V. 2009 kuollut setä oli testamentannut omaisuutensa minulle ja velipojalle, kuitenkin niin että leski saisi sen omistukseensa elinajakseen. Siis keskinäinen testamentti.
Vaimo oli testamentannut oman osuutensa vastaavasti omille sukulaisilleen.
Perunkirjoituksessa tuolloin pesän säästöksi osoittautui (hieman pyöristäen) 200 000 euroa.
Se koostui asunto-osakkeesta, n. 100 000 e. sekä pankkitalletuksista.
Silloin ilmaantui sedän tytär vaaimaan lakiosaa, kuten asiaan kuuluukin, ja rahasta maksettiin yhteisellä sopimuksella hänelle kuuluva osa.
Silloin laskettiin myös tasinko leskelle, koska setämme osuus rahoista oli selvästi suurempi.
Tasingon jälkeen oli siis kummankin suvun osuus rahoista 100 000 euroa, joten serkullemme maksettiin tuolloin 50 000 euroa.
Nyt on leski kuollut, ja perunkirjoitus tehty.
Siinä yhteydessä luettiin uusi, lesken tekemä testamentti, missä ilmoitettiin, että perintö on menevä edellisen testamentin mukaisesti, mutta mahdolliset lesken vakuutuskorvaukset menevät kokonaisuudessaan hänen sukulaisilleen.
Sellainen vakuutuskorvaus olikin löytynyt, ja se oli perunkirjoituksen mukaan (taas vähän pyöristäen) 40 000 euroa.
Perunkirjoituksessa lesken jälkeen pesän säästö oli 140 000 euroa, mikä
olisikin ihan oikein muuten, mutta minun ja velipojan mielestä se osoittaa, että setämme kuolinpesästä on kannettu ulos summa joka (kummallisesti) vastaa tuota vakuutuskorvausta.
Kysymyksiä:
Mikä yleensä voi olla vakuutus josta 80 vuotiaan mummin kuoltua meksetaan korvauksia. Eikö ainakin säästöhenkivakuutukset hoideta yleensä maksuun määrätyssä iässä?
Vai voiko, minun päinvastaisesta luulostani huolimatta, henkivakuutuksen tehdä vielä 70 vuotta täytettyään?
Entä onko mahdollista, että johonkin pieneen, voimassa olevaan vakuutukseen voikin tehdä ison korotuksen vielä eläkeikäisenä (maksamalla esim. 40 000) ?
Jos henkivakuutus oli setämme kuoltua olemassa, eikö se olisi pitänyt kirjata silloin tehtyyn perunkirjaan?
Vedätystäkö?
9
490
Vastaukset
- tällaista
***Mikä yleensä voi olla vakuutus josta 80 vuotiaan mummin kuoltua meksetaan korvauksia. Eikö ainakin säästöhenkivakuutukset hoideta yleensä maksuun määrätyssä iässä?***
Henkivakuutus se tietysti on, ja voi olla säästöhenkivakuutus tai vain kuolemanvaravakuutus. Säästöhenkivakuutuksen ns. takaisinostoarvon voi vakuutettu nostaa milloin tahansa, mutta ei ole mitään estettä sille, että se lankeasi maksuun vasta vakuutetun kuoltua.
***Entä onko mahdollista, että johonkin pieneen, voimassa olevaan vakuutukseen voikin tehdä ison korotuksen vielä eläkeikäisenä (maksamalla esim. 40 000) ?***
Tottakai on mahdollista. Säästöhenkivakuutuksethan ovat kutakuinkin sama asia kuin pankin määräaikaistalletukset. Ei niihin varojen sijoittamisessa ole mitään merkitystä sillä, kuinka vanha tai nuori vakuutuksenottaja/vakuutettu on. Pelkät kuolemanvaravakuutukset voivat olla eri asemassa. Mutta kuten jo yllä sanoin, hinnastahan sekin vain on kiinni.
***Vai voiko, minun päinvastaisesta luulostani huolimatta, henkivakuutuksen tehdä vielä 70 vuotta täytettyään?***
Tottakai voi. Ja säästöhenkivakuutuksen ottaminen loppumetreillä ei ole mitenkään tavatonta. Pelkkä kuolemanvaravakuutus voi tuossa vaiheessa käydä kalliiksi, mutta minun tietääkseni kaikki henkivakuutusyhtiöt myöntävät myös niitä vaikka kuinka vanhoille. Hinnastahan se vain on kiinni. - hankala änkyrä
"Jos henkivakuutus oli setämme kuoltua olemassa, eikö se olisi pitänyt kirjata silloin tehtyyn perunkirjaan? "
Lesken omaa henkivakuutusta ei tarvitse kirjata ensiksi kuolleenpuolison perukirjaan.
