Onko kenellekkään tuttua, että veneen sisätiloissa olisi syntynyt vaurioita rustien kiinnityksessä tai siinä läheisyydessä?
Kovassa kelissä purjehtiessa sisätiloissa saattaa kuulua melkoista narinaa laipioista tai jostain rustien kiinnityskohdista.
Toisena kysymyksenä olisi, että syntyykö joihinkin purjeveneisiin ihan mitattavia leveys eroja vanttien kiristyksen jälkeen? Olen kuullut joskus kerrottavan, että vanttien kiristys voisi "litistää" venettä jopa useita senttejä. Itse olen ajatellut tuon olevan mahdotonta ainakin jos rustit ovat laipion kohdalla.
Rikin kiristyksestä aiheutuneet vauriot?
litteä
62
898
Vastaukset
- FF31
Meillä ei ainakaan natise tai nitise veneen runko missään kelissä. Toki jotain ääniä kuuluu astioista jne. mutta kyllämielestäni rungon ja rikin pitää olla sellaista tekoa, että sisustus ei elä. Varmasti runko jonkin verran elää merenkäynnissä. Todennäköisesti ongelmia voi tulla veneissä, joissa sisustus on liimattu runkoon erillisenä moduulina (voi olla laminoitukkin).
Mikä vene sinulla on?- seppomartti
Lasikuituiset sisämodulit voivat olla kiinni rungossa vain väliin pistetyillä hartsikakuilla. Saattavat irrota toisistaan merenkäynnissä..
Laipiot ja sisustuselementit ovat nykyään asennetut yleisimmin laminoimatta runkoon. Kiinnikkeenä on jotain elastista massaa, tavallista Sikaa kovempaa. Laipiot elävät ja narisevat merenkäynnissä. Myyjät vakuuttavat, ettei sisustusta tarvita veneen jäykkäämiseksi. Uskoo ken haluaa. Kovassa kelissä pärekori hajoaa kun liikunta ylittää liimamassan venymiskyvyn. Voi niitä itsekin laminoida ja runko hiljenee ja saumat kestää.
Sellaisia veneitä, missä laipiot ja sisustukset ovat laminoidut, on varsin vähän saatavilla. Laminoidut rungot ovat hiljaisia aallokossa. - Hii-o-hoi
seppomartti kirjoitti:
Lasikuituiset sisämodulit voivat olla kiinni rungossa vain väliin pistetyillä hartsikakuilla. Saattavat irrota toisistaan merenkäynnissä..
Laipiot ja sisustuselementit ovat nykyään asennetut yleisimmin laminoimatta runkoon. Kiinnikkeenä on jotain elastista massaa, tavallista Sikaa kovempaa. Laipiot elävät ja narisevat merenkäynnissä. Myyjät vakuuttavat, ettei sisustusta tarvita veneen jäykkäämiseksi. Uskoo ken haluaa. Kovassa kelissä pärekori hajoaa kun liikunta ylittää liimamassan venymiskyvyn. Voi niitä itsekin laminoida ja runko hiljenee ja saumat kestää.
Sellaisia veneitä, missä laipiot ja sisustukset ovat laminoidut, on varsin vähän saatavilla. Laminoidut rungot ovat hiljaisia aallokossa.Kas siinäpä ensimmäinen kysymys ainakin pidemmälle menevää matkavenettä hankittaessa... !
Tietääkö kukaan minä vuonna suurinpiirtein laipioiden laminoinnista siirryttiin liimaamiseen? - Jdkkdj
Vähän merkistä riippuu, mutta nykyään melkeen kaikki on liimattu. Syynä on ensisijaisesti rahan säästö. Laminointi koko laipion reunan matkalta on tehtävä käsityönä ja vie aikaa. Bavan ja benen tuunaaminen avomerikelpoisiksi alkaa laminoimalla kaikki laipiot kanteen ja runkoon kiinni. Biaxiaali nauhaa kevrasta ja 3 kerrosta kiinni epoksilla. Joka kerros vähän kapeammalla nauhalla kuin edellinen ja pieni rako rungon ja laipion väliin. Sillä vältetään pustekuormien syntyminen kovissa rasitustilanteissa.
Nykyliimat kyllä kestävät enemmän kuin lamibaatti, mutta liimaus on pienellä alalla, mikä aiheuttaa ikäviä pistekuormituksia. - JokaisenJussi
Hii-o-hoi kirjoitti:
Kas siinäpä ensimmäinen kysymys ainakin pidemmälle menevää matkavenettä hankittaessa... !
Tietääkö kukaan minä vuonna suurinpiirtein laipioiden laminoinnista siirryttiin liimaamiseen?Käsittääkseni yksikään suomalainen yli 35 jalkaisia purjeveneitä tekevä veistämä ei ole tähän päivään mennessä siirtynyt liimaukseen vaan laminoidaan molemmilta puolilta. Maestron osalta tämä on faktaa, FinnFlyerin ja Finngulfin osalta viimeiseen kertaan kun niiden veneitä on ollut Suomessa messuilla.
- ariel37
Minulla on uudehko umpilaminaattivene ilman sisämoduuleja ja laipiot laminoimalla kiinnitetyt. Vene ei narise missään kelissä, ei yhtään.
Mutta. Eräänä keväänä huomasin sisustuksessa vaurioita, kansi oli painunut maston kohdalta. Syyksi paljastui valuvika maston tukiputken alla, kölin päällä olevassa epoksimöykyssä. Tukijalka oli painunut möykyn sisään joitakin millejä kun vantit oli kiristetty kunnolla. Valmistaja korjasi asian, eikä ongelmia sittemmin ole ollut. Syynä voidaan tietysti pitää ylirikatun veneen vanttien ylikiristämistä, mutta sitä valmistaja ei edes vihjannut, vaan otti jutun kiltisti kontolleen.
Olen kuullut että joillain veneilijöillä on ongelmia sisäovien aukeamisen tai kiinnipysymisen kanssa. Tämä viittaa siihen ettei veistämö ole viimeistellyt asioita veneen ollessa rikattuna.
Vierailemassani 13,5 metrin ranskispurressa 80 -luvulta oli kölistä kattoon maston kohdalle vedetty kiristystanko vanttiruuveineen pitämään kantta alhaalla kun vantit puristavat venettä kasaan. Kansi pullistuu ilman tuota vetotankoa. Tanko oli tehtaan uutena paikalleen asentama, mutta epäilen vahvasti että se ei kuulunut alkuperäiseen rakennesuunnitelmaan.- Joakim1
Kyllä kaikissa veneissä, joissa on masto kannen läpi, kuuluu olla vetotangot, jotka estävät kannen nousun. Nuosua ei aiheuta vantit, vaan fallien plokit. Tangot voivat olla kannesta joko mastoon tai mastonjalkaan. Selden käyttää yleensä melko huomaamattomia lyhyitä tankoja, mutta vaikkapa uusissa X:ssä on rodit mastonjalkaan.
- Media_ja_Auer
Anneli Auer tuomittiin mediassa sanoo Tampereen yliopiston tuore tutkimus: http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/97945/syylliseksi-kirjoitettu_2015.pdf?sequence=1
- Joakim1
70- ja 80-luvulla oli venemalleja, joissa rakenteen suunnittelu tai toteutus ei ollut onnistunut rikikuormien osalta. Näissä oli lievimmillään vuotoa rusteissa ja pahimmillaan rakenteellisia vaurioita.
