Nautin sellaisesta vapaudesta, josta ateisti voi nähdä vain unta. Minä en ole sidottu mihinkään pyhään kirjaan, uskontoon tai ideologiaan. Ateisti on sen sijaan sidottu omaan maailmankuvaansa ja ateistiseen ideologiaan. Niinpä hän tulkitsee kaiken ennalta totena pitämänsä maailmankuvan ja ideologian tueksi. Ateisti ei voi muuttaa mieltään, mutta minä voin, koska mikään ei sido minua.
Ateisti on vanki, mutta minä olen vapaa. Käykö kateeksi?
Totuus tekee vapaaksi
71
835
Vastaukset
- nillin
No ei käy. Olen vapaa uskostasi.
- jupitero
unitaari kirjoitti:
Olet sidottu ateismiin.
"Olet sidottu ateismiin"
Sinä olet sidottu keksimääsi mielikuvitusjumalaan. - Mitenkähän.oli
Hän voi olla vapaa etsimään, sinä näytät olevan sidottu kieltämiseesi... Toki voihan myöntäminenkin sitoa joskus.
- haKusessa
Mikä on : Etsii, etsii, eikä soisi löytävänsä?
- Molo-Molo
Olen huolissani puolestasi, koska olet hälyttävän tasapainoton: muutut hetkessä ”ihmeellinen rauha on sydämessäni” -esittäjästä kiukuttelijaressukaksi. Koulusi psykologi voisi ehkä auttaa sinua.
- Sivistynyt.Suvivirsi
Voisiko kyse olla retoriikasta? Käsitelläänkö sitä nykyään kouluissa psykologien luona? Tähänkö älypuutteinen ateismikiihkoilu on koulumme nykyään vienyt?-)
- herraonväkevä
Vapaaksi meidät tekee Jumalan Pyhä Henki, joka antaa meille kaiken sen mitä elämiseen tarvitaan. Rauhan, ilon, rakkauden, voiman sekä kaikki hengen hedelmät. Me emme ole minkään tuomion alla siinä, ei toisten muka oikeaoppisten uskovien, ei ateistien hörinöiden tai minkään muun, vaan elämme täyttä elämää Herrassa. Ja siinä ilossa kohtaamme myös veljet ja siskot Herrassa.
Kirjoituksestasi puuttuu jotakin oleellista: logiikka.
Olet itse valinnut mihin uskot. Otetaan esimerkki: joku henkilö X saattaa uskoa että naapuripuiston lähin mänty on luojajumala, ja Aku Ankan taskukirjoista löytyvät ne pyhät kirjoitukset jotka hän on ihmiskunnalle antanut.
Kerropa nyt, miksi tämä henkilö X on logiikkasi mukaan vapaampi, kuin ateisti, ja miksi (muka) henkilö X ei ole tasan yhtä vapaa kuin sinäkin ?
Äläkä vaan sano, että ero olisi se, että sinä uskot oikeaan jumalaan, ja tämä X väärään jumalaan, koska se on puhtaasti uskonasia, ja uskonasiat eivät tee ketään OIKEASTI vapaammaksi, kauniimmaksi, punaisemmaksi eikä allergisemmaksi.- Videmus
Kirjoituksen olennaisin ajatus lienee se, että uskonnollinen (tai "etsivä", katsomuksellisesti epävarma) ihminen voi olla avoin suhteessa johonkin sellaiseen ihmisyyden ulottuvuuteen, jonka ateisti (ainakin ehdoton, fundamentalistinen sellainen) kategorisesti kieltää. Tämä avoimuus voi olla tietynlaista vapautta. Jota sinänsä havainnollinen logisointisi ei siten ulotu kieltämään... :)
Arvostan itse uskonnotonta tai ateististakin kokemusta - kuten jokaista aitoa kokemusta. Mutta ateistista asenneräyhäämistä, suvaitsemattomuutta ja ajattelematonta uskontokielteisyyttä (joita nykyisin näkee paljon) en arvosta. Mielestäni mm. ateisteilla olisi tässä myös aika iso peiliin katsomisen paikka... Yksilöllisesti ja yhteisöllisesti (so. järjestäytyneen ateismin osilta). Videmus kirjoitti:
Kirjoituksen olennaisin ajatus lienee se, että uskonnollinen (tai "etsivä", katsomuksellisesti epävarma) ihminen voi olla avoin suhteessa johonkin sellaiseen ihmisyyden ulottuvuuteen, jonka ateisti (ainakin ehdoton, fundamentalistinen sellainen) kategorisesti kieltää. Tämä avoimuus voi olla tietynlaista vapautta. Jota sinänsä havainnollinen logisointisi ei siten ulotu kieltämään... :)
Arvostan itse uskonnotonta tai ateististakin kokemusta - kuten jokaista aitoa kokemusta. Mutta ateistista asenneräyhäämistä, suvaitsemattomuutta ja ajattelematonta uskontokielteisyyttä (joita nykyisin näkee paljon) en arvosta. Mielestäni mm. ateisteilla olisi tässä myös aika iso peiliin katsomisen paikka... Yksilöllisesti ja yhteisöllisesti (so. järjestäytyneen ateismin osilta).Millaista on ateistinen fundamentalisti - suhteessa kristilliseen fundamentalismiin ? Miten kristillinen fundamentalismi on avoimempi kuin ateistinen fundamentalisti ?
- syy_vastustukseen
Videmus kirjoitti:
Kirjoituksen olennaisin ajatus lienee se, että uskonnollinen (tai "etsivä", katsomuksellisesti epävarma) ihminen voi olla avoin suhteessa johonkin sellaiseen ihmisyyden ulottuvuuteen, jonka ateisti (ainakin ehdoton, fundamentalistinen sellainen) kategorisesti kieltää. Tämä avoimuus voi olla tietynlaista vapautta. Jota sinänsä havainnollinen logisointisi ei siten ulotu kieltämään... :)
Arvostan itse uskonnotonta tai ateististakin kokemusta - kuten jokaista aitoa kokemusta. Mutta ateistista asenneräyhäämistä, suvaitsemattomuutta ja ajattelematonta uskontokielteisyyttä (joita nykyisin näkee paljon) en arvosta. Mielestäni mm. ateisteilla olisi tässä myös aika iso peiliin katsomisen paikka... Yksilöllisesti ja yhteisöllisesti (so. järjestäytyneen ateismin osilta).Uskonnon nimissä tehdään paljon pahaa kanssaihmisille. Jos uskonto olisikin pelkkä harmiton satu, jolla ihmiset lohduttavat itseään ja muita, ei siinä olisi vastustettavaa. "He elivät onnellisena elämänsä loppuun asti ja sen jälkeenkin".
"Olet itse valinnut mihin uskot. "
Onko täällä joku, joka ei ole valinnut itse sitä, mihin uskoo?
Toisin kuin monet muut, minä olen vapaa muuttamaan mieltäni, kun siihen tulee aihetta (todistusaineisto osoittaa mielenmuutoksen tarpeelliseksi). Sitä on se vapaus, josta puhun.Videmus kirjoitti:
Kirjoituksen olennaisin ajatus lienee se, että uskonnollinen (tai "etsivä", katsomuksellisesti epävarma) ihminen voi olla avoin suhteessa johonkin sellaiseen ihmisyyden ulottuvuuteen, jonka ateisti (ainakin ehdoton, fundamentalistinen sellainen) kategorisesti kieltää. Tämä avoimuus voi olla tietynlaista vapautta. Jota sinänsä havainnollinen logisointisi ei siten ulotu kieltämään... :)
Arvostan itse uskonnotonta tai ateististakin kokemusta - kuten jokaista aitoa kokemusta. Mutta ateistista asenneräyhäämistä, suvaitsemattomuutta ja ajattelematonta uskontokielteisyyttä (joita nykyisin näkee paljon) en arvosta. Mielestäni mm. ateisteilla olisi tässä myös aika iso peiliin katsomisen paikka... Yksilöllisesti ja yhteisöllisesti (so. järjestäytyneen ateismin osilta).Että peiliin katsomisen paikka?
Aina vain väsyneemmältä näyttää, naururypyistä huolimatta.
Tosin taitaa olla niin murheellisesti, että en monien mielestä oikein kelpaa ateistiksikaan.unitaari kirjoitti:
"Olet itse valinnut mihin uskot. "
Onko täällä joku, joka ei ole valinnut itse sitä, mihin uskoo?
Toisin kuin monet muut, minä olen vapaa muuttamaan mieltäni, kun siihen tulee aihetta (todistusaineisto osoittaa mielenmuutoksen tarpeelliseksi). Sitä on se vapaus, josta puhun.On niitä, jotka eivät ole itse valinneet sitä, mihin uskovat. Itse asiassa aika paljonkin. He eivät edes huomaa sitä, että muiden heille itsestäänselvyyksinä tarjoamat asiat ovat oikeastaan uskonvaraisia.
Luultavasti jokaisella ihmisellä on ajattelussaan sellaista uskomista, jota ei ole itse valittu.
Kun aikuistuu ja nöyrtyy, oppii vähän kerrallaan tunnistamaan noita kritiikittä nieltyjä uskomuksia ja saa tilaisuuden valita niiden osalta itse. Hyvin usein se merkitsee sen tunnustamista, että ei tiedä. Sellainen ei ylpeältä hevin onnistu.
Minä olen itse valinnut sen, että en ole Adventtikirkon jäsen. Se valinta oli aikoinaan suuri helpotus erityisesti omantunnon takia. Ei ole rehellistä kuulua tunnustukselliseen yhteisöön, jonka tunnustusta ei pysty uskomaan edes likimain.
Sitä ihmettelen, millä perusteella unitaari voi väittää, että ateistilla ei ole vapautta muuttaa mielipidettään. Tai miten hän voi väittää sellaista kenestäkään. Enkä löydä mitään erityisen vapaata hänen esittämästään katsomustavasta. Ateismi on aiemmin lukemamme mukaan poissa laskuista sen takia, että se on niin vastenmielistä. Esimerkiksi se ei ole vapautta.
En tunne yhtään ateistia, joka ei olisi valmis muuttamaan käsityksiään, jos saa uutta perusteltua tietoa, joka kumoaa edellisen käsityksen ja tukee uutta käsitystä. Väite, ettei tuo asenne olisi mahdollinen ateistille, on minun havaintoni mukaan täysin väärä.v.aari kirjoitti:
On niitä, jotka eivät ole itse valinneet sitä, mihin uskovat. Itse asiassa aika paljonkin. He eivät edes huomaa sitä, että muiden heille itsestäänselvyyksinä tarjoamat asiat ovat oikeastaan uskonvaraisia.
Luultavasti jokaisella ihmisellä on ajattelussaan sellaista uskomista, jota ei ole itse valittu.
Kun aikuistuu ja nöyrtyy, oppii vähän kerrallaan tunnistamaan noita kritiikittä nieltyjä uskomuksia ja saa tilaisuuden valita niiden osalta itse. Hyvin usein se merkitsee sen tunnustamista, että ei tiedä. Sellainen ei ylpeältä hevin onnistu.
Minä olen itse valinnut sen, että en ole Adventtikirkon jäsen. Se valinta oli aikoinaan suuri helpotus erityisesti omantunnon takia. Ei ole rehellistä kuulua tunnustukselliseen yhteisöön, jonka tunnustusta ei pysty uskomaan edes likimain.
Sitä ihmettelen, millä perusteella unitaari voi väittää, että ateistilla ei ole vapautta muuttaa mielipidettään. Tai miten hän voi väittää sellaista kenestäkään. Enkä löydä mitään erityisen vapaata hänen esittämästään katsomustavasta. Ateismi on aiemmin lukemamme mukaan poissa laskuista sen takia, että se on niin vastenmielistä. Esimerkiksi se ei ole vapautta.
En tunne yhtään ateistia, joka ei olisi valmis muuttamaan käsityksiään, jos saa uutta perusteltua tietoa, joka kumoaa edellisen käsityksen ja tukee uutta käsitystä. Väite, ettei tuo asenne olisi mahdollinen ateistille, on minun havaintoni mukaan täysin väärä.Niin, olemme eri mieltä ateisteista. Uskon minäkin, että ateisti voi kääntyä katoliseen uskontoon tai deismiin, mutta en usko, että hän voi saada syntejään anteeksi ja tulla Jumalan lapseksi sellaisen kokemuksen kautta, jonka olen itse kokenut. Se ei vain jotenkin "natsaa" ja niin kauan kuin ei ole yhtä ainoata esimerkkiä todisteena päinvastaisesta, pidän mielipiteeni ateisteista ennallaan.
Uskosta ja sen valinnasta olemme lähes samaa mieltä, mutta minä painotan enemmän sitä, että ihminen päättää lopulta itse sen, mitä totena pitää ja mitä uskontoa harjoittaa, jos harjoittaa mitään. Ihminen on juuri tästä syystä vastuullinen päätöksistään ja valinnoistaan.
On tietysti totta, että lapsena saatu kasvatus vaikuttaa pitkälti siihen, mitä joku totena pitää ja mihin uskontoon kuuluu, mutta aikuinen ihminen valitsee itse sen, mitä mieltä on omasta ja isiensä uskonnosta.
Jos joku kääntyy aikuisena ja tulee uskoon, niin hän saattaa pitää alussa totena niitä asioita, joita pidemmälle ehtineet hänelle kertovat, vaikka ei ymmärrä niitä. Kun hän edistyy uskossa ja tutkii esitettyjä väitteitä, voi hän olla eri mieltä kuin "opettajat" seurakunnassa. Pakko ei ole mitään totena pitää eikä osallistua palvelusmenoihin. Vastuu on jälleen ihmisellä itsellään.
Olen minäkin pitänyt totena monia asioita, jotka olen sitten omakohtaisen tutkimisen seurauksena hylännyt virheellisinä tulkintoina ja vääränä opetuksena. Sanottakoon yhtenä sellaisena oppi ikuisesta piinahelvetistä. Ja toinen on tietysti "Kristuksen opetus Jumalasta", joka alkoi avautua minulle vasta sen jälkeen, kun olin ensin hylännyt opin piinahelvetistä.
Ja matka sen kuin jatkuu... mieli voi muuttua minkä asian kohdalla, kun mikään ei sido eikä estä muuttamasta mieltä. Samaa ei valitettavasti voi sanoa ateisteista eikä fundamentalistisista uskovista. He ovat orjia ja vankeja, mutta minä olen vapaa valitsemaan ne asiat, jotka totena pidän ja mitä teen.unitaari kirjoitti:
Niin, olemme eri mieltä ateisteista. Uskon minäkin, että ateisti voi kääntyä katoliseen uskontoon tai deismiin, mutta en usko, että hän voi saada syntejään anteeksi ja tulla Jumalan lapseksi sellaisen kokemuksen kautta, jonka olen itse kokenut. Se ei vain jotenkin "natsaa" ja niin kauan kuin ei ole yhtä ainoata esimerkkiä todisteena päinvastaisesta, pidän mielipiteeni ateisteista ennallaan.
Uskosta ja sen valinnasta olemme lähes samaa mieltä, mutta minä painotan enemmän sitä, että ihminen päättää lopulta itse sen, mitä totena pitää ja mitä uskontoa harjoittaa, jos harjoittaa mitään. Ihminen on juuri tästä syystä vastuullinen päätöksistään ja valinnoistaan.
On tietysti totta, että lapsena saatu kasvatus vaikuttaa pitkälti siihen, mitä joku totena pitää ja mihin uskontoon kuuluu, mutta aikuinen ihminen valitsee itse sen, mitä mieltä on omasta ja isiensä uskonnosta.
Jos joku kääntyy aikuisena ja tulee uskoon, niin hän saattaa pitää alussa totena niitä asioita, joita pidemmälle ehtineet hänelle kertovat, vaikka ei ymmärrä niitä. Kun hän edistyy uskossa ja tutkii esitettyjä väitteitä, voi hän olla eri mieltä kuin "opettajat" seurakunnassa. Pakko ei ole mitään totena pitää eikä osallistua palvelusmenoihin. Vastuu on jälleen ihmisellä itsellään.
Olen minäkin pitänyt totena monia asioita, jotka olen sitten omakohtaisen tutkimisen seurauksena hylännyt virheellisinä tulkintoina ja vääränä opetuksena. Sanottakoon yhtenä sellaisena oppi ikuisesta piinahelvetistä. Ja toinen on tietysti "Kristuksen opetus Jumalasta", joka alkoi avautua minulle vasta sen jälkeen, kun olin ensin hylännyt opin piinahelvetistä.
Ja matka sen kuin jatkuu... mieli voi muuttua minkä asian kohdalla, kun mikään ei sido eikä estä muuttamasta mieltä. Samaa ei valitettavasti voi sanoa ateisteista eikä fundamentalistisista uskovista. He ovat orjia ja vankeja, mutta minä olen vapaa valitsemaan ne asiat, jotka totena pidän ja mitä teen.Miksi toistat kestämättömäksi osoitettua väitettäsi, että olisit jotenkin vapaampi valitsemaan mielipiteesi ja uskomuksesi kuin ateistit?
Olet itse kertonut, että inhoat ateismia niin paljon, ettet voisi ruveta ateistiksi, vaikka jumalausko osoitettaisiin katteettomaksi. Mitä vapautta sellainen on?unitaari kirjoitti:
Niin, olemme eri mieltä ateisteista. Uskon minäkin, että ateisti voi kääntyä katoliseen uskontoon tai deismiin, mutta en usko, että hän voi saada syntejään anteeksi ja tulla Jumalan lapseksi sellaisen kokemuksen kautta, jonka olen itse kokenut. Se ei vain jotenkin "natsaa" ja niin kauan kuin ei ole yhtä ainoata esimerkkiä todisteena päinvastaisesta, pidän mielipiteeni ateisteista ennallaan.
Uskosta ja sen valinnasta olemme lähes samaa mieltä, mutta minä painotan enemmän sitä, että ihminen päättää lopulta itse sen, mitä totena pitää ja mitä uskontoa harjoittaa, jos harjoittaa mitään. Ihminen on juuri tästä syystä vastuullinen päätöksistään ja valinnoistaan.
