Vaihdoin lokianturin vanhaan holkkiin. vaihto oli yksinkertainen toimenpide ,mutta tuli epäilys. Irroitin vanhan anturin vain kierteeltä ja sujautin uuden anturin vanhaan holkkiin, hieman siliconirasvaa tiivisteisiin ja käsikiristys. Ei mitään liimoja tai varsinaista tiivistettä lisäksi. Riittääkö tämä ettei vuoda. Anturin varressa oli 3 tiivisterengasta, osa sujahti vanhaan holkkiin helposti.
Loki anturi
Anturi
221807
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Noin se menee. Lokiantureita on muistaakseni vain kahta yleistä mittaa ja niiden ei pitäisi mennä ristikkäin missään olosuhteissa. Lokianturi tarvitsee puhdistusta jopa kauden aikana, jos vene seisoo pitkään paikoillaan. Tästä syystä anturin poisotto ja sokean tulpan laitto on tehty helpoksi ilman liimoja jne.
Jossain vaiheessa O- renkaat kannattaa vaihtaa. Viimeistään silloin kun tiputtavat silikonirasvasta huolimatta. Niitä saa varaosasarjana.
Taitaa muuten se viimeinen tiivistyminen syntyä sillä että anturin "korkki" kierretään sopivan tiukasti kiinni. O-renkaiden tehtävä on anturin asemointi holkkiin ja vesivuodon hillintä kun "vauhdissa" anturi irrotetaan, sen asentoa säädetään tms.
Korkin kierre estää anturia pompsahtamasta ylös läpiviennistä, mitään tiivistysfunktiota sillä ei ole. Yksikin o-rengas riittäisi loistavasti tiivistämään, toinen on siltä varalta, että yksi vaurioituisi.
Tuolla tiivistyksellä se anturi kestää vuotamatta paljon enemmän painetta kuin se läpivientiholkki. O-rengas on todella paljon käytetty tiiviste hydrauliikassakin.
Ja kuten edellä sanottiin, anturin irroitus vesillä ja kulussa ollessa on ihan normaali toimenpide. Melkein joka vuosi elokuussa anturiin on tarttunut rokkoja, jotka eivät anturia irroittamatta pois lähde. Muun roskan irroittamiseen riittää useimmiten anturin kääntö 180 astetta.
Hydrauliikan painepuolen tiivisteet ovat kyllä yleensä aivan erillaisia, kuin o-renkaat. Ovat enneminkin toispuolisia stefoja joissa painepuolella helma joka paineistettuna puristuu sylinterin seinämiin...
Ehkä jossain erittäin matalapaineisissa järjestelmissä n<10bar homma voisi toimia
Kyllä o-renkaat kestävät helposti hydrauliikan staattiset paineet. Männänvarsissa tilanne on toinen, niissä o-renkaat eivät kestä kulutusta. Painehan se o-renkaankin puristaa tiivistäviiv pintoihin. Korkeammille paineille sitten vain kovemmat renkaat.
Roskien putsaaminen oli "elintärkeää" ennen Decca ja Gps -aikaa. Väärällä nopeus- ja matkatiedolla sijainti hukkui. Nykyään ei ole niin tärkeää. Mutta jos vene ei kulje sitä vauhtia kuin kokemuksen perusteella niissä oloissa pitäisi, niin on aika putsata lokipotkuri.
Nykyään on saatavana myös vdo gps loki nopeusmittari korvannee aika hyvin vanhat sumlogit. Malli oli joku gps speed tai jotain sinne päin
Historiaa: vaijerivetoinen vanha Sumlog ei ollut laidinkaan arka epäpuhtauksille eikä sitä voinut puhdistaa ennen ylösnostoa. Ensimmäisen elektronisen lokini potkuri oli akseli pituussuunnassa ja se oli niin herkkä roskille, että oli putsattava useasti päivässä ja lopulta Skagerrakissa siirryttävä Walker laahuslokiin. Nykyiset siipiratasmallit ovat toimineet hyvin jopa Sargassomerellä. Vain 2-3 putsausta per vuosi. Lokitiedon merkitys nykymaailmassa on vähentynyt kun tarkan tiedon saa vaikka puhelimesta. Mutta jos tarvitaan virtauksen arvioimiseksi veneen nopeus veden suhteen niin lokipogkurin pitäisi pyöriä.
