Omavaltainen naapuri

Naapuri ei saanut lupaa kalastuskunnalta eikä puheenjohtajan mukaan tule saamaankaan.

Kuten sanoin, lunastin vesijättöä hiljattain, mutta vesijätöksi määriteltiin vain kiinteäkö maa ja melkoinen osa tuosta pusikosta kasvaa vedessä. En osannut todellakaan odottaa, että joku ulkopuolinen tulisi siihen sorkkimaan. Kalastuskunnalla ei ole mitään intressejä eikä aikeita pusikon raivaamiseen.

Naapuri ei ole ostanut ko aluetta eikä sitä minulta kysymättä hänele myydäkään.

mökkiläinen kirjoitti:

Naapuri ei saanut lupaa kalastuskunnalta eikä puheenjohtajan mukaan tule saamaankaan.

Kuten sanoin, lunastin vesijättöä hiljattain, mutta vesijätöksi määriteltiin vain kiinteäkö maa ja melkoinen osa tuosta pusikosta kasvaa vedessä. En osannut todellakaan odottaa, että joku ulkopuolinen tulisi siihen sorkkimaan. Kalastuskunnalla ei ole mitään intressejä eikä aikeita pusikon raivaamiseen.

Naapuri ei ole ostanut ko aluetta eikä sitä minulta kysymättä hänele myydäkään.

Lue lisää

Naapurisi on tehnyt omalla luvalla sellaista jota ei saisi tehdä.
Jos tuo pusikko antoi suojaa, kyllä siinä naapuri on velvollinen järjestämään tuon suojan takaisin.

Nyt en osaa sanoa muuta, kuin sen, että Sinä määrittelet haitat, otat asiantuntijan ja esität vaatimukset naapurillesi.
Noin asia käsitykseni mukaan menee , naapuri itse päättää korvaako tuhonsa vai menettekö käräjille.
Mikä on kalastuskunnan osuus, onko se asianomistaja, en muista tarkalleen, mutta Täysin varmaa tietoa joku varmasti täällä antaa, ainakin jotkut lakinikkarit poikkeavat täällä arkipäivisin.
Mutta väärin naapurisi on tehnyt.

siis luvatta teki kirjoitti:

Naapurisi on tehnyt omalla luvalla sellaista jota ei saisi tehdä.
Jos tuo pusikko antoi suojaa, kyllä siinä naapuri on velvollinen järjestämään tuon suojan takaisin.

Nyt en osaa sanoa muuta, kuin sen, että Sinä määrittelet haitat, otat asiantuntijan ja esität vaatimukset naapurillesi.
Noin asia käsitykseni mukaan menee , naapuri itse päättää korvaako tuhonsa vai menettekö käräjille.
Mikä on kalastuskunnan osuus, onko se asianomistaja, en muista tarkalleen, mutta Täysin varmaa tietoa joku varmasti täällä antaa, ainakin jotkut lakinikkarit poikkeavat täällä arkipäivisin.
Mutta väärin naapurisi on tehnyt.

Lue lisää

Mikäli raivaus pysähtyi vain niemekkeen kärjen niistämiseen, ei siitä paljon ole haittaa. Mutta ellen sattumoisin olisi osunut siellä käymään juuri tuolloin, olisi pusikko voinut mennä melkein laituriani myöten.

Ei ukkeli edes tiennyt minun ja kalastuskunnan välistä rajaa, koska sitä minulta sitten puhelimessa kyseli. Asiahan ei sinänsä edes hänelle kuulu, koska hän on alueen suhteen ulkopuolinen ja luvaton raivaamaan mitään.

mökkiläinen kirjoitti:

Mikäli raivaus pysähtyi vain niemekkeen kärjen niistämiseen, ei siitä paljon ole haittaa. Mutta ellen sattumoisin olisi osunut siellä käymään juuri tuolloin, olisi pusikko voinut mennä melkein laituriani myöten.

Ei ukkeli edes tiennyt minun ja kalastuskunnan välistä rajaa, koska sitä minulta sitten puhelimessa kyseli. Asiahan ei sinänsä edes hänelle kuulu, koska hän on alueen suhteen ulkopuolinen ja luvaton raivaamaan mitään.

Lue lisää

Itselläkin joskus tekisi mieli hieman raivata pusikkoa pois mökkitien vierestä kun oksat raapivat auton kyljet, mutta eipä sitä noin vain voi mennä pusikkoa poistamaan, siitä voi joutua vastuuseen,

vaikka jos oikein muistan, puita ja pusikoita saa tienvarresta poistaa, vai voiko ! ?

myös mökkiläinen kirjoitti:

Itselläkin joskus tekisi mieli hieman raivata pusikkoa pois mökkitien vierestä kun oksat raapivat auton kyljet, mutta eipä sitä noin vain voi mennä pusikkoa poistamaan, siitä voi joutua vastuuseen,

vaikka jos oikein muistan, puita ja pusikoita saa tienvarresta poistaa, vai voiko ! ?

Lue lisää

Kyllä niitä kai saa poistaa. Minullakin on pari metriä tietä tuon naapurin tontin läpi... Vatukkoa täytyy poistaa, koska muuten tie menee tukkoon.

Kyseinen vesijättöpuska ei kyllä mitenkään voi häiritä naapuria, koska hänellä on muutoin täysin avoin näkymä järvelle. Kyseinen pusikko estää häntä lähinnä näkemästä toista pusikkoa...

Asia on selvitetty naapurin kanssa eikä hän jatka alueen raivaamista. Hänenkin laiturinsa sijaitsee kalastuskunnan alueella, mutta en aio sitä purkaa...

Olet luultavasti oikeassa siltä osin, että asianomistajana mahdollisessa oikeusjutussa olisi kalastuskunta.

Muilta osin tutkin tässä jo netistä mm. korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja ja olen kanssasi eri mieltä siitä, että kalastuskunta noin vain voisi myydä kenenkään kesämökkitontin edestä vesijättöä kenelle tahansa.

Mm.
"Kesämökkikiinteistön omistaja on saanut lunastettua vesijättöaluetta liitettäväksi omaan kiinteistöönsä. Tämä on perustunut kiinteistönmuodostamislain 60.1 §:ään. Jos kiinteistön kohdalla on yhteistä vesijättöä, joka vaikeuttaa huomattavasti kiinteistön käyttämistä tai jota voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön omistajalla on oikeus lunastaa vesijättö tai osa siitä. Jos vesijättöä voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön omistaja on velvollinen osakaskunnan vaatimuksesta lunastamaan vesijättöalueen tai sen osan. Lunastustoimituksen voi laittaa vireille vesijättöalueeseen rajoittuvan kiinteistön omistaja, yhteinen alue tai yhteisen alueen osakkaat."

Vesijätön lohkomisen suoritti harjoittelijana sinulle HYVIN tuttu henkilö. Raja oli kalastuskunnan edustajan ja minun aika vapaasti päätettävissä, koska vetisessä maastossa rannan määritely oli hankalaa. Kalastuskunnan edustaja olisi myynyt niin paljon kuin minulla olisi ollut mahdollista ottaa. En vain arvannut ostaa vähän enemmän, koska en voinut kuvitellakaan kenenkään ulkopuolisen tulevan raivaamaan.

Lopullisessa maanmittaustoimituksessa mukana oli myös tuo naapuri, koska rajankäynti oli myös hänen tonttiaan vastaan. Toimitusinsinööri joutui myös paikkaamaan harjoittelijan tekemiä mokia. Osa rajapyykeistä oli tullut hiukan vääriin paikkoihin...

mökkiläinen kirjoitti:

Asia on selvitetty naapurin kanssa eikä hän jatka alueen raivaamista. Hänenkin laiturinsa sijaitsee kalastuskunnan alueella, mutta en aio sitä purkaa...

Olet luultavasti oikeassa siltä osin, että asianomistajana mahdollisessa oikeusjutussa olisi kalastuskunta.

Muilta osin tutkin tässä jo netistä mm. korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja ja olen kanssasi eri mieltä siitä, että kalastuskunta noin vain voisi myydä kenenkään kesämökkitontin edestä vesijättöä kenelle tahansa.

Mm.
"Kesämökkikiinteistön omistaja on saanut lunastettua vesijättöaluetta liitettäväksi omaan kiinteistöönsä. Tämä on perustunut kiinteistönmuodostamislain 60.1 §:ään. Jos kiinteistön kohdalla on yhteistä vesijättöä, joka vaikeuttaa huomattavasti kiinteistön käyttämistä tai jota voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön omistajalla on oikeus lunastaa vesijättö tai osa siitä. Jos vesijättöä voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön omistaja on velvollinen osakaskunnan vaatimuksesta lunastamaan vesijättöalueen tai sen osan. Lunastustoimituksen voi laittaa vireille vesijättöalueeseen rajoittuvan kiinteistön omistaja, yhteinen alue tai yhteisen alueen osakkaat."

Vesijätön lohkomisen suoritti harjoittelijana sinulle HYVIN tuttu henkilö. Raja oli kalastuskunnan edustajan ja minun aika vapaasti päätettävissä, koska vetisessä maastossa rannan määritely oli hankalaa. Kalastuskunnan edustaja olisi myynyt niin paljon kuin minulla olisi ollut mahdollista ottaa. En vain arvannut ostaa vähän enemmän, koska en voinut kuvitellakaan kenenkään ulkopuolisen tulevan raivaamaan.

Lopullisessa maanmittaustoimituksessa mukana oli myös tuo naapuri, koska rajankäynti oli myös hänen tonttiaan vastaan. Toimitusinsinööri joutui myös paikkaamaan harjoittelijan tekemiä mokia. Osa rajapyykeistä oli tullut hiukan vääriin paikkoihin...

Lue lisää

Maanmittari puhui vesijättöä koskevasta kaupasta. Kun kalastuskunta myisi vesijättöön kuuluvaa aluetta, ei sitä tarvitse tarjota rannan omistavalle kiinteistönomistajalle. Kalastuskunta saa tehdä kaupan kenen kanssa tahansa.

Eri asia luonnollisesti on, kuka ryhtyisi tuollaiseen vesijätön osatamiseen, kun kiinteistönomistajalla olisi oikeus lunastaa vesijättö uudeltakin omaistajalta, jos lunastamisen edellytykset täyttyvät. Mutta tietenkin, jos halvalla saa ja kalliimmalla saa myytyä, niin ainahan kauppa kannattaa.

Vesijätön lunastaminen on siis pakkotoimenpide, kun kauppaa saa ryhtyä vapaaehtoisesti kenen kanssa haluaa.

Niin ja maanomistaja saa todellakin kaataa puita ja pensaita omilta mailtaan (kunhan metsänhoitolainsäädäntöä ei rikota) haluamallaan tavalla ottamatta huomioon naapureiden "maisemaa".

mökkiläinen kirjoitti:

Asia on selvitetty naapurin kanssa eikä hän jatka alueen raivaamista. Hänenkin laiturinsa sijaitsee kalastuskunnan alueella, mutta en aio sitä purkaa...

Olet luultavasti oikeassa siltä osin, että asianomistajana mahdollisessa oikeusjutussa olisi kalastuskunta.

Muilta osin tutkin tässä jo netistä mm. korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja ja olen kanssasi eri mieltä siitä, että kalastuskunta noin vain voisi myydä kenenkään kesämökkitontin edestä vesijättöä kenelle tahansa.

Mm.
"Kesämökkikiinteistön omistaja on saanut lunastettua vesijättöaluetta liitettäväksi omaan kiinteistöönsä. Tämä on perustunut kiinteistönmuodostamislain 60.1 §:ään. Jos kiinteistön kohdalla on yhteistä vesijättöä, joka vaikeuttaa huomattavasti kiinteistön käyttämistä tai jota voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön omistajalla on oikeus lunastaa vesijättö tai osa siitä. Jos vesijättöä voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön omistaja on velvollinen osakaskunnan vaatimuksesta lunastamaan vesijättöalueen tai sen osan. Lunastustoimituksen voi laittaa vireille vesijättöalueeseen rajoittuvan kiinteistön omistaja, yhteinen alue tai yhteisen alueen osakkaat."

Vesijätön lohkomisen suoritti harjoittelijana sinulle HYVIN tuttu henkilö. Raja oli kalastuskunnan edustajan ja minun aika vapaasti päätettävissä, koska vetisessä maastossa rannan määritely oli hankalaa. Kalastuskunnan edustaja olisi myynyt niin paljon kuin minulla olisi ollut mahdollista ottaa. En vain arvannut ostaa vähän enemmän, koska en voinut kuvitellakaan kenenkään ulkopuolisen tulevan raivaamaan.

Lopullisessa maanmittaustoimituksessa mukana oli myös tuo naapuri, koska rajankäynti oli myös hänen tonttiaan vastaan. Toimitusinsinööri joutui myös paikkaamaan harjoittelijan tekemiä mokia. Osa rajapyykeistä oli tullut hiukan vääriin paikkoihin...

