Seurasin 2009 käytyä keskustelua samasta asiasta. Se meni vertailuksi muutamien venetyyppien välillä. Toivottavasti tämä ei mene. Olen aikeissa hankkia HR 352. Voisiko joku todellinen kyseisen venetyypin omistaja tai entinen omistaja kertoa ominaisuuksista jotain. Kuten esim. purjehdusominaisuuksista. Veneessä on varmasti hyviä ja huonoja puolia. Jostain syystä niitä on tehty valtava määrä 802 kpl 14 vuoden aikana.
HR 352 käyttäjä kokemuksia?
HR352tuntuisihyvältä
42
864
Vastaukset
- Olenrobortti
Tästä voit katsella YouTube videota aikasi kuluksi vastauksia odotellessa. Ihme ettei kukaan ole vielä tarjonnut mini transattia tai bavaa parempana vaihtoehtona.
https://www.youtube.com/watch?v=5uNFVYYx4R8
Tuolta löytyy aikapaljon asia HR 352:sta, tosin ei ole pääroolissa vene vaan purjehdus ja sen aloittaminen. Itselläni ei ole 352:sta mitään kokemusta. Soveltuu varmasti hyvin Suomen saaristoon sekä pidemmille reissuille.- videointisarja
Videosarjassa osa 5 runkoikkuna vuotaa vettä sisään veneen kallistuessa ja purjeet repesivät. Se käyttäjäkokemus sun huomioitava, ja käyttäjäkokemus on yhdyssana.
- Soomekiel
videointisarja kirjoitti:
Videosarjassa osa 5 runkoikkuna vuotaa vettä sisään veneen kallistuessa ja purjeet repesivät. Se käyttäjäkokemus sun huomioitava, ja käyttäjäkokemus on yhdyssana.
Tämä yhdys sana kysymys on tämän keskustelu ketjun ehdoton pää asia.
En voisi kuvitellakkaan voivani katsella mitään purje venettä jos yksikään
asia kokonaisuus ei täsmentyisi kieli opin kanssa.
Haluaisin vielä korostaa etten ole aloittaja, vaan näiden kielenkyttääjien tarkastaja. - kielenkyttääjä
Soomekiel kirjoitti:
Tämä yhdys sana kysymys on tämän keskustelu ketjun ehdoton pää asia.
En voisi kuvitellakkaan voivani katsella mitään purje venettä jos yksikään
asia kokonaisuus ei täsmentyisi kieli opin kanssa.
Haluaisin vielä korostaa etten ole aloittaja, vaan näiden kielenkyttääjien tarkastaja.Unohdit nyt kirjoittaa viimeisen yhdyssanan väärin.
- kak3
Abondon Comfortissa tää on kanssa mainio jakso, laskevat veneen budjettia. https://www.youtube.com/watch?v=SDy7gOaBg4A
Nehän sai tingattua ton HR352 vuodelta 1985 30k$ hintaan. (Alkuperäinen teak-kansi)
Ei taida täällämain ihan tuohon hintaan nuo liikkua.
- S_Y_Laura
352, neljän kesän kokemuksella:
tukeva
hyvin tehty
merikelpoinen
- purkkariksi hidas
- luovilla jotenkin onneton purjehdittava
- kiinteä avotilan tuulilasi on herkkä huurtumaan ja minulla vuotaa useammasta paikasta, eikä se nyt kovin nättikään ole- huonostitehty
Mitä ihmettä sellaisen ihmisen mielessä mahtaa liikkua jonka mukaan useammasta paikasta vuotava vene on hyvin tehty?
Useimmmat täällä varmaankin ymmärtävät että vuoto aiheutuu nimenomaan siitä että vene on huonosti tehty. - S_Y_Laura
huonostitehty kirjoitti:
Mitä ihmettä sellaisen ihmisen mielessä mahtaa liikkua jonka mukaan useammasta paikasta vuotava vene on hyvin tehty?
Useimmmat täällä varmaankin ymmärtävät että vuoto aiheutuu nimenomaan siitä että vene on huonosti tehty.Mitä ihmettä niin tunteella heti ottamaan kantaa. Hui kauhea sentään mikä logiikkavirhe. Kamalaa! Anteeksi, te arvon osaaja, taitaja, viisas oraakkeli. Sorry. Pyydän että menet sen mainon ymmärryksesi kanssa sinne, missä osaamisesi voi todella loistaa ja on vaikeampi olla hyvä.