Noita ongelmia ei voi välttää jättämällä rikin löysälle, sillä purjehdittaessa täydellä kuormalla (=maksimi normaali kallistuma mahdollinen miehistö laidalla) rustiin tulee kuitenkin enemmän kuormaa kuin esijännityksellä siihen saa ellei mastoa ja vantteja ole oudosti mitoitettu.
Uudemmissa venemalleissa en ole kuullut ongelmista rustien kanssa. Toki kaikissa veneissä tulee jonkinlaista liikettä rikiä kiristettäessä. Se voi ilmetä ovien ja luukkujen sovituksen muuttumisena, mutta kyse on milleistä ei senteistä.
Sepolla on voimakas näkemys laminoinneista ja toki myös paljon valtamerikokemusta. Itämerellä en ole kuullut suuremmista ongelmista tuon suhteen ja niitäkin olen enemmän kuullut 80-luvun kuin uudemmista veneistä.
Ainakin 2000-luvun puolivälin Bavarioissa sisustus on laminoitu kauttaaltaan runkoon (ei kanteen). Monessa 80-luvun skandissa on jo liimatut laipiot ja modulisisustus. Eikös nykyisin taas harrasteta enemmän vanttien kiinnitystä laitoihin, jos on fokkavene? Itselläni on näin, eikä varmasti vaikuta tuuli sisustukseen mitenkään.
- aqwsaerfd
Jos materiaalivahvuudet, kiinnitykset yms. eivät ole riittävät, niin kyllä myös vanttien laidoista repivä voima muuttaa veneen muotoa ja sitä kautta sisustustakin. Kokeile vaikka itse laittamalla jalka muoviämpärin sisään ja vetämällä käsillä ämpärin laidoista ylöspäin. Jos riittävän kovaa vedät, niin ämpäri muuttaa muotoaan/hajoaa. Ihan sama tilanne on purkkarissakin....
aqwsaerfd kirjoitti:
Jos materiaalivahvuudet, kiinnitykset yms. eivät ole riittävät, niin kyllä myös vanttien laidoista repivä voima muuttaa veneen muotoa ja sitä kautta sisustustakin. Kokeile vaikka itse laittamalla jalka muoviämpärin sisään ja vetämällä käsillä ämpärin laidoista ylöspäin. Jos riittävän kovaa vedät, niin ämpäri muuttaa muotoaan/hajoaa. Ihan sama tilanne on purkkarissakin....
Teoriassa kyllä, mutta sitten on kyse jo hirmumyrskystä ja purjeetkin menevät jo riekaleiksi.
- ja.käytännössä
Bossu kirjoitti:
Teoriassa kyllä, mutta sitten on kyse jo hirmumyrskystä ja purjeetkin menevät jo riekaleiksi.
Laidalla olevan rustin momenttivarsi on toki pidempi kuin sisempänä olevan. Mutta ei voimat mitenkään murto-osiin jää, eivät edes puolitu. Ei ei kannata ihmeitä odottaa muodonmuutoksen vastustamisessa.
- Joakim1
Bossu kirjoitti:
Teoriassa kyllä, mutta sitten on kyse jo hirmumyrskystä ja purjeetkin menevät jo riekaleiksi.
On aivan sama onko rustit laidalla vai keskellä kantta. Kummassakin venesuunnittelija joutuu miettimään rikikuormien aiheuttamia voimia rusteihin ja koko runkoon. Vaaditut rakenteeet ovat tietysti erilaisia.
Ei tarvita alkuunkaan hirmumyrskyä. Hyvin suuret kuormat saa jo laiturissa kiristämällä rikin kunnolla ja viimeistään 8 m/s tuulessa, jossa kaikki veneet jo kallistuvat 30 astetta jollain tuulensuunnalla ja purjesäädöllä. Tuosta hirmumyrskyyn kuormat eivät enää oleellisesti muutu, koska veneen vakavuus ei riitä antamaan vastavoimaa. Joakim1 kirjoitti:
On aivan sama onko rustit laidalla vai keskellä kantta. Kummassakin venesuunnittelija joutuu miettimään rikikuormien aiheuttamia voimia rusteihin ja koko runkoon. Vaaditut rakenteeet ovat tietysti erilaisia.
Ei tarvita alkuunkaan hirmumyrskyä. Hyvin suuret kuormat saa jo laiturissa kiristämällä rikin kunnolla ja viimeistään 8 m/s tuulessa, jossa kaikki veneet jo kallistuvat 30 astetta jollain tuulensuunnalla ja purjesäädöllä. Tuosta hirmumyrskyyn kuormat eivät enää oleellisesti muutu, koska veneen vakavuus ei riitä antamaan vastavoimaa.Vantit vetävät melkein suoraan ylöspäin. Suurin ongelma tämä on veneille, joissa veto välittyy laipioihin kannen läpi. Jos kansi joustaa ylöspäin, vetää voima sitten seuraavaksi laipiota ylöspäin, josta taas ei liimaukset tykkää. Jos rustit on laidoissa kiinni, niin silloin se laita ei jousta ylöspäin yhtään, mutta voiman pieni komponentti vetää laitoja toisiaan kohti. Se voiman komponentti on sen verran pieni, että maallikko arvelisi siinä olevan kyse myrskyn ja hirmumyrskyn erosta voimissa verrattuna edelliseen rakenteeseen. Lisäksi se puristus lienee helpommin käsiteltävissä rakenneteknisesti kuin erilleen veto.
Staattinen voima ei tosiaan varmaan muutu laiturista, mutta myrskyihin liittyy kovaa aallokkoa ja puuskia, eikös se mahda aiheuttaa piikkejä voimiin.- aqwsaerfd
Bossu kirjoitti:
Vantit vetävät melkein suoraan ylöspäin. Suurin ongelma tämä on veneille, joissa veto välittyy laipioihin kannen läpi. Jos kansi joustaa ylöspäin, vetää voima sitten seuraavaksi laipiota ylöspäin, josta taas ei liimaukset tykkää. Jos rustit on laidoissa kiinni, niin silloin se laita ei jousta ylöspäin yhtään, mutta voiman pieni komponentti vetää laitoja toisiaan kohti. Se voiman komponentti on sen verran pieni, että maallikko arvelisi siinä olevan kyse myrskyn ja hirmumyrskyn erosta voimissa verrattuna edelliseen rakenteeseen. Lisäksi se puristus lienee helpommin käsiteltävissä rakenneteknisesti kuin erilleen veto.
Staattinen voima ei tosiaan varmaan muutu laiturista, mutta myrskyihin liittyy kovaa aallokkoa ja puuskia, eikös se mahda aiheuttaa piikkejä voimiin.>>se laita ei jousta ylöspäin yhtään
mikä estää laitoija nousemasta ylös vedon voimasta? pohja ja rustien kohdalla oleva laipio pääasiassa (hieman yksinkertaistaen). eli näihin siirtyy rustienvetovoima -ne hajoavat kun voima on liian iso.
Kokeile sitä muoviämpäriä! niin huomaat itse. siitäkin hajoaa pohja, ei sivut. - löysävanttitempoo
Bossu kirjoitti:
Vantit vetävät melkein suoraan ylöspäin. Suurin ongelma tämä on veneille, joissa veto välittyy laipioihin kannen läpi. Jos kansi joustaa ylöspäin, vetää voima sitten seuraavaksi laipiota ylöspäin, josta taas ei liimaukset tykkää. Jos rustit on laidoissa kiinni, niin silloin se laita ei jousta ylöspäin yhtään, mutta voiman pieni komponentti vetää laitoja toisiaan kohti. Se voiman komponentti on sen verran pieni, että maallikko arvelisi siinä olevan kyse myrskyn ja hirmumyrskyn erosta voimissa verrattuna edelliseen rakenteeseen. Lisäksi se puristus lienee helpommin käsiteltävissä rakenneteknisesti kuin erilleen veto.