Lue lisää

Ihan mielenkiinnosta mistä KHO:n päätöksistä olet päätellyt että kalastuskunnalla ei olisi oikeutta myydä aluettaan kenelle tahtoo vaan että rannanomistajalla olisi etuosto-oikeus. Itse olen tälläkertaa aika varma oikeassa olemisestani :-)

Kuten sanottua eri asia on hakea vesijätön lunastusta jolloin kalastuskunnan omistama vesijättö pakkolunastuskeinoin liitetään rannalla olevaan tilaan. Mutta myynti on eri asia kuin lunastus.

Itseasiassa jos kalastuskunta myy vesijätön muulle kuin rannanomistajalle (jonka edessa vesijättö on) niin itseasiassa käy niin että rannanomistaja ei voi myöhemmin tuota vesijättöä lunastaa itselleen vaan rantatontti on ikuisiksi ajoiksi erotettu vesialueesta toisen yksityisen omistamalla maa-kaistaleella. Tosin kukaan ei tällaista osta paitsi kiusaamismielessä ja tuskin mikään kalastuskuntakaan myy tällaisia alueita jos se tietää (ja sen pitäisi tietää) että myytyä aluetta käytetään kiusantekotarkoitukseen. Se on vähintäänkin moraalitonta, laitonta se tuskin kuitenkaan on.

Käytännössä asian voi riitauttaa ainakin kuka tahansa vesialueen (ja kalastuskunnan) osakas helposti väittämällä että kalastuskunnalla ei ole oikeutta myydä vesijättöä sillä muutamien KKO:n päätösten perusteella todennäköisesti juuri mikään kalastuskunta, eli osakaskunta nykyään, ei omista vesialueensa ja rannan välisiä vesijättöjä. Käytänön maanmittaustoimituksissa siitä ei ole tehty ongelmaa vaan on vähän joustettu jos asia ei jo entuudestaan ole riitainen. Näin esim lunastuskorvauksia ei ole talletettu lääninhallitukseen vaikka näin monessa vesijätönlunastuksessa olisi pitänytkin tehdä.

Maanmutteri kirjoitti:

Maanmittari puhui vesijättöä koskevasta kaupasta. Kun kalastuskunta myisi vesijättöön kuuluvaa aluetta, ei sitä tarvitse tarjota rannan omistavalle kiinteistönomistajalle. Kalastuskunta saa tehdä kaupan kenen kanssa tahansa.

Eri asia luonnollisesti on, kuka ryhtyisi tuollaiseen vesijätön osatamiseen, kun kiinteistönomistajalla olisi oikeus lunastaa vesijättö uudeltakin omaistajalta, jos lunastamisen edellytykset täyttyvät. Mutta tietenkin, jos halvalla saa ja kalliimmalla saa myytyä, niin ainahan kauppa kannattaa.

Vesijätön lunastaminen on siis pakkotoimenpide, kun kauppaa saa ryhtyä vapaaehtoisesti kenen kanssa haluaa.

Niin ja maanomistaja saa todellakin kaataa puita ja pensaita omilta mailtaan (kunhan metsänhoitolainsäädäntöä ei rikota) haluamallaan tavalla ottamatta huomioon naapureiden "maisemaa".

Lue lisää

Puhut asiaa. Valitettavasti jos joku ostaa vesijättöä ja se lohotaan omaksi tilaksi niin rannanomistaja ei sitä voi enää lunastaa, koska se ei enää kiinteistöoikeudellisessa mielessä ole vesijättöä! Ainoa keino rannanomistajan saada tuo
alue haltuun on vapaaehtoinen kauppa.
Kyseessä on laintulkinta jota ei nähdäkseni ole KKO:ssa testattu mutta joka on MML:n oikeudellisen ja lainsäädännön valmistelemiseen erikoistuvan osaston eräässä foorumissa esitetty vahva mielipide. Asiasta piti ilmeisesti tehdä tarkentava säädös lakiin (jossa suoraan sanotaan että tilaksi muodostettu vesijättö on menettänyt vesijättöluonteensa) kun KML:lää viimeksi muutettiin mutta on tainnut matkassa unohtua.)

Maanmittari kirjoitti:

Puhut asiaa. Valitettavasti jos joku ostaa vesijättöä ja se lohotaan omaksi tilaksi niin rannanomistaja ei sitä voi enää lunastaa, koska se ei enää kiinteistöoikeudellisessa mielessä ole vesijättöä! Ainoa keino rannanomistajan saada tuo
alue haltuun on vapaaehtoinen kauppa.
Kyseessä on laintulkinta jota ei nähdäkseni ole KKO:ssa testattu mutta joka on MML:n oikeudellisen ja lainsäädännön valmistelemiseen erikoistuvan osaston eräässä foorumissa esitetty vahva mielipide. Asiasta piti ilmeisesti tehdä tarkentava säädös lakiin (jossa suoraan sanotaan että tilaksi muodostettu vesijättö on menettänyt vesijättöluonteensa) kun KML:lää viimeksi muutettiin mutta on tainnut matkassa unohtua.)

Lue lisää

No, ohoh!! Onpa järjetön laki. "Ulkopuolinen" ostaja voi vaikeuttaa rantatontin omistajan elämää, jos onnistuu ostamaan vesijätön itselleen.

Mutta toisaalta. Useimmiten taitaa vesijätöt olla suhteellisen pieniä ja muutoinkin rakentamiseen kelpaamattomia, että suurta vahinkoa ei sittenkäään saa aikaan. Onhan rantatontin omistajallakin jokamiehenoikeus kulkea entisen vesijätön läpi, vaikka joku muu sen omistaisikin. Kulkemista ei voine käytännässä estää, ellei saa rakennettua "jätölle" jotakin. Rakennuslupaa taas ei saa, koska alue on liian pieni rakentamiseen. Tuskin muutoinkaan kovin hyvin soveltuu maapohjan puolesta rakentamiseen. Laiturin rakentamisen taitaa pystyä rantatontin omistajalta kieltämään, mutta siinä se haitta sitten olikin, mitä "jätön" ostaja saa tehtyä.

Maanmutteri kirjoitti:

No, ohoh!! Onpa järjetön laki. "Ulkopuolinen" ostaja voi vaikeuttaa rantatontin omistajan elämää, jos onnistuu ostamaan vesijätön itselleen.

Mutta toisaalta. Useimmiten taitaa vesijätöt olla suhteellisen pieniä ja muutoinkin rakentamiseen kelpaamattomia, että suurta vahinkoa ei sittenkäään saa aikaan. Onhan rantatontin omistajallakin jokamiehenoikeus kulkea entisen vesijätön läpi, vaikka joku muu sen omistaisikin. Kulkemista ei voine käytännässä estää, ellei saa rakennettua "jätölle" jotakin. Rakennuslupaa taas ei saa, koska alue on liian pieni rakentamiseen. Tuskin muutoinkaan kovin hyvin soveltuu maapohjan puolesta rakentamiseen. Laiturin rakentamisen taitaa pystyä rantatontin omistajalta kieltämään, mutta siinä se haitta sitten olikin, mitä "jätön" ostaja saa tehtyä.

Lue lisää

No jos minulta kysytään niin olen samaa mieltä että ko. laki on ei ole kovin hyvä vaan että yksityistä vesijättöä ja yksityiseksi tilukseksi jaettua vesijättöä tulisi saada lunastaa nykyisen lainsäädännön lunastussäänöksillä.

Samalla tulin tuossa iltapäivällä kysyneeksi tutulta maanmittausinsinööriltä, joka noiden uusien lainsäädäntöasioiden parissa enemmänkin työskentelee tuota lain kohtaloa. Selvisi että asiasta ei ole niinkään laissa säädetty vaan määrittely on siirretty Hallituksen esityksen perusteluihin. HE 175/2003, kohdassa 1.2 olevan alaotsikon "Yhteinen vesijättö" alla lukee näin:
"Yhteistä vesijättöä pidetään vesijättönä siksi kunnes se on kiinteistötoimituksessa muodostettu yhdeksi tai useammaksi kiinteistöksi taikka liitetty olemassa oleviin kiinteistöihin. Tällaisen toimenpiteen suorittamisen jälkeen alue ei enää ole kiinteistönmuodostamislaissa tarkoitettua vesijättöä." Esitys on aika selvä eli että jos vesijättö (lain tulkinta taipunee näitten perustelujen ulottamisen myös ns yksityiseen (eli yksityisestä vesialueesta syntyneeseen) vesijättöön vaikka sitä ei nimenomaisesti esityksessä mainita.) eli jos vesijättö on lohkomalla (tai muulla kiinteistötoimituksella) muodostettu tilaksi tai siirretty tilaan ei se enää ole KML:n tarkoittamaa vesijättöä joten sitä ei voi KML:n mukaisella vesijätönlunastamistoimituksella lunastaa.

Periaatteessa sanamuoto sisältää pienen mahdollisen porsaanreiän eli jättää auki tilanteen jossa vesijätön lunastusta haetaan kaupan jälkeen mutta ennen lohkomista, mutta kun yleensäkin KML:n henki on sellainen että lohkomattomia määräaloja käsitellään kuten lohottuja kiinteistöjä voi olla että oikeus katsoisi että vesijättö menetti vesijättöluonteensa jo kaupan yhteydessä. Toisaalta HE:n tarkka sanamuoto ohjaisi toisenlaiseen tulkintaan. Asiasta on mahdoton sanoa mitään ennenkuin joku tuollaisen asian veisi oikeuteen. Ennakkopäätöksiä asiasta ei ole, liekö sen takia että kenellekään ei ole tullut mieleen tehdä noin älyvapaata kauppaa puhtaasti kiusaamismielessä. Tai jos jollekin on tullut mieleen niin osakaskunnissa on ollut niin viisasta väkeä etteivät ole suostuneet myymään.

Kuten sanottua tilaksi muodostetulla vesijätöllä pätevät jokamiehen oikeudet joten kulkemista tuollainen kauppa ei estä jollei todellakin siihen rakenneta jotain sellaista jonka nojalla alue katsottaisiin pihapiiriksi, joka normaalien vesijättöjen tapauksessa on usein lienee mahdotonta. Toisaalta haitta tulee varmaankin sitä kautta että rantatontin omistaja ei nyt voi rakentaa laituria, (tai jos on niin vesijätön uusi omistaja voi vaatia sen purkamista), rantasaunaa tai yleensäkään mitään rakennelmia. Samalla rantatontin arvo romahtaa kun se ei enää ole omarantainen.

Tässä taasen on hyvä esimerkki miten voi täysin laillisesti olla toista kohtaan todella ilkeä ilman että toinen voi mitään.

Maanmittari kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta mistä KHO:n päätöksistä olet päätellyt että kalastuskunnalla ei olisi oikeutta myydä aluettaan kenelle tahtoo vaan että rannanomistajalla olisi etuosto-oikeus. Itse olen tälläkertaa aika varma oikeassa olemisestani :-)

Kuten sanottua eri asia on hakea vesijätön lunastusta jolloin kalastuskunnan omistama vesijättö pakkolunastuskeinoin liitetään rannalla olevaan tilaan. Mutta myynti on eri asia kuin lunastus.

Itseasiassa jos kalastuskunta myy vesijätön muulle kuin rannanomistajalle (jonka edessa vesijättö on) niin itseasiassa käy niin että rannanomistaja ei voi myöhemmin tuota vesijättöä lunastaa itselleen vaan rantatontti on ikuisiksi ajoiksi erotettu vesialueesta toisen yksityisen omistamalla maa-kaistaleella. Tosin kukaan ei tällaista osta paitsi kiusaamismielessä ja tuskin mikään kalastuskuntakaan myy tällaisia alueita jos se tietää (ja sen pitäisi tietää) että myytyä aluetta käytetään kiusantekotarkoitukseen. Se on vähintäänkin moraalitonta, laitonta se tuskin kuitenkaan on.

Käytännössä asian voi riitauttaa ainakin kuka tahansa vesialueen (ja kalastuskunnan) osakas helposti väittämällä että kalastuskunnalla ei ole oikeutta myydä vesijättöä sillä muutamien KKO:n päätösten perusteella todennäköisesti juuri mikään kalastuskunta, eli osakaskunta nykyään, ei omista vesialueensa ja rannan välisiä vesijättöjä. Käytänön maanmittaustoimituksissa siitä ei ole tehty ongelmaa vaan on vähän joustettu jos asia ei jo entuudestaan ole riitainen. Näin esim lunastuskorvauksia ei ole talletettu lääninhallitukseen vaikka näin monessa vesijätönlunastuksessa olisi pitänytkin tehdä.

Lue lisää

jos kuka tahansa voisi ostaa kenen tahansa tontin edustan vesijättöä!

Tutkin eilen illalla noita KKO:n päätöksiä. Taytyypä myöhemmin googletella uudestaan ja tutkia mistä käsitykseni sain. Tapauksiahan vesijättöasioista näkyy olevan sadoittain enkä lukenut kuin pienen osan.

Ainakin ymmärrän, että vesijätön myyminen ulkopuoliselle voisi estää tontin tarkoituksenmukaisen käytön ja voitaisiin sillä perusteella kieltää.

