Uusi Venelehti vertailu Saare 38 vs X 38

Mitenköhän paljon erosta johtui rullaisosta? Se oli onnettoman pienen näköinen kuvissa. Noin kevyessä tuulessa vauhtieroa syntyy helposti monesta seikasta (trimmit, purjeet, pohjan puhtaus jne jne).

Saaren ostajakunta ei taida olla kovinkaan kilpailusta kiinnostuneita, sillä yhtään LYS-todistusta ei ole. XC:lle löytyy jo kaksi (38 ja 42), vaikka niitä lienee selvästi vähemmän Suomessa.

HTR:ssä XC-38 piti varsin kelvollista vauhtia, mutta kisa mittasikin vain sivutuulivauhtia ensimmäisille vauhtiryhmille.

No, tossa oli tuulta tosi vähän, joten keskimääräinen suorituskykyero ei välttämättä oöe yhtä suuri. Aika kallis oli X, vaikka niitä tehdäänkin isompia sarjoja. Se oli kyllä outoa, että X oli joka kohdassa parempi, mutta lopuksi todettiin veneiden olevan yhtä hyviä. Ehkä olisi voinut ottaa vielä Bavarian verrokiksi.

vertailussa pitäisi veneet olla samanlaisilla perusvarustuksilla, miehistöllä ja purjeilla, muuten testissä ei ole paljon mieltä.

Karibialla tuli huomattua ettei Saaren kippari osaa trimmata sitä viimeistä solmua, tiedoksi vaan.

ent.tilaaja kirjoitti:

vertailussa pitäisi veneet olla samanlaisilla perusvarustuksilla, miehistöllä ja purjeilla, muuten testissä ei ole paljon mieltä.

Karibialla tuli huomattua ettei Saaren kippari osaa trimmata sitä viimeistä solmua, tiedoksi vaan.

Lue lisää

Taitaa vaan olla niin että pienen markkina-alueen pieni lehti harvemmin pääse sanelemaan minkälaisella varustuksella vene toimitetaan testiin.

ent.tilaaja kirjoitti:

vertailussa pitäisi veneet olla samanlaisilla perusvarustuksilla, miehistöllä ja purjeilla, muuten testissä ei ole paljon mieltä.

Karibialla tuli huomattua ettei Saaren kippari osaa trimmata sitä viimeistä solmua, tiedoksi vaan.

Lue lisää

Olet edelleen hakautunut ajatukseen, että kyse olisi ollut kahden veneen välisestä kilpapurjehduksesta. Jos Saaren omistaja tavoittelisi sitä viimeistä solmua niin sitten purjevarustelu olisi toisenlainen. Hänellä on ollut muut asiat etusijalla rullaison hankinnassa. Itse en hankkisi koskaan mutta koetan ymmärtää niitä, joille se viimeinen solmu ei ole maailam tärkein tai ainoa asia.

Venelehti ei osta veneitä vertailuun ja valitse niihin varusteita. Jos joku ostaa Suomeen uuden veneen, he sattavat saada sen lainaksi vertailuun, ja varusteet ovat mitä ovat. Nyt ilmeisesti X:n tuonti Suomeen oli herättänyt ajatuksen vertailun tekemisestä, ja jostain piti haalia Saare 38 vertailupariksi. Ja tuollainen löytyi.

Kun Saare 38:n vauhti tuntuu kiinnostavan niin katsokaa polaareja. En osaa tähän liittää vaikka ne ovat tietsikassani olleet vajaan vuoden. Silloin kiinnosti ko paatti ja HR 372.

> Oikea vertailu lienee mikä?

Yllä olevan keskustelun perusteella pitäisi ilmeisesti vertailla äksää toiseen samanlaiseen äksään samoilla varusteilla ja yhtä hyvällä miehistöllä kilparadalla.
Ja sitten sama erikseen saarelle.
Eikä mikään tätä estäkään, jotkut vaan haluaisivat lehden hoitavan tämänkin puolestaan kun eivät jaksa kilpailutuloksia itse selvittää...

Lehden tavoitteena on myydä lehteä, eikä vertailla veneitä jonkin totuuden löytämiseksi. Tätä eivät kaikki vaan tunnu ymmärtävän.

12 + 3 kirjoitti:

> Oikea vertailu lienee mikä?

