Hei, en ole eläessäni ollut purjeveneessä. Vielä. Tässä pari yksinkertaista kysymystä:
-Mistä suunnasta puhaltaa tuuli silloin kun purjevene menee kaikkein kovimpaa? Miten lähelle suoraan vastatuulta voi päästä (ymmärtääkseni tämä on "luovikulma" ja vaihtelee veneittäin, mutta mikä on suuruusluokka?).
Jos ajatellaan että kohde on suoraan vastatuuleen, niin mikä on absoluuttisen nopeuden (veneen keulan suuntaan) ja matkanopeuden (kohdetta kohti) suhde.
-Entä miksi purjeen pitää olla kireä ja jäykkä, eikä pussimainen?
-Ilmeisesti nopein ei ole suoraan myötätuuleen? Jos kohde on suoraan myötätuulen suunnassa, kannattaako mennä myötätuuleen vai mutkitella? Entä jos on spinnaakkeri?
Yksinkertainen kysymys
moottoripölvästi
40
2512
Vastaukset
- 13 w venetyttö
Se, että mihin suuntaan purjevene liikkuu nopeimpaan, riippuu aina veneestä. Se riippuu veneen rakenteesta, mahdollisuuksista, purjeista, kaikesta. Nykyään on erikseen myös pelkkiä myötätuuleen kulkevia veneitä, mutta tavallisimmin peruspurjeveneet kulkevat kyllä kokemisteni perusteella mukavimmin sivutuuleen. Tosin uusia bavarioita sun muita en ole oikeastaan yhtään purjehtinut.
Ja tosiaan, jos oikein sopivasti sattuu, ja vauhtia jo muutenkin hieman varastossa olevan, voi hyvällä tuulella päästä täysin suoraan vastaiseenki. Tämä kyllä on todella harvinaista sillä tuulen täytyy olla juuri oikeanlainen, veneen myös ja purjeet saada juuri sopivaan kulmaan.
Jos haluaa veneen liikkuvan oikein mukavasti, täytyy purjeita säätää oikeastaan koko ajan. Riipuu tuulesta, että pitääkö purjeen olla kireä vaiko pussimainen.
Sivutuulella, luoviessa tai kovalla tuulella täytyy purjeen olla jäykkä, jotta saadaan maksimaalinen nopeus ja hyvä kontrolli veneeseen. Sekä tietysti luoviessa, että käännökset saadaan sulaviksi, ja toimimaan kunnolla. Jos tuuli on heikko, tai jos se on myötäinen/sivumyötäinen, kannattaa purjeen olla aika pussimainen. Jos purje tällöin on kireällä, ei vähäinen tuuli tartu purjeisiin, ja menee helposti pakille :)
Joillain, varsinkin juuri myötäiseen kulkemaan tarkoitetuilla purjeveneillä voi olla vahvuutensa myötäisessä. Monesti näin ei kuitenkaan ole.
Sekin riippuu vähän veneestä, että kannattaako mennä suoraan myötäiseen vaiko mutkitella. Jos on todella heikko tuuli, voi tuulta saada paremmin kerättyä jos hieman mutkittelee. Tietysti jos on jollain väylällä joka on täynnä veneitä, dn suosittele tätä tekemään, se voi aiheuttaa hämmentelyä ja paheksuvia katseita, eikä se muutenkaan muista ole mukavaa jos on juuri väistämässä ;) mutta tämä sitten onkin taas ihan eri asia :D
Yleisesti sanoen jos menee myötätuuleeb, täytyy maksimaalisen nopeuden tavoittamiseksi pyrkiä "virsikirjaan" jolloin etupuje ja isopurje ovat eri puolilla. Vaihtoehtoisesti voi siis myös mutkitella ;)
Jos sitä tartkoit, niin spinaakkeria kannattaa käyttää heikossa myötätuulessa. Tietysti myös kovemmassa tuulessa voi mennä, mutta se vaatii jo harjoittelua aika paljon, sillä veneen hallitseminen voi silloin olla aika haastavaa. Spinaakkerilla kannattaa mennä ihan suoraan, sillä muuten, jos mutkittelee, alkaa vene kallistua vähänkin voimakkaammassa tuulessa hyvin paljon kyljelleen, joka myös epämukavuuden lisäksi hidastaa vauhtia. Lisäksi silloin sortuma kasvaa, joka myös hidastaa vauhtia osaltaan :)
pahoitteluni vielä vastauksen pituudesta ja ehkä pienoisesta epäselvyydestä mutta toivon että hyödyit tästäkin jotakin :) - vielä samasta...
