Valtamerikelpoiset purjeveveneet

Sunwind 26/27
Shipman 28
Finn 26

Hah, on paljonkin alle 30 jalkaisia veneitä joilla on purjehdittu isoilla vesillä tai maailman ympäri. Mutta jos tiedot ja asenne ovat tuota tasoa, niin en jaksa alkaa "keskustelemaan" asiasta sinun kanssasi. Itse pidän pienistä "pocket cruiser" veneistä ja mukava opus on John Vigorin "20 Small Sailboats to Take You Anywhere". Siinä on ikävä kyllä listattu paljon sellaisia paatteja, joita ei täällä Euroopassa ole juuri myynnissä. Dana 24 olisi oma haave.

Hörkki312 kirjoitti:

Hah, on paljonkin alle 30 jalkaisia veneitä joilla on purjehdittu isoilla vesillä tai maailman ympäri. Mutta jos tiedot ja asenne ovat tuota tasoa, niin en jaksa alkaa "keskustelemaan" asiasta sinun kanssasi. Itse pidän pienistä "pocket cruiser" veneistä ja mukava opus on John Vigorin "20 Small Sailboats to Take You Anywhere". Siinä on ikävä kyllä listattu paljon sellaisia paatteja, joita ei täällä Euroopassa ole juuri myynnissä. Dana 24 olisi oma haave.

Lue lisää

Olisi kiva tietää sinun esim. top 5 veneet .

Suomalaisistakin on reissu tehty Antillalla ja Inferno 29:llä. Ja kuten Hörkki totesi, muita on todella pitkä lista. Oma lukunsa on herra Yrvind miniatyyriveneineen, eikä hänkään ole ainoa lajissaan. Samoin täydelleen oma lukunsa on mukavuus, jossa jokaisella on oma henkilökohtainen rajansa. Kaikille ei kelpaa maailman suurin risteilijäkään.

Totta - välillä tuntuu, että oma ego ei mahdu tähän tuhansien ämpärien maahan saati sitten - no jaa, vene pieni - meri suuri joka tapauksessa.

Mun käsittääkseni pallonkiertoveneiden keskipituus on alle 38 jalkaa.

Tietääkö kukaan missä homeles nyt menee? Ei ainakaan mitään infoa sivuilla.

Allegron väki taisi simahtaa koko hommaan ja palasivat takaisin Suomeen,. lentokoneella.

https://www.youtube.com/watch?v=HhzFlirUkGQ
Vancouver 27 on alunperin suunniteltu pariskunnalle, joka halusi turvallisen pikkuveneen purjehtiakseen USA:sta Uuteen-Seelantiin ja takaisin. Myöhemmin sarjatuotannossa, uudempi versio 28ft. Englantilainen Northshore aloitti valmistuksen Euroopassa. Suomessa on ainakin yksi Englannissa valmistettu Vancouver 28 (nykyinen omistaja peri vanhemmiltaan).

Tästä vene valtamerelle edullisesti. Valmiiksi varusteltu Yrvindin opeilla:
https://www.blocket.se/stockholm/Albin_Vega_27__langseglare_78443308.htm?aw=1

Tämä on siinä mielessä hyvä keskustelu, että huumorina heitetty Marino Swing keulapurjeella voi olla valtamerikelpoinen. Onhan Atlanti ylitetty kumiveneellä ja varmaan kylpyammeellakin.

Luulen että tilanne on sama näiden kaikkien veneiden osalta. Ne ovat valtamerikelpoisia siinä mielessä, että niillä on ylitetty valtameriä. Esimerkiksi Albin Vega, Contessa ja Dana 24 ovat pienestä koostaan huolimatta tehneet useita valtamerien ylityksiä, vaikka ne eivät byrokraattien määrittelemien laskelmien mukaan oikeita normeja täyttäisikään. Väärää vastausta ei siis ole. Tässä tapauksessa nämä veneet on mainittu sillä perusteella, että niiden soveltuvuudesta valtameripurjehdukseen on kokemuspohjaista näyttöä. Todettakoon vielä että näillä veneillä purjehtiminen avomerellä ei välttämättä ole aina mukavaa tai kovissa keleissä edes turvallista, mutta kyllä niillä, säät ja reitit huomioiden ja hyvällä merimiestaidolla, voi päästä valtameren ylitse. Moni on päässyt.

Hörkki312 kirjoitti:

Tämä on siinä mielessä hyvä keskustelu, että huumorina heitetty Marino Swing keulapurjeella voi olla valtamerikelpoinen. Onhan Atlanti ylitetty kumiveneellä ja varmaan kylpyammeellakin.

