Mikä mylly Balladiin.

Ruotsissa on myös paljon alunperin raakavesijäähdytteisiä koneita jotka on muutettu makeavesijäähdytteisiksi, joten ne eivät ruostu. Itsekin asensin aikanaan nykyiseen Yanmariini ruotsalaisen Martecin makeavesisarjan, täällä Suomessa ne ovat kuitenkin melko harvinaisia, ikävä kyllä.

Totta joka sana. Laittakaa 25 tonnia budjettia ja ostakaa valmiiksi varustettu. Veneen päivittäminen maksaa hunajaa. Jos päädytte päivittämään olisitte voineet aloittaa katselun esim. Bava 30 veneistä. Ihan saman hintaiseksi tulee se halvin raato valmiina.

Volvon maahantuojalla on ollut pitkään edullinen kampanja menossa.

Puuttuukohan trafi myös ylisuureen purjealaan? Jos laittaa isomman ahvenselän, niin tuleeko laiton peli?

ei niitä kiinnosta purjeala. itselläni on 18hv volvo maistraatissa rekisteröity. trafin tiedoissa co2 päästöjä ei ole. mutta päästö ja teho kohdat ovat punaisella ja lukee että tiedot puuttuu tai virheelliset. siitä vaan ajattelin että mahtaako tehot maistraatille kelvata. päästöt pitäisi ainakin kaivaa 20v vanhaan moottoriin.

En voi uskoa että edes Suomessa työllistetään ja vaivataan sillä että puidaan vanhan purjeveneen moottoriominaisuuksia.

Jos ajatuksesi perustui vain siihen, että "ylisuuri" moottori lisää pa kulutusta, asia ei ole noin yksioikoinen. Kulutus tietenkin riippuu siitä, miten paljon tehoa käytetään. Jos ajellaan "tavallista" matkanopeutta, ei ole juurikaan eroa kulutuksessa - tehokkaammalla koneella tarvitaan vähemmän "kaasua". Kone on liian pieni, jos matkanopeuden ylläpito vaatii maksimitehoa. On ihan hyvä, jos reservitehoa on vasta-aallokkoa tms tilannetta varten.
Jos itse asentaisin Balladiin uuden koneen, valitsisin sellaisen, joka sopii vanhaan moottoripetiin ja akseliin (ja, että huoltokohteisiin pääsee käsiksi). Ei yhtään haittaa vaikka uusi kone olisi tehokkaampi kuin vanha. "Ylisuurta" konetta tuskin saa edes mahtumaan...

Näin se todellisuudessa on. Mutta trafissa asiasta päättää virkamies joka ei välttämättä ole koskaan ollut veneessä. ja valmistajan antama tehosuositus on ehdoton maksimi. järjen käyttö ei ole sallittua. toinen hyvä esimerkki on uisteluvene jossa tehosuositus 90hv niin siihen ei sen 90sen koneen kaveriksi saa laittaa 4heppasta koska yhteenlaskettu teho ylittyy. vaikka normaali järjellä varustettu ihminen ymmärtää että isommalla koneella täydelläkaasulla ajaessa vauhti ei kasva kun nykäisee sen pienemmän käyntiin. Mutta trafin virkamies järki sanoo toisin. samoin 18 hv ballad on trafin silmissä ylitehokas. tehtaalta sai 13hv ja jos on enemmän tehoa se on vaarallista.

Miten ajattelette Trafin selvittävän suurimman tehosuositksen esim 70 -luvun veneisiin joidenka valmistajat ovat menneet konkurssin 40 v sitten?
Albin Balladissa käytettiin muuten jo Ruotsin tuotannossa Volvo Pentan MD7B moottoria joka on 17 hp. Tuotannon siirryttyä Tanskaan Balladissa käytettiin Volvo Penta 2002 moottoria teholtaan 18 hv.
Eli ei se 18 hp tässä tapauksessa ole ylitehokas ja jokin toleranssi siihenkin varmasti tulkitaan.
Mutta peruskysymys on että miten Trafi selvittää "suurimman tehosuosituksen" ilman sinistä kilpeä tai muuta virallista tietolähdettä. Netin keskustelupalstoja tai yksitysiä nettisivuja tuskin hyväksytään viralliseksi tietolähteeksi. Uudemmissa veneissä tehosuositukset on kirjattu paremmin Trafille ja edeltävälle Merenkulkulaitokselle, mutta vanhojen kanssa lienee pakko hyväksyä suuret toleranssit.

pekkali kirjoitti:

Miten ajattelette Trafin selvittävän suurimman tehosuositksen esim 70 -luvun veneisiin joidenka valmistajat ovat menneet konkurssin 40 v sitten?
Albin Balladissa käytettiin muuten jo Ruotsin tuotannossa Volvo Pentan MD7B moottoria joka on 17 hp. Tuotannon siirryttyä Tanskaan Balladissa käytettiin Volvo Penta 2002 moottoria teholtaan 18 hv.
Eli ei se 18 hp tässä tapauksessa ole ylitehokas ja jokin toleranssi siihenkin varmasti tulkitaan.
Mutta peruskysymys on että miten Trafi selvittää "suurimman tehosuosituksen" ilman sinistä kilpeä tai muuta virallista tietolähdettä. Netin keskustelupalstoja tai yksitysiä nettisivuja tuskin hyväksytään viralliseksi tietolähteeksi. Uudemmissa veneissä tehosuositukset on kirjattu paremmin Trafille ja edeltävälle Merenkulkulaitokselle, mutta vanhojen kanssa lienee pakko hyväksyä suuret toleranssit.

Lue lisää

Ei voi oikein turhempaa työtehtävää olla kuin Trafi purjeveneen moottorin parissa.

pekkali kirjoitti:

Miten ajattelette Trafin selvittävän suurimman tehosuositksen esim 70 -luvun veneisiin joidenka valmistajat ovat menneet konkurssin 40 v sitten?
Albin Balladissa käytettiin muuten jo Ruotsin tuotannossa Volvo Pentan MD7B moottoria joka on 17 hp. Tuotannon siirryttyä Tanskaan Balladissa käytettiin Volvo Penta 2002 moottoria teholtaan 18 hv.
Eli ei se 18 hp tässä tapauksessa ole ylitehokas ja jokin toleranssi siihenkin varmasti tulkitaan.
Mutta peruskysymys on että miten Trafi selvittää "suurimman tehosuosituksen" ilman sinistä kilpeä tai muuta virallista tietolähdettä. Netin keskustelupalstoja tai yksitysiä nettisivuja tuskin hyväksytään viralliseksi tietolähteeksi. Uudemmissa veneissä tehosuositukset on kirjattu paremmin Trafille ja edeltävälle Merenkulkulaitokselle, mutta vanhojen kanssa lienee pakko hyväksyä suuret toleranssit.

Lue lisää

Onko ainoatakaan ennakkotapausta siitä, että Trafi olisi puuttunut purjeveneen moottorin "ylisuuruuteen"? Moneen vanhaan veneeseen on vaihdettu moottori, joka yleensä on tehokkaampi (ja jopa pienikokoisempi) kuin alkuperäinen.
Vanhoissa purjeveneissä ei ole mitään valmistajan kilpeä maksimitehosta eikä muutakaan dokumenttia "suurimmasta sallitusta konetehosta".

