Öljy vai sähkö?

No sitähän just kyselen, että kannattaisko! Öljynkulutuksen tiedän, mutta lämmityksen sähkönkulutusta en ja turhaan testaan, jos siirtymisestä ei ole hyötyä.

Erillistä varaajaa ei ole, jos ei sähkövastuksilla lämpimän veden tuotto riitä, niin sitten ei kannata edes alkaa kokeilla. Vehkeet on uusittu muutama vuosi sitten, joten uusiin investointeihin ei kiinnosta ryhtyä.

Ilmalämpöpumppu voisi olla toimiva ratkaisu, vesi-ilmalp. sen verran kallis, ettei ehdi hintaansa haukkua ennen kuin maksajan madot syö:)

alkup. teoreetikko kirjoitti:

No sitähän just kyselen, että kannattaisko! Öljynkulutuksen tiedän, mutta lämmityksen sähkönkulutusta en ja turhaan testaan, jos siirtymisestä ei ole hyötyä.

Erillistä varaajaa ei ole, jos ei sähkövastuksilla lämpimän veden tuotto riitä, niin sitten ei kannata edes alkaa kokeilla. Vehkeet on uusittu muutama vuosi sitten, joten uusiin investointeihin ei kiinnosta ryhtyä.

Ilmalämpöpumppu voisi olla toimiva ratkaisu, vesi-ilmalp. sen verran kallis, ettei ehdi hintaansa haukkua ennen kuin maksajan madot syö:)

Lue lisää

Sähköä kuluu 14000kWh.

Eikä muuten säästä nuohousmaksuja. Piippu on rassattava jokatapauksessa. Vain käytöstä poisto vapauttaa nuohouksesta.

Normaali öljypoltin ei toimi osatehoilla, vaan aina 100% tai ei mitään. Säätyvätehoiset mallit taitavat olla suurinpiirtein yhtä harvassa kuin kanalla hampaat.

Eikä se ole se talvikäyttö mikä on ongelma, vaan käyttövesi. Usein öljykattilan kierukka on aika pieni, mistä syystä vaaditaan aika korkeita lämpötiloja että saa kunnolla suihkuvettä. Mikä ei luonnollisestikaan ole ongelma kun "alakerrassa" roihuaa tuhat-asteinen lieska noin 18 kilowatin teholla.. Seuraava ongelma on siinä, että kun kyse on varavastuksista niiden on tarkoitus käynnistyä vain ja ainoastaan silloin kun öljy ei toimi. Tästä syystä esimerkiksi sähköpuolen termari sijaitsee usein ylempänä ja vastukset ovat nekin aika korkealla, joten käytännössä öljykattila on sähkölämmitteisenä ehkä noin 80 litran pönttö surkealla kierukalla.

En sano että kaikki, mutta käytännössä aika monella öljykattilalla käy juuri näin.

Öljyn ja sähkön energianhintoja on suht helppo verrata kun muistaa, että öljyn energiasisältö on noin 10 kWh per litra. Aiemmin mainitulla 1600 litran kulutuksella tarvittaisiin siis noin 16000 kWh lämpöenergiaa. Luonnollisestikaan ihan näin tämä ei mene, kun öljyn energiasisällöstä osa kuluu hormin & harakoiden lämmittämiseen, mutta hyötysuhde on useimmiten yli 90%, mikäli säädöt ovat kohdallaan eikä kattila ole puolen vuosisadan ikäinen koksipannu.

Käytännössä voisi todeta, että sähköön siirtymällä välttyy lähinnä öljyn tilaamisen vaivalta. Rahallista säästöä ei juuri kerry, jos ei merkittäviä lisäkustannuksiakaan. Käytännöntasolla ovat suurinpiirtein saman hintaisia.

Jos säästää haluaa, niin kannattanee valita mitä tahansa paitsi öljy tai sähkö. Veikkaisin että kaikki muut ovat enemmän tai vähemmän halvempia. Toki, järki kannattaa pitää mukana, osa vaihtoehdoista ei sovellu joka kohteeseen. Mutta näilläkin palstoilla harrastettu juupas-eipäs-tyylinen inttämiskilpailu jonkin yksittäisen lämmitysmuodon paremmuudesta tai huonommuudesta ei ole kovin rakentavaa keskustelua. Fakta on kuitenkin se, että jokaisella lämmitysmuodolla on omat heikkoutensa ja vahvuutensa, niiden keskinäinen paremmuusjärjestys riippuu paitsi kohteesta myös käyttäjän arvostuksista. Yleispätevää vastausta ei ole.

imho kirjoitti:

Normaali öljypoltin ei toimi osatehoilla, vaan aina 100% tai ei mitään. Säätyvätehoiset mallit taitavat olla suurinpiirtein yhtä harvassa kuin kanalla hampaat.