Yllä olevan keskustelun perusteella pitäisi ilmeisesti vertailla äksää toiseen samanlaiseen äksään samoilla varusteilla ja yhtä hyvällä miehistöllä kilparadalla.
Ja sitten sama erikseen saarelle.
Eikä mikään tätä estäkään, jotkut vaan haluaisivat lehden hoitavan tämänkin puolestaan kun eivät jaksa kilpailutuloksia itse selvittää...

Lehden tavoitteena on myydä lehteä, eikä vertailla veneitä jonkin totuuden löytämiseksi. Tätä eivät kaikki vaan tunnu ymmärtävän.

Lue lisää

Jos BMW ja Toyota Corolla vertailussa! Mitä järkeä kenellekään, ei edes kustantajalle.

En ymmärrä! kirjoitti:

Jos BMW ja Toyota Corolla vertailussa! Mitä järkeä kenellekään, ei edes kustantajalle.

Autot sikseen, eivät sovi vertailuun koskaan. Mutta miksei kahta erilaista venettä voisi verrata purjehdusominaisuuksiltaankin? Ei tietenkään ole mikään yllätys, että eroa on ja mihin suuntaan, mutta mielenkiintoista onkin eron suuruus. Kuitenkin molempien veneiden käyttötarkoitus on cruising.

minä ymmärrän kirjoitti:

Autot sikseen, eivät sovi vertailuun koskaan. Mutta miksei kahta erilaista venettä voisi verrata purjehdusominaisuuksiltaankin? Ei tietenkään ole mikään yllätys, että eroa on ja mihin suuntaan, mutta mielenkiintoista onkin eron suuruus. Kuitenkin molempien veneiden käyttötarkoitus on cruising.

Lue lisää

Tietysti erilaisia matkaveneitä on hyvä vertailla toisiinsa, mutta tässä tapauksessa oli harmillisen paljon outoja virheitä. Niistä voi lukea keskustelusta, joka oli otsikoitu "Mikä on purjepinta-ala?"
Eron suuruudella tarkoitit kenties sitä, että rullamastovene oli kevyessä tuulessa hitaampi. Artikkelissa esitetyt Mittaustulokset eivät perustuneet esittelyssä olleiden veneiden mittauksiin punnitusta kenties lukuunottamatta. Tuskinpa Mittaustuloksissa mainitut hinnatkaan olivat ne, jotka esittelyveneistä oli maksettu?
Hienoja matkapursia kumminkin,

minä ymmärrän kirjoitti:

Autot sikseen, eivät sovi vertailuun koskaan. Mutta miksei kahta erilaista venettä voisi verrata purjehdusominaisuuksiltaankin? Ei tietenkään ole mikään yllätys, että eroa on ja mihin suuntaan, mutta mielenkiintoista onkin eron suuruus. Kuitenkin molempien veneiden käyttötarkoitus on cruising.

Lue lisää

No mitä sä oikeesti sait irti vertailusta?
Laiska mies vetää narulla rullaison auki ja on matlkalla neljänneksen kauemmin kuin mies joka vetää narulla oikean purjeen ylös!

Fiksut ymmärtävät Venelehden oikeat motiivit!

Nortti kirjoitti:

No mitä sä oikeesti sait irti vertailusta?
Laiska mies vetää narulla rullaison auki ja on matlkalla neljänneksen kauemmin kuin mies joka vetää narulla oikean purjeen ylös!

Fiksut ymmärtävät Venelehden oikeat motiivit!

Lue lisää

"No oikeesti sain irti" sen, etten enää taida ostaa edes irtonumeroita. Luen mieluummin brittiläisiä ja saksalaisia venelehtiä.

Nortti kirjoitti:

No mitä sä oikeesti sait irti vertailusta?
Laiska mies vetää narulla rullaison auki ja on matlkalla neljänneksen kauemmin kuin mies joka vetää narulla oikean purjeen ylös!

Fiksut ymmärtävät Venelehden oikeat motiivit!