Voihan se yleisesti olla hyvin tehty jossa yksi komponentti on joko käytössä saanut osumaa tai alunperin ollut maanantaikappale. Ei se vielä kokonaisarvosanaa muuta. Puhutaan kuitenkin 35 vuotta vanhasta yksilöstä. - logiikkavirheesi
S_Y_Laura kirjoitti:
Mitä ihmettä niin tunteella heti ottamaan kantaa. Hui kauhea sentään mikä logiikkavirhe. Kamalaa! Anteeksi, te arvon osaaja, taitaja, viisas oraakkeli. Sorry. Pyydän että menet sen mainon ymmärryksesi kanssa sinne, missä osaamisesi voi todella loistaa ja on vaikeampi olla hyvä.
Voihan se yleisesti olla hyvin tehty jossa yksi komponentti on joko käytössä saanut osumaa tai alunperin ollut maanantaikappale. Ei se vielä kokonaisarvosanaa muuta. Puhutaan kuitenkin 35 vuotta vanhasta yksilöstä.Maanantaikappaleella tarkoitetaan juuri sitä huonosti tehtyä yksilöä.
- vanhan.lumoissa
logiikkavirheesi kirjoitti:
Maanantaikappaleella tarkoitetaan juuri sitä huonosti tehtyä yksilöä.
Jos 35 v vene on edelleen käyttökelpoinen niin ei se kovin maanataikappale voi olla.
- logiikkavirheesi
vanhan.lumoissa kirjoitti:
Jos 35 v vene on edelleen käyttökelpoinen niin ei se kovin maanataikappale voi olla.
Kerro se nimimerkille S_Y_Laura. Hänen väitteensähän koko maanantaikappale tässä viestiketjussa alunperin oli.
- oma.virheesi
logiikkavirheesi kirjoitti:
Kerro se nimimerkille S_Y_Laura. Hänen väitteensähän koko maanantaikappale tässä viestiketjussa alunperin oli.
Opettele lukemaan loogisemmin, S_Y_Laura viittaa mahdollisella maanantaikappaleella yhteen ikkunaan.
"yksi komponentti on joko käytössä saanut osumaa tai alunperin ollut maanantaikappale" - logiikkavirheesi
oma.virheesi kirjoitti:
Opettele lukemaan loogisemmin, S_Y_Laura viittaa mahdollisella maanantaikappaleella yhteen ikkunaan.
"yksi komponentti on joko käytössä saanut osumaa tai alunperin ollut maanantaikappale"Opettele sinä lukemaan, vuotava ikkuna oli sekä Laurassa että tänne linkatussa videossa, ja kyseessä olivat eri veneet. Hieman googlaamalla huomaa että vuotavia ikkunoita on vaikka kuinka monessa rassyssä. Kyse on siis nimenomaan laaduttomuudesta, eikä maanantaikappaleesta.
- oma.virheesi
logiikkavirheesi kirjoitti:
Opettele sinä lukemaan, vuotava ikkuna oli sekä Laurassa että tänne linkatussa videossa, ja kyseessä olivat eri veneet. Hieman googlaamalla huomaa että vuotavia ikkunoita on vaikka kuinka monessa rassyssä. Kyse on siis nimenomaan laaduttomuudesta, eikä maanantaikappaleesta.
Mitä ihmettä sellaisen ihmisen mielessä sellaisen ihmisen mielessä mahtaa liikkua, jonka mukaan kiinteä sprayhood on ikkuna, tai 35-vuotta vanhan veneen yksi osumaa saanut komponentti muuttaa koko veneen maanantaikappaleeksi. Arvaan, mutten sano.
Kerropa niistä googlaamistasi vuotavista ikkunoista, minä en löytänyt kuin sinun sepustuksesi tässä ketjussa.
- provoEinari
Mielestäni tämä pitkäkölinen Rassy on lähempänä moottoripurjehtijaa kuin purjevenettä. Ei oma kokemus, mutta vierestä katsottuna näin näyttäisi olevan.
- Olerobotti
Taitaa olla Vene-lehden vaikutteita kommentissa. Aikoinaan Vene-lehteä lukeneena huvitti, kun purkkariin laitettiin tuulilasit niin se heti muuttui moottoripurreksi, vaikka olis ollut H vene.
Pitkä kölikään ei tee purkkarista moottoripurtta. Sillä perusteella kakki kosterit on moottoripursia.