Staattinen voima ei tosiaan varmaan muutu laiturista, mutta myrskyihin liittyy kovaa aallokkoa ja puuskia, eikös se mahda aiheuttaa piikkejä voimiin.Juuri siitä syystä avomeriveneen riki on oltava kireä! Jos vantit on vähänkään löysällä, aallokossa tulee rajuja nykäyksiä ja tempauksia. Se on tavallinen syy vanttien katkeamiseen. Erityisesti rodivantit kärsivät, jos ne pääsevät löysyyden takia liikkumaan.
Kaikissa veneissä rikiä ei edes saa kovin kireälle tai tarpeeksi kireälle, koska runko ei ole riittävän tanakka (muoviämpäriin vertaus oli osuva). aqwsaerfd kirjoitti:
>>se laita ei jousta ylöspäin yhtään
mikä estää laitoija nousemasta ylös vedon voimasta? pohja ja rustien kohdalla oleva laipio pääasiassa (hieman yksinkertaistaen). eli näihin siirtyy rustienvetovoima -ne hajoavat kun voima on liian iso.
Kokeile sitä muoviämpäriä! niin huomaat itse. siitäkin hajoaa pohja, ei sivut.En ymmärtänyt koko viestiä, mutta toki veneen rakenne hajoaa ennen jos sitä kiskotaan ylöspäin kannesta kuin laidoista. Muoviämpärissä hajoaa sangat paljon ennen pohjaa tai kylkiä.
- aqwsaerfd
Bossu kirjoitti:
En ymmärtänyt koko viestiä, mutta toki veneen rakenne hajoaa ennen jos sitä kiskotaan ylöspäin kannesta kuin laidoista. Muoviämpärissä hajoaa sangat paljon ennen pohjaa tai kylkiä.
>> Jos rustit on laidoissa kiinni, niin silloin se laita ei jousta ylöspäin yhtään, mutta voiman pieni komponentti vetää laitoja toisiaan kohti.
Näin on. Ja voiman *iso* komponentti vetää laitoja ylöspäin. Sekin voima täytyy rakenteen kestää, ei se voima mihinkään katoa.
Muoviämpäri-vertauksessa unohdin mainita, että sanka heitetään pois, ja vedetään käsillä itse ämpärin reunoista. Silloin tilanne on ihan sama kuin veneessä: kädet=vantit, jalka=masto ja ämpäri=vene. - pitkinpoikin
Bossu kirjoitti:
En ymmärtänyt koko viestiä, mutta toki veneen rakenne hajoaa ennen jos sitä kiskotaan ylöspäin kannesta kuin laidoista. Muoviämpärissä hajoaa sangat paljon ennen pohjaa tai kylkiä.
Jos rasitus kohdistuu kanteen, on jotain pahasti pielessä. Laipio on veneessä poikittattain, laita pitkittäin. Mikä muu ero niillä olisi rustien kiinnityspisteenä?
pitkinpoikin kirjoitti:
Jos rasitus kohdistuu kanteen, on jotain pahasti pielessä. Laipio on veneessä poikittattain, laita pitkittäin. Mikä muu ero niillä olisi rustien kiinnityspisteenä?
Toisessa se kiinnitysalusta on liimattu kasaan useasta palasesta, toisessa se on yhtenäistä paksua lasikuitua. Eipä silti, muistaakseni joissain moderneissa veneissä oli nuo laitarustitkin irronneet, kun ne oli heikosti kiinni.
aqwsaerfd kirjoitti:
>> Jos rustit on laidoissa kiinni, niin silloin se laita ei jousta ylöspäin yhtään, mutta voiman pieni komponentti vetää laitoja toisiaan kohti.
Näin on. Ja voiman *iso* komponentti vetää laitoja ylöspäin. Sekin voima täytyy rakenteen kestää, ei se voima mihinkään katoa.
Muoviämpäri-vertauksessa unohdin mainita, että sanka heitetään pois, ja vedetään käsillä itse ämpärin reunoista. Silloin tilanne on ihan sama kuin veneessä: kädet=vantit, jalka=masto ja ämpäri=vene.Niin, mutta veneen laita on vahvaa lasikuitua, joka kestää valtavasti vetoa kuitujen suuntaan, toisin kuin lasikuituun syrjästään liimattu vaneri.
- aqwsaerfd
Bossu kirjoitti:
Niin, mutta veneen laita on vahvaa lasikuitua, joka kestää valtavasti vetoa kuitujen suuntaan, toisin kuin lasikuituun syrjästään liimattu vaneri.
Ero ei ole tuossa, ihan päättelemällä:
Jos tuo olisi olennainen pointti, niin silloin laipiot kannattaisi tehdä lasikuitulevystä, ei vanerista. Koska näin ei tehdä kai missään veneessä, joku muu on olennainen ero. Tai sitten eroa ei ole... - Joakim1
Bossu kirjoitti:
Niin, mutta veneen laita on vahvaa lasikuitua, joka kestää valtavasti vetoa kuitujen suuntaan, toisin kuin lasikuituun syrjästään liimattu vaneri.
Kunnon rakenteessa rustit tulevat vetotangolla runkoon laminoituun polvioon tai jopa kölipalkiston kaareen. Jos tulevat vain laipioon, laipio on laminoitu koko matkaltaan runkoon ja on myös tiukasti sovitettu runkoon ja kanteen. Ei se minkään liimasauman varassa ole. Tai ehkä sellaisiakin veneitä on, jossa on vain liimatut laipiot ja rustit tuettu vain laipioon?
Rungon ja kannen sauma on tietysti luontaisesti vahva paikka, muttei sen vahvempi kuin kunnolla kiinnitetty polvio puhumattakaan kölipalkiston teräskehikosta.
Se, että rungon ja kannen sauma on vahva ei vielä yksin riitä, koska masto painaa pohjaa vanttien ja staagien vetäessä kylkiä, keulaa ja perää. Koko rungon pitää kestää tämä vääntö. Tässä mielessä keskemmälle vedetyt rustien vetotangot ovat paremmat. Niillä on vastaavasti pienempi vipuvarsi puristaa runko lommolle. - Jsjfkfk
Hauska seurata tätä maallikkojen välistä kinastelua aiheesta. Ottakaas talvilukemiseksi larsson & eliassonin principals of yacht design. Löytyy googlaamalla myös ilmaisena pdfnä padille. Kirjassa on juurta jaksain selistettu rikin ja aaltojen aiheuttamat voimat runkoon ja selitetään miksi tiettyjä vahvikkeita pitää löytyä vaikka kohdasta jossa masto seisoo. Itse tykkään myös aiheesta.
- Hhjkg
Joakim1 kirjoitti:
Kunnon rakenteessa rustit tulevat vetotangolla runkoon laminoituun polvioon tai jopa kölipalkiston kaareen. Jos tulevat vain laipioon, laipio on laminoitu koko matkaltaan runkoon ja on myös tiukasti sovitettu runkoon ja kanteen. Ei se minkään liimasauman varassa ole. Tai ehkä sellaisiakin veneitä on, jossa on vain liimatut laipiot ja rustit tuettu vain laipioon?
