Kevääseen 1944 mennessä Suomi oli ajautunut vaikeaan tilanteeseen: Saksa oli häviämässä sodan ja Suomi halusi päästä rauhaan NL kanssa mahdollisimman nopeasti. Jo loppuvuodesta 1942 Suomen valtion- ja sodanjohto tiesi että Saksa ja Suomi sen mukana tulevat häviämään sodan.
Lapissa olevat 200 000 saksalaista sotilasta olivat kuitenkin este, jonka vuoksi Suomi ei voinut alkaa avoimesti ja päättäväisesti valmistella rauhanneuvotteluja NL kanssa, vaikka NL ja muut liittoutuneet niitä Suomelle ehdottomasti suosittelivatkin. Suomalaisten päättäjien kädet olivat liian Natsi-Saksaan sidotut, jotta Suomi olisi voinut toimia asiassa täysin itsenäisesti.
Suomessa pelättiin, että mikäli Suomi tekee erillisrauhan, tai jo pelkästään neuvottelee virallisesti NL kanssa rauhasta, Lapissa olevat Saksan sotavoimat lähtevät asiasta kimpaantuneena vyörymään kohti Etelä-Suomea ja maan tärkeät asutusalueet joutuvat Suomen ja Saksan, ja jopa NL taistelutantereeksi. Lisäksi vilja-avun evääminen Saksalta Suomelle oli mietityttävä asia Suomen ruokahuollon kannalta katsottuna.
Suomelle oli erittäin tärkeätä saada Saksalaiset poistumaan maasta mahdollisimman "hienovaraisesti" ja vähin omin menetyksin. Myös NL sopi mainiosti, että Saksalaiset poistuisivat Lapista Norjan kautta suurimmaksiosaksi länsiliittoutuneiden riesaksi länsirintaman taisteluihin.
Saatuaan viestejä siitä, että NL valmisteli Kannaksella hyökkäystä Mannerheim tajusi, että nyt saadaan vihdoin oiva tilaisuus päästä riippakiveksi muodostuneesta Saksan armeijasta Suomessa eroon lopullisesti. Mannerheim tiesi jo kevään 1944 rauhantunnustelujen perusteella, että NL haluaa ehdottomasti voimaan Moskovan 1940 rajat. Näin ollen Suomella ei ollut mitään syytä yrittäkään väkisin pitää Kannasta itsellään, koska NL ottaisi sen jokatapauksessa, maksoipa se sitten minkä verran tahansa puna-armeijan sotilaita, ja kaikki sen vuoksi Kannaksella uhratut suomalaiset miehet olisivat täysin turhia uhreja.
Tästä syystä Kannas jätettiin niin pienelle puolustukselle. Mannerheim ei reagoinut varoituksiin NL joukkojen keskittämisestä Leningradin rintamalle. Mannerheim halusi, vaikka ei sitä suureenääneen kuuluuttanutkaan, että asetetutaan NL suurhyökkäyksen edetessä tiiviimpään puolustukseen vuoden 1940 rajojen tienoille ja lähdetään vilkkaasti pois niiltä rajoilta, mitä ei voida missään tapauksessa enää pitää, Kannakselta ja Laatokan pohjoispuolelta. Jonkinlaiset joukothan Leningradin edustalla suomalaisilla piti olla, ettei näyttänyt siltä että paraatiovi oli Suomen puolelta auki aina Viipuriin asti ilman taistelua.
Sotatoimet etenivät Kannaksella kuten Mannerheim oli aavistanut: Kannaksella olleet Suomalaiset joukot vetäytyivät nopeasti Viipurin länsipuolelle ja Itä-Karjalasta vetäydyttiin. Tämän jälkeen puolustus tiivistettiin Talin-Ihantalan tasolle, siis lähelle Moskovan 1940 rauhan rajaa.
Sekä Suomelle että NL sopivat vuoden 1940 rauhan rajat ja aktiiviset sotatoimet vaihtuivat asemasodankäynniksi heinä-elokuussa 1944.
Tilanteen jähmettyessä alkusyksyllä 1944 Suomen rintamalla, ja Saksan oman tilanteen vaikeutuessa eri rintamilla jatkuvasti, Saksalla ei riittänyt enää intoa taistella Suomessa (paitsi Suursaaren valtausyritys), vaan Lapissa olevat joukot alkoivat vähitellen vetäytyä Norjan kautta Keski-Euroopan sotanäyttämölle.