352 purjehtii hyvin. Ei todellakaan ole mikään saariston kryssikone, mutta jos sellaisen ostaa niin tietää etukäteen. Ainoa ongelmahan on vendat. Jos pääsee yhdellä halssilla on nousukyky ja nopeus tuonkokoiselle veneelle ihan ok. Kuka mitäkin arvostaa. Siksakkaustahan tosi purjehtija välttää kuin ruttoa. - portlights
Edellä keskustellun videon HR 352:ssa runkoikkunasta oli vuotanut videon mukaan paljon vettä sisään. Mainitsemissasi "kakkikostereissa" ja muissa hyvissä veneissä ei ainakaan runkoikkunoita.
- Joakim1
Olerobotti kirjoitti:
Taitaa olla Vene-lehden vaikutteita kommentissa. Aikoinaan Vene-lehteä lukeneena huvitti, kun purkkariin laitettiin tuulilasit niin se heti muuttui moottoripurreksi, vaikka olis ollut H vene.
Pitkä kölikään ei tee purkkarista moottoripurtta. Sillä perusteella kakki kosterit on moottoripursia.
352 purjehtii hyvin. Ei todellakaan ole mikään saariston kryssikone, mutta jos sellaisen ostaa niin tietää etukäteen. Ainoa ongelmahan on vendat. Jos pääsee yhdellä halssilla on nousukyky ja nopeus tuonkokoiselle veneelle ihan ok. Kuka mitäkin arvostaa. Siksakkaustahan tosi purjehtija välttää kuin ruttoa.Miksi vendat olisi ongelma, jos nousukyky ja nopeus olisivat OK? Ei ole logiikkaa! Kyllähän tuo on purjevene eli vendat onnistuu. Nousukyky ja nopeus sen sijaan eivät ole kaksisia. Frersin piirtämät HR:t, kuten 36, ovat tuossa todella selvästi parempia.
Tuota 352:sta on kahdella eri rikillä, joista korkeampi on n. metrin pidemmällä mastolla ja korkeammalla keulakolmiolla. Tuo tietysti vaikuttaa jo paljon kevyessä ja keskituulessa.
Matalalla rikillä (yleisin?) LYS-luku on 1,08 eli sama kuin vaikkapa Targa 96 tai H-vene, mikä kertoo jo aika paljon veneen hitaudesta kevyellä ja keskituulella. Kovalla tuulella isompi vene tietysti kulkee paremmin, ainakin avotuulilla.
Tosipurjehtijan tekemisistä voi olla montaa mieltä.
- Rassyman
Korottaisin hieman budjettia ja etsisin sopivan 34:sen. Se on purjevene.
- Purjevene352
Kullakin on tietysti omat näkemyksensä ja purjehdussuunnitelmansa. Pitkäkölinen raskas vene kuten HR 352 ei ole huono valinta pitkille matkapurjehduksille. Jos halutaan nopeampi vene vaikkapa saaristoretkeilyyn, pitkäkölinen ei ole ideaalinen.
- nopeampionainaparempi
Purjevene352 kirjoitti:
Kullakin on tietysti omat näkemyksensä ja purjehdussuunnitelmansa. Pitkäkölinen raskas vene kuten HR 352 ei ole huono valinta pitkille matkapurjehduksille. Jos halutaan nopeampi vene vaikkapa saaristoretkeilyyn, pitkäkölinen ei ole ideaalinen.
Mitäköhän etua veneen hitaudesta muka on matkapurjehduksessa?
- HitaastiHyvääTulee
nopeampionainaparempi kirjoitti:
Mitäköhän etua veneen hitaudesta muka on matkapurjehduksessa?
Ilmeisesti et vielä ole purjehtinut isossa vastaisessa tai myötäisessä aallossa, näissä pitkäkölinen raskas vene on nopeaa purtta huomattavasti mukavampi purjehtija, ehkä jopa nopeampikin...
Vasta-aaltoon leikkaa aaltoon, eikä paukuta platuska pohjaa, lisäksi massa auttaa lisää aallokkoon ajoa, myötäisellä pitkäköli auttaa pysymään paremmin suunnassa ja pienentää riskiä leikata aaltoon sivuttain, kun peräsimestä loppu pito...
Taidat olla hengeltäsi "moottoriveneilijä" kiireinesi? - Luulemuksia
HitaastiHyvääTulee kirjoitti:
Ilmeisesti et vielä ole purjehtinut isossa vastaisessa tai myötäisessä aallossa, näissä pitkäkölinen raskas vene on nopeaa purtta huomattavasti mukavampi purjehtija, ehkä jopa nopeampikin...
