Se siitä erillissodasta

tutkimustietoa

Suomen sotilaallinen yhteistyöhän Saksan kanssa tiivistyi vuodenvaihteen 1940-41 jälkeen ja sotilasviranomaisten viralliset neuvottelut yhteistyöstä Saksan hyökkäykseen liittyen käytiin toukokuussa Saksassa (Salzburg 25.5.1941) ja Helsingissä 3.-6.6.1941, jolloin sovittiin konkreettisesta sotilaallisesta yhteistyöstä.

Kenraaliluutnantti Eric Heindrichs johti 5 suomalaisupseerin valtuuskuntaa Salzburgissa 25.5.1941 missä saksalaiset kertoivat suomalaisille operaatio Barbarossan Suomea koskevat kohdat.

Kokouksen alustuksen mukaan Saksan hyökkäys suuntautuisi Baltian maiden ohi ja läpi Leningradin, laivasto sulkisi Itämeren, ilmavoimat miinoittaisivat Leningradin laivaväylät ja hyökkäisivät Stalinin kanavan kimppuun. Kyseinen kanava oli Saksan pommikoneiden saavuttamattomissa, joten hyökkäyksen olisi tapahduttava Suomesta käsin.

Suomalaiset toivoivat perustuslain presidentille asettamiin velvoitteisiin viitaten, että Suomi ei joutuisi aloittamaan sotilaallisia toimia Neuvostoliittoa vastaan, eikä vihollisuuksia aloitettaisi Suomen alueelta. Kenraaliluutnantti Heinrichs muistutti, että Suomen väestöstä 46% oli sosialisteja, ainoa kokoava voima oli Mannerheimin persoona ja ajatus hyökkäämisestä oli suomalaisille uusi. Suomalaiset pitivätkin hyvänä, että suunnitelmien mukaisesti Saksan hyökkäys alkaisi ensin ja se ehkä provosoisi Neuvostoliiton hyökkäämään ensin, jolloin suomalaisille voitaisiin perustella sotaan lähteminen helpommin. Salzburgissa keskusteltiin Suomen liikekannallepanon ajankohdasta, saksalaisjoukkojen siirtymisestä Pohjois-Suomeen ja Suomen armeijan päävoimien hyökkäyksen liittymisestä Saksan hyökkäykseen Leningradin suunnalla. Oulun ja Oulujärven pohjoispuolinen osa Suomea oli tarkoitus ottaa saksalaisen armeijan toiminta-alueeksi.

Saksalaisten kokouksesta tekemään muistioon (Suomen sota-arkisto) on tallennettu mielenkiintoinen ehdotus, jonka Heindrichs esitti: Hän ehdotti saksalaisille, että nämä valtaisivat 4-5 saarta Ahvenanmaan saaristosta, jotta Suomi saisi syyn liikekannallepanolle. Saksalaiset torjuivat ehdotuksen ja liikekannallepanon syyn keksiminen jäi suomalaisille. Helsingissä 3.-6.6.1941 käydyissä jatkoneuvotteluissa oli käsittelyssä lähinnä Suomen liikekannallepanon ajankohta. Kirjallisia sopimuksia ei molempien toivomuksesta tehty.(Suomi 85 – Itsenäisyyden puolustajat; Osat Rintamalla ja Sodan kartat)

"Palattuaan Helsinkiin 28.5. Heinrichs esitteli lähetyskuntansa asian heti marsalkka Mannerheimille, jolloin myös puolustusministeri Walden oli läsnä. Nämä hyväksyivät suoritetut toimenpiteet. Myös presidentille Heinrichs kävi 29.5. itse kertomassa matkastaan. Pää- ja ulkoministerin informoiminen näyttää siis jääneen Rytin tehtäväksi.