On tietysti totta, että lapsena saatu kasvatus vaikuttaa pitkälti siihen, mitä joku totena pitää ja mihin uskontoon kuuluu, mutta aikuinen ihminen valitsee itse sen, mitä mieltä on omasta ja isiensä uskonnosta.
Jos joku kääntyy aikuisena ja tulee uskoon, niin hän saattaa pitää alussa totena niitä asioita, joita pidemmälle ehtineet hänelle kertovat, vaikka ei ymmärrä niitä. Kun hän edistyy uskossa ja tutkii esitettyjä väitteitä, voi hän olla eri mieltä kuin "opettajat" seurakunnassa. Pakko ei ole mitään totena pitää eikä osallistua palvelusmenoihin. Vastuu on jälleen ihmisellä itsellään.
Olen minäkin pitänyt totena monia asioita, jotka olen sitten omakohtaisen tutkimisen seurauksena hylännyt virheellisinä tulkintoina ja vääränä opetuksena. Sanottakoon yhtenä sellaisena oppi ikuisesta piinahelvetistä. Ja toinen on tietysti "Kristuksen opetus Jumalasta", joka alkoi avautua minulle vasta sen jälkeen, kun olin ensin hylännyt opin piinahelvetistä.
Ja matka sen kuin jatkuu... mieli voi muuttua minkä asian kohdalla, kun mikään ei sido eikä estä muuttamasta mieltä. Samaa ei valitettavasti voi sanoa ateisteista eikä fundamentalistisista uskovista. He ovat orjia ja vankeja, mutta minä olen vapaa valitsemaan ne asiat, jotka totena pidän ja mitä teen."Ja matka sen kuin jatkuu... mieli voi muuttua minkä asian kohdalla, kun mikään ei sido eikä estä muuttamasta mieltä. Samaa ei valitettavasti voi sanoa ateisteista eikä fundamentalistisista uskovista. He ovat orjia ja vankeja, mutta minä olen vapaa valitsemaan ne asiat, jotka totena pidän ja mitä teen."
Eyes wide shut ?
Otetaanpas nyt hieman konkreettisemmin tämä asia, niin jospa alkaisit ymmärtää.
Kerro, miksi ateisti ei voisi vaihtaa mielipidettään ? Mikä häntä rajoittaa ?
Vastaavasti, kerro, miksi ateisti voi kävellä viikon Helsingin kaduilla huutamassa että Jumala on idiootti, mutta sinä et ? Kummalla on rajoituksia ? Kumman valinnanvapaus on rajoitettu ?- lemposoikoo
Videmus kirjoitti:
Kirjoituksen olennaisin ajatus lienee se, että uskonnollinen (tai "etsivä", katsomuksellisesti epävarma) ihminen voi olla avoin suhteessa johonkin sellaiseen ihmisyyden ulottuvuuteen, jonka ateisti (ainakin ehdoton, fundamentalistinen sellainen) kategorisesti kieltää. Tämä avoimuus voi olla tietynlaista vapautta. Jota sinänsä havainnollinen logisointisi ei siten ulotu kieltämään... :)
Arvostan itse uskonnotonta tai ateististakin kokemusta - kuten jokaista aitoa kokemusta. Mutta ateistista asenneräyhäämistä, suvaitsemattomuutta ja ajattelematonta uskontokielteisyyttä (joita nykyisin näkee paljon) en arvosta. Mielestäni mm. ateisteilla olisi tässä myös aika iso peiliin katsomisen paikka... Yksilöllisesti ja yhteisöllisesti (so. järjestäytyneen ateismin osilta).Ehkä luojajumala asuukin juuri männynytimesä?
v.aari kirjoitti:
Miksi toistat kestämättömäksi osoitettua väitettäsi, että olisit jotenkin vapaampi valitsemaan mielipiteesi ja uskomuksesi kuin ateistit?
Olet itse kertonut, että inhoat ateismia niin paljon, ettet voisi ruveta ateistiksi, vaikka jumalausko osoitettaisiin katteettomaksi. Mitä vapautta sellainen on?Olen sanonut, että en voisi liittyä ateisteihin ja pitää heitä ystävinäni, mutta en ole sanonut, että en voisi koskaan lakata uskomasta luojaan ja luomiseen. Nämä kaksi ovat eri asioita.
Olen nimenomaan sanonut, että vaikka lakkaisin uskomasta luojaan ja luomiseen, niin en voisi pitää yhtä ateistien kanssa vaan jäisin mieluummin yksin, koska ateistit ovat niin kuvottavia ihmisiä valheineen, että en voi sietää heitä. Oksennan jo pelkästä ajatuksesta elämästä ateistin kanssa, joten hyi olkoon... yök. Olisin mieluummin ikuisuuden helvetissä kuin päivän ateistin kanssa.
Olen vapaa hylkäämään uskon luomiseen ja luojaan, mutta pidän sellaista vaihtoehtoa yhtä todennäköisenä kuin sitä, että puutarhakeiju on olemassa.Exap kirjoitti:
"Ja matka sen kuin jatkuu... mieli voi muuttua minkä asian kohdalla, kun mikään ei sido eikä estä muuttamasta mieltä. Samaa ei valitettavasti voi sanoa ateisteista eikä fundamentalistisista uskovista. He ovat orjia ja vankeja, mutta minä olen vapaa valitsemaan ne asiat, jotka totena pidän ja mitä teen."
Eyes wide shut ?
Otetaanpas nyt hieman konkreettisemmin tämä asia, niin jospa alkaisit ymmärtää.
Kerro, miksi ateisti ei voisi vaihtaa mielipidettään ? Mikä häntä rajoittaa ?
Vastaavasti, kerro, miksi ateisti voi kävellä viikon Helsingin kaduilla huutamassa että Jumala on idiootti, mutta sinä et ? Kummalla on rajoituksia ? Kumman valinnanvapaus on rajoitettu ?"Kerro, miksi ateisti ei voisi vaihtaa mielipidettään ? Mikä häntä rajoittaa ?"
Lukkoon lyöty kanta ja fundamentalismi. Puhun aktiivisista ateisteista, joiden elämäntehtävä on levittää omaa maailmankuvaansa ja ideologiaansa sekä pilkata uskovia. Tällainen ateisti voi muuttaa mielipidettään merkitykseltään vähäisissä asioissa, mutta ei voi kokea sellaista uudestisyntymistä syntien anteeksisaamisen tuloksena, jonka minä olen kokenut tullessani Jumalan lapseksi. Ateisti voi kääntyä katoliseen uskontoon tai deistiksi, mutta ei syntyä uudesti ylhäältä Jumalan lapseksi.
En tiedä yhtä ainoata poikkeusta tähän "sääntöön", mutta jos sellainen ilmestyy, niin voin muuttaa mieltäni tässä asiassa. Ateisti on puolensa valinnut ja koska hän on täysin paatunut patologinen valehtelija, niin hän ei voi ottaa vastaan mitään totuudellista tietoa tai todisteita kaiken olevaisen luojasta. Johan sen todistaa se, että ateistin mielestä luojan olemassaolosta ja luomisesta ei ole yhtä ainoaa todistetta, vaikka koko luomakunta todistaa hänestä ja luomisesta.
"Vastaavasti, kerro, miksi ateisti voi kävellä viikon Helsingin kaduilla huutamassa että Jumala on idiootti, mutta sinä et ? Kummalla on rajoituksia ? Kumman valinnanvapaus on rajoitettu ? "
Miksi ateisti tekisi sellaista? Ei varmasti tee eikä minullakaan ole syytä tehdä sellaista. Mistä sait päähäsi noin typeriä ajatuksia? Voin toki kulkea kuukauden kävelykadulla ja huutaa, että ateismi on järjen tai sen käytön puutetta, mutta ei minulla ole mitään syytä tehdä sellaista. Ja miksi pilkkaisin julkisesti Jumalaa, johon uskon? Oletko...? No, olet.unitaari kirjoitti:
Olen sanonut, että en voisi liittyä ateisteihin ja pitää heitä ystävinäni, mutta en ole sanonut, että en voisi koskaan lakata uskomasta luojaan ja luomiseen. Nämä kaksi ovat eri asioita.
Olen nimenomaan sanonut, että vaikka lakkaisin uskomasta luojaan ja luomiseen, niin en voisi pitää yhtä ateistien kanssa vaan jäisin mieluummin yksin, koska ateistit ovat niin kuvottavia ihmisiä valheineen, että en voi sietää heitä. Oksennan jo pelkästä ajatuksesta elämästä ateistin kanssa, joten hyi olkoon... yök. Olisin mieluummin ikuisuuden helvetissä kuin päivän ateistin kanssa.
Olen vapaa hylkäämään uskon luomiseen ja luojaan, mutta pidän sellaista vaihtoehtoa yhtä todennäköisenä kuin sitä, että puutarhakeiju on olemassa."Olen sanonut, että en voisi liittyä ateisteihin ja pitää heitä ystävinäni,"
Tätä sanotaan rasismiksi. Diskriminointia uskonnon perusteella.
Kun kysyn, mikä ateistia mielestäsi rajoittaa, vastaat "Lukkoon lyöty kanta ja fundamentalismi. "
Mietipä nyt itse omia vastauksiasi. Olet juuri itse osoittanut, että uskosi tekee sinulle RAJOITTEEN, jonka vuoksi et voi hyväksyä ateisteja ystäviksesi.
Ja nyt saarnaat että ATEISTEILLA muka olisi lukkoonlyöty kanta !!!
Katso nyt jo peiliin, hyvä mies !unitaari kirjoitti:
"Kerro, miksi ateisti ei voisi vaihtaa mielipidettään ? Mikä häntä rajoittaa ?"
Lukkoon lyöty kanta ja fundamentalismi. Puhun aktiivisista ateisteista, joiden elämäntehtävä on levittää omaa maailmankuvaansa ja ideologiaansa sekä pilkata uskovia. Tällainen ateisti voi muuttaa mielipidettään merkitykseltään vähäisissä asioissa, mutta ei voi kokea sellaista uudestisyntymistä syntien anteeksisaamisen tuloksena, jonka minä olen kokenut tullessani Jumalan lapseksi. Ateisti voi kääntyä katoliseen uskontoon tai deistiksi, mutta ei syntyä uudesti ylhäältä Jumalan lapseksi.
En tiedä yhtä ainoata poikkeusta tähän "sääntöön", mutta jos sellainen ilmestyy, niin voin muuttaa mieltäni tässä asiassa. Ateisti on puolensa valinnut ja koska hän on täysin paatunut patologinen valehtelija, niin hän ei voi ottaa vastaan mitään totuudellista tietoa tai todisteita kaiken olevaisen luojasta. Johan sen todistaa se, että ateistin mielestä luojan olemassaolosta ja luomisesta ei ole yhtä ainoaa todistetta, vaikka koko luomakunta todistaa hänestä ja luomisesta.
"Vastaavasti, kerro, miksi ateisti voi kävellä viikon Helsingin kaduilla huutamassa että Jumala on idiootti, mutta sinä et ? Kummalla on rajoituksia ? Kumman valinnanvapaus on rajoitettu ? "
Miksi ateisti tekisi sellaista? Ei varmasti tee eikä minullakaan ole syytä tehdä sellaista. Mistä sait päähäsi noin typeriä ajatuksia? Voin toki kulkea kuukauden kävelykadulla ja huutaa, että ateismi on järjen tai sen käytön puutetta, mutta ei minulla ole mitään syytä tehdä sellaista. Ja miksi pilkkaisin julkisesti Jumalaa, johon uskon? Oletko...? No, olet."Puhun aktiivisista ateisteista, joiden elämäntehtävä on levittää omaa maailmankuvaansa ja ideologiaansa sekä pilkata uskovia. "
Jännää. Olet täysin sokea näkemään asioita muutoin, kuin omalta kannaltasi. Helpottaisiko, jos kääntäisin oman lauseesi toisen osapuolen näkemykseksi:
"Puhun aktiivisista uskovista, joiden elämäntehtävä on levittää omaa maailmankuvaansa ja ideologiaansa sekä pilkata ateisteja. "
Jos lukisit jonkun ateistin sanoneen näin, niin mikähän oma kommenttisi olisi ? Haukkuisit pystyyn, luultavasti.
Sanoit, että sinulla on vapauksia enemmän kuin ateisteilla. Nyt alan ymmärtää, mitä tarkoitat. Sinulla, uskovana, on oikeus arvostella ateisteja siitä, mitä he harvoin tekevät, ja heillä ei mielestäsi ole oikeutta arvostella uskovia aivan samasta asiasta.
Kyllä ne rajoitteet taitavat olla ihan oman pääsi sisällä, eivätkä perustu logiikkaan eikä terveeseen ajatteluun.- sdaguy1
v.aari kirjoitti:
Miksi toistat kestämättömäksi osoitettua väitettäsi, että olisit jotenkin vapaampi valitsemaan mielipiteesi ja uskomuksesi kuin ateistit?
Olet itse kertonut, että inhoat ateismia niin paljon, ettet voisi ruveta ateistiksi, vaikka jumalausko osoitettaisiin katteettomaksi. Mitä vapautta sellainen on?En ymmärrä, millä tavoin ateismiin päädytään. Vielä Isaac Newtonin aikaan tieteelliset kokoukset aloitettiin rukouksella ja kaikki olivat oletusarvoisesti jokseenkin uskovia. Silloin tiedemiesten instrumentit olivat tietenkin hyvin kolhoja ja epätarkkoja. Eikä heillä ollut aavistustakaan (tai oli, mutta nykyiseen verrattuna tosi vähäinen) siitä, mitä ihmeellisyyksiä mikro- ja makromaailmankaikkeus, ihmisen skaalasta puhumattakaan, kätkevät. Sitten tuli nykymaailma mikroskooppeineen, joilla voidaan nähdä ja manipuloida yksittäisiä atomeja. Ja teleskoopit, joilla voidaan seurata tähtien syntymistä jopa miljardien valovuosien päässä.
Mutta mitä tällä välillä tapahtui tiedemiesten nöyryydelle? Se hävisi. HE ovat keksineet tämän kaiken, HE ovat NEROJA! Ja suuri kansa kumartaa syvään uutta papistoansa ja jauhaa heidän inspiroimaa militanttiateismia, koska ovat vain toisiaan matkivia apinoita, vaikka luulevat olevansa SUURIA YKSITYISAJATTELIJOITA!
Yksi solu kätkee sisäänsä niin monimutkaisen verkoston, että eräs tiedemies vertasi sen sisällä olevia rakenteita ja toimintoja New Yorkin kaupunkiin kaikkine tuhansine kilometreineen sähkö- ja datakaapeleita, vesijohtoja, viemäreitä, rakennuksia, teitä, auto- ja muuta liikennettä jalankulkijoineen, etc. Siis jos yksi solu suurennettaisiin kenties 100 miljardikertaisesti, niin sitä voisi kooltaan, rakenteiltaan ja toiminnoiltaan verrata New York Cityyn. Ja näitä soluja on jokaisessa ihmisessä muistaakseni ehkä 10 biljoonaa kpl!
Tällä taustatiedolla varustettuna, ja kaiken luonnonkauneuden ja skaalan näkevänä ja tietävänä, olen vahvasti sitä mieltä, että ateismi vaatii niin paljon uskoa, että ateistit ovat todellisia uskon sankareita, jotka pitäisi liittää Faith Hall of Fameen (Hebr.11).
Keskustelujen perusteella ateistit odottavat riittävästi evidenssiä kääntyäkseen uskoon. Eivätkö he silloin ole agnostikkoja? Mistä muuten ateisti TIETÄÄ, että Jumalan asuinsija ei aivan hyvin voisi olla jossakin kaukaisessa galaksissa? Luojahan on luonut myös materian eikä ole siihen sidottu, mutta toisaalta ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, joten kyllähän Jumalalla on jonkinlainen ihmismäinen hahmo, jonka hän halutessaan voi tarvittaessa ottaa. sdaguy1 kirjoitti:
En ymmärrä, millä tavoin ateismiin päädytään. Vielä Isaac Newtonin aikaan tieteelliset kokoukset aloitettiin rukouksella ja kaikki olivat oletusarvoisesti jokseenkin uskovia. Silloin tiedemiesten instrumentit olivat tietenkin hyvin kolhoja ja epätarkkoja. Eikä heillä ollut aavistustakaan (tai oli, mutta nykyiseen verrattuna tosi vähäinen) siitä, mitä ihmeellisyyksiä mikro- ja makromaailmankaikkeus, ihmisen skaalasta puhumattakaan, kätkevät. Sitten tuli nykymaailma mikroskooppeineen, joilla voidaan nähdä ja manipuloida yksittäisiä atomeja. Ja teleskoopit, joilla voidaan seurata tähtien syntymistä jopa miljardien valovuosien päässä.
Mutta mitä tällä välillä tapahtui tiedemiesten nöyryydelle? Se hävisi. HE ovat keksineet tämän kaiken, HE ovat NEROJA! Ja suuri kansa kumartaa syvään uutta papistoansa ja jauhaa heidän inspiroimaa militanttiateismia, koska ovat vain toisiaan matkivia apinoita, vaikka luulevat olevansa SUURIA YKSITYISAJATTELIJOITA!
Yksi solu kätkee sisäänsä niin monimutkaisen verkoston, että eräs tiedemies vertasi sen sisällä olevia rakenteita ja toimintoja New Yorkin kaupunkiin kaikkine tuhansine kilometreineen sähkö- ja datakaapeleita, vesijohtoja, viemäreitä, rakennuksia, teitä, auto- ja muuta liikennettä jalankulkijoineen, etc. Siis jos yksi solu suurennettaisiin kenties 100 miljardikertaisesti, niin sitä voisi kooltaan, rakenteiltaan ja toiminnoiltaan verrata New York Cityyn. Ja näitä soluja on jokaisessa ihmisessä muistaakseni ehkä 10 biljoonaa kpl!