Vasta-aaltoon leikkaa aaltoon, eikä paukuta platuska pohjaa, lisäksi massa auttaa lisää aallokkoon ajoa, myötäisellä pitkäköli auttaa pysymään paremmin suunnassa ja pienentää riskiä leikata aaltoon sivuttain, kun peräsimestä loppu pito...
Taidat olla hengeltäsi "moottoriveneilijä" kiireinesi?Hidas vene nopeaa mukavampi aallokossa= ei ole
Hidas vene nopeaa nopeampi aallokossa= mahdottomuus
Massa auttaa lisää aallokkoon ajoa= huonontaa
Pitkä köli auttaa pysymään suunnassa, muuten loppuu peräsimestä pito= pitkä köli, pieni peräsin, huono vauhti, huono peräsinteho= pitää aikaisemmin myötiksessä pienentää purjeet ja jarruttaa. - 12-1
HitaastiHyvääTulee kirjoitti:
Ilmeisesti et vielä ole purjehtinut isossa vastaisessa tai myötäisessä aallossa, näissä pitkäkölinen raskas vene on nopeaa purtta huomattavasti mukavampi purjehtija, ehkä jopa nopeampikin...
Vasta-aaltoon leikkaa aaltoon, eikä paukuta platuska pohjaa, lisäksi massa auttaa lisää aallokkoon ajoa, myötäisellä pitkäköli auttaa pysymään paremmin suunnassa ja pienentää riskiä leikata aaltoon sivuttain, kun peräsimestä loppu pito...
Taidat olla hengeltäsi "moottoriveneilijä" kiireinesi?Moottoripurjehtija 352:n keula on melko pullea, se ei leikka aaltoja kuten teräväkeulaiset purjeveneet. Uudet HR:t kulkevat aallokossa huomattavasti pehmeämmin sanoo Magnus Rassy, koska niissä on pystympi leikkaavampi keula.
- monimuuttuja
12-1 kirjoitti:
Moottoripurjehtija 352:n keula on melko pullea, se ei leikka aaltoja kuten teräväkeulaiset purjeveneet. Uudet HR:t kulkevat aallokossa huomattavasti pehmeämmin sanoo Magnus Rassy, koska niissä on pystympi leikkaavampi keula.
"Luulemuksia" olikin oivallinen nimimerkki tämän kaltaisissa keskusteluissa. Luulemukset tai uusien veneiden mainokset eivät korvaa kokemuksia. Veneen massan vaikutusta aallokko-ominaisuuksiin ei voi yleistää. Moni muukin parametri vaikuttaa: leveys/pituus, runkomuoto, vakaus jne. Isossa aallokossa merimukavuuden kannalta on vaikutusta silläkin, minkälainen veneen dynaaminen stabiliteetti on sivu- ja pituussuunnassa (ks. C.A.Marchaj). Kilpaveneissä tavoite on vauhti, joka aallokossa merkitsee g-voimien lisääntymistä ja mukavuuden vähenemistä (vrt. VOR). Matkaveneissä merikelpoisuus ja luotettavuus kai ovat tai tulisi olla ensisijalla. Marchaj:n mukaan pienemmät g-voimat merkitsevät pienempää alttiutta meritaudille.
En ole purjehtinut HR 352:lla enkä muullakaan HR:lla. Omaa kokemusta on kyllä painavasta pitkäkölisestä, kevyestä tasapohjaisesta Judel Vrolijk:sta sekä perinteisestä S&S-veneestä isoilla merillä. Pitkille avomeri- tai valtameriretkille en itse hakisi mahdollsimman kevyttä ja nopeaa. Mieluummin katsoisin jämäkkää ja suuntavakaata, joka hyvin voisi olla pitkäkölinen. Saaristoon, Itämerelle ja satunnaisiin kisoihin venevalintani olisi erilainen kuin pitkille avomeriretkille. Useimmille meistä myös hankintahinta on aika ratkaiseva valintakriteeri. - ei_muita_luulemuksia
monimuuttuja kirjoitti:
"Luulemuksia" olikin oivallinen nimimerkki tämän kaltaisissa keskusteluissa. Luulemukset tai uusien veneiden mainokset eivät korvaa kokemuksia. Veneen massan vaikutusta aallokko-ominaisuuksiin ei voi yleistää. Moni muukin parametri vaikuttaa: leveys/pituus, runkomuoto, vakaus jne. Isossa aallokossa merimukavuuden kannalta on vaikutusta silläkin, minkälainen veneen dynaaminen stabiliteetti on sivu- ja pituussuunnassa (ks. C.A.Marchaj). Kilpaveneissä tavoite on vauhti, joka aallokossa merkitsee g-voimien lisääntymistä ja mukavuuden vähenemistä (vrt. VOR). Matkaveneissä merikelpoisuus ja luotettavuus kai ovat tai tulisi olla ensisijalla. Marchaj:n mukaan pienemmät g-voimat merkitsevät pienempää alttiutta meritaudille.