Omassa 70-luvun alussa valmistetussa puolitonnarisa oli alunperin 7 hv kaksitahtinen bensakone (Vire). Ei Trafi ole huomauttanut, vaikka siinä nyt on yli kaksi kertaa tehokkaampi dieselkone. Ensimmäisessä, 40-luvulla valmistetussa 9-metrisessä ja 3,6 tn painoisessa matkapurressani oli 1-sylinterin 5 hv Albin-bensakone. Mikä mahtaisi olla Trafin käsitys sen on moottorin vaihdosta tehokkaampaan? Onko olemassa julkista tietoa purjeveneiden salituista konetehoista?

Entä rekisteritietoihin ilmoitettava suurin nopeus? Purjeveneellä se varmaankin tarkoittaa hetkellistä nopeutta spinnusurffissa ??

Olisiko niin, että rekisteripakon moottoritehoasiat ja suurimmat nopeudet koskevat sarjavalmisteisia moottoriveneitä?

Diesel toimii vuodesta toiseen parhaiten kun matka-ajossa kierrokset ovat 85 % huippukierroksista. Kannattaa välillä ryntäyttää konetta max kierroksilla jos puksuttelee muuten matalilla. Diesel nauttii korkeista kierroksista. Pahinta on akkujen lataaminen tyhjäkäynnillä.

85% kierrokset tarkoittaa nykyisissä pikkudieseleissä (3600rpm huipputeho) 3060rpm pyöritystä matkatessa. Paras vääntö osuus johonkin 2400 rpm haarukkaan. Huudattaako kukaan uppoumaveneessä dieseliään yli 3000 rpm?

Toki pitkällä tyhjäkäynnillä osa polttoaineesta saattaa jäädä palamatta ja muodostaa karstaa männänrenkaisiin, mutta mikähän on tekninen syy korkeiden kierrosten käyttöön, mitä useat tahot maahantuojia myöten tuntuvat suosittelevan?

Perstuntumalta kierrokset kuitenkin asettuu melkoisesti alemmaksi.

Tässä sotketaan asioita.
Moottorivalmistajien suositus ei missään tapauksessa ole ryntäyttää moottori aika ajoin, vaan ajaa moottoria suuremmilla kierroksilla ja siten useimmiten myös suuremmalla kuormalla.
Syy suurempaan kuormaan on se että saadaan sylinterien lämpötilat korkeammalle ja lähinnä männänrengasurista mahdolliset öljy, noki, yms palamisjäämät poltettua pois. Jos männänrengasurat "pikeentyvät°" ja männänrenkaat eivät pääse liikkumaan vapaasti, on vaarana että ne kiillottavat sylinterit jatkuvassa pienellä kuormalla ajossa. Kiillottuminen lisää ohipuhallusta kampikammioon, savutusta (yleensä sinistä) ja siten öljynkulutuskin lisääntyy.
Korkeimmat lämpötilat ovat kylläkin väännon huipun kohdalla, mutta kun kuormana on potkuri, niin niillä kierroksilla ei potkuri vielä kuormita mootoria paljoakaan, edes hinaamalla laituria.
Dieselmoottori suunnitellaan tekemään töitä, joten annetaan sille muutaman tunin välein tekemistä.

Tästä aiheesta olisi hyvä saada lisätietoa. Onko todella niin, että esim. suurimman momentin kierroksilla ajaminen olisi pidemmän päälle moottorille haitallista? Pitääkö dieseliä välillä huudattaa, että puhdistavat lämmöt nousevat?

Kuboman kirjoitti:

Tästä aiheesta olisi hyvä saada lisätietoa. Onko todella niin, että esim. suurimman momentin kierroksilla ajaminen olisi pidemmän päälle moottorille haitallista? Pitääkö dieseliä välillä huudattaa, että puhdistavat lämmöt nousevat?

Lue lisää

Hyvä kysymys! Omalla veneelläni ajan lähes aina suurimman vääntömomentin kierroksilla (1700 rpm), jolloin se kulkee taloudellisesti ja mukavasti. Moottorin maksimi on 3000rpm, mutta nykyisellä potkurilla kone ottaa täyskaasulla 2900rpm. Täyskaasulla (tai lähes) olen ajanut erittäin harvoin ja silloinkin eneintään vain n. 30 min (esim. vuorovesialueella satamaan tulo vastavirrassa ja -tuulessa tai irtipääseminen pohjakosketuksesta). Koneen tuntimittariin on kertynyt vähän yli 4000 hrs eikä kone savuta, ei syö öljyä eikä ole tähän mennessä vaatinut mitään korjauksia. En tiedä onko tuo tuntimäärä vielä riittävä johtopäätösten vetämiseen. Mikä on dieselmoottorille "pitemmän päälle"?

Tuo kuulostaa järkevältä ja noin useimmat taitavat moottoreitaan käyttää. En myöskään usko, että dieselit eroavat tässä suhteessa olennaisesti bensakoneista. En ole myöskään kuullut, että autojen dieselkoneille olisi välttämätöntä ajaa välillä täysillä tehoilla, vaikka ne toimivat venemoottoreihin verrattuna huomattavasti pienemmillä tehoasetuksilla.

Kuvittelen, että moottorin keston ja männänrenjaiden toimivuuden kannalta tärkeintä on hyvä voitelu, oikea ruiskutus, toimiva termostaatti ja sopiva potkurin nousu. Moottorin lopulliseen käyttöikään vaikuttaa varmasti kesäajon rinnalla yhtä paljon asiallinen talvikonservointi.

Kuboman kirjoitti:

Tästä aiheesta olisi hyvä saada lisätietoa. Onko todella niin, että esim. suurimman momentin kierroksilla ajaminen olisi pidemmän päälle moottorille haitallista? Pitääkö dieseliä välillä huudattaa, että puhdistavat lämmöt nousevat?

Lue lisää

Raakavesijäähdytteiset moottorit käyvät kymmeniä asteita kylmempinä kuin makeavesijäähdytteiset, joten et saa "puhdistavia lämpöjä" lämpöjä ylös ja hälytinkin menis päälle mikäli lämpö nousisi makeavesikoneen normaalilämpöihin.

Kuboman kirjoitti:

Tästä aiheesta olisi hyvä saada lisätietoa. Onko todella niin, että esim. suurimman momentin kierroksilla ajaminen olisi pidemmän päälle moottorille haitallista? Pitääkö dieseliä välillä huudattaa, että puhdistavat lämmöt nousevat?

Lue lisää

Onko jossain sanottu että suurimman momentin nopeudella ajaminen on haitallista?
Täytyisi ymmärtää että pelkästä kierrosluvusta puhuminen ei riitä. Täytyy huomioida että moottori myös kuormittuu aika ajoin.
Jos momentin huipun kohdan kierroksilla moottori kuormituu, kaikki on OK.

Kuboman kirjoitti:

Tuo kuulostaa järkevältä ja noin useimmat taitavat moottoreitaan käyttää. En myöskään usko, että dieselit eroavat tässä suhteessa olennaisesti bensakoneista. En ole myöskään kuullut, että autojen dieselkoneille olisi välttämätöntä ajaa välillä täysillä tehoilla, vaikka ne toimivat venemoottoreihin verrattuna huomattavasti pienemmillä tehoasetuksilla.

Kuvittelen, että moottorin keston ja männänrenjaiden toimivuuden kannalta tärkeintä on hyvä voitelu, oikea ruiskutus, toimiva termostaatti ja sopiva potkurin nousu. Moottorin lopulliseen käyttöikään vaikuttaa varmasti kesäajon rinnalla yhtä paljon asiallinen talvikonservointi.