Tällä taustatiedolla varustettuna, ja kaiken luonnonkauneuden ja skaalan näkevänä ja tietävänä, olen vahvasti sitä mieltä, että ateismi vaatii niin paljon uskoa, että ateistit ovat todellisia uskon sankareita, jotka pitäisi liittää Faith Hall of Fameen (Hebr.11).
Keskustelujen perusteella ateistit odottavat riittävästi evidenssiä kääntyäkseen uskoon. Eivätkö he silloin ole agnostikkoja? Mistä muuten ateisti TIETÄÄ, että Jumalan asuinsija ei aivan hyvin voisi olla jossakin kaukaisessa galaksissa? Luojahan on luonut myös materian eikä ole siihen sidottu, mutta toisaalta ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, joten kyllähän Jumalalla on jonkinlainen ihmismäinen hahmo, jonka hän halutessaan voi tarvittaessa ottaa.Voi hömppää. Ei kai tähän voi muuta sanoa.
Ateisti ei ole sidottu yhteen ainoaan näkemykseen asioista, kuten fundamentalistiset kristityt ovat. Jos tulee uutta tietoa ilmi, ateisti on se, joka tutkiskelee sitä, ja uskovat rivissä huutavat että "bärkkeleen harhoja taas", ja elävät silmät tukevasti suljettuna elämäänsä siihen asti kunnes ovatten saaneet seuraavan injektiopiikin lahkoharhaansa.- sdaguy1
Exap kirjoitti:
Voi hömppää. Ei kai tähän voi muuta sanoa.
Ateisti ei ole sidottu yhteen ainoaan näkemykseen asioista, kuten fundamentalistiset kristityt ovat. Jos tulee uutta tietoa ilmi, ateisti on se, joka tutkiskelee sitä, ja uskovat rivissä huutavat että "bärkkeleen harhoja taas", ja elävät silmät tukevasti suljettuna elämäänsä siihen asti kunnes ovatten saaneet seuraavan injektiopiikin lahkoharhaansa.Etkö sinä näe, että juuri ns. ateistit ovat tuollaisia? He ovat sulkeneet mielensä, koska haluavat elää heille niin rakkaassa synnissä (olipa se sitten nettipornoa tai seksiseikkailuja tai ylensyöntiä tai epärehellisyyttä (ja tässä tapauksessa myös älyllistä epärehellisyyttä!) tai vihanpitoa, joka näkyy täällä vihapuheena, koska SDA jäytää heidän omaatuntoaan ja pitää keksiä kaikkia "järkeviä" selityksiä vihalla höystettynä, että voisivat strutsin tavoin panna päänsä hiekkaan toistaen "Jumalaa ei ole, ei ole, ei ole......", kunnes kuolema korjaa onnettoman sielun.
sdaguy1 kirjoitti:
Etkö sinä näe, että juuri ns. ateistit ovat tuollaisia? He ovat sulkeneet mielensä, koska haluavat elää heille niin rakkaassa synnissä (olipa se sitten nettipornoa tai seksiseikkailuja tai ylensyöntiä tai epärehellisyyttä (ja tässä tapauksessa myös älyllistä epärehellisyyttä!) tai vihanpitoa, joka näkyy täällä vihapuheena, koska SDA jäytää heidän omaatuntoaan ja pitää keksiä kaikkia "järkeviä" selityksiä vihalla höystettynä, että voisivat strutsin tavoin panna päänsä hiekkaan toistaen "Jumalaa ei ole, ei ole, ei ole......", kunnes kuolema korjaa onnettoman sielun.
Ovatko ateistit mielestäsi tuollaisia ? Kaikki ateistit ?
Kovinpa on ahdas tuo näkemyksesi. Avaisit silmäsi.sdaguy1 kirjoitti:
Etkö sinä näe, että juuri ns. ateistit ovat tuollaisia? He ovat sulkeneet mielensä, koska haluavat elää heille niin rakkaassa synnissä (olipa se sitten nettipornoa tai seksiseikkailuja tai ylensyöntiä tai epärehellisyyttä (ja tässä tapauksessa myös älyllistä epärehellisyyttä!) tai vihanpitoa, joka näkyy täällä vihapuheena, koska SDA jäytää heidän omaatuntoaan ja pitää keksiä kaikkia "järkeviä" selityksiä vihalla höystettynä, että voisivat strutsin tavoin panna päänsä hiekkaan toistaen "Jumalaa ei ole, ei ole, ei ole......", kunnes kuolema korjaa onnettoman sielun.
Voi hurja näitä dikotomioita.
Oletko sinä ateisti vai lapsenraiskaaja?sdaguy1 kirjoitti:
En ymmärrä, millä tavoin ateismiin päädytään. Vielä Isaac Newtonin aikaan tieteelliset kokoukset aloitettiin rukouksella ja kaikki olivat oletusarvoisesti jokseenkin uskovia. Silloin tiedemiesten instrumentit olivat tietenkin hyvin kolhoja ja epätarkkoja. Eikä heillä ollut aavistustakaan (tai oli, mutta nykyiseen verrattuna tosi vähäinen) siitä, mitä ihmeellisyyksiä mikro- ja makromaailmankaikkeus, ihmisen skaalasta puhumattakaan, kätkevät. Sitten tuli nykymaailma mikroskooppeineen, joilla voidaan nähdä ja manipuloida yksittäisiä atomeja. Ja teleskoopit, joilla voidaan seurata tähtien syntymistä jopa miljardien valovuosien päässä.
Mutta mitä tällä välillä tapahtui tiedemiesten nöyryydelle? Se hävisi. HE ovat keksineet tämän kaiken, HE ovat NEROJA! Ja suuri kansa kumartaa syvään uutta papistoansa ja jauhaa heidän inspiroimaa militanttiateismia, koska ovat vain toisiaan matkivia apinoita, vaikka luulevat olevansa SUURIA YKSITYISAJATTELIJOITA!
Yksi solu kätkee sisäänsä niin monimutkaisen verkoston, että eräs tiedemies vertasi sen sisällä olevia rakenteita ja toimintoja New Yorkin kaupunkiin kaikkine tuhansine kilometreineen sähkö- ja datakaapeleita, vesijohtoja, viemäreitä, rakennuksia, teitä, auto- ja muuta liikennettä jalankulkijoineen, etc. Siis jos yksi solu suurennettaisiin kenties 100 miljardikertaisesti, niin sitä voisi kooltaan, rakenteiltaan ja toiminnoiltaan verrata New York Cityyn. Ja näitä soluja on jokaisessa ihmisessä muistaakseni ehkä 10 biljoonaa kpl!
Tällä taustatiedolla varustettuna, ja kaiken luonnonkauneuden ja skaalan näkevänä ja tietävänä, olen vahvasti sitä mieltä, että ateismi vaatii niin paljon uskoa, että ateistit ovat todellisia uskon sankareita, jotka pitäisi liittää Faith Hall of Fameen (Hebr.11).
Keskustelujen perusteella ateistit odottavat riittävästi evidenssiä kääntyäkseen uskoon. Eivätkö he silloin ole agnostikkoja? Mistä muuten ateisti TIETÄÄ, että Jumalan asuinsija ei aivan hyvin voisi olla jossakin kaukaisessa galaksissa? Luojahan on luonut myös materian eikä ole siihen sidottu, mutta toisaalta ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, joten kyllähän Jumalalla on jonkinlainen ihmismäinen hahmo, jonka hän halutessaan voi tarvittaessa ottaa.Ateismiin päädytään saamalla tietoa. Yksi kerrallaan ne asiat, joita on pidetty Jumalan tekoina, ovat saaneet selityksen, johon ei persoonallista Jumalaa tarvita. Tämä on ollut tieteen trendi jo silloin, kun tieteelliset kokoukset aloitettiin rukouksella.
Ja riippumatta siitä, rukoiltiinko kristillsen, islamilaisen tai juutalaisen perinteen mukaan, tiede eteni kohti sitä, että mitään jumalia ei käsitteinä tarvita selittämään luonnonilmiöitä.
Ateismi on kuitenkin luonnollinen lähtökohta. Jumalauskoon pitää oppia, mutta ateistiksi synnytään. Niinpä ateismiin päätyminen onkin sitä, että luovutaan jostakin ulkopuolelta annetusta ja tarpeettomaksi osoittautuneesta käsitteestä ja tapakulttuurista.
Isaac Newtonin ja muiden hänen aikansa tieteen kärkinimien arvostus ei perustu siihen, että he uskoivat Jumalaan, vaan heidän saavuttamiinsa tuloksiin tieteessä. Mitään heidän sanomaansa ja kirjoittamaansa ei viime kädessä arvosteta siksi, että suuri tiedemies on niin sanonut, vaan sen mukaan, miten asiat ovat kestäneet tieteen ankaraa pommitusta.
Elollisen luonnon monimutkaisuus ja tarkoituksenmukaisuus ovat huikaisevan suuria lähinnä suhteessa ihmisen arkiseen ja yksinkertaistettuun palikkamaailmaan. Ja sen vuoksi ne eivät todista jostakin älyllisestä suunnittelijasta yhtään mitään. Ihmettely on eri asia kuin ihme.
Mitä pidemmälle tiede on edistynyt, sitä vaikeammin käsitettäväksi on käynyt todellisuuden perimmäinen rakenne. Ja sitä kauemmaksi ovat jääneet kaikki vanhat uskonnolliset jumalaselitykset. Oikeasti jumalat kuuluvat alkeelliseen ajatteluun eivätkä siihen todellisuuden kompleksisuuteen, jota tieteen keinoin on päästy kurkistamaan.
Mutta koska tiede on paennut tavallisen kansan käsityskyvyn yläpuolelle, tarve alkeellisiin selityksiin on uudelleen nostanut päätään uususkonnollisuuden ja fundamentalismin muodossa.v.aari kirjoitti:
Ateismiin päädytään saamalla tietoa. Yksi kerrallaan ne asiat, joita on pidetty Jumalan tekoina, ovat saaneet selityksen, johon ei persoonallista Jumalaa tarvita. Tämä on ollut tieteen trendi jo silloin, kun tieteelliset kokoukset aloitettiin rukouksella.
Ja riippumatta siitä, rukoiltiinko kristillsen, islamilaisen tai juutalaisen perinteen mukaan, tiede eteni kohti sitä, että mitään jumalia ei käsitteinä tarvita selittämään luonnonilmiöitä.
Ateismi on kuitenkin luonnollinen lähtökohta. Jumalauskoon pitää oppia, mutta ateistiksi synnytään. Niinpä ateismiin päätyminen onkin sitä, että luovutaan jostakin ulkopuolelta annetusta ja tarpeettomaksi osoittautuneesta käsitteestä ja tapakulttuurista.
Isaac Newtonin ja muiden hänen aikansa tieteen kärkinimien arvostus ei perustu siihen, että he uskoivat Jumalaan, vaan heidän saavuttamiinsa tuloksiin tieteessä. Mitään heidän sanomaansa ja kirjoittamaansa ei viime kädessä arvosteta siksi, että suuri tiedemies on niin sanonut, vaan sen mukaan, miten asiat ovat kestäneet tieteen ankaraa pommitusta.
Elollisen luonnon monimutkaisuus ja tarkoituksenmukaisuus ovat huikaisevan suuria lähinnä suhteessa ihmisen arkiseen ja yksinkertaistettuun palikkamaailmaan. Ja sen vuoksi ne eivät todista jostakin älyllisestä suunnittelijasta yhtään mitään. Ihmettely on eri asia kuin ihme.
Mitä pidemmälle tiede on edistynyt, sitä vaikeammin käsitettäväksi on käynyt todellisuuden perimmäinen rakenne. Ja sitä kauemmaksi ovat jääneet kaikki vanhat uskonnolliset jumalaselitykset. Oikeasti jumalat kuuluvat alkeelliseen ajatteluun eivätkä siihen todellisuuden kompleksisuuteen, jota tieteen keinoin on päästy kurkistamaan.
Mutta koska tiede on paennut tavallisen kansan käsityskyvyn yläpuolelle, tarve alkeellisiin selityksiin on uudelleen nostanut päätään uususkonnollisuuden ja fundamentalismin muodossa."Mutta koska tiede on paennut tavallisen kansan käsityskyvyn yläpuolelle, tarve alkeellisiin selityksiin on uudelleen nostanut päätään uususkonnollisuuden ja fundamentalismin muodossa."
Näinhän se juuri menee. Fundikset ratkaisevat eron toivotun ja todellisuuden välillä lukkiutumalla yhä syvemmälle fundamentaalisuuteen. Eli työntävät pään syvemmälle pensaaseen.- sdaguy1
v.aari kirjoitti:
Ateismiin päädytään saamalla tietoa. Yksi kerrallaan ne asiat, joita on pidetty Jumalan tekoina, ovat saaneet selityksen, johon ei persoonallista Jumalaa tarvita. Tämä on ollut tieteen trendi jo silloin, kun tieteelliset kokoukset aloitettiin rukouksella.
Ja riippumatta siitä, rukoiltiinko kristillsen, islamilaisen tai juutalaisen perinteen mukaan, tiede eteni kohti sitä, että mitään jumalia ei käsitteinä tarvita selittämään luonnonilmiöitä.
Ateismi on kuitenkin luonnollinen lähtökohta. Jumalauskoon pitää oppia, mutta ateistiksi synnytään. Niinpä ateismiin päätyminen onkin sitä, että luovutaan jostakin ulkopuolelta annetusta ja tarpeettomaksi osoittautuneesta käsitteestä ja tapakulttuurista.
Isaac Newtonin ja muiden hänen aikansa tieteen kärkinimien arvostus ei perustu siihen, että he uskoivat Jumalaan, vaan heidän saavuttamiinsa tuloksiin tieteessä. Mitään heidän sanomaansa ja kirjoittamaansa ei viime kädessä arvosteta siksi, että suuri tiedemies on niin sanonut, vaan sen mukaan, miten asiat ovat kestäneet tieteen ankaraa pommitusta.
Elollisen luonnon monimutkaisuus ja tarkoituksenmukaisuus ovat huikaisevan suuria lähinnä suhteessa ihmisen arkiseen ja yksinkertaistettuun palikkamaailmaan. Ja sen vuoksi ne eivät todista jostakin älyllisestä suunnittelijasta yhtään mitään. Ihmettely on eri asia kuin ihme.
Mitä pidemmälle tiede on edistynyt, sitä vaikeammin käsitettäväksi on käynyt todellisuuden perimmäinen rakenne. Ja sitä kauemmaksi ovat jääneet kaikki vanhat uskonnolliset jumalaselitykset. Oikeasti jumalat kuuluvat alkeelliseen ajatteluun eivätkä siihen todellisuuden kompleksisuuteen, jota tieteen keinoin on päästy kurkistamaan.
Mutta koska tiede on paennut tavallisen kansan käsityskyvyn yläpuolelle, tarve alkeellisiin selityksiin on uudelleen nostanut päätään uususkonnollisuuden ja fundamentalismin muodossa.Hesarissa oli muutama vuosi sitten iso ja hyvä artikkeli, miten tuo edustamasi tieteen jumalointi on jo niin "old world". Tiede voi yrittää kuvata ja ilmiöitten sisällä selittää niiden keskinäisiä yhteyksiä, mutta enempään se ei pysty. Vaikka minkälainen Einstein vielä syntyisi, jonka IQ olisi 500, niin hänkin voisi vain kuvailla ilmiöitä ja niiden yhteyksiä, mutta se IQ 500 ei antaisi hänelle pätevyyttä sanoa, miten maailmankaikkeus on syntynyt. Ei kertakaikkiaan ole mitään alaa, joka antaa sen pätevyyden, olipa sen harjoittaja kuinka älykäs tahansa.
Pitää tehdä uskon hyppy. Uskon valossa asiat näyttävät aivan erilaisilta ja järkeenkäyviltä.
Epäjumalat ovat epäjumalia siksi, että ne eivät voi luoda maailmankaikkeutta ja elämää. Vain Jumala voi. Ja tässä on yhteys sapattikysymykseen. Kuten tiedätte, niin sapatti liittyy luomisoppiin. Jos maailmankaikkeus ja elämä on syntynyt sattumalta, niin silloin sapatillakaan ei ole mitään merkitystä. Mutta jos uskomme luomiskertomuksen niinkuin se Raamatussa on, niin silloin sapatilla on äärettömän suuri merkitys, ei jumaloitavana, vaan Jumalan pyhittämänä ja siunaamana päivänä. Ja tämä johtaa lopun aikoihin. Kun sapatin merkitys alkoi selvitä laajemmille piireille, niin Paholainen päästi liikkeelle ison liudan ihmisten mieliä hämmentäviä ismejä, kuten evoluutio-opin, joka kumoaa sapatin. Siksi hyvän ja pahan välinen taistelu ennen loppua kärjistyy voimakkaimilleen sapatti vs sunnuntai -kysymyksessä. Palvoako Luojaa vai ihmistä? Ne, jotka sitkeästi pysyvät ihmisen palvonnassa, ottavat Pedon merkin. Enkelit tuhoavat Pedon merkin kantajat. Ja 1000 vuoden jälkeen heidät vielä herätetään tuomiolle, jolloin he itsekin tunnustavat, että Jumalan tuomiot ovat vanhurskaat ja oikeat. sdaguy1 kirjoitti:
Hesarissa oli muutama vuosi sitten iso ja hyvä artikkeli, miten tuo edustamasi tieteen jumalointi on jo niin "old world". Tiede voi yrittää kuvata ja ilmiöitten sisällä selittää niiden keskinäisiä yhteyksiä, mutta enempään se ei pysty. Vaikka minkälainen Einstein vielä syntyisi, jonka IQ olisi 500, niin hänkin voisi vain kuvailla ilmiöitä ja niiden yhteyksiä, mutta se IQ 500 ei antaisi hänelle pätevyyttä sanoa, miten maailmankaikkeus on syntynyt. Ei kertakaikkiaan ole mitään alaa, joka antaa sen pätevyyden, olipa sen harjoittaja kuinka älykäs tahansa.
