Akselivetoinen

Perävetolaitteen etu pieni tilantarve. Akselivetoisten moottori on keskellä venettä ja se vie parhaan hyttitilan. Jos asuttavuus on tärkeämpi kuin veneen ajo-ominaisuudet, niin perävetolaite puolustaa paikkaansa.

Perävetolaite on veneentekijälle halvempi ja helpompi. Paketin voi tiputtaa perään ilman, että tarvitsee tehdä tunnelia potkurille tai ylipäänsä välittää akselikulmista tai muista enemmän osaamista vaativista rakenteellisista seikoista. Varsinkin vanhemmat vetolaitteelliset veneet kulkevat keula pystyssä koska kaikki paino on perässä.

OnEtujakin kirjoitti:

Perävetolaitteen etu pieni tilantarve. Akselivetoisten moottori on keskellä venettä ja se vie parhaan hyttitilan. Jos asuttavuus on tärkeämpi kuin veneen ajo-ominaisuudet, niin perävetolaite puolustaa paikkaansa.

Perävetolaite on veneentekijälle halvempi ja helpompi. Paketin voi tiputtaa perään ilman, että tarvitsee tehdä tunnelia potkurille tai ylipäänsä välittää akselikulmista tai muista enemmän osaamista vaativista rakenteellisista seikoista. Varsinkin vanhemmat vetolaitteelliset veneet kulkevat keula pystyssä koska kaikki paino on perässä.

Lue lisää

Oletko öhlä kuullut v-vaihteesta, jolla kone asennus lähes sama, kuin peräveto laiteella, mutta akseli ainoastaa ulkosalla.

OnEtujakin; Kymmenmetrisissä tuo ei enää niinkään pidä paikkaansa, sinne saa sen hyttitilan vaikka moottori/moottorit ovat keskelläkin.

vdive; Tuossa vetoratkaisussasi oikeastaan tiivistyy vain molempien laitteiden huonot puolet.

"vdive; Tuossa vetoratkaisussasi oikeastaan tiivistyy vain molempien laitteiden huonot puolet."

Ja mitähän vittua tuolla tarkoitat? Miten se, mihin suuntaan akseli lähtee kytkimellä, tuo mukanaan vetolaitteen huonot puolet???????

Moroinsinööri kirjoitti:

"vdive; Tuossa vetoratkaisussasi oikeastaan tiivistyy vain molempien laitteiden huonot puolet."

Ja mitähän vittua tuolla tarkoitat? Miten se, mihin suuntaan akseli lähtee kytkimellä, tuo mukanaan vetolaitteen huonot puolet???????

Lue lisää

Idiootti !!

"Idiootti !!"

Juu, älä mulle selitäkään, mutta kerro toki muille fiksummille, että miten se v-vaihde tuo akselivetoon ne perävetolaitteen huonoimmat puolet?

Moroinsinööri kirjoitti:

"Idiootti !!"

Juu, älä mulle selitäkään, mutta kerro toki muille fiksummille, että miten se v-vaihde tuo akselivetoon ne perävetolaitteen huonoimmat puolet?

Jos minä nyt sitten, pahan veren välttämiseksi kun tuntui menevän kovin vaikeaksi.

V-vaihteet tuovat veneeseen sisämoottorien, eli akselivedon heikomman hyötysuhteen, ja vastaavasti perävetolaitteiden huonon painojakauman, eli peräpainon.

Sea_Ray kirjoitti:

Jos minä nyt sitten, pahan veren välttämiseksi kun tuntui menevän kovin vaikeaksi.

V-vaihteet tuovat veneeseen sisämoottorien, eli akselivedon heikomman hyötysuhteen, ja vastaavasti perävetolaitteiden huonon painojakauman, eli peräpainon.

Lue lisää

Näinhän sen mainoksessa kerrotaan. Moottorin voi siirtää taaemmaksi jotta keskiveneesen jää enemmän tilaa. Väittäisin kuitenkin, että sen avulla jä pois vetolaitteen huonot puolet, jotka perustuvat vikaherkkään rakenteeseen ja suureen huollontarpeeseen.
Keskimoottoriin verrattuna huonoja puolia on tietenkin paljon, kuten akselikulma ja painopiste. Etuna on tilojen parempi käytettävyys pienessä veneessä.
V drive on parempi ratkaisu kuin vetolaite.