Ehdotus, jonka Heinrichsin delegaatio toi Saksasta, oli itse asiassa selväpiirteinen pyyntö osallistumisesta hyökkäyssotaan. Todellista puolustussotamahdollisuutta, jossa saksalaiset joukoillaan vain auttaisivat hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Suomea puolustamaan omaa aluettaan, ei ollut edes sivuttu, saati että siitä olisi kirjallisia suunnitelmia kuten hyökkäyksestä." -Mauno Jokipii, Jatkosodan synty, s.313

"Suomen ylin valtio- ja sotilasjohto oli joko-tai valintatilanteessa. Sen mahdollisia omia tarkoituksia ei kysytty, ainoastaan osallistumista offensiiviin tai siitä pois jäämistä." -Mauno Jokipii, Jatkosodan synty, s.314

32

122

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • "ja Helsingissä 3.-6.6.1941, jolloin sovittiin konkreettisesta sotilaallisesta yhteistyöstä"
      Siinähän se erillissota on sanottu jo alussa yhteistyöstä ei alistuksesta

      Suomen armeija taisteli oman eduskunnan, hallituksen, presidentin ja sodanjohdon alaisina. Vain pieni osa suomalaisista oli pohjoisessa alistettu saksalaisille.

      Vihollinen oli yhteinen, mutta suomen omat johtajat johtivat joukkoja ja suomalaiset pysäyttivät hyökkäyksen siihen mihin halusivat.

      Moneskohan kymmenes avaus tämä on samasta asiasta. Mitä uutta tuossa oli aikaisempiin tietoihin?

      • järjetön väite

        "Vain pieni osa suomalaisista oli pohjoisessa alistettu saksalaisille"

        Puoli Suomea oli alistettu saksalaisille. Minkäänlainen erillissota ei voi olla kysymyksessä, koska mikään valtio ei anna puolta alueestaan kelle tahansa. Semmoiseen ryhdytään vain liittolaisen kanssa.


      • totuus julki
        järjetön väite kirjoitti:

        "Vain pieni osa suomalaisista oli pohjoisessa alistettu saksalaisille"

        Puoli Suomea oli alistettu saksalaisille. Minkäänlainen erillissota ei voi olla kysymyksessä, koska mikään valtio ei anna puolta alueestaan kelle tahansa. Semmoiseen ryhdytään vain liittolaisen kanssa.

        Väestöstä tuolla ei asunut kuin tuhannesosa. Ydinalueet pidettiin omassa erillisessä komennossa


      • näin se oli
        totuus julki kirjoitti:

        Väestöstä tuolla ei asunut kuin tuhannesosa. Ydinalueet pidettiin omassa erillisessä komennossa

        Lapin läänin väkiluku oli sota-aikana noin 70 000 ihmistä.

        Eli ei todellakaan voi sanoa, että puoli Suomea oli niiden komennossa.


    • venäjän lossia

      Näitähän on tämä palsta täynnä ja samantyylisiä venäjä mielistelyä löytyy muualtakin palstalta.

      Täällä palstalla on tyypillistä yrittää laittaa sodat Suomen syyksi ja muutenkin vääristää totuutta.

      Maksettua porukkaa itänaapurista joka näitä syöttää, parempihan se olisi jättää vastaamatta näihin.Kyllä he itsekkin tietävät valehtelevansa.

      • Näin naapurissa

        Neuvostoliitto itse ajoi Suomen Saksan kelkkaan! Koko Välirauhan ajan 1940-1941 Neuvostoliitto monin tavoin painosti ja uhkaili Suomea ja ampui mm. Virosta paluulennolla olleen reittimatkustakone Kalevan mereen kaikkine matkustajineen.

        Marraskuussa 1940 NL:n UM Molotov ilmaisi Berliinin kokouksessa, että NL mielii saattaa Talvisodan päätökseen!

        Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II

        Kappaleessa Molotov Berliinissä seuraavaa:

        Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.

        "Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".

        Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
        "Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.

        Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".


    • venäjä-saksa1
    • näin se on

      Erillissota on mielenkiintoinen määritelmä, jokainen valtio määrittelee omia tavoitteitaan omista päämääristään, näin se on tämän asian kanssa.

      Suomalaiset tarvitsivat oman määritelmän sodalle, kansasta oli 45 prosenttia vasemmiston kannattajia, kansallissosialismilla oli hyvin vähän kannatusta, joten sotaamme ei voitu tästä käytännön syystä kytkeä poliittisesti osaksi Saksan käymää poliittista tavoitetta, eli vasemmiston tuhoamista maailmasta.

