sama sekä 400 V ja 230 V jännitteellä.
    Muut valmistajat tekevät erikseen lämmittimet 400 ja 230 voltille.

    • Varmaan keksineet uuden Ohmin-lain :)


  • se on triac-ohjattu, toimii sekä valo, että voimavirralla.

    • En vielläkään ymmärrä mikä helvetti on valovirta? Voisitko vähän tarkentaa?


    • Valovirta ja voimavirta ovat sukua toisilleen. Voimavirran saa muutettua valovirraksi teknisellä laitteella nimeltä "lamppu".


    • 37a kirjoitti:

      En vielläkään ymmärrä mikä helvetti on valovirta? Voisitko vähän tarkentaa?

      Valovirta sopii vain valaistukselle. Jos pelkkä valaistus riittää, ei tarvitse tilata sähkölaitokselta kuin valovirtaa. Jos taas tarvitaan myös laitteita, jotka tarvitsevat voimaa, eli melkein kaikki muut laitteet kuin valaisimet, pitää tilata erikseen voimavirtaliittymä. TV tai videotykki on vähän siinä rajoilla meneekö valovirralla vai pitääkö tilata voimavirtaa, kun niistä kuitenkin valoa jonkin verran lähtee. Jotkut sähköyhtiöt edellyttävät tv:tä ja videotykkiä varten voimavirtasopimuksen, mutta eipä siitä oikein kiinnikään voi jäädä, jos pelkällä valovirralla tv:tä tai tykkiä käyttää. Mutta jos niin käy, niin on sopimussakko sen verran ankara, että kannattaako riskeerata. Yleensä sakkona on voimaliittymän perusmaksu takautuvasti kaksinkertaisena siltä ajalta, kun valovirralla on käytetty muita laitteita kuin valaisimia, kuitenkin enintään viiden vuoden ajalta.


  • Noh itsenäisyyspäivä meni mellakoineen ohi....

    Mikä viestissäni meni väärin (kun miinusta pukkaa???)

    Eiköhän ne oikeat vastaukset ansaitsisi muutakin kuin PUIMURI sähkäreiden miinusta.

    Adaxia myyty Suomessa yli 5v.

    Teho on OIKEASTI sama 230-400V!!!

    Jos ei olisi niin ei myytäisi Suomessa, VAAN OLISI TURVALLISUUSRISKI!!!!!!!!!!

    Valovirta on se mitä saat vaikka omakotitalon pistorasiasta ulos, nimimerkkii "ei ihan....." selkeytti hieman asiaa.

    230V on valovirtaa, eli vaiheen ja nollan välillä, 400V on voimavirtaa ja useimmiten kyseessä on komivaihevirta ja on vaiheiden välillä kulkeva virta. (virta itsessään on jo harhaanjohtava käsite, kun kyseessä on jännite mistä puhutaan, mutta on kansankieleen tullut sanonta)

    Teollisuuslaitoksissa on myös käytössä 690V jännite ja se on voimavoimavirtaa, nyt meni vitsiksi mutta kuitenkin....

    Ps. Jos sähkäri ei ymmärrä Adaxin toimintaa sekä pää/ että vaihejännitteellä, niin kommentoinnin sijaan kannattaisi ehkä hieman välillä ottaa asioista selvää...? Eikö?

    • Ja sulla kannattaisi pistää korkki kiinni ja painua nukkumaan! Niinkuin muutkin jämäkät sähkömiehet on tuohon aikaan, eikä olla satuilemassa sontafoorumilla.


    • Kemppikalle kirjoitti:

      Ja sulla kannattaisi pistää korkki kiinni ja painua nukkumaan! Niinkuin muutkin jämäkät sähkömiehet on tuohon aikaan, eikä olla satuilemassa sontafoorumilla.

      Jämäkkä sähkömies?? Älä naurata,eihän sellasia ole kun saduissa.


    • sähköputkimiesnqcojnek kirjoitti:

      Jämäkkä sähkömies?? Älä naurata,eihän sellasia ole kun saduissa.

      Sähkömieshän on se joka naisilla on käsilaukussa tai tyynyn alla... ja eiköhän ne jämäkämpiä ole kuin sinulla...


  • Voiko pistotulpallisen adax patterin kytkeä suoraan seinästä tuleviin johtoihin ilman pistorasiaa (patterin vaihto)

    • Ehdottomasti ehkä. Tarvitaan vain ruskeaa tai mustaa ja sinistä ja St-nittoteippiä liitoksen johdotuskyvyn varmistamiseksi. Tummanvalkeaa keviteippiä ei tässä tapauksessa tarvita.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ehdottomasti ehkä. Tarvitaan vain ruskeaa tai mustaa ja sinistä ja St-nittoteippiä liitoksen johdotuskyvyn varmistamiseksi. Tummanvalkeaa keviteippiä ei tässä tapauksessa tarvita.

      Mitä helvettiä tämä on?! Ymmärrätkö kuinka vastuutonta on antaa vaarallisia ohjeita, edes vitsillä? Tummanvalkeaa keviteippiä ei missään nimessä _SAA_ tässä tapauksessa jättää pois. Tosin se voidaan korvata vaaleanmustalla Nittoteipillä tai sitten koko asennus pitää tehdä S-tyypin MCMK:lla, jossa on kevi valmiina, esim. MCMK 2x2,5+2,5S.

      Yst. terv. nimim. "Pukaro"


    • Älkää unohtako johtimien merkintää värittömällä keviteipillä.


Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.