Ne jotka ovat päässeet käyttämään välimereltä tuttua ns. mooring kiinnitystä ovat varmaan havainneet sen toimivaksi systeemiksi. Näitä löytyy jo myös Ruotsista useammasta satamasta. Jäin miettimään että se olisi toimiva systeemi ahtaissa satamissa, jolloin ei olisi poijuja välissä. Tuohan toimii yhtä hyvin myös keula edellä rantauduttaessa. Onko parlamentilla tietoa, onko tätä menetelmää Suomessa käytössä. Vaatiiko tämä systeemi enemmän syvyyttä vai onko siinä muita rajoitteita?
Mooring kiinnityksiä myös Suomeen?
Mr_mooring
92
2551
Vastaukset
- käyttöönvaan
Olen myös sitä mieltä että mooring on hyvä systeemi. Luullakseni ankkureillahan se köysi on pohjassa joten en usko että siinä mitään rajoituksia olisi Suomen satamiin. Sopisi esim. Mariksen itäsataman paalujen tilalle loistavasti. tulisi tilaa satamaan manöövereille.
- tolppa_rules
Myönnän, etten ole käytännössä mooringia kokeillut, joten väistämättä arvio on puoliksi mutua. Mutta omasta mielestäni tolpat ovat niin hyvä systeemi, etten hevin usko mooringin olevan sitä parempi.
Sitäpaitsi tuntuisi siltä, että yksinseilaavalle mooring olisi erityisen haastava. - esimerkiksi_näin
tolppa_rules kirjoitti:
Myönnän, etten ole käytännössä mooringia kokeillut, joten väistämättä arvio on puoliksi mutua. Mutta omasta mielestäni tolpat ovat niin hyvä systeemi, etten hevin usko mooringin olevan sitä parempi.
Sitäpaitsi tuntuisi siltä, että yksinseilaavalle mooring olisi erityisen haastava.Esim näin. Yksi seilatessa kannattaa hakeutua toisen veneen kylkeen. Miten päin vaan. Fendarithan on. Heittää köyden laiturille ja pyytää että joku pujottaisi sen lenkistä läpi ja heittäisi takaisin. Hakee sitten puoshaalla laiturilta moorinköyden ja kiristää sen.
- entäs.yöllä.tulo
esimerkiksi_näin kirjoitti:
Esim näin. Yksi seilatessa kannattaa hakeutua toisen veneen kylkeen. Miten päin vaan. Fendarithan on. Heittää köyden laiturille ja pyytää että joku pujottaisi sen lenkistä läpi ja heittäisi takaisin. Hakee sitten puoshaalla laiturilta moorinköyden ja kiristää sen.
Ensimmäinen heikkous tulee jo oletuksesta, että siellä laiturilla sattuisi olemaan paikalla joku ottamaan köyttä vastaan.
- esimerkki_olikin
entäs.yöllä.tulo kirjoitti:
Ensimmäinen heikkous tulee jo oletuksesta, että siellä laiturilla sattuisi olemaan paikalla joku ottamaan köyttä vastaan.
Tuo olikin yksi esimerkki ja totta että Suomessa apua saa harvoin. Sen voi tehdä myös esim. niin että vie köyden rantaan kiinni ja samalla ottaa sen moorinköyden käteensä... Toimii kevyessä kelissä. Myönnän että en ole yksin ollut liikenteessä ko. systeemin kanssa. Onko joku kokeillut tuota yksin matkalla ollessa?
- VAARIKAKARA123
Mooring on englantia ja tarkoitta kiinnittymistä. IKannatta vähän varoa
miten laiturin reunalla on matalaa. Peräsin on arka laite.
Ei ole sivutuulella niinkään helppoa kuin keula edellä.
Vaatii melkein aina laakongin veneestä maihin.
- Mooringi
Miten tällainen toimii?
- että_näin
>Tuohan toimii yhtä hyvin myös keula edellä rantauduttaessa.
Ei aivan. Poiju/mooring edut ovat erilaiset.
Mooringiin voi tulla reilumpaa vauhtia, koska jarrutus tehdään käyttämällä konevoimaa eteenpäin. Poijulla saadaan tultaessa jarrutus myös köydellä.
Tois'aalta poijun ohi pitää ajaa paljon hitaammin, jolloin tuuli voi kääntää venettä.
Moorin keula edellä on huonoin mahdollinen yhdistelmä. Rantautuessa jarrutus tapahtuu pakilla, heikompi teho, heikentää peräsimen tehoa, potkuri kääntää venettä poikittain, eikä mikään ole pitämässä perää linjassa. (Perän kulmista voi laittaa köydet laituriin ja pitää koneella köydet kireällä-> vene pysyy suorassa.) Keulasta saa vain keskeltä kiinni, jolloin vene on lähinnä tuuliviiri, tulee kiire juoksuttaa mooringköysi laiturilta ja keulamiehen pitää käsin jaksaa vetää vene köysi kireälle.
Syvyyttä mooring vaatii, että upoksissa oleva köysi pysyy varmasti erossa potkurista, peräsimestä ja kölistä. Köysi tietty on painavaa, mutta kuitenkin.
Rannan suuntaiset laiturit ovat monesti matalia lähellä laiturin reunaa, joten peräedellä rantautuminen tuntemattomaan paikkaan voi olla peräsimelle hupaa hommaa.- Tuntumaa
Ruotsissa esim. Waxholmissa, Sandhamnissa, Fejanissa tämä on käytössä ja suurin osa rantautuu keula edellä. Homma toimii ihan ok. Itse olimme Sandhamnssa keula edellä, siihen ei voinutkaan mataluuden vuoksi tulla perä edellä ja no problem. Tuota pakin tehottomutta en nyt täysin ymmärtänyt, sillä vauhtihan rantauduttaessa on jo hyvin hiljainen. Saattaa olla haaste parin hp.n perämoottorilla
- että_näin
Mooring köyden viemiseksi laiturilta veneen kiinnityspisteeseen ei ole ongelma, mikäli laituri on täynnä, tai ei ole sivutuulta/-virtaa.
Yo. ehtojen täyttyessä pitää vauhtia olla suht.reippaasti, jotta veneen ohjattavuus säilyy. Poiju koukataan kiinni ja sillä saadaan perä pysymään linjassa, laituriin pysähdyttyä - mooringilla tämä ei onnistu, kun ei ole vielä köyttä, vaan vene kääntyy poikittain.
Peräytettäessä laituriin sidotaan tuulen/virran puoleinen köysi kiinni (tämä tulee tehdä nopsaan ennen kuin, vene käänny liikaa - tehokas pysäytys, 1-2m köyttä laituriin kiinni ja koneella eteenpäin). Olennaista on, ettei laituriköyden kiinnityspiste ole venessä keskilinjalla, vaan tuulen yläpuolella. Koneella eteenpäin käyttäen säädetään kaasulla, että keula pysyy halutussa paikassa tuuleen/virtaan/mooringköyteen nähden. Sitten voi kaikessa rauhassa kiikuttaa mooringköyden keulaan kiinnitettäväksi, jonka jälkeen perästä kiristetään löysät pois.
Mooringista irtautuminen tehdään päinvastaisessa järjestyksessä, otetaan tuulikuorma takakulman köydelle ja koneelle, viedään mooring köysi laiturille ja päästämällä takakulman köysi irti ajetaan vene ulos ilman sähläystä.
Sivutuulessa lähtiessä poijusta on aina jännitystä jääkö poijuketju köliin kiinni, saako poijuhaan irti jos ajaa liian lujaa, tai mikäli ajaa liian hitaasti keula painuu naapuriveneeseen kiinni. - onnaako
että_näin kirjoitti:
Mooring köyden viemiseksi laiturilta veneen kiinnityspisteeseen ei ole ongelma, mikäli laituri on täynnä, tai ei ole sivutuulta/-virtaa.
Yo. ehtojen täyttyessä pitää vauhtia olla suht.reippaasti, jotta veneen ohjattavuus säilyy. Poiju koukataan kiinni ja sillä saadaan perä pysymään linjassa, laituriin pysähdyttyä - mooringilla tämä ei onnistu, kun ei ole vielä köyttä, vaan vene kääntyy poikittain.
Peräytettäessä laituriin sidotaan tuulen/virran puoleinen köysi kiinni (tämä tulee tehdä nopsaan ennen kuin, vene käänny liikaa - tehokas pysäytys, 1-2m köyttä laituriin kiinni ja koneella eteenpäin). Olennaista on, ettei laituriköyden kiinnityspiste ole venessä keskilinjalla, vaan tuulen yläpuolella. Koneella eteenpäin käyttäen säädetään kaasulla, että keula pysyy halutussa paikassa tuuleen/virtaan/mooringköyteen nähden. Sitten voi kaikessa rauhassa kiikuttaa mooringköyden keulaan kiinnitettäväksi, jonka jälkeen perästä kiristetään löysät pois.
Mooringista irtautuminen tehdään päinvastaisessa järjestyksessä, otetaan tuulikuorma takakulman köydelle ja koneelle, viedään mooring köysi laiturille ja päästämällä takakulman köysi irti ajetaan vene ulos ilman sähläystä.
Sivutuulessa lähtiessä poijusta on aina jännitystä jääkö poijuketju köliin kiinni, saako poijuhaan irti jos ajaa liian lujaa, tai mikäli ajaa liian hitaasti keula painuu naapuriveneeseen kiinni.>> laituriköyden kiinnityspiste ole venessä keskilinjalla, vaan tuulen yläpuolella. Koneella eteenpäin käyttäen
En ole koskaan kokeillut, mutta luulisin, että tuo ei toimii vain leveäperäisessä veneessä. Jos on kapeaperäpeili, niin kuin vaikka 1970-luvun Swan 36, niin luulen ettei toimi noin kun ei ole vipuvartta tarpeeksi. Vaan onko jollain tietoa?
- onko_pakko
Mikä vika näissä meidän omissa jutuissa on ? Miksi pitää matkia muita?
- pää_pensaassa
Näinhän ne Neuvostoliitossakin ajattelivat ja ajoivat hyvällä "omilla" kehittelyillä pitkään. Mehän tiedämme miten hyvä se sitten pitkän ajan päästä oli. Siksi on hyvä katsoa mitä muualla tapahtuu, verrata omaan toimintaan ja ottaa opiksi tarvittaessa.
- peräpoiju-mooring
Otetaan poiju pois ja vedetään poijun ankkuriköysi suoraan painosta laiturille, niin med mooring -järjestely on valmis. Tarvitaan vain riittävästi vettä laiturin kohdalle. Vastaavasti jos välimerellisen mooring-köyden irroittaa laiturista, lyhentää ja kiinnittää siihen poijun, niin siitä tulee suomalainen peräpoijupaikka.
Tämä seuraava on puhtaasti spekulointia, mutta kotimainen järjestely johtunee siitä, että täällä on paljon hiljaisia satamia ja luonnonsatamia. Eli niissä ei ole laiturilla ketään ottamassa peräköysiä vastaan, kuten välimerellä.- 10-14
Suomessa käytetään lähes aina kettinkiä poijussa eikä köyttä. Johtuu kai paljolti siitäkin, että rannat ovat tyypillisesti aika matalia.
- MooringOnParempi
Minulla on paljon kokemusta poijuista ja mooring-köysistä.