Lapin sota oli kuitenkin siedettävämpi vaihtoehto sille, että Saksan 200 000 sotilasta olisivat alkaneet tussaroimaan Etelä-Suomessa keväällä 1944.
Voidaan siis sanoa, että kesäkuuhun 1944 asti Saksan joukot Suomessa olivat suurempi uhka Suomelle, kuin NL toimet Suomen irrottamiseksi sodasta JA Saksan aseveljeydestä.
Saksa oli 1944 Suomelle suurempi uhka kuin Neuvostoliitto
23
98
Vastaukset
Muuten oikein, mutta ei ihan nappiin osunut.
On hyvä että myönnät Saksan joukkojen muodostaman uhan rauhan teon kannalta v.1944. Itse asiassa saksalaiset joukot muodostivat tuon uhan jo 1941, jonka vuoksi sotaan oli lähdettävä.
NL ja länsivallat eivät kuitenkaan välittäneet Suomen asemasta vaan suorastaan vaativat Suomea "irtaantumaan sodasta" seurauksista välittämättä. NL esimerkiksi vaati maaliskuun neuvotteluissa Suomea riisumaan saksalaiset joukot huhtikuuhun mennessä ja saattamaan oman armeijan rauhanajan kannalle samaan aikaan. Ajatus neuvotteluista Saksan kanssa joukkojen maasta poistamisesta ei edes ollut keskustelujen alla.
Mitä tulee Mannerheimiin ja Kannaksen tapahtumiin, niin suurhyökkäys tuli ylipäällikölle yhtä suurena yllätyksenä kuin muillekin esikunnan päällystölle. Siitä on keskusteltu vaikka kuinka usein.
Kannaksen puolustuksen murtuminen oli todellakin valitettava asia, koska rintaman kestäminen olisi tuonut rauhansopimukseen paremmat ehdot. Tosin ne olivat syyskuussa hieman paremman kuin maaliskuussa saadut, mutta kuitenkin raskaat. Jos rintama olisi kestänyt tai puolustus vetäytymisvaiheessa toiminut paremmin, niin tuskin Molotov olisi ollut niin töykeä rauhanvaltuuskunnalle syyskuussa kuin oli ja olisi todennäköisesti ottanut suomalaisten toiveet paremmin huomioon.- eivät muodostaneet
Saksalaiset eivät miehittäneet Suomen maaperää laittomasti vuonna 1941. Ryssiä oli ollut Suomen maaperällä jo 1940. Ja näkyy ettet tiedä asiasta yhtään mitään. Rintama oli vakaa aseiden lakattua soimasta. Neuvostoliitto olisi kyllä ne tarvittavat divisioonat sieltä Valko-Venäjältä irrottanut Berliinin reissun viivästymisen uhalla.
- 043
Rauha tehtiin oikeaan aikaan. Eli silloin kun Saksa ei voinut sitä estää.
- Lisäksi
Saksa miehitti vielä keväällä -44 lujasti viroa. Kun sieltä saksalaiset häädettiin niin veitsi poistui suomen kurkulta
- Oli veitsiä
Lisäksi kirjoitti:
Saksa miehitti vielä keväällä -44 lujasti viroa. Kun sieltä saksalaiset häädettiin niin veitsi poistui suomen kurkulta
Saksalaisveitsi kyllä, mutta neukkuveitsi pysyi!
- päinvastoin
Lisäksi kirjoitti:
Saksa miehitti vielä keväällä -44 lujasti viroa. Kun sieltä saksalaiset häädettiin niin veitsi poistui suomen kurkulta
Neuvostoliitto sai Virosta tukikohtia joista tarvittaessa pommittaa Suomea. Huomaa ettet tunne tätäkään asiaa lainkaan.
- näin se meni
Itse asiassa saksalaisten muodostama uhka oli huomioitu, esim. junien jotka kuljettivat saksalaisia sotilaita, ei kuljetettu Helsingin läpi vaan ne kiersivät kaupungin.
Tuusulaan siirrettiin jatkosodan torjuntataisteluiden aikaan divisioona "lepoon", eli suojaamaan Helsinkiä.