Sea_Ray kirjoitti:

Jos minä nyt sitten, pahan veren välttämiseksi kun tuntui menevän kovin vaikeaksi.

V-vaihteet tuovat veneeseen sisämoottorien, eli akselivedon heikomman hyötysuhteen, ja vastaavasti perävetolaitteiden huonon painojakauman, eli peräpainon.

Lue lisää

Jos nyt puhutaan oikeasti liukuvista veneistä eikä puoliliukuvista, peräpainoisuus on etu, jonka avulla saavutetaan pienempi märkäpinta-ala liukunopeuksilla ja siten suurempi huippunopeus ja pienempi polttoaineenkulutus.

Liukuvissa veneissä akseliveto on kyllä umpisurkea ratkaisu suorituskyvyn kannalta. Väärä painopiste, alaviisto akseli painaa keulaa entisestään alas ja pohjan alla paljon roinaa jarruttamassa. Puoliliukuvissa tilanne on toinen.

Joakim1 kirjoitti:

Jos nyt puhutaan oikeasti liukuvista veneistä eikä puoliliukuvista, peräpainoisuus on etu, jonka avulla saavutetaan pienempi märkäpinta-ala liukunopeuksilla ja siten suurempi huippunopeus ja pienempi polttoaineenkulutus.

Liukuvissa veneissä akseliveto on kyllä umpisurkea ratkaisu suorituskyvyn kannalta. Väärä painopiste, alaviisto akseli painaa keulaa entisestään alas ja pohjan alla paljon roinaa jarruttamassa. Puoliliukuvissa tilanne on toinen.

Lue lisää

Yli 10 metrisissä alkaa "oikeasti liukuvat" veneet vähenemään ja niillä ajo ainakin varsinaisessa "liuussa" vähenemään, ainakin siltä pohjalta miten omalla liikkuu ja miten vastaavankokoiset ja suuremmat näkyvät liikkuvan vesillä", kyllä se aikamoiselta "kynnöltä vaikuttaa".
Alle 8 m. ajellaan plaanissa, j jos raha riittää, ja niitä voidaan kutsua "liukuviksi"
yli 10 metrisillä ei niinkään, vaikka riittäisi rahakin, niitä ei saa kunnolla plaaniin. Poikkeuksena sellaiset Sunseeker, Baja yms. "puikot", niillä taas on pakko, jos aikoo jotain ohjaamosta nähdä.
Suosittelisin teorioiden kannalta hankkiutumaan tuollaisiin, alkaisi hiukan järkeäkin pulpahdella kommentihin.

Sea_Ray kirjoitti:

Yli 10 metrisissä alkaa "oikeasti liukuvat" veneet vähenemään ja niillä ajo ainakin varsinaisessa "liuussa" vähenemään, ainakin siltä pohjalta miten omalla liikkuu ja miten vastaavankokoiset ja suuremmat näkyvät liikkuvan vesillä", kyllä se aikamoiselta "kynnöltä vaikuttaa".
Alle 8 m. ajellaan plaanissa, j jos raha riittää, ja niitä voidaan kutsua "liukuviksi"
yli 10 metrisillä ei niinkään, vaikka riittäisi rahakin, niitä ei saa kunnolla plaaniin. Poikkeuksena sellaiset Sunseeker, Baja yms. "puikot", niillä taas on pakko, jos aikoo jotain ohjaamosta nähdä.
Suosittelisin teorioiden kannalta hankkiutumaan tuollaisiin, alkaisi hiukan järkeäkin pulpahdella kommentihin.

Lue lisää

Alkavat varmasti vähenemään, mutta onhan noita laajasti tarjolla vaikkapa Targat ja vastaavat, Bavaria Sportit sekä monet jenkit. 10-11 m kokoluokassa noilla pääsee 2-3 l/mpk kulutukseen 20-30 solmun vauhdissa. Pääseekö puoliliukuvalla sitten halvemmalla?