Mooring-köydet ovat mielestäni paljon parempi ratkaisu kuin poiju. En keksi niistä poijuun verrattuna mitään heikkoutta. Olen tullut mooring-köysipaikalle myös yksin sekä perä että keula edellä. Aina ollut paljon helpompaa kuin poijuun tuleminen, koska voi rauhassa keskittyä veneen ohjaamiseen laituriin ja voi olla varma siitä, että kun veneen toinen pää on laiturissa, toisen pään saa aina helposti kiinni.
Sitä en osaa sanoa, miksi mooring-köysiä ei käytetä Suomessa. Kestävätkö poijut paremmin jäitä?- en.ole.vakuuttunut
Heti suoralta kädeltä tulee mieleen yksi vika mooringissa: se köysi on väistämättä limainen ja epäsiisti, ei sellaista halua veneen kylkeä/kantta sotkemaan.
Pelkkänä teknisenä suorituksena tuo lienee aika tasan. Toisaalta peräpoiju on ongelma oikeastaan vain, jos tuuli painaa pahasti siltä puolelta, jolta haluaisi tarttua lyödä haan kiinni. Tämäkin ongelma tietysti vain yksin seilatessa, jolloin oikeakätisen on helpompi ottaa poiju oikealle kyljelle. - savi_pohja
en.ole.vakuuttunut kirjoitti:
Heti suoralta kädeltä tulee mieleen yksi vika mooringissa: se köysi on väistämättä limainen ja epäsiisti, ei sellaista halua veneen kylkeä/kantta sotkemaan.
Pelkkänä teknisenä suorituksena tuo lienee aika tasan. Toisaalta peräpoiju on ongelma oikeastaan vain, jos tuuli painaa pahasti siltä puolelta, jolta haluaisi tarttua lyödä haan kiinni. Tämäkin ongelma tietysti vain yksin seilatessa, jolloin oikeakätisen on helpompi ottaa poiju oikealle kyljelle.Nämä meidän saviset vedet voikin olla yksi syy että mooring-menetelmä ei ole oikein mukava meidän vesissä. Onhan se eri makuuttaa köysiä hiekka tai kalliopohjalla.
- muta_pohja
Nyt kun oikein mietin niin tuo tosiaan saattaa olla se syy, miksi muuten hyvää systeemiä ei ole otettu Suomessa käyttöön
- siivestäjä
Poijuun voi tarvittaessa kiinnittyä useampi.
- Kuittaantuu
tuota. moorinköysiä taas voi olla lukematon määrä suhteessa yhteen poijuun. Käymissäni paikoissa köysiä on metrin välein että tavallaan tuo useampi samaan poijuun kuittaantuu sillä.
- MordetiSandhamn
Täytyy myöntää, että yllätyin hieman mooringkiinnittymisestä ensi kertaa Sandhamnissa käydessäni. Mutta hyvinhän sekin toimi. En kuitenkaan näe siinä mitään varsinaista hyötyä poijukiinnytykseen verrattuna tai ainakin em. haitat kompensoivat hyödyt. Itse kiinnityn jatkossakin mieluummin poijuun, jos satamanpitäjä sen vaihtoehdon tarjoaa. Sataman näkökulmasta ylläpidon helppous ja kustannukset ratkaissevat, mikä järjestely yleistyy ja veneilijän kuuluu luonnollisesti hallita eri kiinnittymistavat.
- Ainut_hyöty
Minusta ainut hyöty tulisi juuri ahtaissa paikoissa, joissa tyhjät poijut tai paalut vähentävät tilaa manöövereiltä. Jos mooring-köyttä ei käytetä se makaa pohjassa toisin kuin poiju.
- nomornigs
Hankala systeemi omassa aluksessani, sillä sivu kulkureitti ei ole perään saakka, vaan toinen henkilö pitää olla uimatasolla puoshaan kanssa otttamassa/tarjoamassa köyttä matkaa n.1,5-2m ja köysi painaa jonkin verran, kun roikkuu puoshaan kärjessä, tippuu herkästi....
Tilaa säästävä, mutta aika iljettävä(likainen) tapa kiinnittyä, sandhamnissa puhdas vesi joten köydet aikapuhtaat, mutta kaikkialla ei ole vedet aivan yhtä puhtaita ja köysi voi olla melko limainen ja suttaava...joten voi saada lisä askareita puhdistaa alusta ja köyden viejän asusteita...
Kovalla sivu tuulella hieman haastava, jos ei naapuriveneitä, koska operaatio vie enemmän aikaa, kuin poiju, tolppa ratkaisut.
Sataman pitäjälle ratkaisu on halpa ja saa porukkaa ahdattua enempi satamaan.- qqq987
>>saa porukkaa ahdattua enempi satamaan
Tjaa- Minä sanoisin kyllä, että peräpoijuun saa enemmän veneitä kuin mooring-köyteen. Poijuun voi laittaa niin monta venettä kuin mahtuu rinnakkain keula laituriin. Toki keskimmäisten lähteminen ennen laitimmaisia on hieman hankalampaa, mutta ei kohtuuttomasti.
Mooring-köyteen ei minusta voi oikein kiinnittyä yhtä venettä enempää. Toki mooring-köysi on tehokkaampi kuin sormiponttoonit.
Kas kun kukaan ei ole maininnut, että maailmallahan ylivoimaisesti yleisin tapa on pelkkä laituri, johon käydään kylkikiinnitykselle. Ja tarpeen vaaatiessa useampaan riviin - siihen sitä eniten mahtuu. Kylkikiinnitys taitaa olla vuorovesialueilla ainoa mahdollisuus. - antaas.kattoo.vaan
qqq987 kirjoitti:
>>saa porukkaa ahdattua enempi satamaan
Tjaa- Minä sanoisin kyllä, että peräpoijuun saa enemmän veneitä kuin mooring-köyteen. Poijuun voi laittaa niin monta venettä kuin mahtuu rinnakkain keula laituriin. Toki keskimmäisten lähteminen ennen laitimmaisia on hieman hankalampaa, mutta ei kohtuuttomasti.
Mooring-köyteen ei minusta voi oikein kiinnittyä yhtä venettä enempää. Toki mooring-köysi on tehokkaampi kuin sormiponttoonit.
Kas kun kukaan ei ole maininnut, että maailmallahan ylivoimaisesti yleisin tapa on pelkkä laituri, johon käydään kylkikiinnitykselle. Ja tarpeen vaaatiessa useampaan riviin - siihen sitä eniten mahtuu. Kylkikiinnitys taitaa olla vuorovesialueilla ainoa mahdollisuus.Taitaa riippua vähän siitä, millaisella rajauksella satamia tarkastelemme. Saa väittää vastaan, mutta kylkikiinnitys on minun havaintojeni mukaan yleinen vain sellaisissa satamissa, joissa ei ole varsinaisia vierassatamapalveluita. Huviveneille rakennetut marinat ovat useimmiten joko aisapaikkoja ("finger pontons") tai tolppa-/poiju-/mooringkiinnityksellä varustettuja.
No, onhan aisapaikka oikeastaan kylkikiinnitys, mutta eroaa tarkoittamastasi kuitenkin, koska siinä on erilliset paikat yksittäisille veneille. - sel_venny_s
qqq987 kirjoitti:
>>saa porukkaa ahdattua enempi satamaan
Tjaa- Minä sanoisin kyllä, että peräpoijuun saa enemmän veneitä kuin mooring-köyteen. Poijuun voi laittaa niin monta venettä kuin mahtuu rinnakkain keula laituriin. Toki keskimmäisten lähteminen ennen laitimmaisia on hieman hankalampaa, mutta ei kohtuuttomasti.
Mooring-köyteen ei minusta voi oikein kiinnittyä yhtä venettä enempää. Toki mooring-köysi on tehokkaampi kuin sormiponttoonit.
Kas kun kukaan ei ole maininnut, että maailmallahan ylivoimaisesti yleisin tapa on pelkkä laituri, johon käydään kylkikiinnitykselle. Ja tarpeen vaaatiessa useampaan riviin - siihen sitä eniten mahtuu. Kylkikiinnitys taitaa olla vuorovesialueilla ainoa mahdollisuus.Katso kun poijuja ei kannata laittaa hirvesti laiturin viereen ja eri kokoiset veneet vievät aina oman poijupaikan. No Mooring-satamissa näitä köysiä on runsaasti lähes metrin välein. Tämä on se peruste että mooring-satamaan mahtuu enemmän väkeä.
- 7676576565
sel_venny_s kirjoitti:
Katso kun poijuja ei kannata laittaa hirvesti laiturin viereen ja eri kokoiset veneet vievät aina oman poijupaikan. No Mooring-satamissa näitä köysiä on runsaasti lähes metrin välein. Tämä on se peruste että mooring-satamaan mahtuu enemmän väkeä.
"eri kokoiset veneet vievät aina oman poijupaikan. "
Eihän se noin ole. Kyllä paljon näkee samassa poijussa ihan erikokoisia veneitä. Kyse on vain siitä, mahtuuko laituriin kiinni enemmän veneitä kuin on poijuja. - nomornigs
qqq987 kirjoitti:
>>saa porukkaa ahdattua enempi satamaan
Tjaa- Minä sanoisin kyllä, että peräpoijuun saa enemmän veneitä kuin mooring-köyteen. Poijuun voi laittaa niin monta venettä kuin mahtuu rinnakkain keula laituriin. Toki keskimmäisten lähteminen ennen laitimmaisia on hieman hankalampaa, mutta ei kohtuuttomasti.
Mooring-köyteen ei minusta voi oikein kiinnittyä yhtä venettä enempää. Toki mooring-köysi on tehokkaampi kuin sormiponttoonit.
Kas kun kukaan ei ole maininnut, että maailmallahan ylivoimaisesti yleisin tapa on pelkkä laituri, johon käydään kylkikiinnitykselle. Ja tarpeen vaaatiessa useampaan riviin - siihen sitä eniten mahtuu. Kylkikiinnitys taitaa olla vuorovesialueilla ainoa mahdollisuus.Ajattele vaikka maarianhaminan itä satama, jos siellä olisi mornig järjestelmä, niin väitän sinne mahtuvan 1/3 enemmän veneitä, kun tällä hetkellä, kun joku kapea purjevene mennyt leveämpien tolppien väliin ja tuhlaa tilaa...
- elä_sotke_nyt
nomornigs kirjoitti:
Ajattele vaikka maarianhaminan itä satama, jos siellä olisi mornig järjestelmä, niin väitän sinne mahtuvan 1/3 enemmän veneitä, kun tällä hetkellä, kun joku kapea purjevene mennyt leveämpien tolppien väliin ja tuhlaa tilaa...
Kaverihan vertasi mooringia ja poijuja eikä mooringia ja tolppia.
- sel_venn_ys
Tämä paaluvertaus on kyllä vielä parempi. Varmasti mahtuisi enemmän veneitä.