Saksalaisten kontaktit ja varovainen tiedustelutoiminta mahdollisen vallankaappauksen varalta, oli päämajassa tiedossa ja upseerit joihin kontakteja otettiin kertoivat asian heti eteenpäin.
Lapissa olevat joukot ei olleet uhka, vaan Balttiassa olevat joukot ja niitä varten oli varauduttu.- Balttia ei uhka
Saksalla ei olisi ollut irrottaa tarpeeksi suuria voimia Suomen uhkaamiseen Baltian luhistuvalta rintamalta vuonna 1944.
- näin se meni
Balttia ei uhka kirjoitti:
Saksalla ei olisi ollut irrottaa tarpeeksi suuria voimia Suomen uhkaamiseen Baltian luhistuvalta rintamalta vuonna 1944.
Se yritti kyllä pari kertaa vallata Suomen lahden saaria, mutta suomalaiset onnistuivat torppaamaan homman molemmilla kerroilla.
- Eipäs van näin
näin se meni kirjoitti:
Se yritti kyllä pari kertaa vallata Suomen lahden saaria, mutta suomalaiset onnistuivat torppaamaan homman molemmilla kerroilla.
Todellisuudessa kesällä 1944 saksalaisten kalustoapu (ps-kauhut ja nyrkit, rynnäkkötykit ja Bf-109:t) ja lento-osasto Kuhlmey pelastivat Suomen neukkujen miehitykseltä! Ja suurhyökkäyksen torjumisen jälkeen Saksasta taas ei ollut uhkaamaan Suomea!
Joten mitä otsakkeeseen tulee niin Suomelle oli Neuvostoliitto kesällä 1944 monta vertaa suurempi uhka kuin Saksa! - ei mutta
Balttia ei uhka kirjoitti:
Saksalla ei olisi ollut irrottaa tarpeeksi suuria voimia Suomen uhkaamiseen Baltian luhistuvalta rintamalta vuonna 1944.
Norjassa oli kyllä ja Lapissa lisäksi. Norjassa ja Lapissa oli lähes miljoona miestä yhteensä. Sinusta "perheenisukista" kaikki tietysti sukusi tavoin B-luokkaa.
- ja oikeastihan
Eipäs van näin kirjoitti:
Todellisuudessa kesällä 1944 saksalaisten kalustoapu (ps-kauhut ja nyrkit, rynnäkkötykit ja Bf-109:t) ja lento-osasto Kuhlmey pelastivat Suomen neukkujen miehitykseltä! Ja suurhyökkäyksen torjumisen jälkeen Saksasta taas ei ollut uhkaamaan Suomea!
Joten mitä otsakkeeseen tulee niin Suomelle oli Neuvostoliitto kesällä 1944 monta vertaa suurempi uhka kuin Saksa!Ison osan sotkista ja muista tuhosi Nenosen johtama tykistö.
- lisäys
ja oikeastihan kirjoitti:
Ison osan sotkista ja muista tuhosi Nenosen johtama tykistö.
Ja kaikkia saksalaisten toimittamia aseita ei ehditty edes käyttää. Saksalaisten aseet olivat tärkeitä, mutta vain osatekijä lopputuloksen kannalta.
- näin se menisi
ei mutta kirjoitti:
Norjassa oli kyllä ja Lapissa lisäksi. Norjassa ja Lapissa oli lähes miljoona miestä yhteensä. Sinusta "perheenisukista" kaikki tietysti sukusi tavoin B-luokkaa.
Mikäli Saksa olisi yrittänyt vallata Suomea, niin se olisi tehty Hangon kautta, Lapin kautta kulkeminen ja joukkojen huoltaminen on täysin toivoton tehtävä, ollaan käytännössä kahden tien varassa ja matkalla on mm. lukemattomia siltoja, sekä muita paikkoja missä sitä on helppo häiritä tai katkaista kokonaan.
Maihinnousu Hankoon, siitä niillä oli valmiit suunnitelmat ja kartat jo olemassa, edellisestä sodasta. - he he he
näin se menisi kirjoitti:
Mikäli Saksa olisi yrittänyt vallata Suomea, niin se olisi tehty Hangon kautta, Lapin kautta kulkeminen ja joukkojen huoltaminen on täysin toivoton tehtävä, ollaan käytännössä kahden tien varassa ja matkalla on mm. lukemattomia siltoja, sekä muita paikkoja missä sitä on helppo häiritä tai katkaista kokonaan.