Joakim1 kirjoitti:

Alkavat varmasti vähenemään, mutta onhan noita laajasti tarjolla vaikkapa Targat ja vastaavat, Bavaria Sportit sekä monet jenkit. 10-11 m kokoluokassa noilla pääsee 2-3 l/mpk kulutukseen 20-30 solmun vauhdissa. Pääseekö puoliliukuvalla sitten halvemmalla?

Lue lisää

Targa ja vastaavat 32 ft. veneet, eivät plaanaa 2-3 l/mpk kulutuksella, vaan kyntävät. Plaanissa mennään 4 l/mpk ja nopeus lähes 30 solmua, jolloin plaanauspaikat saaristossa vähenevät nopeusrajoitusten, aallonmuodostuksen ja toivottavasti kuskin järjen sanelemana. Suurilla "plaanareilla" ei todellakaan plaanata, vaan kynnetään.

KomppaaSeaRaytä kirjoitti:

Targa ja vastaavat 32 ft. veneet, eivät plaanaa 2-3 l/mpk kulutuksella, vaan kyntävät. Plaanissa mennään 4 l/mpk ja nopeus lähes 30 solmua, jolloin plaanauspaikat saaristossa vähenevät nopeusrajoitusten, aallonmuodostuksen ja toivottavasti kuskin järjen sanelemana. Suurilla "plaanareilla" ei todellakaan plaanata, vaan kynnetään.

Lue lisää

Targa 32 2 x D4 300 kuluttaa 2,3 l/mpk 26 solmussa ja 2,8 l/mpk 40 solmussa. Eikös nuo ole plaania? Tai 11,8 m Bavaria Sport 37 2 x D6 310 kuluttaa 2,5 l/mpk 27 solmussa ja 2,9 l/mpk 34 solmussa (37 solmun huippunopeudella 3,5 l/mpk). 10 m vesilinjalla vene plaanaa kunnolla viimeistään 20 solmun nopeudessa, jos on runkomuodoltaan plaanaava eikä tolkuttoman painava.

Joakim1 kirjoitti:

Targa 32 2 x D4 300 kuluttaa 2,3 l/mpk 26 solmussa ja 2,8 l/mpk 40 solmussa. Eikös nuo ole plaania? Tai 11,8 m Bavaria Sport 37 2 x D6 310 kuluttaa 2,5 l/mpk 27 solmussa ja 2,9 l/mpk 34 solmussa (37 solmun huippunopeudella 3,5 l/mpk). 10 m vesilinjalla vene plaanaa kunnolla viimeistään 20 solmun nopeudessa, jos on runkomuodoltaan plaanaava eikä tolkuttoman painava.

Lue lisää

Paas kattellen ympärilles - jos veneilet. 20 solmussa ei yksikään 10 m. vene plaanaa, vaan tosiaan kulkee kyntäen. Vrt. esim. 8 m. liukuvaa 20 solmun nopeudella, sellainen jenkki yleensä on plaanissa, tai plattari eurooppalainen.

Mishulu kirjoitti:

Paas kattellen ympärilles - jos veneilet. 20 solmussa ei yksikään 10 m. vene plaanaa, vaan tosiaan kulkee kyntäen. Vrt. esim. 8 m. liukuvaa 20 solmun nopeudella, sellainen jenkki yleensä on plaanissa, tai plattari eurooppalainen.

Lue lisää

"Plaanaa" on tietysti kovin subjektiivinen määritelmä, mutta kyllä mielestäni Targa 32 plaanaa tuossa vauhdissa. Taloudellisuuskin on parhaimmillaan sillä tuossa vauhdissa. 19 solmussa vie vain 2,1 l/mpk.

Bavaria 37:lla paras taloudellisuus on jo hieman suuremmalla 24 solmun vauhdilla (2,4 l/mpk), mutta ei kulutus kohtuuton ole 20 solmussakaan (2,7). Sisarvene Bavaria 38 samalla rungolla ja koneilla, mutta IPS-vetolaitteilla ja selvästi edemmällä painopisteellä vie enemmän koko liukualueella. Ainoastaan 13 solmussa se on taloudellisempi (3,5 vs. 3,3), mutta jo 16 solmussa perävetolaite on parempi (2,9 vs. 3,3) ja ero on 0,3-0,5 l/mpk koko 16-34 solmun matkavauhtialueen.