Luulen että tilanne on sama näiden kaikkien veneiden osalta. Ne ovat valtamerikelpoisia siinä mielessä, että niillä on ylitetty valtameriä. Esimerkiksi Albin Vega, Contessa ja Dana 24 ovat pienestä koostaan huolimatta tehneet useita valtamerien ylityksiä, vaikka ne eivät byrokraattien määrittelemien laskelmien mukaan oikeita normeja täyttäisikään. Väärää vastausta ei siis ole. Tässä tapauksessa nämä veneet on mainittu sillä perusteella, että niiden soveltuvuudesta valtameripurjehdukseen on kokemuspohjaista näyttöä. Todettakoon vielä että näillä veneillä purjehtiminen avomerellä ei välttämättä ole aina mukavaa tai kovissa keleissä edes turvallista, mutta kyllä niillä, säät ja reitit huomioiden ja hyvällä merimiestaidolla, voi päästä valtameren ylitse. Moni on päässyt.

Lue lisää

Toisaalta, sitä ei ole täällä kerrottu että montako pikkuvenettä on jättänyt valtameren ylityksen kesken ominaisuuksiensa takia. Tai että matka on ollut todella täynnä riskejä ja vain onnella saavuttu perille? Aina ei joudu kovaan mysrskyyn matkallaan, mutta jos joutuu, niin olisi kiva että vene kestää jne.

Toki isompienkin osalta matkan kesken jättäneiden lista on pitkäääää....

malo50 kirjoitti:

Toisaalta, sitä ei ole täällä kerrottu että montako pikkuvenettä on jättänyt valtameren ylityksen kesken ominaisuuksiensa takia. Tai että matka on ollut todella täynnä riskejä ja vain onnella saavuttu perille? Aina ei joudu kovaan mysrskyyn matkallaan, mutta jos joutuu, niin olisi kiva että vene kestää jne.

Toki isompienkin osalta matkan kesken jättäneiden lista on pitkäääää....

Lue lisää

Tietoja ARC:ssa sattuneista havereista on kyllä julkaistu mm. YW:ssa ja worldcruisingin sivuilla. Jimmy Cornell myös kertoi ARC;ssa sattuneista havereista mm. Hgin venemessuilla kymmenkunta vuotta sitten. Tavallisin yksittäinen totaalihaverin syy Atlantilla on ollut lapioperäsimen pettäminen eikä se suinkaan ole kohdistunut ARC:n pienimpiin veneisiin. Maston menettäminen ei ole ollut läheskään yhtä vaarallinen kuin peräsimen menetys.

Törmäysvaurioissa, joita valtamerillä sattuu kelluviin esineisiin tai valaisiin, merkinnee rungon lujuus/materiaali ja venevauhti enemmän kuin pelkkä veneen koko. Myöskään rakenteiden pettäminen, kölin irtoaminen, ei ole ollut pienten veneiden ongelma.

Inhimilliset syyt näyttävät olleen pääasiallinen tekijä, kun veneitä on hylätty ajelehtimaan Atlantille. Tällaisista tapauksista on käyty keskustelua tälläkin foorumilla. Portugalin rannikon edustalla tai Kanarian saarten luona merelle paniikin takia hylättyjä veneitä on kuukausia myöhemmin löydetty Atlantin toiselta puolelta, jonne ne luukut auki jätettyinä ovat ajelehtineet. Paniikkiin joutuminen ei sekään näytä olleen "pikkuveneisiin" liittynyt ominaisuus.
En tosin tiedä mitä tarkoitat "pikkuveneillä", kenties kaikkia omaa venettäsi pienempiä ;-)

Jatkoa seppomartin hyvään listaan: eväkölit, skegittömät lapioperäsimet, turvattomat avoperät, riittämättömät materiaalivahvuudet, kiinniliimatut laipiot, heppoiset MDF-sisustukset, saildrivet (alumiinin korroosio), alimitoitettu heloitus, tasapohjaiset jyskyttävät ruonkomuodot, tartuntakahvojen puute sisällä, laajat lattiapinnat, kerroslevyrakenne jne...

Jatkoalistaan kirjoitti:

Jatkoa seppomartin hyvään listaan: eväkölit, skegittömät lapioperäsimet, turvattomat avoperät, riittämättömät materiaalivahvuudet, kiinniliimatut laipiot, heppoiset MDF-sisustukset, saildrivet (alumiinin korroosio), alimitoitettu heloitus, tasapohjaiset jyskyttävät ruonkomuodot, tartuntakahvojen puute sisällä, laajat lattiapinnat, kerroslevyrakenne jne...