- välejä_jää
7676576565 kirjoitti:
"eri kokoiset veneet vievät aina oman poijupaikan. "
Eihän se noin ole. Kyllä paljon näkee samassa poijussa ihan erikokoisia veneitä. Kyse on vain siitä, mahtuuko laituriin kiinni enemmän veneitä kuin on poijuja.kyllä sinne välejä jää. Viime juhannuksena piti oikein ruveta talkoisiin kun piti saada kolme venettä lisää satamaan. Parin kaverin kanssa ehdotettiin veneille, että voisivatko he vaihtaa poijua, jotta välejä saataisiin pois. loppujen lopuksi järjestelyjen jälkeen saatiin "täyteen satamaan" viisi venettä.
- limaköydet
Miten likaisia köydet ovat Välimerellä? Näkkejä niissä ilmeisesti kasvaa ja hanskoja on syytä käyttää sen takia, mutta ovatko miten limaisia?
Suomen saaristossahan on niin rehevöittyneet vedet ja mutaisia rantoja, että pitkään vedessä lilluneisiin mooring-köysiin ei huvittaisi koskea ilman viemärisukeltajan varustusta.- Mutako_syy
Tuossa ylempänä pohdittiin samaa asiaa. Välimerellä köysissä oli joitain näkkejä, mutta muuten aika puhtaat. Tosiaan täällä se syy tämän systeemin käyttämättömyyteen saattaa olla juuri tuossa mutapohjassa. Ei niitä mutaisia köysiä ole kiva veneen keulalle/perään nostaa. Olisi kiva kuulla joltain satamanpitäjältä tästä enemmän.
- VedenSyvyyskö
Voisiko perimmäisenä erona mooringin ja poijujen asettamisessa olla veden syvyys? Matalassa parin-kolmen metrin syvyisessä vedessä poijut ovat ongelmattomia, mutta mooringin köydet voisivat helposti tarttua veneen vedenalaisiin rakenteisiin.
- Mitätääon
Oko jossain kuvaa mooring kiinnityksestä. Kun googlasin, niin tuli kuvia vain mooring köysistä, ja mooring ei englanniksi tarkoita mitään muuta kuin veneen kiinnittämistä köydellä millä tavalla tahansa.
- med-moor
Hae "mediterranean mooring" niin alkaa löytyä tuloksia.
- ei_pleksille
tuossahan se on ylempänä
tsekkaa_tämä
3.1.2016 22:08 - seppomartti
Mooring on kiinnittyminen mihin tahansa, vaikka laivalaiturin pollariin. Mooring line laituriin kiinnittyessä kuitenkin mielletään kiinnitysköydeksi, mikä on ilman poijua kiinni pohjassa ja siinä oleva ohut nostoköysi on toisesta päästään kiinni laiturissa. Pohjakiinnitys voi olla paksuihin kettinkeihin ja/tai betiniblokkeihin. Tällaisella alueella ei pidä laskea omaa ankkuria. Veneen tullessa, yleisimmin perä edellä, avustava henkilö voi laiturilla vetää ohuen köyden löysät pois ja köyden sivulle, ettei mene potkuriin. Keulagasti voi poimia mooringlinen keulaan puoshaalla ja nostaa pohjasta varsinaisen kiinnitysköyden. Ellei apua ole, kannattaa peruuttaa laituriin, kiinnittää tuulen puoleinen köysi perään ja ajaa eteenpäin pitäen potkurivirrala keulan sortamasta tuulen mukana. Laiturille mennyt gasti vetää mooring linen sivulle ja tarjoilee kuten yllä selitin.
Veden likaisuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Likaisia köysiä on muullakin. Veden syvyys ei vaikuta. Veden jäätyminen ei liity asiaan. Keinokuituiset kiinnitysköydet ovat ilmeisesti ruostuvia poijukettinkejä pitkäikäisempiä. Poijuihin ja tolppiin verrattuna veneitä mahtuu enemmän, yleensä fendarit tiukassa. Mutta kullakin tulo-ja lähtömahdollisuus on muista riippumaton. Mooringköysiä on monesti enemmän kuin veneitä mahtuu. Isoimmat veneet käyttävä kahta mooringköyttä keulassa. Hyvä systeemi- tolpat.poijut.aisat
Kommenttisi oli paikallaan! Täällä käynnistyi vilkas keskustelu mooringista ikäänkuin mooring tarkoittaisi ainoastaan ilman poijua olevaa pohjakiinnitystä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Mooring_(watercraft)
Voi hyvin olla, että joissakin Itämeren vierassatamissa tuo poijuton kiinnittymisjärjestelmä voisikin olla poijukiinnitysten vaihtoehto. Välimerellä se varmaankin on olosuhteiden sanelema. Syvyys on ollut ongelma myös esim. Mhaminan länsisatamassa. Syvyyden takia poijuketju on niin painava, että tavanomainen poiju ei pysyisi pinnalla. Siksi aikanaan Pommernia lähimpänä olevassa ponttoonissa käytettiin isokokoisia metallipoijuja, nyt onneksi isoja muovisia.
Itämeren matalissa satamissa perätolpat, poijut ja aisat toimivat hyvin. Tanskalaiset satamat ovat vähitellen siirtymässä puutolpista "lakupötköihin", jotka joustavat eivätkä naarmuta kylkiä. Tolppa- ja aisapaikkojen etu on se, etteivät veneet ole fendarit litistyneinä ahtaudessa. Minusta se on mukavampi vaihtoehto myös kylkikiinnitysletkoille, joita on monissa kalastussatamissa ja esim. Helgolandissa. - Lillikanvarsiin
tolpat.poijut.aisat kirjoitti:
Kommenttisi oli paikallaan! Täällä käynnistyi vilkas keskustelu mooringista ikäänkuin mooring tarkoittaisi ainoastaan ilman poijua olevaa pohjakiinnitystä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Mooring_(watercraft)
Voi hyvin olla, että joissakin Itämeren vierassatamissa tuo poijuton kiinnittymisjärjestelmä voisikin olla poijukiinnitysten vaihtoehto. Välimerellä se varmaankin on olosuhteiden sanelema. Syvyys on ollut ongelma myös esim. Mhaminan länsisatamassa. Syvyyden takia poijuketju on niin painava, että tavanomainen poiju ei pysyisi pinnalla. Siksi aikanaan Pommernia lähimpänä olevassa ponttoonissa käytettiin isokokoisia metallipoijuja, nyt onneksi isoja muovisia.
Itämeren matalissa satamissa perätolpat, poijut ja aisat toimivat hyvin. Tanskalaiset satamat ovat vähitellen siirtymässä puutolpista "lakupötköihin", jotka joustavat eivätkä naarmuta kylkiä. Tolppa- ja aisapaikkojen etu on se, etteivät veneet ole fendarit litistyneinä ahtaudessa. Minusta se on mukavampi vaihtoehto myös kylkikiinnitysletkoille, joita on monissa kalastussatamissa ja esim. Helgolandissa.Aloittaja kyllä käytti sanontaa välimereltä tuttua ns. Mooring... Ettei tässä mennä nyt lillukanvarsiin niin jätetään englannin kielen tunnit pois.
- juu987
tolpat.poijut.aisat kirjoitti:
Kommenttisi oli paikallaan! Täällä käynnistyi vilkas keskustelu mooringista ikäänkuin mooring tarkoittaisi ainoastaan ilman poijua olevaa pohjakiinnitystä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Mooring_(watercraft)
Voi hyvin olla, että joissakin Itämeren vierassatamissa tuo poijuton kiinnittymisjärjestelmä voisikin olla poijukiinnitysten vaihtoehto. Välimerellä se varmaankin on olosuhteiden sanelema. Syvyys on ollut ongelma myös esim. Mhaminan länsisatamassa. Syvyyden takia poijuketju on niin painava, että tavanomainen poiju ei pysyisi pinnalla. Siksi aikanaan Pommernia lähimpänä olevassa ponttoonissa käytettiin isokokoisia metallipoijuja, nyt onneksi isoja muovisia.
Itämeren matalissa satamissa perätolpat, poijut ja aisat toimivat hyvin. Tanskalaiset satamat ovat vähitellen siirtymässä puutolpista "lakupötköihin", jotka joustavat eivätkä naarmuta kylkiä. Tolppa- ja aisapaikkojen etu on se, etteivät veneet ole fendarit litistyneinä ahtaudessa. Minusta se on mukavampi vaihtoehto myös kylkikiinnitysletkoille, joita on monissa kalastussatamissa ja esim. Helgolandissa.>> Tolppa- ja aisapaikkojen etu on se, etteivät veneet ole fendarit litistyneinä ahtaudessa.
Joka tietenkin tarkoittaa, niinkuin tässä ketjussa on jo sanottukin, että satamaan mahtuu vähemmän veneitä -jokainen rako veneiden välissä on pois venemäärästä. Etenkin kun tolppien/asiojen leveys pitää mitoittaa kaikkein leveimmän yleisen venetyypin mukaan. Yli nykyveneillä taitaa vaatii ainakin 4 metriä leveät välit. Poijuissa jokainen vene vie vain oman leveytensä. H-vene vie vain 2,1 metriä.
Toki poijuissakin ollaan väljästi niin kauan kuin tila antaa myöten, kylki kyljessä vasta sitten kun tarvitaan.
Haluatko sinä olla se ensimmäinen vene joka ei mahdu satamaan, kun muut ovat siellä "mukavasti väljästi" - tolppa_rules
juu987 kirjoitti:
>> Tolppa- ja aisapaikkojen etu on se, etteivät veneet ole fendarit litistyneinä ahtaudessa.
Joka tietenkin tarkoittaa, niinkuin tässä ketjussa on jo sanottukin, että satamaan mahtuu vähemmän veneitä -jokainen rako veneiden välissä on pois venemäärästä. Etenkin kun tolppien/asiojen leveys pitää mitoittaa kaikkein leveimmän yleisen venetyypin mukaan. Yli nykyveneillä taitaa vaatii ainakin 4 metriä leveät välit. Poijuissa jokainen vene vie vain oman leveytensä. H-vene vie vain 2,1 metriä.
Toki poijuissakin ollaan väljästi niin kauan kuin tila antaa myöten, kylki kyljessä vasta sitten kun tarvitaan.
Haluatko sinä olla se ensimmäinen vene joka ei mahdu satamaan, kun muut ovat siellä "mukavasti väljästi""Haluatko sinä olla se ensimmäinen vene joka ei mahdu satamaan, kun muut ovat siellä "mukavasti väljästi""
Aina joskus niin käy. Se on sitten vaan "voi voi" ja etsimään toinen satama tai ankkuripaikka. - 987yyy7
tolppa_rules kirjoitti:
"Haluatko sinä olla se ensimmäinen vene joka ei mahdu satamaan, kun muut ovat siellä "mukavasti väljästi""
Aina joskus niin käy. Se on sitten vaan "voi voi" ja etsimään toinen satama tai ankkuripaikka.Näinhän se on. Mutta se tasrkoittaa myös sitä, että jos poijuilla varustettuun Hangon Itäsatamaan kannattaa tulla klo 18, jotta saa suhtkoht varmasti paikan, niin aisoille varustettuun Itäsatamaan pitää tulla klo 15, kun paikkoja on vähemmän. En tiedä sinusta, mutta kyllä minua harmittaisi moinen järjettömyys.
- 98066
Makaavat 8-9kk mudassa , ihan kiva repiä sieltä sitten ylös jos vaikka irtoais
- 08933
" ELLEI APUA OLE, kannattaa peruuttaa laituriin, kiinnittää tuulen puoleinen köysi perään ja ajaa eteenpäin pitäen potkurivirrala keulan sortamasta tuulen mukana. LAITURILLE MENNYT GASTI vetää mooring linen sivulle ja tarjoilee kuten yllä selitin."