Siihenväliin kirjoitti:

Näinhän sen mainoksessa kerrotaan. Moottorin voi siirtää taaemmaksi jotta keskiveneesen jää enemmän tilaa. Väittäisin kuitenkin, että sen avulla jä pois vetolaitteen huonot puolet, jotka perustuvat vikaherkkään rakenteeseen ja suureen huollontarpeeseen.
Keskimoottoriin verrattuna huonoja puolia on tietenkin paljon, kuten akselikulma ja painopiste. Etuna on tilojen parempi käytettävyys pienessä veneessä.
V drive on parempi ratkaisu kuin vetolaite.

Lue lisää

Nimbuksella ja Vdrivella on ajettu nyt 10 vuotta ja tuhat tuntia. Erittäin tyytyväinen olen ollut. Aiemmin ajoin 12 vuotta liukuvalla ja perävetolaitteella. Sekin toimi hyvin. Vdrive antaa tosiaan hyvin tilaa veneeseen ja akseliveto on hieman huoltovapaampikuin perävetolaite. Vdrive on mielestäni onnistunut ratkaisu.

Joakim1 kirjoitti:

Targa 32 2 x D4 300 kuluttaa 2,3 l/mpk 26 solmussa ja 2,8 l/mpk 40 solmussa. Eikös nuo ole plaania? Tai 11,8 m Bavaria Sport 37 2 x D6 310 kuluttaa 2,5 l/mpk 27 solmussa ja 2,9 l/mpk 34 solmussa (37 solmun huippunopeudella 3,5 l/mpk). 10 m vesilinjalla vene plaanaa kunnolla viimeistään 20 solmun nopeudessa, jos on runkomuodoltaan plaanaava eikä tolkuttoman painava.

Lue lisää

Targakuski ovat dorkia kusipäitä jotka saavat parhaimmat kiksit peräaalloista jotka melkein hukuttavat muut venelijät.miten monta tolloa tohon sakkiin voi mahtuakkin.

Sgp kirjoitti:

Targakuski ovat dorkia kusipäitä jotka saavat parhaimmat kiksit peräaalloista jotka melkein hukuttavat muut venelijät.miten monta tolloa tohon sakkiin voi mahtuakkin.

Targa-porukka veneilytyyliltään, siis muiden huomiotta jättämisessä, ovat lopputulos Grandezza-porukasta, jotka taas ovat siihen luokkaan siirtyneet Bustereista, kaikki kolme venemerkkiä erottuvat selvästikin aaltojentekokieltoalueella välinpitämättömästä liikkumisestaan.

Joakim1 kirjoitti:

"Plaanaa" on tietysti kovin subjektiivinen määritelmä, mutta kyllä mielestäni Targa 32 plaanaa tuossa vauhdissa. Taloudellisuuskin on parhaimmillaan sillä tuossa vauhdissa. 19 solmussa vie vain 2,1 l/mpk.

Bavaria 37:lla paras taloudellisuus on jo hieman suuremmalla 24 solmun vauhdilla (2,4 l/mpk), mutta ei kulutus kohtuuton ole 20 solmussakaan (2,7). Sisarvene Bavaria 38 samalla rungolla ja koneilla, mutta IPS-vetolaitteilla ja selvästi edemmällä painopisteellä vie enemmän koko liukualueella. Ainoastaan 13 solmussa se on taloudellisempi (3,5 vs. 3,3), mutta jo 16 solmussa perävetolaite on parempi (2,9 vs. 3,3) ja ero on 0,3-0,5 l/mpk koko 16-34 solmun matkavauhtialueen.

Lue lisää

Vittu älä sönkötä noilla eiten ja "venelehtien myyntitestien jutuilla" Tunkee perseesi Targaan, ja ajele noita nopeuksia, kulutukset aivan erinäköisiä, kuin nuo "leikkikulutukset". Eikä nuo vehkeet mitään plaanaa, vaan kyntävät ja antavat helvetilliset aallot, juuri siksi, etteivät plaanaa.

Älyn jättiläinen kirjoittaa?