En ole purjehtinut HR 352:lla enkä muullakaan HR:lla. Omaa kokemusta on kyllä painavasta pitkäkölisestä, kevyestä tasapohjaisesta Judel Vrolijk:sta sekä perinteisestä S&S-veneestä isoilla merillä. Pitkille avomeri- tai valtameriretkille en itse hakisi mahdollsimman kevyttä ja nopeaa. Mieluummin katsoisin jämäkkää ja suuntavakaata, joka hyvin voisi olla pitkäkölinen. Saaristoon, Itämerelle ja satunnaisiin kisoihin venevalintani olisi erilainen kuin pitkille avomeriretkille. Useimmille meistä myös hankintahinta on aika ratkaiseva valintakriteeri.Tuo "luulemuksia" oli jo valmiiksi ihan sekaisin, mutta nyt se ei enää edes tiedä missäpäin näppäimistö on.
- Joakim1
monimuuttuja kirjoitti:
"Luulemuksia" olikin oivallinen nimimerkki tämän kaltaisissa keskusteluissa. Luulemukset tai uusien veneiden mainokset eivät korvaa kokemuksia. Veneen massan vaikutusta aallokko-ominaisuuksiin ei voi yleistää. Moni muukin parametri vaikuttaa: leveys/pituus, runkomuoto, vakaus jne. Isossa aallokossa merimukavuuden kannalta on vaikutusta silläkin, minkälainen veneen dynaaminen stabiliteetti on sivu- ja pituussuunnassa (ks. C.A.Marchaj). Kilpaveneissä tavoite on vauhti, joka aallokossa merkitsee g-voimien lisääntymistä ja mukavuuden vähenemistä (vrt. VOR). Matkaveneissä merikelpoisuus ja luotettavuus kai ovat tai tulisi olla ensisijalla. Marchaj:n mukaan pienemmät g-voimat merkitsevät pienempää alttiutta meritaudille.
En ole purjehtinut HR 352:lla enkä muullakaan HR:lla. Omaa kokemusta on kyllä painavasta pitkäkölisestä, kevyestä tasapohjaisesta Judel Vrolijk:sta sekä perinteisestä S&S-veneestä isoilla merillä. Pitkille avomeri- tai valtameriretkille en itse hakisi mahdollsimman kevyttä ja nopeaa. Mieluummin katsoisin jämäkkää ja suuntavakaata, joka hyvin voisi olla pitkäkölinen. Saaristoon, Itämerelle ja satunnaisiin kisoihin venevalintani olisi erilainen kuin pitkille avomeriretkille. Useimmille meistä myös hankintahinta on aika ratkaiseva valintakriteeri.Alkuperäinen kysyjä ei ole puhunut pitkistä valtameri- tai edes avomeriretkistä. Vanhat HR:t eivät ole kovinkaan lähellä S&S-veneitä suunnittelultaan.
Uudemmat HR:t eivät ole kevyitä, mutta runkomuoto, evät ja riki ovat kehittyneet selvästi paremmin purjehtivaan suuntaan. Esitetietojen valossa 352 painaa 6,7 tonnia, 36 7,5 ja 34 5,3. Kaikilla kolmella käytännössä idennttinen vesilinjapituus (8,64-8,72 m). Noista 34:lle löytyy Vene-lehdessä punnittu 6,4 tonnia, joten varsin raskas se on kokoisekseen. Painaa lähes yhtä paljon kuin S&S Swan 37! 342 pistää vielä paremmaksi punnitulla 6,8 tonnilla.
Ilmeisesti myös 352 on todellisuudessa reilusti yli esitepainon, sillä LYS-taulukossa painona on 8 tonnia.