Lue lisää

Erikoista siinä mielessä että listaatte huonoiksi ominaisuuksiksi järjestäen kaikki nykyaikaisten veneiden tyypillisimmät ominaisuudet. Kuitenkin kaikki nykyaikaiset veneet ovat Bavaria 30:stä lähtien luokiteltu valtameriveneiksi (CE-A), toisin kuin 70-ja 80-luvulla, jolloin oli saatavilla myös selkeästi suojaisemmille vesille tarkoitettuja veneitä. Lisäksi valtameripurjehdus on tullut paljon yleisemmäksi kansanhuviksi takavuosiin verraten, jolloin esimerkiksi Atlantinylitys oli merkittävä uroteko ja miehuuskoe. Eli näitä nykyajan valtameriveneitä myös oikeasti käytetään valtameripurjehduksiin. Miten on selitettävissä että kuluttajan vaatimukset ja valmistajien tarjoamat tuotteet kehittyvät päivastaiseen suuntaan? Mitä useampi eläkeläispappa ja -mamma päättää osallistua ARC-karavaaniin, sitä huonompia vaneitä heille tarjotaan kyseiseen tarkoitukseen? Ei kai se nyt näin voi olla.

"Erikoista siinä mielessä että listaatte huonoiksi ominaisuuksiksi järjestäen kaikki nykyaikaisten veneiden tyypillisimmät ominaisuudet."

Aika lailla noita sitten keskeyttääkin esimerkiksi ARC:ssä.

Jos pitäisi valita vene, jolla liikutaan kaukana etelässä ja pohjoisessa ja itään ja länteen ja alueilla, joilla pelastustoimet ovat haastavia, niin kummasti veneiden perinteiset ominaisuudet rupeaisivat nostamaan arvoaan.

Jos taas ajatellaan pallon kiertoa, jossa purjehtimista kokonaisajasta on minimaalinen määrä, niin riittää, että veneellä selviää pitkät ylitykset edes jotenkuten. Sen sijaan asumismukavuuteen kannattaa panostaa.

Oma lottovoittohaaveeni koskee kylmiä ja myrskyisiä etelän ja pohjoisen seutuja. Jos joskus arpa antaisi, niin tuskin valitsisin nykypulkkaa.

Tunari1 kirjoitti:

Erikoista siinä mielessä että listaatte huonoiksi ominaisuuksiksi järjestäen kaikki nykyaikaisten veneiden tyypillisimmät ominaisuudet. Kuitenkin kaikki nykyaikaiset veneet ovat Bavaria 30:stä lähtien luokiteltu valtameriveneiksi (CE-A), toisin kuin 70-ja 80-luvulla, jolloin oli saatavilla myös selkeästi suojaisemmille vesille tarkoitettuja veneitä. Lisäksi valtameripurjehdus on tullut paljon yleisemmäksi kansanhuviksi takavuosiin verraten, jolloin esimerkiksi Atlantinylitys oli merkittävä uroteko ja miehuuskoe. Eli näitä nykyajan valtameriveneitä myös oikeasti käytetään valtameripurjehduksiin. Miten on selitettävissä että kuluttajan vaatimukset ja valmistajien tarjoamat tuotteet kehittyvät päivastaiseen suuntaan? Mitä useampi eläkeläispappa ja -mamma päättää osallistua ARC-karavaaniin, sitä huonompia vaneitä heille tarjotaan kyseiseen tarkoitukseen? Ei kai se nyt näin voi olla.

Lue lisää

"Erikoista siinä mielessä että listaatte huonoiksi ominaisuuksiksi järjestäen kaikki nykyaikaisten veneiden tyypillisimmät ominaisuudet"

99,9% ostajista haluaa veneen, jolla purjehditaan satamasta satamaan päivän yhden päivän aikana. Ja jos matka on pidempi, niin satamssa ollaan sitten kolmen päivän purjehduksen jälkeen viikko. Kaiken kaikkiaan vene miehistöineen viettää enemmän aikaa satamassa kun merelllä. Silloin avarat sisätilat jne ovat pääasiassa. Näille veneille löytyy asiakaskuntaa ja niitä kannattaa tehdä.

Se 0,1% sitten lähtee purjehtimaan suuremille vesille. Niin pieni marginaalinen asiakaskunta, ettei massavenettä niille kannata tehdä.

Markkinatalous kirjoitti:

"Erikoista siinä mielessä että listaatte huonoiksi ominaisuuksiksi järjestäen kaikki nykyaikaisten veneiden tyypillisimmät ominaisuudet"

99,9% ostajista haluaa veneen, jolla purjehditaan satamasta satamaan päivän yhden päivän aikana. Ja jos matka on pidempi, niin satamssa ollaan sitten kolmen päivän purjehduksen jälkeen viikko. Kaiken kaikkiaan vene miehistöineen viettää enemmän aikaa satamassa kun merelllä. Silloin avarat sisätilat jne ovat pääasiassa. Näille veneille löytyy asiakaskuntaa ja niitä kannattaa tehdä.