Lue lisää

En ole kummankaan veneen kohderyhmää ja tulokset vastasivat suunnilleen omia ennakkokäsityksiäni. Mutta tietävätkö ne kohderyhmän ihmiset sen eron? Purjealoissa ja ties missä mitoissa oli epäjohdonmukaisuuksia, mutta molemmat veneet purjehtivat tyypillisellä purjevarustuksellaan. Sama se, mitä jotkut hatarat tunnusluvut ovat, purjehtimalla se ero punnittiin.

sain minä kirjoitti:

En ole kummankaan veneen kohderyhmää ja tulokset vastasivat suunnilleen omia ennakkokäsityksiäni. Mutta tietävätkö ne kohderyhmän ihmiset sen eron? Purjealoissa ja ties missä mitoissa oli epäjohdonmukaisuuksia, mutta molemmat veneet purjehtivat tyypillisellä purjevarustuksellaan. Sama se, mitä jotkut hatarat tunnusluvut ovat, purjehtimalla se ero punnittiin.

Lue lisää

Olet siis sitä mieltä, että matkapursien ominaisuudet selviävät yhden heikkotuulisen päivälenkin aikana. Kuvatekstin mukaan selvisi sekin, kuinka hienosti avotilaan vyöryvä aalto tyhjenee. Varmasti tuli meripunkatkin testattua yhtä perusteellisesti. Se kai taaskin oli tärkeintä, että oli suojatangot hellojen edessä.

"Purjehtimalla se ero punnittiin" - siis mikä oleellinen ero? Jos vauhtieroja halutaan verrata, eikö yksinkertaisinta olisi polaarien julkaiseminen vertailua varten? YW ja YM julkaisevat usein myös stabiliteettikäyrät testeissään. Mikä estää Vene-lehteä tekemästä samoin? Onko Veneen "jäykkyysluku" parempi? Vertailumittauksessa jäykkyys "mitattiin" toisen veneen kohdalla 140% genualla, toisella 106% fokalla jollaista kummassakaan esittelyveneessä ei ollut.
Tuulensietokyvystä todettiin mm., että 7-8 m/s tuulessa "Saaressa vaihdetaan keulaan fokka". Miten yleistä on, että matkapurressa rullagenua vaihdetaan tuossa tuulessa fokkaan?
Minä en ole merellä tuulen yltyessä ottanut rullagenuaa alas pannakseni fokkaa sen tilalle. Tarvittaessa olen rullannut genuan siään ja nostanut välistaagissa olevan pikkufokan ylös. Veneeni onkin kovin erilainen - myös huomattavasti halvempikin...

En ymmärrä! kirjoitti:

Jos BMW ja Toyota Corolla vertailussa! Mitä järkeä kenellekään, ei edes kustantajalle.

Ihan järkevää vertailla kyseisiä merkkejä. Minusta Toyotan kuskia voidaan pitää merkittävästi järkevämpänä BMW-kuskiin verrattuna.

purjehtimallako? kirjoitti:

Olet siis sitä mieltä, että matkapursien ominaisuudet selviävät yhden heikkotuulisen päivälenkin aikana. Kuvatekstin mukaan selvisi sekin, kuinka hienosti avotilaan vyöryvä aalto tyhjenee. Varmasti tuli meripunkatkin testattua yhtä perusteellisesti. Se kai taaskin oli tärkeintä, että oli suojatangot hellojen edessä.

"Purjehtimalla se ero punnittiin" - siis mikä oleellinen ero? Jos vauhtieroja halutaan verrata, eikö yksinkertaisinta olisi polaarien julkaiseminen vertailua varten? YW ja YM julkaisevat usein myös stabiliteettikäyrät testeissään. Mikä estää Vene-lehteä tekemästä samoin? Onko Veneen "jäykkyysluku" parempi? Vertailumittauksessa jäykkyys "mitattiin" toisen veneen kohdalla 140% genualla, toisella 106% fokalla jollaista kummassakaan esittelyveneessä ei ollut.
Tuulensietokyvystä todettiin mm., että 7-8 m/s tuulessa "Saaressa vaihdetaan keulaan fokka". Miten yleistä on, että matkapurressa rullagenua vaihdetaan tuossa tuulessa fokkaan?
Minä en ole merellä tuulen yltyessä ottanut rullagenuaa alas pannakseni fokkaa sen tilalle. Tarvittaessa olen rullannut genuan siään ja nostanut välistaagissa olevan pikkufokan ylös. Veneeni onkin kovin erilainen - myös huomattavasti halvempikin...

