Kuntoarvion yhteydessä asukkaat valittivat kovasta ylilämmöstä eilen 17.8.2016. 8 vuotta vanha kiinteistö. Parvekelasit etelän puolella. Huoneistokohtainen tulo-poistokone kuutiolämmönvaihtimella. Kone sai ulkoilmaa 19,5 asteisena varjon puolelta. Huoneisiin puhallettiin 24,5-asteista ilmaa. Jälkilämmittimet olivat asetetut 11-14 asteen arvoon. Poisto käytännössä KPH-tilasta, koska tupakeittiössä ei ollut yleispoistoa. Vain liesituuletin, josta ilma kulki vain ajastinpellillä IV-koneeseen.
Tietovisa. Mikä lämmittää asuntoa?
Tietovisa. Mikä lämmittää asuntoa?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Jatkan. Huoneissa oli tukala 25 astetta. KPH poistossa 26,5 astetta.
Ilmanvaihdossa näyttää olevan LTO vielä päällä, vaikka kesäksi se olisi kannattanut laittaa pois päältä.
Ilmanvaihto sinänsä ei asuntoa lämmitä, mutta estää kyllä sen viilenemistä.
Tuohon kun yhdistää suhteellisen lämpimän kelin ja lasitetutun parvekkeen, jonne ovea, tai ikkunaa pidetään auki, niin lämpöä sisällä riittää.
Juu, kesäksi LTO kesä-asentoon ("kesäpelti", LTO:n ohitus) ja tuloilman lämmityksen säätö varmuuden vuoksi vaikka 0 C. Syksyllä vaihdettaessa suodattimet laitetaan kone taas talvi-asentoon ja tuloilman lämmitys n. 17 C.
Kun LTO on ohitettu niin kesäöinä voi asuntoa viilentää laittamalla IV-kone yöksi isommalle teholle (3/4...4/4).
Ilma lämpenee asteen tai pari iv-koneen puhaltimissa.
LTO -ohituspelti ei ole täysin tiivis, joten LTO edelleen siirtää vähän lämpöä n. 26 asteisesta poistoilmasta tuloilmaan.
Tuloilmakanavissa ei lämpöristystä ja kanavat risteilee siellä KPH ja eteisen ym. alaslasketeuissa katoissa, joissa lämpötila 26-27 °C -> ilma lämpenee pari astetta matkan varrella.
Ihan hyvin onnistuu siis tämä tuloilman lämpeneminen useammalla asteella, vaikka LTO ohitus olisikin päällä. Nimim. kokemusta on.
Tämä on aivan totta. Ja mitä pienemmällä koje on, niin sitä enemmän ilma lämpenee kanavistossa.
Toisaalta mitä pienempi virtaus, niin sitä vähemmän sillä on merkitystä.
Eipä koneellisella ilmanvaihdolla kerrostaloasuntoa juurikaan viilennetä.
Oleellista on saada auringon lämpökuorma mahdollisimman pieneksi ja yöksi ikkuna auki, tuohon tuuletin puhaltamaan ulospäin ja toisella puolella asuntoa ikkuna auki korvausilmaa varten. Eli tässä tapauksessa makkarista yöksi ikkuna auki ja toinen ikkuna auki esim. tuonne parvekkeelle, jonne tuuletin puhaltamaan asunnosta ulos.
Tai sitten se ILP viilentämään.
Oikeita+päätelmiä.+Laite+on+MEPTEKin+Ilto,+jossa+ei+ole+kesäpeltiä.+
Näissä on aivan hyvä ottaa huomioon se mistä suuruusluokista on puhe.
Jos ennen sisälle tuli 24,5 asteista ja sen jälkeen 19,5 asteista eroa on 5 astetta. (Todellisuudessahan näin iso ei ero ole, vaan kanavistossa ilma lämpenee ja samaten puhaltimet nostavat lämpötilaa asteella parilla, kuten ei_niin_helppoa edellä kirjoittelee).
Jos ilmanvaihdon määrä on vaikka 30 ltr/s, niin tämä 5 astetta tietää viilennystehoa yöllä 200W. Eipä ihmeitä. Mutta lisäviilennystä joka tapauksessa yöksi ja yöllähän tuota viileyttä ennen kaikkea toivotaan.