Saman ikäluokan 34 ja 36 eivät ole kovin paljon kalliimpia kuin 352. Jos HR pitää olla ja kuitenkin myös purjehdusominaisuudet kiinnostaa, kannattaisi miettiä ehkä noita. - dsgasdg
http://jieter.github.io/orc-data/site/#GRE/GRE1709
oheisen linkin takaa löytyy HR 352:n polaarit. Kevyellä tuulella varmaan ajeltaisiin paljon moottorilla, mutta keskituulesta eteenpäin liikuu ihan mukavasti purjeilla 6-7 solmun vauhteja. - seppomartti
monimuuttuja kirjoitti:
"Luulemuksia" olikin oivallinen nimimerkki tämän kaltaisissa keskusteluissa. Luulemukset tai uusien veneiden mainokset eivät korvaa kokemuksia. Veneen massan vaikutusta aallokko-ominaisuuksiin ei voi yleistää. Moni muukin parametri vaikuttaa: leveys/pituus, runkomuoto, vakaus jne. Isossa aallokossa merimukavuuden kannalta on vaikutusta silläkin, minkälainen veneen dynaaminen stabiliteetti on sivu- ja pituussuunnassa (ks. C.A.Marchaj). Kilpaveneissä tavoite on vauhti, joka aallokossa merkitsee g-voimien lisääntymistä ja mukavuuden vähenemistä (vrt. VOR). Matkaveneissä merikelpoisuus ja luotettavuus kai ovat tai tulisi olla ensisijalla. Marchaj:n mukaan pienemmät g-voimat merkitsevät pienempää alttiutta meritaudille.
En ole purjehtinut HR 352:lla enkä muullakaan HR:lla. Omaa kokemusta on kyllä painavasta pitkäkölisestä, kevyestä tasapohjaisesta Judel Vrolijk:sta sekä perinteisestä S&S-veneestä isoilla merillä. Pitkille avomeri- tai valtameriretkille en itse hakisi mahdollsimman kevyttä ja nopeaa. Mieluummin katsoisin jämäkkää ja suuntavakaata, joka hyvin voisi olla pitkäkölinen. Saaristoon, Itämerelle ja satunnaisiin kisoihin venevalintani olisi erilainen kuin pitkille avomeriretkille. Useimmille meistä myös hankintahinta on aika ratkaiseva valintakriteeri.Painon lisääntyminen toki vähentää g- voimia etenkin veneen päihin sijoitettuna ja lisää veneen stabiliteettia. Helpottaa miehistön merikelpoisuutta. Kaikkien purjehdusominaisuuksien kannalta painon lisäys on myrkkyä. Painava keula uppoaa aaltoon ja pysäyttää veneen.
12-1 kirjoitti:
Moottoripurjehtija 352:n keula on melko pullea, se ei leikka aaltoja kuten teräväkeulaiset purjeveneet. Uudet HR:t kulkevat aallokossa huomattavasti pehmeämmin sanoo Magnus Rassy, koska niissä on pystympi leikkaavampi keula.
Aikamoista kukkua. Itselläni on hyvin vinokeulainen pitkäkölinen vene, eikä se näinä 5 vuotena ole yhtä ainutta kertaa pamahtanut vasta-aaltoon, vaan tähän mennessä jokaikinen aalto on leikkautunut nätisti kahtia. Tämä johtuu luullakseni ennen kaikkea siitä, että siinä ei ole sellaista tasaista laakeaa pohjan aluetta keulan takana. Niissä veneissä, joissa tällainen on, pamahtelu on tietyissä oloissa mahdollista, kuten aiemmissa omissakin veneissä olen havainnut. Keulan pulleus liittyy enemmän vauhdin kuolemiseen aaltoihin törmätessä.
- matkapurrenlastaus
seppomartti kirjoitti:
Painon lisääntyminen toki vähentää g- voimia etenkin veneen päihin sijoitettuna ja lisää veneen stabiliteettia. Helpottaa miehistön merikelpoisuutta. Kaikkien purjehdusominaisuuksien kannalta painon lisäys on myrkkyä. Painava keula uppoaa aaltoon ja pysäyttää veneen.
Purjehtijoille lienee tuttua se, että veneen keula ja perä pitäisi säilyttää mahdollisimman keveinä. Tässä tulee oman kokemukseni mukaan kuitenkin pulma, kun kevyehköllä cruiser-racer veneellä rupeaa tekemään pitkiä reissuja. Pitkänmatkan varustus painaa yllättävän paljon ja käytännössä ainoat käyttökelpoiset säilytystilat saattavat olla veneen keulassa ja perässä. Varustus painaa suunnilleen saman olipa vene kevyt tai raskas ( lukuunottamatta ankkurointivarustusta). Kevyessä veneessä purjehdusominaisuuksien huonontuminen lastin takia näkyy helposti, raskaammassa veneessä saman painoisen lastin aiheuttama muutos on vähäisempi.