Se 0,1% sitten lähtee purjehtimaan suuremille vesille. Niin pieni marginaalinen asiakaskunta, ettei massavenettä niille kannata tehdä.

Lue lisää

Mistä tutkimuksesta tämä 99,9% on otettu? Vai onko vain mutua?
Itse en tuohon lukuun usko.

Höpöprosentit kirjoitti:

Mistä tutkimuksesta tämä 99,9% on otettu? Vai onko vain mutua?
Itse en tuohon lukuun usko.

Prosentit on tilastokeskuksen vuosikirjasta 2017.

Tunari1 kirjoitti:

Erikoista siinä mielessä että listaatte huonoiksi ominaisuuksiksi järjestäen kaikki nykyaikaisten veneiden tyypillisimmät ominaisuudet. Kuitenkin kaikki nykyaikaiset veneet ovat Bavaria 30:stä lähtien luokiteltu valtameriveneiksi (CE-A), toisin kuin 70-ja 80-luvulla, jolloin oli saatavilla myös selkeästi suojaisemmille vesille tarkoitettuja veneitä. Lisäksi valtameripurjehdus on tullut paljon yleisemmäksi kansanhuviksi takavuosiin verraten, jolloin esimerkiksi Atlantinylitys oli merkittävä uroteko ja miehuuskoe. Eli näitä nykyajan valtameriveneitä myös oikeasti käytetään valtameripurjehduksiin. Miten on selitettävissä että kuluttajan vaatimukset ja valmistajien tarjoamat tuotteet kehittyvät päivastaiseen suuntaan? Mitä useampi eläkeläispappa ja -mamma päättää osallistua ARC-karavaaniin, sitä huonompia vaneitä heille tarjotaan kyseiseen tarkoitukseen? Ei kai se nyt näin voi olla.

Lue lisää

Ei pitäisi sekoittaa CE-luokitusta siihen, että luokitus tekisi "valtamerikelpoisen" veneen valtamerikäyttöön rakennetuksi ja varustelluksi. "Eläkeläispapan ja -mamman" osallistuminen "ARC-karavaaniin" on ilmeisesti samankaltaista mielikuvaan perustuvaa luuloa.

ARC:iin osallistuu suunnilleen sama määrä veneitä joka vuosi, koska osallistujien määrä on rajoitettu - St.Lucian sataman kokokin rajoittaa. Kun itse osallistuin, 2-3 vrk startin jälkeen veneet olivat hajaantuneet eikä näköyhteyttä muihin juurikaan ollut ennen Karibiaa. Ehkä kovatuulinen kryssi heti startin jälkeen vaikutti sillä kertaa. Atlantti on sen verran iso selkä , että karavaanissa purjehdusta tuskin muinakaan vuosina on esiintynyt. ARC:ssa on kuitenkin se etu, että se lisää ensikertalaisten valtameren ylittäjien turvallisuutta ja varsinkin turvallisuuden tunnetta merellä.
Nimim. Markkinatalous totesi oleellisen: massatuotanto valmistaa veneet sitä kohderyhmää varten, joka on suurin.

Tilastot kirjoitti:

Prosentit on tilastokeskuksen vuosikirjasta 2017.

Pistäppä vähän tarkemmin mikä luku/ kappele siellä vuosikirjassa 2017. En löytänyt.

Jostain varmaan löytyy todellinenkin prosenttiluku. Se ei ole mikään 99 %, mutta kuten useasti todettu, trendejä hallitseva ostajakunta on charter-yritykset. Ja toden totta, heidän asiakkaittensa käyttö on ehkä jopa 99 %:sesti mallia "päivällä vähän purjehditaan ja illalliselle satamaan". Yksityiset ostajat sitten saavat tyytyä siihen.

Pulkkapulkka kirjoitti:

"Erikoista siinä mielessä että listaatte huonoiksi ominaisuuksiksi järjestäen kaikki nykyaikaisten veneiden tyypillisimmät ominaisuudet."

Aika lailla noita sitten keskeyttääkin esimerkiksi ARC:ssä.

Jos pitäisi valita vene, jolla liikutaan kaukana etelässä ja pohjoisessa ja itään ja länteen ja alueilla, joilla pelastustoimet ovat haastavia, niin kummasti veneiden perinteiset ominaisuudet rupeaisivat nostamaan arvoaan.

Jos taas ajatellaan pallon kiertoa, jossa purjehtimista kokonaisajasta on minimaalinen määrä, niin riittää, että veneellä selviää pitkät ylitykset edes jotenkuten. Sen sijaan asumismukavuuteen kannattaa panostaa.

