Kahdella koolla

Heimo Vesa

En ole missään muualla suomessa törmännyt seuraavanlaiseen juttuun. Miksi sanotaan Mikkolle, Jarkkolle, Jukkalle jne. Eikö kuuluisi sanoa Mikolle, Jukalle, Jarkolle jne?

Huom: en ole persu, kokkare enkä minkään muunkaan puolueen miehiä, joten kommentit osta persu aivot jne voi jättää kirjoittamatta

21

531

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 6y5uiku

      Ei pidä paikkaansa.

    • Jag förstår inte

      Persut ei osaa edes suomea.

    • Vessaa on tarvittu

      Vesa voisi hankkia silmälasit, ja olemaan törmäilemättä.
      Kenen vätät sanoneen "Mikkolle, Jarkkolle, Jukkalle jne "

      Minä en törmäile. Enkä ole kuullut milloinkaan sanottavan Mikkolle.

      • Papparainen.

        Yksi tyypillinen sana, jonka porilaiset jostain syystä taivuttavat allatiivi-muodossa kahdella konsonantilla on pappa. Perusporilainen sanoo pappalle, kun muualla Suomessa sanotaan papalle. Porilainen sanoo myös genetiivi-muodon pappan,


      • outoa
        Papparainen. kirjoitti:

        Yksi tyypillinen sana, jonka porilaiset jostain syystä taivuttavat allatiivi-muodossa kahdella konsonantilla on pappa. Perusporilainen sanoo pappalle, kun muualla Suomessa sanotaan papalle. Porilainen sanoo myös genetiivi-muodon pappan,

        Pitäisi taivuttaa kuten maman, mamalle.


    • Ei mumol ja papal

      Näinkö meinaat, että vaan porilaiset.
      Ihan perusturkulaisia ollaan ja mummolle ja pappalle tullaan.
      Ei suinkaan mumolle ja papalle.

      • Papparainen.

        Minä ainakin menen aina mummolle kahdella ämmällä ja papalle yhdellä peellä.


      • voi pee sentään
        Papparainen. kirjoitti:

        Minä ainakin menen aina mummolle kahdella ämmällä ja papalle yhdellä peellä.

        Minullakin on yksi pee ja menen se mukanani myös mamman tai pappan luo. Tai siis menin silloin kun he vielä olivat keskuudessamme. Mikkon luona en käykään.


    • turvat kii

      mitä ne persut jokeltaa

    • poliittisesti vapaa

      Mikä persuongelma sulla on?
      Kerro ihmeessä, senkin sossu.

    • Nimet

      Aiankaan lounaismurteissa nimet eivät vanhastaan astevaihtele. Samalla logiikalla mennään kautta linjan eli kun esimerkiksi Marko ei ole genetiivissä Maron eikä Mika Mian, niin myöskään kaksoiskonsonantit eivät astevaihtele. Voisin myös kysyä sellaiselta, joka sanoo Pekan, sanooko hän myös Maron, jos logiikkaa ollaan etsimässä?

      Tuo on mielivaltaisesti päätetty oikeakielisyysohje, joka ei tosiaan ole johdonmukainen.

      Lounaismurteissa sama on koskenut vanhastaan myös samanrakenteisia sukunimiä, joten esimerkiksi Kalevi Kokko olisi lounaisittain Kokkon Kalevi. Kun asiaa ajattelee tarkemmin, on ihan ymmärrettävää, että erisnimi lukitaan sellaiseksi kuin se on ja taivutuspäätteet lisätään perään. Eihän Tuulikaan ole genetiivissä Tuulen tai Lempi Lemmen.

      Järvinen nyt ei sentään taivu Järvinenin, joten rahtusen ontuu lounaissuomalaisenkin johdonmukaisuus.

      Tämäkin piirre on jäämässä pois ainakin Turun kaupunkimurteesta.

      • kk kk kk kk kkk

        Ketju alkoi kaksoiskonsonantista nimessä. Markossa sellaista ei ole, huono esimerkki.


      • Nimet
        kk kk kk kk kkk kirjoitti:

        Ketju alkoi kaksoiskonsonantista nimessä. Markossa sellaista ei ole, huono esimerkki.

