Geigerputken skaalaus

Yhä_säteilee

Olisiko jollain käsitystä kuinka muuntaa Mullardin geigerputken ZP1310 cpm-lukema (eli minuutin aikana havaitut impulssit) Sievert-asteikolle? Käsittääkseni valmistajalla ilmoittaa eri putkille konvertointisuhteen, joka ottaa huomioon komponentin herkkyyden tms. Sellaista en ole kuitenkaan vielä onnistunut löytämään.

15

511

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tsernobyli

      En tiedä vastausta, nutta kaivoin esiin vanhan itse tehdyn mittarin. Putken tyyppi ei ole helposti näkyvillä, mutta sellainen musta n. 40x10 mm pötikkä. Sisätiloissa kokeiltuna antoi nyt 10-20 pulssia minuutissa. Lieneekö paljon vai vähän...

    • näin.on

      Geiger-putkella voidaan todeta, että ionisoivia hiukkasia lentelee ympäristössä. Mitään selvyyttä siitä ei saa, mitä ne ovat ja mikä on niiden energia. Siinä jää Sievertit arvailujen varaan.

      • tsernobyli

        Ilmaisee se kuitenkin se jos säteilytaso on kohonnut aikaisemmasta. Itse käytin vertailutasona vanhaa kiinalaista herätyskelloa jossa oli itsevalaisevat osoittimet, melkoisen rapinan sillä sai aikaan :)


    • Eurajokisäteilee

      Tässä on vastaavan putken speksit. http://www.lndinc.com/products/318/
      Mikrokontrollerilla mittaa impulssien välisen ajan ja ottaa vaikka keskiarvon useammasta mittauksesta.

    • Yleispätevästi tuota vertailua geigerputken ja annosnopeuden välillä on vaikea tehdä. Geigerputki mittaa säteilyn gammakvanttien lukumäärää aikayksikössä. Säteilyannos sen sijaan on aineeseen absorboituneen energian määrä aikayksikössä, joka siis gammasäteilylle on gammakvanttien aineeseen tuoman energian kokonaismäärä. Jos on energialtaan tunnettua säteilyä kyseessä niin annosnopeus on gammakvanttien lukumäärä aikayksikössä kerrottun kvanttien keskimääräisellä energialla.

      Geiger ei tiedä eikä mittaa tuota energiaa. Tilannetta voi yrittää parantaa putken ympärille laitettavalla suodattimella, mutta se tekee mittarista epäherkemmän. Siksi geigerin sijaan käytetään usein verrannollisuusmittaria, tuikeaineella varustettua mittaria tai puolijohdedetektoria. Lisää tietoa STUKin kirjasarjasta

      http://www.stuk.fi/julkaisut/sateily-ja-ydinturvallisuus-kirjasarja/sateily-ja-sen-havaitseminen

      • Jos käytettävissäsi on pieni ja tunnetun suuruinen Cs-137 lähde niin voit sen avulla kalibroida mittarin asteikon tuolle aineelle. Toinen vaihtoehto on se, että vertaat geiger - putken antamia lukemia luotettavaksi tiedetyn annosnopeusasteikolla varustetun säteilymittarin lukemiin. Tuossakin tapauksessa tarkahko vertailu toimii vain sillä radioaktiivisella aineella, jolla vertailumittauksen teit.

        Kunnon kokeilija tekee itselleen pienen ionisaatiokammion ja käyttää sitä säteilyannoksen mittaukseen. Ohjeet netistä.


      • tsernobyli

        Kun testailee tuommoisella geigerputkella havaitsee että niitä napsauksia tulee ihan epämääräisin välein ja usein useamman napsun purskeina. Mistä nämä ionisoivat hiukkaset oikein tulevat näin epämääräisellä taajuudella? Avaruudestako vai jo maan pinnalla olevasta ydinsaasteesta? Luulisi että maassa jo oleva säteilynlähde antaisi tasataajuisen säteilyn.


      • Suhteellista
        tsernobyli kirjoitti:

        Kun testailee tuommoisella geigerputkella havaitsee että niitä napsauksia tulee ihan epämääräisin välein ja usein useamman napsun purskeina. Mistä nämä ionisoivat hiukkaset oikein tulevat näin epämääräisellä taajuudella? Avaruudestako vai jo maan pinnalla olevasta ydinsaasteesta? Luulisi että maassa jo oleva säteilynlähde antaisi tasataajuisen säteilyn.

