Peräsimen tasapainotus

Jos peräsinakselin sijoitetaan täysin tasapainokohtaan, peräsimen pitämiseksi missä tahansa asennossa ei tarvita lainkaan voimaa. Käytännössä edelliseen ei pääse, koska akselin "optimaalinen" paikka riippuu peräsimen asennosta.

Tasapainoituksella on lisäksi hieman sama seuraus kuin auton ohjaustunnon puutteella. Kurssin pitäminen ei enää onnistu takapuolituntumalla, peräsimen pidon menetyksestä ei tule lainkaan varoitusta ja väärää purjetrimmiä ei huomaa peräsimen voimasta (asennosta kylläkin). Näistä syistä johtuen peräsintä ei pyritäkään täysin tasapainottamaan, varsinkaan sporttisissa veneissä.

Joakim kirjoitti:

Jos peräsinakselin sijoitetaan täysin tasapainokohtaan, peräsimen pitämiseksi missä tahansa asennossa ei tarvita lainkaan voimaa. Käytännössä edelliseen ei pääse, koska akselin "optimaalinen" paikka riippuu peräsimen asennosta.

Tasapainoituksella on lisäksi hieman sama seuraus kuin auton ohjaustunnon puutteella. Kurssin pitäminen ei enää onnistu takapuolituntumalla, peräsimen pidon menetyksestä ei tule lainkaan varoitusta ja väärää purjetrimmiä ei huomaa peräsimen voimasta (asennosta kylläkin). Näistä syistä johtuen peräsintä ei pyritäkään täysin tasapainottamaan, varsinkaan sporttisissa veneissä.

Lue lisää

Tarkennan vielä, että veneen tasapaino on täysin eri asia kuin peräsimen tasapaino.

Kun vene on tasapainossa, se kulkee suoraan, vaikka peräsimestä päästää irti. Jotkut pitävät tätä toivottavana, mutta paras tuntuma (ja vauhti) saadaan, kun vene pyrkii ainakin lievästi nousemaan tuuleen. Tällöin sopivan kurssin pitäminen on helppoa ja peräsin kantaa osansa veneen sivuttaisvoimista parantaen suorituskykyä. Jos vene on liian luovikärkäs, peräsin tulee raskaaksi ja kovasti vinossa ollessaan se myös jarruttaa.

Suoralla levyllä nostovoimakeskiö olisi 1/4 etureunasta taaksepäin. Tämä ilmiö selittää mm. sen miksi paperiarkki ei liidä pudotesaan vaan "keinuu" ilmassa. Painopiste on aina nostovoimakeskiön takapuolella liikesuunataan nähden. Tästä aiheutuva momentti kääntää aina etumaisena menevän reunan ylös. Etureunaan kohdistuu suurempi paine-ero koska se kääntää virtausta enemmän kuin takareuna.
Peräsinprofiileilla kai nostovoimakeskiö on myös likimain 1/4 etureunasta.
Jos akseli olisi keskellä lapaa etureuna kyllä haukkaisi enempi kuin takareuna jaksaisi kääntää takaisin.

arvaus kirjoitti:

Suoralla levyllä nostovoimakeskiö olisi 1/4 etureunasta taaksepäin. Tämä ilmiö selittää mm. sen miksi paperiarkki ei liidä pudotesaan vaan "keinuu" ilmassa. Painopiste on aina nostovoimakeskiön takapuolella liikesuunataan nähden. Tästä aiheutuva momentti kääntää aina etumaisena menevän reunan ylös. Etureunaan kohdistuu suurempi paine-ero koska se kääntää virtausta enemmän kuin takareuna.
Peräsinprofiileilla kai nostovoimakeskiö on myös likimain 1/4 etureunasta.
Jos akseli olisi keskellä lapaa etureuna kyllä haukkaisi enempi kuin takareuna jaksaisi kääntää takaisin.

Lue lisää

Yleensä purjeveneen peräsin ei ole levy vaan siipiprofiili, jonka "tasapainopiste" on ~1/3 etureunasta.

Täytyy muistaa myös se, että peräsinakselin kulmalla on merkitystä.

H-veneessä, jota nyt kai voi pitää perusveneenä, on peräsimen alareunasta 1/3 - 1/4 ylöspäin akselin etupuolelle menevä osa, joka siis on se tasapainottava. Kuvakin kai löytyy.... H-veneessä balanssi kohdallaan tai riippuu trimmaajasta. Peräsin tuntuma kuitenkin hyvä ja tarkka ja veneen balanssi kiinni trimmaajasta. Vene yleensä trimmattu nousukärkkääksi, ja trimmataan kovalla tuulella purjeet kelin mukaan. Kokematon pinassa ei saa kulkemaan venettä suoraan, jos on tottunut pitkäkölisiin (rullapurje-)matkaveneisiin.

Kun vene kallistuu voimakkaasti, nousee peräsin asentoon, jossa sen ohjauskyky on hyvin heikko. Kun perässä on kaksi peräsintä, kummallakin reunalla ulospäin vinossa, on toisella peräsimellä aina edullinen asento. Tämä oli siis pelkkää päättelyä, joku asiasta tietävä korjatkoon.

honkkeli kirjoitti:

Kun vene kallistuu voimakkaasti, nousee peräsin asentoon, jossa sen ohjauskyky on hyvin heikko. Kun perässä on kaksi peräsintä, kummallakin reunalla ulospäin vinossa, on toisella peräsimellä aina edullinen asento. Tämä oli siis pelkkää päättelyä, joku asiasta tietävä korjatkoon.

Lue lisää

..aiheuttaa sen, että veneen kallistuessa peräsin nousee vedestä ylös ja ohjauskyky hukkuu. Kun peräsimiä laitetaan perän kummallekin reunalle, toinen niistä pysyy vedessä vähän isommillakin kallistuksilla.
Solakassa rungossa tällaista ongelmaa ei ole.

Joskus kahta peräsintä harrastetaan nostoköliveneissä, jotta peräsimen/nten pinta-ala saataisiin riittäväksi ilman, että se ulottuu kölin alapuolelle.

Kiitoksia vastauksista! Joku muukin on siis taistellut saman ongelman kanssa...

Veneeni on alunperin itsetehty eli peräsin ei liene ihan suunnittelijan kynästä. Taidan siis laminoida peräsimen etureunaan pienen kaistaleen lisää ja katsoa mitä tapahtuu. Peräsin on remontissa jokatapauksessa.

Tällä hetkellä tasapainottava osa on arviolta 5% peräsimen pinta-alasta.

Voisitko Purje vielä selventää... mitä tarkoitat skegillä ja mihin osaan peräsintä siis lisäsit tasapainottavaa osaa? Nyt sulla on siis noin 10 % peräsimen pinta-alasta akselin etupuolella sivulta katsottaessa, jos ymmärsin oikein?