Auttakaa humanistiämmää, öljylämmitys

Ihan oikeasta elämästä etelälapissa v. -91 rakennettu 160 m2 1,5 kerroksinen talo.
Öljynkulutus 2000 - 3000L/v.
siihen aikaan asui 2 aikuista ja 3 lasta.
Lisäksi lämmitettiin 30m2 konttoria ja lämmintä varastoa.
Leivinuuni lämmitettiin jouluna kinkun paistoa varten, saunan kiuas lämpeni puilla joka viikko.

Jos mennään nykyaikaisiin eristevaatimuksiin niin tuo öljynkulutus olisi talossani n. 1500-2500L/v

Nykyään poltan haketta koska sitä saa läheltä ja se on halpaa.

Lisäksi tuo lämpimän veden kierrätys on huuhaata.
Pannuhuoneesta vesipisteisiin on alle 10m matka, tälle matkalle jää 16mm putkeen reipas litra vettä.
Tuon määrän huuhtelee helposti vieäriin jos pelkää legionella bakteeria.

Mulla on 2 ilmalämpöpumppua ja laskin asenntamisen jälkeen usealta vuodelta säästöt.
Säästö oli 2000kwh.
Käytän pumppua myös jäähdyttämiseen koska sehän on tarkoitettu myös siihen.

Joten taidat suuresti liioitella pumppusi tuoton jolloin pääset kokonaisenergia laskelmissa nuihin isoihin 3-4 m3 öljynkulutuksiin.
Puhtaalla öljyllä sinunkin talosi kulutus olisi n. 2000-2500L/v.
Kannattaisi joskus ihan oikeasti kokeilla.

Eipä_liioitella kirjoitti:

Ihan oikeasta elämästä etelälapissa v. -91 rakennettu 160 m2 1,5 kerroksinen talo.
Öljynkulutus 2000 - 3000L/v.
siihen aikaan asui 2 aikuista ja 3 lasta.
Lisäksi lämmitettiin 30m2 konttoria ja lämmintä varastoa.
Leivinuuni lämmitettiin jouluna kinkun paistoa varten, saunan kiuas lämpeni puilla joka viikko.

Jos mennään nykyaikaisiin eristevaatimuksiin niin tuo öljynkulutus olisi talossani n. 1500-2500L/v

Nykyään poltan haketta koska sitä saa läheltä ja se on halpaa.

Lisäksi tuo lämpimän veden kierrätys on huuhaata.
Pannuhuoneesta vesipisteisiin on alle 10m matka, tälle matkalle jää 16mm putkeen reipas litra vettä.
Tuon määrän huuhtelee helposti vieäriin jos pelkää legionella bakteeria.

Mulla on 2 ilmalämpöpumppua ja laskin asenntamisen jälkeen usealta vuodelta säästöt.
Säästö oli 2000kwh.
Käytän pumppua myös jäähdyttämiseen koska sehän on tarkoitettu myös siihen.

Joten taidat suuresti liioitella pumppusi tuoton jolloin pääset kokonaisenergia laskelmissa nuihin isoihin 3-4 m3 öljynkulutuksiin.
Puhtaalla öljyllä sinunkin talosi kulutus olisi n. 2000-2500L/v.
Kannattaisi joskus ihan oikeasti kokeilla.

Lue lisää

"Joten taidat suuresti liioitella pumppusi tuoton"

Vänkäämistä saa näköjään asiasta kuin asiasta *huokaus* .
3000-4000 L on taloni edellisten asukkaiden jäliltä jääneisiin pannuhuonemerkintöihin öljytilauksista. Heillä oli hiukan isompi perhe kuin meillä, eivät käyttäneet takkaa juuri lainkaan ja ilmalämpöpumppu asennettiin vasta meidän muuttaessamme.

Asumistavoista ja -tottumuksista paljon myös kiinni, todennäköisesti oma elämistyylini olisi tuottanut pienempiä kulutuslukemia.

"Lisäksi tuo lämpimän veden kierrätys on huuhaata."
"Tuon määrän huuhtelee helposti vieäriin jos pelkää legionella bakteeria."