Oma lottovoittohaaveeni koskee kylmiä ja myrskyisiä etelän ja pohjoisen seutuja. Jos joskus arpa antaisi, niin tuskin valitsisin nykypulkkaa.

Lue lisää

"Jos taas ajatellaan pallon kiertoa, jossa purjehtimista kokonaisajasta on minimaalinen määrä, niin riittää, että veneellä selviää pitkät ylitykset edes jotenkuten."

Et ehkä ole itse tehnyt purjehduksia, joihin otit kantaa. Kun itse kiersin pallon purjehtimalla, käytin siihen kolme vuotta. Se lienee cruising-reissujen keskiarvo. Gps:n mukaan kolmessa vuodessa tuli purjehdusta keskimäärin 1166 mpk/kk. Itsestäni tuntuu, ettei yli tuhat mailia kuukaudessa olisi kovin minimaalista ainakaan keskivertopurjehtijan tavanomaisiin kesälomapurjehduksiin verrattuna.

Pallonkierrossa tulee tavallisesti pakollisia pysähdyksiä pyörremyrskykausien takia, mutta cruising-purjehduksilla ne ovat tervetulleita taukoja retkeilyyn, veneen/varusteiden huoltoon tai kotimaassa käyntiin. Itse pidin veneen "asumismukavuutta" toissijaisena asiana verrattuna merikelpoisuuteen, merimukavuuteen ja luotettavuuteen. Mitä luotettavampi vene sitä vähemmän on huolia ja sitä enemmän jää aikaa retkeilyyn ja eksoottisiin paikkoihin tutustumiseen.

Oma reissusi ei ole tyypillinen. Itse asiassa uskon, että puhut läpiä päähäsi. Olisi ainakin mielenkiintoista kuulla reitti.

eipelkkäluokitus kirjoitti:

Ei pitäisi sekoittaa CE-luokitusta siihen, että luokitus tekisi "valtamerikelpoisen" veneen valtamerikäyttöön rakennetuksi ja varustelluksi. "Eläkeläispapan ja -mamman" osallistuminen "ARC-karavaaniin" on ilmeisesti samankaltaista mielikuvaan perustuvaa luuloa.

ARC:iin osallistuu suunnilleen sama määrä veneitä joka vuosi, koska osallistujien määrä on rajoitettu - St.Lucian sataman kokokin rajoittaa. Kun itse osallistuin, 2-3 vrk startin jälkeen veneet olivat hajaantuneet eikä näköyhteyttä muihin juurikaan ollut ennen Karibiaa. Ehkä kovatuulinen kryssi heti startin jälkeen vaikutti sillä kertaa. Atlantti on sen verran iso selkä , että karavaanissa purjehdusta tuskin muinakaan vuosina on esiintynyt. ARC:ssa on kuitenkin se etu, että se lisää ensikertalaisten valtameren ylittäjien turvallisuutta ja varsinkin turvallisuuden tunnetta merellä.
Nimim. Markkinatalous totesi oleellisen: massatuotanto valmistaa veneet sitä kohderyhmää varten, joka on suurin.

Lue lisää

ARC karavaani on tosiaan harhaan johtava mielikuva, mitä ei pidä uskoa. Trackerin kuvaa katsomalla voi näyttää ruuhkalta vaikkei veneestä havaitse ketään.
Atlantin ylityksessä rannikkojen ulkopuolella näkyy pursia 1-2 kpl per reissu ja laivoja n. 1/ viikko. Kyllä siellä on aivan yksinäistä ja omillaan.

Eppäilijä kirjoitti:

Oma reissusi ei ole tyypillinen. Itse asiassa uskon, että puhut läpiä päähäsi. Olisi ainakin mielenkiintoista kuulla reitti.

Reittini oli ARC:n jälkeen Holl.Antillit-SanBlas-Panama-Galapagos-Ranskan Polynesia-Cookin saaret-Am.Samoa- Samoa-Tonga-NZ:n Pohjois- ja Eteläsaari-Uusi Kaledonia-Vanuatun saaret-Torstaisaari-Austr.rannikko-Joulusaari-Direction Isl. -Mauritius-Reunion-RSA-Kapkaupunki-Brasilian rannikko-Ranskan Guyana-Trinidad- Karibian saaret-Azorit-Itämeri..

hienokokemus kirjoitti:

Reittini oli ARC:n jälkeen Holl.Antillit-SanBlas-Panama-Galapagos-Ranskan Polynesia-Cookin saaret-Am.Samoa- Samoa-Tonga-NZ:n Pohjois- ja Eteläsaari-Uusi Kaledonia-Vanuatun saaret-Torstaisaari-Austr.rannikko-Joulusaari-Direction Isl. -Mauritius-Reunion-RSA-Kapkaupunki-Brasilian rannikko-Ranskan Guyana-Trinidad- Karibian saaret-Azorit-Itämeri..