Teillä saattaa olla käsillä PK 3:3:ssa tarkoitettu tapaus: "Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.
Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.
Jollei lahjanlupauksena annettu sitoumus eloonjääneen puolison kuollessa ollut täytetty, älköön sitä saatettako voimaan sikäli kuin se loukkaisi ensiksi kuolleen perillisten oikeutta."
Ylisuuri maksu vakuutussopimukseen rinnastunee lahjaan tätä tulkittaessa. Suosittelen tosin tarkistamaan tämän Lohen PK 3:3.2-kanteita käsittelevästä kirjasta (siitä jolla on niin pitkä nimi ettei sitä kukaan muista!). Huomaa lisäksi että vakuutuksen edunsaajamääräys ohittaa myöhemmänkin testamentin. - Lakinainen
Jos kyseessä on ollut lesken säästöhenkivakuutus, on se pitänyt kirjata jo ensiksi kuolleen perukirjaan. Vakuutukseen sijoitetut varat ovat lesken varoja niin kauan kuin hän on elossa ja myös vapaasti sieltä nostettavissa. Vakuutukseen sijoitetut varat rinnastuvat siis lesken muihin sijoituksiin eli tämä on peruste niiden kirjaamiselle perukirjaan.
Säästöhenkivakuutukset erääntyvät pääsääntöisesti kun vakuutuksenottaja täyttää esim. 100 vuotta. Vakuutusaikaa saattaa olla mahdollista jatkaa sen jälkeen vielä 10 vuotta.
Ja pentele, en muista minäkään Lohen kirjan nimeä ulkoa. Miten se voikaan olla noin vaikea, heh! Mutta hyvä kirja, suosittelen. :)- hankala änkyrä
Olet tosiaan oikeassa säästöhenkivakuutuksen osalta. Ap ei tosin taida tietää, mikä vakuutustyyppi oli tarkalleen.
- Laskutaidoton
hankala änkyrä kirjoitti:
Olet tosiaan oikeassa säästöhenkivakuutuksen osalta. Ap ei tosin taida tietää, mikä vakuutustyyppi oli tarkalleen.
Kiitoksia kaikille valaisevista vastauksista :)
Niistä oli todella apuia ja avasivat tien edetä tässä perinnönjakoasiassa.
Perunkirjassa lesken jälkeen mainitaan hänellä olleen "sijoitushenkivakuutus" ja samassa yhteydessä ilmoitus että "maksettava kuolintapaussumma on 40jne €."
Oletan että sijoitushenkivakuutus on sama kuin säästöhenkivakuutus, joten siltä pohjalta esitin oman vaatimukseni päästä jaolle myös tästä potista, vedoten sopimuskirjaan, missä leskelle oli laskettu huomattava tasinko (kun ensin kuolleen tytär oli vaatinut lakiosaansa) suoritettua tasinkoa leskelle.
Ainakin eräs lakimies oli hyvin tyytyväinen kun päädyin tähän, vaikkei hän itse sitä esittänytkään.
Mutta jakohan on kesken ja saa nähä mitä toinen sukuhaara asiasta ajattelee.
Se on katkolla just nyt :) - no niin
Laskutaidoton kirjoitti:
Kiitoksia kaikille valaisevista vastauksista :)
Niistä oli todella apuia ja avasivat tien edetä tässä perinnönjakoasiassa.
Perunkirjassa lesken jälkeen mainitaan hänellä olleen "sijoitushenkivakuutus" ja samassa yhteydessä ilmoitus että "maksettava kuolintapaussumma on 40jne €."
Oletan että sijoitushenkivakuutus on sama kuin säästöhenkivakuutus, joten siltä pohjalta esitin oman vaatimukseni päästä jaolle myös tästä potista, vedoten sopimuskirjaan, missä leskelle oli laskettu huomattava tasinko (kun ensin kuolleen tytär oli vaatinut lakiosaansa) suoritettua tasinkoa leskelle.