Pitää tehdä uskon hyppy. Uskon valossa asiat näyttävät aivan erilaisilta ja järkeenkäyviltä.
Epäjumalat ovat epäjumalia siksi, että ne eivät voi luoda maailmankaikkeutta ja elämää. Vain Jumala voi. Ja tässä on yhteys sapattikysymykseen. Kuten tiedätte, niin sapatti liittyy luomisoppiin. Jos maailmankaikkeus ja elämä on syntynyt sattumalta, niin silloin sapatillakaan ei ole mitään merkitystä. Mutta jos uskomme luomiskertomuksen niinkuin se Raamatussa on, niin silloin sapatilla on äärettömän suuri merkitys, ei jumaloitavana, vaan Jumalan pyhittämänä ja siunaamana päivänä. Ja tämä johtaa lopun aikoihin. Kun sapatin merkitys alkoi selvitä laajemmille piireille, niin Paholainen päästi liikkeelle ison liudan ihmisten mieliä hämmentäviä ismejä, kuten evoluutio-opin, joka kumoaa sapatin. Siksi hyvän ja pahan välinen taistelu ennen loppua kärjistyy voimakkaimilleen sapatti vs sunnuntai -kysymyksessä. Palvoako Luojaa vai ihmistä? Ne, jotka sitkeästi pysyvät ihmisen palvonnassa, ottavat Pedon merkin. Enkelit tuhoavat Pedon merkin kantajat. Ja 1000 vuoden jälkeen heidät vielä herätetään tuomiolle, jolloin he itsekin tunnustavat, että Jumalan tuomiot ovat vanhurskaat ja oikeat."Pitää tehdä uskon hyppy. Uskon valossa asiat näyttävät aivan erilaisilta ja järkeenkäyviltä."
Juuri näin. Ja sama on totta, oletpa kristitty tai pastafari. Itse lehitetyn kontekstin varjossa kaikki saa merkityksensä aivan toisella tavalla.
Aivan sama pätee viimetorstai-ismiin. Kun uskoo, että maailma luotiin viime torstaina juuri sellaiseksi kuin sen tänä päivänä näemme, niin kaikki näyttää niin hienolta ja täydelliseltä. Ainakin ensi torstaihin asti.- sdaguy1
v.aari kirjoitti:
Ateismiin päädytään saamalla tietoa. Yksi kerrallaan ne asiat, joita on pidetty Jumalan tekoina, ovat saaneet selityksen, johon ei persoonallista Jumalaa tarvita. Tämä on ollut tieteen trendi jo silloin, kun tieteelliset kokoukset aloitettiin rukouksella.
Ja riippumatta siitä, rukoiltiinko kristillsen, islamilaisen tai juutalaisen perinteen mukaan, tiede eteni kohti sitä, että mitään jumalia ei käsitteinä tarvita selittämään luonnonilmiöitä.
Ateismi on kuitenkin luonnollinen lähtökohta. Jumalauskoon pitää oppia, mutta ateistiksi synnytään. Niinpä ateismiin päätyminen onkin sitä, että luovutaan jostakin ulkopuolelta annetusta ja tarpeettomaksi osoittautuneesta käsitteestä ja tapakulttuurista.
Isaac Newtonin ja muiden hänen aikansa tieteen kärkinimien arvostus ei perustu siihen, että he uskoivat Jumalaan, vaan heidän saavuttamiinsa tuloksiin tieteessä. Mitään heidän sanomaansa ja kirjoittamaansa ei viime kädessä arvosteta siksi, että suuri tiedemies on niin sanonut, vaan sen mukaan, miten asiat ovat kestäneet tieteen ankaraa pommitusta.
Elollisen luonnon monimutkaisuus ja tarkoituksenmukaisuus ovat huikaisevan suuria lähinnä suhteessa ihmisen arkiseen ja yksinkertaistettuun palikkamaailmaan. Ja sen vuoksi ne eivät todista jostakin älyllisestä suunnittelijasta yhtään mitään. Ihmettely on eri asia kuin ihme.
Mitä pidemmälle tiede on edistynyt, sitä vaikeammin käsitettäväksi on käynyt todellisuuden perimmäinen rakenne. Ja sitä kauemmaksi ovat jääneet kaikki vanhat uskonnolliset jumalaselitykset. Oikeasti jumalat kuuluvat alkeelliseen ajatteluun eivätkä siihen todellisuuden kompleksisuuteen, jota tieteen keinoin on päästy kurkistamaan.
Mutta koska tiede on paennut tavallisen kansan käsityskyvyn yläpuolelle, tarve alkeellisiin selityksiin on uudelleen nostanut päätään uususkonnollisuuden ja fundamentalismin muodossa."Ateismiin päädytään saamalla tietoa". Mistä sinä sitä tietoa niin paljon saat, että sen avulla pystyt edes ateismi-uskon varassa uskottavasti sanomaan, että Jumalaa ei ole? Me ihmiset olemme niin mitättömän pieniä ja vähä-älyisiä olentoja (jotkut vielä oikein loistavat sillä vähä-älyisyydellään!), että oikeasti meillä pitäisi olla tietoa biljoonia ja biljoonia kertoja enemmän ja elinikää saman kertaluvun verran enemmän ja sittenkin me vain voisimme kuvailla, mitä näemme ja aistimme ja ajattelemme tästä kaikesta. Mutta siltikään et pystyisi Jumalasta sanomaan mitään varmaa, jos et luottaisi Hänen ilmoitukseensa. Niin missä se ateismisi silloin olisi? Ei ole olemassa OIKEITA ateisteja! Vain luulottelija-ateisteja.
"Oikeasti jumalat kuuluvat alkeelliseen ajatteluun eivätkä siihen todellisuuden kompleksisuuteen, jota tieteen keinoin on päästy kurkistamaan."
Tämä edellä oleva lause on sitä "old world" lapsellista tieteisuskoa. Eikö se kompleksisuus, johon pikkuihminen on vähäpätöisillä vehkeillään päässyt kurkistamaan, ole juuri merkki siitä äärettömästä Jumalan älystä, josta hän joskus erityisellä tavalla antaa meille välähdyksiä? sdaguy1 kirjoitti:
"Ateismiin päädytään saamalla tietoa". Mistä sinä sitä tietoa niin paljon saat, että sen avulla pystyt edes ateismi-uskon varassa uskottavasti sanomaan, että Jumalaa ei ole? Me ihmiset olemme niin mitättömän pieniä ja vähä-älyisiä olentoja (jotkut vielä oikein loistavat sillä vähä-älyisyydellään!), että oikeasti meillä pitäisi olla tietoa biljoonia ja biljoonia kertoja enemmän ja elinikää saman kertaluvun verran enemmän ja sittenkin me vain voisimme kuvailla, mitä näemme ja aistimme ja ajattelemme tästä kaikesta. Mutta siltikään et pystyisi Jumalasta sanomaan mitään varmaa, jos et luottaisi Hänen ilmoitukseensa. Niin missä se ateismisi silloin olisi? Ei ole olemassa OIKEITA ateisteja! Vain luulottelija-ateisteja.
"Oikeasti jumalat kuuluvat alkeelliseen ajatteluun eivätkä siihen todellisuuden kompleksisuuteen, jota tieteen keinoin on päästy kurkistamaan."
Tämä edellä oleva lause on sitä "old world" lapsellista tieteisuskoa. Eikö se kompleksisuus, johon pikkuihminen on vähäpätöisillä vehkeillään päässyt kurkistamaan, ole juuri merkki siitä äärettömästä Jumalan älystä, josta hän joskus erityisellä tavalla antaa meille välähdyksiä?"Mutta siltikään et pystyisi Jumalasta sanomaan mitään varmaa, jos et luottaisi Hänen ilmoitukseensa. "
Niin, mikä sitten on "Hänen ilmoituksensa" ? Ihmisten kirjoittama, ristiriitainen, moneen kertaan ja raskaasti väärennetty, korjailtu ja lisäilty kirjako, jota kutsutaan "Raamatuksi" ?
Siihenkö sinä luotat ihan kirjaimellisesti ?
Koska kyseinen kirja ei ole millään tavalla erehtymätön, lienee kyseenalaista, miten sen yksittäisiin jakeisiin voi luottaa, kun meillä ei ole oikeastaan yhdestäkään jakeesta mitään konkreettista näyttöä, että se olisi nykyRaamatussa samassa muodossaan tai merkityksessään sama kuin se alkuperäinen teksti.
Meillä on ainoastaan näyttöä - ja siis todella vahvaa näyttöä - siitä, että tekstejä on muokattu, muutettu, lisäilty ja korjailtu ensimmäisten vuosisatojen aikana varsin raskaasti.
Miten tämä tosiasia mielestäsi suhtautuu tähän "...jos et luottaisi Hänen ilmoitukseensa. " ? Mikä mielestäsi on "se juttu", johon meidän tulisi luottaa ?sdaguy1 kirjoitti:
Hesarissa oli muutama vuosi sitten iso ja hyvä artikkeli, miten tuo edustamasi tieteen jumalointi on jo niin "old world". Tiede voi yrittää kuvata ja ilmiöitten sisällä selittää niiden keskinäisiä yhteyksiä, mutta enempään se ei pysty. Vaikka minkälainen Einstein vielä syntyisi, jonka IQ olisi 500, niin hänkin voisi vain kuvailla ilmiöitä ja niiden yhteyksiä, mutta se IQ 500 ei antaisi hänelle pätevyyttä sanoa, miten maailmankaikkeus on syntynyt. Ei kertakaikkiaan ole mitään alaa, joka antaa sen pätevyyden, olipa sen harjoittaja kuinka älykäs tahansa.
Pitää tehdä uskon hyppy. Uskon valossa asiat näyttävät aivan erilaisilta ja järkeenkäyviltä.
Epäjumalat ovat epäjumalia siksi, että ne eivät voi luoda maailmankaikkeutta ja elämää. Vain Jumala voi. Ja tässä on yhteys sapattikysymykseen. Kuten tiedätte, niin sapatti liittyy luomisoppiin. Jos maailmankaikkeus ja elämä on syntynyt sattumalta, niin silloin sapatillakaan ei ole mitään merkitystä. Mutta jos uskomme luomiskertomuksen niinkuin se Raamatussa on, niin silloin sapatilla on äärettömän suuri merkitys, ei jumaloitavana, vaan Jumalan pyhittämänä ja siunaamana päivänä. Ja tämä johtaa lopun aikoihin. Kun sapatin merkitys alkoi selvitä laajemmille piireille, niin Paholainen päästi liikkeelle ison liudan ihmisten mieliä hämmentäviä ismejä, kuten evoluutio-opin, joka kumoaa sapatin. Siksi hyvän ja pahan välinen taistelu ennen loppua kärjistyy voimakkaimilleen sapatti vs sunnuntai -kysymyksessä. Palvoako Luojaa vai ihmistä? Ne, jotka sitkeästi pysyvät ihmisen palvonnassa, ottavat Pedon merkin. Enkelit tuhoavat Pedon merkin kantajat. Ja 1000 vuoden jälkeen heidät vielä herätetään tuomiolle, jolloin he itsekin tunnustavat, että Jumalan tuomiot ovat vanhurskaat ja oikeat.Väität minun edustavan “tieteen jumalointia”. En ihan varmuudella tiedä, mitä tarkoitat sillä, mutta hyvin luultavasti olet väärässä. Minä en jumaloi tiedettä enkä mitään muutakaan.
Ehdottoman varma tieto on ilmiö, joka ei kuulu lainkaan ihmisen suhteeseen todelliseen maailmaan. Varmaa tietoa voi olla vain kuviteltujen todellisuuksien sisäisenä asiana.
On kuitenkin erilaisia todennäköisyyksiä. Kun jokin tieteen muotoilema teoria tai “luonnonlaki” tuottaa yhä vain lisää toteutuvia ennusteita, sille kasautuu oikeaan osumisen todennäköisyyttä. Mutta ankaran loogisesti ottaen induktiivinen päättely ei ole koskaan täysin pätevää. Milloin tahansa voi tulla vastaan ensimmäinen havainto, joka ei tuekaan aiemmin muotoiltua teoriaa.
Silloin tiede saa haasteen tuottaa uuden teorian, joka kattaa sekä aiemmat havainnot että tämän uuden, joka ei sovi aiempaan teoriaan. Juuri näin on tapahtunt lukemattomia kertoja. Kun uusi teoria on saatu aikaan, alkaa sen koettelu tekemällä kokeita ja havaintoja. Ja teoria edustaa parasta tietoa niin kauan kuin se selittää havainnot eikä parempaakaan ole tarjolla.
Se, että tiede ei tuota ehdottoman varmaa tietoa, kuten ei mikään muukaan, ei todellakaan ole syy korvata tiedettä ikivanhoihin kirjoituksiin perustuvilla uskomuksilla.
Aivan samaa “logiikkaa” noudattaa se, että hylätään lääketieteen tuottama tieto sairauksista ja niiden hoidosta ja sovelletaan sen sijaan suoneniskentää ja muita humoraaliopin mukaisia hoitomuotoja. Kuolleisuus kasvaa komeasti, mutta eipä ainakaan olla tiedeuskovaisia, vai mitä?sdaguy1 kirjoitti:
"Ateismiin päädytään saamalla tietoa". Mistä sinä sitä tietoa niin paljon saat, että sen avulla pystyt edes ateismi-uskon varassa uskottavasti sanomaan, että Jumalaa ei ole? Me ihmiset olemme niin mitättömän pieniä ja vähä-älyisiä olentoja (jotkut vielä oikein loistavat sillä vähä-älyisyydellään!), että oikeasti meillä pitäisi olla tietoa biljoonia ja biljoonia kertoja enemmän ja elinikää saman kertaluvun verran enemmän ja sittenkin me vain voisimme kuvailla, mitä näemme ja aistimme ja ajattelemme tästä kaikesta. Mutta siltikään et pystyisi Jumalasta sanomaan mitään varmaa, jos et luottaisi Hänen ilmoitukseensa. Niin missä se ateismisi silloin olisi? Ei ole olemassa OIKEITA ateisteja! Vain luulottelija-ateisteja.
"Oikeasti jumalat kuuluvat alkeelliseen ajatteluun eivätkä siihen todellisuuden kompleksisuuteen, jota tieteen keinoin on päästy kurkistamaan."
Tämä edellä oleva lause on sitä "old world" lapsellista tieteisuskoa. Eikö se kompleksisuus, johon pikkuihminen on vähäpätöisillä vehkeillään päässyt kurkistamaan, ole juuri merkki siitä äärettömästä Jumalan älystä, josta hän joskus erityisellä tavalla antaa meille välähdyksiä?«Mistä sinä sitä tietoa niin paljon saat, että sen avulla pystyt edes ateismi-uskon varassa uskottavasti sanomaan, että Jumalaa ei ole?»
En mistään. Enkä esitä tuollaista väitettä. Kerroin vain, että en tarvitse Jumalan käsitettä mihinkään. Ja toisekseen, olemassaoloväitteissä todistustaakka on väitteen esittäjällä eikä sen epäilijällä. Joudut kyllä varmasti hyväksymään tämän, jos poimimme muutamia esimerkkejä.
Olet käsittänyt ateismin aivan väärin. Ja näemmä olet käsittänyt tietämisen luonteen myös aivan väärin.
Sitä et perustele millään, miksi se ehdottamasi hyppy pitäisi tehdä nimenomaan kristinuskoon ja Raamattuun. Minä en tosin koe tarvitsevani tuollaista pomppimista ollenkaan. Sikäli on samantekevää, mitä trampoliinia sinä pidät parempana kuin muita.
«Eikö se kompleksisuus, johon pikkuihminen on vähäpätöisillä vehkeillään päässyt kurkistamaan, ole juuri merkki siitä äärettömästä Jumalan älystä, josta hän joskus erityisellä tavalla antaa meille välähdyksiä?»
Jos haluat kutsua Jumalan älyksi kaikkea sitä äärettömän suurta aluetta, jota ihminen ei ymmärrä eikä tiedä, se on ihan mahdollista. Toivon kuitenkin, että et heti perään anna tuolle käsitteelle uusia merkityksiä, jotka johtavat spesifisti vaikkapa kristinuskoon.Exap kirjoitti:
"Mutta siltikään et pystyisi Jumalasta sanomaan mitään varmaa, jos et luottaisi Hänen ilmoitukseensa. "
Niin, mikä sitten on "Hänen ilmoituksensa" ? Ihmisten kirjoittama, ristiriitainen, moneen kertaan ja raskaasti väärennetty, korjailtu ja lisäilty kirjako, jota kutsutaan "Raamatuksi" ?
Siihenkö sinä luotat ihan kirjaimellisesti ?
Koska kyseinen kirja ei ole millään tavalla erehtymätön, lienee kyseenalaista, miten sen yksittäisiin jakeisiin voi luottaa, kun meillä ei ole oikeastaan yhdestäkään jakeesta mitään konkreettista näyttöä, että se olisi nykyRaamatussa samassa muodossaan tai merkityksessään sama kuin se alkuperäinen teksti.
Meillä on ainoastaan näyttöä - ja siis todella vahvaa näyttöä - siitä, että tekstejä on muokattu, muutettu, lisäilty ja korjailtu ensimmäisten vuosisatojen aikana varsin raskaasti.
Miten tämä tosiasia mielestäsi suhtautuu tähän "...jos et luottaisi Hänen ilmoitukseensa. " ? Mikä mielestäsi on "se juttu", johon meidän tulisi luottaa ?Se, että Raamatun tekstit ovat kopioinneissa ja editoinneissa muuttuneet, on yksi asia.
Toinen juttu on se, millä perusteella edes se alkuperäinen teksti olisi luotettavaa Jumalan sanaa. Sekin on jäänyt vaille perustelua, ellei perusteluksi lasketa sitä, että sanoo Pyhän Hengen kirkastaneen tämän totuuden.