      Suomen sodan päämäärät oli siis erit, sodanjohto oli oma ja vihollisetkin osittain erit, kun USA ei Suomelle sotaa julistanut ja Brittienkin ainoa sotatoimi oli kolmen laukauksen ampuminen Petsamon satamassa niin kauas tunturiin, ettei varmasti tule siviilitappiota.

      Suomi soti selkeästi N-liittoa vastaan saadakseen Talvisodassa menetetyt alueet takaisin korkojen kanssa ja Saksa taas halusi ennen kaikkea ensimmäisessä maailman sodassa menetetyt alueet takaisin ja elintilaa idästä.

      Saksalle sodan syyt oli edellisessä maailmansodassa, Suomella ne oli talvisodassa.

      • ei kelpaa syyksi tuo

        On aivan se ja sama, mitä kansa haluaa ajatella. Totuuden kanssahan sillä on harvoin mitään tekemistä ja kyseessä on monesti pelkkä itsepetos. Niin myös Suomen tapauksessa.

        Motiiveista viis; sekä Suomen että Saksan kansallisten tavoitteiden toteutuminen vaati yhteisenä tavoitteena Neuvostoliiton lyömistä, eli päätavoite oli siten molemmilla sama: yhdessä pyrittiin voittamaan Neuvostoliitto. Siten erillissodasta ei Itärintamalla vuosina 1941-1944 ollut todellakaan kyse.


      • näin se on
        ei kelpaa syyksi tuo kirjoitti:

        On aivan se ja sama, mitä kansa haluaa ajatella. Totuuden kanssahan sillä on harvoin mitään tekemistä ja kyseessä on monesti pelkkä itsepetos. Niin myös Suomen tapauksessa.

        Motiiveista viis; sekä Suomen että Saksan kansallisten tavoitteiden toteutuminen vaati yhteisenä tavoitteena Neuvostoliiton lyömistä, eli päätavoite oli siten molemmilla sama: yhdessä pyrittiin voittamaan Neuvostoliitto. Siten erillissodasta ei Itärintamalla vuosina 1941-1944 ollut todellakaan kyse.

        Suomella oli oma sodanjohto, päinvastoin kuin muilla mailla jotka liittyivät Euroopassa saksalaisten rintamaan, ne taistelivat saksalaisten komennossa.

        Tämä itsessään riittää termin käyttöön.


      • ei mitään merkitystä
        näin se on kirjoitti:

        Suomella oli oma sodanjohto, päinvastoin kuin muilla mailla jotka liittyivät Euroopassa saksalaisten rintamaan, ne taistelivat saksalaisten komennossa.

        Tämä itsessään riittää termin käyttöön.

        "Tämä itsessään riittää termin käyttöön. "

        Sotaa käytiin yhteisin voimin yhteisten päämäärien ja yhteisten suunnitelmien mukaisesti, joten minkäänlainen mussutus erillissodasta on suurinta typeryyttä, mitä Maa päällään kantaa.


      • Oli toki!
        ei mitään merkitystä kirjoitti:

        "Tämä itsessään riittää termin käyttöön. "

        Sotaa käytiin yhteisin voimin yhteisten päämäärien ja yhteisten suunnitelmien mukaisesti, joten minkäänlainen mussutus erillissodasta on suurinta typeryyttä, mitä Maa päällään kantaa.

        "Sotaa käytiin yhteisin voimin yhteisten päämäärien ja yhteisten suunnitelmien mukaisesti, joten minkäänlainen mussutus erillissodasta on suurinta typeryyttä, mitä Maa päällään kantaa."

        Todellisuudessa tämä lauseesi on silkkaa valetta! Suomella oli koko ajan oma sodanjohtonsa, joka ei totellut tai huomioinut Saksan johdon toiveita!

        Me emme auttaneet "kädenlyönnissä" Syvärin yli Tivinään!

        Me emme yrittäneet edetä Kannaksella pitemmälle vaikka mahdollisuuksia olisi ollut!

        Me emme tehneet hyökkäystä Kantalahteen (joka olisi lopullisesti katkaissut Muurmannin radan)!

        Kaikki nämä olivat Saksan sodanjohdon toiveita!