Tonttini kumpikin sivuraja osoittaa kohtisuorasti järvelle ja se mainittu harjoittelija [ ;-) ] laittoi vesijätön sivurajat suoraan tonttini entisten sivurajojen jatkeeksi aivan kuten olin odottanutkin asian loogisesti menevän.

Miksi ihmeessä se harjoittelija [ ;-) ] ei sitten maininnut, että voisinkin ostaa vesijättöä myös molempien naapureideni edustalta? Hän vain laittoi pyykit entisten rajojen jatkeeksi! Olisin voinut levittää rajojani jos olisin tiennyt sen mahdolliseksi!

Molemmille naapureille olisin silti voinut jättää pienen kaistan vesijättöä heidän alueidensa eteen... Kalastuskunnan edustaja vaikutti kyllä myyntihaluiselta, joten kadun sitä, että en ostanut pitemmälle sekä alueeni edestä että sivuilta.

Tarkennuksena vielä minun tapaukseeni se, että vaikka naapuri kinusi kalastuskunnalta useaan otteeseen alueen raivauslupaa, puheenjohtaja ei sitä antanut, koska naapuri ei tarkalleen ilmaissut paikkaa (esim. että kysymyksessä olisi HÄNEN tonttinsa edustalla oleva alue) eikä puh.joht. pusikon sijaintia itse muistanut.

Jokatapauksessa asia on kunnossa, koska naapurin kanssa asia sovittiin eikä hänen tarkoituksensa ilmeisesti ollut kiusanteko. Toisaalta myöskin pj lupasi, että naapurille ei raivauslupaa ko alueeseen myönnetä.

Jos Maanmittari on oikeassa, olkaapa varovaisia, ettei kukaan pääse vetämään välistä.

Ihan mielenkiintoinen asia sinänsä on Pohjanlahden rannikko, jossa vesijättöä muodostuu kaiken aikaa hitaasti mutta varmasti. Jos lahti kuroutuu umpeen, miten käy mökkitonttien rannoille?

Maanmittari kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta mistä KHO:n päätöksistä olet päätellyt että kalastuskunnalla ei olisi oikeutta myydä aluettaan kenelle tahtoo vaan että rannanomistajalla olisi etuosto-oikeus. Itse olen tälläkertaa aika varma oikeassa olemisestani :-)

Kuten sanottua eri asia on hakea vesijätön lunastusta jolloin kalastuskunnan omistama vesijättö pakkolunastuskeinoin liitetään rannalla olevaan tilaan. Mutta myynti on eri asia kuin lunastus.

Itseasiassa jos kalastuskunta myy vesijätön muulle kuin rannanomistajalle (jonka edessa vesijättö on) niin itseasiassa käy niin että rannanomistaja ei voi myöhemmin tuota vesijättöä lunastaa itselleen vaan rantatontti on ikuisiksi ajoiksi erotettu vesialueesta toisen yksityisen omistamalla maa-kaistaleella. Tosin kukaan ei tällaista osta paitsi kiusaamismielessä ja tuskin mikään kalastuskuntakaan myy tällaisia alueita jos se tietää (ja sen pitäisi tietää) että myytyä aluetta käytetään kiusantekotarkoitukseen. Se on vähintäänkin moraalitonta, laitonta se tuskin kuitenkaan on.

Käytännössä asian voi riitauttaa ainakin kuka tahansa vesialueen (ja kalastuskunnan) osakas helposti väittämällä että kalastuskunnalla ei ole oikeutta myydä vesijättöä sillä muutamien KKO:n päätösten perusteella todennäköisesti juuri mikään kalastuskunta, eli osakaskunta nykyään, ei omista vesialueensa ja rannan välisiä vesijättöjä. Käytänön maanmittaustoimituksissa siitä ei ole tehty ongelmaa vaan on vähän joustettu jos asia ei jo entuudestaan ole riitainen. Näin esim lunastuskorvauksia ei ole talletettu lääninhallitukseen vaikka näin monessa vesijätönlunastuksessa olisi pitänytkin tehdä.

Lue lisää

Tässä joitakin päätöksiä. Täytyy vielä kaivella nimenomaan tuohon ulkopuoliselle myyntiin liittyviä.

http://www.maanmittauslaitos.fi/index.asp?docid=431#KKO 7.12.1994 nro 4582

Maanmittari kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta mistä KHO:n päätöksistä olet päätellyt että kalastuskunnalla ei olisi oikeutta myydä aluettaan kenelle tahtoo vaan että rannanomistajalla olisi etuosto-oikeus. Itse olen tälläkertaa aika varma oikeassa olemisestani :-)

Kuten sanottua eri asia on hakea vesijätön lunastusta jolloin kalastuskunnan omistama vesijättö pakkolunastuskeinoin liitetään rannalla olevaan tilaan. Mutta myynti on eri asia kuin lunastus.

Itseasiassa jos kalastuskunta myy vesijätön muulle kuin rannanomistajalle (jonka edessa vesijättö on) niin itseasiassa käy niin että rannanomistaja ei voi myöhemmin tuota vesijättöä lunastaa itselleen vaan rantatontti on ikuisiksi ajoiksi erotettu vesialueesta toisen yksityisen omistamalla maa-kaistaleella. Tosin kukaan ei tällaista osta paitsi kiusaamismielessä ja tuskin mikään kalastuskuntakaan myy tällaisia alueita jos se tietää (ja sen pitäisi tietää) että myytyä aluetta käytetään kiusantekotarkoitukseen. Se on vähintäänkin moraalitonta, laitonta se tuskin kuitenkaan on.

Käytännössä asian voi riitauttaa ainakin kuka tahansa vesialueen (ja kalastuskunnan) osakas helposti väittämällä että kalastuskunnalla ei ole oikeutta myydä vesijättöä sillä muutamien KKO:n päätösten perusteella todennäköisesti juuri mikään kalastuskunta, eli osakaskunta nykyään, ei omista vesialueensa ja rannan välisiä vesijättöjä. Käytänön maanmittaustoimituksissa siitä ei ole tehty ongelmaa vaan on vähän joustettu jos asia ei jo entuudestaan ole riitainen. Näin esim lunastuskorvauksia ei ole talletettu lääninhallitukseen vaikka näin monessa vesijätönlunastuksessa olisi pitänytkin tehdä.

Lue lisää

Mietin asiaa yölläkin. Korostat sitä, että myynti on eri asia kuin lunastus. Minun tapauksessanihan oli kysymys (pakko)lunastuksesta eli kalastuskunnan oli pakko myydä vesijättö minulle oman rantatonttini edustalta, koska hain lunastusta.

Annat ymmärtää, että vaikka tontin omistajalla on pakkolunastusoikeus, kalastuskunnan (jakokunnan) oikeus myydä vesijättö kenelle tahansa on vahvempi kuin tontin omistajan lunastusoikeus.

Pyydän nyt SINULTA esimerkkiä tapauksesta, jossa noin on tehty ja KKO on asian siunannut.

mökkiläinen kirjoitti:

Mietin asiaa yölläkin. Korostat sitä, että myynti on eri asia kuin lunastus. Minun tapauksessanihan oli kysymys (pakko)lunastuksesta eli kalastuskunnan oli pakko myydä vesijättö minulle oman rantatonttini edustalta, koska hain lunastusta.

Annat ymmärtää, että vaikka tontin omistajalla on pakkolunastusoikeus, kalastuskunnan (jakokunnan) oikeus myydä vesijättö kenelle tahansa on vahvempi kuin tontin omistajan lunastusoikeus.

Pyydän nyt SINULTA esimerkkiä tapauksesta, jossa noin on tehty ja KKO on asian siunannut.

Lue lisää

Tuli itselleni mieleen nyt sellainen mahdollisuus, että kalastuskunta onkin lunastusasiassa hakijana. Jos tontin omistaja ei halua tai hänellä ei ole varaa lunastaa vesijättöä, mutta kalastuskunta haluaa sen rahaksi muuttaa, silloin kk voi tietenin myydä ulkopuoliselle eikä tontin omistaja voi myöhemmin vaatia aluetta itselleen.

mökkiläinen kirjoitti:

jos kuka tahansa voisi ostaa kenen tahansa tontin edustan vesijättöä!

Tutkin eilen illalla noita KKO:n päätöksiä. Taytyypä myöhemmin googletella uudestaan ja tutkia mistä käsitykseni sain. Tapauksiahan vesijättöasioista näkyy olevan sadoittain enkä lukenut kuin pienen osan.

Ainakin ymmärrän, että vesijätön myyminen ulkopuoliselle voisi estää tontin tarkoituksenmukaisen käytön ja voitaisiin sillä perusteella kieltää.

Tonttini kumpikin sivuraja osoittaa kohtisuorasti järvelle ja se mainittu harjoittelija [ ;-) ] laittoi vesijätön sivurajat suoraan tonttini entisten sivurajojen jatkeeksi aivan kuten olin odottanutkin asian loogisesti menevän.

Miksi ihmeessä se harjoittelija [ ;-) ] ei sitten maininnut, että voisinkin ostaa vesijättöä myös molempien naapureideni edustalta? Hän vain laittoi pyykit entisten rajojen jatkeeksi! Olisin voinut levittää rajojani jos olisin tiennyt sen mahdolliseksi!

Molemmille naapureille olisin silti voinut jättää pienen kaistan vesijättöä heidän alueidensa eteen... Kalastuskunnan edustaja vaikutti kyllä myyntihaluiselta, joten kadun sitä, että en ostanut pitemmälle sekä alueeni edestä että sivuilta.

Tarkennuksena vielä minun tapaukseeni se, että vaikka naapuri kinusi kalastuskunnalta useaan otteeseen alueen raivauslupaa, puheenjohtaja ei sitä antanut, koska naapuri ei tarkalleen ilmaissut paikkaa (esim. että kysymyksessä olisi HÄNEN tonttinsa edustalla oleva alue) eikä puh.joht. pusikon sijaintia itse muistanut.

Jokatapauksessa asia on kunnossa, koska naapurin kanssa asia sovittiin eikä hänen tarkoituksensa ilmeisesti ollut kiusanteko. Toisaalta myöskin pj lupasi, että naapurille ei raivauslupaa ko alueeseen myönnetä.

Jos Maanmittari on oikeassa, olkaapa varovaisia, ettei kukaan pääse vetämään välistä.

Ihan mielenkiintoinen asia sinänsä on Pohjanlahden rannikko, jossa vesijättöä muodostuu kaiken aikaa hitaasti mutta varmasti. Jos lahti kuroutuu umpeen, miten käy mökkitonttien rannoille?

Lue lisää

Ja kerro minulle yksikin argumentti miksei kuka tahansa voisi ostaa kalastuskunnalta vesijättöä jos kalastuskunta suostuu myymään ja osapuolet pääsevät sopuun hinnasta!!

Missään laissa ei sanota että maakauppojen pitäisi olla jotenkin tarkoituksenmukaisia (paitsi ehkä ositusrajoitukset jotka kieltävät kaupat jotka voivat vaikeuttaa asema-kaavan toteuttamista. Tarkoituksenmukaisuutta valvovat toimet ovat jääneet jo kauan sitten historian hämäriin kuten esim veronalaiseen maan vähentämiskielto joka esti maatilojen jakamisen tiettyä pinta-alaa pienemmiksi.

Esimerkiksi muistelen että silloin kun kiistat Vuotoksen altaasta kävivät kovimmillaan niin luonnonsuojelijat ostivat Vuotoksen altaan pohjalle jäävistä maista pieniä imeisesti vain muutamien neliömetrien suuruisia määräaloja jotta saisivat valitusoikeudet asiaan. Eivät nuo määräalat mitenkään tarkoituksenmukaisia maakauppoja ole mutta ei tuollaisia kauppojen tekeminen ole silti kielletty vaan kun kaupat on laillisessa järjestyksessä tehty niin käräjäoikeus enenmpiä kyselemättä myöntää niihin lainhuudon ja kun lainhuuto on myönnetty nii maanmittari sitä sen enempää pohtimatta lohkoo ja on pakkokin lohkoa, oli lohottava maa-ala kuinka epätarkoituksenmukainen hyvänsä ajatellen maankäyttöä, ainakin jos ollaan muualla kuin asemakaava-alueelle tai alueella johon on tarkoitus tehdä asemakaava.

Olet oikeassa että vesijätön myyminen voi estää tontin tarkoituksenmukaisen käytön mutta se ei ole kuitenkaan kielletty (jollei ruveta miettimään jotain yleisiä oikeuden väärinkäyttämisen kieltoja yms...), eikä vähiten siksi että kuten sanoin kukaan ei varsinaisesti valvo maakauppoja joten kukaan ei voi kieltääkään eikä lakikaan mitään tuollaista kieltoa tunne. Kuten sanottua maakauppojen tarkoituksenmukaisuutta ei valvo mikään viranomainen. Aikaisemman lainsäädännön perusteella tuohon myytyyn maahan olisi voinut menestyksellä kohdistaa vesijätönlunastusvaatimuksen mutta ei enää.

mökkiläinen kirjoitti:

Tuli itselleni mieleen nyt sellainen mahdollisuus, että kalastuskunta onkin lunastusasiassa hakijana. Jos tontin omistaja ei halua tai hänellä ei ole varaa lunastaa vesijättöä, mutta kalastuskunta haluaa sen rahaksi muuttaa, silloin kk voi tietenin myydä ulkopuoliselle eikä tontin omistaja voi myöhemmin vaatia aluetta itselleen.