Maihinnousu Hankoon, siitä niillä oli valmiit suunnitelmat ja kartat jo olemassa, edellisestä sodasta.Venäläiset olivat Hangossa. Suomi ei siis voinut välttää sotaa. Stalinille tukikohdista ei ollut mitään hyötyä. Stalinin ja Molotovin mielestä suomalaista olisi pitänyt yhdessä Puna-Armeijan kanssa karkottaa saksalaiset hyökkäyksrn slettua. Kuvastaa venäläistä hubrista.
- näin se menisi
he he he kirjoitti:
Venäläiset olivat Hangossa. Suomi ei siis voinut välttää sotaa. Stalinille tukikohdista ei ollut mitään hyötyä. Stalinin ja Molotovin mielestä suomalaista olisi pitänyt yhdessä Puna-Armeijan kanssa karkottaa saksalaiset hyökkäyksrn slettua. Kuvastaa venäläistä hubrista.
Kuvasin tilannetta 1944, jos Suomi olisi yritetty vallata ja pitää väkisin saksan rinnalla.
- taas höpöä
Saksalaiset oli täysin voimattomia. Suomalaisissa avaajan kaltaisten tekemissä "tutkimuksissa" on yleensä liioiteltu Saksan Lapin joukkojen voimaa. Onhan se tietysti mahdollista ettei norjalaiset surkimukset ja lappalaiset länkisääret olisi pärjänneet niille omin voimin.
- niimpäniiin
Asiasta on tehty tutkimus jo viiskytluvulla, se oli joku eversti.
Suomessa oli 68 000 saksalaista ja itävaltalaista sotilasta, ei 200 000 kuten yleisesti luullaan. - Näin kesällä -41
niimpäniiin kirjoitti:
Asiasta on tehty tutkimus jo viiskytluvulla, se oli joku eversti.
Suomessa oli 68 000 saksalaista ja itävaltalaista sotilasta, ei 200 000 kuten yleisesti luullaan."Suomessa oli 68 000 saksalaista ja itävaltalaista sotilasta, ei 200 000 kuten yleisesti luullaan."
Tämä vajaa 70 000 oli vahvuus sodan alkaessa. Vasta kesällä -43 vahvuus nousi 200 000:een. On muistettava, että taistelujoukot olivat kaukana NL:n alueella kiinni rintamassa.
Saksan joukot eivät muodostaneet uhkaa Suomelle, mutta niiden karkottaminen tiedettiin vaikeaksi.
Toisaalta ne mahdollistivat omien joukkojen keskittämisen Kannakselle.
Kesällä -41 Suomi ei liittynyt sotaan maassa olevien saksalaisjoukkojen takia, vaan koska luotettiin Saksan voittoon, eikä muuta vaihtoehtoa nähty.
Avaus on tavanmukaisen asiantuntematon ja vääristelevä - näin se oli
Näin kesällä -41 kirjoitti:
"Suomessa oli 68 000 saksalaista ja itävaltalaista sotilasta, ei 200 000 kuten yleisesti luullaan."
Tämä vajaa 70 000 oli vahvuus sodan alkaessa. Vasta kesällä -43 vahvuus nousi 200 000:een. On muistettava, että taistelujoukot olivat kaukana NL:n alueella kiinni rintamassa.
Saksan joukot eivät muodostaneet uhkaa Suomelle, mutta niiden karkottaminen tiedettiin vaikeaksi.
Toisaalta ne mahdollistivat omien joukkojen keskittämisen Kannakselle.
Kesällä -41 Suomi ei liittynyt sotaan maassa olevien saksalaisjoukkojen takia, vaan koska luotettiin Saksan voittoon, eikä muuta vaihtoehtoa nähty.
Avaus on tavanmukaisen asiantuntematon ja vääristeleväJoo, joukkoja vaihdettiin kokoajan ja Lappiin tuotiin jopa Itävaltalaisia asevelvollisia joita ei oltu edes koulutettu, koulutus tapahtui paikan päällä.
Joukko-osastot ei olleet myöskään täysiä, eli aina puuttui joka osastosta jotain, pataljoonasta puuttui yksi komppania jne... tyylillä.