      • hankalat detaljit
        Oli toki! kirjoitti:

        "Sotaa käytiin yhteisin voimin yhteisten päämäärien ja yhteisten suunnitelmien mukaisesti, joten minkäänlainen mussutus erillissodasta on suurinta typeryyttä, mitä Maa päällään kantaa."

        Todellisuudessa tämä lauseesi on silkkaa valetta! Suomella oli koko ajan oma sodanjohtonsa, joka ei totellut tai huomioinut Saksan johdon toiveita!

        Me emme auttaneet "kädenlyönnissä" Syvärin yli Tivinään!

        Me emme yrittäneet edetä Kannaksella pitemmälle vaikka mahdollisuuksia olisi ollut!

        Me emme tehneet hyökkäystä Kantalahteen (joka olisi lopullisesti katkaissut Muurmannin radan)!

        Kaikki nämä olivat Saksan sodanjohdon toiveita!

        Nämä komukka peittelisi pois.


    • Erillissota oli

      erityisesti presidentti Rytin näkemys. Hän halusi sillä korostaa Suomen taistelevan omien päämääriensä puolesta. Ei käsitteestä tykätty Saksassakaan, mutta erityisesti se tuomitiin lännessä ja Moskovassa.

      Käsitteeseen oli kyllä perusteitakin, mutta enemmän teoria-n kuin käytännön tasolla.

      • erillään sakujen tav

        Heti huomaa että historian alkeetkaan eivät ole hallussa ja hyllyssä.

        " Ei käsitteestä tykätty Saksassakaan, mutta erityisesti se tuomitiin lännessä ja Moskovassa. "

        USA:n ulkoministeri Hull kiitti Suomea vuolaasti nerokkaasta tulkinnasta. Mannerheimin päiväkäsky oli lausuttu mielialojen kohottajaksi ja Suomen aseman erityisyyttä Saksan rinnalla. Suomi kävi sotaa Saksan rinnalla, mutta omin selkein tavoittein.


      • mitäs tarvittiin?
        erillään sakujen tav kirjoitti:

        Heti huomaa että historian alkeetkaan eivät ole hallussa ja hyllyssä.

        " Ei käsitteestä tykätty Saksassakaan, mutta erityisesti se tuomitiin lännessä ja Moskovassa. "

        USA:n ulkoministeri Hull kiitti Suomea vuolaasti nerokkaasta tulkinnasta. Mannerheimin päiväkäsky oli lausuttu mielialojen kohottajaksi ja Suomen aseman erityisyyttä Saksan rinnalla. Suomi kävi sotaa Saksan rinnalla, mutta omin selkein tavoittein.

        "Suomi kävi sotaa Saksan rinnalla, mutta omin selkein tavoittein. "

        Mitä Suomen tavoitteiden täyttyminen olisi vaatinut?


      • näin se pn
        mitäs tarvittiin? kirjoitti:

        "Suomi kävi sotaa Saksan rinnalla, mutta omin selkein tavoittein. "

        Mitä Suomen tavoitteiden täyttyminen olisi vaatinut?

        Talvisodassa menetettyjen alueiden palautumista.


      • miten päästäisiin?
        näin se pn kirjoitti:

        Talvisodassa menetettyjen alueiden palautumista.

        Ja miten Neuvostoliitto olisi saatu luovuttamaan menetyt alueet ( Itä-Karjala sekä Kuola)? Olisi varmasti vaatinut Neuvostoliiton lyömistä, eikö niin...


      • miten päästäisiin? kirjoitti:

        Ja miten Neuvostoliitto olisi saatu luovuttamaan menetyt alueet ( Itä-Karjala sekä Kuola)? Olisi varmasti vaatinut Neuvostoliiton lyömistä, eikö niin...

        Suomi oli valmis tyytymään talvisodassa menetettyjen alueitten palauttamiseen. Eduskunta liitti Karjalan Kannaksen ja Viipurin Suomeen 6.12.1941. Kyseessä oli oman alueen palauttamisesta.