Lue lisää

Tosiaan KML sallii kalastuskunnan toimia lunastusasiassa hakijana, sillä kalastuskunnalla on lain mukaan oikeus, tietyin edellytyksin, vaatia rannanomistajia lunastamaan vesijättöjä. Tämä on myös pakkotoimi kuten lunastukset aina ovat. Rannanomistaja ei voi valita lunastaako hän vesijättöä vai ei, jos kalastuskunta sitä vaatii ja lain säätämät lunastuksen edellytykset täyttyvät. Jos rannanomistajalle ei ole rahaa maksaa lunastuskorvauksia, mutta kalastuskunta silti lunastamista vaatii ja lain edellytykset täyttyvät, niin vesijättöö silti pakkosiirretään rantatilaan ja kalastuskunta viimekädessä ulosottoteitse karhuaa saataviaan rannanomistajalta. (Lisäksi lunastuskorvauksen saajalle muodostuu (toimitusinsinööri ilmoittaa käräjäoikeudelle) ns. lakisääteinen panttioikeus lunastavaan rantakiinteistöön joka pakkomyymällä viimeistään lunastuskorvaus saadaan.) Ai niin, rannanomistaja maksaa käytännössä myös tuon kalastuskunnan hakeman vesijätönlunastuttamisen toimituskulut MML:lle.

Tällaisia kalastuskuntien hakemia vesijätönlunastuksia aina silloin tällöin tulee esiin. Eräskin kollegani suoritti muutama vuosi sitten kalastuskunnan hakemuksesta massiivisen vesijätönlunastustoimituksen joka käsitti muutamia satoja rantakiinteistöjä. Käytännössä jos jollakin ei suoranaisesti ole varaa lunastaa niin kalastuskunaa on pyydetty peruuttamaan lunastushakemuksensa tuon kiinteistön osalta. Kalastuskunnan tarkoitushan ei suinkaan ole kiduttaa rannanomistajia joista vielä useat ovat sen osakkaitakin.

Mutta tietysti jos jonkun kiinteistön kohdalla ei edellytysten puutteen takia voi kalastuskunta vesijätönlunastusta vaatia niin se voi tietysti myydä ko palstan kenelle haluaa ja rannanomistajan oikeus vaatia lunastuksella aluetta itselleen estyy. Ainoa keino on silloin vapaaehtoiset kaupat vesijätön uuden omistajan kanssa.

mökkiläinen kirjoitti:

Mietin asiaa yölläkin. Korostat sitä, että myynti on eri asia kuin lunastus. Minun tapauksessanihan oli kysymys (pakko)lunastuksesta eli kalastuskunnan oli pakko myydä vesijättö minulle oman rantatonttini edustalta, koska hain lunastusta.

Annat ymmärtää, että vaikka tontin omistajalla on pakkolunastusoikeus, kalastuskunnan (jakokunnan) oikeus myydä vesijättö kenelle tahansa on vahvempi kuin tontin omistajan lunastusoikeus.

Pyydän nyt SINULTA esimerkkiä tapauksesta, jossa noin on tehty ja KKO on asian siunannut.

Lue lisää

Yksinkertaisesti vesijätönlunastus on pakkolunastus ja vesialueen kauppa on vapaaehtoinen kauppa. Ne ovat aivan eri asioita
eikä niitä voi siten laittaa vastakkain sillä tavalla kuin esität (eli onko kalastuskunnan oikeus myydä vahvempi kuin tontin omistajan lunastusoikeus). Kuten sanottua kalastuskunta voi myydä aluettaan (sekä vesialuetta että vesijättöjä) kenelle haluaa siinä järjestyksessä kuin yhteisaluelaki yhteisen alueen myynnistä määrää. Kauppa on vapaahetoinen oikeustoimi jossa kaupan osapuolet sopivat yhdessä minkä osa maasta myydään ja millä hinnalla. Kumpi tahansa voi myös kieltäytyä kaupasta jos haluaa, jolloin kauppoja ei synny.

Pakkolunastus on eri asia. Se on pakkotoimi jolla pakolla (toimitusmiesten päätöksellä) siirretään kalastuskunnan omistamaa maata (vesijättöä) toiselle eli rantakiinteistön omistajalle. Myöskään hinta (eli lunastuskorvaus) ei ole vapaasti osapuolten (kalastuskunnan ja rannaomistajan) määrättävissä vaan määräytyy viimekädessä toimitusmiesten päätöksellä ilman että kummallakaan osapuolella on siihen hintaan mitään määräysvaltaa.

Kyseessä on periaatteessa täsmälleen sama asia jos vaikka maanviljelijän maille perustetaan rautatie jota varten maata pakkolunastetaan. Silloinkin maaomaisuus siirtyy pakolla maanviljelijältä VR:lle ja hinta viimekädessä määräytyy pelkästään lunastusta hoitavien toimitusmiesten päätöksellä ilman että maanviljelijällä tai VR:lla on hintaan mitään määräysvaltaa. Maanviljelijällä on toisaalta aina lunastuspäätökseen (tai paremminkin haltuunottoon) saakka oikeus myydä tuo maa-ala kenelle haluaa jos joku haluaa ostaa. (usein on niin että suunnitelmien tasolla jo pitkään tiedetään mihin vaikkapa rata tulee vaikka esim määrärahojen puutteessa aluetta ei lunastetakaan vielä vuosiin, lunastusuhka on kuitenkin silloin olemassa samoin kuin vesijätöissäkin on sen luonteensa puolesta lunastusuhka niinkauan kuin se on vesijättöä.). Tavallisissa lunastuksissa on vain se piirre että vaikka maanomistaja myy tuon maan niin VR voi lunastaa sen silta uudelta omistajalta. Näin ei tapahdu vesijätön lunastuksissa ja se on näitten lunastusten merkittävin periaatteellinen ero.

KML 60.1§ sanotaan: "-- kiinteistön omistajalla on oikeus lunastaa vesijättö tai osa siitä --"
Tässä on huomattavaa että lunastus voi kohdistua vain VESIJÄTTÖÖN, ei mihinkään muuntyyppiseen alueseen vaikka se sijaitsikin rannalla. Tärkeäksi silloin muodostuu se miten tulkitaan tuo vesijättö. Maaantieteellisessä merkityksessä vesijättö on vedestä kohonnutta maata. Koko eteläinen suomi kuitenkin on tässä mielessä vesijättöä joten juridisen määritelmän tulee olla tarkempi. Se löytyy HE 175/2003:sesta (kuten maanmutterille aiemmin selitinkin), jossa sanotaan: "Yhteistä vesijättöä pidetään vesijättönä siksi kunnes
se on kiinteistötoimituksessa muodostettu
yhdeksi tai useammaksi kiinteistöksi taikka
liitetty olemassa oleviin kiinteistöihin. Täl-
laisen toimenpiteen suorittamisen jälkeen
alue ei enää ole kiinteistönmuodostamislaissa
tarkoitettua vesijättöä." Voiko tuota enää selvemmin sanoa. Eli jos vesijättö myydään ja siitä muodostetaan oma tila tai se liitetään tilaan, se ei enää ole lunastuskelpoista vesijättöä eikä sitä kukaan KML:n mukaisella vesijätönlunastustoimituksella voi enää lunastaa.
Piste!

Nähdäkseni KKO:hon ei tullut sellaisia nykyisen KML:n aikaisia päätöksiä jossa olisi pohdittu milloin vesijättö menettää vesijättöluonteensa, mutta kun hallituksenesitys sen noin sanoo niin ei KKO:llakaan hirveästi vaihtoehtoja tulkinnassa ole. Toisaalta jos kysyt onko sellaisia tapauksia mennyt KKO:hon jossa olisi pohdittu vesijätön (tai yleensä minkä tahansa maakaupan) mielekkyyttä, niin kenelläkään ei ole oikeutta tuolla perusteella vaatia kaupanpurkua. Jos joku on tuollaista vaatinut se todennäköisesti on oikeudessa jätettu tutkimatta (ei oikeutta nostaa kanne) eikä KKO noin selviä tapauksia ota käsittelyyn (ja taasen siitä kysymyksestä kenellä on missäkin tapauksessa oikeus nostaa kanne ja kenellä ei on KKO:nkin päätöksiä varmasti aika lailla, mutta sitten mennään jo liian kaus varsinaisesta asiastamme.

Maanmittari kirjoitti:

Yksinkertaisesti vesijätönlunastus on pakkolunastus ja vesialueen kauppa on vapaaehtoinen kauppa. Ne ovat aivan eri asioita
eikä niitä voi siten laittaa vastakkain sillä tavalla kuin esität (eli onko kalastuskunnan oikeus myydä vahvempi kuin tontin omistajan lunastusoikeus). Kuten sanottua kalastuskunta voi myydä aluettaan (sekä vesialuetta että vesijättöjä) kenelle haluaa siinä järjestyksessä kuin yhteisaluelaki yhteisen alueen myynnistä määrää. Kauppa on vapaahetoinen oikeustoimi jossa kaupan osapuolet sopivat yhdessä minkä osa maasta myydään ja millä hinnalla. Kumpi tahansa voi myös kieltäytyä kaupasta jos haluaa, jolloin kauppoja ei synny.

Pakkolunastus on eri asia. Se on pakkotoimi jolla pakolla (toimitusmiesten päätöksellä) siirretään kalastuskunnan omistamaa maata (vesijättöä) toiselle eli rantakiinteistön omistajalle. Myöskään hinta (eli lunastuskorvaus) ei ole vapaasti osapuolten (kalastuskunnan ja rannaomistajan) määrättävissä vaan määräytyy viimekädessä toimitusmiesten päätöksellä ilman että kummallakaan osapuolella on siihen hintaan mitään määräysvaltaa.

Kyseessä on periaatteessa täsmälleen sama asia jos vaikka maanviljelijän maille perustetaan rautatie jota varten maata pakkolunastetaan. Silloinkin maaomaisuus siirtyy pakolla maanviljelijältä VR:lle ja hinta viimekädessä määräytyy pelkästään lunastusta hoitavien toimitusmiesten päätöksellä ilman että maanviljelijällä tai VR:lla on hintaan mitään määräysvaltaa. Maanviljelijällä on toisaalta aina lunastuspäätökseen (tai paremminkin haltuunottoon) saakka oikeus myydä tuo maa-ala kenelle haluaa jos joku haluaa ostaa. (usein on niin että suunnitelmien tasolla jo pitkään tiedetään mihin vaikkapa rata tulee vaikka esim määrärahojen puutteessa aluetta ei lunastetakaan vielä vuosiin, lunastusuhka on kuitenkin silloin olemassa samoin kuin vesijätöissäkin on sen luonteensa puolesta lunastusuhka niinkauan kuin se on vesijättöä.). Tavallisissa lunastuksissa on vain se piirre että vaikka maanomistaja myy tuon maan niin VR voi lunastaa sen silta uudelta omistajalta. Näin ei tapahdu vesijätön lunastuksissa ja se on näitten lunastusten merkittävin periaatteellinen ero.

KML 60.1§ sanotaan: "-- kiinteistön omistajalla on oikeus lunastaa vesijättö tai osa siitä --"
Tässä on huomattavaa että lunastus voi kohdistua vain VESIJÄTTÖÖN, ei mihinkään muuntyyppiseen alueseen vaikka se sijaitsikin rannalla. Tärkeäksi silloin muodostuu se miten tulkitaan tuo vesijättö. Maaantieteellisessä merkityksessä vesijättö on vedestä kohonnutta maata. Koko eteläinen suomi kuitenkin on tässä mielessä vesijättöä joten juridisen määritelmän tulee olla tarkempi. Se löytyy HE 175/2003:sesta (kuten maanmutterille aiemmin selitinkin), jossa sanotaan: "Yhteistä vesijättöä pidetään vesijättönä siksi kunnes
se on kiinteistötoimituksessa muodostettu
yhdeksi tai useammaksi kiinteistöksi taikka
liitetty olemassa oleviin kiinteistöihin. Täl-
laisen toimenpiteen suorittamisen jälkeen
alue ei enää ole kiinteistönmuodostamislaissa
tarkoitettua vesijättöä." Voiko tuota enää selvemmin sanoa. Eli jos vesijättö myydään ja siitä muodostetaan oma tila tai se liitetään tilaan, se ei enää ole lunastuskelpoista vesijättöä eikä sitä kukaan KML:n mukaisella vesijätönlunastustoimituksella voi enää lunastaa.
Piste!