Voisitko vielä tarkentaa hieman tätä lausetta: "jos ajatellaan että kohde on suoraan vastatuuleen, niin mikä on absoluuttisen nopeuden (veneen keulan suuntaan) ja matkanopeuden (kohdetta kohti) suhde. "
kiitokset :)
Ja vielä onnitteluni mahtavan harrastuksen löyyämisestä ja siitä kiinnostumiseta. Jos purjehdus on sun hommas nii tuut varmasti jäämään siihen koukkuun! Ja vielä hyvällä tavalla :)) - 8+11
Jonkinmoisena nyrkkisääntönä usein esitetään, että luoviessa matkaa (siis tavallaan veneen vanavedestä mitattua) tulee n. 30% enemmän kuin tuulen salliessa suoraviivainen eteneminen lähtö- ja maalipisteen välillä. Eli siitä voi arvioida, että myös aikaa kuluu n. 30% enemmän.
Tuo jo saamasi "venetytön" vastaus oli aika kattava, mutta jäin itse miettimään parissa kohtaa, samaistiko hän nopeasti ja mukavasti etenemisen toisiinsa. Väitän nimittäin, että ne eivät läheskään aina ole synonyymeja. - samainen
Joo, tuota "mukavasti" liikkumista on ehkä aika vaikea ymmärtää. Tarkoitin sillä veneen liikkumista "sulavasti" ja tällä tavoin myös nopeasti, jos sitä nyt jotenkin noin voisi tarkentaa :) ei kyllä ehkä ihan osuva adjektiivi tähän tarkoitukseen, mutta tarkoitin sitä synonyyminä tälle "nopeasti".
- moottoripölvästi
Kiitos selkeistä vastauksista. Ja erityisen kivaa saada asiantunteva vastaus 13-vuotiaalta. Ei siinä mitään kummallista sinänsä ole, mutta kiva. Olen itse keski-ikäinen kääkkä:)
Se monimutkaisesti muotoiltu "jos ajatellaan että kohde on suoraan vastatuuleen, niin mikä on absoluuttisen nopeuden (veneen keulan suuntaan) ja matkanopeuden (kohdetta kohti) suhde" tuli oikeastaan tuossa 8 11:n vastauksessa: jos luovimalla matkustaa noin 30% pitemmän matkan, se tarkoittaa sitä että kun vene purjehtii maksimaalisen tehokkaasti luovissa vaikka 10 solmua (sopivan pyöreä määrä), niin määränpää lähestyy 7 solmun vauhtia?
Ajattelin näitä pohtiessani nimenomaan teoreettista huippunopeutta, mukavuus ja turvallisuus saattavat sitten rajoittaaa sitä.
Venetytön vastauksen mukaan riippuu veneestä. Voin tosiaan kuvitella että venen pituus, pohjan muoto, kölin muoto ja sijainti vaikuttavat moneen asiaan, joten veneillä on varmaan erilaisia ominaisuuksia. Mutta ei kai ole olemassa yksinomaan myötätuuleen tarkoitettuja veneitä? Mikä tuulikulma esim. teidän käyttämissänne/suosimissanne veneissä on sellainen "sweet spot"? Tai mikä voisi olla jossain aloittelijahalpiksessa pikku köliveneeessä?- 45+45+90 astetta
Tässä simppelin miehen yksinkertainen vastaus, jolla itse olen pärjännyt sunnuntaipurjehtijana : halssikulmien väli kryssillä on noin 90 astetta.
Tämä tietää noin 40 % lisämatkaa verrattuna suoraan etenemiseen, kuten trigonometrian tunnilla opetettiin. - 16+12
45+45+90 astetta kirjoitti:
Tässä simppelin miehen yksinkertainen vastaus, jolla itse olen pärjännyt sunnuntaipurjehtijana : halssikulmien väli kryssillä on noin 90 astetta.
Tämä tietää noin 40 % lisämatkaa verrattuna suoraan etenemiseen, kuten trigonometrian tunnilla opetettiin.Vauhti suhteessa tuulennopeuteen vastastuuleen mentäessä on jotain tuuli 6 m/s nopeus 4 solmua. eli matka kasvaa 30%-40% ja nopeus putoaa 30%-40%
- Bossu
Samallakin veneellä se riippuu tuulesta ja aallokosta riippuen. Jos on iso aallokko eikä kovin kovaa tuulta, ajaa mielellään vähän alemmas, jotta vene jaksaa ajaa aaltojen läpi. Jos on sileä meri ja hyvä tuuli, voi ajaa ylemmäs.
- FF 27 Charlotta
Bossu kirjoitti:
Samallakin veneellä se riippuu tuulesta ja aallokosta riippuen. Jos on iso aallokko eikä kovin kovaa tuulta, ajaa mielellään vähän alemmas, jotta vene jaksaa ajaa aaltojen läpi. Jos on sileä meri ja hyvä tuuli, voi ajaa ylemmäs.