        Sitä ei voida enää käyttää asian kiistämisessä, että NL ei hyväksynyt sitä, koska Venäjä on liittänyt Krimin itseensä vaikka Ukraina ei ole sitä hyväksynyt. Joten Karjalan voidaan katsoa kuununeen Suomeen myös v.1941-44 tai -47.

        Miksi Pariisin rauhaan asti? Siksi, että NL oli aikoinaan ilmoittanut omat tappiot Suomen "vapauttamisessa", jonka on tulkittu tarkoittaneen Petsamon aluetta, vaikka Moskovan välirauhansopimuksessa -44 se oli määrätty Neuvostoliitolle. Tämän perusteella voidaan katsoa myös Karjalan alueen kuuluneen Suomelle Pariisin rauhansopimukseen asti.


      • sanon vaan
        suomalainen2 kirjoitti:

        Suomi oli valmis tyytymään talvisodassa menetettyjen alueitten palauttamiseen. Eduskunta liitti Karjalan Kannaksen ja Viipurin Suomeen 6.12.1941. Kyseessä oli oman alueen palauttamisesta.

        Sitä ei voida enää käyttää asian kiistämisessä, että NL ei hyväksynyt sitä, koska Venäjä on liittänyt Krimin itseensä vaikka Ukraina ei ole sitä hyväksynyt. Joten Karjalan voidaan katsoa kuununeen Suomeen myös v.1941-44 tai -47.

        Miksi Pariisin rauhaan asti? Siksi, että NL oli aikoinaan ilmoittanut omat tappiot Suomen "vapauttamisessa", jonka on tulkittu tarkoittaneen Petsamon aluetta, vaikka Moskovan välirauhansopimuksessa -44 se oli määrätty Neuvostoliitolle. Tämän perusteella voidaan katsoa myös Karjalan alueen kuuluneen Suomelle Pariisin rauhansopimukseen asti.

        No jos tarkkoja ollaan, niin noinhan sen voi määritellä jos tarvetta sille on ???


    • nyt alkaa ottelu

      Käännetäänpäs näin päin. Tuolta ylempää otettu.

      " Mitä Suomen tavoitteiden täyttyminen olisi vaatinut? "

      Tietenkin jos Saksa olisi saanut painostettua Suomen omien tavoitteidensa sotijaksi niin tottahan me olisimme pommittaneet Leningradia. Myös olisimme jatkaneet hyökkäystä Leningradin uloimman puolustusvyöhykkeen puhkaisemiseksi. Täälähän ei ollut juurikaan miehitystä, koska porukka oli vedetty saksalaisia vastaan taistelemaan.

      • tavoite oli yhteinen

        Se on täysin se ja sama, mitkä olivat kenenkin kansalliset tavoitteet. Kaikilla oli kuitenkin yksi ja yhteinen tavoite, jotta kansalliset tavoitteet saataisiin täytettyä: Neuvostoliitto piti voittaa sodassa. Tähän pyrittiin yhteisillä suunnitelmilla ja yhteistuumin sotimalla. Minkäänlaisesta erillissodasta ei voida siis puhua Suomen osalta.

        Se, ettei Suomi täyttänyt omaa tehtäväänsä suunnitelmassa, ei ole mikään todiste erillissodan puolesta. Se on ainoastaan todiste siitä, että Suomen politiikka oli loismaista muiden hyväksikäyttöä.


      • näin se meni
        tavoite oli yhteinen kirjoitti:

        Se on täysin se ja sama, mitkä olivat kenenkin kansalliset tavoitteet. Kaikilla oli kuitenkin yksi ja yhteinen tavoite, jotta kansalliset tavoitteet saataisiin täytettyä: Neuvostoliitto piti voittaa sodassa. Tähän pyrittiin yhteisillä suunnitelmilla ja yhteistuumin sotimalla. Minkäänlaisesta erillissodasta ei voida siis puhua Suomen osalta.

        Se, ettei Suomi täyttänyt omaa tehtäväänsä suunnitelmassa, ei ole mikään todiste erillissodan puolesta. Se on ainoastaan todiste siitä, että Suomen politiikka oli loismaista muiden hyväksikäyttöä.

        Suomihan täytti itse itselleen asettamat tavoitteet, kuten teki Saksakin aina, kun se oli sille edullista.