Eikä se ole se talvikäyttö mikä on ongelma, vaan käyttövesi. Usein öljykattilan kierukka on aika pieni, mistä syystä vaaditaan aika korkeita lämpötiloja että saa kunnolla suihkuvettä. Mikä ei luonnollisestikaan ole ongelma kun "alakerrassa" roihuaa tuhat-asteinen lieska noin 18 kilowatin teholla.. Seuraava ongelma on siinä, että kun kyse on varavastuksista niiden on tarkoitus käynnistyä vain ja ainoastaan silloin kun öljy ei toimi. Tästä syystä esimerkiksi sähköpuolen termari sijaitsee usein ylempänä ja vastukset ovat nekin aika korkealla, joten käytännössä öljykattila on sähkölämmitteisenä ehkä noin 80 litran pönttö surkealla kierukalla.

En sano että kaikki, mutta käytännössä aika monella öljykattilalla käy juuri näin.

Öljyn ja sähkön energianhintoja on suht helppo verrata kun muistaa, että öljyn energiasisältö on noin 10 kWh per litra. Aiemmin mainitulla 1600 litran kulutuksella tarvittaisiin siis noin 16000 kWh lämpöenergiaa. Luonnollisestikaan ihan näin tämä ei mene, kun öljyn energiasisällöstä osa kuluu hormin & harakoiden lämmittämiseen, mutta hyötysuhde on useimmiten yli 90%, mikäli säädöt ovat kohdallaan eikä kattila ole puolen vuosisadan ikäinen koksipannu.

Käytännössä voisi todeta, että sähköön siirtymällä välttyy lähinnä öljyn tilaamisen vaivalta. Rahallista säästöä ei juuri kerry, jos ei merkittäviä lisäkustannuksiakaan. Käytännöntasolla ovat suurinpiirtein saman hintaisia.

Jos säästää haluaa, niin kannattanee valita mitä tahansa paitsi öljy tai sähkö. Veikkaisin että kaikki muut ovat enemmän tai vähemmän halvempia. Toki, järki kannattaa pitää mukana, osa vaihtoehdoista ei sovellu joka kohteeseen. Mutta näilläkin palstoilla harrastettu juupas-eipäs-tyylinen inttämiskilpailu jonkin yksittäisen lämmitysmuodon paremmuudesta tai huonommuudesta ei ole kovin rakentavaa keskustelua. Fakta on kuitenkin se, että jokaisella lämmitysmuodolla on omat heikkoutensa ja vahvuutensa, niiden keskinäinen paremmuusjärjestys riippuu paitsi kohteesta myös käyttäjän arvostuksista. Yleispätevää vastausta ei ole.

Lue lisää

Jos öljypoltin on päällä, niin hormin pitää olla koko ajan auki. Sinne se lämpö karkaa. Toki myös eristeet on kattilassa ohuemmat kuin varaajissa. Kattiloiden ilmoitettu hyötysuhde on mitattu täydellä kuormalla eli poltin pyörii koko ajan. Kesällä käyntiaika on vain murto-osa siitä, koko muun ajan kattila hävittää energiaa taivaan tuuliin. Näin todellinen hyötysuhde kesällä on tuskin puoltakaan nimellisestä hyötysuhteesta. Jos kattilan vastus on riittävä kesän lämpimän veden tarpeeseen nähden, on sulaa hulluutta pitää poltinta valmiudessa koko ajan nykyisillä hintasuhteilla.

kkk''' kirjoitti:

Jos öljypoltin on päällä, niin hormin pitää olla koko ajan auki. Sinne se lämpö karkaa. Toki myös eristeet on kattilassa ohuemmat kuin varaajissa. Kattiloiden ilmoitettu hyötysuhde on mitattu täydellä kuormalla eli poltin pyörii koko ajan. Kesällä käyntiaika on vain murto-osa siitä, koko muun ajan kattila hävittää energiaa taivaan tuuliin. Näin todellinen hyötysuhde kesällä on tuskin puoltakaan nimellisestä hyötysuhteesta. Jos kattilan vastus on riittävä kesän lämpimän veden tarpeeseen nähden, on sulaa hulluutta pitää poltinta valmiudessa koko ajan nykyisillä hintasuhteilla.