Vene vaikuttaa. Omalle kevyelle 2,1 tn:n veneelle lyhyt terävä aalto (n. 1 m) on hankala, koska se vaan iskee kylkeen ja ei ole massaa jyrätä läpi. Tuollaisesta aallokosta isompi voi puskea ihan rauhallisesti läpi. Isommassa loivemmassa aallokossa voi taas myötäillä aallokkoa ja ajaa "vuoristoradassa". Toki välillä alamäessä pusketaan aallosta läpi. Hauskaa puuhaa, kunhan kenenkään ei tarvitse olla sisätiloissa. Molemmissa tapauksissa pitää keulapurjeeseen laittaa pussia riittävästi, jotta saadaan voimaa ja riittävän laaja kohtaamiskulma.
- FF 27 Charlotta
16+12 kirjoitti:
Vauhti suhteessa tuulennopeuteen vastastuuleen mentäessä on jotain tuuli 6 m/s nopeus 4 solmua. eli matka kasvaa 30%-40% ja nopeus putoaa 30%-40%
Joillekin veneille löytyy polaarit, joista voi katsoa target-nopeudet eri tuulennopeuksille ja kohtaamiskulmille:
http://www.fe83.org/wiki/index.php/Tiedosto:Polar.jpg
Tuossa on myös taulukko VMG:lle (velocity made good). Tuo on siis se nopeus, mikä on laskettu tuulen silmää kohti. - Totta maar
45+45+90 astetta kirjoitti:
Tässä simppelin miehen yksinkertainen vastaus, jolla itse olen pärjännyt sunnuntaipurjehtijana : halssikulmien väli kryssillä on noin 90 astetta.
Tämä tietää noin 40 % lisämatkaa verrattuna suoraan etenemiseen, kuten trigonometrian tunnilla opetettiin.Näin se menee vanhoil räteil:)
- Kilpapurjehtija!
K: Mistä suunnasta puhaltaa tuuli silloin kun purjevene menee kaikkein kovimpaa?
V: Tuulen voimakkuudesta ja veneestä riippuen todellinen tuuli tulee 100...150 astetta keulasta sivuun. Eli siis sivulta ja takaa vaihtelevassa suhteessa.
K: Miten lähelle suoraan vastatuulta voi päästä?
V: 25 astetta useimmilla veneillä on vielä mahdollista, mutta sellainen on erittäin hidas tapa edetä. 35...50 astetta on useimmille veneille nopein etenemis suunta tuulen ja aallokon voimakkuudesta riippuen.
K: Jos ajatellaan että kohde on suoraan vastatuuleen, niin mikä on absoluuttisen nopeuden (veneen keulan suuntaan) ja matkanopeuden (kohdetta kohti) suhde.
V: edellä mainitun kulman cosinin käänteisarvo eli 1,22 ... 1,56
K: Entä miksi purjeen pitää olla kireä ja jäykkä, eikä pussimainen?
V: purje on jäykkä vain poikkeuksellisissa veneissä, mieleen ei tule nyt muita kuin C_katamaraanit, AmericasCupin voittajat AC33 sekä AC34 kisoissa, eli ne 2 viimeisintä. Kireä vs pussikas taas riippuu tuulen suunnasta ja voimakkuudesta, sekä veneen nopeudesta suhteessa tuulen nopeuteen. Nopeissa veneissä käytetään litteämpiä purjeita kuin hitaammissa.
K: Ilmeisesti nopein ei ole suoraan myötätuuleen?
V: nopein ajosuunta myötätuuleen pyrittäessä poikkeaa suorasta myötätuulesta 5...60 astetta veneestä ja tuulesta riippuen. Useimmilla veneillä kulma-alue on kapeampi, ehkäpä 5...40 astetta.
Jos spinaakkeria ei ole, jää kulma-alueeseen aukko siihen kohtaan missä keulapurjetta ei saa ison pyörteiden takia vetämään.- Joakim_
Tuo nopein suunta on kyllä lähempänä sivutuulta, varsinkin ilman spinaakkeria. Kevyessä tuulessa suurin nopeus saavutetaan yleensä sivutuulta tiukemmilla kulmilla. 3 m/s tuulessa tyypillinen suurimman nopeuden alue on 70-90 astetta. Tuosta isommilla kulmilla nopeus laskee hyvin jyrkästi ilman spinnua ja spinnulla loivemmin. Spinnullakin 130-150 astetta alkaa olla jo aika hidasta tuossa kelissä.
Kevyessä tuulessa myötätuuli on veneen hitain suunta. Suora vastatuulikin on nopeampi etenemissuunta (alle 3 m/s tuuli spinnulla ja alle 4-5 m/s tuuli ilman spinnua).
Tuulen voimistuessa optimikulma kasvaa. 6 m/s tuulessa ilman spinnua optimi on edelleen 70-90 astetta, mutta 110 on jo lähellä samaa tasoa. Spinnulla optimi on jo siirtynyt 110-120 asteeseen, mutta tuo on aika vaikea kulma ajaa spinnulla (vene kallistuu paljon).
10 m/s tuulessa optimi ilman spinnua on 80-110 astetta ja spinnulla 120-135 (erittäin vaikeaa spinnulla!).