Nähdäkseni KKO:hon ei tullut sellaisia nykyisen KML:n aikaisia päätöksiä jossa olisi pohdittu milloin vesijättö menettää vesijättöluonteensa, mutta kun hallituksenesitys sen noin sanoo niin ei KKO:llakaan hirveästi vaihtoehtoja tulkinnassa ole. Toisaalta jos kysyt onko sellaisia tapauksia mennyt KKO:hon jossa olisi pohdittu vesijätön (tai yleensä minkä tahansa maakaupan) mielekkyyttä, niin kenelläkään ei ole oikeutta tuolla perusteella vaatia kaupanpurkua. Jos joku on tuollaista vaatinut se todennäköisesti on oikeudessa jätettu tutkimatta (ei oikeutta nostaa kanne) eikä KKO noin selviä tapauksia ota käsittelyyn (ja taasen siitä kysymyksestä kenellä on missäkin tapauksessa oikeus nostaa kanne ja kenellä ei on KKO:nkin päätöksiä varmasti aika lailla, mutta sitten mennään jo liian kaus varsinaisesta asiastamme.

Lue lisää

>Yksinkertaisesti vesijätönlunastus on pakkolunastus ja vesialueen kauppa on vapaaehtoinen kauppa. Ne ovat aivan eri asioita
eikä niitä voi siten laittaa vastakkain sillä tavalla kuin esität (eli onko kalastuskunnan oikeus myydä vahvempi kuin tontin omistajan lunastusoikeus).

Mutta kun kerran tontinomistajalla on oikeus pakkolunastaa tonttinsa edustalla oleva vesijättö (mikäli siis se sellaiseksi määritellään), mutta vastauksesi perusteella kuka tahansa ulkopuolinen voi sen kalastuskunnalta ostaa ennen kuin tontin omistaja hoksaa hakea lunastusta, kysymys on varsin yksinkertaisesti siitä, että tontin omistajan lunastusoikeus ei ole riittävän vahva kumoamaan vapaaehtoista kauppaa kalastuskunnan ja jonkun ulkopuolisen henkilön kanssa.

Sinä leikit sanoilla ja määritelmillä, mutta kysymys on siis siitä, että kalastuskunnan oikeus myydä vesijättö VOI OLLA vahvempi kuin tontin omistajan lunastusoikeus. Muutoinhan kk ei voisi myydä kysymättä ensin, että haluaako tontiomistaja lunastaa.

Eli väännän vielä. Jos lunastusoikeus on olemassa, mutta jokin voi lunastusmahdollisuuden estää, se jokin ON SIINÄ TAPAUKSEESSA lunastusoikeutta vahvempi.

Mökkiläiselle on käytännössä aivan samantekevää puhutaanko kaupasta vai lunastuksesta (kysymyshän kuitenkin on ALUEESTA), jos kerran ensiosto- (tai lunastus)oikeutta ei ole.

Siis rantapaikan ostaja voikin tulla ostaneeksi kuivan maan tontin tai rantatontin omistajan tontti voikin muuttua kuivan maan tontiksi.

Selvä. Kyllä minä nyt ymmärrän, että rantatontin ostajan tai haltijan oikeusturva on tässä suhteessa olematon. Käyttö- tai rahallinen arvo voi romahtaa.

Näin jos Maanmittari on oikeassa.

mökkiläinen kirjoitti:

>Yksinkertaisesti vesijätönlunastus on pakkolunastus ja vesialueen kauppa on vapaaehtoinen kauppa. Ne ovat aivan eri asioita
eikä niitä voi siten laittaa vastakkain sillä tavalla kuin esität (eli onko kalastuskunnan oikeus myydä vahvempi kuin tontin omistajan lunastusoikeus).

Mutta kun kerran tontinomistajalla on oikeus pakkolunastaa tonttinsa edustalla oleva vesijättö (mikäli siis se sellaiseksi määritellään), mutta vastauksesi perusteella kuka tahansa ulkopuolinen voi sen kalastuskunnalta ostaa ennen kuin tontin omistaja hoksaa hakea lunastusta, kysymys on varsin yksinkertaisesti siitä, että tontin omistajan lunastusoikeus ei ole riittävän vahva kumoamaan vapaaehtoista kauppaa kalastuskunnan ja jonkun ulkopuolisen henkilön kanssa.

Sinä leikit sanoilla ja määritelmillä, mutta kysymys on siis siitä, että kalastuskunnan oikeus myydä vesijättö VOI OLLA vahvempi kuin tontin omistajan lunastusoikeus. Muutoinhan kk ei voisi myydä kysymättä ensin, että haluaako tontiomistaja lunastaa.

Eli väännän vielä. Jos lunastusoikeus on olemassa, mutta jokin voi lunastusmahdollisuuden estää, se jokin ON SIINÄ TAPAUKSEESSA lunastusoikeutta vahvempi.

Mökkiläiselle on käytännössä aivan samantekevää puhutaanko kaupasta vai lunastuksesta (kysymyshän kuitenkin on ALUEESTA), jos kerran ensiosto- (tai lunastus)oikeutta ei ole.

Siis rantapaikan ostaja voikin tulla ostaneeksi kuivan maan tontin tai rantatontin omistajan tontti voikin muuttua kuivan maan tontiksi.

Selvä. Kyllä minä nyt ymmärrän, että rantatontin ostajan tai haltijan oikeusturva on tässä suhteessa olematon. Käyttö- tai rahallinen arvo voi romahtaa.

Näin jos Maanmittari on oikeassa.

Lue lisää

Nyt päästin vihdoinkin samalle aaltopituudelle.
Aloin ymmärtämään mitä tarkoitat. Pahoittelen että olen yleiseti ottaen varsinkin maanmittausasioista huono selittämään yksinkertaisesti.

On totta että jos joku ulkopuolinen onnistuu ostamaan jonkun rannan edestä vesijättöä ennen kuin tämä rantatonttilainen ehtii sen lunastaa niin hän menettää lunastusoikeutensa. Aina ei ollut näin vaan ennen vuotta 1997 (jolloin KML astui voimaan) myöskin tuollaista yksityisiksi tiluksiksi jaettua vesijättöä sai lunastaa (siitä on KKO:n päätöksetkin, en tosin muista mitkä). Asia oli maanmittareidenkin kannalta kätevä sillä vesijätön luonnetta ei tarvinnut kovin tarkaan pohtia ja rannat saatiin tilussijoituksen ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisille omistajille.

Kun 1997 KML säädettiin tämä mahdollisuus poistui mutta se oli kirjoitettu lainsäädäntöön niin epäselvästi että useat toimitusinsinöörit eivät tajunneet että laki ei enää koskenut yksityisiksi tiluksiksi jaettua vesijättöä missään olosuhteissa (laki kun tunsi termin yksityinen vesijättö jota sai tietyissa tilanteissa lunastaa, sillä tosin vain tarkoitettiin yksityisestä vesialueesta syntynyttä vesijättöä.). Koska asiasta (mikä on lunastettavaa vesijättöä ja mikä ei) ja siis laintulkinnasta oli toimitusinsinöörienkin keskuudesta epäselvyyttä päätettiin seuraavan sopivan lainmuutoksen yhteydessä hallituksen esitykseen liittää tuo vesijätön määritelmä jonka olen täällä aiemmin esittänyt.

Seuraavan on vähintäänkin huhupuhetta mutta ilmeisesti ainkakin yksi syy miksi KML säädettäessä mahdollisuus yksityisiksi tiluksiksi jaetun vesijätön lunastamiseen estettiin koska sellainen mahdollisuus aiheutti joillakin arvovaltaisilla tahoilla pahaa verta kun kerrran ostettua/jaettua ja tilaksi muodostettua vesijättöä voitiin lunastaa. Jokatapauksessa tuon hallituksen esitykseen lisätyn tarkennuksen jälkeen on täysin selvää että ostettua, tilaksi muodostettua vesijättöä ei voi rannanomistaja enää lunastaa vesijättönä.

Sinun kanssasi olen täysin samaa mieltä siitä että lainsäädäntö ei ainakaan parantunut kun yksityisiksi tiluksiksi jaettujen vesijättöjen lunastaminen estettiin. Omasta mielestäni rantojen tarkoituksenmukainen käyttö olisi ollut tärkeämpi kuin yksityisen omistusoikeus johonkin pieneen plänttiin, joka käytännössä vaikeuttaa kovasti muiden elämää. Ja isoin ongelma ei ole edes nuo vesijättöjen ostamiset jakokunnalta kiusaamistarkoituksessa (joka lienee mahdollisuutena aika hypoteettinen, toivottavasti) vaan se että vesijättöjä on monin paikoin jaettu aikanaan yksityisiksi tiluksiksi vesijättöjen jaossa. Jakoja on aikanaan tehtu runsaastikin myös hyvin pienistä nauhamaisista vesijätöistä sillä vesijättöpalstoilla on kasvanut aikanaan usein karjalle tarpeellista heinää ja vesikasveja. Jos sitten tuollaisen jaetun vesijätön rannalle on perustettu mökki, jota ostettaessa ei ole tiedetty tuosta jaetusta vesijätöstä edustallaan (vaikka se voisi hyvinkin olla vain muutaman metrin levyinen) tilanne on todella ongelmallinen. Tuo jaettu vesijättökaistale nimittäin estää mahdollisesti myöhemmin, jaetun vesijättökaistaleen taakse, muodostuvan yhteisen vesijätön lunastuksen kokonaan ranntatontinomistajalta, sillä eihän hän omista rantaa ja vain rannanomistaja voi lunastaa yhteistä vesijättöä. Kuten ymmärrät ongelma voi joissain paikoissa olla todellinen varsinkin kun aikaisemmin lohkomisissa ei vesijättöasioita tarvinnut kovin tarkasti selvittää. Moni rannanomistaja ei varmasti tiedä että heidän tonttinsa ei olekaan aito rantatontti.

Olet oikeassa että rantatontin ostajan oikeusturva on ongelmallinen sillä he voivat täysin ilman omaa syytään menettää oikeutensa rantaan jonka he sitten parhaassa tapauksessa voivat joutua "ostamaan" takaisin joko kaupalla tai lunastamalla. Julkisuudessa (ainakin yhdessä viime kesän hesarin yleisönosastokirjoituksessa) on heitetty ilmaan ajatus että rannanomistaja saisi ilmaiseksi omistukseensa rannalle muodostuneet vesijätöt. Ajatus on hyvä, käytännöllinen ja kustannustehokaskin mutta ei valitettavasti sovellu nykyiseen oikeusjärjestelmäämme ja oikeuskäsitykseemme. Se nimittäin merkitsisi aikamoista puuttumista perustuslain takaamaan omistuksensuojaan, eikä siten ole realistinen vaihtoehto toteutuakseen.

Maanmittari kirjoitti:

Nyt päästin vihdoinkin samalle aaltopituudelle.
Aloin ymmärtämään mitä tarkoitat. Pahoittelen että olen yleiseti ottaen varsinkin maanmittausasioista huono selittämään yksinkertaisesti.

On totta että jos joku ulkopuolinen onnistuu ostamaan jonkun rannan edestä vesijättöä ennen kuin tämä rantatonttilainen ehtii sen lunastaa niin hän menettää lunastusoikeutensa. Aina ei ollut näin vaan ennen vuotta 1997 (jolloin KML astui voimaan) myöskin tuollaista yksityisiksi tiluksiksi jaettua vesijättöä sai lunastaa (siitä on KKO:n päätöksetkin, en tosin muista mitkä). Asia oli maanmittareidenkin kannalta kätevä sillä vesijätön luonnetta ei tarvinnut kovin tarkaan pohtia ja rannat saatiin tilussijoituksen ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisille omistajille.

Kun 1997 KML säädettiin tämä mahdollisuus poistui mutta se oli kirjoitettu lainsäädäntöön niin epäselvästi että useat toimitusinsinöörit eivät tajunneet että laki ei enää koskenut yksityisiksi tiluksiksi jaettua vesijättöä missään olosuhteissa (laki kun tunsi termin yksityinen vesijättö jota sai tietyissa tilanteissa lunastaa, sillä tosin vain tarkoitettiin yksityisestä vesialueesta syntynyttä vesijättöä.). Koska asiasta (mikä on lunastettavaa vesijättöä ja mikä ei) ja siis laintulkinnasta oli toimitusinsinöörienkin keskuudesta epäselvyyttä päätettiin seuraavan sopivan lainmuutoksen yhteydessä hallituksen esitykseen liittää tuo vesijätön määritelmä jonka olen täällä aiemmin esittänyt.

Seuraavan on vähintäänkin huhupuhetta mutta ilmeisesti ainkakin yksi syy miksi KML säädettäessä mahdollisuus yksityisiksi tiluksiksi jaetun vesijätön lunastamiseen estettiin koska sellainen mahdollisuus aiheutti joillakin arvovaltaisilla tahoilla pahaa verta kun kerrran ostettua/jaettua ja tilaksi muodostettua vesijättöä voitiin lunastaa. Jokatapauksessa tuon hallituksen esitykseen lisätyn tarkennuksen jälkeen on täysin selvää että ostettua, tilaksi muodostettua vesijättöä ei voi rannanomistaja enää lunastaa vesijättönä.