Navigoinnin kannalta lokitieto ei ole enää kovinkaan tärkeä. Tärkeä on lokista saatava nopeustieto, joka on gps:ään verrattuna liki reaaliaikainen.
Seppomartti avaatko hieman miksi navigoinnin kannalta mielestäsi vain nopeus, eikö myös matka ole melko oleellinen ominaisuus navigointia ajatellen?
Historiaosuudessa koetin selittää miten paljon tärkeämpi virheettömästi pyörivä elektroninen loki on ollut menneinä aikoina. Esimerkkitilanne jäi mieleen kun 1980 umpisumussa yritin idästä osua Limfjordin suuaukkoon ja pohjoisesta kävi 2-3 solmun virta. Matalassa vedessä oli roskaa niin paljon, ettei lokipotkuri toiminut.
Navigaatio on nykyään menettänyt merkitystään ja mielekiintoaan kun paikkatieto, suunta ja nopeus saadaan satelliitista kaikissa olosuhteissa oikein. Samasta potkurista nopeus ja matka tulevat eli ovat yhtä paljon pielessä huonon kalibraation tai roskien vuoksi.
Ja ovat pielessä myös virtauksien takia ja sitä ei kalibroinnilla pysty poistamaan. GPS loki tai plotteri on parempi kuin vanhat mekaaniset.
Nopeus ja kuljettu matka veden suhteen ovat merkityksettömiä asioita ja näitä se vanha mekaaninen loki mittaa.
Et tajunnut pointtiani. En purjehdi mekaanisella lokilla vaan kuvailin aikaa ennen gps:ää.. Gps ei ole kovin uusi navigointiväline ja varmasti parempi kuin menneet metodit. Taitaa veneessäni olla 4-5 anturia nykyään. Mitenkäs Gps ilmoittaa sinulle virtauksen?. Kyllä siihen tarvitaan lokipotkurin mahdollisimman virheetön näyttö vesinopeutena ja gps:stä nopeus pohjan suhteen. Siihen kalibrointi auttaa.
Tänä päivänä ei välttämättä kiitosta saisi, jos umpisumussa navigoisi ilman sähköistä paikkatietoa. Itse olen päätynyt laminoimaan mittarien pohjaläpiviennit kokonaan umpeen. Gps lokin epätarkkuus on omalla kohdalla pienempi paha kuin yksi pohjan läpivienti enemmän. Veden lämpötilatieto on ainoa, jota kaipailen vanhasta.
No asensin tosiaan anturin ja ei vuoda , terveisin aloittaja. Pikkuvila jäi nyt ei toimi kaiku eikä loki. Onkohan nyt asennettu vääränlainen laite? Tilain laitteen kyllä veneen toimittajalta merkki on airmar.
Pitäisikö tehdä jotain että mittarit tunnistavat uuden laitteen?
Laita vesivaseliiniä mukaan reilusti kun asennat anturin.käytä joka syksy kun nostat veneen ylös myös anturia ylhäällä ja lisää vesi vaseliiniä.anteeksiepämääräinenkirjoitus.aina kun syksyllä nostat veneen käytä anturia ylhäällä laita vesi vesivaseliiniä reilusti ei vuoda.kesän aikana tiivisteiden våliin päässyt vesi ei jäädy talvella.on .liikaa jo promilleja.
Ei ole mitään syytä laittaa paljoa vaseliinia. Sipaisu silikonirasvaa on kyllä paikallaan voitelua varten. Ja sitä kannattaa laittaa myös siihen sokeaan tulppaan, jota säilytetään lokianturin vieressä. Näin se käy selvin päin.
Juuri näin. Muovi- ja kumiosien kanssa pitää tietää kestääkö ne öljypohjaisia rasvoja, tuossa tapauksessa luultavasti kestää mutta jos varmaa tietoa ei ole, niin kannattaa käyttää silikonirasvaa.
Ja sitä rasvaa ei noihin o-renkaisiin kannata paljoa laittaa
Ihan hyvältä kuulostaa. Kerran tosin meinasi vene upota, kun laskun ajaksi laitettiin umpinainen jenkoihin sopiva tulppakappale. O-renkaat taisi puuttua. Kannattaa tietysti käydä katsomassa ennen kuin liinat löysätään.