Rengassokat vs. saksisokat?

Kyseessä oli kehno popkulttuuriviittaus :) Yksikään sokka ei ollut irronnut itsestään, mutta saksisokkien irrottaminen ja kiinnittäminen kypsyttää minkä vuoksi pohdin rengassokkien laajempaa käyttöä. Ne ovat myös tarpeen vaatiessa nopeampia ja helpompia irroittaa tai kiinnittää.

Saksisokkaa ei kannata ikinä uudelleenkäyttää. Turhaa säästää 10 senttiä ja ottaa riskiä, että se edestakaisin taivuteltu sokka katkeaa sittenkin.

Sokkia voi rauhassa käyttää vaikka kymmenenkin kertaa. Sokka katkeaa taivuttaessa, ei itsekseen sen jälkeen. Tahattomalta taivuttelulta sokat pitää suojata joka tapauksessa paitsi sokan itsensä takia,vähintään yhtä paljon ympäristön takia.

Rengassokan kanssa sama juttu suojaamisen kannalta. Esillä olevaan rengassokkaan tarttuu hyvin helposti köysi tai purje. Purje ei ehkä repeydy, mutta rengassokka oikenee ja myöhemmin putoaa.

Itse en käytä vanttiruuveissa mitään sokkia. Ne varmistan joko ruuveilla tai varmistuslangalla. Silloin ei jää mahdollisesti teipin läpi tunkevia sokan kärkiä ja purkaminen on paljon helpompaa.

kyllä.kannattaa kirjoitti:

Sokkia voi rauhassa käyttää vaikka kymmenenkin kertaa. Sokka katkeaa taivuttaessa, ei itsekseen sen jälkeen. Tahattomalta taivuttelulta sokat pitää suojata joka tapauksessa paitsi sokan itsensä takia,vähintään yhtä paljon ympäristön takia.

Rengassokan kanssa sama juttu suojaamisen kannalta. Esillä olevaan rengassokkaan tarttuu hyvin helposti köysi tai purje. Purje ei ehkä repeydy, mutta rengassokka oikenee ja myöhemmin putoaa.

Itse en käytä vanttiruuveissa mitään sokkia. Ne varmistan joko ruuveilla tai varmistuslangalla. Silloin ei jää mahdollisesti teipin läpi tunkevia sokan kärkiä ja purkaminen on paljon helpompaa.

Lue lisää

" Sokka katkeaa taivuttaessa, ei itsekseen sen jälkeen"

Voin kokemuksesta sanoa, että kyllä katkeaa itsekseenkin. Miten se tapahtuu, en voi varmuudella tietää, mutta tod. näk. taivuttelun väsyttämä kohta ja pieni tärinä ovat jutun avaimet.
Yksi sokka maksaa noin 0,1 euroa. Mitä järkeä on tämmöisessä kohdassa säästää?

10-14 kirjoitti:

" Sokka katkeaa taivuttaessa, ei itsekseen sen jälkeen"

Voin kokemuksesta sanoa, että kyllä katkeaa itsekseenkin. Miten se tapahtuu, en voi varmuudella tietää, mutta tod. näk. taivuttelun väsyttämä kohta ja pieni tärinä ovat jutun avaimet.
Yksi sokka maksaa noin 0,1 euroa. Mitä järkeä on tämmöisessä kohdassa säästää?

Lue lisää

Tolkullisesti taivutettu sokka ei katkea. Siis ei tiukalle mutkalle tapin tai mutterin kulman ympäri väkisin väännetty. Sokalla tulee myös olla tilaa elämiseen taivutuksen jälkeen. Niitä parinkymmenen asteen taivutteluja jopa rosterisokka kestää kymmeniä. Väkisin äkkimutkalle vääntämällä ei ehkä kunnolla yhtäkään. Näin voi sanoa kohtalaisella kokemuksella niin rikeissä käytetyistä kuin kaikenlaisissa koneissa, myös lentokoneissa käytetyistä sokista.

Uudelleen käyttö ei ole taloudellisuuskysymys, se on saatavuuskysymys. Sokan kun tulee olla oikean mittainen sekä pituudeltaan että halkaisijaltaan. Ja oikean mittaisia hyvin harvoin ensimmäisestä tai toisestakaan kaupasta löydät, niitä tarvitaan useampia kokoja yhteen rikiin.

älä.tapa kirjoitti:

Tolkullisesti taivutettu sokka ei katkea. Siis ei tiukalle mutkalle tapin tai mutterin kulman ympäri väkisin väännetty. Sokalla tulee myös olla tilaa elämiseen taivutuksen jälkeen. Niitä parinkymmenen asteen taivutteluja jopa rosterisokka kestää kymmeniä. Väkisin äkkimutkalle vääntämällä ei ehkä kunnolla yhtäkään. Näin voi sanoa kohtalaisella kokemuksella niin rikeissä käytetyistä kuin kaikenlaisissa koneissa, myös lentokoneissa käytetyistä sokista.