- seppomartti
Et ole tainnut kokaan käyttää?. Köydet ovat pohjassa vuodesta toiseen. Irtoaminen ei ole koskaan ongelma.
- Med66
Enpä näitä suositteli tänne. Kokemusta on Välimereltä kymmenistä satamista. Enemmän tai vähemmän p-sia ja teräviä näkkejä.
Siellä on nykyään marinero (tai kaksi) vastatassa joka satamassa. Auttavat myös paikallisia kun soittavat tullessa VHF:llä.
Molemmille puolille on oma köysi ja yhdistetty väliköydellä. Saa olla tarkkana. Yhdessä satamassa kävi fiba ja väliköysi tarttui potkuriin lähtiessä. Sukelluskeikka tuli. - 8768895
Med66 kirjoitti:
Enpä näitä suositteli tänne. Kokemusta on Välimereltä kymmenistä satamista. Enemmän tai vähemmän p-sia ja teräviä näkkejä.
Siellä on nykyään marinero (tai kaksi) vastatassa joka satamassa. Auttavat myös paikallisia kun soittavat tullessa VHF:llä.
Molemmille puolille on oma köysi ja yhdistetty väliköydellä. Saa olla tarkkana. Yhdessä satamassa kävi fiba ja väliköysi tarttui potkuriin lähtiessä. Sukelluskeikka tuli.Kesäillan suurinta huvia satamassa on seurata poijun "metsästystä". Tästä narun metsästyksestä se vasta tivoli syntyisi , alkaa väkisinkin jo tässä vaiheessa naurattamaan :-)
- vähänon
8768895 kirjoitti:
Kesäillan suurinta huvia satamassa on seurata poijun "metsästystä". Tästä narun metsästyksestä se vasta tivoli syntyisi , alkaa väkisinkin jo tässä vaiheessa naurattamaan :-)
Aika vähän naurunaihetta on ollut ruotsalaisissa satamissa, missä tämä systeemi on
- seppomartti
Med66 kirjoitti:
Enpä näitä suositteli tänne. Kokemusta on Välimereltä kymmenistä satamista. Enemmän tai vähemmän p-sia ja teräviä näkkejä.
Siellä on nykyään marinero (tai kaksi) vastatassa joka satamassa. Auttavat myös paikallisia kun soittavat tullessa VHF:llä.
Molemmille puolille on oma köysi ja yhdistetty väliköydellä. Saa olla tarkkana. Yhdessä satamassa kävi fiba ja väliköysi tarttui potkuriin lähtiessä. Sukelluskeikka tuli.Ilmeisesti ajoit potkuriin sen ohuen nostoköyden. Se kannattaa löysätä ajoissa ja päästää pohjaan. Varsinainen paksu kiinnityköysi uppoaa keulasta nopeasti eikä ole altis menemään potkuriin. Hankaluus syntyy myös jos potkuriin takertumisen ja katkeamisen jälkeen ohut nostoköysi on jäänyt liian lyhyeksi eikä laskeudu pohjaan.
Likaisuutta karttavien kannattaa käyttää tiskihanskoja. Itse tyydyn käsien pesuun.
Jos systeemi on levinnyt Ruotsiin asti niin sitten kuutaman vuoden kuluttua on täällä periferiassakin - 87688
vähänon kirjoitti:
Aika vähän naurunaihetta on ollut ruotsalaisissa satamissa, missä tämä systeemi on
Kun rantautumistaidot ovat sitä luokkaa että viidennellä yrittämällä saadaan edes jotenkin poijusta kiinni , ja laiturilla olijat tukka pystyssä odottavat millaisella ryskeellä sieltä vihoviimein rantaudutaan. Tästä skeptisyyteni , on paljon veneilijöitä joilla hakusessa koko touhu ,ja täällä itärajan tuntumassa erityisesti useat "iigorit"
- ppppoiju
seppomartti kirjoitti:
Ilmeisesti ajoit potkuriin sen ohuen nostoköyden. Se kannattaa löysätä ajoissa ja päästää pohjaan. Varsinainen paksu kiinnityköysi uppoaa keulasta nopeasti eikä ole altis menemään potkuriin. Hankaluus syntyy myös jos potkuriin takertumisen ja katkeamisen jälkeen ohut nostoköysi on jäänyt liian lyhyeksi eikä laskeudu pohjaan.
Likaisuutta karttavien kannattaa käyttää tiskihanskoja. Itse tyydyn käsien pesuun.
Jos systeemi on levinnyt Ruotsiin asti niin sitten kuutaman vuoden kuluttua on täällä periferiassakin>>Jos systeemi on levinnyt Ruotsiin asti niin sitten kuutaman vuoden kuluttua on täällä periferiassakin
Toivottavasti ei, mitään hyötyä siitä ei ole mielestäni poijuun verrasttuna. Päinvastoin, poiju on parempi. - 10-14
87688 kirjoitti:
Kun rantautumistaidot ovat sitä luokkaa että viidennellä yrittämällä saadaan edes jotenkin poijusta kiinni , ja laiturilla olijat tukka pystyssä odottavat millaisella ryskeellä sieltä vihoviimein rantaudutaan. Tästä skeptisyyteni , on paljon veneilijöitä joilla hakusessa koko touhu ,ja täällä itärajan tuntumassa erityisesti useat "iigorit"
Hiukan tuossa oli nyt mielestäni "Lapinlisää" eli liioittelua. Kun tässä on parinkymmenen veneilyvuoden aikana tullut nähtyä varmaan tuhansia rantautumisia kymmenissä eri venesatamissa, niin ei siinä joukossa ole kuin ihan muutama, sanoisin alle parikymmentä sellaista, ettei poijusta ole saatu ensi yrittämällä kiinni. Ja siinäkin ovat jo mukana ne kerrat, kun itse olen ollut yksin liikkeellä enkä tuulen painaessa sivuun ole onnistunut heti saamaan hakaa poijuun kiinni.
Muuten olen samaa mieltä siitä, etten ainakaan näin teoreettisella tasolla asiaa pohtiessani (ei ole sattunut tuo mooring line vielä missään eteen) näe siitä mitään hyötyä poijuun tai tolppiin nähden. Ainakaan sillä tavoin, että se olisi rantautujalle tai lähtijälle helpompi. - mooring-buoy
10-14 kirjoitti:
Hiukan tuossa oli nyt mielestäni "Lapinlisää" eli liioittelua. Kun tässä on parinkymmenen veneilyvuoden aikana tullut nähtyä varmaan tuhansia rantautumisia kymmenissä eri venesatamissa, niin ei siinä joukossa ole kuin ihan muutama, sanoisin alle parikymmentä sellaista, ettei poijusta ole saatu ensi yrittämällä kiinni. Ja siinäkin ovat jo mukana ne kerrat, kun itse olen ollut yksin liikkeellä enkä tuulen painaessa sivuun ole onnistunut heti saamaan hakaa poijuun kiinni.
Muuten olen samaa mieltä siitä, etten ainakaan näin teoreettisella tasolla asiaa pohtiessani (ei ole sattunut tuo mooring line vielä missään eteen) näe siitä mitään hyötyä poijuun tai tolppiin nähden. Ainakaan sillä tavoin, että se olisi rantautujalle tai lähtijälle helpompi.Poijuista kiinniottamisista ja Välimeren alueella suosituista poijuttomista pohjaköysistä kerrottaessa voi olla hyvä huomata brittiläisten satamien kiinnityspoijujen erilaisuus. Moni varmaankin on poikennut Englannin rannikon satamiin mennessään vaikkapa tutustumaan Välimeren mooring-tyyliin.
Engelsmannien mooring-poijuissa ei välttämättä näy minkäänlaista kiinniottorengasta. Niissäkin voi olla "tripping-line" kuten poijuttomissa mooringeissa. Tripping-line voi olla kiinni meressä kelluvassa fendarissa tai pikkupoijussa varsinaisen kiinnityspoijun vieressä. Tripping-line ongitaan venehaalla ylös ja vedetään, kunnes paksu kiinnitysköysi tulee vastaan. Se sidotaan veneeseen, ei poiju. Joissakin mooringseissa ei ole tripping-linea eikä poijussa kiinnitysrengasta. Niissä poijun tehtävä on kannatella kiinnitysköyttä, johon vene kiinnitetään. Poijun voi nostaa kannelle, jos haluaa. Nuo ovat yhtä limaisia käsiteltäviä kuin poijuttomat mooring-köydet.
Vakiintuneita suomenkielisiä vastineita ei taida olla erilaisille mooring-tavoille eikä tripping-linelle. Tripping-line on myös se ohut naru, joka ankkuroidessa voidaan yhdistää ankkuriin ja pieneen ankkuripoijuun. Ehkä suomentamisen tarvetta ei ole ollut, koska Suomessa nämä kiinnittystavat eivät ole yleistyneet. Voi olla, ettei niitä tarvitakaan matalissa vesissämme. - 10-107
mooring-buoy kirjoitti:
Poijuista kiinniottamisista ja Välimeren alueella suosituista poijuttomista pohjaköysistä kerrottaessa voi olla hyvä huomata brittiläisten satamien kiinnityspoijujen erilaisuus. Moni varmaankin on poikennut Englannin rannikon satamiin mennessään vaikkapa tutustumaan Välimeren mooring-tyyliin.
Engelsmannien mooring-poijuissa ei välttämättä näy minkäänlaista kiinniottorengasta. Niissäkin voi olla "tripping-line" kuten poijuttomissa mooringeissa. Tripping-line voi olla kiinni meressä kelluvassa fendarissa tai pikkupoijussa varsinaisen kiinnityspoijun vieressä. Tripping-line ongitaan venehaalla ylös ja vedetään, kunnes paksu kiinnitysköysi tulee vastaan. Se sidotaan veneeseen, ei poiju. Joissakin mooringseissa ei ole tripping-linea eikä poijussa kiinnitysrengasta. Niissä poijun tehtävä on kannatella kiinnitysköyttä, johon vene kiinnitetään. Poijun voi nostaa kannelle, jos haluaa. Nuo ovat yhtä limaisia käsiteltäviä kuin poijuttomat mooring-köydet.
Vakiintuneita suomenkielisiä vastineita ei taida olla erilaisille mooring-tavoille eikä tripping-linelle. Tripping-line on myös se ohut naru, joka ankkuroidessa voidaan yhdistää ankkuriin ja pieneen ankkuripoijuun. Ehkä suomentamisen tarvetta ei ole ollut, koska Suomessa nämä kiinnittystavat eivät ole yleistyneet. Voi olla, ettei niitä tarvitakaan matalissa vesissämme.Voisiko olla niin, että meillä ei tarvita eri tavalla joustavi kiinnityksiä koska ei ole vuorovettä?
- kfigffnfnfnfnfn
Mooring kiinnitys suomeen ,mielummin ei.
- että_näin
Ehdotus suomenokseksi:
Mooring-line = Pohjaköysi
Tripping: light, easy moving = Kevytpoiju- kiinnitys-ja_trippiköysi
Että noinko ymmärsit? Ehdotuksesi on mielestäni epäonnistunut, koska se ei vastaa termin merkitystä.