Ahaa. Kannattaa perehtyä siihen mitä suoliston kautta elimistöön kulkeutuvat bakteerit voivat tehdä ennenkuin lähtee antamaan näin asiantuntevia suosituksia. Se putkiston huuhtelu ei juuri auta enää siinä vaiheessa kun bakteeri on jo omassa tai lasten kropassa.

insinööriukko kirjoitti:

"Joten taidat suuresti liioitella pumppusi tuoton"

Vänkäämistä saa näköjään asiasta kuin asiasta *huokaus* .
3000-4000 L on taloni edellisten asukkaiden jäliltä jääneisiin pannuhuonemerkintöihin öljytilauksista. Heillä oli hiukan isompi perhe kuin meillä, eivät käyttäneet takkaa juuri lainkaan ja ilmalämpöpumppu asennettiin vasta meidän muuttaessamme.

Asumistavoista ja -tottumuksista paljon myös kiinni, todennäköisesti oma elämistyylini olisi tuottanut pienempiä kulutuslukemia.

"Lisäksi tuo lämpimän veden kierrätys on huuhaata."
"Tuon määrän huuhtelee helposti vieäriin jos pelkää legionella bakteeria."

Ahaa. Kannattaa perehtyä siihen mitä suoliston kautta elimistöön kulkeutuvat bakteerit voivat tehdä ennenkuin lähtee antamaan näin asiantuntevia suosituksia. Se putkiston huuhtelu ei juuri auta enää siinä vaiheessa kun bakteeri on jo omassa tai lasten kropassa.

Lue lisää

Miksi sekoitat jonkun vanhan horon torppasi tähän? Aloittaja puhui uudesta talosta, jolloin kulutus on tuo 35kWh/m2 ja tuohon vesi päälle. Lämmitykseen hurahtaa tälööin 5000kWh ja tuohon lämmintä vettä asukasluvun mukaan 1000kWh/henkilö. 4- henkisessä perheessä tuo tekee 9000kWh vuodessa ja öljynä n. 1000 litraa.

Lämmintä kiertoa ei käyttövedessä vaadita, tosin ei se kyllä energiaa paljoa hukkaa, joten taas kirjoituksesi on tuubaa.

Ja kyllä. Ei nuo nykytalot tuon enempää kuluta.

insinööriukko kirjoitti:

"Joten taidat suuresti liioitella pumppusi tuoton"

Vänkäämistä saa näköjään asiasta kuin asiasta *huokaus* .
3000-4000 L on taloni edellisten asukkaiden jäliltä jääneisiin pannuhuonemerkintöihin öljytilauksista. Heillä oli hiukan isompi perhe kuin meillä, eivät käyttäneet takkaa juuri lainkaan ja ilmalämpöpumppu asennettiin vasta meidän muuttaessamme.

Asumistavoista ja -tottumuksista paljon myös kiinni, todennäköisesti oma elämistyylini olisi tuottanut pienempiä kulutuslukemia.

"Lisäksi tuo lämpimän veden kierrätys on huuhaata."
"Tuon määrän huuhtelee helposti vieäriin jos pelkää legionella bakteeria."

Ahaa. Kannattaa perehtyä siihen mitä suoliston kautta elimistöön kulkeutuvat bakteerit voivat tehdä ennenkuin lähtee antamaan näin asiantuntevia suosituksia. Se putkiston huuhtelu ei juuri auta enää siinä vaiheessa kun bakteeri on jo omassa tai lasten kropassa.

Lue lisää

Pakko vielä vastata.
Tuosta kuuman veden kierrätyksestä.
Mietitään vähän todellista riskiä saada jokin vaarallinen bakteeri/virus putkista.
Lähdetään materiaalista liikkeelle, materiallina on muovi joka on sileäpintainen (ei hukoista kuten rauta/kupariputki) joten huokoisiin ei varastoidu pöpöjä.
Toisekseen lämminvesiputket on sijoitettu eristeen sisälle (yleinen käytäntö) joten kevyenä materiaalina se lämpenee nopeasti.
Putkesta lasketaan n. 60-70 asteista vettä joka samalla desifioi putken.