Koska keskimääräinen ei-kilpapurjehtia ei koskaan aja spinnulla sen nopeimpia kulmia, voidaan sanoa että purjeveneelle nopein suunta on aina sivutuuli. Vasta yli 10 m/s tuulessa nopein suunta on myötäisempi. - seppomartti
Joakim_ kirjoitti:
Tuo nopein suunta on kyllä lähempänä sivutuulta, varsinkin ilman spinaakkeria. Kevyessä tuulessa suurin nopeus saavutetaan yleensä sivutuulta tiukemmilla kulmilla. 3 m/s tuulessa tyypillinen suurimman nopeuden alue on 70-90 astetta. Tuosta isommilla kulmilla nopeus laskee hyvin jyrkästi ilman spinnua ja spinnulla loivemmin. Spinnullakin 130-150 astetta alkaa olla jo aika hidasta tuossa kelissä.
Kevyessä tuulessa myötätuuli on veneen hitain suunta. Suora vastatuulikin on nopeampi etenemissuunta (alle 3 m/s tuuli spinnulla ja alle 4-5 m/s tuuli ilman spinnua).
Tuulen voimistuessa optimikulma kasvaa. 6 m/s tuulessa ilman spinnua optimi on edelleen 70-90 astetta, mutta 110 on jo lähellä samaa tasoa. Spinnulla optimi on jo siirtynyt 110-120 asteeseen, mutta tuo on aika vaikea kulma ajaa spinnulla (vene kallistuu paljon).
10 m/s tuulessa optimi ilman spinnua on 80-110 astetta ja spinnulla 120-135 (erittäin vaikeaa spinnulla!).
Koska keskimääräinen ei-kilpapurjehtia ei koskaan aja spinnulla sen nopeimpia kulmia, voidaan sanoa että purjeveneelle nopein suunta on aina sivutuuli. Vasta yli 10 m/s tuulessa nopein suunta on myötäisempi.Joakimin vastaus on tapansa mukaan hyvä. Mutta kun tuuli yltyy edelleen niin päädytään tilanteeseen, että 3ms tuulessa hitain eli myötätuuli onkin yhtä nopea kuin leikkaaminen koska runkonopeus on tullut rajoittavaksi tekijäksi ja suoraan myötäiseen vene kantaa enemmän purjepintaa kuin sivumyötäiseen. Nyt siis puhutaa yleisimmistä eli ei plaanaavista veneistä.
- Rautalankaa kaipaava
Joakim_ kirjoitti:
Tuo nopein suunta on kyllä lähempänä sivutuulta, varsinkin ilman spinaakkeria. Kevyessä tuulessa suurin nopeus saavutetaan yleensä sivutuulta tiukemmilla kulmilla. 3 m/s tuulessa tyypillinen suurimman nopeuden alue on 70-90 astetta. Tuosta isommilla kulmilla nopeus laskee hyvin jyrkästi ilman spinnua ja spinnulla loivemmin. Spinnullakin 130-150 astetta alkaa olla jo aika hidasta tuossa kelissä.
Kevyessä tuulessa myötätuuli on veneen hitain suunta. Suora vastatuulikin on nopeampi etenemissuunta (alle 3 m/s tuuli spinnulla ja alle 4-5 m/s tuuli ilman spinnua).
Tuulen voimistuessa optimikulma kasvaa. 6 m/s tuulessa ilman spinnua optimi on edelleen 70-90 astetta, mutta 110 on jo lähellä samaa tasoa. Spinnulla optimi on jo siirtynyt 110-120 asteeseen, mutta tuo on aika vaikea kulma ajaa spinnulla (vene kallistuu paljon).
10 m/s tuulessa optimi ilman spinnua on 80-110 astetta ja spinnulla 120-135 (erittäin vaikeaa spinnulla!).
Koska keskimääräinen ei-kilpapurjehtia ei koskaan aja spinnulla sen nopeimpia kulmia, voidaan sanoa että purjeveneelle nopein suunta on aina sivutuuli. Vasta yli 10 m/s tuulessa nopein suunta on myötäisempi.Selittäkää vielä ei-purjehtijalle mitä tarkoitatte noilla kulmilla? Onko kyseessä purjeen kulma vai veneen runkolinjan kulma tuuleen nähden? Pidetäänkö purjeet aina kohtisuoraan tuulta vasten?
Oletetaan että tuuli puhaltaa etelästä ja haluan pohjoiseen. Purjeeni on kuin lapsen kaarnalaivassa, suora "lakana". Kannattaako minun siis luovia myös myötätuuleen, eli keula on X asteen kulmassa pohjoiseen ja sitten käännöksen jälkeen -X. Mutta purjeen pidän koko ajan kohtisuorassa tuulta vasten? Mikä on teoriassa optimi tuolle kulmalle X? Miksi se ei ole nolla jolloin kuljettu matkakin on pienin? Johtuuko se siitä että todellinen tuulennopeus (tuulen nopeus miinus veneen nopeus tuulen suuntaan) purjeissa on suurempi kun mennään sivuttain? - Joakim_
Rautalankaa kaipaava kirjoitti:
Selittäkää vielä ei-purjehtijalle mitä tarkoitatte noilla kulmilla? Onko kyseessä purjeen kulma vai veneen runkolinjan kulma tuuleen nähden? Pidetäänkö purjeet aina kohtisuoraan tuulta vasten?