Lue lisää

Varmaan purjeen vaihtamisella tarkoitetaan samaa mitä sinäkin teet, eli että genoa jää rullalle ja fokka rikataan välistaakiin. Minullakin on sama systeemi ja puhun silti keulapurjeen vaihtamisesta.

purjehtimallako? kirjoitti:

Olet siis sitä mieltä, että matkapursien ominaisuudet selviävät yhden heikkotuulisen päivälenkin aikana. Kuvatekstin mukaan selvisi sekin, kuinka hienosti avotilaan vyöryvä aalto tyhjenee. Varmasti tuli meripunkatkin testattua yhtä perusteellisesti. Se kai taaskin oli tärkeintä, että oli suojatangot hellojen edessä.

"Purjehtimalla se ero punnittiin" - siis mikä oleellinen ero? Jos vauhtieroja halutaan verrata, eikö yksinkertaisinta olisi polaarien julkaiseminen vertailua varten? YW ja YM julkaisevat usein myös stabiliteettikäyrät testeissään. Mikä estää Vene-lehteä tekemästä samoin? Onko Veneen "jäykkyysluku" parempi? Vertailumittauksessa jäykkyys "mitattiin" toisen veneen kohdalla 140% genualla, toisella 106% fokalla jollaista kummassakaan esittelyveneessä ei ollut.
Tuulensietokyvystä todettiin mm., että 7-8 m/s tuulessa "Saaressa vaihdetaan keulaan fokka". Miten yleistä on, että matkapurressa rullagenua vaihdetaan tuossa tuulessa fokkaan?
Minä en ole merellä tuulen yltyessä ottanut rullagenuaa alas pannakseni fokkaa sen tilalle. Tarvittaessa olen rullannut genuan siään ja nostanut välistaagissa olevan pikkufokan ylös. Veneeni onkin kovin erilainen - myös huomattavasti halvempikin...

Lue lisää

En tainnut sanoa, että testi olisi ollut mitenkään tyhjentävä, enkä varsinkaan, ettei parempaa dataa voisi esittää. Johan vertailussa nopein vene kovassa tuulessa on se, jossa purjeala on olematon. Noista syistä en ole koskaan enempää kuin vilkaissut niitä tuloksia. Luotettavat polaarit saa ORCi-mittakirjoista, suunnittelijoiden polaarit sisältävät aina toiveajattelua sekä tyhjän veneen optimipurjeilla.

Siitä huolimatta purjehtimalla saatu ero oli hyvinkin todellinen, olkoonkin, että edusti vain tiettyjä olosuhteita. Meripunkan testausta varten ei ole tarvetta mennä sellaista todella vaativiin olosuhteisiin, jotain asiasta tietävä pystyy toimivuuden näkemään päältäkin. Ja kyllä, erityisesti matkaveneen hellan edessä oleva suojatanko on tärkeä. Epäilisin muitakin asioita veneessä olevan rempallaan pidempien legien purjehduksessa, jos sitä tankoa ei ole. Pidempi legi on jo pitkän päivän mittainen tässä tapauksessa.

Useampikin tuntemani vaihtaa rullagenuan pienempään rannassa ennen lähtöä kovempituuliselle matkalle. Itse en niin tee, koska ei ole sitä rullaakaan.

Landgruiseri kirjoitti:

Ihan järkevää vertailla kyseisiä merkkejä. Minusta Toyotan kuskia voidaan pitää merkittävästi järkevämpänä BMW-kuskiin verrattuna.

Toyota Land Cruiser 3.0 D-4D (190 hv) 5 A/T
Yhdistetty polttoaineen kulutus (l/100km): 8,1
CO2-päästöt, yhdistetty: 213

BMW X5 xDrive25d
Yhdistetty l/100 km: 5,3
CO2-päästö g/km: 154

Erilaiset autot ja erilaiset käyttötarkoitukset. Mutta miksi kummankaan kuski olisi merkittävästi järkevämpi kuin toisen?

Itse koin tuon Vene-lehden vertailun Saare 38 / XC 38 kiinnostavaksi.