Uudelleen käyttö ei ole taloudellisuuskysymys, se on saatavuuskysymys. Sokan kun tulee olla oikean mittainen sekä pituudeltaan että halkaisijaltaan. Ja oikean mittaisia hyvin harvoin ensimmäisestä tai toisestakaan kaupasta löydät, niitä tarvitaan useampia kokoja yhteen rikiin.

Lue lisää

Rupesin oikein miettimään asiaa. Ainakin omassa veneessäni selviää kyllä yhdellä sokkakoolla rikin kaikki kohdat. Eihän siinä oikeastaan ole kuin kaksi tärkeää mittaa: "rengaspään" pitää olla kyllin paksu, ettei mene tapinreiästä läpi ja sokan kyllin pitkä, että on jotain, mitä taivutella toisella puolen tappia. Ja aina on ihan ensimmäisestä kaupasta löytynyt sopiva koko :)

Epäilemättä tuo silikoni on jokseenkin ainoa järkevä konsti, jos noin vähän taivuttaa. Teippaamaanhan tuolla tavalla törröttäviä sokanpäitä ei oikein pysty. Minä taivutan ne aina kunnolla, kiertämään sitä tappia tai mutteria, jota ne varmistavat ja sitten teippi päälle. Ja kuten sanottu, kertakäyttötavaraa eli irrotettu sokka lentää AINA roskiin.
Vanttiruuveissa olen muuten jo vuosia käyttänyt sellaisia lukkorenkaita, siis leveitä n. 2/3 ympyrän metallirenkaita, joiden keskellä sojottaa tappi. Varmistan ne vielä teipillä.

Aiemmin Hasselforsin vanttiruuveissa oli valmiina kierteet sokan rei'issä, viimeksi ostettuihin kierteet piti itse vääntää. Kuusiokoloruuvin kanta on sopivan korkea. Vanttiruuvissa saksisokkaa ei voi taivuttaa vain vähän, ne joutuu vääntämään täydet 90 astetta, muuten piikit jäävät töröttämään repien sekä purjeet että jalat.

Oikein käytetty saksisokka ei petä koskaan. Sen ongelma on joissain paikoin hankala käyttö. Jos kuitenkin jotain vielä varmempaa haluaa, niin sitten se koneruuvi. Koneruuvin varsinainen etu on se, että sitä on paljon mukavampi käyttää, eikä se vaadi edes teippauksia päälle. Ilman teippejä säilyy myös näköyhteys vanttiruuvin elämään.

Rikissä en laittaisi rengassokkaa juuri mihinkään. Rikipultin läpi menevän rengassokan oman halkaisijan täytyy olla epäkäytännöllisen suuri. Teipata se täytyy silti, muuten siihen tarttuu jokin ja vetää renkaan suoraksi.

10-14 kirjoitti:

Epäilemättä tuo silikoni on jokseenkin ainoa järkevä konsti, jos noin vähän taivuttaa. Teippaamaanhan tuolla tavalla törröttäviä sokanpäitä ei oikein pysty. Minä taivutan ne aina kunnolla, kiertämään sitä tappia tai mutteria, jota ne varmistavat ja sitten teippi päälle. Ja kuten sanottu, kertakäyttötavaraa eli irrotettu sokka lentää AINA roskiin.
Vanttiruuveissa olen muuten jo vuosia käyttänyt sellaisia lukkorenkaita, siis leveitä n. 2/3 ympyrän metallirenkaita, joiden keskellä sojottaa tappi. Varmistan ne vielä teipillä.

Lue lisää

Sanovat tuota tapaa taivuttaa sokat myös sokkien murhaamiseksi. Joka tapauksessa niistä tulee täydellisen käyttökelvottomia.

Vain vanttiruuveissa vähemmän taivutetut tapit jäävät töröttämään. Rikipulteissa sivulla on aina tilaa sokan päille.

Perustelepa tuo "murhaaminen" tai "käyttökelvottomuus"? Ne hoitavat juuri sen tehtävän tuolla tavoin taivutettuina, johon ne on tarkoitettu eli pitämään ruuvin tai tapin paikoillaan mutta KERTAKÄYTTÖISINÄ. Ei se kertataivutus perille asti rasita sokkaa yhtään enempää kuin vähempi taivutus, mutta edestakaisin taivuttelu väsyttää metallin joka tapauksessa.

10-14 kirjoitti:

Perustelepa tuo "murhaaminen" tai "käyttökelvottomuus"? Ne hoitavat juuri sen tehtävän tuolla tavoin taivutettuina, johon ne on tarkoitettu eli pitämään ruuvin tai tapin paikoillaan mutta KERTAKÄYTTÖISINÄ. Ei se kertataivutus perille asti rasita sokkaa yhtään enempää kuin vähempi taivutus, mutta edestakaisin taivuttelu väsyttää metallin joka tapauksessa.

