Purjerahtilaiva

Voipi olla että historia toistaa tässäkin itseään eli moottorilaivat ovat sittenkin väliaikainen ilmiö ja purjeet tulevat takaisin.

Mutta niin kauan kuin"aika on rahaa" tai polttoaine on halpaa mutta saastuttavaa, niin rahti ei kulje purjevoimalla.

Jep. Jokaisen kirjoittajan pitäisi lukea otsikko ennen kommentoimista.

Juuri näin, ilman miehistöä mennään. Mutta matkustajalaivoissahan on sitten itsepalvelu ja juomat saa hanasta ilman rajaa!

Sama laiva:

https://areena.yle.fi/1-4301417

S/V Estelle, Uuden Tuulen sittemmin Ship to Gazan reilun kaupan purjerahtilaiva.
Tarkemmin mm. Wikipediassa. Israelin laivasto valtasi aluksen kv. vesillä ja pakotti sen Ashdodin satamaan. Takavarikko päättyi syksyllä 2014 - laivaa noutamaan!

Raskaspolttoöljy hinta $600 /tonni esim mariella kulutus noin 3.5t/h marssinopeudella. Filippiino täkkäri maksaa kymppejä päivässä ja tekee töitä 24/7 Siitä sitten laskemaan mikä on kallista...

onkoNäin kirjoitti:

Raskaspolttoöljy hinta $600 /tonni esim mariella kulutus noin 3.5t/h marssinopeudella. Filippiino täkkäri maksaa kymppejä päivässä ja tekee töitä 24/7 Siitä sitten laskemaan mikä on kallista...

Lue lisää

Jos rahti Aasiasta Eurooppaan kestää 3-5kk nykyisen 1,5-2viikon sijasta ei tuu kauppoja. Toinen tärkeä asia on laivan koko. Suurimmat suezin kanavasta läpi pääsevät laivat tuovat niin suuria lasteja, että hinta pystytään pitämään alhaisena. Tällä hetkellä ostaessasi kontillisen lenkkareita Kiinasta, rahti tossuparia kohti on noin 20centtiä.

Et voisi olla enempää väärässä. Esim. Emma Maersk kuluttaa 12 000 dollaria polttoaineisiin joka tunti. Miehistöä on 10 joiden kulut ovat yhteensä n. $100 tunnissa. Eli miehistön kulut on p Saharassa, vaikka tuohon laskee parin hengen päällystön, ruuan yms.

Macee kirjoitti:

Et voisi olla enempää väärässä. Esim. Emma Maersk kuluttaa 12 000 dollaria polttoaineisiin joka tunti. Miehistöä on 10 joiden kulut ovat yhteensä n. $100 tunnissa. Eli miehistön kulut on p Saharassa, vaikka tuohon laskee parin hengen päällystön, ruuan yms.

Lue lisää

Emma pystyy kuljettamaan parhaimmillaan 14700 20 ft. konttia. Vauhti 21-22 knots. Vaikka lasket tuntikuluja ja kuvittelet ne isoksi, se on vain tehokkain tapa kuljettaa rahtia. Osaatko kertoa miksi on päädytty isoihin laivoihin, jos se olisi jotenkin epäedullinen tapa. Varmasti saisi kuljetettua jotain 10 konttia jossain purjealuksessa lähes puoli-ilmaiseksi. Mutta saman määrän kuljettamiseksi kuin Emma, pitäisi reissu tehdä 1470 kertaa. Vaikka purjelaiva pystyisi kuljettamaan 1000 konttia, sama reissu samalle rahdille kuin Emman kanssa pitäisi tehdä 147 kertaa. Emman kyydissä yksi 20ft. kontti Kiinasta Suomeen maksaa noin 3000€ ja toisin päin 1000€. Fatka on että yhdelle tossuparille tuo rahti on noin 20cnt. Niitä tossulaatikoita kun menee konttiin tuo noin 15000.