Lue lisää

Autolla suoritetaan vähän väliä liikkeellelähtöjä, kiihdytyksiä, vastaan tulee ylämäkiä jne. Kuormitusta moottorille tulee väkisinkin vähän väliä.
Tehoasetuksilla on aika vähän tekoa asian kanssa.

kattilak kirjoitti:

Raakavesijäähdytteiset moottorit käyvät kymmeniä asteita kylmempinä kuin makeavesijäähdytteiset, joten et saa "puhdistavia lämpöjä" lämpöjä ylös ja hälytinkin menis päälle mikäli lämpö nousisi makeavesikoneen normaalilämpöihin.

Lue lisää

Sekoitat kaksi eri asiaa: Moottorin jäähdytysjärjestelmän lämpötilan ja sylinterin palolämpötilan. Nyt puhuttiin palotapahtumassa vapautuvasta lämmöstä sylinterissä, männän päällä.
Raakavesijäähdytteisissä pidetään jäähdytysjärjestelmän lämmöt alhaalla jotta korroosio olisi hitaampaa, mutta jäähdytysjärjestelmän lämpö vaikuttaa vain vähän palolämpötilaan.

Tässä keskusteussa käsite "kuormittuminen" näyttää olevan keskeinen. Itse en ole oikein ymmärtänyt, mitä dieselille tarpeellisella kuormittamisella/ryntäyttämisellä oikein tarkoitetaan. Venemoottorissahan kuormitus on koko ajan päällä. Autoon verrattuna voitasiin ajatella, että tilanne on sama kuin jos ajettaisiin jatkuvasti tasaisesti nousevaa ylämäkeä. Tarkoittaako tuo kuormittaminen kuitenkin lähinnä tehon vaihteluita?

Kubotan perusdieseliä käytetään mm. puutarhatraktoreissa. Niitä ei juurikaan kuormiteta tai käytetä yli 2400 rpm. Puutarhapiireissä kuulee niistä käytettävän ikiliikkujan nimeä. Voi niissä olla erilaiset männänrenkaat, mene ja tiedä.

Kuboman kirjoitti:

Tässä keskusteussa käsite "kuormittuminen" näyttää olevan keskeinen. Itse en ole oikein ymmärtänyt, mitä dieselille tarpeellisella kuormittamisella/ryntäyttämisellä oikein tarkoitetaan. Venemoottorissahan kuormitus on koko ajan päällä. Autoon verrattuna voitasiin ajatella, että tilanne on sama kuin jos ajettaisiin jatkuvasti tasaisesti nousevaa ylämäkeä. Tarkoittaako tuo kuormittaminen kuitenkin lähinnä tehon vaihteluita?

Lue lisää

Kuormittuminen on kyllä koko ajan päällä, mutta kiinteälapainen potkuri on sen verran ihmeellinen kapine, että se ei pysty kaikilla kierrosluvuilla siirtämään kaikkea moottorista tulevaa tehoa työntäväksi voimaksi. Kun potkuri mitoitetaan toimimaan optimaalisesti täyden tehon kierrosluvulla (rated speed), niin osakierroksilla hyötysuhde putoaa melko radikaalisti.
Alla olevissa linkeissä esimerkki.
Maximum power curve on kuinka paljon moottori kykenee antamaan tehoa kullakin kierrosluvulla.
Prop demand curve näyttää kuinka paljon potkuri kykenee siirtämään tehoa eteenpäin vieväksi voimaksi.
Esim väännön huipun kohdalla moottorin kuormitusprosentti on noin 30% kun potkuri ei kykene parempaan.
Säätölapapotkurilla voidaan kombinaattorimoodissa kuormittaa moottoria optimaalisesti osakierroksillakin. Lapakulmaa lisätään osakierroksilla ja ajetaan polttoainetaloudellisinta kuormaa kullakin kierrosluvulla.

Linkit:
http://pe-li.fi/misc/Performance_1.jpg
http://pe-li.fi/misc/Performance_2.jpg

Polttoainetalouden kannalta taulukosta ei kannata lukea kuin maksimikuormaa, koska osakuormalla tilanne on aivan toinen. Osakuormien polttoainetaloudellisuuden arviointiin tarvitaan ns simpukkakäyrä josta ilmenee kullakin osakierroksella ajattaessa käytetyn osakuorman suhteen polttoaineen ominaiskulutus.
Esimerkki yksinkertaisesta simpukkakäyrästä:
http://pe-li.fi/misc/Simpukkakäyrä.jpg

Yhteenvetona voisi olla että momentin huipun kohdalla n 30% kuormalla ominaiskulutus per käytetty kilowatti ei ole välttämättä kaikkein kustannustehokkain vaikka litrakulutus tuntuukin pieneltä. Veneen ominaisuudet ratkaisevat mikä loppujen lopuksi on kustannustehokkain kierrosnopeus jos lasketaan kustannukset per kuljettu mpk.

Mielenkiintoista taustatietoa. Näissä käyrissä huomion kohteena on kuitenkin lähinnä polttoainetalous. On aivan totta, että kiinteänousuinen potkuri on mitoitettu tietyille optimikierroksille/nopeuksille, jolloin taloudellisuus on myös kohdallaan. Tämän keskustelun oletuksena voidaan myös pitää, että potkurin nousu sikäli myös kohdallaan, että moottori ottaa potkurin kanssa täyden tehon kierrokset.

Varsinainen kysymys liittyi kuitenkin vajaatehoilla ajamiseen ja sen vaikutuksen moottorin epänormaaliin kulumiseen eli lähinnä männänrenkaiden pikeentymisen. Käytännön kyysmyksen voisi muotoilla niin, että onko esim. Kubotan pikkudieseillä haitallista ajaa jatkuvasti vaikkapa 60% tehoilla.

Analogiana voisi ajatella lentokoneen moottori/potkuriyhdistelmää. Kiinteälapainen potkuri on mitoitettu matkakierroksia varten ja tyypillisesti noususa käytetään maksimitehoja ja matkalla n. 65 % tehoja. Säätö- eli vakiokierropotkurilla varustettu kone on eri asia. Potkurin säätövivulla säädetään ainoastaan potkurin kierroksia ja tehonsäätö (ahtopaine) vaikuttaa potkurin lapakulmiin. Tällöin on tärkeää, ettei pienillä nopeuksilla ajeta "liian suurella" vaihteella eli pienillä potkurikierroksilla ja suurilla tehoilla.

Eli vielä kertauksena. Onko kiinteällä potkurilla varustetussa veneessä haittaa dieselmoottorille, jos sillä ajetaan nimellistehoa selvästi pienemmällä tehoasetuksella?

pekkali kirjoitti:

Kuormittuminen on kyllä koko ajan päällä, mutta kiinteälapainen potkuri on sen verran ihmeellinen kapine, että se ei pysty kaikilla kierrosluvuilla siirtämään kaikkea moottorista tulevaa tehoa työntäväksi voimaksi. Kun potkuri mitoitetaan toimimaan optimaalisesti täyden tehon kierrosluvulla (rated speed), niin osakierroksilla hyötysuhde putoaa melko radikaalisti.
Alla olevissa linkeissä esimerkki.
Maximum power curve on kuinka paljon moottori kykenee antamaan tehoa kullakin kierrosluvulla.
Prop demand curve näyttää kuinka paljon potkuri kykenee siirtämään tehoa eteenpäin vieväksi voimaksi.
Esim väännön huipun kohdalla moottorin kuormitusprosentti on noin 30% kun potkuri ei kykene parempaan.
Säätölapapotkurilla voidaan kombinaattorimoodissa kuormittaa moottoria optimaalisesti osakierroksillakin. Lapakulmaa lisätään osakierroksilla ja ajetaan polttoainetaloudellisinta kuormaa kullakin kierrosluvulla.