Lue lisää

Oikaistaanpa pari asiaa. Ensinnäkin sokalle tehdään tietystä syystä tietyn kokoinen reikä. Periaatteessa sokalle ei pitäisi tulla mitään rasituksia, mutta silloinhan sokkaa ei edes olisi tarvittu. Ei siis riitä, että sokan lenkkipää ei luiskahda reiästä läpi. Toiseksi on metallin kannalta aivan eri asia, taivuttaako sitä 10 vai 100 astetta. Jyrkälle kulmalle taivuttamisen voi tehdä vain pihdeillä, jolloin taivutussädekin muodostuu olemattoman pieneksi terävän kulman ympäri. Suositellun 15-30 asteen taivutuksen voi tehdä ruuvarin kärjellä ja suurella taivutussäteellä. Jos et usko koneenrakennuksessa suositeltua käytäntöä ja metallurgin tietämystä, usko edes omaa kokemustasi katkenneesta sokasta. Samalla säästät vaivaasi, se pieneen kulmaan taivutettu sokka on irroitettavissa murto-osassa ympäri taivutettuun sokkaan verrattuna. Ja varmistaa yhtä suurella varmuudella. Vai oletko kuullut huonoista Stephensien antamista neuvoista?

Pitää paikkansa, rengassokkaa en katsastajana hyvällä katso, huomautan aina. Saksisokka ja siihen paksu silikoni suojaksi. Rengassokat ei pitkän päälle pysy paikoillaan, siitä on minullakin kokemuksia.

Kgnxmfmt kirjoitti:

Pitää paikkansa, rengassokkaa en katsastajana hyvällä katso, huomautan aina. Saksisokka ja siihen paksu silikoni suojaksi. Rengassokat ei pitkän päälle pysy paikoillaan, siitä on minullakin kokemuksia.

Lue lisää

Tukevasti teipattuna ovat aina pysyneet, en näe syytä mikseivät pysyisi. Viime kesänä en jaksanut teipata ja yksi olikin kiertynyt auki.

Rengassokka teippaamattomana on pommi. Hyvin teipattuna varmaan hyvä, mutta onko luotettavampi kuin oikein tehty saksisokka?. Tuskin. Jos teippaus on alttiina juokseville köysille niin teippaus voi äkisti olla entinen. Esimerkiksi ison levankivaunuun, takilan tai mantookiveijerin rikipultteihin en pistäisi.

niinjanäin kirjoitti:

Tukevasti teipattuna ovat aina pysyneet, en näe syytä mikseivät pysyisi. Viime kesänä en jaksanut teipata ja yksi olikin kiertynyt auki.

En minäkään näe syytä, mikseivät pysy, kokemusperäisesti olen havainnut, etteivät pysy. Jostain syystä lentävät pois. Minulla oli niitä muutamassa ei krittisessä paikassa. Teipaus ei aina mahdollista (on ollut sattumakauppaa, mikä teippi kestää uv säteilyä), esimerkiksi ison vaunuja ei pysty teippaamaan.
Luulen, että sokkatapin värinä/tms muu pieni liike saa sopivissa olosuhteissa rengassokan Kiertymään? Joka tapauksessa olen menettänyt muutamat rengassokat, jonka jälkeen en enää ikinä käytä niitä!!!
Jostain syystä Arc:ssä rikitarkastaja, kuten Seppo mainitsi, vaihdattaa rengassokat saksisokkiin. Täällä tuntuu löytyvän pätevämpiä rikispesialisteja, ei muuta kuin sinne yachting worldiin ja arc toimistoon kun esittää cv:n niin varmaan vaihtavat miehen ja rengastapit pääsevät pannasta.

Se tietenkin on totta, että omassa veneessä kukin tekee niinkuin tykkää. Oleellista on tietää, mihin käytäntöihin tai "laituriparlamenttien" suosituksiin liittyy turvallisuusriskejä. Kaikkiin rikin osien, myös yksittäisten sokkien, pettämisiin liittyy todellinen maston menetyksen vaara. Vaara on suurin, kun olosuhteet merellä ovat pahimmat.
Tärkeistä pikkuasioista eli sokista tuli mieleen toinen: varmistattehan teräslangalla tai nippusiteellä, ettei yksikään sakkeli pääse aukeamaan! Ei ole kiva, jos esim. ankkuriketjun sakkeli avautuu yöllä tai jos isopurjeen skuuttiplokin sakkeli irtoaa kovassa tuulessa puomista...

Tuleehan noita saksisokkia tarkasteltua ainakin kerran vuodessa, kun masto lasketaan telakointia varten. Itse en ole havainnut kulumisen merkkejä sokkien keskikohdissa. Se mikä näkyy on ne työkalujen jäljet, jotka ovat syntyneet sokan oikaisussa ja poistamisessa. Oikean kokoiset sokat istuvat melko tiukassa.

Siitä kyllä olen samaa mieltä kanssasi, että jokaisen rikaamisen yhteydessä kannattaa laittaa uudet sokat irroitettujen tilalle. Syynä en kuitenkaan pidä keskikohdan teoreettista(?) ohenemista, vaan haarojen heikkenemistä.

Laitapa joku linkki, jossa sokkien keskikohdan nopea kuluminen on dokumentoitu!

Minä olen nähnyt sellaisen virityksen, jossa jotain mömmöä on leivottu sokkien päälle. Melko outoa.

Tämän haluaisin minäkin tietää.