Vainmatikkaavaatii kirjoitti:

Emma pystyy kuljettamaan parhaimmillaan 14700 20 ft. konttia. Vauhti 21-22 knots. Vaikka lasket tuntikuluja ja kuvittelet ne isoksi, se on vain tehokkain tapa kuljettaa rahtia. Osaatko kertoa miksi on päädytty isoihin laivoihin, jos se olisi jotenkin epäedullinen tapa. Varmasti saisi kuljetettua jotain 10 konttia jossain purjealuksessa lähes puoli-ilmaiseksi. Mutta saman määrän kuljettamiseksi kuin Emma, pitäisi reissu tehdä 1470 kertaa. Vaikka purjelaiva pystyisi kuljettamaan 1000 konttia, sama reissu samalle rahdille kuin Emman kanssa pitäisi tehdä 147 kertaa. Emman kyydissä yksi 20ft. kontti Kiinasta Suomeen maksaa noin 3000€ ja toisin päin 1000€. Fatka on että yhdelle tossuparille tuo rahti on noin 20cnt. Niitä tossulaatikoita kun menee konttiin tuo noin 15000.

Lue lisää

Mikä rajoittaa purjerahtilaivan kokoa? Jopa vanha kaljaasi kuljettaisi enemmän kuin 10 konttia. Matematiikka on pätevää vain, jos kaavaan sijoittaa oikeat muuttujan arvot. Macee totesi Emman tuntikulut suuriksi, mutta se, mitä sillä osoitettiin, oli palkka- ja henkilökustannusten suhde.

oikeat.luvut kirjoitti:

Mikä rajoittaa purjerahtilaivan kokoa? Jopa vanha kaljaasi kuljettaisi enemmän kuin 10 konttia. Matematiikka on pätevää vain, jos kaavaan sijoittaa oikeat muuttujan arvot. Macee totesi Emman tuntikulut suuriksi, mutta se, mitä sillä osoitettiin, oli palkka- ja henkilökustannusten suhde.

Lue lisää

hohhoijaa. Nuku uni pois ja herää rauhassa.

oikeat.luvut kirjoitti:

Mikä rajoittaa purjerahtilaivan kokoa? Jopa vanha kaljaasi kuljettaisi enemmän kuin 10 konttia. Matematiikka on pätevää vain, jos kaavaan sijoittaa oikeat muuttujan arvot. Macee totesi Emman tuntikulut suuriksi, mutta se, mitä sillä osoitettiin, oli palkka- ja henkilökustannusten suhde.

Lue lisää

Tällaista laskeskelin aiemmassa ketjussa: "Noissa purjelaivoissa näkyy Gross Tonnage olleen luokkaa 5000-8000. Maerskin Emmassa, joka on suuri konttilaiva, on GT 170 000. Purjeala on purjelaivoissa jotain 4000 neliötä, Emmassa siis pitäisi olla jotain 120 000 neliötä purjeita. Jos yhteen 40 m mastoon on mahtunut purjeita maksimissaan 1000 neliötä, pitäisi Emmassa olla 120 mastoa, tai jos sen maston korkeus olisi 200 metriä ja masto olisi leveämpi, mahtuisi yhteen mastoon ehkä 8000 neliötä purjeita, jolloin riittäisi ehkä 15 mastoa. Mastojen välinen etäisyys olisi tällöin metreinä suunnilleen sama kuin noissa purjelaivoissa. Olisi aika vaikuttava näky."

Bossu kirjoitti:

Tällaista laskeskelin aiemmassa ketjussa: "Noissa purjelaivoissa näkyy Gross Tonnage olleen luokkaa 5000-8000. Maerskin Emmassa, joka on suuri konttilaiva, on GT 170 000. Purjeala on purjelaivoissa jotain 4000 neliötä, Emmassa siis pitäisi olla jotain 120 000 neliötä purjeita. Jos yhteen 40 m mastoon on mahtunut purjeita maksimissaan 1000 neliötä, pitäisi Emmassa olla 120 mastoa, tai jos sen maston korkeus olisi 200 metriä ja masto olisi leveämpi, mahtuisi yhteen mastoon ehkä 8000 neliötä purjeita, jolloin riittäisi ehkä 15 mastoa. Mastojen välinen etäisyys olisi tällöin metreinä suunnilleen sama kuin noissa purjelaivoissa. Olisi aika vaikuttava näky."

Lue lisää

Ja se kaikki onnistuisi 13 henkilöllä niinkuin Emmassa.

Bossu kirjoitti:

Tällaista laskeskelin aiemmassa ketjussa: "Noissa purjelaivoissa näkyy Gross Tonnage olleen luokkaa 5000-8000. Maerskin Emmassa, joka on suuri konttilaiva, on GT 170 000. Purjeala on purjelaivoissa jotain 4000 neliötä, Emmassa siis pitäisi olla jotain 120 000 neliötä purjeita. Jos yhteen 40 m mastoon on mahtunut purjeita maksimissaan 1000 neliötä, pitäisi Emmassa olla 120 mastoa, tai jos sen maston korkeus olisi 200 metriä ja masto olisi leveämpi, mahtuisi yhteen mastoon ehkä 8000 neliötä purjeita, jolloin riittäisi ehkä 15 mastoa. Mastojen välinen etäisyys olisi tällöin metreinä suunnilleen sama kuin noissa purjelaivoissa. Olisi aika vaikuttava näky."