        Marko ei ollut esimerkki kaksoiskonsonantista, Pekka oli. Marko oli esimerkki tapauksesta, joka ei astevaihtele, vaikka vastaava yleisnimi astevaihtelee: korko:koron. Marko:Markon on siis poikkeuksellinen taivutus yleisnimeen nähden aivan kuten Pekka:Pekkan.

        Näiden ymmärtäminen vaatii todellista taitoa tiputtaa suomut silmiltä; olemme niin tottuneet käytössä oleviin muotoihin, ettemme näe epäloogisuutta niiden takana. Lapsi tai alun perin muunkielinen voisi hyvinkin yrittää taivuttaa Marko:Maron (ylpeänä vaikean astevaihtelun hallitsemisesta) ja ihmetellä siitä seurannutta naurunpyrskähdystä. Mutta fiksupa ei naura, vaan hoksaa, että muunkielinen (tai lapsi) ei vain vielä hallinnut poikkeusta.


    • Papparainen.

      Oli hienoa lukea asiantuntevan kirjoittajan analyysi erisnimien taivutusmuodoista. Kiitos siitä.
      Samalla kysyn erikoista verbien taivutustapaa mm. Porin murteessa. Kantaporilainen taivuttaa esimerkiksi leikkiä-verbin imperfektin muotoon leikein, joka tuntuu muualta muuttaneesta ensiksi hassulta. Tarkemmin ajatellen muoto tuntuukin loogiselta, koska kirjakielen muoto leikin sekä imperfektissä että preesensissä sama ja voi aiheuttaa sekaannusta.

      • Nimet

        Papparainen, olet oikeassa. Tuo muoto on syntynyt erottamisen tarpeesta. lounaismurteissa on tapahtunut vähän samantapainen ilmiö, kun imperfekti muistuttaa usein yleiskielen konditionaalia. Leikkiä: leikin (prees.) - leikkisin (imp.) - leikkisisin (kond.). Eli "Kyl mää leikkisisi mut ko selkä on kipiä". Nuo ovat aika tosin aika harvinaisia käytössä, mutta niitä kuulee kyllä. Myös tuota porilaista imperfektiä muistuttavaa apukeinoa kuulee joskus harvoin eli "leikkeisi". Konditionaali pitää siis jollakin keinolla saada erottumaan imperfektistä.

        Ei ole muuten tuosta vaan aikuisena opittavissa myöskään lounaismurteiden -si-imperfekti: työkaverini on yrittänyt omaksua paikallisen murteen - luoja ties miksi ;) - ja käyttää imperfektinä sellaisia kummajaisia kuin "laulasin", "menisin" ja "ottasin".

        Itsekään en osaa lonkalta selittää sääntöä, pitää kaivaa Wiikin Turun murteen kielioppi esille.


      • höpsis
        Nimet kirjoitti:

        Papparainen, olet oikeassa. Tuo muoto on syntynyt erottamisen tarpeesta. lounaismurteissa on tapahtunut vähän samantapainen ilmiö, kun imperfekti muistuttaa usein yleiskielen konditionaalia. Leikkiä: leikin (prees.) - leikkisin (imp.) - leikkisisin (kond.). Eli "Kyl mää leikkisisi mut ko selkä on kipiä". Nuo ovat aika tosin aika harvinaisia käytössä, mutta niitä kuulee kyllä. Myös tuota porilaista imperfektiä muistuttavaa apukeinoa kuulee joskus harvoin eli "leikkeisi". Konditionaali pitää siis jollakin keinolla saada erottumaan imperfektistä.

        Ei ole muuten tuosta vaan aikuisena opittavissa myöskään lounaismurteiden -si-imperfekti: työkaverini on yrittänyt omaksua paikallisen murteen - luoja ties miksi ;) - ja käyttää imperfektinä sellaisia kummajaisia kuin "laulasin", "menisin" ja "ottasin".

        Itsekään en osaa lonkalta selittää sääntöä, pitää kaivaa Wiikin Turun murteen kielioppi esille.