        Ihan maallikkona heitän käsitykseni napsuista. Olen siinä ymmärryksessä, että napsut liittyvät ns. taustasäteilyyn, joka synty juontaa aina alkurähjähdyksen teorian alkuhetkille. Aikain saatossa sen aiheuttama säteily on vaimentunut "pohjakohinaksi" ja on luonteeltaan pysyvää mutta satunnaista. Periaatteessa samaa taustasäteilyä on analogisen television "lumisade". Tosin komponenttien omat kohinat saattavat todellisuudessa dominoida siinäkin. Ehkäpä maailmankaikkeuden mittakaavassa tuollainen epämääräisyys on kuitenkin varsin pientä poikkeamaa. Mikäänhän ei ole stabiilia kun mittasuhteita tarpeeksi kasvatetaan.


      • tsernobyli kirjoitti:

        Kun testailee tuommoisella geigerputkella havaitsee että niitä napsauksia tulee ihan epämääräisin välein ja usein useamman napsun purskeina. Mistä nämä ionisoivat hiukkaset oikein tulevat näin epämääräisellä taajuudella? Avaruudestako vai jo maan pinnalla olevasta ydinsaasteesta? Luulisi että maassa jo oleva säteilynlähde antaisi tasataajuisen säteilyn.

        Geigerputki näkee satunnaista ympäristön ionisoivaa taustasäteilyä. Se on peräisin maaperän ja rakennusaineiden radioaktiivisista isotoopeista sekä avaruudesta tulevasta kosmisesta säteilystä.

        http://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/sateilytilanne-tanaan

        Tuosta kartasta näet päivittäisen taustasäteilyn tilanteen eri puolilla Suomea.


      • Suhteellista kirjoitti:

        Ihan maallikkona heitän käsitykseni napsuista. Olen siinä ymmärryksessä, että napsut liittyvät ns. taustasäteilyyn, joka synty juontaa aina alkurähjähdyksen teorian alkuhetkille. Aikain saatossa sen aiheuttama säteily on vaimentunut "pohjakohinaksi" ja on luonteeltaan pysyvää mutta satunnaista. Periaatteessa samaa taustasäteilyä on analogisen television "lumisade". Tosin komponenttien omat kohinat saattavat todellisuudessa dominoida siinäkin. Ehkäpä maailmankaikkeuden mittakaavassa tuollainen epämääräisyys on kuitenkin varsin pientä poikkeamaa. Mikäänhän ei ole stabiilia kun mittasuhteita tarpeeksi kasvatetaan.

        Ionisoiva säteily on sellaista, jonka aallonpituus on lyhyempää kuin näkyvällä valolla. Esimerkkeinä ultravioletti valo, röntgensäteily ja gammasäteily. Näkyvää valoa pidempiaaltoinen sähkömagneettinen säteily (infrapunainen valo, terahertsiaallot, mikroaallot, radioaallot) ei ole ionisoivaa säteilyä.

        Alkuräjähdyksestä peräisin oleva avaruuden taustasäteily on mikroaaltotaajuuksilla. Se ei ole ionisoivaa säteilyä. Se ei näy Geiger - putkella vaan mikroaaltoja kuuntelevalla radiovastaanottimella.

        Kosminen säteily on hyvin suurienergistä ionisoivaa sähkömagneettista ja hiukkassäteilyä, joka ilmakehään osuessaan tuottaa maahan asti pääsevää sekundaarista säteilyä. Tuo sekundaarinen säteily aiheuttaa osan ihmisten saamasta taustasäteilyannoksesta.

        http://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/luonnon-taustasateily

        Suomessa ehdottomasti suurin säteilyannoksen aiheuttaja on kallioperän radioaktiiviset aineet ja niiden hajoamistuotteet, joista erityisesti radon on ikävä ja vaikea havaita. Se kun ei alfasäteilijänä näy geiger - putkella.


      • näin.on

        Höpöhöpö. Ehdottomasti suurin säteilijä ja annoksen tuottaja on ihmisen sisältämä kalium. Siitä ei pääse eroon kuin kuolemalla.