Lue lisää

Paitsi että purjerahtilaivassa ei olisi mastoja ollenkaan. Leijapurje 500 m korkeuteen aivan eri kertaluokan tuulessa pärjäisi noin (neliöjuuri 120 000) pinta-alalla. Siis varovaisestikin laskien 500 m^2. Brykan väki, pari kansimiestä kokki päätyisi ehkä siihen 13 hengen miehistöön.

Toinenkin laskutehtävä pitäisi laittaa uusiksi. Jos 22 solmun vauhdilla matka kestää 1, 5 viikkoa, tarkoittaisia 4 kk matka alle kahden solmun nopeutta, mikä ei ainakaan nykyisillä purjerahtilaivoilla ole normaali.

Just joo. Tuollainen hehtaarin purje maksaa n. miljoonan, ja silti se voi revetä vaikka kuinka on varovainen. Sitten vain uutta miljoonan purjetta kehiin niillä 10 miehellä sillä välin kun se kokki tekee aterian.

MaaKutsuu kirjoitti:

Just joo. Tuollainen hehtaarin purje maksaa n. miljoonan, ja silti se voi revetä vaikka kuinka on varovainen. Sitten vain uutta miljoonan purjetta kehiin niillä 10 miehellä sillä välin kun se kokki tekee aterian.

Lue lisää

Ja taas kerran mennään täysin stetsonista vedetyillä luvuilla. Purjeen repeämiset eivät riipu varovaisuudesta. Mitoitukset perustuvat tunnettuihin faktoihin ja automatiikka huolehtii lopusta. Ajattelet asioita täysin raakapurjeiden aikakauden mukaan. Pieni tarkennus siihenkin, että hehtaari on 100x100 m, eli 10 000 m^2.

Tässä keksintö jossa runko on purje:

https://edition.cnn.com/2015/01/16/tech/vindskip-wind-powered-container-ship/index.html

oikeat.luvut kirjoitti:

Paitsi että purjerahtilaivassa ei olisi mastoja ollenkaan. Leijapurje 500 m korkeuteen aivan eri kertaluokan tuulessa pärjäisi noin (neliöjuuri 120 000) pinta-alalla. Siis varovaisestikin laskien 500 m^2. Brykan väki, pari kansimiestä kokki päätyisi ehkä siihen 13 hengen miehistöön.

Toinenkin laskutehtävä pitäisi laittaa uusiksi. Jos 22 solmun vauhdilla matka kestää 1, 5 viikkoa, tarkoittaisia 4 kk matka alle kahden solmun nopeutta, mikä ei ainakaan nykyisillä purjerahtilaivoilla ole normaali.

Lue lisää

Leijapurjeellako mennään mihin suuntaan vaan ja milloin vaan .

Käskemälläkötoimii kirjoitti:

Leijapurjeellako mennään mihin suuntaan vaan ja milloin vaan .

Tuskin on oletettavaa, että palattaisiin siihen purjelaivojen aikaan, jolloin purjeet olivat ainoa voimanlähde. Tosin jo silloin tiedettiin, mitä reittiä mikin väli pitää purjehtia. Loppu on matematiikkaa oikeilla luvuilla, purjehditaan silloin, kun se taloudellisesti kannattaa.

Samoin kuljetaan sen kokoisilla laivoilla, jotka reitille sopivat. Vaikka iso laiva on halvin per rahtitonni, ei niitä rahdattavia tonneja riitä joka välille Emman kokoisille. Siksi tuolla edelleen kulkee kaiken kokoista pikkuisista rannikkorahtareista Emmoihin.

oikeat.luvut kirjoitti:

Tuskin on oletettavaa, että palattaisiin siihen purjelaivojen aikaan, jolloin purjeet olivat ainoa voimanlähde. Tosin jo silloin tiedettiin, mitä reittiä mikin väli pitää purjehtia. Loppu on matematiikkaa oikeilla luvuilla, purjehditaan silloin, kun se taloudellisesti kannattaa.