Painavaan matkapurjehdusvarustukseen kuuluu ankkuriketjun ankkurivinssin lisäksi mm. riittävä juomavesi ja polttoaine (usein tarvitaan lisätankkeja tai jerrykannuja, ehkä vesikanistereita), tuuli/vesigeneraattori, ehkä polkuryörät ja mahd. sukellusvarusteet pulloineen jne. Kaiken kaman sijoittaminen keskiveneeseen ei yleensä onnistu. - seppomartti
Bossu kirjoitti:
Aikamoista kukkua. Itselläni on hyvin vinokeulainen pitkäkölinen vene, eikä se näinä 5 vuotena ole yhtä ainutta kertaa pamahtanut vasta-aaltoon, vaan tähän mennessä jokaikinen aalto on leikkautunut nätisti kahtia. Tämä johtuu luullakseni ennen kaikkea siitä, että siinä ei ole sellaista tasaista laakeaa pohjan aluetta keulan takana. Niissä veneissä, joissa tällainen on, pamahtelu on tietyissä oloissa mahdollista, kuten aiemmissa omissakin veneissä olen havainnut. Keulan pulleus liittyy enemmän vauhdin kuolemiseen aaltoihin törmätessä.
Siis mikä oli kukkua?
- 12-1
Bossu kirjoitti:
Aikamoista kukkua. Itselläni on hyvin vinokeulainen pitkäkölinen vene, eikä se näinä 5 vuotena ole yhtä ainutta kertaa pamahtanut vasta-aaltoon, vaan tähän mennessä jokaikinen aalto on leikkautunut nätisti kahtia. Tämä johtuu luullakseni ennen kaikkea siitä, että siinä ei ole sellaista tasaista laakeaa pohjan aluetta keulan takana. Niissä veneissä, joissa tällainen on, pamahtelu on tietyissä oloissa mahdollista, kuten aiemmissa omissakin veneissä olen havainnut. Keulan pulleus liittyy enemmän vauhdin kuolemiseen aaltoihin törmätessä.
Jos vauhti loppuu aaltoon törmäämiseen, ei keula leikkaa hyvin aaltoa. Mitä kovempaa kuljetaan, sitä enemmän paukkuu. Vesi kun on kovaa tavaraa. Leikkaava keula vähentää paukkumista.
seppomartti kirjoitti:
Siis mikä oli kukkua?
Hmm, tarkemmalla lukemisella taisin ymmärtää ekan lukemisen väärin. Ei se niin pahaa kukkua ollut kuin ensin luulin. Hyvin leikkaava keula parantaa vauhtia, muttei se edelleenkään liity keulan pystyyteen.
- Jympspum
Joo, ei voi keulakulman perusteella päätellä miten vene kulkee aallokossa. Esim. wave piercing keulat "negatiivisella" keulakulmalla tai Estonia, joka paukutti keulansa hajalle.
- Olenrobotti
No mutta.
Mikä tekee kolmenelosesta paremman kuin kolmevitosesta?
Kaikkihan tietää (?) toppirikisen vendojen nopeden, vai tietääkö? Mitä kapeampi väylä ja mitä kevyempi tuuli, hitaaksi menee.
Ja toi siksakkaus, aika kova saa olla venevauhti jos meinaa päästä kovempaa kuin suoraan ajava. - ariel371
352 on 34 -mallia parempi jos meinaat pitkiä reissuja ja asumista veneessä. Ero tulee siitä että 352:n takakajuutta on iso ja korkea. Samalla se syö istumalaatikon kokoa, mutta se ei haittaa jos reissaa pienellä porukalla. 352 mallia on helpompi ajaa yksin, säädöt ovat ulottuvilla.
352 pentteri on toimivampi matkanteossa, 34:n taas marinassa. Meripunkan saa 352 -malliin hyvin sen sohvan selkänojan nostamalla vaakatasoon. 34:stä en tiedä.
Pitkäkölisen 352:n yksi pulma on sen hankala peruuttaminen, se vaatii ennakointia ja/tai keulapotkurin.
Mikään vauhtivene ei ole kumpikaan, mutta 352 on hyvin suosittu eurooppalaisten keskibudjettireissaajien keskuudessa. Se on hyvä merkki siitä että se ainakin ajaa asiansa matkaveneenä.