Ongelma kuumavesiputkessa tulee silloin kun on metalliputket ja lämmöissä pihistellään, eli kuumavesi on jotain 40 asteista joka ei tapa pöpöjä.

Ilpin hyödyistä myös sen verran että mitä muutoksia olet tehnyt talossa?
Vääntänyt kattilan termostaattia pienemmälle, käyttöveden sekoitinta pienemmälle. tilkinnyt paikkoja, lisännyt eristeitä, kuumaveden käyttö pienempää jne. jne.

Nyt sitten laitat tuon kaiken eneriasäätön ilpin ansioksi.

Ihan oikeasti jos olet insinööri niin ota vertailukohdaksi oma öljynkulutus, eli ilp sammuksiin ja pelkkä öljylämmitys 1-2 vuotta ja sen jälkeen voit päätellä jotain ilpin säätöstä.
Ymmärrät varmaan insinöörinä että muuttujia on nyt liikaa vertailulle.

Minä tein omat vertailut vakiotilanteessa.

1980 valmistunut omakotitalo, lämmitettävä ala 210m2 autotalli30m2.
Seintät 15cm-villaa--Katolla 30cm.( lasivillaa)
2aikuista lapsi. Ölykattila uusittu 2000 sen jäkeen öljyn kulutus 2000--2300l/v
Kattilan lämpö n60 ast. ei kuumaveden kirrätystä. Sähköä 4800--5200 kwh/v
Muutaman kerran vuodessa nostettu kattilan lämpö 70-75asteeseen lekionellan pelossa. Eikä ole sellaista näkynyt. Sijaitsee Varsinais-suomessa.

Motivan arvio ilmeisesti laskettu kokonaisenergiankulutuksesta jossa mukana on kylmäkoneet, valaistus, ruuanlaitto, viihde, lämmitys jne
Lämmityskuluista käyttöveden osuus on suurempi.

Minusta vesikiertoinen öljylämmitys on ihan hyvä vaihtoehto. Öly on taantuva energiamuoto ja kulutuksen tippuessa hntakaan ei karkaa tuleväisuudessa taivaisiin. Vesikieroiseen lämmitykseen saa helposti ympättyä aurinkokeräimet, ilmavesilämpäpumput ym. Lisäksi öljykattila lämpiää aina myös sähköllä. Ölykattilassa on myös se hyvä puoli, että se kuluttaa vähän shköä, jos sähköverkko on nurin. Poltin ja kiertovesipumppu toimivat vaikka muutamalla akulla ja generaattorilla.
Itse tekisin erittäin hyvin eristetyn nollaenergiatalon ja siihen halvan suorasähkölämmityksen ja ilmalämpöpumpun. Hyvin eristetty talo kuluttaa hyvin vähän energiaa ja suorasähköpatterit ovat halvat ja helppo itse joskus tulevaisuudessa uusia. Ilmaläpöpumppu hoitaa lämmityksen suurimman osan vuotta.
Sijoita rahat siihen, että talo kuluttaa mahdollisimman vähän energiaa. Älä lämmittää mahdollisimman halvalla paljon kuluttavaa taloa. Pidä laitteisto mahdollisimman yksinkeraisena, sillä huoltotyön hinta kasvaa vuosi vuodelta.

Itse en ottaisi sähköpattereita missään nimessä, taitaa olla se kallein vaihtoehto vaikka alotuskustannukset ovatkin pienet. Sähkön hinta on korkea ja alaspäin ei ole tulossa. Se on totta että Vilppi ottaa takkiin pakkasella, mutta jopa suomessa yli 20 asteen pakkaspäivät ovat harvassa. Nibekin saanut parhaat tulokset Rovaniemeltä. Vaikka se viikon lämmittäisikin sähkövastuksilla ja lopun vuoden ilmasta, tulee silti huomattavat säästöt jos vertaa öljyyn tai suoraan sähköön. Tottakai hyvä vaihtoehto olisi puu/vilp yhdistelmä niinkuin minulla. Itsellä vain hyviä kokemuksia Vilpistä, säästän tällä hetkellä 1000€ ja rapiat vuodessa lämmityksen suhteen kun vaihdoin öljystä pois.