Mutta erittäin oikeassa olet tietämyksen suhteen. Omasta mielestäni yläasteella saisi jossain aineessa olla asumisen tekniikka ja perusteet. Nythän tätä ei opeteta missään ja "oppiminen" menee melkein taikauskona eteenpäin.
Nykyasunnot+ovat+varsin+lämpötaloudellisia.+200+W+lisälämpö+voi+olla+10-15+%+mitoitusulkolämpötilan+lämmityksen+tarpeesta+keskikokoisessa+kerrostaloasunnossa.+Se+tarkoittaa+4-6+asteen+lämpötilan+nousua.+Ja+tuohan+on+juuri+se+ongelma.+Käyttövesipatteri+50-asteisena+on+satojen+wattien+tehoinen+kaikilla+keleillä.
Täsmälleen samaa mieltä: asumisen nykytekniikan (ja vanhankin) käyttö ja hoito opetettava jo koulussa!
Eli 200W yöaikana muutamien tuntien aikana on se ongelma, mutta käyttövesipatterin sadat watit 24h eivät?
Rättipatteri kannattaa eristää kesäajaksi esim. pyyhkeellä/pyyhkeillä, jos sitä ei saa kylmäksi.
Lattialämmitys vs. rättipatteri ei ole eroa, jos nuo luovuttavat saman tehon. No joo. Lattialämmityksessä osa tehosta valuu naapurien iloksi rakenteisiin, mutta jos naapurilla on samanlainen, niin ei eroa.
Ettei tulisi nyt väärää käsitystä, niin omasta mielestänikin kesäpelti pitäisi löytyä.
Laitteisiin+tehtiin+lisätutkimus.+Niissä+on+kesäpelti+kennon+takana.+Mutta+juttu+muuttuu+täten+entistä+kummallisemmaksi.+Pelti+ohittaa+manuaalin+mukaan+70+%.+Peltit+ovat+kesällä+kesäasennossa,+mutta+silti+on+tämä+lämmön+nousu+IV-kojeessa.+Eli+taitaa+pelti+ohittaa+vain+prosentteja.+Mistään+muualta+ei+lämmitystä+tule+merkittävästi+tuloilmaan+kuin+poistoilmasta.+Eli+kesäpelti+on+tehoton.+Jäi+kokeilematta+pahvin+asettelu+kennon+virtausta+estämään.
Kesäpelti+avaa+tavallaan+aukon,+joka+ohittaa+LTO-+kennon.+Tämä+aukko+mahdollistaa+virtauksen+kennon+ohi,+mutta+edelleen+osa+virtauksesta+kulkee+kennon+läpi.
Ainakin minun näkemissäni edullisissa/vanhemmissa Valloxeissa (esim. 75/95) kesäpelti, paitsi avaa ohivirtauksen, myös sulkee tuloilman virtauksen kennon läpi. Tuloilma kuitenkin pääsee kosketuksiin poistoilman lämmittämän kennon kanssa. Pahvi kennon päällä ulkoilmapuolella estää tämän ja auttanee aikankin jonkin verran.
Mutta IV-koneita on erilaisia ja sama ratkaisu ei käy kaikkiin.
En tarkoittanut, että kaikissa Valloxeissa tuollainen ratkaisu olisi, mutta joihinkin tullut törmättyä.
Osassa kesäpelti liikkuu koneen toimesta ja osassa se siirretään manuaalisesti.
En kyllä ymmärtänyt kirjoitustasi. Jos tuloilman ohivirtaus on auki ja suljetaan tuloilman virtaus kennoon , niin mikä siinä kennossa sitten lämpöä siirtää tuloilmaan?
Ei siinä suljeta tuloilman virtausta kennoon. Ohitus on poistuvalle ilmalle koska tulosuodatus. Ohitusreitti lienee tehoton ja ilma kulkee kuitenkin kennon läpi ja lämpöä siirtyy. Koneeseen tuleva ilma on mitattu koneeseen tulevan ilman reiästä ennen kennoa. On aivan sama kuin ulkolämpötila. Venttiili varjossa.
Tuo tuloilman kennon ohittaminen pitää myös talvisin kennon sulana (automatiikalla ohjattu läppä), eli aivan fiksu ratkaisu koneen pätkimiseen verrattuna. Tuloilma ei ole suodatettua, mutta parempi näin kuin korvausilma rakenteiden kautta vedettynä.