Oletetaan että tuuli puhaltaa etelästä ja haluan pohjoiseen. Purjeeni on kuin lapsen kaarnalaivassa, suora "lakana". Kannattaako minun siis luovia myös myötätuuleen, eli keula on X asteen kulmassa pohjoiseen ja sitten käännöksen jälkeen -X. Mutta purjeen pidän koko ajan kohtisuorassa tuulta vasten? Mikä on teoriassa optimi tuolle kulmalle X? Miksi se ei ole nolla jolloin kuljettu matkakin on pienin? Johtuuko se siitä että todellinen tuulennopeus (tuulen nopeus miinus veneen nopeus tuulen suuntaan) purjeissa on suurempi kun mennään sivuttain?Kulmalla tarkoitetaan keulasuunnan (tai oikeastaan etenemissuunnan) ja todellisen tuulensuunnan välistä kulmaa. Siis sivutuulessa (90 astetta) ollaan kun etelätuulessa ajetaan itään tai länteen.
Kevyessä tuulessa kannattaa "luovia" myötuuleen, varsin spinaakkerilla. Se johtuu siitä, että suoraan myötätuuleen ajettaessa suhteellinen tuuli jää olemattoman pieneksi. Optimikulma riippuu tuulennopeudesta ja veneestä, mutta 3-4 m/s ja sen alle yleensä kulma tuuleen on 30-40 astetta (siis lähes sama kuin luovikulma) ja sitten tuulen koventuessa pienenee olemattomaksi. - Rautalankaa kaipaava
Joakim_ kirjoitti:
Kulmalla tarkoitetaan keulasuunnan (tai oikeastaan etenemissuunnan) ja todellisen tuulensuunnan välistä kulmaa. Siis sivutuulessa (90 astetta) ollaan kun etelätuulessa ajetaan itään tai länteen.
Kevyessä tuulessa kannattaa "luovia" myötuuleen, varsin spinaakkerilla. Se johtuu siitä, että suoraan myötätuuleen ajettaessa suhteellinen tuuli jää olemattoman pieneksi. Optimikulma riippuu tuulennopeudesta ja veneestä, mutta 3-4 m/s ja sen alle yleensä kulma tuuleen on 30-40 astetta (siis lähes sama kuin luovikulma) ja sitten tuulen koventuessa pienenee olemattomaksi.Kiitos vastauksesta. Tuolla aikaisemmin puhuit optimikulmista luokkaa 90 astetta. Tässä taitaa olla kaksi eri asiaa kysymyksessä, ilmeisesti tarkoitit silloin veneen nopeutta mihin suuntaan tahansa? Minä tarkoitan "eteenpäin" eli esimerkissäni pohjoiseen. Jos silloin menee 90 asteen suuntaan niin nopeus pohjoiseen on nolla.
- 13v
Kyllä, en muista oliko juuri vasta viimevuonna tulleet, mutta tämän vuoden Venenäyttelyssä, Messukeskuksessa oli tällainen näytillä. Itse en oikein pitänyt sen ulkonäystä tai muutenkaan ideasta, eihän sillon voikaan purjehtia kuin aniharvoin, tiettyä määränpäätä tavoitelessa. Tietysti jos ei ole tiettyä paikkaa varsinkin matkapurjehduksessa, voi tuollainenkin olla ihan kiva "lelu".( itse en kyllä sitä oikeaksi purjeveneeksi sanoisi...) :)
- 13v
(Pahoitteluni, viime viestissä puhuin siis myötätuuliveneistä)
Jos ymmärsin oikein Rautalankaa kaipaavan kysymyksen, voi kulmilla tarkoittaa tuulen suuntaa veneen runkoon tai purjeisiin nähden. Riippuu aina mistä kulmasta puhutaan. Kuitenkin näistä tuulikulmista puhutaan yleisimmin kryssillä eli luoviessa, jolloin YLEENSÄ tarkoitetaan tuulen suuntaa veneen runkoon nähden.
Purjeitahan ei pidetä aina kohtisuoraan tuulta vasten. Se riippuu taas tuulesta, että missä kulmassa niitä kannattaa pitää. Luoviessa, tavallisesti ne ovat "vinottain" tuulta vasten, tosin kulma riippuu siitä, että kuinka ylös tuuleen pääsee nostelemaan. Täysin myötäisellä, pelkällä isolla mennessä, pidetään ison puomi käännettynä sivulle niin, että purje on kuin kaarnalaivassa. Jos myötäiseen mennään isolla sekä fokalla/ etupurjeella, kannattaa pyrkiä virsikirjaan( selitettynä ensimmäisessä vastauksessa). - moottoripölvästi
Tästä näkemästänne myötätuuliveneestä vielä...se kulkee arvatenkin kaikkiin tuulen suuntiin mutta myötätuuliominaisuuksia on painotettu?
