Tämän päivän Hesari ( 4.1.2015) kantaa taas osuutensa ruotsalaisten propagandaan. Tällä kertaa kohteena on kansalliskirjailija Aleksis Kivi.
Svekomaanien asialla on toimittaja Juha Hurme, jonka jutusta Kivestä saa sen käsityksen että kirjailija olikin ruotsinkielinen ja suomenkieliset sepustukset piti tehdä sanakirjan kanssa tavaamalla.
Koko jutun tarkoitus on korostaa ruotsinkielen asemaa Kiven elämässä, Hurme käyttääkin hänen nimestään säännönmukaisesti muotoa. "Alexis Stenvall".
Viimeinen kappale varsinaisesti tiivistää Hurmeen todellisen sanoman:
"Minä elän", runoiltiin jälkiviisaasti 38-vuotiaan Stenvallin viimeisiksi sanoiksi veljensä Albertin vaivaishoidokkina Tuusulassa 31.1.1872. Todennäköisempi, realistinen ehdotukseni kuuluu:
"Nu dör jag"".
Näin siis toimittaja Hurme "ehdottaa". Kerrataan Kiven elämästä tosiasiat:
- Kivi syntyi täysin suomenkieliseen perheeseen 1834 ( Kiven isän mainitaan kirkonkirjoissa osanneen ruotsia, mutta tämä taito ei muuta hänen äidinkieltään, eikä hän ruotsia myöskään opettanut pojalleen).
- Kivi opettele ruotsinkielen vasta muutettuaan Helsinkiin kouluun 12 - vuotiaana.
- Kiven kouluaikana ei Suomessa ollut suomenkielisiä kouluja lainkaa, kiertokoulua lukuunottamatta. Kaikki muu koulutus oli ruotsiksi. Oli siis luonnollista että Kivi opiskeli ruotsinkielisessä koulussa.
- Aleksis Kivi päätti itse nimensä muutoksesta, koska alkuperäinen nimi ei kuvastanut hänen kansallisuuttaan - suomalaisuutta. Mielestäni hänen päätöstään pitää kunnioittaa, siis Kivi.
- Luulen että suomenkielinen Kivi kuolinvuoteellaan puhui suomenkieliselle veljelleen suomea, ei opeteltua vierasta kieltä, ruotsia.
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1420255814993
Koko juttu on osoitus siitä kielisodasta jota nykyajan svekomaanit käyvät bulvaaniensa avulla suomenkielistä kansaa vastaan ja haluavat kieliorjuuttaa meidät. Eipä ole paljon muuttunut sitten Kiven ajoista svekomaanien asenteet.
Hesari kyntää
20
90
Vastaukset
- huusianna.
Enemmistön pitää hävetä heikkouttaan kun alistuu vähemmistön alle.
- huusianna.
Poistin selaimen kirjanmerkeistä Hesarin kokonaan. Nyt en käy edes niitä viittä ilmaista artikkelia lukemassa jotta mainostulot laskisivat Hesarin sivuilla.
Jatkakaa samaan tyyliin siellä Hesarissa.
- Huhhuh!
Onhan tuo suorastaan noloa, kun Suomen johtava sanomalehti ja entinen suomenmielisten pää-äänenkannattaja tekee kaikkensa halventaakseen suomalaisuutta!?
Voin vakuuttaa kaikille! Missään muussa maassa ei tuollaista tapahdu.
Jotain on mätää Suomenmaassa... - Ytrew Q.
Suomenruotsalaiset haalivat kaikenlaisia todisteita omasta erinomaisuudestaan. Kuitenkin J.L. Runeberg on runossaan todennut, että kukin vastaa omasta puolestaan, ei muiden. Menneiden polvien saavutuksia ei siis voi ruotsinkielisen laskea nykyihmisten ansioksi.
Lehtimiesten yleissivistys on on, ja heidän kiusauksenaan on ohje "Print the legend". Ts. jos legenda on mieluisampi kuin totuus, totuus saa väistyä.