>Jos maalämpöjärjestelmä pistää stopin, niin sen jälkeen käyttäjä on pahasti laitevalmistajan armoilla vai onko?

Ei ole.
Jos kompressori hajoaa ennen 20v vuotta, menee korjaukseen 2000€. Kompressorin voi asentaa kuka vaan kylmäkoneasentaja.
20 vuoden jälkeen kannattaa jo selvittää kannattaako koko 5000€ maalämpökone vaihtaa aiempaa parempaan.
Mikäli koneen kaverina on erillinen varaaja, on kone itsessään hieman edullisenpi ja energianlähteen voi myös vaihtaa jos haluaa.

Maalämmön keruupiirin rakentaminen on kertaluonteinen kustannuserä, se maksaa pintaputkina edullisimmillaan 1000-2000€ ja maalämpökaivona n. 7000€. Samasta lähteestä saa myös viileyttä kesällä, äärimmäisen edullisesti.

tarkemmat www.maalampofoorumi.fi

Meillä maalämpö omassa talossa ja isännöimässäni anoppilassa pellettilämpö Molemmat ekologisia ja hyviä ratkaisuja.
http://www.pellettiforum.fi/keskustelu/

Mitä jos teettäisit passiivitalon ja laitattaisit siihen lattialämmityksen sähköllä ja ilmalämpöpumpputekniikalla toimivan lämmön talttenoton?

Vastuslanka on halpaa ja sille saa 20 vuoden takuun. Passiivitalo kuluttaa niin vähän, ettei MLP yleensä kannata (ellei kyseessä ole julmetun suuri rakennus).

Lattian sähkölämmitys tarvitaan lähinnä mukavuutta ajatellen (kosteisiin tiloihin) ja muualle pahimpia pakkasia varten (jolloin lämmität ilmeisesti myös puilla?)

Lämmön talteenotto (sisäisellä ILPillä) on sikäli hauska ilmiö, että hyötysuhdelaskelmissa päästään COPin ansiosta yli 100 %:n. Mnulla on muutama laitteisto, jonka todellista hyötysuhdetta ajattelin seurata.

MLP "kattila" ei maksa 15.000 vaan puolet siitä, joten sen uusiminen ei ole kynnyskysymys. Passiivitalossa ei kuitenkaan ole "kysyntää" niin suurelle energiamäärälle, että MLP kannattaisi.

Esim. tuolta voi katsoa toteutuneita realiteetteja mitä passiivitalo kuluttaa:
http://kalliollekukkulallerakennan.blogspot.fi/

Mielenkiintoinen blogi, täytyy tutustua. Olen tutustunut joihinkin muihin passiivitalojen blogeihin ja niiden perusteella homma ei vaikuta toimivan niin kuin pitäisi. Esimerkiksi lämmityksestä on säästetty niin paljon, että talossa on kylmä. Myöskään laskennalliset energiankulutukset eivät ole toteutuneet. Kaiken lisäksi talon rakentaminen on tullut kalliiksi.

Tuossakin linkittämässäsi blogissa sattui heti silmään tekstinpätkä, jonka mukaan olohuoneen lämpötilaa nostetaan 20:stä 23 asteeseen takan avulla silloin kun siellä oleskellaan. Toisin sanoen kämppä pidetään energian säästämiseksi liian kylmänä ja sitten kikkaillaan.

Kun huomioi, että tuo talo on maksanut 750 000 euroa, niin luulisi, että kämppä on vara pitää kauttaaltaan lämpimänä.

Ilman muuta minulle on tärkeää energiatehokas koti, mutta maksavatko passiiviratkaisut itseään takaisin? Täytyy nyt kuitenkin muistaa, että kuutiossa koivua on energiaa 80 % hyötysuhteella poltettuna 1360 kWh. Kuinka kalliiksi tulevat ratkaisut, jotka säästävät viiden koivukuution energian vuodessa?

Jotenkin tässä on nyt ruvennut tuntumaan, että joka tapauksessa tahdon puulämmityksen, tulee sen kylkeen sitten vilppi tai öljy. Mitä enemmän hyvin toteutetuista nykyaikaisista ratkaisusta luen, sitä järkevämmältä puun käyttö yhtenä osana lämmitystä tuntuu. Takkaa tuskin kuitenkaan otan. Jos sisälle jokin tulee, niin halpa kamiina tunnelmatuleksi ja mahdollisia sähkökatkoja varten.