Tämä saksalaisten karkottaminen oli vaikeaa, koska samanaikaisesti kun piti karkoittaa saksalaisia joukkoja sotatoimilla, niin piti myös kotiuttaa omaa kenttä-armeijaa, eli suomalaiset joutuivat hyökkäämään alivoimalla.
Tämä aiheutti paljon katkeruutta miehissä, ennen hyökkäystä saattoi osa porukasta päästä kotiin kun toiset jatkoi sotimista.
Syksy oli märkä ja alue soinen, koukkaukset ei niissä oloissa onnistuneet ja jos päästiin ajoissa oikeaan paikkaan, niin miehet oli niin väsyneitä ettei kyenneet kunnolla taistelemaan, samojn kantamalla ei saatu kuljetettua ammuksia tarpeeksi taisteluihin.
Mikäli maat olisi olleet jäässä niin hiihtämällä pulkkia vetäen tilanne olisi ollut ihan toinen, koukkaukset laajojen jänkien kautta olisi olleet helppoja ja nopeita iskuja. - kaikki tyyni
niimpäniiin kirjoitti:
Asiasta on tehty tutkimus jo viiskytluvulla, se oli joku eversti.
Suomessa oli 68 000 saksalaista ja itävaltalaista sotilasta, ei 200 000 kuten yleisesti luullaan.Ihan sama mitä tehtiin. Luuserit sai tarpeeksi aikaa häipyä. Eivät pystyneet hyväksymään sitä tosiasiaa, että Suomi ei ollut Norja jossa he määräsivät. On sinänsä ihmeellistä miksi Hitler ei vetänyt kaikkia joukkoja pois pohjolasta itärintamalle. Norjassa oli 300 000 sotilasta sillä aikaa kun saksalaiset pikkupojat kaatu punakoneen edessä.
- ei ollut vaikeaa
Näin kesällä -41 kirjoitti:
"Suomessa oli 68 000 saksalaista ja itävaltalaista sotilasta, ei 200 000 kuten yleisesti luullaan."
Tämä vajaa 70 000 oli vahvuus sodan alkaessa. Vasta kesällä -43 vahvuus nousi 200 000:een. On muistettava, että taistelujoukot olivat kaukana NL:n alueella kiinni rintamassa.
Saksan joukot eivät muodostaneet uhkaa Suomelle, mutta niiden karkottaminen tiedettiin vaikeaksi.
Toisaalta ne mahdollistivat omien joukkojen keskittämisen Kannakselle.
Kesällä -41 Suomi ei liittynyt sotaan maassa olevien saksalaisjoukkojen takia, vaan koska luotettiin Saksan voittoon, eikä muuta vaihtoehtoa nähty.
Avaus on tavanmukaisen asiantuntematon ja vääristeleväHelppoa se oli.
- kysyn vaan
kaikki tyyni kirjoitti:
Ihan sama mitä tehtiin. Luuserit sai tarpeeksi aikaa häipyä. Eivät pystyneet hyväksymään sitä tosiasiaa, että Suomi ei ollut Norja jossa he määräsivät. On sinänsä ihmeellistä miksi Hitler ei vetänyt kaikkia joukkoja pois pohjolasta itärintamalle. Norjassa oli 300 000 sotilasta sillä aikaa kun saksalaiset pikkupojat kaatu punakoneen edessä.
Tuskin oli noin paljoa, miksi ne niitä sinne olisi roudanneet, eihän ne tehneet sanottavasti edes vastarintaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tykkään sinusta tosi tosi paljon
Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska111985- 1841768
Mitä sä kuvittelit
Kun annoit mulle huomiosi, tottakai minä menin ihastumaan suhun. En ole koskaan ollut se henkilö keneen kukaan kiinnittä1251626- 1261561
- 1271401
Sähköauto ei saastuta
Koska sähköautossa ei ole saastutusputkea kuten polttomoottoriautossa. Saastuttajille tulee mätkäistä kunnon saastutusv3141153Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli1741105Älä nainen leikistä suutu!
Ja kyllä täytyy kritiikkiäkin kestää, mm. ylipaino, se että oot köyhä jne jne Melko tutulta mieheltä1141103- 2341024
- 951015