Sinun kanssasi olen täysin samaa mieltä siitä että lainsäädäntö ei ainakaan parantunut kun yksityisiksi tiluksiksi jaettujen vesijättöjen lunastaminen estettiin. Omasta mielestäni rantojen tarkoituksenmukainen käyttö olisi ollut tärkeämpi kuin yksityisen omistusoikeus johonkin pieneen plänttiin, joka käytännössä vaikeuttaa kovasti muiden elämää. Ja isoin ongelma ei ole edes nuo vesijättöjen ostamiset jakokunnalta kiusaamistarkoituksessa (joka lienee mahdollisuutena aika hypoteettinen, toivottavasti) vaan se että vesijättöjä on monin paikoin jaettu aikanaan yksityisiksi tiluksiksi vesijättöjen jaossa. Jakoja on aikanaan tehtu runsaastikin myös hyvin pienistä nauhamaisista vesijätöistä sillä vesijättöpalstoilla on kasvanut aikanaan usein karjalle tarpeellista heinää ja vesikasveja. Jos sitten tuollaisen jaetun vesijätön rannalle on perustettu mökki, jota ostettaessa ei ole tiedetty tuosta jaetusta vesijätöstä edustallaan (vaikka se voisi hyvinkin olla vain muutaman metrin levyinen) tilanne on todella ongelmallinen. Tuo jaettu vesijättökaistale nimittäin estää mahdollisesti myöhemmin, jaetun vesijättökaistaleen taakse, muodostuvan yhteisen vesijätön lunastuksen kokonaan ranntatontinomistajalta, sillä eihän hän omista rantaa ja vain rannanomistaja voi lunastaa yhteistä vesijättöä. Kuten ymmärrät ongelma voi joissain paikoissa olla todellinen varsinkin kun aikaisemmin lohkomisissa ei vesijättöasioita tarvinnut kovin tarkasti selvittää. Moni rannanomistaja ei varmasti tiedä että heidän tonttinsa ei olekaan aito rantatontti.

Olet oikeassa että rantatontin ostajan oikeusturva on ongelmallinen sillä he voivat täysin ilman omaa syytään menettää oikeutensa rantaan jonka he sitten parhaassa tapauksessa voivat joutua "ostamaan" takaisin joko kaupalla tai lunastamalla. Julkisuudessa (ainakin yhdessä viime kesän hesarin yleisönosastokirjoituksessa) on heitetty ilmaan ajatus että rannanomistaja saisi ilmaiseksi omistukseensa rannalle muodostuneet vesijätöt. Ajatus on hyvä, käytännöllinen ja kustannustehokaskin mutta ei valitettavasti sovellu nykyiseen oikeusjärjestelmäämme ja oikeuskäsitykseemme. Se nimittäin merkitsisi aikamoista puuttumista perustuslain takaamaan omistuksensuojaan, eikä siten ole realistinen vaihtoehto toteutuakseen.

Lue lisää

ja sen perusteellisuudesta.

Heitän vielä kommentin tuohon lopussa olleeseen ajatukseen siitä, että muodustuva vesijättö kuuluisi vastikkeetta rannanomistajalle.

Kalastuskunta (tai jakokunta) on vesialueen omistaja. Jos vesialue pienenee, eihän sen silti pitäisi merkitä sitä, että vesialueen omistajasta tulisi automaattisesti maa-alueen omistaja. Eihän siellä maalla edes kalasteta. Ennen tietysti nuottaa vedettiin maalta.

Myöskin minun tapaukseni kaltainen puskaongelma olisi mahdoton, jos kaikki maa-alue olisi aina käytännössä rannanomistajan hallinnassa, vaikka rantaviivan määrittely onkin epämääräistä. Kuitenkin pajut eroavat varsinaisista vesikasveista. Harva naapuri toisen edestä silti kaislojakaan poistaa ellei ainoa mahdollinen venereitti kulje siitä.

mökkiläinen kirjoitti:

ja sen perusteellisuudesta.

Heitän vielä kommentin tuohon lopussa olleeseen ajatukseen siitä, että muodustuva vesijättö kuuluisi vastikkeetta rannanomistajalle.

Kalastuskunta (tai jakokunta) on vesialueen omistaja. Jos vesialue pienenee, eihän sen silti pitäisi merkitä sitä, että vesialueen omistajasta tulisi automaattisesti maa-alueen omistaja. Eihän siellä maalla edes kalasteta. Ennen tietysti nuottaa vedettiin maalta.

Myöskin minun tapaukseni kaltainen puskaongelma olisi mahdoton, jos kaikki maa-alue olisi aina käytännössä rannanomistajan hallinnassa, vaikka rantaviivan määrittely onkin epämääräistä. Kuitenkin pajut eroavat varsinaisista vesikasveista. Harva naapuri toisen edestä silti kaislojakaan poistaa ellei ainoa mahdollinen venereitti kulje siitä.

Lue lisää

"Kalastuskunta (tai jakokunta) on vesialueen omistaja. Jos vesialue pienenee, eihän sen silti pitäisi merkitä sitä, että vesialueen omistajasta tulisi automaattisesti maa-alueen omistaja."

Käsityksesi vesialueen omistuksesta on juridisesti virheellinen. Kukaan ei omista Suomessa vesialueita. Omistus kohdistuu aina maa-alueeseen ja veden peittämällä maa-alueella omistus kohdistuu "vesialueen" maapohjaan. Tästä seuraa se, että jos vesi vähenee maan päältä, omistus maapohjaan kuitenkin säilyy ja syntyy ns. vesijättö. Ongelmaa ei tietenkään olisi, jos rannanomistajat omistaisivat myös sen järven maapohjan. Siinä olisi vain aikoinaan ollut todella hankala tehdä rajanmittauksia, koska järven pohjaan on tunnetusti hankala mennä vetämään rajoja. Niinpä omistus on kuulunut kalastuskunnille tai valtiolle.

Veden nousuhan ei tuota samanlaista ongelmaa, koska vesialuuen pohja rannalla kuuluu siitä huolimatta "maanomistajalle". Kalastuskunta ei siitä mihinkään laajene.

Maanmutteri kirjoitti:

"Kalastuskunta (tai jakokunta) on vesialueen omistaja. Jos vesialue pienenee, eihän sen silti pitäisi merkitä sitä, että vesialueen omistajasta tulisi automaattisesti maa-alueen omistaja."

Käsityksesi vesialueen omistuksesta on juridisesti virheellinen. Kukaan ei omista Suomessa vesialueita. Omistus kohdistuu aina maa-alueeseen ja veden peittämällä maa-alueella omistus kohdistuu "vesialueen" maapohjaan. Tästä seuraa se, että jos vesi vähenee maan päältä, omistus maapohjaan kuitenkin säilyy ja syntyy ns. vesijättö. Ongelmaa ei tietenkään olisi, jos rannanomistajat omistaisivat myös sen järven maapohjan. Siinä olisi vain aikoinaan ollut todella hankala tehdä rajanmittauksia, koska järven pohjaan on tunnetusti hankala mennä vetämään rajoja. Niinpä omistus on kuulunut kalastuskunnille tai valtiolle.

Veden nousuhan ei tuota samanlaista ongelmaa, koska vesialuuen pohja rannalla kuuluu siitä huolimatta "maanomistajalle". Kalastuskunta ei siitä mihinkään laajene.

Lue lisää

Totta puhut.
Väkisinkin tulee mieleen että, olet taitanut lukea hyvin Haatajan Vesioikeus I:sen pohdinnat vedestä ja sen omistamisesta :-)

Maanmutteri kirjoitti:

"Kalastuskunta (tai jakokunta) on vesialueen omistaja. Jos vesialue pienenee, eihän sen silti pitäisi merkitä sitä, että vesialueen omistajasta tulisi automaattisesti maa-alueen omistaja."

Käsityksesi vesialueen omistuksesta on juridisesti virheellinen. Kukaan ei omista Suomessa vesialueita. Omistus kohdistuu aina maa-alueeseen ja veden peittämällä maa-alueella omistus kohdistuu "vesialueen" maapohjaan. Tästä seuraa se, että jos vesi vähenee maan päältä, omistus maapohjaan kuitenkin säilyy ja syntyy ns. vesijättö. Ongelmaa ei tietenkään olisi, jos rannanomistajat omistaisivat myös sen järven maapohjan. Siinä olisi vain aikoinaan ollut todella hankala tehdä rajanmittauksia, koska järven pohjaan on tunnetusti hankala mennä vetämään rajoja. Niinpä omistus on kuulunut kalastuskunnille tai valtiolle.

Veden nousuhan ei tuota samanlaista ongelmaa, koska vesialuuen pohja rannalla kuuluu siitä huolimatta "maanomistajalle". Kalastuskunta ei siitä mihinkään laajene.

Lue lisää

No jos sanoilla leikitään, en minä kalastuskunnan väittänyt vettä omistavankaan (sehän vielä liikkuukin!), vaan vesialue toki tarkoittaa sitä aluetta, joka on veden peitossa (alla).

Ajattelin vain, että jos määritelmä pysyy samana, silloin se veden alta paljastuva maapohja muuttaakin luonnettaan eikä ole enää veden peitossa, jolloin se ei kuuluisikaan enää kalastuskunnalle.

;-) :-} ;-]

mökkiläinen kirjoitti:

No jos sanoilla leikitään, en minä kalastuskunnan väittänyt vettä omistavankaan (sehän vielä liikkuukin!), vaan vesialue toki tarkoittaa sitä aluetta, joka on veden peitossa (alla).

Ajattelin vain, että jos määritelmä pysyy samana, silloin se veden alta paljastuva maapohja muuttaakin luonnettaan eikä ole enää veden peitossa, jolloin se ei kuuluisikaan enää kalastuskunnalle.

;-) :-} ;-]

Lue lisää

Ei leikitä sanoilla vaan juridisilla käsitteillä, joilla on olennainen merkitys siinä, miten lakeja tulkitaan. Käsitteet kuuluvat ns. oikeustieteen yleisiin oppeihin. Jos niitä ei tunne, seurauksena on ns. "maallikon" laintulkinta :-(

Omistuksen käsite voi kohdistua veteenkin. Voit ostaa pullon lähdevettä tai yhtä hyvin tankkiautollisen. Omistat sen veden.

Maan omistamisesta säädetään kuitenkin maakaaressa (12.4.1995/540). Sen mukaan omistus maa-alueeseen eli kiinteistöön, jonka muodostumisesta säädetään erikseen muualla, voi vaihtua vain saannon perusteella. Nämä "saannot" on määritelty maakaaren 1 luvun 1 pykälässä (alla).

Maakaari 1 luvun 1 §
"Omistusoikeus kiinteistöön saadaan kaupalla, vaihdolla, lahjana tai muulla luovutuksella niin kuin tässä laissa säädetään. Perintöön, testamenttiin, ositukseen, lunastukseen sekä muutoin muuhun kuin luovutukseen perustuvasta kiinteistön saannosta säädetään erikseen."

Niinpä maan paljastuminen veden alta ei muuta kiinteistön omistusta millään tavalla. Se ei ole saanto.

Sen vuoksi paljastuneen maan (vesijätön) omistuksesta on säädetty lunastusmenettely. Lunastus on yksi saannoista.

Ja vielä:
Vesialue toki laajenee tai supistuu sitä mukaa, miten veden pysyvänä oleva korkeus muuttuu, mutta tämä seikka ei maakaaren mukaan ole oikeudellisesti merkityksellinen asia maa-alueen omistukseen nähden.

Maanmutteri kirjoitti:

Ei leikitä sanoilla vaan juridisilla käsitteillä, joilla on olennainen merkitys siinä, miten lakeja tulkitaan. Käsitteet kuuluvat ns. oikeustieteen yleisiin oppeihin. Jos niitä ei tunne, seurauksena on ns. "maallikon" laintulkinta :-(

Omistuksen käsite voi kohdistua veteenkin. Voit ostaa pullon lähdevettä tai yhtä hyvin tankkiautollisen. Omistat sen veden.

Maan omistamisesta säädetään kuitenkin maakaaressa (12.4.1995/540). Sen mukaan omistus maa-alueeseen eli kiinteistöön, jonka muodostumisesta säädetään erikseen muualla, voi vaihtua vain saannon perusteella. Nämä "saannot" on määritelty maakaaren 1 luvun 1 pykälässä (alla).

Maakaari 1 luvun 1 §
"Omistusoikeus kiinteistöön saadaan kaupalla, vaihdolla, lahjana tai muulla luovutuksella niin kuin tässä laissa säädetään. Perintöön, testamenttiin, ositukseen, lunastukseen sekä muutoin muuhun kuin luovutukseen perustuvasta kiinteistön saannosta säädetään erikseen."

Niinpä maan paljastuminen veden alta ei muuta kiinteistön omistusta millään tavalla. Se ei ole saanto.

Sen vuoksi paljastuneen maan (vesijätön) omistuksesta on säädetty lunastusmenettely. Lunastus on yksi saannoista.

Ja vielä:
Vesialue toki laajenee tai supistuu sitä mukaa, miten veden pysyvänä oleva korkeus muuttuu, mutta tämä seikka ei maakaaren mukaan ole oikeudellisesti merkityksellinen asia maa-alueen omistukseen nähden.