Talon hyvä ja oikein suunniteltu lämmöneritys lisää kustannuksia noin 5%. Kannattaa miettiä mitä rakenteita käyttää. Villaeristys on halpaa, mutta tilantarve paksumpana seinärakenteena kasvattaa kerrosneliöitä. Polyuretaanieristeet vuorostaan ovat kalliita, mutta tehokkaita eristeitä, joten seinänpaksuudet pysyvät pienenä ja saa lisäpinta-alaa samoilla kerrosneliöillä.
Jos rakennat puu/ölykattilan ja ison varaajan, niin teknisestä tilasta tulee väkisinkin iso ja tämä lisätila maksaa.
Puulämmitys ei ole laiskan hommaa ja siitä on aika riesa.

Itse lämmitän suorasähköllä, koska se on vaivaton ja nopeasäätöinen. Ilmalämpöpumppu lämmittää pääosan ajasta ja yli 10 steen pakkasilla iso varaava takka lämpiää joka päivä. Takan kanssa on aika puljaaminen. Puita pitää hommata, säilöä, kantaa sisään, sytytellä takkaan ja puhdistaa tuhkia sekä siivota puista tulevia roskia. Suoraan sanoen aika riesa. Jos laskee takan hinnan ja ostopuut, niin ikinä ei saa rahojaan takaisin verrattuna suoralla sähköllä lämmittämiseen. Jos hakee puut omasta metsästä, niin työmäärä on niin suuri, että ainakin minä ihmettelen miten ostopuut ovat niinkin halpoja.

Älä rakenna liian suurta taloa. Tee sopiva ja siihen hyvä eristys ja ilmasulku. Kalliit monimutkaiset lämmitysratkaisut ja teknisten tilojen tilantarve tulee suorasähköön verrattuna kalliiksi. Tee selkeä pohjaratkaisu, jotta lämpö pääsee liikkumaan ja tasoittumaan huoneiden kesken. Hyvin eristetty ja tiivis talo kuluttaa sen verran vähän energiaa, että kaliiden lämmitysratkaisujen takaisinmaksuajasta tulee hyvin pitkä. Ilmavaidon lämmöntalteenottao on tärkeää, sillä sen kautta karkaa muutoin paljon energiaa.

Itse ole myös seurannut isolla rahalla rakennettuja passiivitaloja. Hyvin läpöeristettyyn taloon rakennetaan maalampö, hybridivaraajalla, aurinkolämmöllä sekä vesitakoilla, joissa on savukaasujen lämmöntalteenotto. Poistoilmasta siiretään lämpö käyttöveteen, jota lämmitetään myös aurinkosähköllä. Ei mtään järkeä, sillä laitteisto on kallis ja talo kuluttaa vähän energiaa. Huoltokustannukset ovat myös kovat, sillä mitään ei pysty itse säätämään tai korjaamaan.

Minulla on kahdella tonnilla ostetut sähköpeltipatterit ja pesutilojen lattiakaapelit, 700e boileri ilman mitään teknistä tilaa sekä 1700e ilmalämpöpumppu ja sähköä kuluu kaikkineen tuhannella vuodessa vähän yli 100m2 talossa normaaleilla eristepaksuuksilla. Iso varaava takka maksoi 6000e ja se säästää noin 200e sähköä vuodessa. Puut on toistaiseksi itse tehtyjä, mutta tulevaisuudessa täytyy ostaa. Sisällä lämpö on kutakuinkin 23 astetta kaikilla keleillä. Jos takan laskee pois, niin alta 5000e järjestelmällä talon kaikki käyttösähköt maksavat noin 1200 vuodessa. Kulutus on pysynyt samana viimeiset 10 vuotta. Voisihan sitä hankkia laitteet 20000e ja saada kulutuksen putoamaan 900euroon, muttei taida paljon kannattaa.