15+7 kirjoitti:

Toyota Land Cruiser 3.0 D-4D (190 hv) 5 A/T
Yhdistetty polttoaineen kulutus (l/100km): 8,1
CO2-päästöt, yhdistetty: 213

BMW X5 xDrive25d
Yhdistetty l/100 km: 5,3
CO2-päästö g/km: 154

Erilaiset autot ja erilaiset käyttötarkoitukset. Mutta miksi kummankaan kuski olisi merkittävästi järkevämpi kuin toisen?

Itse koin tuon Vene-lehden vertailun Saare 38 / XC 38 kiinnostavaksi.

Lue lisää

Hauskaa lukea näitä kirjoituksia, varsinkin kun nimitetään "vanhalla iällä purjehtimaan opetelleeksi nuukahtaneeksi papparaiseksi". Pitää tietysti paikkaansa, vaikka 30 v. sitten olinkin hieman nuorempi kuin nyt. Sen jälkeen on tullut harrastettua matkapurjehdusta yli 80000 mpk, pääosin veneillä joissa on ollut "oikeat purjeet". Vaihto rauhallisempaan, rullaisolla varustettuun veneeseen tuli ajankohtaiseksi 7 käsileikkauksen jälkeen, joiden seurauksena olen 50% invalidi, joka edelleen haluaa pärjätä yksin veneessä, vaikka kädet kestävät huonosti köysien repimistä.

Venelehden testissä on paljon asiavirheitä, tässä muutama:
-vesitankit, minulla oli 400 l vettä täysissä tankeissä
-Saaressa on syvä pilssi
-keulassa on 2 vaatekaappia
-veneitä ei punnittu (veneeni punnittu kerran matkavarusteissa, paino hieman yli 10 tn)
-melua ei mitattu (tiedot jostakin toisesta veneestä)
-layoutkuva esittää jotakin toista venettä
-muita sähkövinssejä kuin Furlex ja ankkurivinssi veneessäni ei ole

Saarella ja sen cruising-purjeilla oli testihetkellä purjehdittu n. 8000 mailia.

semantiikkaa kirjoitti:

Varmaan purjeen vaihtamisella tarkoitetaan samaa mitä sinäkin teet, eli että genoa jää rullalle ja fokka rikataan välistaakiin. Minullakin on sama systeemi ja puhun silti keulapurjeen vaihtamisesta.

Lue lisää

Onko tuo ymmärrettävissä niin, että välistaagi on vakiovaruste Saare 38:ssa?

nuukahtanut kirjoitti:

Hauskaa lukea näitä kirjoituksia, varsinkin kun nimitetään "vanhalla iällä purjehtimaan opetelleeksi nuukahtaneeksi papparaiseksi". Pitää tietysti paikkaansa, vaikka 30 v. sitten olinkin hieman nuorempi kuin nyt. Sen jälkeen on tullut harrastettua matkapurjehdusta yli 80000 mpk, pääosin veneillä joissa on ollut "oikeat purjeet". Vaihto rauhallisempaan, rullaisolla varustettuun veneeseen tuli ajankohtaiseksi 7 käsileikkauksen jälkeen, joiden seurauksena olen 50% invalidi, joka edelleen haluaa pärjätä yksin veneessä, vaikka kädet kestävät huonosti köysien repimistä.

Venelehden testissä on paljon asiavirheitä, tässä muutama:
-vesitankit, minulla oli 400 l vettä täysissä tankeissä
-Saaressa on syvä pilssi
-keulassa on 2 vaatekaappia
-veneitä ei punnittu (veneeni punnittu kerran matkavarusteissa, paino hieman yli 10 tn)
-melua ei mitattu (tiedot jostakin toisesta veneestä)
-layoutkuva esittää jotakin toista venettä
-muita sähkövinssejä kuin Furlex ja ankkurivinssi veneessäni ei ole

Saarella ja sen cruising-purjeilla oli testihetkellä purjehdittu n. 8000 mailia.

Lue lisää

Antamasi selvityksen jälkeen tuntuu yhä merkillisemmältä, että lehti esitti veneen painot esitietoina sekä toiset painot testiarvoinaan. Ei tunnu rehelliseltä ilmoittaa testi- ja mittausarvoja, joita ei ole lainkaan mitattu! Sama huijaus oli siis melun mittaustuloksissa, jotka eivät perustuneetkaan Venelehden tekemiin mittauksiin.