Onko se jonkinlainen iso matkavene, eikös isojen vesien yli meneminen perustu jotenkin yleiseen tuulen suuntaan? Eikös paikalliset kilpailut yleensä ole jotain edes-takaisita tai kolmionmuotoista rataa pitkin? Jos menee isojen valtamerten yil, haetaanko silloin (normaalituulilla) myötätuulta vai siksakilla sivumyötäistä?
Miten sellainen myötätuulivene on tehty, siis millä veneen rakenteellisilla ratkaisuilla voisitte kuvitella että myötätuuliominaisuuksia on parannettu?- Bossu
Tässäpä juttua siitä myötätuuliveneestä, nimeltään Sail Jet 40. Kyllä sillä luovimaankin pystyy varmaan ihan hyvin, mutta veneen tilanneen asiakkaan ajatus oli, että hän ei luovi vaan ajaa sitten moottorilla, joten se ikään kuin kuuluu konseptiin ja markkinointipuheeseen. Hintaa on todella paljon, mutta vene tehdään käsityönä Naantalissa (vai Raisiossa?).
https://www.google.fi/#q=sailjet 40 - moottoripölvästi
Bossu kirjoitti:
Tässäpä juttua siitä myötätuuliveneestä, nimeltään Sail Jet 40. Kyllä sillä luovimaankin pystyy varmaan ihan hyvin, mutta veneen tilanneen asiakkaan ajatus oli, että hän ei luovi vaan ajaa sitten moottorilla, joten se ikään kuin kuuluu konseptiin ja markkinointipuheeseen. Hintaa on todella paljon, mutta vene tehdään käsityönä Naantalissa (vai Raisiossa?).
https://www.google.fi/#q=sailjet 40ooookei, tuollainen tapaus. Purjehditaan silloin kun huvittaa ja ajetaan plaanissa muuten...erittäin kätevää ja nykyaikaista ja samalla vähän...no, voin hyvin kuvitella ettei kaikki tykkää.
- 13v
No tuostahan lötyykin jo kaikki tarvittava tästä myötätuuliveneestä.:)
Suurien merien (esimerkkinä nyt vaikka Atlantti) ylityksessä siis kestää sellainen kolmisen viikkoa, tosin riippuu täysin veneestä ja säistä. Monesti voi toivoa jotain tiettyä tuulta, mutta siinä ajassahan ehtii säät muuttua monen monta kertaa.
Paikalliset kilpailut voivat olla kolmiorataa tai sitten voi olla vaikka joku tietty reitti merkittynä. Esimerkiksi Hangon edustalla järjestetään näitä kilpailuita melkein joka viikko kesäisin. Niistä myös paljon kevytvenekilpailuja. - moottoripölvästi
Luulin että atlantin ylitykset tehdään juuri tiettyyn aikaan vuodesta koska tyypillinen keli ja tyypillinen tuuli on suotuisa. Mutta nyt opin että sivutuuli on paras.
Tuo sivutuulessa kulkeminen, miksi se on nopeampaa. Kuulin jonkun väittävän että se johtuu siitä että kallellaan vesilinja/runkonopeus pitenee. Tässä on järkeä, mutta varsinainen syy nopeuteen taitaa olla jonknilainen "vipuvaikutus" kun purje on vinottain tuuleen nähden?- 43212r
"Luulin että atlantin ylitykset tehdään juuri tiettyyn aikaan vuodesta koska tyypillinen keli ja tyypillinen tuuli on suotuisa. Mutta nyt opin että sivutuuli on paras. "
Yksirunkoiselle plaanavalle sloopille sivumyötäinen on nopein , saa myötäaaallokosta lisävauhtia. Atlantinylityskilpailuisssa yleisin käytetty venetyyppi on plaanava yksirunkoinen sloopppi, kuten Minitransat 6.50 ja Class 40 veneet.
- seppomartti
"Purjeitahan ei pidetä aina kohtisuoraan tuulta vasten. Se riippuu taas tuulesta, että missä kulmassa niitä kannattaa pitää."
Irroitin ylläolevan lauseen ympäristöstään ajatusharjoitukseksi. Itse olen ajatellut, ettei purjetta koskaan aseteta poikittain tuuleen- jos se suinkin on mahdollista.. Ei edes spinaakkeri ole haavi, minne tuuli kerätään vaan sen on päästävä mahdollisimman hyvin pois pussista virtauksen ylläpitämiseksi. Kun siipiprofiili sakkaa aina samalla kohtauskulmalla tuulen nopeudesta riippumatta niin ajatukseni on ollut, että myös optimaalinen kohtauskulma etuliikissä olisi aina liki sama jos purjeen muoto säilyisi ennallaan. Se tietenkään ei käytännössä toteudu eri purjeilla ja eri tuulennopeuksilla mutta siihen purjeen säädöillä pyritään. - edelleenmötörhead
OK, tajusin: ei pussi tai levy jota tuuli työntää, vaan siipiprofiili.