Mitä näitä on : Seiskari, Nimbus, Minor, Flying Albatross, , Anderssonin 880,905,
Sunmar eikös nää ole paatteja parhaasta päästä ?

venerotta kirjoitti:

Mitä näitä on : Seiskari, Nimbus, Minor, Flying Albatross, , Anderssonin 880,905,
Sunmar eikös nää ole paatteja parhaasta päästä ?

Muut on parhaasta päästä paitsi Seiskari, Nimbus, Minor, Flying Albatross, , Anderssonin 880,905,Sunmar

Leikki sikseen, nuo eivät edusta enää tämän päivän venerakennusta. Seiskarista ei edes löydy 10m venettä eikä Nimbukselta yhtään AC venettä 10m luokassa. Flying Albatross ei ole liukuva vene. Minor on nykyään Sargo, 31-33 ft on vetolaitteella eikä ne muutenkaan ole AC veneitä.

Liukuvia 10m AC-veneitä akselivedolla ei ole ainakaan uutena saatavilla montaa. Varmaan löytyy joku, mutta itse en keksi yhtään, mutta auttakaa, jos tiedätte.

Kyllä ne saa liukumaankin pienellä kuormalla ja isoilla kierroksilla ( isolla koneella ).
Seiskarista löytyy se leikkimökin näköinen noin 10 metrisenä.
905 on lähes 10m ?

Venerottaeioototta kirjoitti:

Muut on parhaasta päästä paitsi Seiskari, Nimbus, Minor, Flying Albatross, , Anderssonin 880,905,Sunmar

Leikki sikseen, nuo eivät edusta enää tämän päivän venerakennusta. Seiskarista ei edes löydy 10m venettä eikä Nimbukselta yhtään AC venettä 10m luokassa. Flying Albatross ei ole liukuva vene. Minor on nykyään Sargo, 31-33 ft on vetolaitteella eikä ne muutenkaan ole AC veneitä.

Liukuvia 10m AC-veneitä akselivedolla ei ole ainakaan uutena saatavilla montaa. Varmaan löytyy joku, mutta itse en keksi yhtään, mutta auttakaa, jos tiedätte.

Lue lisää

Marex aft cabinilla 32 ja 37 jalkaa, akseli ja yksi riittävä kone löytyy uusia

Miten noita vaihteistoja huolletaan ? Omissa Volvoissa on ohjekirjassa lähinnä öljyntason valvominen.

Huoltokoohotusta kirjoitti:

Miten noita vaihteistoja huolletaan ? Omissa Volvoissa on ohjekirjassa lähinnä öljyntason valvominen.

Sekoitat nyt huollon ja ennen ajoa tehtävät tarkistukset.
Lukeeko sinun auton huoltokirjassa, että 30.000 km välein tehdään iso huolto, johon kuuluu vain öljytikun lukeminen ja tarvittaessa öljyn lisääminen?

Oikeestikkå kirjoitti:

Sekoitat nyt huollon ja ennen ajoa tehtävät tarkistukset.
Lukeeko sinun auton huoltokirjassa, että 30.000 km välein tehdään iso huolto, johon kuuluu vain öljytikun lukeminen ja tarvittaessa öljyn lisääminen?

Lue lisää

Mun vennen moottorin öljytikkua on jo jouduttu kaksi kertaa jatkamaan, kun se ei löytänyt öljyä. Vene ei ole kuin viisivuotta vanha?

Oikeestikkå kirjoitti:

Sekoitat nyt huollon ja ennen ajoa tehtävät tarkistukset.
Lukeeko sinun auton huoltokirjassa, että 30.000 km välein tehdään iso huolto, johon kuuluu vain öljytikun lukeminen ja tarvittaessa öljyn lisääminen?

Lue lisää

Siis miten niitä vaihteistoja huolletaan ?

Huoltokoohotusta kirjoitti:

Siis miten niitä vaihteistoja huolletaan ?

Mun veneen vaihteistolle on oma huoltokirja. Siinä on kaikki öljynvaihdosta lähtien. Eikö sulla ole venettä?

Huoltokoohotusta kirjoitti:

Siis miten niitä vaihteistoja huolletaan ?

En tiedä, mitä vaihteistoa aiot huoltaa, mutta laitoin tähän nyt yhden linkin vaihteiston huoltomanuaaleista.
Jos joskus ostat veneen tai jonkun muun laitteen, niin muista poyytää mukaan saman tapaista dokumenttia. Yleensä ne on kuitenkin jo mukana. Jos vielä luet sen ja ymmärrät lukemasi, niin alat olla jäljillä.