Mooring line = "a line that holds any object in place".
Mooring tarkoittaa mitä tahansa aluksen kiinnittymistä.
Täsmällisempi mooring-linen suomennos olisi kiinnitysköysi!
Tripping linen taisit ymmärtää väärin. Tripping line ei liity pelkästään merkkipoijuun. Tripping-köyttä käytetään pohjassa olevan ankkurin sijainnin merkitsemiseen merkkipoijun avulla. Tarvittaessa sitä voidaan käyttää pohjaan juuttuneen ankkurin irroittamiseen. "Kevytpoijulla" varmaankin tarkoitit tripping-köyden merkkipoijua.
Tripping-köyttä käytetään myös pohjaköyden nostamiseen aivan kuten Välimeren pohjaköysikiinnityksistä edellä useassa viestissä kuvattiin. Niissä tripping-köyttä ei ole sidottu merkkipoijuun vaan laituriin. Ohuen tripping-köyden toinen pää on kiinnitetty pohjaköyteen, joka nostetaan veneeseen tripping-köyden avulla.
En tiedä voisiko tuota "apuköyttä" nimittää trippiköydeksi.
The Merchant Marine Manual määrittää tripping-köyden näin: “On a boat, a tripping line is small rope attached to the topgallant or royal yard, used to trip the yard and lower it to the deck. It's also a line used in releasing the anchor”
(toppgallant ja royal yard liittyvät purjelaivojen rikiin: http://www.jlmeek.com/kn/belaying.jpg ).
- no.mooring.thanks
Mites tämmöinen tekijä: Välimeren kirkkaassa vedessä köysi näkyy selvästi ja sitä on helpompi varoa potkuriakin ajatellen. Itämeren vesi on sameaa ja köysi helposti näkymättömissä.
Tietysti se myös limaantuu pahemmin näissä sameissa vesissä, kuka nyt haluaa siistiin kanteen tai veneenkylkeen mutaa?- present.moorings.ok
Olet oikeassa muussa paitsi nimimerkissäsi. Moorinkia ovat kaikki kiinnitykset!
Omasta mielestäni pohjaköyden tripping-narun sotkeutuminen potkuriin ei ole erityisen suuri riski. Naru on syvällä, kun ajat laituriin. Kun lähdet laiturista, voit hallita narua ennenkuin panet vaihteen päälle. Siltikään en usko, että Välimeren tyyli tulee yleistymään kotivesillämme. Poijukiinnitys on selkeä ja siisti, mutta varmaankin satamalle kalliimpi. - Matkapurjehtija
Ruotsissa törmäsin reilut parikymmentä vuotta sitten mooring line- kiinnitykseen, ei siis mikään uusi ilmiö. Seuraavat satamat tulee heti mieleen Sandhamn (osalla satamaa), Bullandö, Fårö ja varmasti muitakin löytyy.
Fårössä selkeästi ilmoitetaan aallonmurtajalla tulevasta kiinnitystavasta. Jos ei etukäteen tiedä tästä kiinnitystavasta voi erehdyksessä laskea peräankkurin, joka voi tarttua taas mooring lineen. - jaainakinmyös
Juu ja näiden myös ainakin Waxholm ja Fejan. mm. Waxholm on vaihtanut systeemin vasta muutama vuosi sitten. Eli ilm. systeemin hyödyt on huomattu.
- 15trautaa
Poijukiinnityksen huonona puolena on poijujen etäisyys, pienet painot ja poijujen ahtaat välit.
Poijut on usein lähellä laituria, jolloin veneen köydet ovat melko pystyssä. Jos paikka on edes hiukan tuulinen, veneen keula nostaa tai keventää poijun painoa niin, että poiju hilautuu vielä lähemmäksi laituria.
Poijujen väli voi tulla ahtaaksi, jos tuuli työntää vnettä. Poiju voi joutua silloin veneen alle, josta taas tulee omat ongelmansa.
Mooring-kiinnityksessä kiinityksen kulma saadaan joustavaksi ja sellaiseksi, ettei vene nosta painoa pohjasta.- no.mooring.thanks
Pitäisikö/voisiko tuosta päätellä, että mooring line -menetelmän yleistymistä Ruotsissa on edistänyt isompi venekoko?
- erilaisia_satamia
Yleistyksesi on tarpeeton. Poijujen etäisyydet, painot tai poijujen tiheydet eivät noudata vakiomittoja. Miksi kiinnittyisit 15 tn veneelläsi pikkuveneille tarkoitettuihin poijuihin?
Ei oma veneeninkään ole kevyt (11 tn), mutta en ole kokenut poijukiinnityksiä ongelmaksi. Poijuissakin on eroja. Viime kesänä Kalmarin vierassatamaan oli asennettu uuden tyyppiset kiinnityspoijut (kiinnityspoiju = mooring-poiju), jotka ovat korkeita ja pitkävartisia. Sen tyyppisiin poijuihin sinunkin veneelläsi olisi helppo kiinnittyä, ellet haluat käyttää kylkikiinnitystä. Eikö 15 tn veneellä liikkuessa kannattaisi suosia kylkikiinnityspaikkoja ja välttää pikkuveneille tarkoitettuja poijuja? Kylkikiinnityspaikkoja on Itämeren alueella monissa satamissa, kauempana vielä enemmän.
Joissakin satamissa poijukiinnityksiin liittyy se pieni yllätys, että poijun rengas onkin liian paksu tavalliselle poijuhaalle. Näin on mm. Tankarin nykyisissä poijuissa (vanhemmat poijut olivat pienempiä) ja Norjan Kristiansandin satamassa - isolla veneelläsi tietenkin liikut lähivesien vierassatamia kauempana ja ehkä tiedätkin ne poijut.
Itse olen viimeksi kiinnittynyt sinun ihailemiisi pohjakiinnityksiin Gibraltarin Marina Bay:ssä. Siellä satamavahti ystävällisesti ojensi "trip-linen". Mukavalta palvelu ja satama kyllä tuntui, mutta en ymmärrä poiju-mooringin vähättelyä ja pohjaköysi-mooringin ihailua. Satamat ovat erilaisia, samoin mooring-järjestelyt. Omasta mielestäni helpoin "mooring" on vuorovesialueen kylkikiinnitysponttoonit. - 15trautaa
erilaisia_satamia kirjoitti:
Yleistyksesi on tarpeeton. Poijujen etäisyydet, painot tai poijujen tiheydet eivät noudata vakiomittoja. Miksi kiinnittyisit 15 tn veneelläsi pikkuveneille tarkoitettuihin poijuihin?
Ei oma veneeninkään ole kevyt (11 tn), mutta en ole kokenut poijukiinnityksiä ongelmaksi. Poijuissakin on eroja. Viime kesänä Kalmarin vierassatamaan oli asennettu uuden tyyppiset kiinnityspoijut (kiinnityspoiju = mooring-poiju), jotka ovat korkeita ja pitkävartisia. Sen tyyppisiin poijuihin sinunkin veneelläsi olisi helppo kiinnittyä, ellet haluat käyttää kylkikiinnitystä. Eikö 15 tn veneellä liikkuessa kannattaisi suosia kylkikiinnityspaikkoja ja välttää pikkuveneille tarkoitettuja poijuja? Kylkikiinnityspaikkoja on Itämeren alueella monissa satamissa, kauempana vielä enemmän.
Joissakin satamissa poijukiinnityksiin liittyy se pieni yllätys, että poijun rengas onkin liian paksu tavalliselle poijuhaalle. Näin on mm. Tankarin nykyisissä poijuissa (vanhemmat poijut olivat pienempiä) ja Norjan Kristiansandin satamassa - isolla veneelläsi tietenkin liikut lähivesien vierassatamia kauempana ja ehkä tiedätkin ne poijut.
Itse olen viimeksi kiinnittynyt sinun ihailemiisi pohjakiinnityksiin Gibraltarin Marina Bay:ssä. Siellä satamavahti ystävällisesti ojensi "trip-linen". Mukavalta palvelu ja satama kyllä tuntui, mutta en ymmärrä poiju-mooringin vähättelyä ja pohjaköysi-mooringin ihailua. Satamat ovat erilaisia, samoin mooring-järjestelyt. Omasta mielestäni helpoin "mooring" on vuorovesialueen kylkikiinnitysponttoonit.Tarkoitus ei ollut yleistää poijukiinnityksen ongelmia koskemaan kaikkia poijuja. Joissain satamissa poijut ovat sekä tukevasti että riittävän kaukana. Niissä kuitenkin se, mikä on minulle hyvä, on vaikea niille, joilla on lyhyt poijunaru. Mooringrope on aina oikean pituinen.
Pyrin kiinnittämään veneeni kylkipaikalle, mutta niitä on vähemmän kuin halukkaita kiinnittyjiä. Sataman pitäjälle poiju on tuottavampi kuin kylkikiinnitys.
Poiju ei ole mitenkään huono tekniikka enkä koe sitä hankalaksi köyden kiinnittämisen tai poistumisen kannalta. Yllä mainitut asiat kuitenkin vähentävät sen toimivuutta. - 10-14
erilaisia_satamia kirjoitti:
Yleistyksesi on tarpeeton. Poijujen etäisyydet, painot tai poijujen tiheydet eivät noudata vakiomittoja. Miksi kiinnittyisit 15 tn veneelläsi pikkuveneille tarkoitettuihin poijuihin?
Ei oma veneeninkään ole kevyt (11 tn), mutta en ole kokenut poijukiinnityksiä ongelmaksi. Poijuissakin on eroja. Viime kesänä Kalmarin vierassatamaan oli asennettu uuden tyyppiset kiinnityspoijut (kiinnityspoiju = mooring-poiju), jotka ovat korkeita ja pitkävartisia. Sen tyyppisiin poijuihin sinunkin veneelläsi olisi helppo kiinnittyä, ellet haluat käyttää kylkikiinnitystä. Eikö 15 tn veneellä liikkuessa kannattaisi suosia kylkikiinnityspaikkoja ja välttää pikkuveneille tarkoitettuja poijuja? Kylkikiinnityspaikkoja on Itämeren alueella monissa satamissa, kauempana vielä enemmän.
Joissakin satamissa poijukiinnityksiin liittyy se pieni yllätys, että poijun rengas onkin liian paksu tavalliselle poijuhaalle. Näin on mm. Tankarin nykyisissä poijuissa (vanhemmat poijut olivat pienempiä) ja Norjan Kristiansandin satamassa - isolla veneelläsi tietenkin liikut lähivesien vierassatamia kauempana ja ehkä tiedätkin ne poijut.
Itse olen viimeksi kiinnittynyt sinun ihailemiisi pohjakiinnityksiin Gibraltarin Marina Bay:ssä. Siellä satamavahti ystävällisesti ojensi "trip-linen". Mukavalta palvelu ja satama kyllä tuntui, mutta en ymmärrä poiju-mooringin vähättelyä ja pohjaköysi-mooringin ihailua. Satamat ovat erilaisia, samoin mooring-järjestelyt. Omasta mielestäni helpoin "mooring" on vuorovesialueen kylkikiinnitysponttoonit."poijun rengas onkin liian paksu tavalliselle poijuhaalle"
Oho. Miten paksu lenkki siellä oikein on ollut? - sekäettä
no.mooring.thanks kirjoitti:
Pitäisikö/voisiko tuosta päätellä, että mooring line -menetelmän yleistymistä Ruotsissa on edistänyt isompi venekoko?