Samoin kuljetaan sen kokoisilla laivoilla, jotka reitille sopivat. Vaikka iso laiva on halvin per rahtitonni, ei niitä rahdattavia tonneja riitä joka välille Emman kokoisille. Siksi tuolla edelleen kulkee kaiken kokoista pikkuisista rannikkorahtareista Emmoihin.

Lue lisää

Eli nyt otat jo takaisin sanomisiasi? Jos isossa valtamerilaivassa pitää olla kuitenkin koneet varalla purjeiden tai "leijojen" lisäksi, kalliiksi tulee. Miten tuollaista leijaa operoidaan muutamalla miehellä? Se täytyisi tapahtua tietokoneella ja koneellisesti, perustuen erittäin tarkkoihin mittauksiin yläilmoissa. Mittauksetkaan ei toisaalta auta koska pitäisi esim. ennustaa suihkuvirtauksien ym. käytös mihin ei oikein pysty edes supertietokoneet. Vai filippiinotko siellä kannella vetelee naruista?

oikeat.luvut kirjoitti:

Tuskin on oletettavaa, että palattaisiin siihen purjelaivojen aikaan, jolloin purjeet olivat ainoa voimanlähde. Tosin jo silloin tiedettiin, mitä reittiä mikin väli pitää purjehtia. Loppu on matematiikkaa oikeilla luvuilla, purjehditaan silloin, kun se taloudellisesti kannattaa.

Samoin kuljetaan sen kokoisilla laivoilla, jotka reitille sopivat. Vaikka iso laiva on halvin per rahtitonni, ei niitä rahdattavia tonneja riitä joka välille Emman kokoisille. Siksi tuolla edelleen kulkee kaiken kokoista pikkuisista rannikkorahtareista Emmoihin.

Lue lisää

Joka vuosi rakennetaan monta Emmaa paljon isompaa konttilaivaa. Rahtia todellakin riittää. Emma on suunnilleen sijalla 90-100 konttilaivojen kokovertailussa, vaikka se valmistuessaan 2006 oli suurin.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_largest_container_ships

MaaKutsuu kirjoitti:

Eli nyt otat jo takaisin sanomisiasi? Jos isossa valtamerilaivassa pitää olla kuitenkin koneet varalla purjeiden tai "leijojen" lisäksi, kalliiksi tulee. Miten tuollaista leijaa operoidaan muutamalla miehellä? Se täytyisi tapahtua tietokoneella ja koneellisesti, perustuen erittäin tarkkoihin mittauksiin yläilmoissa. Mittauksetkaan ei toisaalta auta koska pitäisi esim. ennustaa suihkuvirtauksien ym. käytös mihin ei oikein pysty edes supertietokoneet. Vai filippiinotko siellä kannella vetelee naruista?

Lue lisää

Kyse on siitä, millaiset nopeudet riittävät. Jos aika on kalliimpaa kuin öljy, pidetään koko ajan vaihde päällä ja moottori pyörimässä ja joku leijapurje avustaa sopivissa kohdissa. Jos öljy on kalliimpaa, yritetään mennä vastaiseenkin purjein, jolloin tarvitaan mastoja ja purjeita.

Toisaalta, öljyn säästämisen vuoksi konttilaivat ajelevat nykyisin usein samaa vauhtia kuin purjelaivat yli sata vuotta sitten, joten purjeilla ei aikaa keskimäärin menettäisi kovin paljon.

https://amp.theguardian.com/environment/2010/jul/25/slow-ships-cut-greenhouse-emissions

MaaKutsuu kirjoitti:

Eli nyt otat jo takaisin sanomisiasi? Jos isossa valtamerilaivassa pitää olla kuitenkin koneet varalla purjeiden tai "leijojen" lisäksi, kalliiksi tulee. Miten tuollaista leijaa operoidaan muutamalla miehellä? Se täytyisi tapahtua tietokoneella ja koneellisesti, perustuen erittäin tarkkoihin mittauksiin yläilmoissa. Mittauksetkaan ei toisaalta auta koska pitäisi esim. ennustaa suihkuvirtauksien ym. käytös mihin ei oikein pysty edes supertietokoneet. Vai filippiinotko siellä kannella vetelee naruista?

Lue lisää

Mitä sanoja olen ottamassa takaisin, voisitko osoittaa?