Samoin sen, tarkoitatteko rengassokalla sellaista rengasta, jonka halkaisijaa pitkin kulkee jämäkkä tappi, vai sitä rimpulaista avainrengasta etäisesti muistuttavaa teräslankaa, jollaisia näkee tehdasasennettuina pienemmissä vanttiruuveissa, ynnä muissakin heloissa tappien päissä?

Olin Stephensin ajatus oli se, että "silicone sealant" vähentää saksisokan liikkumista ja samalla myös jkv suojaa köysien tms tarttumista sokkaan. Se on suositeltavampi kuin teippaus siksi, että teippi estää rakenteen näkemistä purjehduksen/purjehduskauden aikana.
Nautorin rikaajien kikka on Stephensiltä opittu: "silicone sealant"in laittamiseen sokkien päälle tarvitaan vesikuppi. Silikonia tursotetaan saksisokan päälle, sormet kastetaan vesikupissa ja märillä sormilla silikoniklimppi muotoillaan sileäksi ja siistiksi. Tahmea silikoni ei tartu märkiin sormiin! Olen ominut kikan ja suosittelen sitä (kuten saksisokkia) muillekin pitkänmatkanpurjehtijoille.

Saattaa olla, että saksisokat ovat niitä harvoja kohteita veneessä, joissa "silicone sealantin" käyttäminen on fiksua.

marinesiliconesealant kirjoitti:

Olin Stephensin ajatus oli se, että "silicone sealant" vähentää saksisokan liikkumista ja samalla myös jkv suojaa köysien tms tarttumista sokkaan. Se on suositeltavampi kuin teippaus siksi, että teippi estää rakenteen näkemistä purjehduksen/purjehduskauden aikana.
Nautorin rikaajien kikka on Stephensiltä opittu: "silicone sealant"in laittamiseen sokkien päälle tarvitaan vesikuppi. Silikonia tursotetaan saksisokan päälle, sormet kastetaan vesikupissa ja märillä sormilla silikoniklimppi muotoillaan sileäksi ja siistiksi. Tahmea silikoni ei tartu märkiin sormiin! Olen ominut kikan ja suosittelen sitä (kuten saksisokkia) muillekin pitkänmatkanpurjehtijoille.

Saattaa olla, että saksisokat ovat niitä harvoja kohteita veneessä, joissa "silicone sealantin" käyttäminen on fiksua.

Lue lisää

Aina oppii lisää kun on kotitöistä poissa. Sama "märkäsormi silikoni" on hyvä esim huuhtelualtaan ja tiskipöydän tiivistetä uusittaessa. Onko joku este käyttää Sikaa, jota saa pienissä tuubeissa ja ainakin minulla aina veneessä 1-2 tuubia. Polyuretaanitiiviste ei ollut Stephensin aikana tarjolla?

Sika sotkee sikana, jos menee pieleen. Silikoni on kovempaa ja irtoaa paremmin kuin sitkoisempi Sika rikiä pois otettaessa. Silikoni maksaa jossain Tokmannilla alle 5 euroa tuubi.
Ja läpikuultavasta silikonista näkee hyvin, mikä on tilanne. Teipin alta ei näe merkkejä murtumisesta eli ruostetta.
Ihan riittävän hyvä tulee, kun leikkaa suuttimen paksuksi ja vetää mällin saksisokan päälle. Ei tarvii muotoilla sen kummenmmin.

seppomartti kirjoitti:

Aina oppii lisää kun on kotitöistä poissa. Sama "märkäsormi silikoni" on hyvä esim huuhtelualtaan ja tiskipöydän tiivistetä uusittaessa. Onko joku este käyttää Sikaa, jota saa pienissä tuubeissa ja ainakin minulla aina veneessä 1-2 tuubia. Polyuretaanitiiviste ei ollut Stephensin aikana tarjolla?

Lue lisää

Mä olen kokeillut Soudal Fix all-nimistä sikan korvaajaa. Toistaiseksi tulokset on olleet lupaavia. Erikoisuutena on se, että sitä myydään myös painepullossa, josta sitä saa tosiaan tulemaan paineen avulla ulos vielä kuukausien päästä siitä, kun pullo on avattu.

http://www.motonet.fi/fi/tuote/389372/Soudal-Fix-All-press-pack-kirkas-liimaus--ja-saumausmassa

Ensimmäisenä tulee mieleen se, että talvisäilytys- ja korjaustelakat taitavat yleensä laittaaa maston pystyyn, mutta jättävät rikin säädöt jää asiakkaiden tehtäväksi. Sokkia ei ehkä taivuteta siksi, että oletetaan asiakkaan kumminkin irroittelevan niitä maston säätöjä viritellessään. Monissa veneissä (varsinkin niissä joissa on rodit) vantit saa tarpeeksi kireiksi vasta, kun venettä kallistetaan.
Aina rikauksen yhteydessä ei panna vanttiruuveihin sokkia. Ne pannaan ja taivutetaan vasta, kun säädöt on kohdillaan.