Ilmahan kulkee siinä suhteessa missä vastus on pienintä. Eli jos kennoa ei pahvilla sulje, niin osa kulkeutuu tuon kautta.
Mittauspisteellä tarkoitin tuloilmaa, eli mittasitko tuon kanaviston päässä venttiilin läheltä, vai koneella? Eli lämmittääkö kanavisto tuloilmaa, vai kenno. Samalla rikimittarila kun mittaa molemmista paikoista, niin saa jotain lukuja. Ja raitislma myös ennen kennoa kolmannesta pisteestä. Tulopuhallinhan lämmittää n. asteen verran.
Vallox 75/95 on aika uusi kone. 90-luvun tekeleissä voi olla kaikenlaisia aivopieruja, esim. kesäpelti ohittaa LTO-kennon lisäksi esisuodattimen -> kaikki hyöteiset yms. tauhka pääsee puhallinta likaamaan, koska hienosuodatin onkin kaikkein viimeisenä ketjussa.
Jos itse asuisin tuossa ongelmatalossa, tekisin kytkimen tulopuhaltimelle. Poisto toimisi tällä järjestelyllä tarvittaessa perinteisenä ja ilmaa otettaisiin ikkunoista. Voisin jopa väkästellä rakoventtiilit. Tulopuhaltimen sähkö säästyisi kesällä. Lisäksi peittäisin käyttövesipatterin. Voisin tehdä jopa automaattisen tulopuhaltimen pysäytyksen. Jos poistoilma ennen LTO-kennoa on yli 23 astetta on lämpöä huoneistossa riittämiin. Tuloilma voidaan ottaa raakana.
Eli kytkin tai automaatti ja ikkunarako tai rakoventtiilit. Ei tarvitse odottaa taloyhtiön tapahtumattomia toimenpiteitä.
"Ilmanvaihto ei sinänsä lämmitä..." Tavallaan lämmittää, koska suurin lämmönlähde on kylppärin käyttövesipatteri jahden metrin päässä poistoventtiilistä. Suuri osa sen tehosta siirtyy takaisin huoneistoon.
"...lämpenee kanavissa..". Paikan päällä tajuaa, että kahden ja neljän metrin kanavat jäähtyvät sekunneissa täydellä ilmanvaihdolla. Ongelmana on kanaviin työnnetty 24,5 asteen ilma. Tuo lämpö nousee asteella kaikesta muusta ja vielä yhdellä asteella kylppärin lämmittämänä.
Kuinkahan paljon on näitä ongelmakämppiä? Varmaa on että kaikki ilman kesäpeltiä tai kesäkennoa ovat ongelmallisia. Onko tuhansia?
Kaikkiahan+sää+värkkäillä+tiettyyn+rajaan+asti.
Eihän eilen ollut 17.8.
Oletko kuullut sellaista kehoitusta kuin että hanki elämä. Tai pokego.
Huomenna menen kyseisen kohteen naapuritaloon. Kopiotalo. Siellä yksi valittaa asukaskyselyssä ilmanvaihdosta tulevan kylmällä kelillä jäätävää ilmaa. Lieneekö sinne saatu kesäkenno jotenkin. Huominen näyttää. Monella muulla oli sama itku kovasta ylilämmöstä kesällä.
Eräs seurakunnan virasto on varustettu kahdella 110 litran Vallox'n kojeella. Tutkittaessa kävi ilmi, että virkailijat eivät tienneet mitään kojeen ohituspellistä, jotta olisiva voineet pyytää vivun kääntämistä keväällä ja syksyllä. Kesäisin on ollut tuskaisen kuumaa ja vivut ovat olleet talviasennossa 12 vuotta.
Lieneekö niin, että tällaiset perusasiat ovat retuperällä sen lisäksi ettei suodattimia juurikaan vaihdeta? Miten tällaisen asian voisi korjata? Pitäisikä olla kansalaistaito-opetukselle lisämoduli. Miten teet töitä virastotalossa-opas? Eli opas varovaisille työntekijöille siitä, mitä työtiloissa periaatteessa on. Yksi sadasta työtilasta tuntuu toimivan joten kuten. Laitteet ovat kyllä usein varsin hyviä.
Noinhan tuo taitaa olla kuten kirjoitat. Ikävä kyllä.
Elämme monessakin asiassa tee se itse yhteiskunnassa.