Ainakin eräs lakimies oli hyvin tyytyväinen kun päädyin tähän, vaikkei hän itse sitä esittänytkään.
Mutta jakohan on kesken ja saa nähä mitä toinen sukuhaara asiasta ajattelee.
Se on katkolla just nyt :)Sijoitusvakuutus = sijoitussidonnainen säästöhenkivakuutus.
Mutta ota huomioon, että jos tuossa vakuutuksessa on voimassa oleva edunsaajamääräys, vakuutuskorvaus maksetaan edunsaajalle /-saajille eikä kuulu vakuutetun kuolinpesään. - Laskutaidoton
no niin kirjoitti:
Sijoitusvakuutus = sijoitussidonnainen säästöhenkivakuutus.
Mutta ota huomioon, että jos tuossa vakuutuksessa on voimassa oleva edunsaajamääräys, vakuutuskorvaus maksetaan edunsaajalle /-saajille eikä kuulu vakuutetun kuolinpesään.Hii haa, nytpä vasta iloinen uutinen tuli :D
Perunkirjan mukaan kun edunsaajana on nimenomaan juuri kuolinpesä!
Lesken testamentissa tosin oli määrätty nimeltä mainiten vakuutuskorvaus hänen sukulaisilleen.
Mutta se ei kait tee näistä sukulaisista edunsaajia? - hankala änkyrä
Laskutaidoton kirjoitti:
Hii haa, nytpä vasta iloinen uutinen tuli :D
Perunkirjan mukaan kun edunsaajana on nimenomaan juuri kuolinpesä!
Lesken testamentissa tosin oli määrätty nimeltä mainiten vakuutuskorvaus hänen sukulaisilleen.
Mutta se ei kait tee näistä sukulaisista edunsaajia?"Perunkirjan mukaan kun edunsaajana on nimenomaan juuri kuolinpesä!"
Miksi et vaivautunut tälläistä tietoa ilmoittamaan heti kysymyksessä?
Tarkasti ottaen asiassa on epäolennaista, mitä perunkirjassa lukee. Edunsaaja on se, jonka hyväksi kirjallinen edunsaajamääräys on ilmoitettu vakuutuksenantajalle. (vaikka perunkirjoitus olisi laiminlyöty tai perukirjaan kirjoiteltu höpöhöpöjä.)
"Lesken testamentissa tosin oli määrätty nimeltä mainiten vakuutuskorvaus hänen sukulaisilleen. "
Siispä kuolinpesään tuleva vakuutuskorvaus, tai siis se mitä siitä on jäljellä PK 3-luvun jaon toteuttamisen jälkeen on jaettava näille sukulaisille lesken testamentin mukaan.
"Mutta se ei kait tee näistä sukulaisista edunsaajia?"
He eivät ole vakuutussopimuslain tarkoittamia edunsaajia, vaan lesken testamentin saajia. Leskin testamentti toteutetaan siitä jäämistöstä, joka on jäljellä sedän toissijaisten perillisten (=sedän testamentin saajien tässä tapauksessa) saatua osuutensa.
- Laskutaidoton
Kiitoksia kaikille valaisevista vastauksista!
Niistä on ollut enemmän hyötyä kuin kahden tätä asiaa sorkkineen lakimiehen ohjeista, ja asia etenee suotuisaan suntaan :)
Yksi asia ei ole vielä täysin minulle valjennut, se koskee tuon Perintökaaren 3:3 1. ja 2. momentin soveltamista.
Siis onko asia niin, että jos sijoitusvakuutuksen voidaan osoittaa olleen voimassa ensin kuolleen puolison perunkirjoitusta tehtäessä, niin tasinko, joka on leskelle maksettu, kumoutuu, koska vakuutuskorvaus nyt o huomattavasti suurempi kuin taannoinen tasinko?
Mutta että kun nyt on tämä sijoitusvakuutus tehty (siis ymmärtääkseni avaamalla olemassa ollut kuolemanvaravakuutus, johon on sijoitettu pesän varoja), niin me (minä ja velipoika) voisimme nyt vaatia euromääräisesti osuutta joka määräytyisi samoin perustein kuin sedän tyttärelle maksettu osuus, eli huomioiden silloinen tasinko, mutta ei välillä tapahtunutta pesän omaisuuden vähenemistä ?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 692237
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012063- 781668
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en411490- 781486
- 101387
- 311354
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?521248Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.621190Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?281179