Onko se siis alipaine kuperalla puolella joka vetää, eikä ylipaine koveralla?- osimoilleen
Sekä että, kuten siipiprofiilissa yleensä. Siis 2/3 kuperalla ja 1/3 koveralla puolella.
- Havukka-ahon ajattelija
Elikä siis purjevene sivutuulessa osittain "lentää" eteenpäin? Siis sama ilmiö millä lentokone pysyy ilmassa, alipaine siiven yläpuolella.
- Joakim_
Havukka-ahon ajattelija kirjoitti:
Elikä siis purjevene sivutuulessa osittain "lentää" eteenpäin? Siis sama ilmiö millä lentokone pysyy ilmassa, alipaine siiven yläpuolella.
Purje ja siipi toimivat paine-erolla. Virtaus muodostaa paine-eron siiven/purjeen puolien välille ja paine-ero aiheuttaa voiman. Lentokoneessa tuo voima suuntautuu takaviistoon ylös ja purjeveneessä etuviistoon sivulle (luovilla ja sivutuulessa) tai suoraan eteen (myötätuulessa). Köli vastaa enemmän lentokoneen siipeä ja aiheuttaa voiman takaviistoon sivulle (myötätuulessa suoraan taakse).
- seppomartti
Joakim_ kirjoitti:
Purje ja siipi toimivat paine-erolla. Virtaus muodostaa paine-eron siiven/purjeen puolien välille ja paine-ero aiheuttaa voiman. Lentokoneessa tuo voima suuntautuu takaviistoon ylös ja purjeveneessä etuviistoon sivulle (luovilla ja sivutuulessa) tai suoraan eteen (myötätuulessa). Köli vastaa enemmän lentokoneen siipeä ja aiheuttaa voiman takaviistoon sivulle (myötätuulessa suoraan taakse).
Ei köli tai peräsin vastaa tavanomaista aliäänikoneen siipiprofiilia laisinkaan koska ne ovat symmetrisiä ja voivat toimia vain kohtauskulmalla. Äärimmäinen taitolentokoneen siipi olisi lähinnä köliä vastaava. Purje taasen on kaukana symmetrisestä.
- Siipiprofiili
seppomartti kirjoitti:
Ei köli tai peräsin vastaa tavanomaista aliäänikoneen siipiprofiilia laisinkaan koska ne ovat symmetrisiä ja voivat toimia vain kohtauskulmalla. Äärimmäinen taitolentokoneen siipi olisi lähinnä köliä vastaava. Purje taasen on kaukana symmetrisestä.
On ihan muuta kuin normaalin köliveneen toiminta vedessä. Halssilta toiselle vaihdettaessa nosteen aikaan saamiseksi on käytety vanhastaan kölievän perään trimmievää ja nykyveneissä halssin mukaan alas survottavia lisäeviä, mutta ei nekään häviöttämästi toimi...
- Joakim_
seppomartti kirjoitti:
Ei köli tai peräsin vastaa tavanomaista aliäänikoneen siipiprofiilia laisinkaan koska ne ovat symmetrisiä ja voivat toimia vain kohtauskulmalla. Äärimmäinen taitolentokoneen siipi olisi lähinnä köliä vastaava. Purje taasen on kaukana symmetrisestä.
Purje on tietysti merkittävästi erilainen, koska se on pehmeä ja äärimmäisen ohut. Kölin ja siiven välillä ero on huomattavasti pienempi. On olemassa epäsymmetrisiä kölejä ja symmetrisiä siipiä, mutta toki ylivoimaisesti suurin osa köleistä on symmetrisiä ja siivistä epäsymmetrisiä, koska kölin pitää toimia molemmilla halsseilla ja epäsymmetrinen profiili on tehokkaampi (eli voimasuunta on vähemmän takaviistoon).
Se, että epäsymmetrinen siipi tuottaa nostovoimaa nolla kohtauskulmalla on oikeastaan täysin epärelavanttia ja kertoo enemmän kohtauskulman määritelmästä kuin fysikaalisesta erosta siiven toiminnassa. Lentokoneessa epäsymmetrinen siipi asennetaan eri asentoon kuin symmetrinen, jotta ko. ero kompensointuu. - Siipipofiili
Joakim_ kirjoitti:
Purje on tietysti merkittävästi erilainen, koska se on pehmeä ja äärimmäisen ohut. Kölin ja siiven välillä ero on huomattavasti pienempi. On olemassa epäsymmetrisiä kölejä ja symmetrisiä siipiä, mutta toki ylivoimaisesti suurin osa köleistä on symmetrisiä ja siivistä epäsymmetrisiä, koska kölin pitää toimia molemmilla halsseilla ja epäsymmetrinen profiili on tehokkaampi (eli voimasuunta on vähemmän takaviistoon).