Lue lisää

Kun poltin pysähtyy ilmaläppä sulkeutuu automaattisesti, eikä mitään vetoa synny.

kkk''' kirjoitti:

Jos öljypoltin on päällä, niin hormin pitää olla koko ajan auki. Sinne se lämpö karkaa. Toki myös eristeet on kattilassa ohuemmat kuin varaajissa. Kattiloiden ilmoitettu hyötysuhde on mitattu täydellä kuormalla eli poltin pyörii koko ajan. Kesällä käyntiaika on vain murto-osa siitä, koko muun ajan kattila hävittää energiaa taivaan tuuliin. Näin todellinen hyötysuhde kesällä on tuskin puoltakaan nimellisestä hyötysuhteesta. Jos kattilan vastus on riittävä kesän lämpimän veden tarpeeseen nähden, on sulaa hulluutta pitää poltinta valmiudessa koko ajan nykyisillä hintasuhteilla.

Lue lisää

Jälleen pari esimerkkiä kirjoittajista (kkk ja .....), jotka luulevat, että kattilan häviöt lopppuvat, kun sitä lämmitetään sähköllä. Kattilasta häviää lämpöä hormiin ja kattilahuoneeseen. Kesällä lähinnä vain kattilahuoneeseen, koska kattila käy vain muutaman prosentin ajasta, mutta eristyshäviötä on jatkuvasti. Sähkökäytöllä jää pois vain tuo hormiin menevä osa ja kuten "kkk"in ymmärtää, sen osuus häviöistä on kesällä vain murto-osa häviöistä. Häviö kattilahuoneeseen ei tietenkään häviä, vaikka kattilavesi olisi kuumennettu sähköllä.

Niinpä kattilan hyötysuhde on sähköllä vain vähän parempi sähköllä kuin öljyllä.
Ja se ero on sama sekä kesällä että talvella. Ero on luokkaa 3 - 6 %.

kari789 kirjoitti:

Jälleen pari esimerkkiä kirjoittajista (kkk ja .....), jotka luulevat, että kattilan häviöt lopppuvat, kun sitä lämmitetään sähköllä. Kattilasta häviää lämpöä hormiin ja kattilahuoneeseen. Kesällä lähinnä vain kattilahuoneeseen, koska kattila käy vain muutaman prosentin ajasta, mutta eristyshäviötä on jatkuvasti. Sähkökäytöllä jää pois vain tuo hormiin menevä osa ja kuten "kkk"in ymmärtää, sen osuus häviöistä on kesällä vain murto-osa häviöistä. Häviö kattilahuoneeseen ei tietenkään häviä, vaikka kattilavesi olisi kuumennettu sähköllä.

Niinpä kattilan hyötysuhde on sähköllä vain vähän parempi sähköllä kuin öljyllä.
Ja se ero on sama sekä kesällä että talvella. Ero on luokkaa 3 - 6 %.

Lue lisää

Käväisepäs mittaaamassa lämpötiloja hormin päästä katollla, niin voit puhua vähän paremmalla rintaäänellä.

Ei teoreetikko kirjoitti:

Käväisepäs mittaaamassa lämpötiloja hormin päästä katollla, niin voit puhua vähän paremmalla rintaäänellä.

Tuo sinun nimimerkkivalinta kuulostaa huvittavalta.. Eihän kukaan käytännön ihminen missään katon harjalla kyki lämpötiloja mittaamassa, kun sitä varten olisi jo valmiiksi mittarit pannuhuoneessa.

käytäntöä kirjoitti:

Tuo sinun nimimerkkivalinta kuulostaa huvittavalta.. Eihän kukaan käytännön ihminen missään katon harjalla kyki lämpötiloja mittaamassa, kun sitä varten olisi jo valmiiksi mittarit pannuhuoneessa.

Lue lisää

saisi selville sen harakoille menevän osuuden, josta tässä nyt näkyy olevan kova kiista päällä.

Siitä vain kirjoitti:

saisi selville sen harakoille menevän osuuden, josta tässä nyt näkyy olevan kova kiista päällä.

Kerrotko kuinka tuosta saa harakoille menevän osuuden tietää.

Lämpötila x ja harkoille menee kuinka paljon?