Lue lisää

Oliko Kapin ohittamisessa ongelmia läntisten tuulien ja Agulhas-virran kanssa? Kävittekö usein satamassa odottamassa sääikkunaa?

Anonyymi kirjoitti:

Oliko Kapin ohittamisessa ongelmia läntisten tuulien ja Agulhas-virran kanssa? Kävittekö usein satamassa odottamassa sääikkunaa?

Reitissä luki Panama...

Tunari1 kirjoitti:

Erikoista siinä mielessä että listaatte huonoiksi ominaisuuksiksi järjestäen kaikki nykyaikaisten veneiden tyypillisimmät ominaisuudet. Kuitenkin kaikki nykyaikaiset veneet ovat Bavaria 30:stä lähtien luokiteltu valtameriveneiksi (CE-A), toisin kuin 70-ja 80-luvulla, jolloin oli saatavilla myös selkeästi suojaisemmille vesille tarkoitettuja veneitä. Lisäksi valtameripurjehdus on tullut paljon yleisemmäksi kansanhuviksi takavuosiin verraten, jolloin esimerkiksi Atlantinylitys oli merkittävä uroteko ja miehuuskoe. Eli näitä nykyajan valtameriveneitä myös oikeasti käytetään valtameripurjehduksiin. Miten on selitettävissä että kuluttajan vaatimukset ja valmistajien tarjoamat tuotteet kehittyvät päivastaiseen suuntaan? Mitä useampi eläkeläispappa ja -mamma päättää osallistua ARC-karavaaniin, sitä huonompia vaneitä heille tarjotaan kyseiseen tarkoitukseen? Ei kai se nyt näin voi olla.

Lue lisää

Aika pienet markkinat on pallonkiertoveneissä. Ei kannata suurten valmistajien tehdä sellaisia. Se ei siis ole mikään suunnittelukriteeri.

Minusta hyvää suunnittelua muuallekin kuin valtamerille edustaa Sparkman&Stephensin vaatimus siitä, että kansitason alapuolella ei ole runkoon avautuvia luukkuja tms. Antinojan rakentamissa veneissä on vain takakannella lukittava luukku ja ruffin sisäänmeno on reilusti kansitason yläpuolella ilman mitään irtonaisia klaffeja.

Olen ollut mukana kun puolitonnari Antilla on ajettu spinnulla nurin niin, että masto on ollut meressä ja isopurje hakannut vettä pitkin. Kun vene saatiin oikaistua, runkoon ei ollut mennyt vettä lkainkaan.

Isoantilla kirjoitti:

Minusta hyvää suunnittelua muuallekin kuin valtamerille edustaa Sparkman&Stephensin vaatimus siitä, että kansitason alapuolella ei ole runkoon avautuvia luukkuja tms. Antinojan rakentamissa veneissä on vain takakannella lukittava luukku ja ruffin sisäänmeno on reilusti kansitason yläpuolella ilman mitään irtonaisia klaffeja.

Olen ollut mukana kun puolitonnari Antilla on ajettu spinnulla nurin niin, että masto on ollut meressä ja isopurje hakannut vettä pitkin. Kun vene saatiin oikaistua, runkoon ei ollut mennyt vettä lkainkaan.

Lue lisää

Tuon vaatimuksen suurin osa veneistä varmaan täyttää jos kajuutan sisäänmenon alemman klaffin liimaa sikafleksillä paikalleen.

Helppojuttu kirjoitti:

Tuon vaatimuksen suurin osa veneistä varmaan täyttää jos kajuutan sisäänmenon alemman klaffin liimaa sikafleksillä paikalleen.

Liimaa samantien koko luukku kiinni sikalla. Kömpiminen liimatun luukunklaffin yli onnistuu poikkeuksena jollain ylityksellä, mutta todella kömpelöä se on. Ei käy missään tapauksessa pysyväksi ratkaisuksi. Riski kompastua ja pudota sisään pää edellä on jo suurempi kuin uppoamisriski alempana olevan luukun takia.

Helppojuttu ei tiedä mistä puhuu. Suurimmassa osassa veneitä on isojakin salpaamattomia luukkuja istuinpenkeissä reilustikin kansitason alapuolella. Joissain jopa istumalaatikon pohjassa konetilaan. Miten hyvässä kunnossa sitten lienevät tiivisteet?

Helppojuttu kirjoitti:

Tuon vaatimuksen suurin osa veneistä varmaan täyttää jos kajuutan sisäänmenon alemman klaffin liimaa sikafleksillä paikalleen.

Ihmettelen, kun joissain jenkkiveneissä kajuutanluukku ulottuu kovin alas.