      • näin.on

        Alfa-säteilijät sylkäisevät ylimääräisen energian gammakvanttina ja sen pystyy mttarillakin havaitsemaan.


      • näin.on kirjoitti:

        Höpöhöpö. Ehdottomasti suurin säteilijä ja annoksen tuottaja on ihmisen sisältämä kalium. Siitä ei pääse eroon kuin kuolemalla.

        Säteilyturvakeskuksen tietoa säteilystä.

        http://www.stuk.fi/aiheet/mita-sateily-on/ihmisen-radioaktiivisuus/suomalaisen-keskimaarainen-sateilyannos

        Tuossa on siis piirakkakuva, josta näkee suomalaisen saaman keskimääräisen säteilyannoksen lähteet. Koko annos on yhteensä 3.2 mSv. Tässä sen suurimmat komponentit:

        Sisäilman radon 1.63 mSv eli noin puolet koko annoksesta.
        Ulkoinen säteily ja rakennusmateriaalit 0.45 mSv
        Röntgentutkimukset 0.45 mSv
        Kosminen säteily 0.33 mSv
        Luonnon radioaktiiviset aineet ravinnon ja hengitysilman kautta 0.32 mSv

        Tshernobylin laskeumasta ja ilmakehässä tehdyistä ydinkokeista vuosittain saatava säteilyannos on keskimäärin vain noin 0.02 mSv.

        Tuossa siis suurimmat säteilyannoksen aiheuttajat. Kehon radioaktiivinen kalium kuuluu kategoriaan, josta aiheutuu yhteensä noin 0.32 mSv eli kymmenesosa kokonaisannoksesta.

        Rakennusmateriaalien, muun maaperästä tulevan säteilyn ja maaperästä vapautuvan radonin aiheuttama yhteisannos on siis 1.63mSv 0.45mSv=2.08mSv eli noin kaksi kolmasosaa kokonaisannoksesta.

        Jos säteilyyn liittyvät asiat kiinnostavat niin STUKin suomenkielisen kirjasarjan saa ladattua ilmaiseksi täältä:

        http://www.stuk.fi/julkaisut/sateily-ja-ydinturvallisuus-kirjasarja


      • näin.on kirjoitti:

        Alfa-säteilijät sylkäisevät ylimääräisen energian gammakvanttina ja sen pystyy mttarillakin havaitsemaan.

        Alfasäteilijän aiheuttama säteilyannos aiheutuu nimenomaan alfasäteilystä. Säteilijät eivät ole keskenään tasa-arvoisia vaan jotkut ovat syötynä tai hengitettynä huomattavasti vaarallisempia kuin toiset. Alfasäteilijät ovat tälläisiä eli yhtä radioaktiivista hajoamista kohti ne tuottavat helposti tuhansia tai jopa satoja tuhansia kertoja suuremman säteilyannoksen samanlaisen aktiivisuuden gammasäteilijään verrattuna. Se tekee niiden havaitsemisesta ongelman. Hyvin pieni pitoisuus riittää aiheuttamaan vaaran.

        Tässä on Stukin kirjan luku aiheesta Radon.

        https://www.stuk.fi/documents/12547/494524/kirja2_4.pdf/e4ad6bfe-b60f-4394-b6a5-049d9c63e148

        Suomalaisten suuren radonista aiheutuvan säteilyannoksen tuottaa sisäilman keskimääräinen radonpitoisuus 120 Bq/m³. Alfasäteilyn kantama ilmassa on vain senttimetrejä, joten edes alfadetektorilla on tuon havaitseminen ilmasta vaikeaa. Ympäristön taustasäteilyn vuoksi alfasäteilijän hajoamistuotteiden aiheuttaman gammasäteilyn erottaminen on hyvin hankalaa. Tuossa Stukin kirjan luvussa on kerrottu miten radonia voi mitata.

        Jos itse joutuisin kehittelemään mittauksen niin käyttäisin pientä aktiivihiilisuodatinta, jonka läpi imisin huoneilmaa esimerkiksi viikon ajan. Radon ja radonin hajoamistuotteet tarttuvat suotimeen, joka muuttuu radioaktiiviseksi. Suotimen radioaktiivisuuden mittaaminen onnistuu jopa geigermittarilla.