On helppoa löytää tekstejä, jotka ovat taatusti alkuperäisessä muodossaan, ilman yhtään vääristelyä. Se tapahtuu kirjoittamalla ne tekstit itse. Ja mitä tällä saavutettiinkaan?- sdaguy1
Exap kirjoitti:
"Mutta siltikään et pystyisi Jumalasta sanomaan mitään varmaa, jos et luottaisi Hänen ilmoitukseensa. "
Niin, mikä sitten on "Hänen ilmoituksensa" ? Ihmisten kirjoittama, ristiriitainen, moneen kertaan ja raskaasti väärennetty, korjailtu ja lisäilty kirjako, jota kutsutaan "Raamatuksi" ?
Siihenkö sinä luotat ihan kirjaimellisesti ?
Koska kyseinen kirja ei ole millään tavalla erehtymätön, lienee kyseenalaista, miten sen yksittäisiin jakeisiin voi luottaa, kun meillä ei ole oikeastaan yhdestäkään jakeesta mitään konkreettista näyttöä, että se olisi nykyRaamatussa samassa muodossaan tai merkityksessään sama kuin se alkuperäinen teksti.
Meillä on ainoastaan näyttöä - ja siis todella vahvaa näyttöä - siitä, että tekstejä on muokattu, muutettu, lisäilty ja korjailtu ensimmäisten vuosisatojen aikana varsin raskaasti.
Miten tämä tosiasia mielestäsi suhtautuu tähän "...jos et luottaisi Hänen ilmoitukseensa. " ? Mikä mielestäsi on "se juttu", johon meidän tulisi luottaa ?"Niin, mikä sitten on "Hänen ilmoituksensa" ? Ihmisten kirjoittama, ristiriitainen, moneen kertaan ja raskaasti väärennetty, korjailtu ja lisäilty kirjako, jota kutsutaan "Raamatuksi" ?"
Kyllä, ihmisten kirjoittama, mutta he olivat Pyhän Hengen innoittamia. Pyhä Henki ei ohjannut heidän käden liikkeitään eikä sanellut heille sitä tekstiä, vaan he omin sanoin kirjoittivat, mitä Pyhä Henki heidät innoitti ajatusinspiraation kautta ilmaisemaan.
Ja kun painokoneita ei ollut, niin piti kopioida tekstejä ja silloin tuli kopiointivirheitä. Varsinkin UT:ssa on paljon vaihtoehtoisia lukutapoja eri lauseissa. Siksi on hyvä, että on neljä evankeliumia, joita voidaan vertailla. Kaiken kaikkiaan, vaikka yksittäisten tekstivarianttien määrä on tuhansissa, niin se ei kuitenkaan ratkaisevasti muuta varsinaista sanomaa, joka voidaan salapoliisityöllä saada kohtalaisen luotettavasti selville käyttäen apuna suurta määrää käsikirjoituksia, VT:ta (jossa vaihtoehtoisia lukutapoja on paljon vähemmän, ja Kuolleen Meren käsikirjoituksetkin auttavat) ja apokryfikirjoja, kirkkoisiä, jne.
Kirjoitat "väärennetty". Tietenkin on mahdollista, että joku hurskas kopioitsija-munkki teki jonkin yksittäisen epäselvän sanan kohdalla niin, että kahdesta vaihtoehdosta valitsi sen hurskaammalta tuntuvan, mutta muutoin kyllä epäilen, oliko juurikaan varsinaisia väärentelijöitä liikkeellä. Ja kyllä he olisivat jättäneet jälkiä peräänsä.
Yksittäisille jakeille ei välttämättä kannata antaa suurta painoarvoa, jos ne eivät saa tukea muualta Raamatusta.
Mutta kyllä se on ihmeellinen kirja.
Jos nyt voitaisiin koota vaikkapa miljoona korkeimmin oppinutta kaikkien asiaan kuuluvien alojen edustajaa ja antaa heille kullekin valtavan suuri palkkio, jos saavat yhdessä aikaiseksi maailmalle uuden raamatun, niin arvelenpa, että siitä tulisi vain kalpea haamu alkuperäiseen verrattuna. - sdaguy1
v.aari kirjoitti:
«Mistä sinä sitä tietoa niin paljon saat, että sen avulla pystyt edes ateismi-uskon varassa uskottavasti sanomaan, että Jumalaa ei ole?»
En mistään. Enkä esitä tuollaista väitettä. Kerroin vain, että en tarvitse Jumalan käsitettä mihinkään. Ja toisekseen, olemassaoloväitteissä todistustaakka on väitteen esittäjällä eikä sen epäilijällä. Joudut kyllä varmasti hyväksymään tämän, jos poimimme muutamia esimerkkejä.
Olet käsittänyt ateismin aivan väärin. Ja näemmä olet käsittänyt tietämisen luonteen myös aivan väärin.
Sitä et perustele millään, miksi se ehdottamasi hyppy pitäisi tehdä nimenomaan kristinuskoon ja Raamattuun. Minä en tosin koe tarvitsevani tuollaista pomppimista ollenkaan. Sikäli on samantekevää, mitä trampoliinia sinä pidät parempana kuin muita.
«Eikö se kompleksisuus, johon pikkuihminen on vähäpätöisillä vehkeillään päässyt kurkistamaan, ole juuri merkki siitä äärettömästä Jumalan älystä, josta hän joskus erityisellä tavalla antaa meille välähdyksiä?»
Jos haluat kutsua Jumalan älyksi kaikkea sitä äärettömän suurta aluetta, jota ihminen ei ymmärrä eikä tiedä, se on ihan mahdollista. Toivon kuitenkin, että et heti perään anna tuolle käsitteelle uusia merkityksiä, jotka johtavat spesifisti vaikkapa kristinuskoon."Sitä et perustele millään, miksi se ehdottamasi hyppy pitäisi tehdä nimenomaan kristinuskoon ja Raamattuun. Minä en tosin koe tarvitsevani tuollaista pomppimista ollenkaan. Sikäli on samantekevää, mitä trampoliinia sinä pidät parempana kuin muita."
Raamattu ja kristinusko on niin poikkeuksellinen ilmiö, että sitä ei rehellisesti voi verrata muihin uskontoihin. Jos otetaan lähtökohdaksi se, että on iankaikkinen Jumala ajan virran ulkopuolella ja hän päättää luoda maailmankaikkeuden ja siihen elämää, josta yhden muodon hän luo "kuvakseen", niin eikö olisi odotettavissa, että kun Jumala on Rakkaus, niin hän ei jättäisi luomakuntaansa pimentoon, vaan jollakin tapaa välittäisi heille tiedon itsestään ja luomisesta?
Raamatun synty olisi silloin aivan looginen seuraus sellaisesta Jumalasta, joka ei ole robottimainen kone, joka tekisi kaiken robotin tarkkuudella, vaan sallisi luomakuntaansa diversiteettiä ja luoduillensa vapauden. Ts. Jumalassa olisi "inhimillisiä" piirteitä ilman syntiä niin kuin syntiin langenneessa ihmisessä on jumalallisia piirteitä. Sen takia uskon hyppy kristinuskoon on erittäin perusteltu juttu verrattuna esim. nykyään niin muodikkaaseen hyppyyn buddhalaisuuteen. Se, että luonnossa on ihmisen aivoitusten mukaan epätäydellisyyttä, voidaan selittää syntiinlankeemuksen jälkeen tapahtuneella kirouksella.
Summa summarum: mitä muita vaihtoehtoja minulla olisi uskon hyppyyn, kuin tehdä se kristinuskoon, joka on ylivoimainen voittaja.
Ja lisäksi, kun kristinusko esittää synnin historian lineaarisena, niin uskovainen tiedemies haluaa pitää vaarin uskostaan, että viimeiset tapahtumat eivät yllättäisi häntä ja että hän ei ottaisi Pedon merkkiä. Meillä on valtavan älykäs vastustaja, jolle Jumalan laki ja tahto ei kelpaa, vaan se keksii asiassa kuin asiassa omat varianttinsa. Jumalan sapatti ei sille kelpaa, vaan se on tehnyt itselleen oman pyhäpäivän, jossa se on saanut melkein koko maailman petetyksi. Siinä tulee Suuren Taistelun loppuhuipennus, kun sapatti vs sunnuntai ovat vastakkain ja kummallakin omat kannattajansa.
Täytyy muistaa, että me kaikki kuolemme. Kyllä siinä tulee vellit housuun kovan ateistisen tieteen edustajalle, kun kuolinvuoteellaan summaa elämäänsä. "Oliko se sen arvoista, että kielsin sen ainoan toivon, joka minulla olisi ollut?"
Kyllä puhut asiaa tieteen itsensäkorjaavuudesta, induktiosta, jne. Arvostan varsinkin "kovia" luonnontieteitä, joiden saavutukset puhuvat puolestaan. Siellä huipulla ovat matematiikka, logiikka, fysiikka, tähtitiede, filosofia ja kemia. Tosin kaikki eivät ole luonnontieteitä, mutta mielestäni "kovia". Esim. matematiikassa itsensäkorjaavuus taitaa olla vähäisempää kuin jopa fysiikassa, joka on pitkälti sovellettua matematiikkaa. Mutta fyysikoihin luettavat kosmologit ovat kyllä ruvenneet esittämään huuhaa-spekulaatioiden alueelle meneviä juttuja rinnakkaisista maailmankaikkeuksista, jne. Biologis-medikaaliset "tieteet" on taas korruptoinut evoluutio ja mm. BigPharma.
No joka tapauksessa uskonnon ja tieteen ero säilyy, vaikka kyllä uskovainen luonnontieteilijä (heitä on paljon!) saa tutkimusaiheestaan lisäevidenssiä Jumalan olemassaoloon. Viime kädessä usko ja ateismi ovat uskon asioita, mutta mielestäni uskon puolelle kallistuvalla on huimasti enemmän evidenssiä. sdaguy1 kirjoitti:
"Sitä et perustele millään, miksi se ehdottamasi hyppy pitäisi tehdä nimenomaan kristinuskoon ja Raamattuun. Minä en tosin koe tarvitsevani tuollaista pomppimista ollenkaan. Sikäli on samantekevää, mitä trampoliinia sinä pidät parempana kuin muita."
Raamattu ja kristinusko on niin poikkeuksellinen ilmiö, että sitä ei rehellisesti voi verrata muihin uskontoihin. Jos otetaan lähtökohdaksi se, että on iankaikkinen Jumala ajan virran ulkopuolella ja hän päättää luoda maailmankaikkeuden ja siihen elämää, josta yhden muodon hän luo "kuvakseen", niin eikö olisi odotettavissa, että kun Jumala on Rakkaus, niin hän ei jättäisi luomakuntaansa pimentoon, vaan jollakin tapaa välittäisi heille tiedon itsestään ja luomisesta?
Raamatun synty olisi silloin aivan looginen seuraus sellaisesta Jumalasta, joka ei ole robottimainen kone, joka tekisi kaiken robotin tarkkuudella, vaan sallisi luomakuntaansa diversiteettiä ja luoduillensa vapauden. Ts. Jumalassa olisi "inhimillisiä" piirteitä ilman syntiä niin kuin syntiin langenneessa ihmisessä on jumalallisia piirteitä. Sen takia uskon hyppy kristinuskoon on erittäin perusteltu juttu verrattuna esim. nykyään niin muodikkaaseen hyppyyn buddhalaisuuteen. Se, että luonnossa on ihmisen aivoitusten mukaan epätäydellisyyttä, voidaan selittää syntiinlankeemuksen jälkeen tapahtuneella kirouksella.
Summa summarum: mitä muita vaihtoehtoja minulla olisi uskon hyppyyn, kuin tehdä se kristinuskoon, joka on ylivoimainen voittaja.
Ja lisäksi, kun kristinusko esittää synnin historian lineaarisena, niin uskovainen tiedemies haluaa pitää vaarin uskostaan, että viimeiset tapahtumat eivät yllättäisi häntä ja että hän ei ottaisi Pedon merkkiä. Meillä on valtavan älykäs vastustaja, jolle Jumalan laki ja tahto ei kelpaa, vaan se keksii asiassa kuin asiassa omat varianttinsa. Jumalan sapatti ei sille kelpaa, vaan se on tehnyt itselleen oman pyhäpäivän, jossa se on saanut melkein koko maailman petetyksi. Siinä tulee Suuren Taistelun loppuhuipennus, kun sapatti vs sunnuntai ovat vastakkain ja kummallakin omat kannattajansa.
Täytyy muistaa, että me kaikki kuolemme. Kyllä siinä tulee vellit housuun kovan ateistisen tieteen edustajalle, kun kuolinvuoteellaan summaa elämäänsä. "Oliko se sen arvoista, että kielsin sen ainoan toivon, joka minulla olisi ollut?"
Kyllä puhut asiaa tieteen itsensäkorjaavuudesta, induktiosta, jne. Arvostan varsinkin "kovia" luonnontieteitä, joiden saavutukset puhuvat puolestaan. Siellä huipulla ovat matematiikka, logiikka, fysiikka, tähtitiede, filosofia ja kemia. Tosin kaikki eivät ole luonnontieteitä, mutta mielestäni "kovia". Esim. matematiikassa itsensäkorjaavuus taitaa olla vähäisempää kuin jopa fysiikassa, joka on pitkälti sovellettua matematiikkaa. Mutta fyysikoihin luettavat kosmologit ovat kyllä ruvenneet esittämään huuhaa-spekulaatioiden alueelle meneviä juttuja rinnakkaisista maailmankaikkeuksista, jne. Biologis-medikaaliset "tieteet" on taas korruptoinut evoluutio ja mm. BigPharma.
No joka tapauksessa uskonnon ja tieteen ero säilyy, vaikka kyllä uskovainen luonnontieteilijä (heitä on paljon!) saa tutkimusaiheestaan lisäevidenssiä Jumalan olemassaoloon. Viime kädessä usko ja ateismi ovat uskon asioita, mutta mielestäni uskon puolelle kallistuvalla on huimasti enemmän evidenssiä.«Täytyy muistaa, että me kaikki kuolemme. Kyllä siinä tulee vellit housuun kovan ateistisen tieteen edustajalle, kun kuolinvuoteellaan summaa elämäänsä. "Oliko se sen arvoista, että kielsin sen ainoan toivon, joka minulla olisi ollut?"»
Minä en pelkää kuolemaa. Eikä siihen pelottomuuteen tarvita kristinuskoa.
Joskus on tullut vellit housuun, mutta kysymys ei ole ollut kuolemanpelosta, vaan ruokamyrkytyksestä.
Tuo ajatus “ainoasta toivosta” menee lähelle niin sanottua Pascalin vaakaa, jossa tämä omaperäinen matemaatikko-filosofi yrittää perustella peliteoreettisesti Jumalaan uskomisen kannattavuutta.
Sen ongelmana on minusta ennen kaikkea, että koko tuo juttu pelastumisen ehdoista on täysin hatusta ravistettu, ilman vähäisintäkään kelvollista perustetta.
Jos keskustellaan Lutherin suosiman uskon kautta pelastumisen pohjalta, haluaisin sinultakin kysyä, mikä uskominen oikeastaan on se ratkaiseva tekijä, jonka perusteella pelastutaan tai sitten ei.
Huomautan jo etukäteen, että uskominen ei ole tahdonalaista.
Tähän voisi vaikkapa laittaa mökin mummosta kertovan tarinan, jonka kuulin joskus ammoin pastori Antti Oksaselta. Olipa kerran mummo, jonka pikku mökin ainoan ikkunan edessä oli kauniin maiseman peittävä iso kivi. Mummo päätti siirtää kiven uskon voimalla, sillä tavoin kuin Jeesus oli opettanut. Hän meni illalla nukkumaan ja uskoi kaikin voimin, että aamulla kivi olisi siirtynyt pois ikkunan edestä. Aamulla hän näki kiven olevan entisellä paikallaan. Silloin mummo tokaisi itsekseen: “Sitähän minä hiukan epäilinkin”.- Advis
sdaguy1 kirjoitti:
Etkö sinä näe, että juuri ns. ateistit ovat tuollaisia? He ovat sulkeneet mielensä, koska haluavat elää heille niin rakkaassa synnissä (olipa se sitten nettipornoa tai seksiseikkailuja tai ylensyöntiä tai epärehellisyyttä (ja tässä tapauksessa myös älyllistä epärehellisyyttä!) tai vihanpitoa, joka näkyy täällä vihapuheena, koska SDA jäytää heidän omaatuntoaan ja pitää keksiä kaikkia "järkeviä" selityksiä vihalla höystettynä, että voisivat strutsin tavoin panna päänsä hiekkaan toistaen "Jumalaa ei ole, ei ole, ei ole......", kunnes kuolema korjaa onnettoman sielun.
Olet käsittänyt väärin. Ei porno tai ylensyönti tai epärehellisyys ole ateistille syntiä. Heillä on ihan toiset normit kuin kristityillä. Ylensyönti ei ole syntiä muuten kenellekään, ei edes kristitylle.
- Advis
sdaguy1 kirjoitti:
Hesarissa oli muutama vuosi sitten iso ja hyvä artikkeli, miten tuo edustamasi tieteen jumalointi on jo niin "old world". Tiede voi yrittää kuvata ja ilmiöitten sisällä selittää niiden keskinäisiä yhteyksiä, mutta enempään se ei pysty. Vaikka minkälainen Einstein vielä syntyisi, jonka IQ olisi 500, niin hänkin voisi vain kuvailla ilmiöitä ja niiden yhteyksiä, mutta se IQ 500 ei antaisi hänelle pätevyyttä sanoa, miten maailmankaikkeus on syntynyt. Ei kertakaikkiaan ole mitään alaa, joka antaa sen pätevyyden, olipa sen harjoittaja kuinka älykäs tahansa.
Pitää tehdä uskon hyppy. Uskon valossa asiat näyttävät aivan erilaisilta ja järkeenkäyviltä.