Isoantilla kirjoitti:

Helppojuttu ei tiedä mistä puhuu. Suurimmassa osassa veneitä on isojakin salpaamattomia luukkuja istuinpenkeissä reilustikin kansitason alapuolella. Joissain jopa istumalaatikon pohjassa konetilaan. Miten hyvässä kunnossa sitten lienevät tiivisteet?

Lue lisää

1960-luvun veneessäni on muutamalla pultilla kiinniittyvä suuri luuku sitlootan pohjassa, ja tiivistys yhtä vanha. Sitlootan voi täyttää vedellä sulkemalla alkuperäiset pronssiset blakesit, eikä sisään veneeseen valu vettä.

Se on silitysraudat, ei laudat.

Erikoista, että Baltic ja Nautorkin ovat haitahtuneet 70-luvun optimaalisesta IOR-designista tuohon silitysrautamalliin. Uusrikkaat eivät vissiin ymmärrä näitä juttuja. Omistajat käyvät varmasti vain satamissa bilettämässä, ja miehistöparka joutuu henkensä kaupalla purjehtimaan ylitykset.

Tuossa on vastineeksi toisenlainen projekti, joka vaatii rahaa, mutta jossa ajattelu poikkeaa siitä, mitä nykyveneiltä odotetaan. Veneen omistaja kertoo veneen rakentumisesta ja laittaa kuvia joukkoon.

http://www.ybw.com/forums/showthread.php?482505-Bestevaer-49

Ei pitäisi olla uusi asia kenellekään, että veneet ovat aina kompromisseja. Painotukset vaihtuvat ajan myötä ja tällä hetkellä enemmän painoa on suurilla sisätiloilla, jotka kaiken lisäksi yhdistyvät suurempaan nopeuteen. Jotkin toiset ominaisuudet ovat sitten huonontuneet, niin aina kompromisseissa käy. Eivät siis sen enempää uudet kuin vanhatkaan ole paskoja, vain erilaisia.

Se nyt on selvää, että veneet ovat kompromisseja. Minulle jäi vain sellainen käsitys, että eivät nykyveneet purjehdusominaisuuksiltaan tai matkustusominaisuuksiltaan mitenkään epämukavia ole.

Liikkeen määrä ei ole kovinkaan oleellinen tekijä. Ihmiskelpoisuuden kannalta tärkeintä ovat kiihtyvyydet, sekä nopeus- että kulmakiihtyvyydet. Pitkän varren päässä kiihtyvät nopeudet, leveän rungon suuren vakavuuden seurauksena kasvavat kulmakiihtyvyydet.

Aloittajan venevaklikoima piti olla alle 30ft ja halpa, eli vanha. Ei siinä kovasti mukavuutta tai kohtuullisia kulmakiihtyvyyksiä voi toivoa jos sattuu valtamerellä väärään aikaan väärään paikkaan pikkuveneellä.. Valtaosa on kuitenkin rauhallista matkaamista olipa design uusi tai vanha. Modernit veneet ovat tilavampia ja nopeampia, millä voi olla rajallista merkitystä. Vanhanaikaiset veneet jostain syystä mielletäänn merikelpoisemmiksi. Mitä se sitten tarkoittaakin?
seppomartti

Sama täällä, Ohlson 29 on alla ja silläkin on hengissä menty yli rapakon., en kyllä minä.....

Yksi plussa vanhoissa pikku veneissä on laminoinnin paksuudet, aluksi ei luotettu laskelmiin vaan tehtiin aika jytkyjä runkoja. Toinen pienehkön vahvan veneen etu kovassa kelissä on, että niiden oma pinta-ala on pieni ja niihin ei kohdistu niin suuria voimia, lyhyttä mastoa ja vaatimaton purjepinta-ala antaa anteeksi. Suhteessa kokoonsa ne on myös varsin painavia ja usein pitkäkölisiä. Pitää tietenkin myös vanha soveltuva pikkuvene olla käyty viimesenpäälle läpi ennen reissua siinä missä uudempikin. Silti varmasti parhautta on valita tanakka vanhempi isovene ja varustella ja huoltaa se kuntoon. Mutta lienee joku Albin Vega olla tietyissä tilanteissa turvallisempi kuin joku uusi isompi eväkölinen tasapohja? Nuo vanhat kääntyy kuitenkin aina takas pystyyn ympäri mennessään, ilmeisesti kaikkien uusien kohdalla se ei ole niinkään selvä asia.