Linkit:
http://pe-li.fi/misc/Performance_1.jpg
http://pe-li.fi/misc/Performance_2.jpg

Polttoainetalouden kannalta taulukosta ei kannata lukea kuin maksimikuormaa, koska osakuormalla tilanne on aivan toinen. Osakuormien polttoainetaloudellisuuden arviointiin tarvitaan ns simpukkakäyrä josta ilmenee kullakin osakierroksella ajattaessa käytetyn osakuorman suhteen polttoaineen ominaiskulutus.
Esimerkki yksinkertaisesta simpukkakäyrästä:
http://pe-li.fi/misc/Simpukkakäyrä.jpg

Yhteenvetona voisi olla että momentin huipun kohdalla n 30% kuormalla ominaiskulutus per käytetty kilowatti ei ole välttämättä kaikkein kustannustehokkain vaikka litrakulutus tuntuukin pieneltä. Veneen ominaisuudet ratkaisevat mikä loppujen lopuksi on kustannustehokkain kierrosnopeus jos lasketaan kustannukset per kuljettu mpk.

Lue lisää

Ei se potkurin hyötysuhde tipu osakierroksilla ellet sitten tarkoita hyötysuhteella jotain aivan muuta kuin yleensä. Säätölapapotkurista (tai vaihteistosta) saatava hyöty on varsin pieni, siksi niitä ei ole veneissä.

Otetaanpa esittämästäsi käyrästöstä tyypillinen purjeveneen tapaus. Järkevä matkanopeus on tyypillisesti 30-50% koneen maksimitehosta ellei kone ole teholtaan varsin niukka. Siis Balladin tapauksessa järkevä nopeus saavutetaan jolloin n. 5 hv moottoriteholla ja tuollaisissa on 10-20 hv moottori.

Nyt siis tuosta 47 kW moottorista kaivataan matka-ajossa n. 20 kW, joka saavutetaan potkurikäyrän mukaan hiukan alle 2000 rpm kierrosluvulla. Moottorin ominaiskulutus on vielä hyvä, hiukan yli 230 g/kWh. Sama 20 kW saataisiin jo 1000 rpm:n kohdalla, jos jotenkin moottorille saataisiin 100% kuormitus tuolla kierrosluvulla. Ominaiskulutus olisi kuitenkin suurempi, n. 250 g/kWh ja moottori tuskin pitäisi noin suuresta kuormasta noin matalilla kierroksilla. Eikä sellaista saisi säätölapapotkurilla aikaankaan, vaihteistolla toki.

Jostain noiden kahden välistä varmasti löytyy hiukan parempi ominaiskulutus, mutta tuskin alle 200 g/kWh. Sitten se säätölapapotkurin hyötysuhde on huonompi kuin kiinteälapaisen ja huononee mitä kauempana ollaan perustilanteesta, koska potkurin nousu muuttuu enemmän kärjessä kuin tyvessä lapaa kierrettäessä. Toisin sanoen tuosta 15% polttoainesäästöstäkin suuri osa jää saavuttamatta.

Vasta 10 kW tehontarpeen paikkeilla ko. moottorilla alkaa ominaiskulutus nousta merkittävän suureksi. Tällöin ei oikein mitään ole tehtävissä, sillä kuormitus on pieni jo 1000 rpm:llä. Moottori on yksinkertaisesti ylisuuri, jos on tarve käyttää vain 10 kW.

Purjeveneellä ja uppoumarunkoisilla yleensäkin taloudellisin nopeus on mahdollisimman hiljainen nopeus, koska vastus laskee hyvin voimakkaasti nopeutta alennettaessa. Mikään moottorin hyötysuhteen heikkeneminen ei ole niin suurta, että tämä trendi kumoutuisi.

Onko olemassa käytännön esimerkkejä moottoreiden ennenaikaisista viottumisista alikuormituksen takia? Suomessa on hyvin paljon 70- ja 80-luvun koneita edelleen käytössä purjeveneissä. Suuri osa näistä ajaa aina pienellä kuormituksella ja yllättävän useat eivät ole koskaan edes kokeilleet täyttä kaasua. Silti nuo koneet kärsivät lähinnä ruosteesta. Vanhimmat koneet olivat toki pieniä, jolloin kuormitusta on aika reilusti matkanopeudellakin. 80-luvun puolivälin jälkeen alkoi olla isommat koneet jo tavallisia. Balladiin näyttää 17 hv kone tulleen jo -78: http://www.sailguide.com/batfakta/info.php?id=26

Itselläni on ollut lähes Balladin painoisessa veneessä 10 hv kone ja nykyisessä lähes 6 tonnin reilusti Balladia kookkaammassa on 18 hv kone. Kumpikaan ei ole ollut Itämerellä alkuunkaan alitehoinen.

Kuboman kirjoitti:

Mielenkiintoista taustatietoa. Näissä käyrissä huomion kohteena on kuitenkin lähinnä polttoainetalous. On aivan totta, että kiinteänousuinen potkuri on mitoitettu tietyille optimikierroksille/nopeuksille, jolloin taloudellisuus on myös kohdallaan. Tämän keskustelun oletuksena voidaan myös pitää, että potkurin nousu sikäli myös kohdallaan, että moottori ottaa potkurin kanssa täyden tehon kierrokset.

Varsinainen kysymys liittyi kuitenkin vajaatehoilla ajamiseen ja sen vaikutuksen moottorin epänormaaliin kulumiseen eli lähinnä männänrenkaiden pikeentymisen. Käytännön kyysmyksen voisi muotoilla niin, että onko esim. Kubotan pikkudieseillä haitallista ajaa jatkuvasti vaikkapa 60% tehoilla.

Analogiana voisi ajatella lentokoneen moottori/potkuriyhdistelmää. Kiinteälapainen potkuri on mitoitettu matkakierroksia varten ja tyypillisesti noususa käytetään maksimitehoja ja matkalla n. 65 % tehoja. Säätö- eli vakiokierropotkurilla varustettu kone on eri asia. Potkurin säätövivulla säädetään ainoastaan potkurin kierroksia ja tehonsäätö (ahtopaine) vaikuttaa potkurin lapakulmiin. Tällöin on tärkeää, ettei pienillä nopeuksilla ajeta "liian suurella" vaihteella eli pienillä potkurikierroksilla ja suurilla tehoilla.

Eli vielä kertauksena. Onko kiinteällä potkurilla varustetussa veneessä haittaa dieselmoottorille, jos sillä ajetaan nimellistehoa selvästi pienemmällä tehoasetuksella?

Lue lisää

60% teholla ajaminen ei ole tässä ketjussa keskusteltua pienellä kuormalla ajoa. 60% on pienelle meridieselille jotakuinkin optimi kuormitus.
Pieneksi kuormaksi voi sanoa keskikuormaa joka jää alle 40%:n.

Joakim1 kirjoitti:

Ei se potkurin hyötysuhde tipu osakierroksilla ellet sitten tarkoita hyötysuhteella jotain aivan muuta kuin yleensä. Säätölapapotkurista (tai vaihteistosta) saatava hyöty on varsin pieni, siksi niitä ei ole veneissä.

Otetaanpa esittämästäsi käyrästöstä tyypillinen purjeveneen tapaus. Järkevä matkanopeus on tyypillisesti 30-50% koneen maksimitehosta ellei kone ole teholtaan varsin niukka. Siis Balladin tapauksessa järkevä nopeus saavutetaan jolloin n. 5 hv moottoriteholla ja tuollaisissa on 10-20 hv moottori.