Venelehti huijasi? kirjoitti:

Antamasi selvityksen jälkeen tuntuu yhä merkillisemmältä, että lehti esitti veneen painot esitietoina sekä toiset painot testiarvoinaan. Ei tunnu rehelliseltä ilmoittaa testi- ja mittausarvoja, joita ei ole lainkaan mitattu! Sama huijaus oli siis melun mittaustuloksissa, jotka eivät perustuneetkaan Venelehden tekemiin mittauksiin.

Lue lisää

Tuntuu hieman ihmeelliseltä jos venelehti antoi näin epämääräisiä tietoja Saare veneestä. Oliko se vahinko vai tarkoitus? Olisi ihan asiallista että lehti itse ottaisi tähän myös kantaa. muuten lehden maine kyllä kärsii lisää

purjeenvaihto kirjoitti:

En tainnut sanoa, että testi olisi ollut mitenkään tyhjentävä, enkä varsinkaan, ettei parempaa dataa voisi esittää. Johan vertailussa nopein vene kovassa tuulessa on se, jossa purjeala on olematon. Noista syistä en ole koskaan enempää kuin vilkaissut niitä tuloksia. Luotettavat polaarit saa ORCi-mittakirjoista, suunnittelijoiden polaarit sisältävät aina toiveajattelua sekä tyhjän veneen optimipurjeilla.

Siitä huolimatta purjehtimalla saatu ero oli hyvinkin todellinen, olkoonkin, että edusti vain tiettyjä olosuhteita. Meripunkan testausta varten ei ole tarvetta mennä sellaista todella vaativiin olosuhteisiin, jotain asiasta tietävä pystyy toimivuuden näkemään päältäkin. Ja kyllä, erityisesti matkaveneen hellan edessä oleva suojatanko on tärkeä. Epäilisin muitakin asioita veneessä olevan rempallaan pidempien legien purjehduksessa, jos sitä tankoa ei ole. Pidempi legi on jo pitkän päivän mittainen tässä tapauksessa.

Useampikin tuntemani vaihtaa rullagenuan pienempään rannassa ennen lähtöä kovempituuliselle matkalle. Itse en niin tee, koska ei ole sitä rullaakaan.

Lue lisää

"Useampikin tuntemani vaihtaa rullagenuan pienempään rannassa ennen lähtöä kovempituuliselle matkalle".

Ainakaan minä en kuulu noihin, vaikka teen "kovempituulisia matkoja". Hyvin harvoin "kovempi" tuuli kestää edes Itämeren ylitykseen tarvittavaa aikaa. Mieluummin rullaan keulapurjeen tarvittaessa pienemmäksi ja avaan sitä, kun tuuli taas heikkenee. Jos sääennusteen mukaan on odotettavissa kovatuulinen matalapaine ennen perille saapumista, laitan jo lähtiessa myrskyfokan nostovalmiiksi välistaagiin. Jos jo tuulee kovaa, pysyn satamassa. Joskus harvoin olen laittanut myös trysailin nostovalmiiksi omaan mastokiskoonsa. Sekin on tarpeellinen matkapurren varuste, jos tehdään matkoja kovatuulisille merialueille. Itämerellä se ei ole tarpeellinen.

Omassa veneessäni ei ole suojatankoa hellan edessä, vaikka vene on suunniteltu ja rakennettu nimenomaan valtameripurjehduksia varten. Pentteri voidaan rakentaa niinkin, ettei suojatanko ole erityisen tarpeellinen. Vaikka tanko puuttuu, mikään ei silti ole "rempallaan". Itse en ole pitänyt yhden vrk:n legiä "pidempänä leginä". Kaikki on suhteellista. Tähän asti pisimmät legini ovat olleet n. kolmen viikon mittaisia (2700-3000 nm). Eri veneillä pitkiä avomerireissuja tehneenä olen sitä mieltä, että meripunkkien toteutuksissa on suuria eroja. Parhaiten meripunkan toimivuuden havaitsee vasta, kun nukkuu punkassa ja meri käy korkeana. Punkka ei saa olla niin leveä, että siinä mahtuu heittelehtimään. Kiinteälaitaisessa nukkuu mukavammin kuin kangaslaitaisessa, ellei punkassa ole kallistusmahdollisuutta. Peräpunkassa on yleensä liikaa meteliä, keulapunkassa ei pysty nukkumaan, salongin yläpunkasta on vaikea kiipeillä veneen ryskiessä jne.