        Leikein on oma taivutusmuotonsa kuten työ, töin. Paremminkin täällä halutaan sekoittaa, esim. kuka = ketä, mitä järkeä?


    • Tervemenoa
      • Nimet

        Ei kielitoimistolla ole mitään tekemistä murteiden kanssa. Niiden osalta oikeampi osoite on Kotimaisten kielten keskuksen murreosasto. Kielitoimisto kehittää vain yleiskieltä ja neuvoo sen käytössä.


    • ihan sama

      Ei täs ny oo mitään probleemii, jokaine sannoo mite huvitta,kuin te ny tollassii ees ihmettelette,aik blondimaist touhuu,kauhiast menee aika hukka tollaseenki fundeeraamise, mut jatkakaa papparaiset

    • miekun

      haistta aloitaja vitu.

    • kaikki toimi hyttisi

      Jotkut sanaa noin, jotkut ei

      Perussääntö on se, että jos kaksi P:tä T:tä tai K:ta ennen vimppaa vokaalia, niin omistusmuodossa toinen putoaa pois...

      No suomi on vaikein kieli maailmassa... ja esim sanat Tuuli ja tuuli taivutetaan eri tavalla, samaten sana Onni ja onni

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Persujen mukaan rasismi on huumoria

      Vaan kun koomikko kutsui Halla-ahoa fasistiksi, niin piti haastaa oikeuteen. Mihin se huumorinitaju yhtäkkiä hävisi? ⠀
      Maailman menoa
      271
      6677
    2. Rasismia kaikkialla näkevät ovat Suomen tyhmimpiä ihmisiä

      ja monillahan kuluu myös mielialalääkkeitä, eli päässä on ongelmia. Mutta he eivät tajua kuinka paljon ja ihan todellis
      Maailman menoa
      232
      6250
    3. Ei kahta sanaa etteikö Petteri Orpo hyväksy rasismia

      Koska jatkaa hallituksessa rasistisen perussuomalaisiksi itseään kutsuvan puolueen kanssa. Se on Petteri Orpon arvomaai
      Maailman menoa
      42
      5662
    4. Mitkäs nuorisoporukat ovat toisia nuoria ryöstelleet (selvää rassismia)

      No poliisi kertoo, että maahanmuuttajataustaisia ovat, ja isot porukat sillä yhden suomalaisen uhrin kimpussa on ollut j
      Maailman menoa
      155
      4991
    5. Pitkän linjan yritysjohtaja: Suomen tapahtumat eivät ole Aasian kärkiuutinen

      Viimeaikaista kohua on käytetty sisäpoliittisena lyömäaseena, Thomas Zilliacus sanoo. – Koska asiaa kuitenkin kommentoi
      Maailman menoa
      30
      3795
    6. Hallitus on kaadettava ja Orpon on erottava

      Mikään muu hallitus ei ole oman elämäni aikana tuhonnut näin paljon tämän maan taloutta ja työllisyyttä sekä suomen main
      Maailman menoa
      195
      3729
    7. Lasse Lehtonen vaatii persuja pyytämään anteeksi aasialaisilta

      Persut ova romahduttaneet Suomen maakuvan parissa päivässä negatiiviseksi rasismillaan ja se alkaa vaikuttamaan jo Suome
      Maailman menoa
      132
      3457
    8. Demarit ovat oikeasti törppöjä eli heikkoälyisiä

      ja todistavat sitä päivittäin täällä lapsellisilla jutuillaan. Kauheasti on hehkuttaneet kuinka demarien kannatus vaan
      Maailman menoa
      4
      3143
    9. HS 12/25 kysely: persut romahti, demarit raketoi

      Kyyti on kylmää persuleirissä, saattaa vetää siellä silmätkin viirulleen. Sen sijaan SDP:n puoluetoimistolla voidaan pok
      Maailman menoa
      33
      3133
    10. Rasismi rapauttaa Suomen mainetta ja hallituksen hiljaisuus pahentaa vahinkoa

      Finnairin viesti Japanista on pysäyttävä: suomalaisen politiikan rasismikohut heijastuvat suoraan matkustuspäätöksiin ja
      Maailman menoa
      333
      2799
    Aihe