Itsekin mietin 352:ta seuraavaksi veneeksi.Peruuttamiseen on toimiva tekniikka keksitty: pakittaessa voi välillä antaa potkuja eteen ja samalla veivataan ruoria. Potkun aikana keula kääntyy haluttuun suuntaan, vaikka nopeuden suunta ei ehtisikään muuttua. Se on vaivalloisempaa peruuttamista kuin eväkölisellä, mutta suorituskyky peruuttaessa on melkein sama.
- eikaikissaveneissätoimi
Bossu kirjoitti:
Peruuttamiseen on toimiva tekniikka keksitty: pakittaessa voi välillä antaa potkuja eteen ja samalla veivataan ruoria. Potkun aikana keula kääntyy haluttuun suuntaan, vaikka nopeuden suunta ei ehtisikään muuttua. Se on vaivalloisempaa peruuttamista kuin eväkölisellä, mutta suorituskyky peruuttaessa on melkein sama.
"Potkun aikana keula kääntyy haluttuun suuntaan, vaikka nopeuden suunta ei ehtisikään muuttua."
Kääntyy jos potkurivirta osuu peräsimeen.
Jos se osuu peräsimessä olevaan aukkoon, ei vene käänny yhtään mihinkään, ennenkuin vene jo liikkuu. Tämä on aika yleistä peräpeiliin ja kölin takareunaan akseloiduilla peräsimillä, eli niihin on tehty etureunaan kolo potkuria varten, jolloin potkurivirta menee kolosta läpi peräsimen ollessa käännettynä, eikä ohjailuvaikutusta potkurivirralla ole. - seppomartti
Bossu kirjoitti:
Peruuttamiseen on toimiva tekniikka keksitty: pakittaessa voi välillä antaa potkuja eteen ja samalla veivataan ruoria. Potkun aikana keula kääntyy haluttuun suuntaan, vaikka nopeuden suunta ei ehtisikään muuttua. Se on vaivalloisempaa peruuttamista kuin eväkölisellä, mutta suorituskyky peruuttaessa on melkein sama.
Näin juuri. Lisäksi "prop walkin" huomioiminen eli toiseen suuntaan ei meinaa kääntyä ja toiseen kääntyy vähemmän huonosti. Mutta jos ohjauslyky on erillisen lapioperäsimen luokkaa niin on tosi surkea lapioperäsin.
- Kääntyileminen
Omassa pitkäkölisessä peräsin on kiinnitetty sekä peräpeiliin kahdesta kohdasta että kölin takareunaan kahdesta kohdasta. Peräsimen etureunassa ei ole potkurin kohdalla koloa joten peräsin ohjaa porkurivirtaa tehokkaasti ja nopealla kaasutuksella eteenpäin vene kääntyy lähes paikallaan kumpaankin suuntaan.
seppomartti kirjoitti:
Näin juuri. Lisäksi "prop walkin" huomioiminen eli toiseen suuntaan ei meinaa kääntyä ja toiseen kääntyy vähemmän huonosti. Mutta jos ohjauslyky on erillisen lapioperäsimen luokkaa niin on tosi surkea lapioperäsin.
Olen useita pitkäkölisiä veneitä joutunut pyörittelemään, ja aktiivisella kaasun käytöllä ja kovalla ruorin pyörittämisellä ne on saatu kääntymään vaikka paikallaan, mutta voi tietysti olla, että löytyy hyvin haasteellisia veneitä, joihin nuo kikat ei toimi. Veikkaisin, että nekin saa kääntymään, mutta hitaammin, mikä on tuulessa tietysti hankalaa, koska vene ehtii ajelehtimaan enemmän.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat
Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi1791498Mietin sinua nainen
Ikävöin sinua enemmän kuin voin myntää. Ajattelin et laitan sinulle viestriä (kirjoitin jo puhelimeen viestin) Sitten551032Kyllä suoraan
Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.40782Härsilällä jännät paikat, saako hän 30 päiväsakkoa Rasmuksen tapauksesta
Syyttäjä vaatii peräti kolmekymmentä päiväsakkoa Härsilälle, vaikka todistajan mukaan Rasmus aloitti nuhjaamisen, jossa63771Nainen, viime aikoina olen itkenyt sinua yhä useammin
Niin kuin juuri äsken. Aamulla näin myös unta sinusta. Koskin unessa hiuksia päälaellasi, ja pyytelin sitä heti anteeksi51707Voisitko nainen kertoa mulle
Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun111700- 81669
- 37666
- 71634
Täällä iImenee vihamielisyys kristinuskoa kohtaan
Ei taida sielunvaellus-/jälleensyntymisväellä olla omasta asiastaan mielekästä sanottavaa, kun pitää kiivaasti hyökätä e304609