Voi olla ainakin osasyy. Toinen on varmasti että mahtuu porukkaa paremmin.
- seppomartti
Vankimmat Välimeren tyyppisen mooringkiinnittymisen vastustajat ovat sellaisia, jotka eivät ole menetelmää käyttäneet. Samaa on ollut perä edellä kiinnittymiseen suhtautumisessa, mikä hiljalleen on yleistymässä Suomeenkin. Veneilyssä Suomi on periferiaa. On turha kuvitella, että kaikki viisaus asuisi täällä ja suuren maailman kiinnitystavat olisivat hölmömpiä. Tolpilla, poijuilla, mooring linella ja kylkikinnityksellä kaikilla on hyviä ja huonoja puolia.
- oioi_o
Minä kyllä varaan oikeuden vastuustaa mooringkiinnittymistä juuri siksi, että olen sitä käyttänyt.
- no.mooring.thanks
Keskustelussa ei ole esitetty yhtään sellaista argumenttia, jonka perusteella suomalaisen keskivertopurjehtijan (vene todennäköisemmin alle kuin yli 10 metriä ja alle 5 tonnia) näkökulmasta mooring-line olisi parempi kuin poiiju ja jonka perusteella hyväksi havaittu poijukiinnitys kannattaisi vaihtaa pois. Tai perätolppia yhtään sen enempää.
Ainoa vähän mooring-köysiä tukeva perustelu olisi se, että veneitä mahtuu tiuhempaan. Toisaalta taas ei ole välttämättä mukava olla niin tiukassa, että fendarit ovat koko ajan naapuriveneessä kiinni.
Useaan kertaan mainittu köyden limaisuus on minusta ihan riittävä peruste pitää mooring-linea huonompana kuin poijua tai tolppia. Saahan sen ryönän huuhtaistua pois kannelta/kyljestä äkkiä, mutta miksi ehdoin tahdoin sitäkään pientä vaivaa ottaa riesoikseen?
Kun mainitsit perä edellä kiinnittymisen, niin kerropa, miksi se mielestäsi olisi parempi kuin täällä tavallisempi keula edellä kiinnittyminen? Ja "mukavampi kulku laiturille" ei kelpaa, koska se on totta vain avoperäveneillä, joita on selvästi vähemmistö purjeveneistämme. - always.mooring.please
no.mooring.thanks kirjoitti:
Keskustelussa ei ole esitetty yhtään sellaista argumenttia, jonka perusteella suomalaisen keskivertopurjehtijan (vene todennäköisemmin alle kuin yli 10 metriä ja alle 5 tonnia) näkökulmasta mooring-line olisi parempi kuin poiiju ja jonka perusteella hyväksi havaittu poijukiinnitys kannattaisi vaihtaa pois. Tai perätolppia yhtään sen enempää.
Ainoa vähän mooring-köysiä tukeva perustelu olisi se, että veneitä mahtuu tiuhempaan. Toisaalta taas ei ole välttämättä mukava olla niin tiukassa, että fendarit ovat koko ajan naapuriveneessä kiinni.
Useaan kertaan mainittu köyden limaisuus on minusta ihan riittävä peruste pitää mooring-linea huonompana kuin poijua tai tolppia. Saahan sen ryönän huuhtaistua pois kannelta/kyljestä äkkiä, mutta miksi ehdoin tahdoin sitäkään pientä vaivaa ottaa riesoikseen?
Kun mainitsit perä edellä kiinnittymisen, niin kerropa, miksi se mielestäsi olisi parempi kuin täällä tavallisempi keula edellä kiinnittyminen? Ja "mukavampi kulku laiturille" ei kelpaa, koska se on totta vain avoperäveneillä, joita on selvästi vähemmistö purjeveneistämme.Minä käytän mooring-köysiä joka kerran, kun kiinnitän veneeni.
Eikö sinunkin kannattaisi ensin selvittää itsellesi, mistä asiasta oikeastaan kerrot?
Mooring-line on suomeksi kiinnitysköysi. Katsopa sanakirjoista, jos englanti tuottaa vaikeuksia. Englanti-suomi sanakirja: mooring = 1. kiinnitys, kiinnityspaikka 2. (pl.) kiinnitysköydet, -ketjut.
Mooring line:
http://www.thefreedictionary.com/mooring line
Jos purjehtii maissa, missä kommunikointi englanniksi on luonnollista, on hyvä tietää tavallisimpien termien merkitykset. Mooring kuuluu niihin.
Perä laituriinpäin kiinnittyminen ei ole mikään yleisesti hyvä kiinnittymistapa. Meillä ei kaikissa satamissa ole edes riittävän syvää laiturin lähellä. Riskinä on peräsimen vaurioituminen. Olen samaa mieltä kanssasi, että avoperämuodin mukaisilla veneillä perä laiturissa on mukavuusasia. Samoissa veneissä on yleensä korkea ja kapea pystykeula, josta liikkuminen laiturille edellyttää tikkaita.
Eivät Välimerellä yleiset pohjaköysikiinnitykset tule yleistymään sellaisilla rannikoilla, joilla muut kiinnitystavat ovat käytännölliasempiä. - no.mooring.thanks
always.mooring.please kirjoitti:
Minä käytän mooring-köysiä joka kerran, kun kiinnitän veneeni.
Eikö sinunkin kannattaisi ensin selvittää itsellesi, mistä asiasta oikeastaan kerrot?
Mooring-line on suomeksi kiinnitysköysi. Katsopa sanakirjoista, jos englanti tuottaa vaikeuksia. Englanti-suomi sanakirja: mooring = 1. kiinnitys, kiinnityspaikka 2. (pl.) kiinnitysköydet, -ketjut.
Mooring line:
http://www.thefreedictionary.com/mooring line
Jos purjehtii maissa, missä kommunikointi englanniksi on luonnollista, on hyvä tietää tavallisimpien termien merkitykset. Mooring kuuluu niihin.
Perä laituriinpäin kiinnittyminen ei ole mikään yleisesti hyvä kiinnittymistapa. Meillä ei kaikissa satamissa ole edes riittävän syvää laiturin lähellä. Riskinä on peräsimen vaurioituminen. Olen samaa mieltä kanssasi, että avoperämuodin mukaisilla veneillä perä laiturissa on mukavuusasia. Samoissa veneissä on yleensä korkea ja kapea pystykeula, josta liikkuminen laiturille edellyttää tikkaita.
Eivät Välimerellä yleiset pohjaköysikiinnitykset tule yleistymään sellaisilla rannikoilla, joilla muut kiinnitystavat ovat käytännölliasempiä.Joutavaa viisastelua, koska ollaan suomenkielisellä palstalla ja kaikki tietävät, että puheena oli nimenomaan se kiinnitysmenetelmä, jota sinä kutsut "pohjaköysimenetelmäksi". Ihan hyvä käännös, muuten, pisteet siitä.
Se, että mooring alkukielellä tarkoittaa yleensä kiinnittymistä, ei ole tässä järin tärkeää.
Muuten tuosta keulasta: ankannokka ja siihen integroidut tikkaat tekevät keulakiinnittymisen varsin vaivattomasti millä veneellä tahansa. - Hyvin_kommentoitu
no.mooring.thanks kirjoitti:
Joutavaa viisastelua, koska ollaan suomenkielisellä palstalla ja kaikki tietävät, että puheena oli nimenomaan se kiinnitysmenetelmä, jota sinä kutsut "pohjaköysimenetelmäksi". Ihan hyvä käännös, muuten, pisteet siitä.
Se, että mooring alkukielellä tarkoittaa yleensä kiinnittymistä, ei ole tässä järin tärkeää.
Muuten tuosta keulasta: ankannokka ja siihen integroidut tikkaat tekevät keulakiinnittymisen varsin vaivattomasti millä veneellä tahansa.Hyvin kommentoitu. näitä besservissereitä löytyy aina. Kyllä täytyy olla aika pihalla, jos ei ymmärrä mistä tässä ketjussa puhutaan.
Puhekielessä puhutaan myös usein että "menin sinne koneella". Kaikki ymmärtävät silti (ehkä myös tämä always.mooring.please) että kyseessä oli lentokone. - 10-107
no.mooring.thanks kirjoitti:
Keskustelussa ei ole esitetty yhtään sellaista argumenttia, jonka perusteella suomalaisen keskivertopurjehtijan (vene todennäköisemmin alle kuin yli 10 metriä ja alle 5 tonnia) näkökulmasta mooring-line olisi parempi kuin poiiju ja jonka perusteella hyväksi havaittu poijukiinnitys kannattaisi vaihtaa pois. Tai perätolppia yhtään sen enempää.
Ainoa vähän mooring-köysiä tukeva perustelu olisi se, että veneitä mahtuu tiuhempaan. Toisaalta taas ei ole välttämättä mukava olla niin tiukassa, että fendarit ovat koko ajan naapuriveneessä kiinni.
Useaan kertaan mainittu köyden limaisuus on minusta ihan riittävä peruste pitää mooring-linea huonompana kuin poijua tai tolppia. Saahan sen ryönän huuhtaistua pois kannelta/kyljestä äkkiä, mutta miksi ehdoin tahdoin sitäkään pientä vaivaa ottaa riesoikseen?
Kun mainitsit perä edellä kiinnittymisen, niin kerropa, miksi se mielestäsi olisi parempi kuin täällä tavallisempi keula edellä kiinnittyminen? Ja "mukavampi kulku laiturille" ei kelpaa, koska se on totta vain avoperäveneillä, joita on selvästi vähemmistö purjeveneistämme.Kun pää on uunissa ja jalat pakastimessa, keskiarvo on kohdallaan :D
Jos kaikki veneet olisivat keskiarvoveneitä ja kaikki ihmiset keskiarvoihmisiä, tilanne olisi helppo. Satamalla saattaa olla halua palvella kuitenkin kaiken kokoisia veneitä ja kaikkia asiakkaita.
Jostain veneestä voi löytyä vaikka iso perhe, joka tykkää pitsasta ja punaviinistä - ja joilla on myös varaa ostaa sitä. Olisi sääli päästää menemään sellainen keskiarvosta poikkeava asiakas, joka tuo viiden keskiarvoveneen verran rahaa. - kllllko
no.mooring.thanks kirjoitti:
Joutavaa viisastelua, koska ollaan suomenkielisellä palstalla ja kaikki tietävät, että puheena oli nimenomaan se kiinnitysmenetelmä, jota sinä kutsut "pohjaköysimenetelmäksi". Ihan hyvä käännös, muuten, pisteet siitä.
Se, että mooring alkukielellä tarkoittaa yleensä kiinnittymistä, ei ole tässä järin tärkeää.