      • ExB kirjoitti:

        Alfasäteilijän aiheuttama säteilyannos aiheutuu nimenomaan alfasäteilystä. Säteilijät eivät ole keskenään tasa-arvoisia vaan jotkut ovat syötynä tai hengitettynä huomattavasti vaarallisempia kuin toiset. Alfasäteilijät ovat tälläisiä eli yhtä radioaktiivista hajoamista kohti ne tuottavat helposti tuhansia tai jopa satoja tuhansia kertoja suuremman säteilyannoksen samanlaisen aktiivisuuden gammasäteilijään verrattuna. Se tekee niiden havaitsemisesta ongelman. Hyvin pieni pitoisuus riittää aiheuttamaan vaaran.

        Tässä on Stukin kirjan luku aiheesta Radon.

        https://www.stuk.fi/documents/12547/494524/kirja2_4.pdf/e4ad6bfe-b60f-4394-b6a5-049d9c63e148

        Suomalaisten suuren radonista aiheutuvan säteilyannoksen tuottaa sisäilman keskimääräinen radonpitoisuus 120 Bq/m³. Alfasäteilyn kantama ilmassa on vain senttimetrejä, joten edes alfadetektorilla on tuon havaitseminen ilmasta vaikeaa. Ympäristön taustasäteilyn vuoksi alfasäteilijän hajoamistuotteiden aiheuttaman gammasäteilyn erottaminen on hyvin hankalaa. Tuossa Stukin kirjan luvussa on kerrottu miten radonia voi mitata.

        Jos itse joutuisin kehittelemään mittauksen niin käyttäisin pientä aktiivihiilisuodatinta, jonka läpi imisin huoneilmaa esimerkiksi viikon ajan. Radon ja radonin hajoamistuotteet tarttuvat suotimeen, joka muuttuu radioaktiiviseksi. Suotimen radioaktiivisuuden mittaaminen onnistuu jopa geigermittarilla.

        Osa alfasäteilijöistä on todella vaikeita havaita gammasäteilyn perusteella. Sen huomasi aikanaan poloniumilla myrkytettyä Litvinenkoa hoitaneiden lääkäreiden ryhmä. Mainittu Po-210 ei näkynyt ollenkaan sairaalan mittarin geigerputkella vaan se on havaittava tarkoitukseen tehdyllä mittalaitteella. Po-210 lähettää gammasäteilyä vain joka sadannentuhannennen hajoamisen yhteydessä.

        Syötynä poloniumin tappava annos (LD50) on hieman alle 10000000 Bq eli kymmenen miljoonaa hajoamista sekunnissa. Kun joka sadastuhannes näistä tuottaa gammakvantin niin geigerputkelle jäisi koko kehosta mitattavaksi 100 gammakvanttia. Ihmisen kehossa on yhtä kilogrammaa kohti luonnollista radioaktiivisuutta luokkaa 100 hajoamista sekunnissa...

        Litvinenko sai 200 - kertaisen tappavan annoksen poloniumia. Siitä aiheutuva gammasäteily olisi juuri ja juuri saattanut näkyä lievänä taustasäteilyn nousuna geigerputkella katsottuna.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Rakastatko?

      Ala kertomaan se ja heti
      Ikävä
      71
      3075
    2. Mikä haluat olla kaivatullesi?

      1. Kaveri 2. Ystävä 3. Panokaveri 4.puoliso 5 jokin muu
      Ikävä
      92
      2855
    3. Kosiako meinasit?

      Voi sua rakas ❤️
      Ikävä
      51
      2095
    4. Mietin että

      Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin
      Ikävä
      20
      1555
    5. Oot ilkee paha noita

      Paha babushka Luulitko etten tienny
      Ikävä
      15
      1339
    6. Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon

      Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..
      Vimpeli
      5
      1318
    7. Aaamu on täällä taas!

      Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa
      Ikävä
      13
      1291
    8. Tajusin vaan...

      Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein
      Ikävä
      13
      1263
    9. Sytyttikö hallin lapsi vai joku mielipuoli

      Onko tietoa? Toivon jälkimmäistä
      Vimpeli
      18
      1230
    10. Noin ulkonäkö-jutut ei multa

      Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin
      Ikävä
      24
      1222
    Aihe