Rungon ja kannen sauma on tietysti luontaisesti vahva paikka, muttei sen vahvempi kuin kunnolla kiinnitetty polvio puhumattakaan kölipalkiston teräskehikosta.
Se, että rungon ja kannen sauma on vahva ei vielä yksin riitä, koska masto painaa pohjaa vanttien ja staagien vetäessä kylkiä, keulaa ja perää. Koko rungon pitää kestää tämä vääntö. Tässä mielessä keskemmälle vedetyt rustien vetotangot ovat paremmat. Niillä on vastaavasti pienempi vipuvarsi puristaa runko lommolle.Mitä lähemmäs vantit tulevat mastoa sitä kovempi on voima joka niihin vaikuttaa tuulen työntäessä mastoa yli laidan. Ior kisaveneissä piti olla vantit sisällä jotta voitiin käyttää isoja keulapurjeita. Sen vuoksi rakenteet piti tehdä hyvin vahvoiksi, jott rikiin voitiin vetää riittävät esijännitykset. Sama asia aiheuttaa sen että etustaagiin tulee kovempi kuormitus kuin perästaagiin. Staagin kulma on takana hieman loivempi. Loivimmat vanttien kulmat on muuten monirunkoisissa.
- tjigclj
aqwsaerfd kirjoitti:
Ero ei ole tuossa, ihan päättelemällä:
Jos tuo olisi olennainen pointti, niin silloin laipiot kannattaisi tehdä lasikuitulevystä, ei vanerista. Koska näin ei tehdä kai missään veneessä, joku muu on olennainen ero. Tai sitten eroa ei ole...Lasikuidulla päällystetty vaneripolvio on hieman ongelmallinen ratkaisu. Jos rustien kansiläpiviennit alkavat vuotamaan, vaneri mätänee rautojen pulttireikien kohdalla ja lopulta rustiraudat voivat alkaa nousta ylös.
Polvioratkaisu huolimattomasti toteutettuna voi myös aiheuttaa pistekuormitushuippuja kylkeen ja/tai kanteen. Joskus nämä näkyvät sopivassa valaistuksessa lommahduksena tai taitekohtana kyljessä. Kannessa saattaa käsin tunnustelemalla huomata pientä pullistumaa rustirautojen kohdalla.
Hyvältä vaikuttava ratkaisu on kannelta vetotanko parimetriseen pitkittäiseen puolilaipioon, joka jakaa vetorasituksen pitkälle matkalle kylkeä. Tässäkin on toki teoreettinen vuotomahdollisuus kannen kohdalla, joskin paljon pienempi kuin läpi menevässä rustiraudassa. - Joakim1
Hhjkg kirjoitti:
Mitä lähemmäs vantit tulevat mastoa sitä kovempi on voima joka niihin vaikuttaa tuulen työntäessä mastoa yli laidan. Ior kisaveneissä piti olla vantit sisällä jotta voitiin käyttää isoja keulapurjeita. Sen vuoksi rakenteet piti tehdä hyvin vahvoiksi, jott rikiin voitiin vetää riittävät esijännitykset. Sama asia aiheuttaa sen että etustaagiin tulee kovempi kuormitus kuin perästaagiin. Staagin kulma on takana hieman loivempi. Loivimmat vanttien kulmat on muuten monirunkoisissa.
Kyllä voima rusteissa kasvaa (kutakuinkin lineaarisesti) mitä lähempänä ne ovat mastoa, mutta samalla se vaikuttavaa pienemmällä alueelle rungossa eli on helpompi hallita. Paikallisesti tarvitaan tukevampi rakenne, mutta vaikutus koko rungon muotoon on pienempi. Eivät samalla tavalla vedä kylkiä lommolle ja litistä kantta, vaan voimat saadaan pääosin alueelle, jonka pitää kölituennan takia muutenkin olla erittäin vahva.
Joakim1 kirjoitti:
Kunnon rakenteessa rustit tulevat vetotangolla runkoon laminoituun polvioon tai jopa kölipalkiston kaareen. Jos tulevat vain laipioon, laipio on laminoitu koko matkaltaan runkoon ja on myös tiukasti sovitettu runkoon ja kanteen. Ei se minkään liimasauman varassa ole. Tai ehkä sellaisiakin veneitä on, jossa on vain liimatut laipiot ja rustit tuettu vain laipioon?
Rungon ja kannen sauma on tietysti luontaisesti vahva paikka, muttei sen vahvempi kuin kunnolla kiinnitetty polvio puhumattakaan kölipalkiston teräskehikosta.
Se, että rungon ja kannen sauma on vahva ei vielä yksin riitä, koska masto painaa pohjaa vanttien ja staagien vetäessä kylkiä, keulaa ja perää. Koko rungon pitää kestää tämä vääntö. Tässä mielessä keskemmälle vedetyt rustien vetotangot ovat paremmat. Niillä on vastaavasti pienempi vipuvarsi puristaa runko lommolle.Ne tapaukset, joissa minä tiedän laipioiden irronneen kovassa tuulessa, on juuri rustit kiinni vain laipioissa. Vetotangoilla saa tietysti vahvoja rakenteita.
- Netissäonviisautta
Jsjfkfk kirjoitti:
Hauska seurata tätä maallikkojen välistä kinastelua aiheesta. Ottakaas talvilukemiseksi larsson & eliassonin principals of yacht design. Löytyy googlaamalla myös ilmaisena pdfnä padille. Kirjassa on juurta jaksain selistettu rikin ja aaltojen aiheuttamat voimat runkoon ja selitetään miksi tiettyjä vahvikkeita pitää löytyä vaikka kohdasta jossa masto seisoo. Itse tykkään myös aiheesta.
Mainitsemasi kirja on aika vaikea, ei ihan "nettitasoa". Paljon kivempi on tietysti kirjoittaa kaiken maailman mutua ja kinata muiden diletanttien kanssa. Ikävä kyllä...
Jsjfkfk kirjoitti:
Hauska seurata tätä maallikkojen välistä kinastelua aiheesta. Ottakaas talvilukemiseksi larsson & eliassonin principals of yacht design. Löytyy googlaamalla myös ilmaisena pdfnä padille. Kirjassa on juurta jaksain selistettu rikin ja aaltojen aiheuttamat voimat runkoon ja selitetään miksi tiettyjä vahvikkeita pitää löytyä vaikka kohdasta jossa masto seisoo. Itse tykkään myös aiheesta.
Hauskaa, että joku ammattilainenkin on mukana. En ole muuta väittänyt, kuin että laitaan tuleva rustirakenne on perusteiltaan vahvempi kuin pelkästään laipioon kiinni tuleva. Asiaan vaikuttaa tietysti monta muutakin seikkaa, mutta eikö tämä nyt kuitenkin ole totta? Olen myös lueskellut joskus mainittua teosta samoin kuin muita, ja jopa koittanut suunnitella itse tekemääni venettä näiden mukaan. Ongelmana oli vain, etten tiennyt monia vaadittuja lukuja rungostani, joten Larsson&Eliassonin teoreettinen lähestymistapa oli hankalampi soveltaa kuin käytännönläheiset peukalosäännöt. Projekti jäi kylläkin kesken ajan puutteesta johtuen.
