Tietääkö

Noi lahkolaiset jotka Hua Hiniä hehkuttaa tuntee huonommin kaupunkinsa kuin Pattayan ystävä! Taitaa se pilkuttaja olla nojatuolimatkaaja. Uusia keskeneräisiä venäläis rahoitteisiä kylpylöitä hehkutellaan niinkuin Venetsiaa. Kun Venetsia sitten valmistui hehkutukset loppuivat kuin seinään. Kylpylälle käy samoin. Suomibaarit kituvat Hua Hinissä viimeisiä yrityksiä pelastaa baari on nimen muutos että asiakkaita tulisi. Tuo Happy Pig on hyvä nimi jopa venäläiset ymmärtävät mitä se tarkoittaa

Eipä riittänyt pattayan ystävällä äo kysymykseen vastaamiseen, ja sehän kuului missä on eikä missä oli.

Mitäpä hinnoista totesit, varmaan sulla on jotain esimerkkejä kun niistä tunnut valittavan.

mai pen rai kirjoitti:

Eipä riittänyt pattayan ystävällä äo kysymykseen vastaamiseen, ja sehän kuului missä on eikä missä oli.

Mitäpä hinnoista totesit, varmaan sulla on jotain esimerkkejä kun niistä tunnut valittavan.

Lue lisää

Eihän lahkolainen myöskään vastannut jos on tuo juntti kuppila muuttanut. Oluen normi hinta huan kuppiloissa 90 baht eli kallis

mai pen rai kirjoitti:

Eipä riittänyt pattayan ystävällä äo kysymykseen vastaamiseen, ja sehän kuului missä on eikä missä oli.

Mitäpä hinnoista totesit, varmaan sulla on jotain esimerkkejä kun niistä tunnut valittavan.

Lue lisää

Lahkolainen. Onko itselläsi tietoa jos kyseinen kapakka muuttanut siitä missä Sipen kapakka ennen oli. Jos on niin vastaisit. Lahkolaisena osaat vain omassa alemmuuden tunteessa haukkua muut ihmiset. ÄO lyhennetään isoilla kirjaimilla et edes sitä tiennyt.Olet siis niin tyhmä.

chok dii kirjoitti:

Eihän lahkolainen myöskään vastannut jos on tuo juntti kuppila muuttanut. Oluen normi hinta huan kuppiloissa 90 baht eli kallis

Mistähän lienet vai Hiltonista olusesi ostanut kun 90batia maksanut, mun oluset on maksanu 60-70 batia, viimeksi tänään ostettuna.

Ja sillänän ei ole asian kanssa mitään tekemistä kirjoitetaanko joku isolla tai pienellä, sillä kaikki jotka vähintään normaali järjellä ovat varustettuja, ymmärtävät asian kunhan vaan eka ja viimeinen kirjain on oikein.

Mutta jos jollekin 90 batia on kallis nii on kait tääl silloin muitakin asioita jotka ovat mielestänne kalliita teidän mittapuun mukaan ja mihin sitä sitten kukin vertaakaan.

Sipin paikka on nykyään lähellä Baan Finlandiaa, noin 50 metriä ennen.

Huahin kirjoitti:

Sipin paikka on nykyään lähellä Baan Finlandiaa, noin 50 metriä ennen.

Lyhyt matka kontata hometaloon.

Huonosti Sipillä siis menee, oli pakko muuttaa lähemmäksi Suomi kylää että katetta tulisi.

Happy Pigissä rento tunnelma kun ymmärrämme mitä muissa pöydissä puhutaan ja menun saa SUOMENKIELELLÄ paras paikka thaimassa. Kuningaskin käy siellä syömässä lihapullia.

hienopaikka kirjoitti:

Happy Pigissä rento tunnelma kun ymmärrämme mitä muissa pöydissä puhutaan ja menun saa SUOMENKIELELLÄ paras paikka thaimassa. Kuningaskin käy siellä syömässä lihapullia.

Nythän niilä rollatoreilla pääsee helposti dokamaa,ja palvelukin on erinomaista kun pärjää
suomen kielellä.

hyvä hyvä.aikamatkalainen,27.4.2015.tosi turisti .syö ennen kuin on perillä

Isäntä tulee käsi ojossa.

– Oletko sinä se Sipi?

– Olenhan minä.

– Tultiin katsomaan, kun ollaan kuultu sinusta paljon, Pekka Huovinen sanoo.

Sipi Siljamäki kysyy, mistä vieraat ovat. Ovat Kainuusta. Siljamäki suoristaa ryhtiään ja aloittaa laulun. Vieraat yhtyvät sanoihin.

”Kuulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa...”