Ei teoreetikko kirjoitti:

Käväisepäs mittaaamassa lämpötiloja hormin päästä katollla, niin voit puhua vähän paremmalla rintaäänellä.

Nykyvehkeissä on itessään anturi, joka mittaa savukaasun lämpötilaa. Meillä se on lähdössä n. 50 astetta, joten piipunnokassa ei taida harakalla varpaat pahasti lämmetä. Kattilahuone on remonttien myötä jäänyt keskelle taloa, joten hukkalämpö siirtyy säteilemällä seiniin. Esim. viereisessä vessassa ei ole patteria lainkaan ja ihan yhtä lämmin on ku muuallakin.

Imholle kiitos asiallisesta tiedosta, juuri tuota ounastelin. Vesitilavuus on sentäs 200 litraa, sähkövastuksen teho 6 kilowattia, öljypuolen 17. Taidan kokeilla kesällä pari kuukautta, sillähän tuo selviää paleltuuko viimenen saunoja suihkuun, kun jälkikasvu tuppaa kylään:)

Vehkeet on sen verran uudet, ettei kannata vaihtaa lämmitysmuotoa kokonaan. Minun elinaikanani ei ehdi kustannukset kuolettua, vaikka syntyisi millainen säästö:))

teoreetikko vielkin kirjoitti:

Nykyvehkeissä on itessään anturi, joka mittaa savukaasun lämpötilaa. Meillä se on lähdössä n. 50 astetta, joten piipunnokassa ei taida harakalla varpaat pahasti lämmetä. Kattilahuone on remonttien myötä jäänyt keskelle taloa, joten hukkalämpö siirtyy säteilemällä seiniin. Esim. viereisessä vessassa ei ole patteria lainkaan ja ihan yhtä lämmin on ku muuallakin.

Imholle kiitos asiallisesta tiedosta, juuri tuota ounastelin. Vesitilavuus on sentäs 200 litraa, sähkövastuksen teho 6 kilowattia, öljypuolen 17. Taidan kokeilla kesällä pari kuukautta, sillähän tuo selviää paleltuuko viimenen saunoja suihkuun, kun jälkikasvu tuppaa kylään:)

Vehkeet on sen verran uudet, ettei kannata vaihtaa lämmitysmuotoa kokonaan. Minun elinaikanani ei ehdi kustannukset kuolettua, vaikka syntyisi millainen säästö:))

Lue lisää

"Nykyvehkeissä on itessään anturi, joka mittaa savukaasun lämpötilaa. Meillä se on lähdössä n. 50 astetta"

Tainnut jäädä ykkönen pois tuosta edestä? Eli, n. 150C taitaa olla lähenpänä totuutta?

teoreetikko vielkin kirjoitti:

Nykyvehkeissä on itessään anturi, joka mittaa savukaasun lämpötilaa. Meillä se on lähdössä n. 50 astetta, joten piipunnokassa ei taida harakalla varpaat pahasti lämmetä. Kattilahuone on remonttien myötä jäänyt keskelle taloa, joten hukkalämpö siirtyy säteilemällä seiniin. Esim. viereisessä vessassa ei ole patteria lainkaan ja ihan yhtä lämmin on ku muuallakin.

Imholle kiitos asiallisesta tiedosta, juuri tuota ounastelin. Vesitilavuus on sentäs 200 litraa, sähkövastuksen teho 6 kilowattia, öljypuolen 17. Taidan kokeilla kesällä pari kuukautta, sillähän tuo selviää paleltuuko viimenen saunoja suihkuun, kun jälkikasvu tuppaa kylään:)

Vehkeet on sen verran uudet, ettei kannata vaihtaa lämmitysmuotoa kokonaan. Minun elinaikanani ei ehdi kustannukset kuolettua, vaikka syntyisi millainen säästö:))

Lue lisää

"Imholle kiitos asiallisesta tiedosta, juuri tuota ounastelin. Vesitilavuus on sentäs 200 litraa, sähkövastuksen teho 6 kilowattia, öljypuolen 17. Taidan kokeilla kesällä pari kuukautta, sillähän tuo selviää paleltuuko viimenen saunoja suihkuun, kun jälkikasvu tuppaa kylään:)"

Nuo kuulostavat aivan tyypillisiltä arvoilta öljykattilalle.. En vaan tarkoittanut koko kattilan vesitilavuutta, vaan sitä vesitilaa jonka sähkövastuksilla käytännössä saa lämpimäksi. Se lämmin vesi kun ei lähde vastuksilta alaspäin, ja mikäli sähkövastus on kattilan puolenvälin tienoilla, niin iso osa vedestä jää kylmäksi. Öljyliekki palaa yleensä kattilan pohjalla, ja lämmittää siten koko kattilan.