Humanistiämmä kirjoitti:

Mielenkiintoinen blogi, täytyy tutustua. Olen tutustunut joihinkin muihin passiivitalojen blogeihin ja niiden perusteella homma ei vaikuta toimivan niin kuin pitäisi. Esimerkiksi lämmityksestä on säästetty niin paljon, että talossa on kylmä. Myöskään laskennalliset energiankulutukset eivät ole toteutuneet. Kaiken lisäksi talon rakentaminen on tullut kalliiksi.

Tuossakin linkittämässäsi blogissa sattui heti silmään tekstinpätkä, jonka mukaan olohuoneen lämpötilaa nostetaan 20:stä 23 asteeseen takan avulla silloin kun siellä oleskellaan. Toisin sanoen kämppä pidetään energian säästämiseksi liian kylmänä ja sitten kikkaillaan.

Kun huomioi, että tuo talo on maksanut 750 000 euroa, niin luulisi, että kämppä on vara pitää kauttaaltaan lämpimänä.

Ilman muuta minulle on tärkeää energiatehokas koti, mutta maksavatko passiiviratkaisut itseään takaisin? Täytyy nyt kuitenkin muistaa, että kuutiossa koivua on energiaa 80 % hyötysuhteella poltettuna 1360 kWh. Kuinka kalliiksi tulevat ratkaisut, jotka säästävät viiden koivukuution energian vuodessa?

Jotenkin tässä on nyt ruvennut tuntumaan, että joka tapauksessa tahdon puulämmityksen, tulee sen kylkeen sitten vilppi tai öljy. Mitä enemmän hyvin toteutetuista nykyaikaisista ratkaisusta luen, sitä järkevämmältä puun käyttö yhtenä osana lämmitystä tuntuu. Takkaa tuskin kuitenkaan otan. Jos sisälle jokin tulee, niin halpa kamiina tunnelmatuleksi ja mahdollisia sähkökatkoja varten.

Lue lisää

"sitä järkevämmältä puun käyttö yhtenä osana lämmitystä tuntuu. "

Paitsi, jos humanistina mietit sitä, kuinka moni tulee kuolemaan ennenaikaisesti puun polton pienhiukkasiin.

Kun kyse on uudisrakennuksesta, joudut joka tapauksessa tekemään lähes passiivitalon. Mikäli odotat projektisi kanssa, niin lopulta joudut rakentamaan near zero -tason talon, mitä se sitten onkaan.

Itse rakennan mahdollisuuksien mukaan, aina kun voin, passiivitalon mahdollisimman tehokkailla lämmityksillä ja talteenotoilla.

Onko noista päästöistä jossain mitattua tietoa, joka perustuu lambda-anturilliseen nykyaikaiseen kattilaan ja kuivaan puuhun? Miten suuria päästöt ovat? Takan poltossa niitä varmasti syntyy, mutta kuinka on kehittyneemmillä menetelmillä poltettaessa?

ååooåå kirjoitti:

Onko noista päästöistä jossain mitattua tietoa, joka perustuu lambda-anturilliseen nykyaikaiseen kattilaan ja kuivaan puuhun? Miten suuria päästöt ovat? Takan poltossa niitä varmasti syntyy, mutta kuinka on kehittyneemmillä menetelmillä poltettaessa?

Lue lisää

On.

Puun polttaminen ilman katalysaattoria on ollut esimerkiksi Coloradossa kiellettyä muistaakseni vuodesta 1985 alkaen.

Tehoista mielee on jäänyt sveitsiläinen Oeko, joka mainostaa puhdistavansa 95 % pienhiukkasista - sähköisesti.

On käynyt mielessä iskeä Oekon putki iv-kanavan ritilän eteen. Jospa savun sijaan puhdistaisikin raitisilmaa.

BauHerr kirjoitti:

Mitä jos teettäisit passiivitalon ja laitattaisit siihen lattialämmityksen sähköllä ja ilmalämpöpumpputekniikalla toimivan lämmön talttenoton?

Vastuslanka on halpaa ja sille saa 20 vuoden takuun. Passiivitalo kuluttaa niin vähän, ettei MLP yleensä kannata (ellei kyseessä ole julmetun suuri rakennus).

