Kylläpä sydäntä lämmitti, tuo presidentinkin ihmettelemä pesofati-sana.
Varmasti Jenni-rouvalle tuttu juttu.
Lapsena saunassa käytettiin pesufate ja ja pestiin vampulla.
Tulvahti mieleen, vanha korkea kiuas, vihdat ja viimeisen kävijän mukanaan tuomat kiuasmakkarat.
Limsapullot ja pienet rusina-askit kruunasivat meidän lasten saunapäivän.
Varmasti Jenni-rouvalle tuttu juttu.
Lapsena saunassa käytettiin pesufate ja ja pestiin vampulla.
Tulvahti mieleen, vanha korkea kiuas, vihdat ja viimeisen kävijän mukanaan tuomat kiuasmakkarat.
Limsapullot ja pienet rusina-askit kruunasivat meidän lasten saunapäivän.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Meilla oli arkisemmin pesuvati ja hantuuki.
Meilläki pesuvati ja pyyhe, ei mitään hienoi fatei.
Pesufati ja svamppu olivat meillä stadilaisilla saunassa käytössä.
Svampulla pesimme, pyyhe tai hanttuuki oli pukuhuoneessa odottelemassa.
Krunikassaasuessamme käytiin Liisankadulla bastussa, silloin följyssä oli pesuvati, vamppu ja pyyhe
suomalai
Flemarilla asuessani käytiin Harjukadun bastussa.
saakos siellä harjukadulla viel kuppausta? viime käynnistä taitaa olla jo kymmenisen vuotta, silloin sai, hyvät pesijät oli siellä
suomalai
Minun käynnistäni on jo ainakin 30 vuotta.
Pesijät minäkin muistan, vaikka olikin oma mussukka mukana.
Ravintola Tenkkaan vei saunomisen jälkeen askeleet.
Mikä se pesofati sit on?
Soon fati johon laitetaan pesot bastuun mennessä, siinä pukuhuoneen penkillä.
Kun pesu
Pesofatissa pestään tukka.
Toisesta pesofatista kaadetaan puhdasta vettä tukan huuhteluun.
Tavan.ta
Hörpön lörpön.
Taidat olla itäsuomalainen kun et pesofatia tiedä.
Ei ole meidän vika kun ette osaa suomea puhua.
Linnan juhlien veteraanikahvittelujen televisioinnin tiimoilta joku totesi, että Niinistöstä ei saa lupsakkaa kansanmiestä tekemälläkään. Mutta tämä varsinainen aloituksen probleemi kalskahtaa presidentin puolison synnyinsijojen murteelta, porilaiselta, ja sieltähän se löytyy Pori-Suomi sanakirjasta muunkielisille.
Myrn
Näinhän se on.
Aarokin voi sanoa tarhasta tullessaan, että:
En mene enää tarhaan, kun siellä on vaan kakarii.
Sekös olisi valtakunnan uutinen.
Myrn
Aaro menee piiloon.
Äiti etsii poikaansa ja poika löytyy.
Äitinsä sanoo, että menit hukkaan.
Poika katsoo äitiään hämmästyneenä ja toteaa:
Sinähän se äiti hukassa olit.
Mahtoiko siinä alkuperäisessä Niinistöä koskevassa uutisessa olla halaistua sanaa presidenttiparin pojasta, mutta joka tapauksessa viisaasti tehty vanhemmilta etteivät ole pyörittäneet lasta julkisuudessa.
Myrn
Ei taidettu mainita poikaa, mutta kun poika tulee Porin mummolan hoitoon,
niin ihan kuin me kaikki tunnettais presidenttiparin poika.
Ja vähän omimme hänet tänne porilaiseksi.
MInä en kyllä tuntis, eikä kiinnosta muutoinkaan mitä tekee tai on tekemättä.
Minä loihe lausuin Wati, kaksois-WEeellä iso alkukirjain.
Kaksois-W oli kiva lausuttava kun sen oppi.
Mutta mistä lie juontunut sana Vatipää?
Muista
En ymmärrä Watisanaa.
Meilläpäin kun on Fati.
Vatipää juontaa varmaan jostain kiihtelysvaaralta.
Niih. Siellä joku vatipää poltti kirkon.