Ja sitten on se kierukka.. Sehän se yleensä se suurempi ongelma on. Mutta, siinä olet kyllä aivan oikeassa että kokeilemallahan tuo selviää. Se joko toimii tai sitten ei.

Kerro toki kirjoitti:

Kerrotko kuinka tuosta saa harakoille menevän osuuden tietää.

Lämpötila x ja harkoille menee kuinka paljon?

Harakoille menevä osuus ?

Jos kattilan valmistaja ilmoittaa hyötysuhteeksi esim 95%, niin se tarkoittaa kattilan palamishyötysuhdetta. Öljyn lämpöenergiasta siirtyy kattilaveteen 95% ja hormiin 5%.

Hormiin siirtyy tuo 5% sekä kesällä että talvella. Jos ei hiuksia halota, niin kesällä se menee hukkaan, mutta talvella osa siitäkin lämmittää rakennusta hormin kautta. Silloin harakoille menee vain osa tuosta 5 %:sta. Kesällä tuo 5% voi olla esim 30 W ( 5% 600 W) ja talvella jopa 400 W ( 5% 8 000W).

Kun verrataan kattilan energian kulutuseroa sähköllä ja öljyllä, niin se on korkeintaan tuo hormihäviö, tässä esimerkissä 5%. Talvella ero on vieläkin pienempi, koska osa hormihäviöstä lämmittää rakennusta.

Jos hormihäviö on kesällä 30 W niin 90 vrk:n aikana energiaa kuluu hukkaan:
0,03 kW x 24 x 90 = 65 kWh.

Tämän häviö kuluttaa öljyä 6,5 litraa (*1) ja maksaa noin 6,6 €. Jos asennat sitä varten pienen sähkökattilan 1000 eurolla, niin maksat sitä takaisin 151 vuotta.

Jos pannusi palamishyötysuhde on vain 90%, niin kesässä kuluu tuplasti enemmin öljyä haaskuun eli 13 litraa. Se maksaa noin 13 €. Vanhan Jämi Miniterinkin palamishyötysuhde on yli 90%.

(*1) Tämän kulutuksen laskemiseen ei sotketa mitään hyötysuhteita, koska kyseessä ei ole hyöty- vaan puhdas häviöenergia

kari789 kirjoitti:

Harakoille menevä osuus ?

Jos kattilan valmistaja ilmoittaa hyötysuhteeksi esim 95%, niin se tarkoittaa kattilan palamishyötysuhdetta. Öljyn lämpöenergiasta siirtyy kattilaveteen 95% ja hormiin 5%.

Hormiin siirtyy tuo 5% sekä kesällä että talvella. Jos ei hiuksia halota, niin kesällä se menee hukkaan, mutta talvella osa siitäkin lämmittää rakennusta hormin kautta. Silloin harakoille menee vain osa tuosta 5 %:sta. Kesällä tuo 5% voi olla esim 30 W ( 5% 600 W) ja talvella jopa 400 W ( 5% 8 000W).

Kun verrataan kattilan energian kulutuseroa sähköllä ja öljyllä, niin se on korkeintaan tuo hormihäviö, tässä esimerkissä 5%. Talvella ero on vieläkin pienempi, koska osa hormihäviöstä lämmittää rakennusta.

Jos hormihäviö on kesällä 30 W niin 90 vrk:n aikana energiaa kuluu hukkaan:
0,03 kW x 24 x 90 = 65 kWh.

Tämän häviö kuluttaa öljyä 6,5 litraa (*1) ja maksaa noin 6,6 €. Jos asennat sitä varten pienen sähkökattilan 1000 eurolla, niin maksat sitä takaisin 151 vuotta.

Jos pannusi palamishyötysuhde on vain 90%, niin kesässä kuluu tuplasti enemmin öljyä haaskuun eli 13 litraa. Se maksaa noin 13 €. Vanhan Jämi Miniterinkin palamishyötysuhde on yli 90%.

(*1) Tämän kulutuksen laskemiseen ei sotketa mitään hyötysuhteita, koska kyseessä ei ole hyöty- vaan puhdas häviöenergia

Lue lisää

Ensinnäkään minulla ei ole pannua.