Markus Vilmi paineli Uuteen Seelaantiin saakka Laurin Koster 28ft paatilla. Käsittääkseni oli vaikeahkoakin keliä tuonnimmaisella merellä, mutta läpi vaan tultiin ehjänä. Kyseessä kaikin kriteerein erittäin vankka bluewater paatti, varsinkin kyseisen yksilö oli käyty läpi ja varusteltu asianmukaisesti, esim avotilan itsetyhjennyksen putket oli korvattu kokoluokkaa 50 mm kokoisilla jne. Matkabudjetin haasteiden vuoksi Suomeen välillä tienaamaan ja sitten alkoi samaan syssyyn uusi parisuhde, niin ei kiertänyt ympäri asti alkuperäisen suunnitelman mukaan. Vene bongattu kyllä myöhemminnkin niiltä vesiltä,esim OldSea Dogin videossa vilahtaa. Vanha blogi veneen rakentelusta sekä reissusta on edelleen voimissaan. http://sailinghimene.blogspot.com/2013/

Voisiko sanoa, että yleisesti avomerikikelpoisella kunnossa olevalla veneellä voi ylittää Atlantin suotuisaan aikaan ilman että se on hengenvaarallista extremeä. Kuitenkaan kaikki tän kategorian veneet ei ole varsinaisesti valtamerten selaamiseen soveltuvia. Mitkä on mielestänne ne oleelliset ratkaisevat erot millä erotellaan jyvät akanoista? Itse mietin että runko oltava riittävän jäykkä, laipiot tanakat, kölin tuenta riittävää kaliberia sekä mielellään myös peräsinosastolla uskottavuutta. Lisäksi kölissä painoa riittävästi, ja varsinkin pienemmän veneen kohdalla klassista syvää muotoilua pohjassa. Syväystä riittävästi. Tältä perustalta ja vene hyvässä kunnossa ollen ja riittävin varustein ja kapteenin taidoin on lähtökohtaisesti turvallista seilata valtamerillä? Itse painottaisin pitkää tai pitkähköä köliä, varsinkin pienessä veneessä. Mutta se lienee jo sitä hyvää extraa mitä moni muukin lisäominaisuus. Tuleeko muilla mieleen ratkaisevan tärkeitä pointteja? Pidetään erillisenä asiana mukavuus ja tilat jne, sehän on täysin suhteellista ja eri ihmisillä on erilainen vaatimustaso, ja jokainen siltä pohjalta valitsee mikä hyvältä tai siedettävältä tuntuu

Anonyymi kirjoitti:

Voisiko sanoa, että yleisesti avomerikikelpoisella kunnossa olevalla veneellä voi ylittää Atlantin suotuisaan aikaan ilman että se on hengenvaarallista extremeä. Kuitenkaan kaikki tän kategorian veneet ei ole varsinaisesti valtamerten selaamiseen soveltuvia. Mitkä on mielestänne ne oleelliset ratkaisevat erot millä erotellaan jyvät akanoista? Itse mietin että runko oltava riittävän jäykkä, laipiot tanakat, kölin tuenta riittävää kaliberia sekä mielellään myös peräsinosastolla uskottavuutta. Lisäksi kölissä painoa riittävästi, ja varsinkin pienemmän veneen kohdalla klassista syvää muotoilua pohjassa. Syväystä riittävästi. Tältä perustalta ja vene hyvässä kunnossa ollen ja riittävin varustein ja kapteenin taidoin on lähtökohtaisesti turvallista seilata valtamerillä? Itse painottaisin pitkää tai pitkähköä köliä, varsinkin pienessä veneessä. Mutta se lienee jo sitä hyvää extraa mitä moni muukin lisäominaisuus. Tuleeko muilla mieleen ratkaisevan tärkeitä pointteja? Pidetään erillisenä asiana mukavuus ja tilat jne, sehän on täysin suhteellista ja eri ihmisillä on erilainen vaatimustaso, ja jokainen siltä pohjalta valitsee mikä hyvältä tai siedettävältä tuntuu

Lue lisää

Kun katsoo kuinka huonosti GGR-veneet selviävät vaativammista valtameriolosuhteista, voiko mitään tuon kokoluokan venettä pitää kunnolla valtamerikelpoisena?

Suomalainen on pallon kiertänyt Inferno 29:llä. Sehän menee siis hienosti joukkoon.

Anonyymi kirjoitti:

Kun katsoo kuinka huonosti GGR-veneet selviävät vaativammista valtameriolosuhteista, voiko mitään tuon kokoluokan venettä pitää kunnolla valtamerikelpoisena?

Suomalainen on pallon kiertänyt Inferno 29:llä. Sehän menee siis hienosti joukkoon.

Lue lisää

Eikun nimenomaan se ei ole mikään pointti, että jollain veneellä valtameri ylitetty tai pallo kierretty. Inferno 29 ei mitenkään ole turvallinen ja asiallinen valinta valtamerille. Tän on sanoneet he itse jotka sellasella pallon kiersi.