En tietenkään tiedä, mitä kukin asiakas sopii rikauksesta telakan kanssa. Olisi toki paikallaan, että telakan puolelta vielä muistutetaan rikin trimmaamisesta ja sokista tai niiden puuttumisesta varsinkin jos asiakassuhde on uusi.
Hyvä rutiini on se, että itse tsekkaa rikin vesillelaskun jälkeen ja ennen jokaista avomeripurjehdusta. Joka kerran ei tarvitse nousta mastoon, voi tähyillä kiikarillakin vanttien ja staagien yläpäät ym.

rikintarkistusrutiiniksi kirjoitti:

Ensimmäisenä tulee mieleen se, että talvisäilytys- ja korjaustelakat taitavat yleensä laittaaa maston pystyyn, mutta jättävät rikin säädöt jää asiakkaiden tehtäväksi. Sokkia ei ehkä taivuteta siksi, että oletetaan asiakkaan kumminkin irroittelevan niitä maston säätöjä viritellessään. Monissa veneissä (varsinkin niissä joissa on rodit) vantit saa tarpeeksi kireiksi vasta, kun venettä kallistetaan.
Aina rikauksen yhteydessä ei panna vanttiruuveihin sokkia. Ne pannaan ja taivutetaan vasta, kun säädöt on kohdillaan.

En tietenkään tiedä, mitä kukin asiakas sopii rikauksesta telakan kanssa. Olisi toki paikallaan, että telakan puolelta vielä muistutetaan rikin trimmaamisesta ja sokista tai niiden puuttumisesta varsinkin jos asiakassuhde on uusi.
Hyvä rutiini on se, että itse tsekkaa rikin vesillelaskun jälkeen ja ennen jokaista avomeripurjehdusta. Joka kerran ei tarvitse nousta mastoon, voi tähyillä kiikarillakin vanttien ja staagien yläpäät ym.

Lue lisää

Kirjoittelussa näyttää olevan aika iloisesti ja kirjaimellisesti sikin sokin kaksi varsin erilaista asiaa: rikipulttien sokat ja vanttiruuvien sokat. Yhteistä noille on tietenkin se, että puuttuva tai irronnut sokka voi tuoda rikin alas.

En hahmota eroa. Eikö vanttiruuvin sakaroissa ole nimenomaan rikipulteiksi kutsutut tapit, joissa on toisessa päässä reikä. Tuohon reikään laitetaan sokka.

https://www.marnela.com/product/028168-010/Hasselfors rikipultti 1 4" Vanttiruuviin

Mihin muualle vanttiruuvissa laitetaan sokka?

http://www.biltema.fi/fi/Veneily/Asennustarvikket/Vanttiruuvit/Vanttiruuvi-2000018075/

vissiinerilaisiisystee kirjoitti:

En hahmota eroa. Eikö vanttiruuvin sakaroissa ole nimenomaan rikipulteiksi kutsutut tapit, joissa on toisessa päässä reikä. Tuohon reikään laitetaan sokka.

https://www.marnela.com/product/028168-010/Hasselfors rikipultti 1 4" Vanttiruuviin

Mihin muualle vanttiruuvissa laitetaan sokka?

http://www.biltema.fi/fi/Veneily/Asennustarvikket/Vanttiruuvit/Vanttiruuvi-2000018075/

Lue lisää

Toisen mallisessa vanttiruuvissa ei ole lukitusmuttreita, vaan kierteen päässä on reikä, jonka läpi työnnettävällä sokalla tai johon laitettavalla ruuvilla aukeminen estetään.
https://www.marnela.com/product/028-321-01/Vanttiruuvi haarukka-haarukka pronssi 1 4"

http://www.baselinemarine.com/vm/ProductImages/Documents/6.pdf

En suinkaan ole eri mieltä. Itsekin olen tarkastanut maston ja rikauksen topista kanteen ennen jokaista valtamerilegiä, mutta en tee sitä ennen jokaista Itämeren tai Pohjanmeren ylitystä.
Nautorin "professori" Lasse Ström neuvoi käyttämään suurennuslasia jokaisen mastohelan, vaijeripäätteen, togglen jne tarkastamiseen. Pieniä hiushalkeamia on vaikea huomata ilman suurennuslasia.

Kerran olen avomerietapin aikana (Christiansö - Kiel) kiikarin avulla huomannut, että sb-toppivantin yläpäässä puristuspäätteen vieressä oli katkenneita vaijerisäikeitä. Niitä ei ollut purjehdukelle lähdettäessä. Molemmat vantit uusittiin seuraavassa satamassa (Kielissä). Kerran Skagerrakin ylityksellä navakan tuulen kryssillä babystaagi paukahti poikki alapääästään. Sekin tapahtui puristuspäätteen vierestä. Babystaagissa ei ollut näkyvää vikaa ennen kovatuulista legiä. Seuraavissa veneissäni rikivaijereita uusiessani en enää halunnut puristuspäätteitä vaan Norsemanit.