Lue lisää

Vesialue on kuitenkin virallinen nimitys lakitekstissä, vaikka luonnollisesti vedn alla olevaa maata tarkoitetaankin. Mm:

"Jos vesialueella suoritetun kylien välisen rajankäynnin jälkeen sellaisen kylän tilat, jolle ei kuulu maakaaren ja välirajasta vedessä ja vesialueen jaosta annetun lain mukaan vesialuetta, ovat osakkaiden tavoin kalastaneet jatkuvasti rajankäynnistä lähtien toiseen kylään kuuluvalla määrätyllä yhteisellä vesialueella, voidaan tällaiseen kylään kuuluville tiloille lunastaa sellainen vesialue tai osuutta sellaiseen vesialueeseen, jolla kylän tilat ovat kalastaneet, jos se on tilan käytön kannalta tärkeää, sen mukaan kuin jäljempänä 2 ja 3 momentissa säädetään.

Jos vain vesialuetta omistamattoman kylän tilat ovat kalastaneet määrätyllä vesialueella, lunastetaan tällainen vesialue niiden kylään kuuluvien tilojen yhteiseksi, joiden omistajat lunastamista vaativat. Lunastettuun alueeseen tilat saavat osuutta manttaalinsa mukaan, jolleivät tilojen omistajat toisin sovi.

Jos vesialuetta omistamattoman kylän tilat ovat kalastaneet määrätyllä vesialueella yhdessä sellaiseen kylään kuuluvien tilojen kanssa, jolle vesialue kuuluu, lunastetaan niille ensiksi mainitun kylän tiloille, joiden omistajat lunastamista vaativat, osuudet sanottuun vesialueeseen. Kullekin tilalle lunastettavan osuuden suuruus määrätään sellaiseksi, että se mahdollistaa tavanomaisen kotitarvekalastuksen."

mökkiläinen kirjoitti:

Vesialue on kuitenkin virallinen nimitys lakitekstissä, vaikka luonnollisesti vedn alla olevaa maata tarkoitetaankin. Mm:

"Jos vesialueella suoritetun kylien välisen rajankäynnin jälkeen sellaisen kylän tilat, jolle ei kuulu maakaaren ja välirajasta vedessä ja vesialueen jaosta annetun lain mukaan vesialuetta, ovat osakkaiden tavoin kalastaneet jatkuvasti rajankäynnistä lähtien toiseen kylään kuuluvalla määrätyllä yhteisellä vesialueella, voidaan tällaiseen kylään kuuluville tiloille lunastaa sellainen vesialue tai osuutta sellaiseen vesialueeseen, jolla kylän tilat ovat kalastaneet, jos se on tilan käytön kannalta tärkeää, sen mukaan kuin jäljempänä 2 ja 3 momentissa säädetään.

Jos vain vesialuetta omistamattoman kylän tilat ovat kalastaneet määrätyllä vesialueella, lunastetaan tällainen vesialue niiden kylään kuuluvien tilojen yhteiseksi, joiden omistajat lunastamista vaativat. Lunastettuun alueeseen tilat saavat osuutta manttaalinsa mukaan, jolleivät tilojen omistajat toisin sovi.

Jos vesialuetta omistamattoman kylän tilat ovat kalastaneet määrätyllä vesialueella yhdessä sellaiseen kylään kuuluvien tilojen kanssa, jolle vesialue kuuluu, lunastetaan niille ensiksi mainitun kylän tiloille, joiden omistajat lunastamista vaativat, osuudet sanottuun vesialueeseen. Kullekin tilalle lunastettavan osuuden suuruus määrätään sellaiseksi, että se mahdollistaa tavanomaisen kotitarvekalastuksen."

Lue lisää

Laki tuntee kyllä vesialueen. Ja sitä voidaan omistaakin, mutta silloin sillä ei ole mitään tekemistä maa-alueen omistamisen kanssa. Eli toisin sanoen siteeraamassasi laissa EI ole kyse vesialueen pohjan omistamisesta vaan "vesialueen" omistamisesta tai oikeammin vesialueen käyttöoikeudesta kalastukseen.

Kiinteistölle voi kuulua vesialueita eli oikeutta vaikkapa kalastaa jollakin alueella. Vesialue ei kuitenkaan koskaan ole kiinteistö (=alueeltaan rajoitettu maakaistale).

Mainitsemisssasi vesialueen lunastamisissa on kyseessä juuri kalastukseen käytettyjen alueiden hallinnointi.

Maanmutteri kirjoitti:

Laki tuntee kyllä vesialueen. Ja sitä voidaan omistaakin, mutta silloin sillä ei ole mitään tekemistä maa-alueen omistamisen kanssa. Eli toisin sanoen siteeraamassasi laissa EI ole kyse vesialueen pohjan omistamisesta vaan "vesialueen" omistamisesta tai oikeammin vesialueen käyttöoikeudesta kalastukseen.

Kiinteistölle voi kuulua vesialueita eli oikeutta vaikkapa kalastaa jollakin alueella. Vesialue ei kuitenkaan koskaan ole kiinteistö (=alueeltaan rajoitettu maakaistale).

Mainitsemisssasi vesialueen lunastamisissa on kyseessä juuri kalastukseen käytettyjen alueiden hallinnointi.

Lue lisää

Edellä kuitenkin sanoit:

"Käsityksesi vesialueen omistuksesta on juridisesti virheellinen. Kukaan ei omista Suomessa vesialueita. Omistus kohdistuu aina maa-alueeseen ja veden peittämällä maa-alueella omistus kohdistuu "vesialueen" maapohjaan."

Nyt sanot:

"Laki tuntee kyllä vesialueen. Ja sitä voidaan omistaakin,..."

Voisitko sekoilla vielä enemmän?

mökkiläinen kirjoitti:

Edellä kuitenkin sanoit:

"Käsityksesi vesialueen omistuksesta on juridisesti virheellinen. Kukaan ei omista Suomessa vesialueita. Omistus kohdistuu aina maa-alueeseen ja veden peittämällä maa-alueella omistus kohdistuu "vesialueen" maapohjaan."

Nyt sanot:

"Laki tuntee kyllä vesialueen. Ja sitä voidaan omistaakin,..."

Voisitko sekoilla vielä enemmän?

Lue lisää

Oletkin ns. mulkku.

Joo, niin kuin huomasit vesialueen omistaminen on täysin erilaista kuin maa-alueen omistaminen. Vesialueen "omistaminen" ei tuota juuri mitään niistä oikeuksista, joita maan omistaminen aikaansaa. Vesialueella on kyse lähinnä kalastamisesta.

Mutta lusikalla kun on mökkiläiselle annettu, ei kauhalla voi vaatia!

Maanmutteri kirjoitti:

Oletkin ns. mulkku.

Joo, niin kuin huomasit vesialueen omistaminen on täysin erilaista kuin maa-alueen omistaminen. Vesialueen "omistaminen" ei tuota juuri mitään niistä oikeuksista, joita maan omistaminen aikaansaa. Vesialueella on kyse lähinnä kalastamisesta.

Mutta lusikalla kun on mökkiläiselle annettu, ei kauhalla voi vaatia!

Lue lisää

Minä en ole väittänyt asiantuntija olevanikaan, siksihän kysyinkin.

Syytät kuitenkin MINUA virheestä, jonka SINÄ itse teit.

Ensin kirjoitit (vahvennokset minun):

”Käsityksesi vesialueen omistuksesta on juridisesti virheellinen. KUKAAN EI OMISTA SUOMESSA VESIALUEITA. Omistus kohdistuu aina maa-alueeseen ja veden peittämällä maa-alueella OMISTUS KOHDISTUU "vesialueen" MAAPOHJAAN. Tästä seuraa se, että jos vesi vähenee maan päältä, omistus maapohjaan kuitenkin säilyy ja syntyy ns. vesijättö. Ongelmaa ei tietenkään olisi, jos rannanomistajat omistaisivat myös sen järven maapohjan. Siinä olisi vain aikoinaan ollut todella hankala tehdä rajanmittauksia, koska järven pohjaan on tunnetusti hankala mennä vetämään rajoja. Niinpä omistus on kuulunut kalastuskunnille tai valtiolle.

Veden nousuhan ei tuota samanlaista ongelmaa, koska vesialuuen pohja rannalla kuuluu siitä huolimatta "maanomistajalle". Kalastuskunta ei siitä mihinkään laajene.”

Sitten kirjoitit (vahvennokset minun):

”Laki tuntee kyllä VESIALUEEN. JA SITÄ VOIDAAN OMISTAAKIN, mutta silloin sillä ei ole mitään tekemistä maa-alueen omistamisen kanssa. Eli toisin sanoen siteeraamassasi laissa EI OLE kyse vesialueen POHJAN OMISTAMISESTA vaan "vesialueen" omistamisesta tai oikeammin vesialueen käyttöoikeudesta kalastukseen."

mökkiläinen kirjoitti:

Minä en ole väittänyt asiantuntija olevanikaan, siksihän kysyinkin.

Syytät kuitenkin MINUA virheestä, jonka SINÄ itse teit.

Ensin kirjoitit (vahvennokset minun):

”Käsityksesi vesialueen omistuksesta on juridisesti virheellinen. KUKAAN EI OMISTA SUOMESSA VESIALUEITA. Omistus kohdistuu aina maa-alueeseen ja veden peittämällä maa-alueella OMISTUS KOHDISTUU "vesialueen" MAAPOHJAAN. Tästä seuraa se, että jos vesi vähenee maan päältä, omistus maapohjaan kuitenkin säilyy ja syntyy ns. vesijättö. Ongelmaa ei tietenkään olisi, jos rannanomistajat omistaisivat myös sen järven maapohjan. Siinä olisi vain aikoinaan ollut todella hankala tehdä rajanmittauksia, koska järven pohjaan on tunnetusti hankala mennä vetämään rajoja. Niinpä omistus on kuulunut kalastuskunnille tai valtiolle.

Veden nousuhan ei tuota samanlaista ongelmaa, koska vesialuuen pohja rannalla kuuluu siitä huolimatta "maanomistajalle". Kalastuskunta ei siitä mihinkään laajene.”

Sitten kirjoitit (vahvennokset minun):

”Laki tuntee kyllä VESIALUEEN. JA SITÄ VOIDAAN OMISTAAKIN, mutta silloin sillä ei ole mitään tekemistä maa-alueen omistamisen kanssa. Eli toisin sanoen siteeraamassasi laissa EI OLE kyse vesialueen POHJAN OMISTAMISESTA vaan "vesialueen" omistamisesta tai oikeammin vesialueen käyttöoikeudesta kalastukseen."

Lue lisää

Se ei ollut virhe.

Tällaisella keskustelupalstalla ei viitsi kirjoittaa mitään eksaktin täsmällistä kieltä, jotta joku "mulkku" ei siitä jotakin pilkun nysväämistä löytäisi. Jo kirjoittaessani mielessä kävi, ettei vaan ...

Mutta sinulle siitä näkyy olevan iloa aina vaan. Mikäs siinä. Ole iloinen, nauti!!

Maanmutteri kirjoitti:

Se ei ollut virhe.

Tällaisella keskustelupalstalla ei viitsi kirjoittaa mitään eksaktin täsmällistä kieltä, jotta joku "mulkku" ei siitä jotakin pilkun nysväämistä löytäisi. Jo kirjoittaessani mielessä kävi, ettei vaan ...

Mutta sinulle siitä näkyy olevan iloa aina vaan. Mikäs siinä. Ole iloinen, nauti!!

Lue lisää

En niinkään tunne iloa vaan sääliä siksi että nolasit itsesi noin pahasti.

Kuten sanoin, minä alusta lähtien myönsin tietämättömyyteni ja siksi etsin tietoa.

Sain asiallista tietoa mutta sinulta myös sekoilua.

Maanmutteri kirjoitti:

Se ei ollut virhe.

Tällaisella keskustelupalstalla ei viitsi kirjoittaa mitään eksaktin täsmällistä kieltä, jotta joku "mulkku" ei siitä jotakin pilkun nysväämistä löytäisi. Jo kirjoittaessani mielessä kävi, ettei vaan ...

Mutta sinulle siitä näkyy olevan iloa aina vaan. Mikäs siinä. Ole iloinen, nauti!!

Lue lisää

Tarkoittaako nimimerkkisi maanäitiä (die Mutter = äiti saksaksi)? Et kyllä vaikuta naiselta vaan keskenkasvuiselta pikkupojalta, joka virheen tehtyään yrittää kääntää huomion itsestään pois alkamalla nimitellä toisia sukupuolielimen nimellä. Et ole siis kasvanut aikuiseksi.

Jos tämän ketjun aluksi joku olisi osannut etsiä oikean lainkohdan vastaukseksi, ei olisi tullut noin pitkää ketjua, jossa maanmutteri sotkeutui omiin selityksiinsä.

Ja se lainkohtahan kuuluu: "Joka kajoaa toisen wesirajan yläpuolella olevaan pöheikkön, wetäköön viisi hopeataaleria sakkoa".

Maanmutteri kirjoitti:

Se ei ollut virhe.

Tällaisella keskustelupalstalla ei viitsi kirjoittaa mitään eksaktin täsmällistä kieltä, jotta joku "mulkku" ei siitä jotakin pilkun nysväämistä löytäisi. Jo kirjoittaessani mielessä kävi, ettei vaan ...

Mutta sinulle siitä näkyy olevan iloa aina vaan. Mikäs siinä. Ole iloinen, nauti!!