Nyt siis tuosta 47 kW moottorista kaivataan matka-ajossa n. 20 kW, joka saavutetaan potkurikäyrän mukaan hiukan alle 2000 rpm kierrosluvulla. Moottorin ominaiskulutus on vielä hyvä, hiukan yli 230 g/kWh. Sama 20 kW saataisiin jo 1000 rpm:n kohdalla, jos jotenkin moottorille saataisiin 100% kuormitus tuolla kierrosluvulla. Ominaiskulutus olisi kuitenkin suurempi, n. 250 g/kWh ja moottori tuskin pitäisi noin suuresta kuormasta noin matalilla kierroksilla. Eikä sellaista saisi säätölapapotkurilla aikaankaan, vaihteistolla toki.

Jostain noiden kahden välistä varmasti löytyy hiukan parempi ominaiskulutus, mutta tuskin alle 200 g/kWh. Sitten se säätölapapotkurin hyötysuhde on huonompi kuin kiinteälapaisen ja huononee mitä kauempana ollaan perustilanteesta, koska potkurin nousu muuttuu enemmän kärjessä kuin tyvessä lapaa kierrettäessä. Toisin sanoen tuosta 15% polttoainesäästöstäkin suuri osa jää saavuttamatta.

Vasta 10 kW tehontarpeen paikkeilla ko. moottorilla alkaa ominaiskulutus nousta merkittävän suureksi. Tällöin ei oikein mitään ole tehtävissä, sillä kuormitus on pieni jo 1000 rpm:llä. Moottori on yksinkertaisesti ylisuuri, jos on tarve käyttää vain 10 kW.

Purjeveneellä ja uppoumarunkoisilla yleensäkin taloudellisin nopeus on mahdollisimman hiljainen nopeus, koska vastus laskee hyvin voimakkaasti nopeutta alennettaessa. Mikään moottorin hyötysuhteen heikkeneminen ei ole niin suurta, että tämä trendi kumoutuisi.

Onko olemassa käytännön esimerkkejä moottoreiden ennenaikaisista viottumisista alikuormituksen takia? Suomessa on hyvin paljon 70- ja 80-luvun koneita edelleen käytössä purjeveneissä. Suuri osa näistä ajaa aina pienellä kuormituksella ja yllättävän useat eivät ole koskaan edes kokeilleet täyttä kaasua. Silti nuo koneet kärsivät lähinnä ruosteesta. Vanhimmat koneet olivat toki pieniä, jolloin kuormitusta on aika reilusti matkanopeudellakin. 80-luvun puolivälin jälkeen alkoi olla isommat koneet jo tavallisia. Balladiin näyttää 17 hv kone tulleen jo -78: http://www.sailguide.com/batfakta/info.php?id=26

Itselläni on ollut lähes Balladin painoisessa veneessä 10 hv kone ja nykyisessä lähes 6 tonnin reilusti Balladia kookkaammassa on 18 hv kone. Kumpikaan ei ole ollut Itämerellä alkuunkaan alitehoinen.

Lue lisää

En tarkoittanutkaan kirjoituksessani että säätölapapotkuri olisi pienissä veneissä järkevä ratkaisu. Navan koko suhteessa potkurin halkaisijaan on vain liian suuri. Suuremmissa veneissä, yacht koossa, sen sijaan säätölapapotkurit tekevät taas tulemistaan myös nopeissa aluksissa.
Pitää paikansa että esim Balladin liikuttamiseen vaaditaan vain tuo n 5hp, mutta unohdat tuolloin merenkäynnin, tuulen ja mahdollisen virran vastuksen. Ballad 5hp koneella vastatuuleen ja vähän aallokkoa, niin nopeus putoaa epäkäytännöllisen alhaiseksi. Varsinkin kun osa tuosta ruhtinaallisesta 5hp tehosta häviää voimansiirtoon ja laturiin.
Kun katselit ominaiskulutuksia matka-ajossa, menit juuri tuohon lankaan josta postauksessani varoitin. Ominaiskulutus 230 g/kWh on tuolla kierrosluvulla 100% kuormalla, mutta jos katsot Ivecon simpukkakäyrää jonka laitoin malliksi, niin siinä moottorissa samalla ajattelutavalla 1800rpm 100% kuormalla ominaiskulutus on n 220 g/kWh mutta 30% osakuormalla ominaiskulutus onkin n 260 g/kWh.
Itselläni on esimerkki pienellä kuormalla ajetusta moottorista. Vastaava vene kuin Ballad, 17hp moottori Volvo Penta MD7B, edellinen omistaja purjehtinut paljon avomerikisoja, käyttänyt moottoria lähinnä akkujen lataukseen ja laiturimanöövereihin. Ilmansuodattimessa (suljettu kampikammion huohotus) oli öljytervaa niin paljon että hyvä kun ilma pääsi kulkemaan. Liotin ja pesin ilmansuodattimen ja koko huohotuslinjan. Pakoputkesta tuli öljyläikkä meren pintaan käynnistettäessä ja pienellä nopeudella ajettaessa sinistä savua pakoputkesta. Ostin veneen Ruotsista ja ajoin keväällä sen Suomeen moottorilla kun koko matkalle osui tyyni keli tai hyvin hiljainen myötätuuli. Matkakierroksina pidin koko tuon reilut 40h mitä matkaan meni 2500 rpm (3000rpm max) ja kas kummaa: Ei tietoakaan sinisestä savusta tai öljystä meren pinnalla reissun jälkeen.
Räikeimpänä esimerkkinä pienellä kuormalla käytöstä elävässä elämässä ovat monet nosturit ja nostolava-autot. Moottori jolkottaa päivästä toiseen tyhjäkäyntiä ja liikenteessä ajaessaan vetävät sinistä savupilveä perässän.
Etelässä ongelmaksi on tullut että kun veneisiin asennetaan nykyään ilmastointi, niin mm viranomaiskäytössä päivystäessään veneessä moottori(t) käyvät koko ajan ilmastointia pyörittämässä ja jo parin sadan tunnin kuluttua tulee reklamaatioita että pakosarjojen liitoksista valuu "slubberia", pien näköistä mönjää joka on palamatonta öljyjäämää.

pekkali kirjoitti:

En tarkoittanutkaan kirjoituksessani että säätölapapotkuri olisi pienissä veneissä järkevä ratkaisu. Navan koko suhteessa potkurin halkaisijaan on vain liian suuri. Suuremmissa veneissä, yacht koossa, sen sijaan säätölapapotkurit tekevät taas tulemistaan myös nopeissa aluksissa.
Pitää paikansa että esim Balladin liikuttamiseen vaaditaan vain tuo n 5hp, mutta unohdat tuolloin merenkäynnin, tuulen ja mahdollisen virran vastuksen. Ballad 5hp koneella vastatuuleen ja vähän aallokkoa, niin nopeus putoaa epäkäytännöllisen alhaiseksi. Varsinkin kun osa tuosta ruhtinaallisesta 5hp tehosta häviää voimansiirtoon ja laturiin.
Kun katselit ominaiskulutuksia matka-ajossa, menit juuri tuohon lankaan josta postauksessani varoitin. Ominaiskulutus 230 g/kWh on tuolla kierrosluvulla 100% kuormalla, mutta jos katsot Ivecon simpukkakäyrää jonka laitoin malliksi, niin siinä moottorissa samalla ajattelutavalla 1800rpm 100% kuormalla ominaiskulutus on n 220 g/kWh mutta 30% osakuormalla ominaiskulutus onkin n 260 g/kWh.
Itselläni on esimerkki pienellä kuormalla ajetusta moottorista. Vastaava vene kuin Ballad, 17hp moottori Volvo Penta MD7B, edellinen omistaja purjehtinut paljon avomerikisoja, käyttänyt moottoria lähinnä akkujen lataukseen ja laiturimanöövereihin. Ilmansuodattimessa (suljettu kampikammion huohotus) oli öljytervaa niin paljon että hyvä kun ilma pääsi kulkemaan. Liotin ja pesin ilmansuodattimen ja koko huohotuslinjan. Pakoputkesta tuli öljyläikkä meren pintaan käynnistettäessä ja pienellä nopeudella ajettaessa sinistä savua pakoputkesta. Ostin veneen Ruotsista ja ajoin keväällä sen Suomeen moottorilla kun koko matkalle osui tyyni keli tai hyvin hiljainen myötätuuli. Matkakierroksina pidin koko tuon reilut 40h mitä matkaan meni 2500 rpm (3000rpm max) ja kas kummaa: Ei tietoakaan sinisestä savusta tai öljystä meren pinnalla reissun jälkeen.
Räikeimpänä esimerkkinä pienellä kuormalla käytöstä elävässä elämässä ovat monet nosturit ja nostolava-autot. Moottori jolkottaa päivästä toiseen tyhjäkäyntiä ja liikenteessä ajaessaan vetävät sinistä savupilveä perässän.
Etelässä ongelmaksi on tullut että kun veneisiin asennetaan nykyään ilmastointi, niin mm viranomaiskäytössä päivystäessään veneessä moottori(t) käyvät koko ajan ilmastointia pyörittämässä ja jo parin sadan tunnin kuluttua tulee reklamaatioita että pakosarjojen liitoksista valuu "slubberia", pien näköistä mönjää joka on palamatonta öljyjäämää.

Lue lisää

Kyllä tuo 231,5 g/kWh on potkurikäyrän mukaisen osakuorman ominaiskulutus 2000 rpm:llä. Täydellä kuormalla 2000 rpm:llä ominaiskulutus on ylemmässä taulukossa 216,9 g/kWh. Jossain noiden välissä ehkä on alempi ominaiskulutus.

pekkali kirjoitti:

60% teholla ajaminen ei ole tässä ketjussa keskusteltua pienellä kuormalla ajoa. 60% on pienelle meridieselille jotakuinkin optimi kuormitus.
Pieneksi kuormaksi voi sanoa keskikuormaa joka jää alle 40%:n.

Lue lisää

Mitähän harmia saadaan aikaiseksi, jos kasvatetaan kuormitusta raskaalla potkurilla? Vaikka Balladissa alla mainittu Beta 20, jossa raskaalla potkurilla saavutettaisiin vain 3000 rpm ja 18hp. Ballad harvemmin tarvitsee 20 hp.

Toki tuolloin on mahdollista pyytää moottorilta enemmän tehoa kuin se pystyy antamaan, jolloin polttoaine ei pala täydellisesti ja mustaa savua pukkaa. Mutta tiedostaen kyseisen jutun, niin teoreettisesti kuormitus kasvaisi ja lämpötilat sylinterissä nousisi.

PS. Pirkaleen hyvää tietoa on tarjottu tässä ketjussa, kiitos.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä tuo 231,5 g/kWh on potkurikäyrän mukaisen osakuorman ominaiskulutus 2000 rpm:llä. Täydellä kuormalla 2000 rpm:llä ominaiskulutus on ylemmässä taulukossa 216,9 g/kWh. Jossain noiden välissä ehkä on alempi ominaiskulutus.

Lue lisää

Piti vielä kommentoida tuota 5 hv tehontarvetta. Virta ei vaikuta tehontarpeeseen mitenkään. Ei ole mielekästä muuttaa nopeutta veden suhteen eli 4 solmun vastavirrassa ajetaan edelleen 6 solmua veden suhteen eli 2 solmua maan suhteen ja tehoa ei tarvita kuin se 5 hv.

Tuuli ja aallokko toki kasvattavat tehotarvetta, mutta itse ainakin alan purjehtimaan tai jään rantaan, jos tuulta ja aallokkoa on niin paljon vastaan, että se merkittävästi vaikuttaa tehontarpeeseen. Eiköhän Ballad etene vastatuuleen 5 hv teholla ainakin 10 m/s tuuleen saakka. Nopeus ehkä tippuu alle 5 solmun aallokossa, mutta etenee kuitenkin. Mukavaa se ei varmasti ole isommallakaan koneella.

Oppiakseni koetin netin laskureiden mukaan hakea Balladiin moottoria. Parametreina käytin LWL:22.58', vesilinjan leveysarvio:9', syväys ilman köliä: 2' ja paino:8000lbs (veneen data 7276lbs).

Nopeuslaskut: http://www.psychosnail.com/boatspeedcalculator.aspx
Potkurilaskut: http://www.vicprop.com/displacement_size.php

Teoreettiseksi runkonopeudeksi tuli 6.37kn, johon tarvitaan 17.0hp. Lähtökohdaksi otin maksiminopeudeksi moottorilla 6.2kn, johon tarvitaan 15.2hp.

Kubotasta ja Betasta on ollut puhetta. Betalla on 2-cyl 16hp ja 3-cyl 20hp moottorit. Välityssuhteeksi vaihteistoon käytin 2.6:1.

Beta16:lle potkuriksi tuli 3-lapainen 14x8.7, kun tehona oli 15hp/3600rpm ja Beta20:lle 16x10.6, kun tehona oli 16hp/3000rpm. En käyttänyt Beta20 maksimitehoa, koska tarvitaan vain 15hp. On todennäköistä, ettei Beta20 saavuta 3600rpm tuolla potkurilla.

Matkavauhdin (5.2kn/8.5hp tai 5.5kn/10.0hp) kierroksia ko. potkureilla en osaa arvioida. Beta16 saavuttaa 10hp 2100rpm:llä ja Beta20 1900rpm:llä. Potkurista saatava 10hp teho teoreettisen kuutiokäyrän mukaan voisi olla Beta16:lla 3200rpm ja Beta20:lla 2400rpm. Beta16 tuottaa 3200rpm:llä max. 15hp (14hp jatkuva) ja Beta20 2400rpm:llä max. 15hp (13.5hp jatkuva).

Teoreettisesti siis molemmat moottorit ovat käypiä. Isommalla kierroksia käytetään vähemmän. Beta20:sta ei kuitenkaan sovi pyytää enempää tehoja kuin se pystyy antamaan, koska potkuria ei ole mitoitettu täydelle teholle.

Balladin omistajat: älkää vain uskoko näihin laskelmiin, niissä ei ole osaamista taustalla. Toivotaan, että keskustelu jatkuu uusilla näkökulmilla.

Hienot laskelmat! Piti ihan tarkistaa oma potkuri. Minulla siis Albin Novassa (isompi kun Ballad) Beta20 ja alkuperäinen (Yanmar 2GM) potkuri. Kaksilapainen taitto 16 * 10½.
2600rpm on aika tasan 6 solmua (tai 6,1) ja jos laittaa täysikaasu niin kone ottaa "aivan liian kevyesti ja nopeasti" 3600rpm. Ei tullut kokeiltu paljonko olisi tullut nopeutta.
Talvella ajattelin vaihtaa isompaan potkuriin, saisi sama 6 solmun matkavauhti vähän vähemmällä kierroksilla.