- Hii-o-hoi
Jsjfkfk kirjoitti:
Hauska seurata tätä maallikkojen välistä kinastelua aiheesta. Ottakaas talvilukemiseksi larsson & eliassonin principals of yacht design. Löytyy googlaamalla myös ilmaisena pdfnä padille. Kirjassa on juurta jaksain selistettu rikin ja aaltojen aiheuttamat voimat runkoon ja selitetään miksi tiettyjä vahvikkeita pitää löytyä vaikka kohdasta jossa masto seisoo. Itse tykkään myös aiheesta.
Jeps, tuo Larsson&Eliasson on loistava kirja. Ilmainen nettiversio on vanhempi, amazonista löytyy maksua vastaan uusin, aikalailla uudistettu painos, fourh edition.
Suurimpana erona, että esimerkkiveneenä on uusimmassa "2000-luku-tyylinen" YD-41, kun vanhemmissa on "1980/90-luku-tyylinen" YD-40.
Kirjan parasta antia on, että teoreettiset asiat samalla esitetään esimerkkinä tuon YD-40/41 veneen suunnittelussa. - aqwsaerfd
tjigclj kirjoitti:
Lasikuidulla päällystetty vaneripolvio on hieman ongelmallinen ratkaisu. Jos rustien kansiläpiviennit alkavat vuotamaan, vaneri mätänee rautojen pulttireikien kohdalla ja lopulta rustiraudat voivat alkaa nousta ylös.
Polvioratkaisu huolimattomasti toteutettuna voi myös aiheuttaa pistekuormitushuippuja kylkeen ja/tai kanteen. Joskus nämä näkyvät sopivassa valaistuksessa lommahduksena tai taitekohtana kyljessä. Kannessa saattaa käsin tunnustelemalla huomata pientä pullistumaa rustirautojen kohdalla.
Hyvältä vaikuttava ratkaisu on kannelta vetotanko parimetriseen pitkittäiseen puolilaipioon, joka jakaa vetorasituksen pitkälle matkalle kylkeä. Tässäkin on toki teoreettinen vuotomahdollisuus kannen kohdalla, joskin paljon pienempi kuin läpi menevässä rustiraudassa.Mitäs hullua niiden polvioiden sisään vaneria laittamaan, tekee polviot umpilasikuidusta niin ei ole tuota ongelmaa...
- Halpisrassy
Jo konkurssiin menneen 'laatuveneveistämön' edustajat käyttivät tätä argumenttia myyntityössään laajasti, kun edullisemmat veneet rynnivät markkinoille.
Ongelmaa ei taida olla, ei myöskään muita merkittäviä rakenneongelmia massatuotannon osalta.
Itse en pitänyt argumentaatiosta ja ostin naapurimaan laatupurren, he keskittyivät kommunikoimaan oman tuotteensa vahvuuksia. Ja olen ollut tyytyväinen, vaikka kalliiksi tulikin. - Hanseilaaja
Ainakin Hanse veneissä Laipiot on nimenomaan laminotu runkoon.
10 vuoden jälkeen kaikki on vielä kiinni ja paikoillaan.- qwsare
Siis 10 vuotta sitten Hansen laipiot laminoitiin. Kuinka on nyt 2015 myyytävissä Hanseissa?
- Markkinatalous
No ei tilanne laadun tai rakenteiden suhteen ainakaan huonompi ole. Ruskea materiaali (ns. laatuveneet) tippunut rattailta vuosien kuluessa ja sarjatuotantokalusto jyrää yhä vahvemmin.
Kehitys on aivan normaalia industrialisaatiota. Parempia veneitä edullisemmin massoille. Ja toki esim. HR osoittaa, että 'ylilaadulle' on kysyntää ja terve markkina kunhan tuote ja palvelu on kunnossa.
Kehitys on kaikenkaikkiaan suotuisaa.
- selden_ym
Eiköhän rikin kiristykseen liittyviä kysymyksiä kannattaisi lähestyä rikin kannalta eikä veneen rungon kestämisen kannalta. Kyllä purjeveneen rungon pitää kestää rikin kuormitukset kaikissa olosuhteissa!
Mastonvalmistajan ohjeet :
http://www.riggingandsails.com/pdf/selden-tuning.pdf
Perusteellinen opetusvideo rikin virityksestä:
https://www.youtube.com/watch?v=GuhVrb1gI04- alloittaja
Asiallisia linkkejä, mutta taisit hukata aloittajan pointin?
- pointtimukana
alloittaja kirjoitti:
Asiallisia linkkejä, mutta taisit hukata aloittajan pointin?
En hukannut aloittajan pointtia! Huomaat sen perehtymällä ko linkkeihin. Niissä kerrotaan mm. siitä, että rungon muodonmuutoksen takia rikin kiristystä voi joutua lisäämään. Se on tunnettu asia, että veneiden rungoissa on eroja. Surkein on ns. banaani, joka taipuu niin, ettei etustaagia saa milloinkaan tarpeeksi kireälle. Jossain veneissä vantteja pitää löysätä, että vessan oven saa auki. En ole kuullut, että joku vene olisi hajonnut vanttiruuveja kiristämällä.
- aleksike
Esijännitysvoima on pieni verrattuna voimiin jotka aiheutuvat ulkoisista kuormista. Ylivoimaisesti suurin voima vanteissa, riippuen maston ja vanttein muodostamasta "paarre-etäisyydestä", muodostuu kovalla kelillä myötäiseen ajettaessa jos hekki sattuu olemaan täysin auki. Tälloin purjeiden, parhaassa tapauksessa mukana myös spinnun topin tukireatkion aiheuttama momentti maston juuressa otetaan vastaan maston ja vanttien voimaparilla. Yleensä (ainakin vähääkään vanhemmissa veneissaä) tämä voimapari muodostuu todella suureksi johtuen tietysti saalingin maston välisestä pienestä etäisyydestä. Sivutuulessa tai kryssissä tilanne huomattavasti parempi: tässä tapauksessa tuo voimapari on vanttien välinen etäisyys niin pitkään kunnes puristuspuolen vantti alkaa löystyä, jonka jälkeen rakenne alkaa toimia epälineaarisesti yhdessä maston, vetopuolen ja energiaa itseensä jo 100% sitonee puristuspuolen vantin kanssa.
Summa summarum: käsin ei vantteja saa liian kireäksi vedettyä normaaleilla työkaluilla, riittävä jännitys on se kun tiukassa kovan kelin kryssissä puristuspuolen vantti pysyy vielä juuri ja juuri kireänä. Pitäkää hekki aina pikkuisen kiinni myös alamäkiajossa tukemassa mastoa...- Jjdkkd
Larsson ja eliasson antaa tuulenpuoleisten vanttien kuormaksi 40 jalkaiselle veneelle max 8500 kg. Sitä ei varmaan kukaan jaksa käsin vetää vantteihin? Kuorma kallistuneessa veneessä on tuulen puoleisissa vanteissa kirjan mukaan sama kuin veneen paino. Masto aiheuttaa saman verran painetta alaspäin. Haruksissa veto on pienempi, edessä 4 t ja takana 3 t.
- qwioty
>>max 8500 kg. Sitä ei varmaan kukaan jaksa käsin vetää vantteihin?
Riippuu ihan vääntöavaimen pituudesta.