Se, että epäsymmetrinen siipi tuottaa nostovoimaa nolla kohtauskulmalla on oikeastaan täysin epärelavanttia ja kertoo enemmän kohtauskulman määritelmästä kuin fysikaalisesta erosta siiven toiminnassa. Lentokoneessa epäsymmetrinen siipi asennetaan eri asentoon kuin symmetrinen, jotta ko. ero kompensointuu.Jäi sanomatta, että rajapinnassa "lennettäessä" vesi on kohtalaisesti raskaampaa kuin ilma... Vrt kantosiipialukset...
- Joakim_
Siipipofiili kirjoitti:
Jäi sanomatta, että rajapinnassa "lennettäessä" vesi on kohtalaisesti raskaampaa kuin ilma... Vrt kantosiipialukset...
Köli ei toimi rajapinnassa, vaan vedessä. Siiven toimintaan ei vaikuta väliaineen tiheys, vaan Reynoldsin luku, joka on samaa suuruusluokkaa (hitaalla) lentokoneella ja purjeveneen kölillä.
Kantosiipiä on kahdenlaisia. Toiset toimivat kokonaan veden alla ja toiset veden ja ilman rajapinnassa. Ensimmäiset toimivat identtisesti lentokoneen siiven kanssa ja jälkimmäiset taas paremminkin vastaavasti kuin liukuva vene.
- seppomartti
"Purje on tietysti merkittävästi erilainen, koska se on pehmeä ja äärimmäisen ohut. Kölin ja siiven välillä ero on huomattavasti pienempi."
Purjekankaan ohuus on eri asia kuin siipiprofiilin paksuus. Koneen siivessä se vastaisi verhoilun alumiinin paksuutta.
Profiilin paksuus olisi mitattava/ ajateltava etu- ja takaliikin välisen janan ja pussin syvyyden perusteella. Samoin kuin koneen siivessä laskeutuessa profiilin syvyyttä suurennetaan nostovoiman lisäämiseksi. Kohtauskulma ja profiilin syvyys ovat silloin solakon etureunasta laskusiivekkeen takareunaan. Selvä analogia purjeen säätelyyn kun halutaan lisää voimaa syventämällä pussia.- Joakim_
Purjeella ei ole paksuutta. Profiilin ominaisuuksia kuvataan paksuudella (thickness) ja "kaarevuudella" (vai "syvyys", en tiedä oikeaa suomennosta termille camber). Purjeella on hyvin suuri camber eli se on erittäin epäsymmetrinen.
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Wing_profile_nomenclature.svg
Sekä lentokoneessa että purjeveneessä säädetään kaarevuutta ei paksuutta. Siivessä säädetään usein myös pinta-alaa eli siipeä jatketaan laskussa ja nousussa. Siivessä, kölissä ja peräsimessä paksuus määritellään suunnitteluvaiheessa.
Kaarevuudella on paljon suurempi vaikutus kuin paksuudella. Paksuus vaikuttaa lähinnä vastukseen ja sakkauskulmaan (paksumpi sakkaa myöhemmin), mutta ei juuri lainkaa nostovoimaan. Kaarevuuden lisääminen taas on melkein sama kuin kohtauskulman lisääminen eli se kasvattaa nostovoimaa (ja vastusta) samalla kohtauskulmalla.
- Nimim. Erkki
Öh, tällainen ketju ja kysymyshän on selvästi erään palstalla takavuosina vaikuttaneen aakkosten toisella kirjaimella alkaneen yhdistelmän taakse piiloutuneen sekopään trolli.
Ja te menitte halpaan.No, olipa aloittaja kuka tahansa niin kohtalaisen mielenkiintoista luettavaa tästä on kehkeytynyt.
- moottoripölvästi
Terve Erkki,
En ole trolli, sekopää ehkä mutten trolli. Olen yrittänyt kysyä ihan asiallisesti. Kyllähän tyhmä kysyy enemmän kuin viisaat ehtii vastata, mutta tiedonjanoni on ihan vilpitöntä sorttia.
Olen ajellut vain perätuupparilla, mutta pari vuotta sitten suoritin saaristolaivurin. Meinaan mennä norkoilemaan purjevenekyytejä tuonne lähimpään veneseuraan ja lähivuosina meinaan ostaa jonkun sortin pikku purkkarin. siksi mieli jo askartelee purjeiden parissa. Uskon että on ihan hyödyllistä muidenkin kannalta tämä rautalangan taivuttelu. Hyvät vastaukset olen kyllä saanut.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik123970MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar822071Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5491647Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin861323Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671107Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331038Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt215909Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60883- 171854
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3828