MitaanTietamaton kirjoitti:

Oppiakseni koetin netin laskureiden mukaan hakea Balladiin moottoria. Parametreina käytin LWL:22.58', vesilinjan leveysarvio:9', syväys ilman köliä: 2' ja paino:8000lbs (veneen data 7276lbs).

Nopeuslaskut: http://www.psychosnail.com/boatspeedcalculator.aspx
Potkurilaskut: http://www.vicprop.com/displacement_size.php

Teoreettiseksi runkonopeudeksi tuli 6.37kn, johon tarvitaan 17.0hp. Lähtökohdaksi otin maksiminopeudeksi moottorilla 6.2kn, johon tarvitaan 15.2hp.

Kubotasta ja Betasta on ollut puhetta. Betalla on 2-cyl 16hp ja 3-cyl 20hp moottorit. Välityssuhteeksi vaihteistoon käytin 2.6:1.

Beta16:lle potkuriksi tuli 3-lapainen 14x8.7, kun tehona oli 15hp/3600rpm ja Beta20:lle 16x10.6, kun tehona oli 16hp/3000rpm. En käyttänyt Beta20 maksimitehoa, koska tarvitaan vain 15hp. On todennäköistä, ettei Beta20 saavuta 3600rpm tuolla potkurilla.

Matkavauhdin (5.2kn/8.5hp tai 5.5kn/10.0hp) kierroksia ko. potkureilla en osaa arvioida. Beta16 saavuttaa 10hp 2100rpm:llä ja Beta20 1900rpm:llä. Potkurista saatava 10hp teho teoreettisen kuutiokäyrän mukaan voisi olla Beta16:lla 3200rpm ja Beta20:lla 2400rpm. Beta16 tuottaa 3200rpm:llä max. 15hp (14hp jatkuva) ja Beta20 2400rpm:llä max. 15hp (13.5hp jatkuva).

Teoreettisesti siis molemmat moottorit ovat käypiä. Isommalla kierroksia käytetään vähemmän. Beta20:sta ei kuitenkaan sovi pyytää enempää tehoja kuin se pystyy antamaan, koska potkuria ei ole mitoitettu täydelle teholle.

Balladin omistajat: älkää vain uskoko näihin laskelmiin, niissä ei ole osaamista taustalla. Toivotaan, että keskustelu jatkuu uusilla näkökulmilla.

Lue lisää

Nuo laskurit ovat yleensä hyvin alkeellisia ja toimivat vain juuri sopiville tapauksille. Syötin koemielessä tuohon vicpropiin oman nykyisen veneeni tiedot. Sen mielestä veneeni pitäisi kulkea 6,53 solmua, vaikka se kulkee GPS:n mukaan 7,2 solmua. Potkuriksi ehdotti 14,9x8,8 2-lapaista ja 14,2*8,7 3-lapaista, vaikka juuri sopiviksi ovat osoittautuneet Gorin 15*10,5 2-lapainen ja VP:n 16x11 3-lapainen. Aivan varmasti siis ehdotetut potkurit olisivat veneessäni käyttökelvottoman alimittaisia. Tuo Gerrin tehontarvelaskelmakin väittää tehotarpeeksi 21,5 hv, vaikka 18 hv riittää.

Edelliselle veneelle potkuri sattui osumaan paremmin, vaikka sillekin nopeusennuste oli pahasti pielessä (5,74 vs. 6,4). Ehdotettu 2-lapainen oli 13,5*8,4 ja 14x8 oli sopiva.

Molemmille tuo ennustettu maksiminopeus oli todellisuudessa mukava matkanopeus, jolla kulutus n. puolet maksimista. Ilmeisesti tehokaavat sopivat paremmin suurivastuksisille moottoriveneille kuin sulavalinjaisille purjeveneille? Tai sitten niihin on tarkoituksella jätetty pelivaraa.

Vicproc näyttää ilmoittavan laskuissaan: The propeller sizing calculations below are based on 90% of full RPM. This gives the engine some reserve power to allow for variable loading in the vessel. Tuo jäi minulta huomiotta.

Joka tapauksessa annettuihin parametreihin sopii erilaisia veneitä sulavarunkoisista raskaskulkuisempiin, joten laskukaavat ovat tosiaan alkeellisia ja suuntaa antavia.

Mikä oikeastaan enemmän pohditutti, niin miksei laittaisi Balladiin ennemmin 3-cyl 20hp moottorin kuin 2-cyl 16 hp. Hintaeroa lienee 500-800€. Jos unohtaa säännön, jotta moottorista pitää saada max. kierrokset ulos, niin 20hp:lla ajelee matalammilla kierroksilla ja silti moottori kuormittuu, jolloin pikeentymistä ei tapahtuisi.

Onkohan venemoottoreissa tapahtunut yhtään samaa kehitystä kuin muuten, jolloin pyritään polttamaan viimeinen pisara polttoaineesta, mikä vähentää karstoittumista.

Aika vähän kehitystä oikeastaan tapahtunut viimeisen 20v kuluessa. Turbot tulleet mukaan ja polttoaineen ruiskutusta hieman hienosäädetty, mutta koska päästönormit ovat tässä kokoluokassa niin väljät, halua kehittelyyn ei ole ollut.
Nyt common railit tulossa ja sitä myöten ehkä vääntökäyrien muokkaus halutunlaiseksi on helpompaa. Lisää elektroniikkaa...
Polttoaine ei nykyään ole niinkään ongelma rikin puuttuessa, vaan öljyjen lisäaineistus enemmänkin. Jos on suljettu kampikammion huohotus, öljyhöyryyn sisältyvät lisäaineistukset tarttuvat huohotuksen komponentteihin, turbon siipeen ja mahdolliseen välijäähdyttimeen suuremmissa moottoreissa. Samoin männänrengasuriin jos palolämmöt eivät riitä polttamaan jäänteitä.
Polttoainekin tietysti jää nokena ongelmaksi jos ilmaa ei saada riittävästi kaiken polttoaineen polttamiseksi.

Miks entisöitävään veneeseen saa laittaa nykymoottoria? "Jos varat ei riitä entisöintiin" tai jos varat riittää entisöintiin niin mielestäsi ei saa laittaa?

Veneellä on myös käyttöarvo, ei vain rahallinen arvo. Joillekin se rakentelukin on harrastus.
Eikä arvo aina vain laske. Hankintahinnaltaan 3000€ / 30 jalkaisesta veneestä joka on rungoltaan terve tuskin laskee jos sitä vähän päivittää.

"Mustaa nesteessä" tuskin on öljyä vaan pikemmin ruostetta. Asian voi kyllä tutkia jos pistät jäähdytysnestettä näyte-erän lasiin. Öljy erottuu.
Jos keittää niin tutki jäähdytysjärjestelmä. Merivesi-impellerin kunto ja makeavesipuolen huuhtelu ohjeiden mukaan. Arvioi, paljonko tulee vettä ulos pakoputkesta. Jos kuumuu edelleen niin purat ja tarkistat koko jäähdytysjärjestelmän. Esimerkiksi aikaisemmin rikkoontuneiden impellerin kumipalaset voivat hakautua lappoventtiiliin, lämmönvesivaihtajaan ja pakosarjan mutkaan. Kaikki korjattaviossa ennen kuin vaihdat seuraavan moottorin.

Jos se on ajossa sammunut jäähdytyksen petettyä, niin onkohan leikannut kiinni. Äkkiä tarjousta sisään, jos on tavoitteena selvitä halvalla:

m.nettivene.com/moottori/volvo-penta/612406?vifAdCount=8&vifNav=Y

Täytyy ensin kyllä tarkistaa, onko samat mitat kuin b-versiossa.