Sivulla http://www.mekanex.se/ber/fi-vridmom_skruvdrift.shtml
on laskin, jonka mukaan M14 pultin (nousu vakiona 2 mm, http://www.ruuvi.net/index.php?do=naytadokumentti&id=2002-12-03 12:33:57)
vääntövoima 8 500kg:n eli noin 85 000N voiman saamiseksi on 135Nm huonoimmalla 0.2 hyötysuhteella.
Eli noin 13 kiloa vääntöä metrin pituisella vääntövarrella, ei yhtään vaikea. Toki 130 kiloa 10 cm jakoavaimella, se vaatii jo aika ison jätkän... - loppukiristys
Jjdkkd kirjoitti:
Larsson ja eliasson antaa tuulenpuoleisten vanttien kuormaksi 40 jalkaiselle veneelle max 8500 kg. Sitä ei varmaan kukaan jaksa käsin vetää vantteihin? Kuorma kallistuneessa veneessä on tuulen puoleisissa vanteissa kirjan mukaan sama kuin veneen paino. Masto aiheuttaa saman verran painetta alaspäin. Haruksissa veto on pienempi, edessä 4 t ja takana 3 t.
Käytännössä vanttiruuvien kierteet voivat jumittua, jos vääntäminen tehdään isoilla työkaluilla. Niitä tuskin pystyykään vääntämään liian kireälle. Nautorin "professori" Lars Ström opasti, että Swanin rikiä ei edes saa riittävän kireälle ilman veneen kallistamista. Eli ensin vanttiruuvit kiristetään sen verran, kun onnistuu satamassa. (Vanttiruuvien kierteet on rasvattava ennen rikausta). Loppukiristys tehdään kryssillä, kun vene on kallellaan eli kiristetään leen puolen vanteista löysät pois vuoroin kummallakin halssilla. Leen puolen vantteihin ei saisi jäädä näkyvää löysyyttä. Syksyllä ennen maston poistamista sama juttu vanttien löysentämiseksi.
Sama ohje ei varmaankaan sovellu niille veneille, joissa runkorakenne antaa periksi vantteja tiukatessa. - lee_luu
loppukiristys kirjoitti:
Käytännössä vanttiruuvien kierteet voivat jumittua, jos vääntäminen tehdään isoilla työkaluilla. Niitä tuskin pystyykään vääntämään liian kireälle. Nautorin "professori" Lars Ström opasti, että Swanin rikiä ei edes saa riittävän kireälle ilman veneen kallistamista. Eli ensin vanttiruuvit kiristetään sen verran, kun onnistuu satamassa. (Vanttiruuvien kierteet on rasvattava ennen rikausta). Loppukiristys tehdään kryssillä, kun vene on kallellaan eli kiristetään leen puolen vanteista löysät pois vuoroin kummallakin halssilla. Leen puolen vantteihin ei saisi jäädä näkyvää löysyyttä. Syksyllä ennen maston poistamista sama juttu vanttien löysentämiseksi.
Sama ohje ei varmaankaan sovellu niille veneille, joissa runkorakenne antaa periksi vantteja tiukatessa.>> Loppukiristys tehdään kryssillä
Hmmm... hankala keikkua kryssillä siellä leen laidalla vääntämässä. Voisikohan saman tehdä laiturissa vetämällä veneen kallelleen. Mastosta köysi sivulle tukevaan pollariin ja siirä vetoa... taitaa vaatia siihen köyteenkin ikävän kovan vetovoiman.... pienemmilä veneillä voisi onnistuakin.... - helppojuttukäytännössä
lee_luu kirjoitti:
>> Loppukiristys tehdään kryssillä
Hmmm... hankala keikkua kryssillä siellä leen laidalla vääntämässä. Voisikohan saman tehdä laiturissa vetämällä veneen kallelleen. Mastosta köysi sivulle tukevaan pollariin ja siirä vetoa... taitaa vaatia siihen köyteenkin ikävän kovan vetovoiman.... pienemmilä veneillä voisi onnistuakin....Toki leen vantit voi kiristää laiturissakin venettä kallistamalla. Itse olen käyttänyt siihen spinnufallia (43ft vene, toppiriki) ja vinssiä, kun rikauksen jälkeen on sattunut olemaan korkeapaine ja tuuletonta. Ei se kryssiessä tehty vanttiruuvien kiristys mitään temppuilua ole ollut. Vaiva on jopa pienempi kuin veneen kallistaminen laiturissa vuoroin kumpaankin suuntaan. Kevään koepurjehdushan kuuluu muutenkin asiaan. Tietenkään vanttiruuvien kiristyspuuhaa ei kannata tehdä avomeriaallokossa ;-)
- huadknbb
Jjdkkd kirjoitti:
Larsson ja eliasson antaa tuulenpuoleisten vanttien kuormaksi 40 jalkaiselle veneelle max 8500 kg. Sitä ei varmaan kukaan jaksa käsin vetää vantteihin? Kuorma kallistuneessa veneessä on tuulen puoleisissa vanteissa kirjan mukaan sama kuin veneen paino. Masto aiheuttaa saman verran painetta alaspäin. Haruksissa veto on pienempi, edessä 4 t ja takana 3 t.
Maston puristus on helposti kaksinkertainen tuulenpuolen vantin jännitykseen nähden. Sun laskelmalla siis: 8,5 4 3 ne loput, eli ison ja keulapurjeen nostimien kuorma mastoon, barduunat, ym.
Sivumyötäisellä spinnulla saadaan kovempiakin kuormia mastoon kovemmassa kelissä, varsinkin jos peräharus ja mahdollinen barduuna on alunperin ollut löysällä, ja kiristynyt osin vasta maston taivuttua topistaan eteenpäin.
Yksirunkoisen köliveneen oikaisevamomentti on pituussuunnassa huomattavasti suurempi kuin poikittain, ja molemmat voivat olla yhtäaikaa käytössä. - Joakim1
Jjdkkd kirjoitti:
Larsson ja eliasson antaa tuulenpuoleisten vanttien kuormaksi 40 jalkaiselle veneelle max 8500 kg. Sitä ei varmaan kukaan jaksa käsin vetää vantteihin? Kuorma kallistuneessa veneessä on tuulen puoleisissa vanteissa kirjan mukaan sama kuin veneen paino. Masto aiheuttaa saman verran painetta alaspäin. Haruksissa veto on pienempi, edessä 4 t ja takana 3 t.
Noissa kuormissa on varmuuskertoimet mukana ja siis nuo ovat suunnilleen samat kuin käytettävien vanttien murtolujuudet. Siis todellakin maksimikuorma, jota ei koskaan voi aivan tulla (tai jotain hajoaa/venyy pysyvästi).
qwiotyn laskelmissa pitää huomioida se, että vanttiruuveissa on tiheä kierre. Tuollaisessa 40-jalkaisessa saattaa olla 5/8 tuuman vanttiruuvi UNF-kierteellä, jonka nousu on n. 1,4 mm. Normaalisti kierrettynä toki molemmissa päissä eli yhteensä 2,8 mm.
Lopun saa paremmin kiristettyä "vuorovedolla" eli antaa vantin kiertyä hieman ja sitten kiertää pelkkää yläosaa. Tuolla tavalla on helposti saanut ehjillä ja voidelluilla vanttiruuveilla suosituksen mukaisen maksimiesijännityksen (25% murtolujuudesta). 35-jalkaisessa on riittänyt ihan tavallisen kokoiset kiintoavaimet (pituus ehkä 15 cm) laiturissa kiristämiseen, kun ensin vetää hekin pohjaan (osatakilassa).