'Seitsemän veljestä' kuten kaikki suuret taidetteokset elää omilla ansioillaan, eikä teos tarvitse mitään ulkonaisia tarinoita tuekseen. Helsingin Sanomien ei pitäisi esittää omia kielipoliittisia teorioitaan kansallisen merkkiteoksen kustannuksella. Jos veljekset puhuivat keskenään ruotsia, tulisi oudosta väitteestä esittää näyttöä eikä vain väitteitä. Teoksen arvostuksen kannalta asialla ei tosin ole merkitystä,. Kielisotaa käytte te netti fennot, ja sodan toiminnastanne tekee se ettette hyväksy todellisuutta.
Alexis Stenvall, taiteilijanimeltään Aleksis Kivi oli kaksikielinen suomalainen kuten niin monet sivistyneet aikalaisensa.
Minun silmissäni Kiven arvo kirjailijana ja maanmiehenäni ei laske siksi että hän kirjoitti myös suomeksi, te nefet sen sijaan haluatte ummistaa silmänne ja kieltää totuuden siltä osin että Kivi kirjoitti myös ruotsiksi. Itse asiassa hän kirjoitti ensimmäiset teoksensa ruotsiksi.
http://aikalainen.uta.fi/2011/11/02/aleksis-kivi-kirjoitti-ruotsiksi/- Lallin Kirves
Wikipedia: "Kiven äidinkieli oli suomi. Aleksis Kivi hankki ruotsin kirjakielen taidon muutettuaan 12-vuotiaana Helsinkiin kouluun, mikä oli edellytys ylioppilaaksi ja edelleen papiksi lukemiselle..." 1800-luvulla (Venäjän vallan aikana) oli koulutus- ja virastokielenä ruotsi. Kivellä oli siis "pakkoruotsi" taakkana ja rasitteena, päästäkseen ylioppilaaksi ja papiksi. Sivistyksen kanssa tällä ei ollut mitään tekemistä. Olosuhteet sanelivat ehdot. Per.. Ruotsin kieli on vielä tänäänkin samanlaisena rasitteena yhteiskuntastruktuurissa. Et valmistu lääkäriksi ilman mittavia ruotsin opintoja ja virastoissa on ruotsin taito meriittinä. Uskomatonta järjettömyyttä. Olen lukenut Seitsemän veljestä. Kivi kirjoitti suomalaisista. Meidän mentaliteettimme on huumorin välityksellä kuvattu osuvasti Seitsemän veljestä teoksessa. Ankdam! Ruotsin kieli on pelkkä historiallinen rasite tämän päivän Suomessa. Ruotsin kieli on myös esteenä (pakko- virkamiesruotsi) valtio nimeltä Suomen ja suomenkielisen yksilön kehityksessä. Marginaalikieli ruotsilla ei ole mitään arvoa n. viidelle miljoonalle suomenkieliselle. Pohjoismaissa pärjää englannilla. Se riittää kommunikointiin Pohjoismaissa.
- Fenno.
Aleksis Kivi
Ei kirjoittanut mitää ruotsiksi. Sensijaan häntä on käännetty ruotsiksi ;D Fenno. kirjoitti:
Aleksis Kivi
Ei kirjoittanut mitää ruotsiksi. Sensijaan häntä on käännetty ruotsiksi ;D1850-luvulla Kivi kirjoitti runoja ruotsiksi, Nummisuutarien ensimmäinen versio oli "Bröllopsdansen" jonka hän kirjoitti ruotsinkielellä. Hänen lapsuudenkodissa puhuttiin myös ruotsia eikä ruotsi millään tavalla ollut hänelle vieras kieli.
- Ytrew Q.
Aleksis Kiven nuoruudessa ei ollut suomenkielisiä kouluja, ja maa oli yksikieinen ts. hallinnon ja kulttuurin kieli oli ruotsi. Noihin aikoihin ruotsia tarvittiin kaupoissa ja viranomaisissa, sitä puhuttiin niin kuin osattiin, ja syntyi käsite "kyökkiruotsi".
Ruotsinkielisen koulun oppilaana Kivi kirjoitti 16-vuotiaana ensimmäisen näytelmänsä ruotsiksi, aivan kuten myöhemmin Pietarin saksalaisen koulun oppilas Edith Södergran kirjoitti ensimmäiset runonsa saksaksi. Kumpikaan ei kuulemma oppinut täysin ruotsia.