        Ensin se oli N-liiton liittolainen Suomea vastaan ja sitten Suomen liittolainen N-liittoa vastaan.

        Suomi menetteli täysin samoin, oli silloin Saksan liittolainen kun se itselle parhaiten sopi ja kun ei enää sopinut, solmi aselevon ja alkoi sotia Saksaa vastaan.


    • Erillissotaa

      Saksan tavoitteet olivat muutakin kuin NL. Pitää muistaa yksinkertaisimmatkin asiat. Suomella ei ollut tavoitteita länsirintamalla.

      • näin se meni

        Kyllä Suomi kävi erillissotaa N-liittoa vastaan 1941-44 ja erillissotaa Saksaa vastaan 1944-45.


      • eikunnäin
        näin se meni kirjoitti:

        Kyllä Suomi kävi erillissotaa N-liittoa vastaan 1941-44 ja erillissotaa Saksaa vastaan 1944-45.

        II. T o d e n n ä k ö i s e t l i i t t o l a i s e t j a h e i d ä n t e h t ä v ä n s ä:

        1.) Operaatiomme sivustoilla voidaan R o m a n i a n ja S u o m e n aktiivista osallistumista sotaan Neuvosto-Venäjää vastaan pitää varmana
        Asevoimien ylijohto sopii ja määrittelee, missä muodossa kummankin maan sotavoimat asetetaan mukaan tullessaan Saksan käskyvallan alle.
        2.) R o m a n i a n tehtävä on, yhdessä sinne siirrettävien sotilasyksiköiden kanssa sitoa vastassaan oleva vihollinen ja muutoinkin suorittaa rintaman takaisen alueen aputehtäviä.
        3.) S u o m i tulee suojaamaan Norjasta tulevan uudelleen järjestettävän Saksan N o r d g r u p p e n (osa ryhmä XXI:tä) joukkojen keskitystä ja tulee operoimaan yhdessä sen kanssa. Lisäksi Suomen tehtäväksi tulee Hangon eliminointi.
        4.) Voidaan pitää mahdollisena, että R u o t s i n rauta- ja maantiet ovat viimeistään operaatioiden alkaessa käytettävissä Saksan Nordgruppen joukkojen keskittämiseen.


    • 0-0

      Karjala menetettiin talvisodassa mutta jos jatkosotaa ei olisi käyty Suomella olisi vielä Petsamo ja muita Neuvostoliitolle luovutettuja suunnattomia maa-alueita. Miksei jatkosodan aikainen poliittinen johto kantanut vastuutaan kansalle aiheuttamastaan vahingosta ja ampunut itseään. Sen sijaan tuosta täysin turhasta sodasta joka johti suunnattomiin inhimillisiin ja aineellisiin menetyksiin on tehty suuri voitto ja sankaritarina vaikka se oli täydellinen virhearvio joka aiheutta maalle korjaamattomia vahinkoja.

      • Näin se meni

        Talvisodan jälkeen bolsevikeillä oli hyvä halu miehittää loputkin Suomesta ja tehdä tästä yksi orjakansa lisää diktatuuriin! Itse Molotov kävi marraskuussa 1940 Berliinissä itkemässä sitä, että Saksan lomakuljetukset haittaavat jaloa valloitushanketta!

        Tätä taustaa vasten on Jatkosota täysin ymmärrettävä ja ilman sitä olisi itsenäisyys ollut kovasti katkolla. Toki itsenäisyys jouduttiin lunastamaan omalla verellä, mutta lohduttakoon tarkkispoikaa se, että Puna-armeijalle itselleen pelkkä yritys tuli todella kalliiksi ja torjuntavoiton aiheuttamat tappiot kirvelivät pahasti iivanaa!


      • näin se on
        Näin se meni kirjoitti:

        Talvisodan jälkeen bolsevikeillä oli hyvä halu miehittää loputkin Suomesta ja tehdä tästä yksi orjakansa lisää diktatuuriin! Itse Molotov kävi marraskuussa 1940 Berliinissä itkemässä sitä, että Saksan lomakuljetukset haittaavat jaloa valloitushanketta!