30-40 cm jakoavaimella riskimpi kaveri voi jo saada vahinkoa aikaan tuossa kokoluokassa, jos ei ole järki mukana. Keskimäärin veneissä vantit ovat kuitenkin tolkuttoman löysällä eikä suinkaan liian kireällä. - huomioita
Vanhassa veneessäni huomasin narinaa kovemmalla tuulella kun vantit olivat kerran vähän normaalia löysemmällä, en kuitenkaan kiristä vantteja ylettömästi, mutta narinoita ei kuulu kun kiristää vain sopivasti.
- seppomartti
Onko mitään tarvetta kiristää vantteja muutoin kuin leen löysät pois hieman keskituulta kovemmassa kelissä?. Ja putki tietenkin sivusuunnassa suora tai haluttu muoto.
Seldenin sivuilta poimittu ohje 1mm venymä 2 metrin matkalla = 5% murtolujuudesta on minun käsissä ollut epätarkka ja vaatinut jatkokehittelyä. - Joakim1
Riki on täysin kuormitettu, kun vene kallistuu normaalin purjehduskallistuman (veneestä riippuen ehkä 20-25 astetta). Jos silloin leen ylävantti pysyy suorana (myös kunnolla hekkiä vedettäessä!), ei varmaankaan ole tarvetta kiristää rikiä. Tuo vaatii nykyisillä rikeillä usein jo sen maksimiesijännityksen (tai enemmän).
- qwioty
Joakim1 kirjoitti:
Noissa kuormissa on varmuuskertoimet mukana ja siis nuo ovat suunnilleen samat kuin käytettävien vanttien murtolujuudet. Siis todellakin maksimikuorma, jota ei koskaan voi aivan tulla (tai jotain hajoaa/venyy pysyvästi).
qwiotyn laskelmissa pitää huomioida se, että vanttiruuveissa on tiheä kierre. Tuollaisessa 40-jalkaisessa saattaa olla 5/8 tuuman vanttiruuvi UNF-kierteellä, jonka nousu on n. 1,4 mm. Normaalisti kierrettynä toki molemmissa päissä eli yhteensä 2,8 mm.
Lopun saa paremmin kiristettyä "vuorovedolla" eli antaa vantin kiertyä hieman ja sitten kiertää pelkkää yläosaa. Tuolla tavalla on helposti saanut ehjillä ja voidelluilla vanttiruuveilla suosituksen mukaisen maksimiesijännityksen (25% murtolujuudesta). 35-jalkaisessa on riittänyt ihan tavallisen kokoiset kiintoavaimet (pituus ehkä 15 cm) laiturissa kiristämiseen, kun ensin vetää hekin pohjaan (osatakilassa).
30-40 cm jakoavaimella riskimpi kaveri voi jo saada vahinkoa aikaan tuossa kokoluokassa, jos ei ole järki mukana. Keskimäärin veneissä vantit ovat kuitenkin tolkuttoman löysällä eikä suinkaan liian kireällä.>>qwiotyn laskelmissa pitää huomioida se, että vanttiruuveissa on tiheä kierre.
Tiheä kierre eli pieni nousu lisää ruuvin voimaa eli vähentää tarvittavaa vääntömomenttia. 2x nierre oli hyvä huomio Joakimilta. - Hii-o-hoi
seppomartti kirjoitti:
Onko mitään tarvetta kiristää vantteja muutoin kuin leen löysät pois hieman keskituulta kovemmassa kelissä?. Ja putki tietenkin sivusuunnassa suora tai haluttu muoto.
Seldenin sivuilta poimittu ohje 1mm venymä 2 metrin matkalla = 5% murtolujuudesta on minun käsissä ollut epätarkka ja vaatinut jatkokehittelyä.>>ollut epätarkka
eikös ole vantin kireys mittareitakin? En ole koskaan käyttänyt, mutta muistelen nähneeni jossain esitteessä, kehtijutussa videosssa tms. Perustuu kait siihen että vaijeria pieneltä matkalta väännetään vähän "mutkalle" ja mitataan siihen tarvittavaa voimaa...? - sppomartti
Hii-o-hoi kirjoitti:
>>ollut epätarkka
eikös ole vantin kireys mittareitakin? En ole koskaan käyttänyt, mutta muistelen nähneeni jossain esitteessä, kehtijutussa videosssa tms. Perustuu kait siihen että vaijeria pieneltä matkalta väännetään vähän "mutkalle" ja mitataan siihen tarvittavaa voimaa...?Loose PT-3M on 250-290€, taidan ostaa lähitulevaisuudessa
- TS36
Joakim1 kirjoitti:
Noissa kuormissa on varmuuskertoimet mukana ja siis nuo ovat suunnilleen samat kuin käytettävien vanttien murtolujuudet. Siis todellakin maksimikuorma, jota ei koskaan voi aivan tulla (tai jotain hajoaa/venyy pysyvästi).
qwiotyn laskelmissa pitää huomioida se, että vanttiruuveissa on tiheä kierre. Tuollaisessa 40-jalkaisessa saattaa olla 5/8 tuuman vanttiruuvi UNF-kierteellä, jonka nousu on n. 1,4 mm. Normaalisti kierrettynä toki molemmissa päissä eli yhteensä 2,8 mm.
Lopun saa paremmin kiristettyä "vuorovedolla" eli antaa vantin kiertyä hieman ja sitten kiertää pelkkää yläosaa. Tuolla tavalla on helposti saanut ehjillä ja voidelluilla vanttiruuveilla suosituksen mukaisen maksimiesijännityksen (25% murtolujuudesta). 35-jalkaisessa on riittänyt ihan tavallisen kokoiset kiintoavaimet (pituus ehkä 15 cm) laiturissa kiristämiseen, kun ensin vetää hekin pohjaan (osatakilassa).
30-40 cm jakoavaimella riskimpi kaveri voi jo saada vahinkoa aikaan tuossa kokoluokassa, jos ei ole järki mukana. Keskimäärin veneissä vantit ovat kuitenkin tolkuttoman löysällä eikä suinkaan liian kireällä.Aivan kuten Joakim jo totesi.
Paatissa on inline. Silti, kun vetää rannassa molemmat barduunat kiinni, siis sen mitä barskavinsseillä vain jaksaa, löystyy ylävantit ja ne pystyy ihan rannassa kirimään melkoisen kireälle. - Hii-o-hoi
sppomartti kirjoitti:
Loose PT-3M on 250-290€, taidan ostaa lähitulevaisuudessa
Perskatti, on siinä hintaa alumiinilevylle, jouselle ja parille muovipalaselle! Ei taida juuri olla kilpailua. Tuohon hintaan luulisi jo saavan digitaalinäytön joka ilmoittaa suoraan vedon kiloissa.
Halvempi 90/91 mallikin näyttää olevan 90$ luokkaa West Marinessa.
Eikös tuommoisen tekisi helposti itsekin. Joku insinööri varmaan laskee aika sujakasti miten sivuittaisvoima ja taipuma vastaa vaijerin vetoa.... - Hii-o-hoi
Joakim1 kirjoitti:
Riki on täysin kuormitettu, kun vene kallistuu normaalin purjehduskallistuman (veneestä riippuen ehkä 20-25 astetta). Jos silloin leen ylävantti pysyy suorana (myös kunnolla hekkiä vedettäessä!), ei varmaankaan ole tarvetta kiristää rikiä. Tuo vaatii nykyisillä rikeillä usein jo sen maksimiesijännityksen (tai enemmän).