Epäjumalat ovat epäjumalia siksi, että ne eivät voi luoda maailmankaikkeutta ja elämää. Vain Jumala voi. Ja tässä on yhteys sapattikysymykseen. Kuten tiedätte, niin sapatti liittyy luomisoppiin. Jos maailmankaikkeus ja elämä on syntynyt sattumalta, niin silloin sapatillakaan ei ole mitään merkitystä. Mutta jos uskomme luomiskertomuksen niinkuin se Raamatussa on, niin silloin sapatilla on äärettömän suuri merkitys, ei jumaloitavana, vaan Jumalan pyhittämänä ja siunaamana päivänä. Ja tämä johtaa lopun aikoihin. Kun sapatin merkitys alkoi selvitä laajemmille piireille, niin Paholainen päästi liikkeelle ison liudan ihmisten mieliä hämmentäviä ismejä, kuten evoluutio-opin, joka kumoaa sapatin. Siksi hyvän ja pahan välinen taistelu ennen loppua kärjistyy voimakkaimilleen sapatti vs sunnuntai -kysymyksessä. Palvoako Luojaa vai ihmistä? Ne, jotka sitkeästi pysyvät ihmisen palvonnassa, ottavat Pedon merkin. Enkelit tuhoavat Pedon merkin kantajat. Ja 1000 vuoden jälkeen heidät vielä herätetään tuomiolle, jolloin he itsekin tunnustavat, että Jumalan tuomiot ovat vanhurskaat ja oikeat.Etpä näköjään tunne oman kirkkosi opetuksia. Pedon merkkiä ei adventtikirkon opetuksen mukaan ole ottanut vielä kukaan. Pedon merkki on ajankohtainen vasta aivan ajan lopussa. Kannattaapi lueskella tuota Ilmestyskirjaa, niin voi sieltä havaita, että milloin pedon merkki ilmestyy kuvioihin.
Advis kirjoitti:
Olet käsittänyt väärin. Ei porno tai ylensyönti tai epärehellisyys ole ateistille syntiä. Heillä on ihan toiset normit kuin kristityillä. Ylensyönti ei ole syntiä muuten kenellekään, ei edes kristitylle.
Moraaliin ei tarvita jumalauskoa.
Synti on sana, jota käytetään lähinnä vain uskonnollisessa yhteydessä. Sama asia voidaan sanoa myös muilla sanoilla, kuten paheksuttava tai väärin.
Ylensyönti on ensi sijassa itsensä tärvelemistä, mutta se voi suuntautua lopulta myös toisiin ihmisiin, koska ylensyönnin seuraukset teettävät pahimmassa tapauksessa hommia muille.
Sellainen moraalinen periaate on myös olemassa, että yksilö on vastuussa sille yhteisölle, jossa hän elää ja josta hän on riippuvainen. Tällä voidaan perustella omaa toimintakykyä haittaavan toiminnan pitämistä epämoraalisena. Eikä siihenkään muuten tarvita mitään Jumalaa tai uskontunnustuksia.- sdaguy1
Advis kirjoitti:
Etpä näköjään tunne oman kirkkosi opetuksia. Pedon merkkiä ei adventtikirkon opetuksen mukaan ole ottanut vielä kukaan. Pedon merkki on ajankohtainen vasta aivan ajan lopussa. Kannattaapi lueskella tuota Ilmestyskirjaa, niin voi sieltä havaita, että milloin pedon merkki ilmestyy kuvioihin.
En ole ainakaan tarkoituksella sellaista väittänyt. Kyllä uskon SDA-perusopetukseen Pedon merkistä ja se onkin siitä järkevä opetus, että siinä näkyy hyvin, miksi sunnuntai eikä mikrosiru tulee olemaan Pedon merkki. Mikrosiru on täysin hihasta vedetty epäraamatullinen "Pedon merkki".
- sdaguy1
Advis kirjoitti:
Etpä näköjään tunne oman kirkkosi opetuksia. Pedon merkkiä ei adventtikirkon opetuksen mukaan ole ottanut vielä kukaan. Pedon merkki on ajankohtainen vasta aivan ajan lopussa. Kannattaapi lueskella tuota Ilmestyskirjaa, niin voi sieltä havaita, että milloin pedon merkki ilmestyy kuvioihin.
Lukaisin sen kirjoitukseni ja sinähän jauhat omiasi, en nimittäin siinä jutussa lainkaan väittänyt vielä olevan Pedon merkin aika, mutta ehkä sotkeuduit siitä ajatuksesta, että Saatana on jo tehnyt itselleen oman lepopäivän, sunnuntain.
- sdaguy1
Advis kirjoitti:
Olet käsittänyt väärin. Ei porno tai ylensyönti tai epärehellisyys ole ateistille syntiä. Heillä on ihan toiset normit kuin kristityillä. Ylensyönti ei ole syntiä muuten kenellekään, ei edes kristitylle.
Onhan joitakin korkean etiikan ateisteja, jotka saattaisivat pitää ko. asioita syntinä, mutta pointtini oli se, että ateisti on pohjimmaltaan pikkulapsi lelukaupassa: kaikki on luvallista, vaikka osa voi olla vahingollista. Kyllä ylensyönti on uskovalle syntiä. Siitä löytyy asiaa Raamatusta.
- Advis
sdaguy1 kirjoitti:
Onhan joitakin korkean etiikan ateisteja, jotka saattaisivat pitää ko. asioita syntinä, mutta pointtini oli se, että ateisti on pohjimmaltaan pikkulapsi lelukaupassa: kaikki on luvallista, vaikka osa voi olla vahingollista. Kyllä ylensyönti on uskovalle syntiä. Siitä löytyy asiaa Raamatusta.
Ihmeellistä analyysiä ja yleistämistä.
Olet jälleen väärässä. Kullakin ateistilla on varmasti omat moraalilakinsa, joiden puitteissa he elävät. Ihminen nyt vaan on sellainen olento, oli sitten ateisti tai muu. Montako ateistia muuten tunnet syvällisesti?
Minä olen sitten poikkeus tuon ylensyönnin suhteen. Minulla se ei ole syntiä, sillä pidän sitä sen sijaan, että se olisi Jumalan mielestä syntiä, eksegeettisesti ajateltuna Raamatun ajan sosialikoodin ja aikalaisten kulttuurin ilmentymänä. Ei kaikki Raamattuun kirjoitettu ole Jumalan sanaa. Tuohon aikaan monet ylen-alkuiset olivat sosiaalisesti paheksuttuja, kuten ylen syönti ylenmääräinen humaltuminen, ylenmääräinen ja ylen kiimainen seksi ym. Kohtuus oli tavoiteltavaa.
Mutta todennäköisesti syyllistyt itsekin kohtuuttomuuteen ruoan suhteen. Jos olet katsonut adventistien Amazing facts-organisaation videoita, niin heidän mielestään (Whiteen pohjautuen) yli neljä eri ruokalajia lautasella on syntiä. Laitapa lautaselle porkkanaraastetta, kurkkusalaattia, perunaa ja papuja niin olet hyvä kristitty ja Jumalan mieleen mutta auta armias, jos menet lisäämään lautasellesi ituja tai kastiketta taikka leivän päälle pähkinävoita niin kadotus odottaa. sdaguy1 kirjoitti:
"Niin, mikä sitten on "Hänen ilmoituksensa" ? Ihmisten kirjoittama, ristiriitainen, moneen kertaan ja raskaasti väärennetty, korjailtu ja lisäilty kirjako, jota kutsutaan "Raamatuksi" ?"
Kyllä, ihmisten kirjoittama, mutta he olivat Pyhän Hengen innoittamia. Pyhä Henki ei ohjannut heidän käden liikkeitään eikä sanellut heille sitä tekstiä, vaan he omin sanoin kirjoittivat, mitä Pyhä Henki heidät innoitti ajatusinspiraation kautta ilmaisemaan.
Ja kun painokoneita ei ollut, niin piti kopioida tekstejä ja silloin tuli kopiointivirheitä. Varsinkin UT:ssa on paljon vaihtoehtoisia lukutapoja eri lauseissa. Siksi on hyvä, että on neljä evankeliumia, joita voidaan vertailla. Kaiken kaikkiaan, vaikka yksittäisten tekstivarianttien määrä on tuhansissa, niin se ei kuitenkaan ratkaisevasti muuta varsinaista sanomaa, joka voidaan salapoliisityöllä saada kohtalaisen luotettavasti selville käyttäen apuna suurta määrää käsikirjoituksia, VT:ta (jossa vaihtoehtoisia lukutapoja on paljon vähemmän, ja Kuolleen Meren käsikirjoituksetkin auttavat) ja apokryfikirjoja, kirkkoisiä, jne.
Kirjoitat "väärennetty". Tietenkin on mahdollista, että joku hurskas kopioitsija-munkki teki jonkin yksittäisen epäselvän sanan kohdalla niin, että kahdesta vaihtoehdosta valitsi sen hurskaammalta tuntuvan, mutta muutoin kyllä epäilen, oliko juurikaan varsinaisia väärentelijöitä liikkeellä. Ja kyllä he olisivat jättäneet jälkiä peräänsä.
Yksittäisille jakeille ei välttämättä kannata antaa suurta painoarvoa, jos ne eivät saa tukea muualta Raamatusta.
Mutta kyllä se on ihmeellinen kirja.
Jos nyt voitaisiin koota vaikkapa miljoona korkeimmin oppinutta kaikkien asiaan kuuluvien alojen edustajaa ja antaa heille kullekin valtavan suuri palkkio, jos saavat yhdessä aikaiseksi maailmalle uuden raamatun, niin arvelenpa, että siitä tulisi vain kalpea haamu alkuperäiseen verrattuna."Kirjoitat "väärennetty". Tietenkin on mahdollista, että joku hurskas kopioitsija-munkki teki jonkin yksittäisen epäselvän sanan kohdalla niin, että kahdesta vaihtoehdosta valitsi sen hurskaammalta tuntuvan, mutta muutoin kyllä epäilen, oliko juurikaan varsinaisia väärentelijöitä liikkeellä. Ja kyllä he olisivat jättäneet jälkiä peräänsä."
Et siis TODELLAKAAN tiedä tosiasioista mitään. Suosittelisin tutustumaan, sen sijaan että heittelet tuulesta temmattuja kuvitelmiasi palavalla nuoruuden innolla.
Otetaanpa ihan esimerkkinä näistä sinun "kopiointivirheistäsi" hellyyttävä ja paljon saarnoissa käsitelty Jeesuksen ja syntisen naisen tarina, jossa Jeesus pelastaa viisailla sanoillaan naisen kivitykseltä.
Siis TARINA, sillä tuota kertomusta ei löydy yhdestäkään aiemmasta käsikirjoituksesta ennen yhdeksättä vuosisataa !!
Siitä ei kertakaikkiaan löydy sanan sanaa !
Se on puhdasta LISÄYSTÄ, TAHALLISTA VÄÄRENNÖSTÄ, HUIJAUSTA, VALHETTA.
Ota opiksesi, ja tutki asioita. Se, että suurin osa lähes puolesta miljoonasta eroavaisuudesta Raamatun eri käsikirjoitusten välillä onkin pikku virheitä, niitä isompia ja varsin suuria on paljon ja ne ovat varsin tahallisia ja harkittuja väärennöksiä, kuten tämäkin hellyyttävä tarina.sdaguy1 kirjoitti:
Onhan joitakin korkean etiikan ateisteja, jotka saattaisivat pitää ko. asioita syntinä, mutta pointtini oli se, että ateisti on pohjimmaltaan pikkulapsi lelukaupassa: kaikki on luvallista, vaikka osa voi olla vahingollista. Kyllä ylensyönti on uskovalle syntiä. Siitä löytyy asiaa Raamatusta.
Ihanko oikeasti uskot, että moraali on olemassa vain sitä kautta, että uskoo johonkin jumalaan?
Voin vakuuttaa, että se on virheellinen uskomus ja asia on melko helppo tarkistaa tutustumalla kehityspsykologiaan ja kulttuurin tutkimuksen eettisiin aiheisiin.
Se, mitä sieltä paljastuu, on ensinnäkin ihmisen synnynnäinen ja luontainen oikeustaju ja toisekseen se, että eettiset ja moraaliset periaatteet ovat likimain samat riippumatta kulttuurista ja esimerkiksi siitä, kuuluuko siihen jumalia vai ei.
Niin että ateisti ei todellakaan ole mikään “pikkulapsi lelukaupassa”, jolle kaikki on luvallista.
Paljon vaarallisempi on sellainen uskovainen, jolle ainoa syy käyttäytyä ihmisiksi on jonkin jumalallisen rangaistuksen pelko. Tarvitaan vain pieni oivallus, kun hän huomaa, ettei sellaista jumalaa ole olemassakaan ja silloin hän tietenkin alkaa vakaumuksensa mukaan hartiavoimin tappaa, varastaa, valehdella ja tehdä huorin.
Ihminen, jolla ei ole moraalia, on psykopaatti. Heitä on sekä ateistien että jumalauskovien keskuudessa suunnilleen pari prosenttia porukasta. Ehkä psykopaatille tekee hyvää uskoa taivaisiin ja kadotuksiin. Toisaalta itäinen karma-ajattelu ajaa saman asian.Olipa Jeesus ja syntinen nainen alkutekstissä tai ei, niin se kertomuksena vahvistaa Jeesuksen ihmisyyttä ja jumaluutta. Se ei millään lailla ole epäsointuinen muiden evankeliumitekstien kanssa. Voimme joka tapauksessa saada hyvän kuvan kristinuskon opetuksesta.
sdaguy kirjoitti:
Olipa Jeesus ja syntinen nainen alkutekstissä tai ei, niin se kertomuksena vahvistaa Jeesuksen ihmisyyttä ja jumaluutta. Se ei millään lailla ole epäsointuinen muiden evankeliumitekstien kanssa. Voimme joka tapauksessa saada hyvän kuvan kristinuskon opetuksesta.
"Olipa Jeesus ja syntinen nainen alkutekstissä tai ei, niin se kertomuksena vahvistaa ..."
Niin, sinusta on ihan sama oliko kertomus yli puoli vuosituhatta jälkeen lisätty vai ei, siltikö mielestäsi teksti on pyhää jumalan sanaa, jolla on jokin todistusarvo ?
Mikä todistusarvo on mielestäsi tekstillä, jonka kirjoittajasta tai kirjoittajan motiiveista meillä ei ole hajuakaan ?Exap kirjoitti:
"Olipa Jeesus ja syntinen nainen alkutekstissä tai ei, niin se kertomuksena vahvistaa ..."
Niin, sinusta on ihan sama oliko kertomus yli puoli vuosituhatta jälkeen lisätty vai ei, siltikö mielestäsi teksti on pyhää jumalan sanaa, jolla on jokin todistusarvo ?
Mikä todistusarvo on mielestäsi tekstillä, jonka kirjoittajasta tai kirjoittajan motiiveista meillä ei ole hajuakaan ?Tuosta syntisen naisen tarinasta olisi minusta kiinnostavaa keskustella siinä suhteessa, mitä se oikeastaan pyrkii opettamaan. Se ei ole ollenkaan itsestään selvää.
Kertooko se, että Mooseksen laki on kumottu?
Kertooko se, että Jeesuksella on valta armahtaa lain rikkoja?
Kertooko se, että lain voimassaolosta huolimatta tuomioissa on noudatettava tapauskohtaista harkintaa ja kohtuullisuutta?
Vai onko kysymys jostakin vielä aivan muusta?
Ehdotan, että seurataan kirjoittajan todennäköisiä intressejä. Miksi joku halusi tuon kertomuksen mukaan pyhänä kunnioitettuun evankeliumiin joskus 400−500 -luvulla?
En osaa itse ainakaan heti antaa uskottavan oloista vastausta.
Olen lukenut jostakin, että tuo kertomus on ilmestynyt eri käsikirjoituksiin hiukan eri paikkoihin Johanneksen evankeliumiin ja yksi kirjoittaja on jopa laittanut sen Luukkaan evankeliumiin. Ahkerammat etsikööt todisteet tämän muistelun joko vahvistamiseen tai kumoamiseen.v.aari kirjoitti:
Tuosta syntisen naisen tarinasta olisi minusta kiinnostavaa keskustella siinä suhteessa, mitä se oikeastaan pyrkii opettamaan. Se ei ole ollenkaan itsestään selvää.
Kertooko se, että Mooseksen laki on kumottu?
Kertooko se, että Jeesuksella on valta armahtaa lain rikkoja?
Kertooko se, että lain voimassaolosta huolimatta tuomioissa on noudatettava tapauskohtaista harkintaa ja kohtuullisuutta?
Vai onko kysymys jostakin vielä aivan muusta?
Ehdotan, että seurataan kirjoittajan todennäköisiä intressejä. Miksi joku halusi tuon kertomuksen mukaan pyhänä kunnioitettuun evankeliumiin joskus 400−500 -luvulla?
En osaa itse ainakaan heti antaa uskottavan oloista vastausta.
Olen lukenut jostakin, että tuo kertomus on ilmestynyt eri käsikirjoituksiin hiukan eri paikkoihin Johanneksen evankeliumiin ja yksi kirjoittaja on jopa laittanut sen Luukkaan evankeliumiin. Ahkerammat etsikööt todisteet tämän muistelun joko vahvistamiseen tai kumoamiseen."Miksi joku halusi tuon kertomuksen mukaan pyhänä kunnioitettuun evankeliumiin joskus 400−500 -luvulla?"
Ennemminkin 800-900-luvuilla.
Tähän asiaan lienee monia hyviä selityksiä. Jo n. 70-luvusta lähtien, kristityt halusivat erottua juutalaisista, joita kohtaan alkoi olla vainoja. Tämä selittää varsin hyvin sen, miksi esim. Mark on paljon leppeämpi kuvauksissaan juutalaisista, kuin Matt tai Luuk, puhumattakaan Joh kertomuksista. Kasvavassa määrin juutalaiset esitettiin Jeesuksen murhaajina.