Toisekseen. Vastasit minulle, mutta kirjoiti jotain yleistä höpinää. Kysymyshän oli

Lämpötila x ja harkoille menee kuinka paljon?

teoreetikko vielkin kirjoitti:

Nykyvehkeissä on itessään anturi, joka mittaa savukaasun lämpötilaa. Meillä se on lähdössä n. 50 astetta, joten piipunnokassa ei taida harakalla varpaat pahasti lämmetä. Kattilahuone on remonttien myötä jäänyt keskelle taloa, joten hukkalämpö siirtyy säteilemällä seiniin. Esim. viereisessä vessassa ei ole patteria lainkaan ja ihan yhtä lämmin on ku muuallakin.

Imholle kiitos asiallisesta tiedosta, juuri tuota ounastelin. Vesitilavuus on sentäs 200 litraa, sähkövastuksen teho 6 kilowattia, öljypuolen 17. Taidan kokeilla kesällä pari kuukautta, sillähän tuo selviää paleltuuko viimenen saunoja suihkuun, kun jälkikasvu tuppaa kylään:)

Vehkeet on sen verran uudet, ettei kannata vaihtaa lämmitysmuotoa kokonaan. Minun elinaikanani ei ehdi kustannukset kuolettua, vaikka syntyisi millainen säästö:))

Lue lisää

80-asteisesta kattilasta tulee 50-asteista savua? Ei ole mahdollista.

Kerro toki kirjoitti:

Ensinnäkään minulla ei ole pannua.

Toisekseen. Vastasit minulle, mutta kirjoiti jotain yleistä höpinää. Kysymyshän oli

Lämpötila x ja harkoille menee kuinka paljon?

Lue lisää

Ensinnäkin minulla on pannu.

Toiseksi kirjoitin tosiaan noin yleisesti hormihäviöistä ja info on tarkoitettu kaikille lukijoille. Tarkoituksena oli ennenkaikkea tuoda esiin, että hormihäviöiden merkitys kesällä on jokseenkin olematon.

Mutta itse kysymykseesi.
Jos lämpötila on X niin puolet menee harkoille ja toinen puoli harakoille.

kari789 kirjoitti:

Ensinnäkin minulla on pannu.

Toiseksi kirjoitin tosiaan noin yleisesti hormihäviöistä ja info on tarkoitettu kaikille lukijoille. Tarkoituksena oli ennenkaikkea tuoda esiin, että hormihäviöiden merkitys kesällä on jokseenkin olematon.

Mutta itse kysymykseesi.
Jos lämpötila on X niin puolet menee harkoille ja toinen puoli harakoille.

Lue lisää

Minua ei voisi yleisesti kiinnostaa onko sinulla pannua, vai ei.

Väitit jostain syystä, että minulla on pannu, jonka korjasin.

Mutta kiitoksia vatauksesta. Hormin lämpötilasta riippumatta sinusta puolet kattilan energiasta menee hukkaan.

Kerro toki kirjoitti:

Minua ei voisi yleisesti kiinnostaa onko sinulla pannua, vai ei.

Väitit jostain syystä, että minulla on pannu, jonka korjasin.

Mutta kiitoksia vatauksesta. Hormin lämpötilasta riippumatta sinusta puolet kattilan energiasta menee hukkaan.

Lue lisää

Voi kiesus mikä vänkääjä.

vastarannankiiski6 kirjoitti:

Voi kiesus mikä vänkääjä.

Kysyin kuinka piipun päästä saa mitattua häviöt lämpötilan mukaan. Näinhän ehdotettiin. Käsittääkseni tuo ei ole mahdollista, mutta nyt sitten voi vastata, jos jollain tällaista tietoa on.

Vastaukseksi saan jotain tuubaa ja se tekee vänkääjän?

Kommenttisi oli arvoltaan tasan nolla, mutta jatkanet samalla linjalla.

Kerro toki kirjoitti:

Kysyin kuinka piipun päästä saa mitattua häviöt lämpötilan mukaan. Näinhän ehdotettiin. Käsittääkseni tuo ei ole mahdollista, mutta nyt sitten voi vastata, jos jollain tällaista tietoa on.

Vastaukseksi saan jotain tuubaa ja se tekee vänkääjän?

Kommenttisi oli arvoltaan tasan nolla, mutta jatkanet samalla linjalla.

Lue lisää

Voi kiesus mikä vänkääjä.