Muuten tuosta keulasta: ankannokka ja siihen integroidut tikkaat tekevät keulakiinnittymisen varsin vaivattomasti millä veneellä tahansa.>>ankannokka ja siihen integroidut tikkaat tekevät keulakiinnittymisen varsin vaivattomasti
Joo, olen samaa mieltä, *silloin kun* keulakaide tulee yhtä eteen kuin ankannokka. Eli kaiteesta saa kiinni heti kun astuu laiturilta ankannokalle (ja sama toiseen suuntaan, tietty). Mutta jos keulakaiteet loppuvat keulaan niin silloin pitkän ankannokan päällä on mielestäni aika orpo olo kun ei ole minkäänlaista sivutttaistukea. Etenkin jos laiturilta veneeseen käynti on jotenkin hankalaa, esim. vene keikkuu aalloissa tms.
Siksi mielestäni perinteinen viistokeula on kuitenkin parempi. Tämä on toki vain henk.koht. mielipide, mutta perustuu kokemukseen. - onko.fiksua
no.mooring.thanks kirjoitti:
Joutavaa viisastelua, koska ollaan suomenkielisellä palstalla ja kaikki tietävät, että puheena oli nimenomaan se kiinnitysmenetelmä, jota sinä kutsut "pohjaköysimenetelmäksi". Ihan hyvä käännös, muuten, pisteet siitä.
Se, että mooring alkukielellä tarkoittaa yleensä kiinnittymistä, ei ole tässä järin tärkeää.
Muuten tuosta keulasta: ankannokka ja siihen integroidut tikkaat tekevät keulakiinnittymisen varsin vaivattomasti millä veneellä tahansa.En minäkään keskustelun otsikosta oivaltanut, että tällä foorumilla mooringilla tarkoitettiinkin jotain muuta kuin sanan alkuperäistä merkitystä. Pitäiskö tällä foorumilla omaksua lainasanoja muuttamalla niiden alkuperäinen merkitys? Miksi?
- 16.ja.15.on.31
onko.fiksua kirjoitti:
En minäkään keskustelun otsikosta oivaltanut, että tällä foorumilla mooringilla tarkoitettiinkin jotain muuta kuin sanan alkuperäistä merkitystä. Pitäiskö tällä foorumilla omaksua lainasanoja muuttamalla niiden alkuperäinen merkitys? Miksi?
Miksi se olisi pitänyt otsikosta oivaltaa, kun se tulee täysin selväksi ketjun aloitusviestistä?
- ffdfdfdsafdas
kllllko kirjoitti:
>>ankannokka ja siihen integroidut tikkaat tekevät keulakiinnittymisen varsin vaivattomasti
Joo, olen samaa mieltä, *silloin kun* keulakaide tulee yhtä eteen kuin ankannokka. Eli kaiteesta saa kiinni heti kun astuu laiturilta ankannokalle (ja sama toiseen suuntaan, tietty). Mutta jos keulakaiteet loppuvat keulaan niin silloin pitkän ankannokan päällä on mielestäni aika orpo olo kun ei ole minkäänlaista sivutttaistukea. Etenkin jos laiturilta veneeseen käynti on jotenkin hankalaa, esim. vene keikkuu aalloissa tms.
Siksi mielestäni perinteinen viistokeula on kuitenkin parempi. Tämä on toki vain henk.koht. mielipide, mutta perustuu kokemukseen.Omasta mielestäni kaikkein paskamaisin keulaltanoustava on sellainen perinteinen jyrkkä viistokeula, jossa keulakaiteet jatkavat samassa profiililinjassa. Ponnistussuunta on silloin täysin älytön, takaviisto.
- tekijätvähenee
Mooring ja poijukiinnitys on vanhanaikaista tulevaisuus on aisa kiinnitys.Tosin silloin katoaa osa purjehdus ja veneilytaidosta,kun muuttuvat tekijät vähenee.
- 10-107
Aisa on aika heppoinen isommille veneille eikä se kanna kävelijää.
Uusiin satamiin on laitettu raskaan venepuomin nimellä kulkevia laitureita joka toisen paikan väliin. Niihin on kiva tulla ja niistä on kiva lähteä. - seppomartti
Aisakiinnityksen heikkouksia on ollut esim: aisat usein ovat olleet lyhyempiä kuin vene. On aika vaikea rakentaa hyvää kiinnitystä jos puoli venettä on aisan ulkopuolella alttiina aallokolle ja sivutuulelle. Aisan kärjen ja veneen kyljen keskikohtaan kohdistuu kova paine. Olen pistänyt tähän fendareita vieri viereen. Avoperäiseen veneeseen kulku perästä onnistuu yleensä hyvin muttei aina. Aisapaikat kelluvissa laitureissa ovat usein matalia ja jokus huteran ponttoonin päällä. Mikäli perä kautta kulku on mahdotonta niin kyljen kautta kulku on tosi hankalaa. Monissa veneissä mantågin sivuportti puuttuu ja kansi on huteran aisan päältä ponnistajan ulottumattomissa. Roiku siinä sitten kauppakassien kanssa vaijereissa. Jos ei ole vuorovettä vaan on kiinteät yli 1m korkeat ja 15m pitkät betoniset "sormet" niin sitten on ykköstila lähellä. Veneitä alueelle ei sitten mahdu kovin montaa. En nyt heti muista, onko näitä tullut vastaan euroopan puolella laisinkaan. Kelluvia ja hankalia sen sijaan runsaasti. Kelluvien etu taas on ollut vuorovesialueella normaalit kiinnitysköydet.
Samanlaisen haitta/hyötyanalyysin voi tehdä kaikista kiinnitystavoista - veneetkasvaneet
seppomartti kirjoitti:
Aisakiinnityksen heikkouksia on ollut esim: aisat usein ovat olleet lyhyempiä kuin vene. On aika vaikea rakentaa hyvää kiinnitystä jos puoli venettä on aisan ulkopuolella alttiina aallokolle ja sivutuulelle. Aisan kärjen ja veneen kyljen keskikohtaan kohdistuu kova paine. Olen pistänyt tähän fendareita vieri viereen. Avoperäiseen veneeseen kulku perästä onnistuu yleensä hyvin muttei aina. Aisapaikat kelluvissa laitureissa ovat usein matalia ja jokus huteran ponttoonin päällä. Mikäli perä kautta kulku on mahdotonta niin kyljen kautta kulku on tosi hankalaa. Monissa veneissä mantågin sivuportti puuttuu ja kansi on huteran aisan päältä ponnistajan ulottumattomissa. Roiku siinä sitten kauppakassien kanssa vaijereissa. Jos ei ole vuorovettä vaan on kiinteät yli 1m korkeat ja 15m pitkät betoniset "sormet" niin sitten on ykköstila lähellä. Veneitä alueelle ei sitten mahdu kovin montaa. En nyt heti muista, onko näitä tullut vastaan euroopan puolella laisinkaan. Kelluvia ja hankalia sen sijaan runsaasti. Kelluvien etu taas on ollut vuorovesialueella normaalit kiinnitysköydet.
Samanlaisen haitta/hyötyanalyysin voi tehdä kaikista kiinnitystavoistaAisapaikoista voisi ottaa mallia vaikkapa Ramsgaten vierassatamasta (GBR), jossa aisat ovat leveitä, pitkiä ja korkeita. Monen pallon kiertäjän ensimmäinen satama NZ:ssa on Opua. Siellä tukevat aisapaikat oli mitoitettu varmaankin 50-jalkaisille veneille. Muistamani mukaan aisa oli suunnilleen 46-jalkaisen Swanin pituinen. Oma vene tuntui aisapaikassa pieneltä. Itämerenportin aisapaikat tuntuvat leluilta Opuan vastaaviin verrattuna, vaikka ovatkin meikäläistä keskivertoa tukevammat.
Hyviä kylkikiinnitysponttooneja on mm. Skotlannissa, Shetlannin Lerwickissä ja Scallowayssa, Norjan rannikoilla jne. Scallowayn ponttooni on saman korkuinen kuin 33-40 ft veneen laita.
Tuntuu kummalta, ettei kaikissa uusissa tuotantoveneissä mantoogiportit ole vakiovaruste. Aisa- ja kylkipaikkoja on varsinkin vuorovesialueella paljon.
PIenet ja huterat aisat taitavat olla Suomen ja Ruotsin vierassatamien erikoisuus ja mitoitus siltä ajalta, jolloin veneet oli matalia ja kapeita. Nynäshamnin verraten uudet aisat on hyvä esimerkki väärästä suunnittelusta. Oli kuviteltu, että yhteen aisaväliin mahtuisi kaksi venettä. Ei mahdu kuin yksi ja sillekin on pantu painoraja (olikohan 4 tai 5 tn). Isommille veneille on kyllä tukevat poijut. - Voisiko.mitenkään.olla
veneetkasvaneet kirjoitti:
Aisapaikoista voisi ottaa mallia vaikkapa Ramsgaten vierassatamasta (GBR), jossa aisat ovat leveitä, pitkiä ja korkeita. Monen pallon kiertäjän ensimmäinen satama NZ:ssa on Opua. Siellä tukevat aisapaikat oli mitoitettu varmaankin 50-jalkaisille veneille. Muistamani mukaan aisa oli suunnilleen 46-jalkaisen Swanin pituinen. Oma vene tuntui aisapaikassa pieneltä. Itämerenportin aisapaikat tuntuvat leluilta Opuan vastaaviin verrattuna, vaikka ovatkin meikäläistä keskivertoa tukevammat.
Hyviä kylkikiinnitysponttooneja on mm. Skotlannissa, Shetlannin Lerwickissä ja Scallowayssa, Norjan rannikoilla jne. Scallowayn ponttooni on saman korkuinen kuin 33-40 ft veneen laita.
Tuntuu kummalta, ettei kaikissa uusissa tuotantoveneissä mantoogiportit ole vakiovaruste. Aisa- ja kylkipaikkoja on varsinkin vuorovesialueella paljon.
PIenet ja huterat aisat taitavat olla Suomen ja Ruotsin vierassatamien erikoisuus ja mitoitus siltä ajalta, jolloin veneet oli matalia ja kapeita. Nynäshamnin verraten uudet aisat on hyvä esimerkki väärästä suunnittelusta. Oli kuviteltu, että yhteen aisaväliin mahtuisi kaksi venettä. Ei mahdu kuin yksi ja sillekin on pantu painoraja (olikohan 4 tai 5 tn). Isommille veneille on kyllä tukevat poijut."Tuntuu kummalta, ettei kaikissa uusissa tuotantoveneissä mantoogiportit ole vakiovaruste. Aisa- ja kylkipaikkoja on varsinkin vuorovesialueella paljon."
Ehkäpä valmistajilla onkin tarkempi kuva kuin sinulla satamien luonteesta heidän tärkeimmillä markkina-alueillaan? - 657656878654
seppomartti kirjoitti:
Aisakiinnityksen heikkouksia on ollut esim: aisat usein ovat olleet lyhyempiä kuin vene. On aika vaikea rakentaa hyvää kiinnitystä jos puoli venettä on aisan ulkopuolella alttiina aallokolle ja sivutuulelle. Aisan kärjen ja veneen kyljen keskikohtaan kohdistuu kova paine. Olen pistänyt tähän fendareita vieri viereen. Avoperäiseen veneeseen kulku perästä onnistuu yleensä hyvin muttei aina. Aisapaikat kelluvissa laitureissa ovat usein matalia ja jokus huteran ponttoonin päällä. Mikäli perä kautta kulku on mahdotonta niin kyljen kautta kulku on tosi hankalaa. Monissa veneissä mantågin sivuportti puuttuu ja kansi on huteran aisan päältä ponnistajan ulottumattomissa. Roiku siinä sitten kauppakassien kanssa vaijereissa. Jos ei ole vuorovettä vaan on kiinteät yli 1m korkeat ja 15m pitkät betoniset "sormet" niin sitten on ykköstila lähellä. Veneitä alueelle ei sitten mahdu kovin montaa. En nyt heti muista, onko näitä tullut vastaan euroopan puolella laisinkaan. Kelluvia ja hankalia sen sijaan runsaasti. Kelluvien etu taas on ollut vuorovesialueella normaalit kiinnitysköydet.