tumpelotumppi kirjoitti:

Tuntuu hieman ihmeelliseltä jos venelehti antoi näin epämääräisiä tietoja Saare veneestä. Oliko se vahinko vai tarkoitus? Olisi ihan asiallista että lehti itse ottaisi tähän myös kantaa. muuten lehden maine kyllä kärsii lisää

Lue lisää

Pikkuvilppien paljastuminen kyllä panee ajattelemaan ovatko kaikki muidenkin veneiden mittaukset ja testitulokset olleet jostain muualta kopioituja eikä itse mitattuja.

nuukahtanut kirjoitti:

Hauskaa lukea näitä kirjoituksia, varsinkin kun nimitetään "vanhalla iällä purjehtimaan opetelleeksi nuukahtaneeksi papparaiseksi". Pitää tietysti paikkaansa, vaikka 30 v. sitten olinkin hieman nuorempi kuin nyt. Sen jälkeen on tullut harrastettua matkapurjehdusta yli 80000 mpk, pääosin veneillä joissa on ollut "oikeat purjeet". Vaihto rauhallisempaan, rullaisolla varustettuun veneeseen tuli ajankohtaiseksi 7 käsileikkauksen jälkeen, joiden seurauksena olen 50% invalidi, joka edelleen haluaa pärjätä yksin veneessä, vaikka kädet kestävät huonosti köysien repimistä.

Venelehden testissä on paljon asiavirheitä, tässä muutama:
-vesitankit, minulla oli 400 l vettä täysissä tankeissä
-Saaressa on syvä pilssi
-keulassa on 2 vaatekaappia
-veneitä ei punnittu (veneeni punnittu kerran matkavarusteissa, paino hieman yli 10 tn)
-melua ei mitattu (tiedot jostakin toisesta veneestä)
-layoutkuva esittää jotakin toista venettä
-muita sähkövinssejä kuin Furlex ja ankkurivinssi veneessäni ei ole

Saarella ja sen cruising-purjeilla oli testihetkellä purjehdittu n. 8000 mailia.

Lue lisää

Yllä olevan perusteella Venelehti näyttää tekevän vertailunsa konttorissa leikkaa ja liimaa periaatteella, vailla mitään moraalia!

Toisaalta 80000 merimailia 32 vuodessa on myöskin bullshittä, siis käytännössä joka toinen päivä 40 mailia joka vuosi 4 kuukauden ajan!

Magister kirjoitti:

Yllä olevan perusteella Venelehti näyttää tekevän vertailunsa konttorissa leikkaa ja liimaa periaatteella, vailla mitään moraalia!

Toisaalta 80000 merimailia 32 vuodessa on myöskin bullshittä, siis käytännössä joka toinen päivä 40 mailia joka vuosi 4 kuukauden ajan!

Lue lisää

"Magister" osui viestinsä alkuosassa oikeaan.
Jälkiosa oli todellakin bullshittiä!

Ymmärrän kyllä, että "Magister" itse ja ehkä joku muukin saattaa kokea purjehtimisen niin rasittavaksi, että 40 mailin päiväurakka uuvuttaa ja seuraava päivä meneekin sitten toipumiseen.
Joukossamme on kuitenkin paljon niitä, jotka eivät pidä 40 mailin jälkeen lepopäivää. Ja niitäkin, jotka vetäisevät 2-3 kertaa enemmän maileja vuorokaudessa eivätkä siltikään tarvitse seuraavaa vuorokautta purjehdusvapaaksi.
Hurjimmat lähtevät seilaamaan vaikkapa 3-4 vuodeksi ja tulevat takaisin kotivesille vasta 40.000 mailin tai 40.000 mailin jälkeen. Gaussin käyrän ääripäässä ovat vielä ne, jotka 10-16 vuodessa ovat purjehtineet maailmalla >100.000 mailia ennenkuin ovat siirtyneet tavallisiin kesäkuukausien seilaamisiin.
Itse en pidä mitenkään ihmeellisenä, jos jollekin on 32 vuodessa kertynyt 80.000 mpk. Se ei vielä edusta ääripäätä. Toisessa ääripäässä on se joukko, joka ei vielä ole päässyt edes 32 vuoden ikään ja vasta aloittelee harrastusta purjehdusmailien jäädessä alle 500:aan/4kk.

gaussin käyrä kirjoitti:

"Magister" osui viestinsä alkuosassa oikeaan.
Jälkiosa oli todellakin bullshittiä!