Jos olen rekoolissa niin missä olen?
pannnaan vaikeampi: entä kun käytän komuria?
heti sata pistettä aivan oikein
Kumpi mielestäsi on suurempi karotti vai pilkkumi?
Karotti muistaakseni on se suuri tarjoiluastia, kun taas pilkkumi on posliinikulho, joita oli monta, ja jolla lihasoppa tai klimppisoppa (jouluna klmpit rusinoita sisltäviä) tai riisipuuro ja sekahedelmäsoppa tuotiin hellalta pöytään.
Mulle tuosta tuli mieleen komuutti eli pesukaappi.
Noita pilkkumeita taisi olla useampaa kokoa. Mulla on yksi sellainen, äidin perua.
juuri näin molemmat
Mauno Koivisto käytti turuksi nimeä komuli koska heillä sellainen oli
komuutti on sama ja saatta olla pohjanmaata?
pilkkumi on kai pienempi yleensä aivan
"Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena."
TÄSSÄ NÄETTE ÄLYKÄÄPIÖVALVOJIEN PUUHAT
Tellukka vastasi, täysin oikein
ehdin lukea sen
siinä oli ruotsipohjainen sana vielä selitetty noin parilla rivillä
jota kone epäili ehkä norjaksi meänkieleksi tai savoksi tai raumaksi
tai muuten vaiin
poisti
Suomi24-palstat on tarkoitettu hälläväliä ansaintapaikoiksi, jossa Aller tienaa vähän jotan
Minäkin ehdin sen lukea, ihan asiallinen vastaus.
Pesofati-sana ei lähtenyt kolahtamaan, mutta pesufati on tuttu. Vieläkin puhun pesufadista.
Lapsuudenkodissa pesufati oli pesufati eikä mikään muu.
Vamppu myös lapsuudesta tuttu, mutta se ei ole enää sanavarastooni kuulunut.
Nappo jolla löylyä lyödään, niin olen vasta täällä palstalla huomannut, että se ei olekaan mikään yleinen sana. Minä kun oon aina luullut, että kirjakieleen kuuluu:)
En edes tiedä toista nimeä napolle. Napolla kaapastaan vettä ja paiskataan löylykiville. Mieluummin sanoin: Löylyä lissaa, löylyä lissää, eihän tää tunnu missään.
Jos te länsirannikolla puhutte pesufatista, niin kuinka se kuuluu ääntämisessä. Pesuvati/pesufati.
No meillä se oli tuo Pesufati. Ehdottomasti F:llä.
Kato Pesuvati veellä olis tuntunut aika landelta sanalta :)
Samoin, tuli mieleen, niin Putukiffeli oli meillä.
Vasta aikuisena sain tietää sen olevan rikkalapio.
Miehen kotona katsoivat mua Öönä, kun kysyin heiltä, että missä teillä on putukiffeli.
Bolsteri oli kans sana, jota ihmeteltiin sielä. Nykyään olen kyllä ruvennut käyttämään patja-sanaa.
Meillä ei siellä Savon rajamailla sellaisia hienoja kirjaimia tunnettu kuin f,d,g ...
Kihveli meilläpäin oli ja polsteri.
Entisessä kotikunnassani on kesäisin aina sellainen tapahtuma kuin "Kihveli Soikoon".
Meillä oli kanssa pesufati ja nappo (yksi nimi on kuuppa).
Rikkalapio oli putupelli.
Tuollasta bolsteria en ole kuullutkaan käytettävän.
Kyllä noi kirjaimet olivat vähän hakusessa Keski-Suomessakin.
Hauskoja muisteloita kuitenkin on jäänyt, kun mua nuorena miniänä katsottiin välillä hyvinkin Öönä :)
Vaikeinta tilanteita oli, kun en kertakaikkisesti keksinyt toista sanaa ilmaisemaan sitä mun tarkoittamaa sanaa.
Vakstuuki oli kans semmonen, että en voinut ymmärtää, että he eivät tienneet mikä se on.
Enkä minä tiennyt sille toista nimeä.
Listikkua menin kans kioskista ostamaan ja myyjä tuijotti mua ku vierasta sikaa.