Seuraavan takilan valmistus on juuri alkamassa ja ajattelin olla käyttämättä puristuspäätteitä alhaalla mutta kylläkin ylhäällä. Oma kutteristaagi katkesi puristupäätteen vierestä ylhäältä kuten "oltavatarkkanan ylävantti. Ollaan vähän sivussa sokka-aiheesta, mutta onko jollakin katkennut Norsemanin, Bluewaven, Petersen, Stalockin yms päätteen vierestä?. Ellei ole pettänyt, niin taidan luopua kokonaan puristepäätteistä.

seppomartti kirjoitti:

Seuraavan takilan valmistus on juuri alkamassa ja ajattelin olla käyttämättä puristuspäätteitä alhaalla mutta kylläkin ylhäällä. Oma kutteristaagi katkesi puristupäätteen vierestä ylhäältä kuten "oltavatarkkanan ylävantti. Ollaan vähän sivussa sokka-aiheesta, mutta onko jollakin katkennut Norsemanin, Bluewaven, Petersen, Stalockin yms päätteen vierestä?. Ellei ole pettänyt, niin taidan luopua kokonaan puristepäätteistä.

Lue lisää

Ed. veneessäni Lasse Strömin ("S&S Swan professori") ehdotuksesta kaikki staagit vantit uusittaessa käytettiin pelkästään Norseman-päätteitä eikä ainoatakaan puristepäätettä. Seilasin Norseman-päätteiden kanssa valtameriä n. 45.000 mpk eikä yksikään vaijerisäie katkennut.
Nykyisessä veneessäni uusin etustaagin 9 vuotta sitten. Laitoin toisee päähän Bluewave-päätteen (Bluewave-päätteitä olin hankkinut varaosiksi). Bluewaven kanssa olen tähän mennessä seilannut vähän yli 20.000 mpk: ei mitään ongelmaa, mutta ei ole ongelmaa myöskään etustaagin toisessa päässä olevassa puristepäätteessäkään - ei ainakaan vielä. Etustaagini on 2mm paksumpaa vaijeria kuin veneen alkuperäinen etustaagi oli.
Vanteissa olleista Stalock-päätteissä ei myöskään ollut mitään ongelmia toisin kuin kahdessa aikaisemmassa veneissäni oli ollut puristepäätteiden kanssa (kerroin esimerkkkejä "oltavatarkkana"vestissäni ). Vantit uusittiin vaijereiden iän persuteella.

Pidän veneessä mukana muutamia Bluewave-päätteitä siksi, että suuri osa nykyisen veneeni vaijeripäätteistä on puristepäätteitä. Jos säie tai säikeitä katkeaa niiden vierestä, voin tarvittaessa katkaista vaijerin ja ruuvata Bluewave-päätteen. Bluewave on helpompi asentaa kuin Norseman (kuten tiedät). Vaijerin lyhentymisen voi kompensoida toggleilla.
Itselläni on kokemusta myös ruuvattavan vaijeripäätteen irrottamisesta: vaijeri ei irtoa, vaikka päätteen ruuvaa auki. Vaijerin sai irti vasta poraamalla. Irroitusyritys tehtiin siksi, että vanhan ruuvattavan päätteen saisi varaosaksi. Päätteen kiilaosa pitää joka tapauksessa uusia, jos päätteen käyttää uudelleen.

Katso Petersen-pääte. Joka säikeelle on oma kolonsa pronssikiilassa. Ei taida olla kenelläkään kokemusta. Norsemanin näprääminen on minun sormille ollut hankalaa ja Bluewave helppoa. Varalla olen pitänyt ylipitkää staagia, toisessa päässä puristuspääte ja toiseen Bluewave sopivaksi katkaisun jälkeen. Että olisi omavarainen jos apua ei ole saatavilla.

Petersen Hi-Mod Compression Terminal on kuvan perusteella yhtä hankala näprättävä kuin Norseman. Kummassakin täytyy vaijerin päätä avata ja pujottaa pronssikiila niin, että kiilan reikään tulee sisimmät säikeet ja uloimmat asetellaan kiilan kehälle.

Uskon, että ideasi yhdestä pitkästä varavaijerista Bluewave-päätteistä on hyvä. Valtameripurjehduksilla on hyvä pitää mukana kaikkia niitä päätekokoja, joita rikin vaijerit ovat.

Aikanaan eräs sveitsiläinen yksinpurjehtija oli Vanauatun eteläisellä saarella pulassa katkenneen etustaaginsa takia. Staagi oli katkennut puristuspäätteen vierestä kuin veitsellä leikaten. Uuden staagin tilaaminen ja toimittaminen Australiasta olisi kestänyt ainakin pari kuukautta. Mulla sattui olemaan sopivan kokoinen ruuvattava vaijeripääte. Etustaagi tuli kuntoon. Arvaat, että kaveri oli onnellinen!

Olen käyttänyt tuohon tarkoitukseen 5 cm:n mittaisia rautalangan pätkiä, joiden taivuttelu onnistuu ilman työkaluja.

Itse en ole pitänyt tarpeellisena laittaa tilapäissokkia vanttiruuveihin. Olen laittanut sokat paikoilleen vasta, kun vanttiruuvit on väännetty "lopulliseen" tiukkuuteensa. Vanttiruuvit eivät kierry itsestään auki, kun vene seisoo paikallaan eikä tuulikaan rynkytä mastoa.