Seuraavan manuaalin saat hakea itse.

http://files.twindisc.it/tdfiles/disc4/MG6449RV 1021629_0405_CD.pdf

MalliksiVain kirjoitti:

En tiedä, mitä vaihteistoa aiot huoltaa, mutta laitoin tähän nyt yhden linkin vaihteiston huoltomanuaaleista.
Jos joskus ostat veneen tai jonkun muun laitteen, niin muista poyytää mukaan saman tapaista dokumenttia. Yleensä ne on kuitenkin jo mukana. Jos vielä luet sen ja ymmärrät lukemasi, niin alat olla jäljillä.

Seuraavan manuaalin saat hakea itse.

http://files.twindisc.it/tdfiles/disc4/MG6449RV 1021629_0405_CD.pdf

Lue lisää

On mulla volvon manuaali, HS63 vaihteistolle, eikä siinä juurikaan ole mitään huoltoja, eikä huoltovälejä.

OstaOikeaLaite kirjoitti:

On mulla volvon manuaali, HS63 vaihteistolle, eikä siinä juurikaan ole mitään huoltoja, eikä huoltovälejä.

Mutta jotain on kuitenkin. Perävetolaitteelle huoltoja onkin sitten enemmän. Kaikki ei vaadi yhtä paljon huoltoa, se vain pitää hyväksyä.

Noihin isompiin veneisiin volvo yrittää tyrkyttää IPS vaihteistoaan joka on ihan möllö ja todella kallis huoltaa, hyvänä puolena uusavuttomille on tuo joystik ohjaus...

IPSonisoihin kirjoitti:

Noihin isompiin veneisiin volvo yrittää tyrkyttää IPS vaihteistoaan joka on ihan möllö ja todella kallis huoltaa, hyvänä puolena uusavuttomille on tuo joystik ohjaus...

Onko sulla jokin paha ongelma, tuo veneen käsiteltävyyden helppous ?
Ne joilla on varaa hankkia IPS;t, on varaa myös ne huollattaa.

Mitä tarkoittaa AC tässä yhteydessä?

ACacACac kirjoitti:

Mitä tarkoittaa AC tässä yhteydessä?

Takahyttiä, after cabin.
Tämä haara ketjua erkani siinä kohtaa, kun tuli puhe siitä, miksi perävetolaite on niin yleinen huolimatta sen haitoista. Yksi syistä on tilankäyttö, Pienessä veneessä keskimoottori ja akseli vie tilaa keskiveneestä niin, ettei koneen taakse jää tilaa hytille tms.

Siinä sitten ihmeteltiin onko yhtään akselivetoista 10m liukuvaa venettä. Uusista ei tuntunut löytyvän, vanhoja oli jokunen.

HistorianHavinaa kirjoitti:

Takahyttiä, after cabin.
Tämä haara ketjua erkani siinä kohtaa, kun tuli puhe siitä, miksi perävetolaite on niin yleinen huolimatta sen haitoista. Yksi syistä on tilankäyttö, Pienessä veneessä keskimoottori ja akseli vie tilaa keskiveneestä niin, ettei koneen taakse jää tilaa hytille tms.

Siinä sitten ihmeteltiin onko yhtään akselivetoista 10m liukuvaa venettä. Uusista ei tuntunut löytyvän, vanhoja oli jokunen.

Lue lisää

Kiitos.
Miten aft cockpit sitten lyhennetään?
Mikäli sekin on AC, niin miten ne erotetaan pelkistä lyhenteistä toisistaan?

ACacACac kirjoitti:

Kiitos.
Miten aft cockpit sitten lyhennetään?
Mikäli sekin on AC, niin miten ne erotetaan pelkistä lyhenteistä toisistaan?

En tiedä mitään lyhennettä sanoillesi. Epäilen onko sitä olemassa. Usein käytetään termiä helm tuossa merkityksessä.

Ennemmin lopetan veneilyn kun huolisin keulamyyryssä menevän, hitaan meluisan ja täristävän akselivetoisen.