Tutustupa vaikka alkuunsa "Maltese Falconin" hallintaan ja sen vaatimaan miehistöön. Sehän kuitenkin periaatteessa vain raakapurjealus. Jos siihen saakka pääsee yhden yksityishenkilön panoksella, mitä on saatavissa kokonaisen elinkeinoalan resursseilla. Purje laitteistoineen on lopulta halpa. Kallista on järjestelmän kehityskustannukset. Muutamalle kymmenelle tuhannelle laivalle jaettuna jo ehkä hyvinkin kustannustehokasta. Kohoavat vaatimukset hiilijalanjäljen pienentämiseen tarkoittavat edelleen parantuvaa kilpailukykyä purjeiden käyttöön.

Bossu kirjoitti:

Kyse on siitä, millaiset nopeudet riittävät. Jos aika on kalliimpaa kuin öljy, pidetään koko ajan vaihde päällä ja moottori pyörimässä ja joku leijapurje avustaa sopivissa kohdissa. Jos öljy on kalliimpaa, yritetään mennä vastaiseenkin purjein, jolloin tarvitaan mastoja ja purjeita.

Toisaalta, öljyn säästämisen vuoksi konttilaivat ajelevat nykyisin usein samaa vauhtia kuin purjelaivat yli sata vuotta sitten, joten purjeilla ei aikaa keskimäärin menettäisi kovin paljon.

https://amp.theguardian.com/environment/2010/jul/25/slow-ships-cut-greenhouse-emissions

Lue lisää

Sinun linkkisi on 8 vuotta vanha. Öljyn hinta on tullut puoleen noista ajoista ja putoaa edelleen. Slow steaming ei ole enää juuri tarpeen muuta kuin ympäristösyistä eikä se kaikkia kiinnosta. On haihattelua luulla että aletaan jotain leijoja virittelemään kun alkaa tuulla. Rahdille on tärkeää myös ennustettavuus koska se on perillä, leijat ja purjeet eivät sovi siihen. Pyörivät roottoripurjeet sen sijaan ovat jo ihan käytössäkin.

Vainmatikkaavaatii kirjoitti:

Emma pystyy kuljettamaan parhaimmillaan 14700 20 ft. konttia. Vauhti 21-22 knots. Vaikka lasket tuntikuluja ja kuvittelet ne isoksi, se on vain tehokkain tapa kuljettaa rahtia. Osaatko kertoa miksi on päädytty isoihin laivoihin, jos se olisi jotenkin epäedullinen tapa. Varmasti saisi kuljetettua jotain 10 konttia jossain purjealuksessa lähes puoli-ilmaiseksi. Mutta saman määrän kuljettamiseksi kuin Emma, pitäisi reissu tehdä 1470 kertaa. Vaikka purjelaiva pystyisi kuljettamaan 1000 konttia, sama reissu samalle rahdille kuin Emman kanssa pitäisi tehdä 147 kertaa. Emman kyydissä yksi 20ft. kontti Kiinasta Suomeen maksaa noin 3000€ ja toisin päin 1000€. Fatka on että yhdelle tossuparille tuo rahti on noin 20cnt. Niitä tossulaatikoita kun menee konttiin tuo noin 15000.

Lue lisää

Emma ei aja Suomeen.

skönö99 kirjoitti:

Emma ei aja Suomeen.

Harvoin tänne kerralla tarvitaan 14700 konttia, tai edes 7350 kappaletta 40 jalan konttia, joita tuolla satamien pinoissa voittopuolisesti näkyy. Eikä nopealla merirahdilla olisi paljoa arvoa, jos täyden lastin kertymistä pitäisi odotella kuukausia.

Kryssii kirjoitti:

Tässä keksintö jossa runko on purje:

https://edition.cnn.com/2015/01/16/tech/vindskip-wind-powered-container-ship/index.html

Lue lisää

Mielenkiintoinen peli. Sellainen tuli vielä mieleen, että nythän on kehitetty droneteknologiaa ja miehittämättömiä lennokkeja, ne ovat pieniä ja suhteellisen edullisia ja iso osa niiden avuista on softassa, joka pitää ne ilmassa. Samas ideaa voisi noudattaa konttibisneksessä. Jättilaivan sijaan voisi olla 10000 pientä trimaraania, jotka kykenisivät kuljettamaan yhden tai kaksi pitkää konttia. Ne purjehtisivat autonomisesti Kiinasta Eurooppaan purjeilla. Trimaraaneillakin on päästy maailman ympäri melkein 30 solmun keskivauhtia. Tällainen trimaraani olisi yksinkertaisempi ja halvempi, mutta voisi silti olla nopea.