Kiven maine ei perustu hänen ruotsinkielisiin nuoruudentöihinsä. Suomeksihan ei kaunokirjallisuutta saanut julkaista v. 1850-60, joten kirjailijoilla oli vaikeuksia. Kivellä ei ollut mallina kuin uskonnollista kirjallisuutta, jossa suomen kieltä oli jo viljelty ja kehitetty. Kivi toimi tienraivaajana suomalaiselle kirjallisuudelle, mikä on hänen suuri ansionsa, ja hän kirjoitti myös suurimman klassikkomme. - jokkex_
Ethän sinäkään ankkamatami ole kaksikielinen, vaan ruotsinkielinen. Kivi taasen oli suomenkielinen ja suomenmielinenkin, toisin kuin sinä.
- Fenno.
twervig kirjoitti:
1850-luvulla Kivi kirjoitti runoja ruotsiksi, Nummisuutarien ensimmäinen versio oli "Bröllopsdansen" jonka hän kirjoitti ruotsinkielellä. Hänen lapsuudenkodissa puhuttiin myös ruotsia eikä ruotsi millään tavalla ollut hänelle vieras kieli.
Mutta Suomenkieli oli Kivelle läheisempi.
Tuohon aikaan paljon helpommin tienasi ruotsiksi kirjoittamalla, Se oli ehto saada apurahoja.
mutta taloudellisista vaikeuksista huolimatta Kivi itsepäisesti kirjoitti Suomeksi. Se kertoo vakuuttavasti kumpi kieli Kivelle oli tärkeämpi ja lähempänä sydäntä. Fenno. kirjoitti:
Mutta Suomenkieli oli Kivelle läheisempi.
Tuohon aikaan paljon helpommin tienasi ruotsiksi kirjoittamalla, Se oli ehto saada apurahoja.
mutta taloudellisista vaikeuksista huolimatta Kivi itsepäisesti kirjoitti Suomeksi. Se kertoo vakuuttavasti kumpi kieli Kivelle oli tärkeämpi ja lähempänä sydäntä.En sanontu ettei Kivi kirjoittanut suomeksi oikaisin vaan käsityksen ettei kirjoittanut lainkaan ruotsiksi.
Eihän kukaan voi kieltää että on Kiven ansiota että suomenkieli sai mahdollisuuden kehittyä myös kirjaillsuuden puolella. Ei se ole Kiveltä mitenkään pois että jo kotona välillä käyttivät ruotsia, että hän asui ja kirjoitti suuri osa tärkeistä teokistaan silloin ruotsinkielisellä Siuntiolla ja että myös kirjoitti aluksi ruotsiksi. Minusta se vaan kertoo miten tiiviisti toisiimme tämän maan kielet ovat koko ajan olleet.
Yleensä siihen aikaan kirjailijat tienasivat aika huonosti kirjoittivat millä kielellä tahansa.
Mutta todella paljon kirjallisuutta lukeneena miehenä Kivi ymmärsi että suomenkielisiltä puuttui tämä perinne ja potkaisi sen alkuun kansallisaatteen tukien. Venäläistymisen myötä oli myös tärkeä korostaa erilaisuutta sekä Venäjän että Ruotsin suhteen ettei Venäjän puolella epäluuloja syntyisi Suomen kapinallisuudesta.
Minä en voi ymmärtää että koko ajan on pakko aktiivisesti unohtaa ja jopa kieltää että näitä maan johtohekilöitä liikui paljon kielirajojen ylitse ja käyttivät tämän hyödykseen rakentaessaan maatamme.- Kivivalli
Svekkuleiden outo väite : Jos suomenkielinen on pakosta joutunut opettelemaan ruotsin ja käyttämään sitä opinnoissaan tai työssään, hän on ruotsinkielinen tai ainakin kaksikielinen!!
Muualla maailmassa vain todettaisiin että hän on oppinut vieraan kielen.