Aivan samoin noissa myös muuten näkee sen kehityksen, joka alkoi suosia roomalaisia. Roomalaiset esitettiin enenevästi ei-vastustajina kristinuskolle, ja roomalaisia esimiehiä esitettiinkin varsin suotuisiksi kristinuskoa kohtaan.
Tämä kertomus on satoja vuosia myöhemmin keksitty, mutta aivan samanlaisia aineksiahan tässä tuodaan esiin: että juutalaiset olisivat murhanhimoisia ja kieroja tuodessaan naisen Jeesuksen eteen, mutta vasta viisaan ihmisen sanat saavat heidät tajuamaan että he ovat väärässä. No siitähän johtopäätöksenä toki juutalaisia pitää alkaa käännyttämään kristinuskoon, ja kieltää heitä noudattamasta vanhoja lakejaan ja perinteitään..
Sitten taas se, että Jeesuksella oli valta antaa syntejä anteeksi, pönkittää sopivasti katolisen kirkon ja erityisesti Paavin asemaa Jeesuksen sijaisena maan päällä.
Muut kertomuksethan painottavat usein Jeesuksen kykyä antaa syntejä anteeksi siinä mielessä, että kaikki sairaudet olisivat synnin aiheuttamia, kuten Jeesuksen aikaan varsion vahvasti tuolla uskottiin. Siten parantaminenhan edellytti syntien anteeksisaamista. Sen sijaan, tuon kertomuksen sanoma on puhdas anteeksianto, jonka kirkko voi katuvalle syntiselle myöntää.Exap kirjoitti:
"Miksi joku halusi tuon kertomuksen mukaan pyhänä kunnioitettuun evankeliumiin joskus 400−500 -luvulla?"
Ennemminkin 800-900-luvuilla.
Tähän asiaan lienee monia hyviä selityksiä. Jo n. 70-luvusta lähtien, kristityt halusivat erottua juutalaisista, joita kohtaan alkoi olla vainoja. Tämä selittää varsin hyvin sen, miksi esim. Mark on paljon leppeämpi kuvauksissaan juutalaisista, kuin Matt tai Luuk, puhumattakaan Joh kertomuksista. Kasvavassa määrin juutalaiset esitettiin Jeesuksen murhaajina.
Aivan samoin noissa myös muuten näkee sen kehityksen, joka alkoi suosia roomalaisia. Roomalaiset esitettiin enenevästi ei-vastustajina kristinuskolle, ja roomalaisia esimiehiä esitettiinkin varsin suotuisiksi kristinuskoa kohtaan.
Tämä kertomus on satoja vuosia myöhemmin keksitty, mutta aivan samanlaisia aineksiahan tässä tuodaan esiin: että juutalaiset olisivat murhanhimoisia ja kieroja tuodessaan naisen Jeesuksen eteen, mutta vasta viisaan ihmisen sanat saavat heidät tajuamaan että he ovat väärässä. No siitähän johtopäätöksenä toki juutalaisia pitää alkaa käännyttämään kristinuskoon, ja kieltää heitä noudattamasta vanhoja lakejaan ja perinteitään..
Sitten taas se, että Jeesuksella oli valta antaa syntejä anteeksi, pönkittää sopivasti katolisen kirkon ja erityisesti Paavin asemaa Jeesuksen sijaisena maan päällä.
Muut kertomuksethan painottavat usein Jeesuksen kykyä antaa syntejä anteeksi siinä mielessä, että kaikki sairaudet olisivat synnin aiheuttamia, kuten Jeesuksen aikaan varsion vahvasti tuolla uskottiin. Siten parantaminenhan edellytti syntien anteeksisaamista. Sen sijaan, tuon kertomuksen sanoma on puhdas anteeksianto, jonka kirkko voi katuvalle syntiselle myöntää.Kaksikielinen Codex Bezae on arvioitu 400- tai 500-luvulla kirjoitetuksi. Ja siinä tuo kertomus löytyy.
Se alkaa latinaksi tältä sivulta suunnilleen alimmasta neljänneksestä:
http://cudl.lib.cam.ac.uk/view/MS-NN-00002-00041/237
kohdasta «ihs autem abiit in montem oliuarum mane autem iterum uenit in templum»
ja päättyy suunnilleen puolivälissä seuraavaa latinasivua
http://cudl.lib.cam.ac.uk/view/MS-NN-00002-00041/239
sanoihin «uade et ex hoc iam noli peccare»
Jos tykkää enemmän kreikan kielestä, se löytyy aina edelliseltä sivulta.
Minulla ei ole pätevyyttä arvioida tuon tekstin syntyaikaa. Olen siis asiantuntijoiden lausuntojen varassa sen suhteen.v.aari kirjoitti:
Kaksikielinen Codex Bezae on arvioitu 400- tai 500-luvulla kirjoitetuksi. Ja siinä tuo kertomus löytyy.
Se alkaa latinaksi tältä sivulta suunnilleen alimmasta neljänneksestä:
http://cudl.lib.cam.ac.uk/view/MS-NN-00002-00041/237
kohdasta «ihs autem abiit in montem oliuarum mane autem iterum uenit in templum»
ja päättyy suunnilleen puolivälissä seuraavaa latinasivua
http://cudl.lib.cam.ac.uk/view/MS-NN-00002-00041/239
sanoihin «uade et ex hoc iam noli peccare»
Jos tykkää enemmän kreikan kielestä, se löytyy aina edelliseltä sivulta.
Minulla ei ole pätevyyttä arvioida tuon tekstin syntyaikaa. Olen siis asiantuntijoiden lausuntojen varassa sen suhteen.Eri käsikirjoituksissa tuo kertomus on laitettu eri paikoihin, mm. Joh 21:25 jälkeen, ja Luukkaaseen 21:38 jälkeen. Yksittäisissä kirjoituksissa, siis.
Mutta yleiseksi se alkoi muodostua vasta varsin myöhään, ja vähitellen sen paikaksi siis muodostui tuo nykyinen.
Tämäkin jo yksinään osoittaa, etteivät kopioijat vähääkään välittäneet, mistä joku teksti oli, jos se oli käsketty laittaa mukaan niin hehän olivat vain kirjureita ja tekivät työtä käskettyä.Exap kirjoitti:
"Kirjoitat "väärennetty". Tietenkin on mahdollista, että joku hurskas kopioitsija-munkki teki jonkin yksittäisen epäselvän sanan kohdalla niin, että kahdesta vaihtoehdosta valitsi sen hurskaammalta tuntuvan, mutta muutoin kyllä epäilen, oliko juurikaan varsinaisia väärentelijöitä liikkeellä. Ja kyllä he olisivat jättäneet jälkiä peräänsä."
Et siis TODELLAKAAN tiedä tosiasioista mitään. Suosittelisin tutustumaan, sen sijaan että heittelet tuulesta temmattuja kuvitelmiasi palavalla nuoruuden innolla.
Otetaanpa ihan esimerkkinä näistä sinun "kopiointivirheistäsi" hellyyttävä ja paljon saarnoissa käsitelty Jeesuksen ja syntisen naisen tarina, jossa Jeesus pelastaa viisailla sanoillaan naisen kivitykseltä.
Siis TARINA, sillä tuota kertomusta ei löydy yhdestäkään aiemmasta käsikirjoituksesta ennen yhdeksättä vuosisataa !!
Siitä ei kertakaikkiaan löydy sanan sanaa !
Se on puhdasta LISÄYSTÄ, TAHALLISTA VÄÄRENNÖSTÄ, HUIJAUSTA, VALHETTA.
Ota opiksesi, ja tutki asioita. Se, että suurin osa lähes puolesta miljoonasta eroavaisuudesta Raamatun eri käsikirjoitusten välillä onkin pikku virheitä, niitä isompia ja varsin suuria on paljon ja ne ovat varsin tahallisia ja harkittuja väärennöksiä, kuten tämäkin hellyyttävä tarina.Liioittelet erilaisten poikkeamien lukumäärässä. Taisit puhua puolesta miljoonasta. Mulla on erittäin yksityiskohtainen The NET Bible, joka sanoo alaviitteiden määräksi 61000. Tosin se luku ei suoraan tarkoita eri poikkeamien lukumäärää.
Syyriankielinen lainaus Didascalia Apostolorum mainitsee kertomuksen 200-luvulla.
Hierapoliin Papiaalla maininta v.125.
Lisäksi muita mainintoja 200-400 -luvuilla.
Hieronymus sanoo kohdan löytyneen useissa kreikan- ja latinankielisissä käsikirjoituksissa 300-luvulla. Monet muut latinalaiset kirkkoisät, kuten Ambrosius, Johannes Krysostomos (myös itäisen kirkon isä) ja Augustinus kaikki puhuvat tämän kohdan olevan kanoninen. Augustinus väittää, että jotkut ovat aiemmin sulkeneet kohdan pois kaanonista, jotta vältyttäisiin ajatuksesta, että Kristus hyväksyi huorinteon.
Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan, Jeesus teki opetuslastensa nähden. Joh.20:30.
On paljon muutakin, mitä Jeesus teki; ja jos se kohta kohdalta kirjoitettaisiin. luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa. Joh.21:25.
Kertomus on hyvin sopusoinnussa muiden evankeliumien kanssa. Se ei tuo mitään uutta oppia eikä kumoa mitään vanhaa. On monia syitä olettaa kertomuksen todella kuvaavan tapahtunutta.
Voi olla, että Augustinuksen huomio osuu oikeaan, miksi sitä ei alun perin kirjoitettu mukaan, mutta se kiersi suullisena ja osin kirjallisenakin perimätietona, kunnes pikku hiljaa se alkoi esiintymään useammissa ja useammissa käsikirjoituksissa.
Jumala salli sen tulla otetuksi mukaan Kirjoituksiin ja se sopii sinne kuin nyrkki silmään. Pidän sitä kanonisena.v.aari kirjoitti:
Ihanko oikeasti uskot, että moraali on olemassa vain sitä kautta, että uskoo johonkin jumalaan?
Voin vakuuttaa, että se on virheellinen uskomus ja asia on melko helppo tarkistaa tutustumalla kehityspsykologiaan ja kulttuurin tutkimuksen eettisiin aiheisiin.
Se, mitä sieltä paljastuu, on ensinnäkin ihmisen synnynnäinen ja luontainen oikeustaju ja toisekseen se, että eettiset ja moraaliset periaatteet ovat likimain samat riippumatta kulttuurista ja esimerkiksi siitä, kuuluuko siihen jumalia vai ei.
Niin että ateisti ei todellakaan ole mikään “pikkulapsi lelukaupassa”, jolle kaikki on luvallista.
Paljon vaarallisempi on sellainen uskovainen, jolle ainoa syy käyttäytyä ihmisiksi on jonkin jumalallisen rangaistuksen pelko. Tarvitaan vain pieni oivallus, kun hän huomaa, ettei sellaista jumalaa ole olemassakaan ja silloin hän tietenkin alkaa vakaumuksensa mukaan hartiavoimin tappaa, varastaa, valehdella ja tehdä huorin.
Ihminen, jolla ei ole moraalia, on psykopaatti. Heitä on sekä ateistien että jumalauskovien keskuudessa suunnilleen pari prosenttia porukasta. Ehkä psykopaatille tekee hyvää uskoa taivaisiin ja kadotuksiin. Toisaalta itäinen karma-ajattelu ajaa saman asian.Maallinen yliopisto on äärettömän petollinen laitos. Kun fuksi menee sinne, niin kaikki näyttää niin ihanalta. On kauniita potentiaalisia seurustelukumppaneita ja pulina käy luennoillakin ja on paljon opiskelijatapahtumia. Sieltä valitaan puoliso (uskoon katsomatta useimmiten, kunhan henkilökemiat pelaavat, tosin ensin on vapaata seksiä useamman kumppanin kanssa, ja sama pätee vielä akateemisessa virassa, vaikka ollaan jo naimisissa vähintään eka kertaa), ja sitten tehdään väikkäri ja päästään "piireihin", saadaan oma työhuone ja ollaan kahvihuoneen keskusteluissa samalla tasolla arvon professoreiden kanssa, ja ollaan lopulta heihin "hyvä veli" -suhteessa. Kärkytään huippuvirkaa. Keskustellaan naureskellen evoluutiokriitikoista ja uskovista, ollaan suuria herroja ja annetaan painavia mielipiteitä asiasta kuin asiasta. Ollaan terveitä, lastenlapsiakin alkaa tulla. Sitten kuolevaisuus alkaa hyväosaista pikku hiljaa muistuttelemaan. Salassa hän saattaa kodin työhuoneessaan kaivaa esiin pölyttyneen Perheraamatun ajatellen, että olisiko kuitenkin viisainta ottaa parhaat palat molemmista maailmoista. Eihän sitä koskaan tiedä, jos vihainen Jumala on kuitenkin rajan takana odottamassa. Mitäs sitten teet FT-, dosentti-, professori- ja muilla arvoilla, joita peruskansa kumartaa syvään?
Akateemikko v.aari ei tarvitse Jumalan käsitettä. Kyllähän se tieteen teossa tietenkin on ihan hyvä lähtökohta, että Jumalaa ei tieteeseen sotketa, vaikka hän on luonut tieteen.
18 Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,
19 sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
20 Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
21 koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
22 Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet
23 ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.
24 Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa,
25 nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen.
26 Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen;
27 samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.
28 Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia.
29 He ovat täynnänsä kaikkea vääryyttä, pahuutta, ahneutta, häijyyttä, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahanilkisyyttä;
30 ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavaisia, väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia,
31 vailla ymmärrystä, luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta;
32 jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät.sdaguy kirjoitti:
Maallinen yliopisto on äärettömän petollinen laitos. Kun fuksi menee sinne, niin kaikki näyttää niin ihanalta. On kauniita potentiaalisia seurustelukumppaneita ja pulina käy luennoillakin ja on paljon opiskelijatapahtumia. Sieltä valitaan puoliso (uskoon katsomatta useimmiten, kunhan henkilökemiat pelaavat, tosin ensin on vapaata seksiä useamman kumppanin kanssa, ja sama pätee vielä akateemisessa virassa, vaikka ollaan jo naimisissa vähintään eka kertaa), ja sitten tehdään väikkäri ja päästään "piireihin", saadaan oma työhuone ja ollaan kahvihuoneen keskusteluissa samalla tasolla arvon professoreiden kanssa, ja ollaan lopulta heihin "hyvä veli" -suhteessa. Kärkytään huippuvirkaa. Keskustellaan naureskellen evoluutiokriitikoista ja uskovista, ollaan suuria herroja ja annetaan painavia mielipiteitä asiasta kuin asiasta. Ollaan terveitä, lastenlapsiakin alkaa tulla. Sitten kuolevaisuus alkaa hyväosaista pikku hiljaa muistuttelemaan. Salassa hän saattaa kodin työhuoneessaan kaivaa esiin pölyttyneen Perheraamatun ajatellen, että olisiko kuitenkin viisainta ottaa parhaat palat molemmista maailmoista. Eihän sitä koskaan tiedä, jos vihainen Jumala on kuitenkin rajan takana odottamassa. Mitäs sitten teet FT-, dosentti-, professori- ja muilla arvoilla, joita peruskansa kumartaa syvään?
Akateemikko v.aari ei tarvitse Jumalan käsitettä. Kyllähän se tieteen teossa tietenkin on ihan hyvä lähtökohta, että Jumalaa ei tieteeseen sotketa, vaikka hän on luonut tieteen.
18 Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,
19 sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
20 Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
21 koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
22 Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet
23 ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.
24 Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa,
25 nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen.
26 Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen;
27 samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.
28 Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia.
29 He ovat täynnänsä kaikkea vääryyttä, pahuutta, ahneutta, häijyyttä, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahanilkisyyttä;
30 ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavaisia, väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia,
31 vailla ymmärrystä, luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta;
32 jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät.Yrititkö sanoa, että olet eri mieltä? Siis että moraali on mahdollinen vain siten, että uskoo johonkin Jumalaan?
Voisitko ystävällisesti jättää minun yksityisasioitteni arvailun pois keskustelusta. Se ei kuulu aiheeseen. Lisäksi arvaat niin kovin nolosti väärin.- Advis
sdaguy kirjoitti:
Liioittelet erilaisten poikkeamien lukumäärässä. Taisit puhua puolesta miljoonasta. Mulla on erittäin yksityiskohtainen The NET Bible, joka sanoo alaviitteiden määräksi 61000. Tosin se luku ei suoraan tarkoita eri poikkeamien lukumäärää.
Syyriankielinen lainaus Didascalia Apostolorum mainitsee kertomuksen 200-luvulla.
Hierapoliin Papiaalla maininta v.125.
Lisäksi muita mainintoja 200-400 -luvuilla.
Hieronymus sanoo kohdan löytyneen useissa kreikan- ja latinankielisissä käsikirjoituksissa 300-luvulla. Monet muut latinalaiset kirkkoisät, kuten Ambrosius, Johannes Krysostomos (myös itäisen kirkon isä) ja Augustinus kaikki puhuvat tämän kohdan olevan kanoninen. Augustinus väittää, että jotkut ovat aiemmin sulkeneet kohdan pois kaanonista, jotta vältyttäisiin ajatuksesta, että Kristus hyväksyi huorinteon.
Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan, Jeesus teki opetuslastensa nähden. Joh.20:30.
On paljon muutakin, mitä Jeesus teki; ja jos se kohta kohdalta kirjoitettaisiin. luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa. Joh.21:25.
Kertomus on hyvin sopusoinnussa muiden evankeliumien kanssa. Se ei tuo mitään uutta oppia eikä kumoa mitään vanhaa. On monia syitä olettaa kertomuksen todella kuvaavan tapahtunutta.
Voi olla, että Augustinuksen huomio osuu oikeaan, miksi sitä ei alun perin kirjoitettu mukaan, mutta se kiersi suullisena ja osin kirjallisenakin perimätietona, kunnes pikku hiljaa se alkoi esiintymään useammissa ja useammissa käsikirjoituksissa.