Merellä purjehtiessa asia tietysti muuttuu. Varsinkin leen puolen vanttiruuvit kiertyvät rynkytyksessä helposti auki, jos sokat puuttuu. Tästä kisakokemus: yöllisen kovan tuulen kryssin aikana Gulf of Finland Racessa leen vantti alkoi heilua irrallaan. Sokat olivat joko unohtuneet tai irronneet. Onneksi vanttiruuvin hylsy oli yhä kiinni alapäästään ja vantti saatiin kiinni. Hylsyn putoaminen mereen olisi ollut huonmpi juttu!
Vanttiruuvin itsekseen löystyminen voi tapahtua, jos sokat on liian pienet ja niitä on taivutettu liikaa. Silloin sokan lenkkipää eikä saksipääkään estä vanttiruuvin hylsyn pyörimistä (onneksi sentään estävät vanttiruuvin avautumisen kokonaan).

leenvanttiavautui kirjoitti:

Itse en ole pitänyt tarpeellisena laittaa tilapäissokkia vanttiruuveihin. Olen laittanut sokat paikoilleen vasta, kun vanttiruuvit on väännetty "lopulliseen" tiukkuuteensa. Vanttiruuvit eivät kierry itsestään auki, kun vene seisoo paikallaan eikä tuulikaan rynkytä mastoa.

Merellä purjehtiessa asia tietysti muuttuu. Varsinkin leen puolen vanttiruuvit kiertyvät rynkytyksessä helposti auki, jos sokat puuttuu. Tästä kisakokemus: yöllisen kovan tuulen kryssin aikana Gulf of Finland Racessa leen vantti alkoi heilua irrallaan. Sokat olivat joko unohtuneet tai irronneet. Onneksi vanttiruuvin hylsy oli yhä kiinni alapäästään ja vantti saatiin kiinni. Hylsyn putoaminen mereen olisi ollut huonmpi juttu!
Vanttiruuvin itsekseen löystyminen voi tapahtua, jos sokat on liian pienet ja niitä on taivutettu liikaa. Silloin sokan lenkkipää eikä saksipääkään estä vanttiruuvin hylsyn pyörimistä (onneksi sentään estävät vanttiruuvin avautumisen kokonaan).

Lue lisää

Arvelin, että nimimerkki ”niinin” käyttää rengassokkia tilapäisesti sokkatappeihin kuten minä rautalangan pätkiä. Avaan siis vantit ja staagit maston poistossa ja asennuksessa irrottamalla sokkatapit. Sokkatappien rautalangat täytyy luonnollisesti korvata oikeilla sokilla heti, kun päästään mastonosturilta omalle venepaikalle. Vanttiruuveihin sokat pannaan, kun vantit saavat lopullisen tiukkuuden.

Olen useasti käyttänyt kaikkien vanttiruuvien läpi pujotettua narun pätkää sokkien sijaan. Siitä näkee helpommin vanttiruuvin aukikiertymisen, minkä se myös estää tehokkaammin. Ja purjehtiessa on helpompi avata säätöä varten.

seppomartti kirjoitti:

Olen useasti käyttänyt kaikkien vanttiruuvien läpi pujotettua narun pätkää sokkien sijaan. Siitä näkee helpommin vanttiruuvin aukikiertymisen, minkä se myös estää tehokkaammin. Ja purjehtiessa on helpompi avata säätöä varten.

Lue lisää

Tuossa pitää vain huomioida se, että joissain veneissä myös itse vantti voi pyöriä. Näin on ainakin omassakin (rodit, pyörivät vapaasti löysinä). Siis vanttiruuvi voi aueta, vaikka itse vanttiruuvi ei pyörisikään. Veneeni vanttiruuveissa on kaksi lukitusta: Toinen lukitsee vanttiruuvin rustista tulevaan kierrretappiin ja toinen vantin päätteen kierteen vanttiruuviin. Toisessa on lukitusruuvi ja toiseen laitetaan sokka.

C1R kirjoitti:

Arvelin, että nimimerkki ”niinin” käyttää rengassokkia tilapäisesti sokkatappeihin kuten minä rautalangan pätkiä. Avaan siis vantit ja staagit maston poistossa ja asennuksessa irrottamalla sokkatapit. Sokkatappien rautalangat täytyy luonnollisesti korvata oikeilla sokilla heti, kun päästään mastonosturilta omalle venepaikalle. Vanttiruuveihin sokat pannaan, kun vantit saavat lopullisen tiukkuuden.

Lue lisää

Minä taas käytän tilapäisvarmistuksena saksisokkia. Rikipultit vain asetellaan sen veraan reikä pystyyn, että sokat voi pudottaa reikiin. Kannelle stepatun maston kanssa pitää vähän useamman vantin ja staagin oltava paikoillaan. Kölille stepatussa pitää lähinnä estää vapaana heiluvien vaijerien kolhimiset. Käsikireydelle kiristetyt vanttiruuvit pysyvät kyllä laiturioloissa ja pienikin kiristys pitää rikipultitkin paikoillaan.