        Tätä taustaa vasten on Jatkosota täysin ymmärrettävä ja ilman sitä olisi itsenäisyys ollut kovasti katkolla. Toki itsenäisyys jouduttiin lunastamaan omalla verellä, mutta lohduttakoon tarkkispoikaa se, että Puna-armeijalle itselleen pelkkä yritys tuli todella kalliiksi ja torjuntavoiton aiheuttamat tappiot kirvelivät pahasti iivanaa!

        Mikäli Suomi ei olisi liittynyt mukaan Saksan sotasuunnitelmiin, niin N-liitto ja Saksa olisi todennäköisesti jakaneet sen samoin kuin jakoivat Puolan.


      • mitä menetimmekään

        Kuinka olisimme välttyneet toisesta maailmansodasta? Jatkosodasta olisimme välttyneet jos oliisimme olleet välittämättä niin Stalinin kuin Hitlerinkään tekemisistä tuon taivaallista. Tuskin olisivat nämä veikot kuitenkaan kunnioittaneet julistuksiamme, että me emme tule sotimaani ketään vastaan, tai minkään puolesta.


      • Suomen ajoi Saksan
        mitä menetimmekään kirjoitti:

        Kuinka olisimme välttyneet toisesta maailmansodasta? Jatkosodasta olisimme välttyneet jos oliisimme olleet välittämättä niin Stalinin kuin Hitlerinkään tekemisistä tuon taivaallista. Tuskin olisivat nämä veikot kuitenkaan kunnioittaneet julistuksiamme, että me emme tule sotimaani ketään vastaan, tai minkään puolesta.

        syliin nimenomaan NL:n hellittämätön painostus. Koko ajan pelättiin myös hyökkäystä. Siitä oli valmis suunnitelma elokuussa -40 alkaen.

        Ratkaisu olisi voinut olla puolustusliitto Ruotsin kanssa, mutta sen NL ja Saksa torppasivat kuin yhdestä suusta.


      • näin se on
        Suomen ajoi Saksan kirjoitti:

        syliin nimenomaan NL:n hellittämätön painostus. Koko ajan pelättiin myös hyökkäystä. Siitä oli valmis suunnitelma elokuussa -40 alkaen.

        Ratkaisu olisi voinut olla puolustusliitto Ruotsin kanssa, mutta sen NL ja Saksa torppasivat kuin yhdestä suusta.

        Ruotsi ei olisi meitä pelastanut, Puola liittoutui Ranskan ja Britannian kanssa eikä se näitä veijareita ( Saksa ja N-liitto ) pysäyttänyt, ei ne olisi Ruotsia pelänneet, vaan jakaneet senkin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta tosi tosi paljon

      Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska
      Ikävä
      11
      1985
    2. Kuvaile kaivattuasi kolmella

      Emojilla. Oma vastaus 💨🚮💣
      Ikävä
      184
      1768
    3. Mitä sä kuvittelit

      Kun annoit mulle huomiosi, tottakai minä menin ihastumaan suhun. En ole koskaan ollut se henkilö keneen kukaan kiinnittä
      Ikävä
      125
      1626
    4. Kysymystä pukkaa

      Mitä aiot tehdä kun näet hänet seuraavan kerran? Vai oletko kuin ei mitään....
      Ikävä
      126
      1561
    5. Mikä sai sut ihastumaan

      Mitä tapahtui?
      Ikävä
      127
      1401
    6. Sähköauto ei saastuta

      Koska sähköautossa ei ole saastutusputkea kuten polttomoottoriautossa. Saastuttajille tulee mätkäistä kunnon saastutusv
      Maailman menoa
      314
      1153
    7. Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös

      https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli
      Sinkut
      174
      1105
    8. Älä nainen leikistä suutu!

      Ja kyllä täytyy kritiikkiäkin kestää, mm. ylipaino, se että oot köyhä jne jne Melko tutulta mieheltä
      Ikävä
      114
      1103
    9. Hyvää heinäkuuta

      Hyvää huomenta ihanaa. 🦗🌾☔🤗🌻❤️
      Ikävä
      234
      1024
    10. Olisitko oikeasti

      valmis kohtaamaan kaivattusi?
      Ikävä
      95
      1015
    Aihe