Väärin näyttää kirjoitti:

80-asteisesta kattilasta tulee 50-asteista savua? Ei ole mahdollista.

Kyllä se vaan on mahdollista.
Kattilan palotilassa on savupeltejä joiden välistä uloslähtevä savu luikertaa matkallaan piippuun, samalla luovuttaen lämpöään kattilaan.
Savupeltien määrää vaihtelemalla voi tuota savukaasun lämpöä säädellä. Jos poistaa sieltä kaikki pellit niin savulla on suorempi reitti ulos ja silloin se on myös kuumempaa kattilasta poistuessaan.

Omassa kattilassani savukaasun lämpöanturi on heti kattilan jälkeen ennen hormia ja samaa 50-60 astetta sekin näyttää polttimen käydessä.

Kylmä kattila kirjoitti:

"Nykyvehkeissä on itessään anturi, joka mittaa savukaasun lämpötilaa. Meillä se on lähdössä n. 50 astetta"

Tainnut jäädä ykkönen pois tuosta edestä? Eli, n. 150C taitaa olla lähenpänä totuutta?

Lue lisää

Uusilla puukattiloillakin päästään jo helposti alle 150 asteen lämpöihin. Öljykattiloilla on jo pitkään päästy alle 100 lukemiin. Kaikki kehittyy.

Öljylämmittäjä kirjoitti:

Kyllä se vaan on mahdollista.
Kattilan palotilassa on savupeltejä joiden välistä uloslähtevä savu luikertaa matkallaan piippuun, samalla luovuttaen lämpöään kattilaan.
Savupeltien määrää vaihtelemalla voi tuota savukaasun lämpöä säädellä. Jos poistaa sieltä kaikki pellit niin savulla on suorempi reitti ulos ja silloin se on myös kuumempaa kattilasta poistuessaan.

Omassa kattilassani savukaasun lämpöanturi on heti kattilan jälkeen ennen hormia ja samaa 50-60 astetta sekin näyttää polttimen käydessä.

Lue lisää

me jouduttiin nostamaan sadasta sataan neljäänkymppiin, nyt satakakskytviis ollut aina kun palaa. vähänhän tuota pystyy säätämään, mut vaikka happoputki piipuss, niin mieluummin piippuun lämpöä jotta pysyy kuivana ja muurikin edes hieman pitää lämpöä...varsinkin kesäkosteus kun tuppaa sisään jos pelkkä sähkövastus päällä, mittari ei heilu oliko sähkö tai öljy mutta se pieni lämpö jaloissa on mukavampi kuin jääkylmä laatta...

Öljylämmittäjä kirjoitti:

Kyllä se vaan on mahdollista.
Kattilan palotilassa on savupeltejä joiden välistä uloslähtevä savu luikertaa matkallaan piippuun, samalla luovuttaen lämpöään kattilaan.
Savupeltien määrää vaihtelemalla voi tuota savukaasun lämpöä säädellä. Jos poistaa sieltä kaikki pellit niin savulla on suorempi reitti ulos ja silloin se on myös kuumempaa kattilasta poistuessaan.

Omassa kattilassani savukaasun lämpöanturi on heti kattilan jälkeen ennen hormia ja samaa 50-60 astetta sekin näyttää polttimen käydessä.

Lue lisää

Jos se mittari näyttää pienempiä lukemia, kuin mikä on kattilaveden lämpö, niin kyllä se mittari näyttää väärin. Mikä muka niitä savukaasuja jäähdyttäisi kylmemmäksi kuin mitä on ympärillä oleva kattila.

Kuten itsekin toteat, savu luikertaa ulos ja luovuttaa lämpöä kattilaan. Jos savu olisi kattilaa kylmempi, niin ei savu voisi luovuttaa lämpöä kattilaan vaan se saisi kattilasta lämpöä ja lämpiäsi.

turhaa hommaa, piipun tukkiminen riittää ja säätää vastukset 65c joka riittää, öljy yleensä 70-80c... hukkalämpö niin pientä ettei vaikuta sähkölaskuun :)

jaskajonenpuussa kirjoitti:

turhaa hommaa, piipun tukkiminen riittää ja säätää vastukset 65c joka riittää, öljy yleensä 70-80c... hukkalämpö niin pientä ettei vaikuta sähkölaskuun :)

Lisäeristäminen muka turhaa, mutta piipun tukkiminen kannattaisi. Asia on juuri päinvastoin.