Aina olen onnistunut varmistamaan vanttiruuvit niin, etteivät ole purjehtiessa auenneet. Lisävarmistuksena kuitenkin kierrän vanttiruuvien rungot ensin pari kierrosta kannen puolen päätteeseen, vasta sitten vantin puolelle. Siten keskiosa ei missään tapauksessa lennä mereen.

Sokkia tärkeämpi tilapäisjärjestely rikauksissa on vanttiruuvien kierteiden suojaus. Elmukelmua päätteiden päälle rikiä maissa käsitellessä, niin pysyvät kierteet puhtaina. Ja lanoliinia tai molybdeenisulfidia kierteisiin ennen kiinni kiertämistä.

näillä.mennään kirjoitti:

Minä taas käytän tilapäisvarmistuksena saksisokkia. Rikipultit vain asetellaan sen veraan reikä pystyyn, että sokat voi pudottaa reikiin. Kannelle stepatun maston kanssa pitää vähän useamman vantin ja staagin oltava paikoillaan. Kölille stepatussa pitää lähinnä estää vapaana heiluvien vaijerien kolhimiset. Käsikireydelle kiristetyt vanttiruuvit pysyvät kyllä laiturioloissa ja pienikin kiristys pitää rikipultitkin paikoillaan.

Aina olen onnistunut varmistamaan vanttiruuvit niin, etteivät ole purjehtiessa auenneet. Lisävarmistuksena kuitenkin kierrän vanttiruuvien rungot ensin pari kierrosta kannen puolen päätteeseen, vasta sitten vantin puolelle. Siten keskiosa ei missään tapauksessa lennä mereen.

Sokkia tärkeämpi tilapäisjärjestely rikauksissa on vanttiruuvien kierteiden suojaus. Elmukelmua päätteiden päälle rikiä maissa käsitellessä, niin pysyvät kierteet puhtaina. Ja lanoliinia tai molybdeenisulfidia kierteisiin ennen kiinni kiertämistä.

Lue lisää

Anteeksi tyhmä kysymys, mutta mitä ovat rikipultit? Etenkään sellaiset, joihin tarvitaan sokkia?

HilsePölähti kirjoitti:

Anteeksi tyhmä kysymys, mutta mitä ovat rikipultit? Etenkään sellaiset, joihin tarvitaan sokkia?

Nimestään huolimatta kyse ei ole pultista, vaan tapista, joka kapeammasta päästään varmistetaan sokalla.

https://www.marnela.com/s01/cur/images/product/028168-011.jpg

Joakim1 kirjoitti:

Tuossa pitää vain huomioida se, että joissain veneissä myös itse vantti voi pyöriä. Näin on ainakin omassakin (rodit, pyörivät vapaasti löysinä). Siis vanttiruuvi voi aueta, vaikka itse vanttiruuvi ei pyörisikään. Veneeni vanttiruuveissa on kaksi lukitusta: Toinen lukitsee vanttiruuvin rustista tulevaan kierrretappiin ja toinen vantin päätteen kierteen vanttiruuviin. Toisessa on lukitusruuvi ja toiseen laitetaan sokka.

Lue lisää

Luultavasti muissa kuin rodeissa ei ole vapaasti pyöriviä vantteja vaan yleensä toisessa päässä pyörimisen estävä puristettu silmukka tai haarukka. Lukitusruuvilla tarkoitat varmaan mutteria, mutta minulla on siinäkin lisäksi reikä sokkatapille. Sokka pitää vaan jättää surkean pitkäksi, jos estetään vanttisuuvin pyörimisen mahdollisuus.

seppomartti kirjoitti:

Luultavasti muissa kuin rodeissa ei ole vapaasti pyöriviä vantteja vaan yleensä toisessa päässä pyörimisen estävä puristettu silmukka tai haarukka. Lukitusruuvilla tarkoitat varmaan mutteria, mutta minulla on siinäkin lisäksi reikä sokkatapille. Sokka pitää vaan jättää surkean pitkäksi, jos estetään vanttisuuvin pyörimisen mahdollisuus.

Lue lisää

Ei kyllä se on juuri lukitusruuvi, joka on kierretapin päässä vanttiruuvin sisällä. Ei siis ulkopuolella oleva mutteri. Sitä en tiedä, miksi toisessa on ruuvi ja toiseen pitää laittaa sokka. Nöin on kaikissa neljässä vanttiruuvissa, joten kyse ei ole ruuvien hukkumisesta tms.

Teletappisokka kirjoitti:

Nimestään huolimatta kyse ei ole pultista, vaan tapista, joka kapeammasta päästään varmistetaan sokalla.

https://www.marnela.com/s01/cur/images/product/028168-011.jpg

Lue lisää

OK, thanks :) Nimitys hämäsi minut, en muista kuulleeni sellaista aiemmin.

Nuo ovat juuri niitä "lukitusrenkaita", joihin viittasin aiemmin. Olen tosin huomannut, että ne hiukan väljenevät ajan myötä, siksi varmistan ne nykyisin teipillä.