Sipi Siljamäki (oik.) vie joka ilta myös henkilökuntansa tanssilattialle. Kuva: Vesa Mäkinen

Kainuun maakuntalaulu kaikaa Thaimaan Hua Hinissa. Ruotsalaiset ja norjalaiset vieraat vilkaisevat uteliaina pöydässään, mutta jatkavat sitten seurusteluaan ja syömistään. Thaimaassa nyt tapahtuu monenlaista erikoista, Siljamäen ravintolassa etenkin.

Siljamäen tuntevia ihmisiä yhtäkkinen maakuntalaulu ei yllätä. Eikä se, kun hän yhtäkkiä vie tarjoilijansa vuorotellen tanssimaan orkesterin tahdissa.

Vuosituhannen vaihteessa Uudellamaalla tehtiin muutamakin otsikoihin päätynyt jalokivikaupan ryöstö. Yksi niistä oli Lohjalla, Sipi Siljamäen liike. Tuolloin hänen nimensä vielä oli Jari.

Siljamäki oli kouluttautunut jalokivien tuntijaksi Yhdysvalloissa ja tehnyt ”kivikauppaa” Sri Lankassa ja Hongkongissa.

Hongkongissa hän oli tavannut silloisen vaimonsakin, jonka suku oli myös jalokivibisneksessä.

Lohjalla Siljamäen liike menestyi, ja hän itse oli pian miljonääri.

Anonyymi kirjoitti:

Isäntä tulee käsi ojossa.

– Oletko sinä se Sipi?

– Olenhan minä.

– Tultiin katsomaan, kun ollaan kuultu sinusta paljon, Pekka Huovinen sanoo.

Sipi Siljamäki kysyy, mistä vieraat ovat. Ovat Kainuusta. Siljamäki suoristaa ryhtiään ja aloittaa laulun. Vieraat yhtyvät sanoihin.

”Kuulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa...”

Sipi Siljamäki (oik.) vie joka ilta myös henkilökuntansa tanssilattialle. Kuva: Vesa Mäkinen

Kainuun maakuntalaulu kaikaa Thaimaan Hua Hinissa. Ruotsalaiset ja norjalaiset vieraat vilkaisevat uteliaina pöydässään, mutta jatkavat sitten seurusteluaan ja syömistään. Thaimaassa nyt tapahtuu monenlaista erikoista, Siljamäen ravintolassa etenkin.

Siljamäen tuntevia ihmisiä yhtäkkinen maakuntalaulu ei yllätä. Eikä se, kun hän yhtäkkiä vie tarjoilijansa vuorotellen tanssimaan orkesterin tahdissa.

Vuosituhannen vaihteessa Uudellamaalla tehtiin muutamakin otsikoihin päätynyt jalokivikaupan ryöstö. Yksi niistä oli Lohjalla, Sipi Siljamäen liike. Tuolloin hänen nimensä vielä oli Jari.

Siljamäki oli kouluttautunut jalokivien tuntijaksi Yhdysvalloissa ja tehnyt ”kivikauppaa” Sri Lankassa ja Hongkongissa.

Hongkongissa hän oli tavannut silloisen vaimonsakin, jonka suku oli myös jalokivibisneksessä.

Lohjalla Siljamäen liike menestyi, ja hän itse oli pian miljonääri.