Hmm.. Eikös ainakin teoriassa maksimi rikiin (luun vantteihin) kohdistuva voima tule siinä kallistumassa, jossa saavutetaan veneen maksimi oikaiseva vääntövoima (righting moment)? Joka lienee yleensä luokkaa 40-80 astetta.
Vaikka pelkkä tuuli ei käytännösä koskaan kallistaisi venettä noin paljoa, niin vanttien vetovoima kasvaa koko ajan tuota pistettä kohti. Vai olenko ymmärtänyt väärin? - Joakim1
Hii-o-hoi kirjoitti:
Perskatti, on siinä hintaa alumiinilevylle, jouselle ja parille muovipalaselle! Ei taida juuri olla kilpailua. Tuohon hintaan luulisi jo saavan digitaalinäytön joka ilmoittaa suoraan vedon kiloissa.
Halvempi 90/91 mallikin näyttää olevan 90$ luokkaa West Marinessa.
Eikös tuommoisen tekisi helposti itsekin. Joku insinööri varmaan laskee aika sujakasti miten sivuittaisvoima ja taipuma vastaa vaijerin vetoa....Tuo halvempi malli on vain jolliin ja pieniin purjeveneisiin (7 mm vantteihin saakka).
Olisi aika helppo laskea ja tehdä jännitysmittari, jos vaijeria saisi poikkeuttaa melko paljon ja melko pitkältä matkalta. Tämä toimisi vaijerin päässä roikkuvan painon mittaamiseen hyvin. Vanttia ei kuitenkaan voi juuri poikkeuttaa, koska se lyhenee ja jännitys nousee. Lisäksi tarvittava voima olisi suuri.
Nuo Looset poikkeuttavat vanttia vain vähän ja lyhyeltä matkalta. Siksi ne vaativat omat mallit eri vanttien paksuuksille ja vielä eri mallit rodeille ja 1x19 vaijereille. Tuollaiselle on jo hyvin vaikea laskea oikeaa näyttämää. Varmaankin niiden näyttämätaulukot on kokeellisesti tehtyjä.
Oman kokemuksen mukaan 2 m matkalla mitattu venymä toimii oikein hyvin enkä ole mittaria kaivannut. Mulla on vielä rodit, joissa se 5% murtolujuudesta on vain ~0,8 mm. Parina ekana vuonna mittailin ja muutin kireyksiä, mutta viime vuosina olen vaan vetänyt vanttiruuvit aikanaan mitattuihin arvoihin.
Tietysti rikin voimat kasvavat tuonne 60 asteen kallistuman paikkeille. Eivät kuitenkaan hirveästi 30 asteen jälkeen ja tuossa vaiheessa ei tarvitse enää leen vantin kireydestä välittää. Esimerkiksi omassa veneessäni näyttää 30 asteen jälkeen oikaiseva momentti kasvavan alle 20% maksimiinsa eikä eräässä S&S-veneessäkään 25% ylittynyt (toisessa tosin n. 40%). - halpaa
Hii-o-hoi kirjoitti:
Perskatti, on siinä hintaa alumiinilevylle, jouselle ja parille muovipalaselle! Ei taida juuri olla kilpailua. Tuohon hintaan luulisi jo saavan digitaalinäytön joka ilmoittaa suoraan vedon kiloissa.
Halvempi 90/91 mallikin näyttää olevan 90$ luokkaa West Marinessa.
Eikös tuommoisen tekisi helposti itsekin. Joku insinööri varmaan laskee aika sujakasti miten sivuittaisvoima ja taipuma vastaa vaijerin vetoa....Onneksi jotain saa vielä edullisesti.
Marinealla on Raymarinen pinnakiinnike alennuksessa 65 euroa. Tuolla pikkuhinnalla saa hi-tech tuotteen, joka on vaatinut valtavan määränsuunnittelua, raaka-aineita ja valmistuskuluja.
Jos tuntuu vielä liian kalliilta, niin Marinea tarjoaa pinnakiinnikkeelle myös osamaksua:
"Tämän tuotteen voit maksaa 3 kk, 6 kk, 12 kk, 24 kk ja 36 kk erissä 9,8% vuotuisella korolla.
Esimerkkilaskelma:
Kuukausierä: 20,05 €/kk
Maksuaika: 6 kuukautta
Kokonaishinta: 150,17 €
Todellinen vuosikorko: 449.25 %"
http://www.marinea.fi/raymarine_pinnakiinnike
- löysärikikuormittaa
Niinkuin täällä jo useassa viestissä on todettu, löysä riki rasittaa mastoa ja runkorakenteita enemmän kuin tiukka riki:
“Contrary to popular thought, a slack rig is more punishing on a hull than a properly adjusted, tight rig. Insufficient tension will not reduce the loads transmitted in the hull. Slack rigging will punish the spar and rigging needlessly by allowing excessive movement, chafe and shock loading. Modern fiberglass hulls should not be damaged by a properly adjusted, tight rig.”
http://loosnaples.com/how-tos/tension-gauges
Tässä yhteydessä lienee paikallaan muistuttaa, mitä kaikkea (vanhaa)venettä ostaessa pitäisi tsekata:
http://www.pcmarinesurveys.com/Marine Survey 101.htm
Rakennevaurioita voi tulla uudellekin veneelle, jopa VOR:ssa. Sy Abu Dhabin rungon delaminaation korjaus merellä:
https://www.youtube.com/watch?v=R3ieMkQsDLs - wewesdsdxc
>>mitä kaikkea (vanhaa)venettä ostaessa pitäisi tsekata
Hieno linkki, kiitos!
>>Rakennevaurioita voi tulla uudellekin veneelle, jopa VOR:ssa
Vai pitäisikö sanoa nimenomaan VOR:ssa, kilpaveneethän tehdään niin keveiksi kun voidaan jotta liika paino ei hidasta vauhtia. Ja aina välillä suunnittelija/valmistaja keventää liikaa tai väärästä paikasta.
Vanha sanonta: hyvä kilpavene kestää maaliin saakka ja hajoaa heti sen jälkeen :). Eikä tämä ole mitään uutta, 1900- luvun alkupuolella tosissaan kilpailevat teettivät Suomessakin joka kesäksi uuden veneen, joka oli suunniteltu kestämään vain sen yhden kauden... ;)- vorrrrrrrrrrr
Vor veneet on nykyään yksityyppisiä, eli niitä ei todellakaan tehdä niin kevyiksi kuin uskallettaisiin, vaan keskenään mahdollisimman samanlaisiksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hakalan asunnossa on kuvattu aikuisviihdesivusto Onlyfansin kautta julkaistu pornovideo.
Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen avustaja Jirka Hakala ei jatka tehtävässään. Keskustan puoluelehti Suomenmaa ke492739- 1252040
- 921748
- 1621339
Mitä harrastuksia kaivatullasi on?
Mitä harrastuksia sinulla? Onko teillä yhteisiä harrastuksia?731311- 611215
- 691112
- 611066
Mitäs jos hyökkään rakastuneesti kimppuusi
Tuleeko painimatsi vai "painimatsi". Jää nähtäväksi 😂731049Kannattaako suomalaisen nuoren lähteä Thaimaahan au pairiksi? Mitä olet mieltä?
Chiang Mai Pohjois-Thaimaassa kutsuu neljä suomalaista au pairia elämänsä seikkailuun. Arki toisella puolella maailmaa t32987