Lattian sähkölämmitys tarvitaan lähinnä mukavuutta ajatellen (kosteisiin tiloihin) ja muualle pahimpia pakkasia varten (jolloin lämmität ilmeisesti myös puilla?)

Lämmön talteenotto (sisäisellä ILPillä) on sikäli hauska ilmiö, että hyötysuhdelaskelmissa päästään COPin ansiosta yli 100 %:n. Mnulla on muutama laitteisto, jonka todellista hyötysuhdetta ajattelin seurata.

MLP "kattila" ei maksa 15.000 vaan puolet siitä, joten sen uusiminen ei ole kynnyskysymys. Passiivitalossa ei kuitenkaan ole "kysyntää" niin suurelle energiamäärälle, että MLP kannattaisi.

Lue lisää

> Vastuslanka on halpaa ja sille saa 20 vuoden takuun.

Ihanaa. Jos vastuslanka palaa poikki 15 vuoden ikäisessä talossa, niin valmistajalta saa uuden vastuslangan. Asennuskustannus tosin jää itselle ... eli parketti vittuun, roilotaan ura betoniin, uusi kaapeli paikoilleen, uudet pinnat.

Tai sitten laitetaan ne sähköpatterit seinille. Tätä on tehty, oikeasti, kun on "kaapelit kurassa" talossa ruvennut kaapeleita kypsymään. Joo, voi sen kaapelin paikatakin, mutta mites laitat paikkapalan vanhaan parkettiin, niin ettei eroa näy.... ja nämä paikkaukset voi mennä silleen, että pari kk myöhemmin on taas kaapeli poikki metrin päässä edellisestä korjauksesta.

Maahisuskovainen vauhdissa. MLP on kallis investointi, joka tuottaa halpaa lämpöenergiaa (energian hinta 1/3-osa sähkön hinnasta). Se sopii parhaiten taloon, jossa energiankulutus on suuri. Siis talo, jossa kuluu paljon käyttövettä ja lämmitysenergiaa. Siis vanha talo & iso perhe.

Tuossa edessä maahisuskovainen kehottaa tekemään tarkoituksella paljon energiaa tuhlaavan = huonon talon, jotta MLP saadaan näyttämään järkevältä. Fiksut ihmiset taas ottavat vertailukohdaksi hyvin eristetyn talon, jossa riittävät kevyemmät = halvemmat lämmitysratkaisut.

Ihan sama asia, kuin dieseluskovaisten tapa ajaa "kilometrit täyteen" eli pitää vaikka heittää pari ylimääräistä keikkaa kesämökillä, jotta saadaan vuodessa kasaan 30 tkm tai mitä nyt ikinä olikaan nokivasaran kannattavuusrajaksi laskettu.

MLP on siitä huono, että milloinkaan siitä et saa mitään arvonnousua kiinteistölle, ILP on paljon parempi, laitat kaxdonaa ja saat sen paridonaa per neliö tai laitat kakskytdonaa ja saat saman. Rakennusliikkeille MLP on se viimeinen vaihtoehto, tästä syystä.

Maahisettanssii kirjoitti:

MLP on siitä huono, että milloinkaan siitä et saa mitään arvonnousua kiinteistölle, ILP on paljon parempi, laitat kaxdonaa ja saat sen paridonaa per neliö tai laitat kakskytdonaa ja saat saman. Rakennusliikkeille MLP on se viimeinen vaihtoehto, tästä syystä.

Lue lisää

Ei pidä paikkaansa.

Kaikissa parempien piirien asuntoalueen uusissa taloissa on MLP. Sellainen on pakko asentaa, koska muuten asunnon hinta on alle puoli miljoonaa. Katso esim: http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/8062053

Pienituloisempien asuinalueella hinta ratkaisee ja silloin talo suunnitellaa sähkölämmityksellä. Esim: http://ta.fi/asumismuodot/asumisoikeus/kohdeluettelo/kohde/400

Nousiko hinta/arvo?

http://www.etuovi.com/kohde/519219?sc=M154204526&so=praq&pos=12

Pänikkäkauppiaiden myyttien uhri?

kun et tiedä

Kyllä vakuutus korvaa.