Lue lisää

Siljamäki tapasi nykyisen vaimonsa hieman myöhemmin.
– Näin Phonin kaupan kassajonossa ja totesin hänelle, että menen kanssasi naimisiin.
Niin tapahtui, tosin vasta vuosia myöhemmin. Phonin oikea etunimi on Suthiporn ja sukunimi nykyään Siljamäki.
Seurustelu alkoi pian ja kehittyi nopeasti myös yhteistyöksi: pariskunta perusti pian tapaamisensa jälkeen Siljamäen sukulaisten kanssa Helsingin Kaisaniemeen Bangkok-nimisen ravintolan. Siljamäen mukaan asiat menivät suvun kesken mutkikkaaksi, ja pari muutti pienen tyttären kanssa Suthipornin vastusteluista huolimatta Thaimaahan. Mukanaan perheellä oli Siljamäen mukaan muutama sata euroa.
Niistäkin rahoista iso osa kului ensimmäisenä iltana Bangkokissa, kun pariskunta järjesti juhlat vaimon suvulle. Se oli muodollisuus, jota ei voi välttää.
Merituuli viilentää Hua Hinin kilometrien pituista rantaa. Silti lämpöä piisaa: varjossa on yli 30 astetta. Ja aurinko porottaa täydeltä terältä, kuten Thaimaanlahden länsirannalla usein.
Kaupunki on Thaimaan kuninkaallisten ja muidenkin bangkokilaisten suosikkirantakohde. Niin kuin on myös suomalaisten ja muiden länsimaalaisten.
Lämmin ilta pimenee, ja Sipi toimii seurustelu-upseerina ravintolassaan Happy Pigissä. Se on hänellä tapana. Muuta työtä hän ei voisi tehdäkään: ilman työlupaa työskentely on Thaimaassa vakava rikos.
– En voi edes lasiani kantaa baaritiskille, hän toteaa.
Siljamäen puheista on välillä vaikea ottaa selvää, milloin hän on tosissaan ja milloin testaa kuulijaa. Sipi-lisään on varauduttava, tuttavat sanovat.
Yhtä kaikki, tarjoilija käy noutamassa tyhjän lasin ja tuomassa isännälle pöytään uuden.
On myöhäinen iltapäivä, ja ravintolaan saapuu tytär Susanna Siljamäki. Hän on juhlavaatteissa: hän on tulossa lukion valmistujaistilaisuudesta.
Viime vuonna Susanna Siljamäki sijoittui kuudenneksi thaimaalaisten lukiolaisten valtakunnallisissa missikisoissa. Hänen ulkonäkönsä varsin eksoottinen, thaimaalaisesta näkökulmasta.
Kun Susanna täytti talvella 18 vuotta, Siljamäki nimitti hänet ravintolapäälliköksi.
– Sitten alkoikin heti oman isän käskyttäminen. Susanna kysyi saman tien, ettenkö huomaa, että asiakas odottaa, ja toinen vinguttaa sikaa.
Sika on kumilelu, joka parkaisee, kun sitä puristaa. Sillä asiakkaat voivat antaa henkilökunnalle merkin, että palvelua tarvitaan. Se sopiikin tunnelmaan, kun ravintolan nimi on Happy Pig. Nimi tulee Angry Birds -pelistä. Iloinen sikahahmo on ravintolan logossakin.
Ravintolayrittäminen Thaimaassa ei ole useinkaan kultakaivos. Siljamäen perhe teki vuosikymmenen töitä ennen kuin ravintola alkoi kannattaa.
Ravintola muutti neljä kertaa, sekä toimipaikkaa että nimeä. Lopulta viime vuonna asiakaspaikat alkoivat olla täynnä.
– Ei ole yhtä selittäjää, vaan se on monien asioiden summa.
Eikä hän itsekään osaa kokonaan selittää yhtäkkistä menestystä. Koko perhe oli jo tottunut, että penni on pitkä.
Suthiporn Siljamäki laskuttaa asiakkai­ta Susanna Siljamäen kanssa. Nuorempi tytär Donna vie ruokaa pöytään. Ravintolassa työskentelee lisäksi puolentusinaa paikallista tarjoilijaa.
Thaimaan työlainsäädäntö on tiukka. Ravintolan työntekijöistä puolien on oltava thaimaalaisia. Työluvan saanti ei muutenkaan ole helppoa.
Donnan ja Susannan työnteossa ei ole ongelmia: heillä on sekä Suomen että Thaimaan passi. Sipillä on avioliiton suoma oikeus vuoden viisumiin kerrallaan. Paperisota on vuosien varrella hieman hellittänyt.
Ensimmäiset vuodet olivat vaikeampia. Aina viisumin umpeutuessa Siljamäen oli vietävä ulkomaalaisvirastoon nipullinen asiakirjoja.

Koiran nimi oli Wai Deng, suomeksi punaviini. Punkuksi sitä kutsuttiin.
Siljamäki kertoo rajoittaneensa alko­holinkäyttöään. Nykyään päivää kohden menee vain seitsemän drinkkiä, hän sanoo ja hörähtää. Totta ainakin toinen puoli.
Hän on tuttu hahmo Hua Hinin baari­kaduilla. Joskus alkoholia kului enemmän kuin nyt.
Hua Hinissa on varsinainen suomalaissiirtokunta, ja sellaiset tapaavat olla riitaisia. Esimerkiksi Espanjan Aurinkorannikon suomalaisyhteisön erimielisyydet oli­vat julkisuudessa vuosikymmenen vaihteen molemmin puolin.
Eikä Siljamäki ole särmättömin persoona.
Sosiaalisen Siljamäen tuntenevat jotakuinkin kaikki Hua Hinin suomalaiset, eikä jokainen hänestä perusta. Etenkin kosteampina aikoina moni sai kokea, että Siljamäki osaa olla varsin piikikäs. Velkaakin on ollut moneen suuntaan. Ensimmäinen ravintolakin perustettiin velkarahalla.
Siljamäki tietää, ettei hän miellytä kaikkia maanmiehiä. Hän sanoo sen olevan ikävää, mutta ravintolabisneksessä siitä ei hänen mukaansa ole haittaa.
– Alusta alkaen tein työtä sen eteen, ettei ravintola profiloituisi vain suomalaiseksi.
Ei ole profiloitunu