Itselläkin alkoi kone kuumentua pari viikkoa sitten. Syynä oli viallinen laponestoventtiilin asennus, jolloin merivesi ei kulkenut. Huomasin sen kyllä ennen kuin alkoi keittää.

Bossu kirjoitti:

Jos se on ajossa sammunut jäähdytyksen petettyä, niin onkohan leikannut kiinni. Äkkiä tarjousta sisään, jos on tavoitteena selvitä halvalla:

m.nettivene.com/moottori/volvo-penta/612406?vifAdCount=8&vifNav=Y

Täytyy ensin kyllä tarkistaa, onko samat mitat kuin b-versiossa.

Itselläkin alkoi kone kuumentua pari viikkoa sitten. Syynä oli viallinen laponestoventtiilin asennus, jolloin merivesi ei kulkenut. Huomasin sen kyllä ennen kuin alkoi keittää.

Lue lisää

Jaa, tuo 7A taitaa olla aikalailla eri kome ja tehoakin vain 10 hv.

Kun vanhaan raakavesijäähdytteiseen koneeseen vaihdetaan makeavesijäähdytys, ongelmia saattaa syntyä. Raakavesijäähdytteisenä kone yleensä käy matalammissa lämmöissä kuin makeavesijäähdytetyssä. Korkeampaan käyntilämpöön muuttaminen voi aiheuttaa ruostekerrostumien irtaantumista ja jäähdytyskanavien tukkeutumisia.
Tiedän tapauksen, jossa vanhan koneen jäähdytys muutettiin. Kone leikkasi kiinni yllättäen…ja meni vaihtoon. Jälkiviisastelun mukaan jäähdytysjärjestelmää ei olisi pitänyt uusia.

virheinvestointi kirjoitti:

Kun vanhaan raakavesijäähdytteiseen koneeseen vaihdetaan makeavesijäähdytys, ongelmia saattaa syntyä. Raakavesijäähdytteisenä kone yleensä käy matalammissa lämmöissä kuin makeavesijäähdytetyssä. Korkeampaan käyntilämpöön muuttaminen voi aiheuttaa ruostekerrostumien irtaantumista ja jäähdytyskanavien tukkeutumisia.
Tiedän tapauksen, jossa vanhan koneen jäähdytys muutettiin. Kone leikkasi kiinni yllättäen…ja meni vaihtoon. Jälkiviisastelun mukaan jäähdytysjärjestelmää ei olisi pitänyt uusia.

Lue lisää

Laitoin vanhaan pieneen merivesikoneeseen makeavesijäähdytyksen monta vuotta sitten eikä minkäänlaisia ongelmia. Polttoaineenkulutus väheni vielä entisestäänkin, koska kone käy taloudellisemmassa ja koneelle terveellisemmässä lämpötilassa. Vaihdoin myöskin hälytysanturin makeavesikoneen vasta korkeammassa lämmössä hälyttävään malliin.

Komppaan tuota vanhaan moottoriin makeavesisarjan asentamisessa usein vaikeuksia mukana.
Useimmiten ongelmana on glykolipuolella yleisesti käytetyn sähköisen kiertovesipumpun toiminnan häiriö. Ruoste kulkeutuu pumppuun jumittaen sen tai muuten estäen veden kierron.
Katsoisin ensimmäisenä sähköisen kiertopumpun toiminnan.

Jos diesel pyörii normaalisti muttei ei käynnisty puuttuu polttoaine tai puristus. Pienimmän riesan tie on aloittaa polttoaineesta eli ilmata.

Ilmaushan nyt on sellainen perusjuttu joka joudutaan tekemään dieselmoottorille melkein jokaisen operaation jälkeen.

Mukava keskusteluketju ja paljon asiallista tarinaa. Loistavaa, että loppukin on "onnellinen". Onnea matkaan ja hyvää kesää!

Komppaan Kubotamanin ajatuksia. Tässä ketjussa tuli opittua paljon ja siitä kiitos osallistujille. Moottorin vaihtaneena 1970-luvun lopun paattiin:

- uusi moottori on rentouttanut, vaikka purjeetkin on
- pannu on jonkin verran hiljaisempi, keulakannelle sitä tahdo kuulua
- moottorilla ajettaessa matkavauhti on pysynyt samana
- huollot ovat helpompia
- mennyt rahamäärä ei enää kirpaise

- lisäksi kannattaa selvittää perustelut teknisille väitteille eikä uskoa alan auktoriteetteihin
- moottorimyyjä tarjoaa mielellään moottori, merivaihde, potkurikombinaatiota, jota ei saa ylirasitettua missään olosuhteissa, koska käyttäjät ovat erilaisia eikä aina tekniikasta kiinnostuneita

Moottorin vaihdon budjettiin kannattaa varata muutama ylimääräinen euro. Meillä pannu maksoi reilut 5000e. Toinen mokoma taisi mennä asennukseen ja laitetaan tämä nyt samalla, kun paikat ovat auki, juttuihin (kuten uusi lämmitin ja jääkaappi).

Joustolaippa (mahtui isompi parempilahjainen malli), merivesisuodatin (glykolit talveksi helposti sisään), uusi lappoventtiili, moottoritilan maalaus ja äänieristys tulivat lähes luonnostaan mukaan. Vesi-, diesel- ja pakoletkut tuli uusittua sekä vannasputken tiivistys.

Oma liikenevä vapaa-aika ja säästetyt vapaat kului kokonaan telakalla, kun paatti oli moottorin vaihdon aikana lämpimässä valaistussa hallissa reilun kuukauden, vaikka varsinaiseen moottorin asennuksen en osallistunutkaan. Jotain pientä puuhaa näyttää liki 40-vuotiaasta paatista aina löytyvän. Varsinkin uutta sähkönarua tuli vedettyä useampi metri.

Lisätään vielä moottorin oheislaitteisiin kaasukahva vaijereineen. Vanhassa oli jo kulumaa ja vaijeritkin jäykkiä verrattuna nykyisiin tefloneihin. Entisessä pannussa ei ollut tarvetta dieselin paluuletkulle, joten sellaiselle piti tehdä tankkiin liitos (ja siitä putki tankin pohjalle, niin ei tule sitä kautta ilmavaivoja). Samalla sai tehtyä oman oton lämmittimelle. Pakoletkukin oli kovettunut ja uudella sai tehtyä reilumman joutsenkaulan.

Kyllä moottorin vaihdossa saa aikaa ja rahaa palamaan budjetoitua enemmän...

Tuossa tulee pakokaasut ongelmaksi. Nykyisin voi tietysti laittaa sähköperämoottorin ja akut.

Ei missään tapauksessa tule kytkeä paineveteen. Kone hukkuu!. Laita moottorin imuletku sankkoon ja hanalla varustettu vesiletku viereen, jolla lisäät vettä siihen sankkoon sitä mukaa kun moottori sitä imee.

Painevesi ei ole hyvä asia. Raakavesijäähdytteisessä riski on isompi, mutta makeavesivehkeessäkin varmaan ei ole hyvä asia, että pakoputken mutkaan tulee vettä normaalia enempää. Ainakaan painevettä ei saa pitää päällä, kun moottori ei ole käynnissä. Sieltähän on suora yhteys sylintereihin. Voi laittaa letkun ämpäriin tai vaikka kaataa merivesisuodattimeen ämpäristä vettä sitä mukaa kun sieltä vettä häviää. Silloin täytyy pitää pohjahanaa kiinni. Vettä kuluu varmaan suunnilleen litra/10 sekuntia.