Olisi aika hassua väittää että kaikki suomenkielen oppineet ulkomaalaiset olisivat "kaksikielisiä":)
Tällä on tietysti Suomessa vuosisatainen perinteensä. Lukemattomia perheitä siirtyi suomenkielestä ruotsinkieliseksi jos suvun päämies kouluttautui ruotsinkielellä ja nousi talonpoikaissäädystä ylöspäin. Kaikki oppineet eivät tietenkään hävenneet suomalaisia juuriaan ja säilyttivät myös rahvaana pidetyn suomenkielen perheen kielenä. Näin esim. Elias Lönnrot.
Suomessa oli myös tapana aina 1800 l. Loppuun saakka, että kirkonkirjoihin merkittiin kaikki kirkon ja valtion virkamiehet automaattisesti ruotsinkielisiksi, koska nämähän osasivat ruotsinkieltä!
Aleksis Kivi oli kiistatta suomenkielinen, joka oli opetellut ruotsin. Kyllä hän myös osasi latinaa ja saksaa.
Myöskin hänen pääteoksesnsa on kirjoitettu suomeksi.
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_content&task=view&id=33&Itemid=44 - huusianna.
Fenno. kirjoitti:
Aleksis Kivi
Ei kirjoittanut mitää ruotsiksi. Sensijaan häntä on käännetty ruotsiksi ;DRuotsin kieli on aina ollut pakkokieli Suomessa koska se ei ole kuulunut Suomeen ikinä kuonnollisesti.
Pakkoruotsi on ollut A. Kivelle vieläkin kattavampi pakkokieli kuin nykyään.Surullista on se että siitä ei olla päästy vieläkään eroon. - huusianna.
huusianna. kirjoitti:
Ruotsin kieli on aina ollut pakkokieli Suomessa koska se ei ole kuulunut Suomeen ikinä kuonnollisesti.
Pakkoruotsi on ollut A. Kivelle vieläkin kattavampi pakkokieli kuin nykyään.Surullista on se että siitä ei olla päästy vieläkään eroon....luonnollisesti...
Ruotsin kieli ei kuulu suomalaisten kieliperinteeseen, vain ruotsalaisten kieliperinteeseen.
- Haha.
Ankdam sanoo, kielisotaa käytte te fennot.
Ja pää riehujana kieli sodassa palstalla käy Ankdam itse ;D - Se suuri ero!
Kenties Kivi oli alkujaan suru, mutta hänen sydämensä oli vahvasti suomalainen!?
Hesarin svekotoimittaja taas on suomalainen, mutta hänen sydämensä vahvasti sinikeltainen!
Miettikääpä tätä....- lisäys.
Svekotoimittajan sydän on RUOTSALAINEN?
- lue historiaa
Kivi ei ollut suru. Mikä suru se sellainen on jos ruotsinkielen oppii vasta 12- vuotiaana koulussa?
- Öinen lehto
Kiven runous sanoo jo sen, että hän oli suomenkielinen identiteetiltään, yksikään suru ei kykene kirjoittamaan sellaista runoutta
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Et voi olla loputtomasti hiljaa
Nainen. Tarkoitan siis meidän juttua. Eihän tämä tällaiseen epätietoisuuteen voi jäädä siinä vaan särkyy kumpikin. Kerto1442287Nainen mitä tekisit
Joutuisit tekemään miehelle ja sinulle tai sinulle ja miehellesi ja kahdelle lapselle ruokaa ja kaapista löytyy 2 litraa1741369Ajatus aamuun
Tämä jollekin tärkeälle. On asioita mistä jutellaan, on asioita mistä vitsaillaan, on myös asioita mistä ei puhuta kenen721167Rita syyttää muita "virheistään"
Taas Donnasta lasu ilmoitus ja kaiken maailman kriisejä Akin virheen takia. Aki teki vakavan rikoksen, turha sitä on mui791078- 1681067
- 891053
- 961005
- 49937
Niiiiin pihkassa
Hänen ihanan vuoksi minulla on pikkarit märät koko ajan. Säikähdin vähän, näetköhän kaiken minusta? Yritän pitää perusil39910Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?
Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia63822