Lue lisää

Molemmille mulkuille tiedoksi, että käytän termiä sen vuoksi, että se on niin kuvaava. Päästä tulee ulos ihan sitä samaa kummastakin, tiedätte kyllä mitä :))

Näillä keskustelupalstoilla jaksaa aina ihmetyttää yhtä paljon joka kerta se, että joku asiasta mitään tietämätön kirjoittaa omia mietelmiään ja kun siihen sitten kommentoi miten asia todellisuudessa on, tämä tietämätön alkaa inttämään jostakin pilkun paikasta. "Kiittämättömyys on maailman palkka!", voimme jälleen kerran todeta.

Olen muuten edelleen sitä mieltä, ettei vesialuetta "omisteta" ja juuri siksi niin kirjoitinkin. Kyse ei todellakaan ole mistään "virheiden" työntämisestä toisen vastuulle. Vesialueen omistus nyt vain lain mukaan poikkeaa täysin esim. maa-alueen omistamisesta. Vesialueen omistajalla ei ole alueelle mitään yksinomaista oikeutta kuten maanomistajalla vaan alueen hallinta on ainoastaan käyttöoikeuden luonteista. Haltija on oikeutettu kalastamaan alueella ekslusiivisesti. Vesilain mukaan taas jokaisella on oikeus kulkea alueella vapaasti. Tämä oikeus kulkemiseen on paljon vahvempi kuin maalla ns. jokamiehen oikeudet. Muitakin olennaisia eroja löytyy.

Mulkun inttämistä voi hyvin verrata esimerkillä.

Mulkku kysyy: "Saako autolla ajaa päin punaista valoa?"

vastaus: "Ei saa."

Mulkku: "mutta minä olen nähnyt kun ambulanssi ajaa päin punaista."

vastaus: "hälytysajoneuvolla saa ajaa päin punaista valoa antamalla säädettyjä valo- ja äänimerkkejä."

Mulkku: "Annoit siis väärän vastauksen. Mitä oikein sekoilet?"

vastaus: ??

Maanmutteri kirjoitti:

Se ei ollut virhe.

Tällaisella keskustelupalstalla ei viitsi kirjoittaa mitään eksaktin täsmällistä kieltä, jotta joku "mulkku" ei siitä jotakin pilkun nysväämistä löytäisi. Jo kirjoittaessani mielessä kävi, ettei vaan ...

Mutta sinulle siitä näkyy olevan iloa aina vaan. Mikäs siinä. Ole iloinen, nauti!!

Lue lisää

Nythän paljastit jo aika paljon itsestäsi. No, sinulla on vielä aikaa kasvaa aikuiseksi...

Uudempiin viesteihin et ole enää ottanut kantaa tai sitten olet vaihtanut nimimerkkiä, koska munasit (tai sinun kielelläsi mulkutit) itsesi jo pahemman kerran.

Maanmutterin kommentteja:

"Kukaan EI OMISTA Suomessa VESIALUEITA. Omistus kohdistuu aina maa-alueeseen ja veden peittämällä maa-alueella omistus kohdistuu "vesialueen" maapohjaan. Tästä seuraa se, että jos vesi vähenee maan päältä, OMISTUS MAAPOHJAAN kuitenkin SÄILYY ja syntyy ns. vesijättö.

Laki tuntee kyllä VESIALUEEN. Ja sitä VOIDAAN OMISTAAKIN,...

Olen muuten edelleen sitä mieltä, ETTEI VESIALUETTA "OMISTETA" ja juuri siksi niin kirjoitinkin."

Maanmutteri kirjoitti:

Se ei ollut virhe.

Tällaisella keskustelupalstalla ei viitsi kirjoittaa mitään eksaktin täsmällistä kieltä, jotta joku "mulkku" ei siitä jotakin pilkun nysväämistä löytäisi. Jo kirjoittaessani mielessä kävi, ettei vaan ...

Mutta sinulle siitä näkyy olevan iloa aina vaan. Mikäs siinä. Ole iloinen, nauti!!

Lue lisää

Väitit (osin itseäsikin vastaan), että vesialuita EI OMISTETA. Tässä sinulle tiedoksi:

"VESIALUEEN OMISTUS on sidoksissa joko yksittäiseen kiinteistöön tai kylään. Edellisessä tapauksessa VESIALUEEN OMISTAJA on sama kuin kiinteistön omistaja, tavallisesti yksityishenkilö. Kylän yhteisiä vesialueita ei ole jaettu kiinteistöittäin, vaan ne ovat yhteisomistuksessa. Tavallisesti jakamattomien VESIALUEIDEN OMISTAJAT järjestäytyvät kalastuskunnaksi, jossa kukin kyseisessä kylässä maata omistava on osakkaana. Osakkuus määräytyy tilan manttaaliluvun mukaisesti, tai jos sellaista ei ole, pinta-alan mukaan.

Kalastuskunnalla on esimies eli puheenjohtaja. Kalastuskunta päättää kalastuksen järjestämisestä jakamattomilla vesialueilla. Se päättää esimerkiksisiitä, kuinka kalastus jakautuu ammattikalastajien ja muiden OMISTAJIEN välillä ja kuinka paljon mahdollisesti myydään lupia vapaa-ajan kalastajille. Se määrittelee myös vuosittain vesialueella käytettävien pyydysten määrän.

Yksityisesti OMISTETTAVIA VESIALUEITA ja osuuksia jakamattomiin vesialueihin voi myydä tai vuokrata kuten mitä tahansa yksityisomaisuutta."

Sitä paitsi vertauksesi päin punaisia ajamiseen ontuu todella pahasti. Hälytysajoneuvo on todellakin poikkeustapaus.

Tässä vesialueen omistuksessa ei nyt puhuta mistään poikkeustapauksesta vaan itse asiasta.

Maanmutteri kirjoitti:

Se ei ollut virhe.

Tällaisella keskustelupalstalla ei viitsi kirjoittaa mitään eksaktin täsmällistä kieltä, jotta joku "mulkku" ei siitä jotakin pilkun nysväämistä löytäisi. Jo kirjoittaessani mielessä kävi, ettei vaan ...

Mutta sinulle siitä näkyy olevan iloa aina vaan. Mikäs siinä. Ole iloinen, nauti!!

Lue lisää

"Vesialueen omistus ON SIDOKSISSA joko yksittäiseen KIINTEISTÖÖN tai kylään. Edellisessä tapauksessa vesialueen omistaja ON SAMA kuin KIINTEISTÖN OMISTAJA, tavallisesti yksityishenkilö. Kylän yhteisiä vesialueita ei ole jaettu kiinteistöittäin, vaan ne ovat yhteisomistuksessa. Tavallisesti jakamattomien vesialueiden omistajat järjestäytyvät KALASTUSkunnaksi, jossa kukin kyseisessä kylässä MAATA OMISTAVA on OSAKKAANA. Osakkuus määräytyy tilan manttaaliluvun mukaisesti, tai jos sellaista ei ole, pinta-alan mukaan.

Kalastuskunnalla on esimies eli puheenjohtaja. Kalastuskunta päättää KALASTUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ jakamattomilla VESIALUEILLA. Se päättää esimerkiksisiitä, kuinka KALASTUS JAKAUTUU ammattikalastajien ja muiden omistajien välillä ja kuinka paljon mahdollisesti myydään LUPIA vapaa-ajan KALASTAJILLE. Se määrittelee myös vuosittain vesialueella käytettävien PYYDYSTEN MÄÄRÄN.

Yksityisesti omistettavia vesialueita ja osuuksia jakamattomiin vesialueihin voi myydä tai vuokrata kuten mitä tahansa yksityisomaisuutta."

Kuten huomaat itsekin vesialueen "omistus" on sidoksissa kiinteistön omistukseen ja liityy olennaisesti kalastukseen. Vesialueen "omistuksessa" järjestellään kalastusta vesialueella, päätetään, kuinka kalastus jakautuu kalastajien kesken ja kuinka paljon annetaan lupia vapaa-ajan kalastajille.

Jos vesialueen "omistusta" verrataan maanomistukseen, ei voi enää puhua enää samassa mielessä omistuksesta kuin maa-alueiden kohdalla. Vai luuletko, että maanomistajalla on oikeus vain järjestellä metsästystä maa-alueellaan, päättää, kuinka riista jaetaan metsästäjien kesken tai kenelle annetaan hirvenkaatolupa yms. Heh, relaa vähän. Arkikielessä ei tuollaisesta oikeudesta käytetä sanaa "omistus". Kyseessä on vesialueen "nautintaoikeus" kalastukseen.

Maanmutteri kirjoitti:

Se ei ollut virhe.

Tällaisella keskustelupalstalla ei viitsi kirjoittaa mitään eksaktin täsmällistä kieltä, jotta joku "mulkku" ei siitä jotakin pilkun nysväämistä löytäisi. Jo kirjoittaessani mielessä kävi, ettei vaan ...

Mutta sinulle siitä näkyy olevan iloa aina vaan. Mikäs siinä. Ole iloinen, nauti!!

Lue lisää

Kun vesialueen kohdalla ei selvästikään ole "omistuksesta" niin voisitko jo myötää MOKANNEESI PAHAN KERRAN?

Maanmutteri kirjoitti:

Se ei ollut virhe.

Tällaisella keskustelupalstalla ei viitsi kirjoittaa mitään eksaktin täsmällistä kieltä, jotta joku "mulkku" ei siitä jotakin pilkun nysväämistä löytäisi. Jo kirjoittaessani mielessä kävi, ettei vaan ...

Mutta sinulle siitä näkyy olevan iloa aina vaan. Mikäs siinä. Ole iloinen, nauti!!

Lue lisää

Sinä mokasit kun väitit, että vesialueita ei voi omistaa. Ei auta yhtään, että nyt yrität epätoivoisesti paikata mokaasi laittamalla omistaa-sanan ympärille lainausmerkit.

Itsekin lainasit kohtaa:

"Yksityisesti omistettavia vesialueita ja osuuksia jakamattomiin vesialueihin voi myydä tai vuokrata kuten mitä tahansa yksityisomaisuutta."

Voisiko tuon selvemmin sanoa?

Ja vielä: Vaikka vesialueen omistaminen olisi sidoksissa maa-alueen omistamiseen, ei se poista sitä tosiasiaa, että vesialueetta voidaan OMISTAA.

Maanmutteri kirjoitti:

Se ei ollut virhe.

Tällaisella keskustelupalstalla ei viitsi kirjoittaa mitään eksaktin täsmällistä kieltä, jotta joku "mulkku" ei siitä jotakin pilkun nysväämistä löytäisi. Jo kirjoittaessani mielessä kävi, ettei vaan ...

Mutta sinulle siitä näkyy olevan iloa aina vaan. Mikäs siinä. Ole iloinen, nauti!!

Lue lisää

KOITA NYT VAIN KUVITELLA SEELLAISTA TOTUUTTA, ETTÄ TIESIN JO KIRJOITTAESSANI, ETTÄ JOKU ÄÄLIÖ VOI TIETYSTI TÄHÄNKIN TARTTUA, MUTTA EN ALA KIRJOITTAMAAN PILKUN TARKASTI, KOSKA VESIALUETTA EI OMISTETA VAAN KYSE ON VAIN KALASTUKSEN HALLINNOINNISTA.

Maanmutteri kirjoitti:

Se ei ollut virhe.

Tällaisella keskustelupalstalla ei viitsi kirjoittaa mitään eksaktin täsmällistä kieltä, jotta joku "mulkku" ei siitä jotakin pilkun nysväämistä löytäisi. Jo kirjoittaessani mielessä kävi, ettei vaan ...

Mutta sinulle siitä näkyy olevan iloa aina vaan. Mikäs siinä. Ole iloinen, nauti!!

Lue lisää

Lakiteksti puhuu vesialueen OMISTAMISESTA.

Voithan sinä pyytää eduskuntaa laatimaan lait uudestaan ja muuttamaan sanamuotoa sinulle sopivaksi.

Palataan asiaan sen jälkeen.

Maanmutteri kirjoitti:

Se ei ollut virhe.

Tällaisella keskustelupalstalla ei viitsi kirjoittaa mitään eksaktin täsmällistä kieltä, jotta joku "mulkku" ei siitä jotakin pilkun nysväämistä löytäisi. Jo kirjoittaessani mielessä kävi, ettei vaan ...

Mutta sinulle siitä näkyy olevan iloa aina vaan. Mikäs siinä. Ole iloinen, nauti!!

Lue lisää

No koitapa sitten vesialueen omistajana kieltää ottamasta sitä vettä.

Maanmutteri kirjoitti:

Se ei ollut virhe.

Tällaisella keskustelupalstalla ei viitsi kirjoittaa mitään eksaktin täsmällistä kieltä, jotta joku "mulkku" ei siitä jotakin pilkun nysväämistä löytäisi. Jo kirjoittaessani mielessä kävi, ettei vaan ...

Mutta sinulle siitä näkyy olevan iloa aina vaan. Mikäs siinä. Ole iloinen, nauti!!

Lue lisää

Kysymys on vesialueesta, ei vedestä.