Otetaan esimerkiksi tavanomainen kattila 18kW. Hormiin häviää 5% ja kattilahuoneeseen 5%. Toisin sanottuna palamishyötysuhde on 95% ja kokonaishyötysuhde 90%.

Tilanne kovalla pakkasella.
Poltin käy 1/3 ajasta, joten kuormitus on keskimäärin 6 kW.
Hormiin menee keskimäärin 0,05 x 6 kW = 300 W.
Kattilahuoneeseen häviää jatkuvasti 0.05 x 18 kW = 900 W.
Hyötysuhde on (6000-300-900) / 6000 = 80 %

Tilanne kesällä.
Kattilasta otetaan vain 4 ihmisen käyttävesi 4 x 150 = 600 W.
Kattilahuoneeseen häviää myös kesällä 900 W
Kattilavedestä poistuu yhteensä 600 W 900 W = 1500 W.
Tämän tuottamiseen 95% palamishyötysuhteella tarvitaan tehoa:
1500 W/0,95 = 1580 W.
Öljystä on otettu yhteensä tehoa 1580 W, josta kattilaveteen on siirtynyt 1500 W.
Erotus 80 W häviää hormiin.
Kattilahuoneeseen häviää 900 W.
Hyödyksi saadaan 600 W.
Hyötysuhde kesällä on 600/1580 = 38 %
Sähkökäytöllä hyötysuhde olisi 600/1500 = 40 %,( koska hormihäviö 80W jää pois).

Kesällä hormiin häviää 80 W ja kattilahuoneeseen 900 W, joten kattilan lisälämpöeristäminen on paljon järkevämpää kuin piipun tukkiminen.

kari789 kirjoitti:

Lisäeristäminen muka turhaa, mutta piipun tukkiminen kannattaisi. Asia on juuri päinvastoin.

Otetaan esimerkiksi tavanomainen kattila 18kW. Hormiin häviää 5% ja kattilahuoneeseen 5%. Toisin sanottuna palamishyötysuhde on 95% ja kokonaishyötysuhde 90%.

Tilanne kovalla pakkasella.
Poltin käy 1/3 ajasta, joten kuormitus on keskimäärin 6 kW.
Hormiin menee keskimäärin 0,05 x 6 kW = 300 W.
Kattilahuoneeseen häviää jatkuvasti 0.05 x 18 kW = 900 W.
Hyötysuhde on (6000-300-900) / 6000 = 80 %

Tilanne kesällä.
Kattilasta otetaan vain 4 ihmisen käyttävesi 4 x 150 = 600 W.
Kattilahuoneeseen häviää myös kesällä 900 W
Kattilavedestä poistuu yhteensä 600 W 900 W = 1500 W.
Tämän tuottamiseen 95% palamishyötysuhteella tarvitaan tehoa:
1500 W/0,95 = 1580 W.
Öljystä on otettu yhteensä tehoa 1580 W, josta kattilaveteen on siirtynyt 1500 W.
Erotus 80 W häviää hormiin.
Kattilahuoneeseen häviää 900 W.
Hyödyksi saadaan 600 W.
Hyötysuhde kesällä on 600/1580 = 38 %
Sähkökäytöllä hyötysuhde olisi 600/1500 = 40 %,( koska hormihäviö 80W jää pois).

Kesällä hormiin häviää 80 W ja kattilahuoneeseen 900 W, joten kattilan lisälämpöeristäminen on paljon järkevämpää kuin piipun tukkiminen.

Lue lisää

Itellä vuoden 2004 jäspin kattila on pyörinyt pelkällä sähkövastuksella nyt toista vuotta. Aikoinaan laitoin vaan kattilan sisään piippuun menevään reikään villaa ja piipun nuppiin kanssa. Talvellakin riittää ihan mukavasti lämmintä vettä suihkun/saunan ajaksi neljän henkilön tarpeisiin. Talo on vuonna 1976 valmistunut ja sieltä täältä vetää. Kattilan lämpöhäviöt ei mene hukkaan kun kattila on takkahuoneeseen menevän käytävän varrella lainvastaisesti ja lämmittää mukavasti sitä käytävää ja takkahuonetta. Mukavuutena on kun ei tarvitse tilata öljyä eikä kuunnella polttimen hurinaa. Ouman kattilassa pitää lämmöt kohdillaan ja koko talon kulutus on kaikkinensa 17000 vuoteen. Tietokoneita ja muita laitteita pyörii päällä jatkuvasti.