Jumala salli sen tulla otetuksi mukaan Kirjoituksiin ja se sopii sinne kuin nyrkki silmään. Pidän sitä kanonisena.Vai ei tuo mitään uutta? Tämä kohta nimen omaan vahvistaa naisen asemaa Jeesuksen silmissä ja niin sen pitäisi vahvistaa sitä myös meidänkin silmissämme. Tämä on yksi Uuden testamentin vaikuttavimmista kertomuksista, jossa nainen käy keskustelua Jeesuksen kanssa. Sen teologinen merkitys on suurempi kuin monet ymmärtävät ja se keskustelu on käyty nimen omaan naisen kanssa. Jeesus siis käy yhden teologisesti merkityksellisimmän Uuden testamentin keskustelun juuri tässä kohtaa ja juuri tämän naisen kanssa.
Eli onhan sillä merkitystä. Mutta vaikka tämä kohta hylättäisiin, se ei muuttaisi sitä kuvaa, minkä Raamattu Jeesuksesta antaa naisia ymmärtävänä ja heidän asemansa tunnustavana ja tärkeänä pitävänä. v.aari kirjoitti:
Yrititkö sanoa, että olet eri mieltä? Siis että moraali on mahdollinen vain siten, että uskoo johonkin Jumalaan?
Voisitko ystävällisesti jättää minun yksityisasioitteni arvailun pois keskustelusta. Se ei kuulu aiheeseen. Lisäksi arvaat niin kovin nolosti väärin.Kyllä Paavali vaikuttaisi niin vihjaavan, vaikka ovathan eetikot niitä uskosta irrotettuja moraalijärjestelmiä luoneet.
Sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
20 Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
21 koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
22 Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleetv.aari kirjoitti:
Ihanko oikeasti uskot, että moraali on olemassa vain sitä kautta, että uskoo johonkin jumalaan?
Voin vakuuttaa, että se on virheellinen uskomus ja asia on melko helppo tarkistaa tutustumalla kehityspsykologiaan ja kulttuurin tutkimuksen eettisiin aiheisiin.
Se, mitä sieltä paljastuu, on ensinnäkin ihmisen synnynnäinen ja luontainen oikeustaju ja toisekseen se, että eettiset ja moraaliset periaatteet ovat likimain samat riippumatta kulttuurista ja esimerkiksi siitä, kuuluuko siihen jumalia vai ei.
Niin että ateisti ei todellakaan ole mikään “pikkulapsi lelukaupassa”, jolle kaikki on luvallista.
Paljon vaarallisempi on sellainen uskovainen, jolle ainoa syy käyttäytyä ihmisiksi on jonkin jumalallisen rangaistuksen pelko. Tarvitaan vain pieni oivallus, kun hän huomaa, ettei sellaista jumalaa ole olemassakaan ja silloin hän tietenkin alkaa vakaumuksensa mukaan hartiavoimin tappaa, varastaa, valehdella ja tehdä huorin.
Ihminen, jolla ei ole moraalia, on psykopaatti. Heitä on sekä ateistien että jumalauskovien keskuudessa suunnilleen pari prosenttia porukasta. Ehkä psykopaatille tekee hyvää uskoa taivaisiin ja kadotuksiin. Toisaalta itäinen karma-ajattelu ajaa saman asian."Paljon vaarallisempi on sellainen uskovainen, jolle ainoa syy käyttäytyä ihmisiksi on jonkin jumalallisen rangaistuksen pelko. Tarvitaan vain pieni oivallus, kun hän huomaa, ettei sellaista jumalaa ole olemassakaan ja silloin hän tietenkin alkaa vakaumuksensa mukaan hartiavoimin tappaa, varastaa, valehdella ja tehdä huorin."
Ihmettelenpä, voiko noin tosielämässä tapahtua muuta kuin jonkin psykoottisen episodin kautta. Jumalallisen rangaistuksen pelko on ihan legitiimi syy käyttäytyä oikein. Mutta että sellainen ihminen, joka tuntee vaikkapa Raamatun opetuksen ja on sitä jo pitkän aikaa noudattanut, yhtäkkiä huomaisi, ettei Jumalaa olisikaan olemassa. Minkähänlaista ihmeellistä aivoprosessia sellainen edellyttäisi? Ei sellaista oikeasti tapahdu, korkeintaan vakiintumattomalle parikymppiselle, sokeasti johonkin ateistiin ihastuneelle.
Nekin kuuluisat ateistiprofessorit, jotka ovat melkein elämäntyökseen ottaneet uskovien mitätöinnin ja pilkkaamisen, antavat esitelmissään onnettoman huonoja syitä ateismille, että ihan tuntee myötähäpeää. Esim. Richard Dawkins.
- Ukko-nooa_ja_haloo
"...vapaudesta, josta ateisti voi nähdä vain unta."
Näin sinä voit kuvitella mutta todellisuudessa itsekin olet oman ajatusmaailmasi ja aatteittesi vanki. Sinun on yhtä vaikea muuttaa niitä kuin kenen tahansa tällä palstalla ja se on huomattu. Sinulla on kivuliaat taistelusi omantuntosi ja muiden uitaarien keskellä. Sinä et ole niistä vapaa!
"Minä en ole sidottu mihinkään pyhään kirjaan, uskontoon tai ideologiaan. "
Täyttä puppua! Sinä olet nimen omaan sidottu omaan uskontoosi, jota jotkut uskoksikin sanovat.
"Ateisti on sen sijaan sidottu omaan maailmankuvaansa ja ateistiseen ideologiaan."
Niin onkin, kuten sinä omaan maailmankuvaasi ja omaan ideologiaasi.
"Niinpä hän tulkitsee kaiken ennalta totena pitämänsä maailmankuvan ja ideologian tueksi."
Ja niin teet sinäkin.
"Ateisti ei voi muuttaa mieltään, mutta minä voin, koska mikään ei sido minua."
Näinkö luulet? Siis ihan oikeasti? Sinua sitoo ihan kaikki samat ihmisluonnon mielen ongelmat kuin ketä tahansa tässä maailmassa. Miksi ateisti ei voisi muuttaa mieltään, teethän sinäkin niin päivittäin? Sinua sitovat lait ja asetukset,joten niitä on myös noudatettava mutta silti voit tietyissä rajoissa muuttaa mieltäsi aivan kuten ateisti.
Missähän huuruissa sinä tuon aloituksen olet kirjoittanut? Eihän siinä ole päätä eikä häntää. - hengenkuljettavina
Jos ihminen on uskonnollinen, niin hän on ns. lain orja, kuten Raamattu sanoo. Ja monet uskovat ovat tätä ja siinä ateistit ovat aivan oikeassa. Se on saatanan juoni eksyttää uskovia ihmisiä tekemällä heistä tekohurskaita. Jopa Jeesus herjasi näitä ihmisiä kyykäärmeen sikiöiksi.
Ei uskovan vapaus tule siitä että hän uskoo johonkin asiaan tai höpisee omituisia Raamatusta. Se tulee aivan oikeasta Jumalan Hengestä, jonka hän saa sieluunsa. Se on Henki, joka on meihin luomisessa istutettu meihin ja jonka kautta Jumala voi olla meihin yhteydessä. Sitä ei vain tapahdu ellemme nöyrry Jumalan edessä ja altistu Hengen ohjattavaksi. Sitä voi pitää minä hyvänsä ja uskonnolliset ihmiset suhtautuvat tähän samalla tavalla huuhaana kuten ateistit. On olemassa vain ne jutut mitä höpistään, mutta ei mitään Hengen voimaa. Eikä se ole väittelyn asia, vaan omakohtainen kokemus. Kun ihminen kokee sen, ei enää ole mitään muuta järkevää tapaa elää kuin se. Se tylsyys, tyhjyys sekä aneemisuus mikä ihmisen mielessä on ilman sitä, höpisi muka miten viisaita tahansa, on sellaista ettei siihen kaipaa Jumalan Hengen raikkaudesta sekä antamista kokemuksista.
Eikä se ole mikään pakonomaisen väittelyn aihe onko näin. Jos joku ei siihen usko eikä sitä halua kokea, niin olkoon uskomatta tai haluamatta. Ei se omia kokemuksia miksikään muuta eikä suista psykoosiin.- vasentuoli
Tottakai ateisti voi muuttaa käsitystään, jos kiistämättömät todisteet ilmestyvät-
- armonjumala
vasentuoli kirjoitti:
Tottakai ateisti voi muuttaa käsitystään, jos kiistämättömät todisteet ilmestyvät-
Totta puhut esim kuuluisa kirjailija C.S.Lewis oli tälläinen ent. Ateisti josta kasvoi kristinuskon puolustaja.
- sdaguy1
Hurskas tekee, tekohurskas näyttelee tekevänsä. Sanaa "tekopyhä" käytetään mediassa usein väärin. Jo pelkkä uskovaisuus ja sen merkkinä vaikkapa evankeliointi riittää tuottamaan joidenkin suuhun sanan "tekopyhä". Eihän sellainen uskovainen mitenkään ole tekopyhä. Tekopyhä hän olisi, jos näyttelisi pyhää ja pitäisi vaikkapa avovaimoa tai homostelisi salassa.
- Advis
sdaguy1 kirjoitti:
Hurskas tekee, tekohurskas näyttelee tekevänsä. Sanaa "tekopyhä" käytetään mediassa usein väärin. Jo pelkkä uskovaisuus ja sen merkkinä vaikkapa evankeliointi riittää tuottamaan joidenkin suuhun sanan "tekopyhä". Eihän sellainen uskovainen mitenkään ole tekopyhä. Tekopyhä hän olisi, jos näyttelisi pyhää ja pitäisi vaikkapa avovaimoa tai homostelisi salassa.
Hänkään ei olisi tekopyhä, mikäli ei pitäisi katolista alkuperää olevaa avioliittokäsitettä, jolla katolinen kirkko piti jäseniään vallassa, syntinä tai homoutta, josta Raamattukaan ei ole täysin yksiselitteisesti sitä mieltä, että se on syntiä, syntinä.
Ajattelutapasi osoittaa sen, että pidät kirkkoasi ja sen opinkohtia erehtymättömänä ainoana oikeana "totuutena" vaikka adventtikirkonkin opinkohdat, joihin uskot, eivät ole muuta kuin vain lista ehdotuksia raamatuntulkinnoiksi, jonka mukaan ihanneadventistit yrittävät elää. Kannattaisi kuitenkin miettiä sitä mahdollisuutta, että adventtikirkon tulkinta ei välttämättä ole se ainoa ja oikea.
Minulle on teologian opettaja opettanut Toivonlinnassa, että avioliitto ei ole käsitteenä meille ollenkaan sama kuin mitä esim Vanhan testamentin ajan miehen ja naisen välinen liitto oli. Tätä käsitettä on tukenut myös muut eksegetiikkaa opiskelleet adventistipastorit, joiden kanssa olen jutellut. Ja kun tutustuu ihan vain lukion historiankirjoihin, voi sieltä lukea miten katolinen kirkko otti käyttöönsä nykyisen avioliittokäsitteen pitääkseen jäseniäään kurissa ja vallassa. Homoudesta täällä olikin jo pitkä ketju ja koska Raamattukaan ei ole yksiselitteinen homoudesta, minäkään en ole muodostanut siitä lopullista kantaani. Advis kirjoitti:
Hänkään ei olisi tekopyhä, mikäli ei pitäisi katolista alkuperää olevaa avioliittokäsitettä, jolla katolinen kirkko piti jäseniään vallassa, syntinä tai homoutta, josta Raamattukaan ei ole täysin yksiselitteisesti sitä mieltä, että se on syntiä, syntinä.
Ajattelutapasi osoittaa sen, että pidät kirkkoasi ja sen opinkohtia erehtymättömänä ainoana oikeana "totuutena" vaikka adventtikirkonkin opinkohdat, joihin uskot, eivät ole muuta kuin vain lista ehdotuksia raamatuntulkinnoiksi, jonka mukaan ihanneadventistit yrittävät elää. Kannattaisi kuitenkin miettiä sitä mahdollisuutta, että adventtikirkon tulkinta ei välttämättä ole se ainoa ja oikea.
Minulle on teologian opettaja opettanut Toivonlinnassa, että avioliitto ei ole käsitteenä meille ollenkaan sama kuin mitä esim Vanhan testamentin ajan miehen ja naisen välinen liitto oli. Tätä käsitettä on tukenut myös muut eksegetiikkaa opiskelleet adventistipastorit, joiden kanssa olen jutellut. Ja kun tutustuu ihan vain lukion historiankirjoihin, voi sieltä lukea miten katolinen kirkko otti käyttöönsä nykyisen avioliittokäsitteen pitääkseen jäseniäään kurissa ja vallassa. Homoudesta täällä olikin jo pitkä ketju ja koska Raamattukaan ei ole yksiselitteinen homoudesta, minäkään en ole muodostanut siitä lopullista kantaani."Ajattelutapasi osoittaa sen, että pidät kirkkoasi ja sen opinkohtia erehtymättömänä ainoana oikeana "totuutena" vaikka adventtikirkonkin opinkohdat, joihin uskot, eivät ole muuta kuin vain lista ehdotuksia raamatuntulkinnoiksi, jonka mukaan ihanneadventistit yrittävät elää."
En suinkaan pidä SDA:ta ja sen opinkohtia erehtymättöminä. Esim. naispappeusäänestyksessä en oikein hyväksynyt sitä lopputulosta, että jo siunatuille naispastoreille (joita on vain "liberaalissa" Euroopassa ja joissakin Pohjois-Amerikan pitkälti autonomisissa unioneissa (en muista, onko "unioni" se oikea nimitys sille hallinnolliselle yksikölle) annettiin edelleen mahdollisuus jatkaa "jo saavutetuissa eduissa", eli heillä on samat oikeudet kuin vihityillä miespastoreilla. Ainoastaan sana "vihkiä" erottaa miespastorin naispastorista, jotka "siunataan", mutta työnkuva, velvollisuudet ja oikeudet ovat samat. Saattaahan tosin olla se ero, että naispastori ei saa perustaa seurakuntaa.
Luin ennen äänestystä selvitykset virkakäsityksistä ja vakuutuin erinomaisten esitysten perusteella, että naispastorikysymystä ei missään nimessä pidä tuoda sotkemaan lopun ajan seurakunnan täydellistä omistautumista missiolleen.
- JumalaOnKuollut
Kirjoituksesi on järjetön.
Ateismi on jumaluskon puutetta. Ateisti ei usko sellaiseen, josta ei ole todisteita, eli taikoviin poppaukkoihin tai poppa-akkoihin.
Ateisti alkaa uskoa taikoviin poppaukkoihin tai poppa-akkoihin kun ne ilmestyvät piiloistaan. - jumalanhenkimeissä
Jumala on henki. Ja siksi, että olemme Jumalan kuva, eroamme ratkaisevalla tavalla eläimistä. Vaikka miten tutkitaan miten lähisukulaisia apinat ovat, miten eläimet viestivät toisilleen, miten muka tuntevat, niin niiltä kaikilta puuttuu se henki mikä ihmisessä on. Henki, joka ei ole voinut syntyä kehityksen tuloksena. Mihin Henki voi sattumalta kehittyä. Se, että voimme täällä kirjoitella toisillemme mitä tahansa, on todiste Jumalan Hengestä. Ei se ole vain opeteltu taito tai aivojen ylikapasiteettia, vaan meissä on henki, joka pystyy ilmaisemaan itseään. Eläimet toteuttavat vain luontoaan, lajiomaista luontoaan vaikka mitään mahdollisuuttakaan tuntemuksia Jumalasta.
Tuohon Jumalan luomaan henkeen, vain sekoittuu ihmisellä myös omat pyrkimykset, oma vapaus erossa Jumalan yhteydessä. Mistä seuraa maailman pahuus. Myös uskonnollinen pahuus sekä typerät uskonnolliset kirjoitukset nykyäänkin. Ne eivät ole Jumalan Henkeä meissä. Ei Jumalassa ole mitään vääryyttä eikä pahuutta. Ja samalla tavalla ei sitä ole uskovassa, joka on saanut tuon Hengen. Uskonnollisella ihmisessä ne taasen voivat olla ja ilmentyä jopa pahempina kuin ateistina.
Sitten kun me tieteellisesti pystymme selittämään miksi ihminen on ihminen, miksi me tunnemme kuten ihminen eikä kuten eläimet ja löydämme siihen evoluutiojäljet, niin sitten voimme hyljätä Jumalan ja ryhtyä elämään sen viisauden mukaan, joka tietää ihmiselämästä kaiken ja osaa kaiken selittää. Siihen asti joudumme turvautumaan Jumalan Henkeen, joka antaa meille rauhan, ilon, rakkauden sekä viisauden. «Tuohon aikaan monet ylen-alkuiset olivat sosiaalisesti paheksuttuja, kuten ylen syönti ylenmääräinen humaltuminen, ylenmääräinen ja ylen kiimainen seksi ym. »
Minulla on toisinaan paheena tuo ylen ykkönen…
8-)
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1672106
Ellen Jokikunnas paljasti somessa ison perheuutisen - Ralph-poika elämänmuutoksen edessä!
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask sekä Ralph-poika ovat uuden edessä. Tsemppiä koko perheelle ja erityisesti Ralphille! Lu142012- 991419
- 1201413
Evoluutioteoria on varmuudella väärin - monet tutkijat irtisaunoutuvat siitä
Tutkimuksissa on löytynyt paljon näyttöä siitä, ettei evoluutioteoria ole totta. Monet tutkijat kuitenkin vielä kannatta4571254- 69996
- 49881
- 50876
En enää koskaan äänestä vasemmistopuolueita
Olen lähes aina äänestänyt SDP:tä ja pari kertaa Vasemmistoliittoa, sillä olen aina uskonut, että vasemmisto on se, mikä223780Syntymän ja kuoleman aallot
Seuraavassa tekstissä kerrotaan, mitä välittömästi kuoleman jälkeen tapahtuu. Syntymän ja kuoleman aallot Seuraavassa354769