Ymmärrän kyllä, että "Magister" itse ja ehkä joku muukin saattaa kokea purjehtimisen niin rasittavaksi, että 40 mailin päiväurakka uuvuttaa ja seuraava päivä meneekin sitten toipumiseen.
Joukossamme on kuitenkin paljon niitä, jotka eivät pidä 40 mailin jälkeen lepopäivää. Ja niitäkin, jotka vetäisevät 2-3 kertaa enemmän maileja vuorokaudessa eivätkä siltikään tarvitse seuraavaa vuorokautta purjehdusvapaaksi.
Hurjimmat lähtevät seilaamaan vaikkapa 3-4 vuodeksi ja tulevat takaisin kotivesille vasta 40.000 mailin tai 40.000 mailin jälkeen. Gaussin käyrän ääripäässä ovat vielä ne, jotka 10-16 vuodessa ovat purjehtineet maailmalla >100.000 mailia ennenkuin ovat siirtyneet tavallisiin kesäkuukausien seilaamisiin.
Itse en pidä mitenkään ihmeellisenä, jos jollekin on 32 vuodessa kertynyt 80.000 mpk. Se ei vielä edusta ääripäätä. Toisessa ääripäässä on se joukko, joka ei vielä ole päässyt edes 32 vuoden ikään ja vasta aloittelee harrastusta purjehdusmailien jäädessä alle 500:aan/4kk.

Lue lisää

Ja sitten heräsit!

2500 mailia kesässä tarkoittaa käytännössä Lontooseen ja takaisin!
Et älä juikki älä uhomaan, tiedän mistä puhun.

Magister kirjoitti:

Ja sitten heräsit!

2500 mailia kesässä tarkoittaa käytännössä Lontooseen ja takaisin!
Et älä juikki älä uhomaan, tiedän mistä puhun.

Olen viime vuodet purjehtinut lähes 10 000 mailia per vuosi ja ollut vielä töissäkin, vaikka se harrastuksia häiritsee. Miten on vaikea ymmärtää 80 000 ja 32 v.?

Magister kirjoitti:

Ja sitten heräsit!

2500 mailia kesässä tarkoittaa käytännössä Lontooseen ja takaisin!
Et älä juikki älä uhomaan, tiedän mistä puhun.

Ei tuossa mitään ihmellistä ole. Lomalla pidempi reissu n. 1500M ja kaikki viikonloput jäiden lähdöstä lokakuulle, niin aika vaikeaa on päästä kovin paljon alle 2500 M:n. Nyt varmaan kärppänä lasket paljonko 1500M kesälomalla tekee per päivä, älä vaivaudu, nämä reissut sisältää pidempiä legejä.

Matkaa tekevä kirjoitti:

Ei tuossa mitään ihmellistä ole. Lomalla pidempi reissu n. 1500M ja kaikki viikonloput jäiden lähdöstä lokakuulle, niin aika vaikeaa on päästä kovin paljon alle 2500 M:n. Nyt varmaan kärppänä lasket paljonko 1500M kesälomalla tekee per päivä, älä vaivaudu, nämä reissut sisältää pidempiä legejä.

Lue lisää

Vietätte täällä aikanne, ette merellä!
Tavallisi Satusetiä

Jack S kirjoitti:

Vietätte täällä aikanne, ette merellä!
Tavallisi Satusetiä

Luuletko ettei mereltä voi olla yhteydessä tänne?

huono lehdelle kirjoitti:

Pikkuvilppien paljastuminen kyllä panee ajattelemaan ovatko kaikki muidenkin veneiden mittaukset ja testitulokset olleet jostain muualta kopioituja eikä itse mitattuja.

Suurinta, suorastaan naurettavaa soopaa on Vene-lehden suorituskykyennuste taulukot. Aivan uskomatonta roskaa ja lukijan aliarvostamista.