En tiennyt toista sanaa, mutta ymmärsi sitten, kun sanoin että semmonen kova karamelliklöntti jossa on puinen tikku. Heh. Hän nauroi. Minä en.
Minulla asui tässä naapurina pohjanmaalaisia.
Niillä leninki oli kolttu ja lapaset oli rasat. Se kuulosti vähän hirmuselta, kun pesivät naamansakin verellä.
Putupelli. Heh hauska sana. En ole ennen kuullut, mutta mainion oivaltava sana. Tallennan sen kivouden vuoksi sanavarastooni.
Ostin Putupellin pojan kotiin kun olin Vantaalla käymässä. Vähän erilaisemman ja joka sopi heidän tyyliinsä. Pelli oli hempeän vaalean vihreä, varsi puinen.
Ai onko Kuuppa nappo? Mä olisin arvannut sen olevan semmonen puinen joku retkikippo, josta kaffetta juodaan:)
Olen pannut merkille, että käytän noita yleisempiä nimiä niiden ihmisten kanssa, jotka ovat muualta päin. Niiden kanssa, jotka Vaasassa ovat aina olleet, niin niiden kanssa automaattisesti puhuu niillä sanoila, jotka he tietävät. Kuten Bolsteri. Ja onhan niitä muitakin sanoja.
Joo ja jep. Aina mulla on lapsena kolttu ollut päällä ja rasat kourissa.
Nykyään en kolttuja käytä, mutta jos käyttäisin niin sitä sanaa käyttäisin.
Verellä ei meillä naamaa pesty. Kyllä se vedellä pestiin.
Paljon mukavia ja mielenkiintoisia sanoja opin, kun miniäksi ryhdyin.
Sanat ovat aina innostaneet minua. Osan oon kelpuuttanut päävarastooni, mutta kaikkia en.
Kuten en: Lenssa. Nyt on tulossa lenssa kun niin tirskuttaa. Heh. En tallentanut lenssaa enkä tirskuttaa-sanaa. Niin enkä atteekkia. Se on apteekki.
Uusi sana oli aikanaan "Härällänsä".
Yhtään en ensteks älynnyt, kunnes sitte aloin älyämään ja se tuli tosi tutuksi.
Kun lehmä on härällänsä, niin pitää tilata keinosiementäjä.
Kyllä mäki joskus leikillisesti sanoin miehelleni, että voi ku oon härälläni, mitähän täs pitäis tehdä:) Hän ymmärsi aina yskäni:)
Tuo ääntäminen mietityttää kun eroa ei ole juurikaan.
Kainuun murteessa kaelotetaan eli i muuttuu e:ksi. Etunimeni i muuttuu e.ksi ja muistan kuinka hienolta kuulosti kun eräs hesalainen poika äänsi nimeni kuten se kirjoitetaan. Nuo tfidan putupellit olivat minulle hepreaa. Napon tunnistan, mutta eiko kuksa ole puinen retkikuppi?
Kuksa se taitaakin olla se retkikippo. Olen kuullut joo.
Täällä ei kirjaimia muutella. Hauska se on kuitenkin kuunnella, kun muut lisäilevät tai muutelevat kirjaimia.
Putupelli oli vieras mullekin, mutta tosi hauska sana.
Viime aikoina (tänään viimeksi) oon saanut kuunnella vähän erilaisempia sanoja ja myös niin, että joitakin kirjaimia vaihdetaan toiseksi kirjaimeksi. Kesällä tutustuin ihmiseen, jonka kanssa oon viikottain puhelimessa praataillut. Täältä pohjoiseen on hänen asuinpaikkansa ja kivoja murresanoja vilahtelee usein.
meilläpäin se on pesukooli
fati taas, mitäs sullon pesuvaris
ja vamppu oli hamppu pesu hamppu
Vampun tiedän ja olen niitä nähnyt ihan elossakin tai siis kasvamassa.
Pesofati viittaa ilmiselvästi e-amerikkalaiseen rahanpesuautomaattiin.. Siinä pestään pesot puhtaaksi veritahroista ja muunnetaan ne samalla vihreäselkäisiksi.
Meillä päin kasvaa pesofateja puussa, syksyisin kuuluu melkoista kolinaa kun ylikypsät
tippuu maahan
Mikä se sellainen puu on?