Samanlaisen haitta/hyötyanalyysin voi tehdä kaikista kiinnitystavoistaYleensä aisapaikallakin pystyy kuitenkin kulkemaan veneeseen keulan kautta. Sitten tietysti tulee ongelmia, jos vain aisat ovat kelluvia ja itse "emälaituri" on kiinteä.
- veneetkasvaneet
Voisiko.mitenkään.olla kirjoitti:
"Tuntuu kummalta, ettei kaikissa uusissa tuotantoveneissä mantoogiportit ole vakiovaruste. Aisa- ja kylkipaikkoja on varsinkin vuorovesialueella paljon."
Ehkäpä valmistajilla onkin tarkempi kuva kuin sinulla satamien luonteesta heidän tärkeimmillä markkina-alueillaan?"Ehkäpä valmistajilla onkin tarkempi kuva kuin sinulla satamien luonteesta heidän tärkeimmillä markkina-alueillaan?"
Kummasteluni perustui paitsi satamakokemuksiini, tässä kysymyksessä myös Southamptonin viime syksyn venenäyttelyyn. Näyttelyveneisiin kuljettiin joko perän tai kyljen kautta (usein mantookin yli) riippuen siitä miten ne oli parkeerattu ponttoonilaitureihin. Tästä videosta voit katsella näyttelyä ja ponttoonilaitureita.
https://www.youtube.com/watch?v=W8nb-UFdi0k
Samanlaisia “finger pontoon” –laitureita on varsin monissa vuorovesisatamissa.
(“Aisapaikkaa” täsmällisempi termi kai olisi “sormiponttooni”?). Tässä pari kuvaa vuorovesisataman ponttooneista:
http://www.marinaworld.co.uk/uploads/04_Prince Philip Yacht Haven Final 800 mm.jpg
http://www.loweswatercam.co.uk/11112602.jpg
Kysyin venetehtaan edustajalta, miksei Southamptonin venenäyttelyn useissa uusissa tuotantoveneissä ole lainkaan tuuletusventtiileitä eikä mantookiportteja, vaikka molemmat ovat tarpeellisia ja olivat aikaisemmin vakiovarusteita.
Firman edustajan mukaan ne ovat nykyisin maksullisia lisävarusteita aivan samoin kuin ovat vaikkapa ankkurivinssi ja lämmitin, joissakin jopa maston topin tricolor-kulkuvalo. Hintakilpailun takia perusvarustuksesta on jouduttu tinkimään!
Ehkäpä sinä kuulut niihin veneen ostajiin, jotka eivät tarvitse mantookiporttia etkä muitakaan maksullisia lisävarusteita. Venelehden testiveneistäkin näyttävät venttiilit ja mantookiportit usein puuttuvan - ehkä Suomessa ei tarvita?? - Voisiko.mitenkään.olla
veneetkasvaneet kirjoitti:
"Ehkäpä valmistajilla onkin tarkempi kuva kuin sinulla satamien luonteesta heidän tärkeimmillä markkina-alueillaan?"
Kummasteluni perustui paitsi satamakokemuksiini, tässä kysymyksessä myös Southamptonin viime syksyn venenäyttelyyn. Näyttelyveneisiin kuljettiin joko perän tai kyljen kautta (usein mantookin yli) riippuen siitä miten ne oli parkeerattu ponttoonilaitureihin. Tästä videosta voit katsella näyttelyä ja ponttoonilaitureita.
https://www.youtube.com/watch?v=W8nb-UFdi0k
Samanlaisia “finger pontoon” –laitureita on varsin monissa vuorovesisatamissa.
(“Aisapaikkaa” täsmällisempi termi kai olisi “sormiponttooni”?). Tässä pari kuvaa vuorovesisataman ponttooneista:
http://www.marinaworld.co.uk/uploads/04_Prince Philip Yacht Haven Final 800 mm.jpg
http://www.loweswatercam.co.uk/11112602.jpg
Kysyin venetehtaan edustajalta, miksei Southamptonin venenäyttelyn useissa uusissa tuotantoveneissä ole lainkaan tuuletusventtiileitä eikä mantookiportteja, vaikka molemmat ovat tarpeellisia ja olivat aikaisemmin vakiovarusteita.
Firman edustajan mukaan ne ovat nykyisin maksullisia lisävarusteita aivan samoin kuin ovat vaikkapa ankkurivinssi ja lämmitin, joissakin jopa maston topin tricolor-kulkuvalo. Hintakilpailun takia perusvarustuksesta on jouduttu tinkimään!
Ehkäpä sinä kuulut niihin veneen ostajiin, jotka eivät tarvitse mantookiporttia etkä muitakaan maksullisia lisävarusteita. Venelehden testiveneistäkin näyttävät venttiilit ja mantookiportit usein puuttuvan - ehkä Suomessa ei tarvita??Minkä venetehtaan edustajan kanssa puhuit?
Minulla oli mielessä lähinnä se, että suuri osa isojen venetehtaiden myynnistä menee charterlaivastoihin erityisesti Välimerelle.
Itämeri on pieni markkina-alue, mutta täällä kylkikiinnitys on harvinaisempi.
Lämmitin ja ankkurivinssi ovat minun käsittääkseni olleet lisävarusteita isoimmilla (lue: eniten myyvillä) merkeillä jo vuosikymmeniä. Samoin tricolor useimmilla venemerkeillä.
Venttiilien puute on minustakin outo asia, koska niitä ei voi korvata avattavilla ikkunoilla ainakaan kokonaan. Mantookiportteja taas näkee hyvin harvassa veneessä. Nimenomaan Suomessa. - seppomartti
Voisiko.mitenkään.olla kirjoitti:
Minkä venetehtaan edustajan kanssa puhuit?
Minulla oli mielessä lähinnä se, että suuri osa isojen venetehtaiden myynnistä menee charterlaivastoihin erityisesti Välimerelle.
Itämeri on pieni markkina-alue, mutta täällä kylkikiinnitys on harvinaisempi.
Lämmitin ja ankkurivinssi ovat minun käsittääkseni olleet lisävarusteita isoimmilla (lue: eniten myyvillä) merkeillä jo vuosikymmeniä. Samoin tricolor useimmilla venemerkeillä.
Venttiilien puute on minustakin outo asia, koska niitä ei voi korvata avattavilla ikkunoilla ainakaan kokonaan. Mantookiportteja taas näkee hyvin harvassa veneessä. Nimenomaan Suomessa.Mantookiportti on lisävaruste. Harmittaa kun en ostanut. Sen rakentaminen jälkikäteen on hankalampaa kuin trikolorin, doraden tai ankkurivinssin jälkiasennus.
Kelluvat sormiponttoonit vuorovesialueella on kätevät mutta valitettavan usein liian matalia. Matalan ponttoonin yksi heikkous jäi luettelostani pois. Osa on niin matalia, että iso fendari pomppaa välistä pois vaikka alaosa olisi vedessä.
Kiinteään betoniseen laituriin, aallonmurtajaan tai sormiponttooniin liittyy vuorovedessä hankalien pitkien köysien lisäksi kylkikiinnityksessä yksi vaaramomentti. Aallot. Äkillinen ukkostuuli kohti kiinnityspaikkaa. Tai vielä pahempi on ohiajava alus. Ei tarvita kovin isoa aalltoa kun kylki rutisee vaikka samaa aaltoa ei perä- tai keulakiinnityksessä havaitsisi. - veneetkasvaneet
seppomartti kirjoitti:
Mantookiportti on lisävaruste. Harmittaa kun en ostanut. Sen rakentaminen jälkikäteen on hankalampaa kuin trikolorin, doraden tai ankkurivinssin jälkiasennus.
Kelluvat sormiponttoonit vuorovesialueella on kätevät mutta valitettavan usein liian matalia. Matalan ponttoonin yksi heikkous jäi luettelostani pois. Osa on niin matalia, että iso fendari pomppaa välistä pois vaikka alaosa olisi vedessä.
Kiinteään betoniseen laituriin, aallonmurtajaan tai sormiponttooniin liittyy vuorovedessä hankalien pitkien köysien lisäksi kylkikiinnityksessä yksi vaaramomentti. Aallot. Äkillinen ukkostuuli kohti kiinnityspaikkaa. Tai vielä pahempi on ohiajava alus. Ei tarvita kovin isoa aalltoa kun kylki rutisee vaikka samaa aaltoa ei perä- tai keulakiinnityksessä havaitsisi.Ehkä uuden veneen ostajille on hyvä, että tämäkin asia tuli esille
Se on totta, että joissakin satamissa ponttoonit ovat lähes yhtä matalia kuin Kielin kanavan sulkujen ponttoonit. On sentään paljon korkeitakin ponttooneita. Satamia on montaa sorttia. Laiva- ja kalastussatamissa toivoisi, että olisi edes matala ponttooni johon muutama vene mahtuisi.
Kaikkien "sormiponttoonien"/"aisapaikkojen", samoin kuin tolppapaikkojen, ehdoton etu kuitenkin on, ettei oman veneen kylkeen kiinnity muita veneitä eikä yleensä satu yöllisä yllätyksiä viereen ahtautuvasta veneestä. Satamasta voi myös lähteä muista veneistä riippumatta.
Pahiten kylki hankautuu ja fendarit litistyvät, jos sattuu olemaan kylkikiinnityksen sisimpänä veneenä ja oman veneen kylkeen kiinnittyy 5-10 muuta venettä. Näinhän tahtoo sattua varsinkin silloin, kun tuuli on yltynyt kovaksi ja veneet hakeutuvat sataman suojaan.
Pitkille retkille on syytä varata isot fendarit ja fendarilankku - sekä maalia naarmujen paikkaamiseen. Vuorovesille lähtijöiden on hyvä varata 4 pitkää kiinnitysköyttä (keula, perä, 2 springaa).
- MattiSnoopy
Siellä missä purjehdin ymmärrettiin mooring kiinnityksellä mooringpoijua, joka oli ketjulla pohjapainossa kiinni ja rantaan kuljettiin jollalla. Kuitenkin 10 v aikana osuin yhteen marinaan Cartagenassa, jossa oli laiturin pituinen raskas ketju ankkuroitu pohjaan. Uimaripoika sukelsi sinne peräköydet kiinni. Laiturilta ei tullut ketjuun pitkää veneen paikan määräävää köyttä. Veneitä mahtui näin enemmän laituriin. Suomessakin menetelmä toimisi pitkän laituriköyden kanssa, mutta peräpoijut tai paalut ovat yleisesti käytössä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap162178Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842128- 1011397
Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101316Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663841217Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1461188Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249896Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha173874- 78869
- 63854