Outo käsitys: "Suomalaisilla ei ollut yhteistä kieltä 1000-luvulla"

Nimenomaan, mainittaakon myös että Turku on muinaisvenäläinen lainasana joka tarkoittaa toria taikka kauppapaikkaa, tuo sana on tullut Novgorodilaisten mukana.

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan, mainittaakon myös että Turku on muinaisvenäläinen lainasana joka tarkoittaa toria taikka kauppapaikkaa, tuo sana on tullut Novgorodilaisten mukana.

Turku onkin geneettisesti Suomen venäläisin paikkaunta.

"Ruotsalaisten tullessa Suomeen meillä ei ollut kieltä jolla kommunikoitiin"

Tämä tarkoittaa vaan sitä että ruotsalaiset eivät ymmärtäneet suomea.

räkäpää kirjoitti:

"Ruotsalaisten tullessa Suomeen meillä ei ollut kieltä jolla kommunikoitiin"

Tämä tarkoittaa vaan sitä että ruotsalaiset eivät ymmärtäneet suomea.

Monet ruotsinkieliset teeskentelevät vieläkin, etteivät he ymmärrä suomea.

Anonyymi kirjoitti:

Monet ruotsinkieliset teeskentelevät vieläkin, etteivät he ymmärrä suomea.

Joku perunamaan takana ikänsä asunut 🤡-niminen fiskare on varmaan sellainen jonka ei tarvitse teeskennellä.

Ylivoimainen enemmistö osaa hyvin.

Puhuttiinko täällä siis englantia? ;)

RuotsiValinnaiseksi kirjoitti:

Puhuttiinko täällä siis englantia? ;)

Mitenkä päädyit tuohon johtopäätökseen, ilkeyttäsikö vai tyhmyyttäsikö, arvon pakkoenglannittaja?

Muistelen joskus lukeneeni että Suomalaisten geenit viittaisivat Ukrainan sekä Mongolian suuntaan, ilmeisesti molemmista suunnista olisi tullut porukkaa ja nämä olisivat sitten sekoittuneet, myöhemin mukaan tuli sitten geenejä Baltiasta/Viron suunnalta josta suomenkielikin olisi alkujaan? En ole nyt aivan varma kuinka totta tämä teoria on mutta näin muistan lukeneeni, tosin kauan sitten.

Skandinaavit ovat ilmeisesti Indo-iranilaista porukkaa, näitä pidettiin Aasialaisena heimona joka muuntautui muotoon Aasat jättäen jälkensä Skandinaviseen mytologiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Muistelen joskus lukeneeni että Suomalaisten geenit viittaisivat Ukrainan sekä Mongolian suuntaan, ilmeisesti molemmista suunnista olisi tullut porukkaa ja nämä olisivat sitten sekoittuneet, myöhemin mukaan tuli sitten geenejä Baltiasta/Viron suunnalta josta suomenkielikin olisi alkujaan? En ole nyt aivan varma kuinka totta tämä teoria on mutta näin muistan lukeneeni, tosin kauan sitten.

Skandinaavit ovat ilmeisesti Indo-iranilaista porukkaa, näitä pidettiin Aasialaisena heimona joka muuntautui muotoon Aasat jättäen jälkensä Skandinaviseen mytologiaan.

Lue lisää

Äitilinjat taitavat olla aika pitkälle lännestä ja isälinjat idästä. Ukraina olisi sinänsä hyvä veikkaus että suomalaisilla näyttää olevan aika paljon yhteistä dna:ta skyyttien kanssa. Skyyttien kieltä on tosin veikattu indoeurooppalaiseksi mutta täyttä varmuutta ei ole, tosin skyyttien alueen pohjoispuolella on arveltu asuneen suomalais-ugrilaisia kansoja.

Mongoolit levittivät perimäänsä jossain vaiheessa aika pitkälle Euroopassa mutta suomalaisissa sen osuus on hieman isompi. Jonkun väitteen mukaan se olisi peräisin ajalta ennen mongolien Euroopan valloitusta mutta kuka tietää. Mongoolit pääsivät ainakin Novgorodiin asti joka ei ole kauhean kaukana nykyisistä rajoista.

Saamelaisten dna sukulaiset taas löytyvät Baskimaalta mutta ovat kadonneet siitä väliltä. Sinänsä outoa että sekä suomalais-ugrilaiset idässä ja saamelaiset kuuluvat kumminkin samaan kieliryhmään, vaikka toinen linja on idästä ja toinen lännestä. Tosin silloin kun saamelaisten esi-isät ovat tänne vaeltaneet ei Euroopassa oltu kuultukkaan indoeurooppalaisista kielistä.

Suomen kielen nykymuoto on oletettavasti juurikin balttiasta. Skandinavia taas on luultavasti ollut enemmänkin saamelaisten asuttamaa.

Vanhinta perua taitavat olla nämä lännen äitilinjat tällä alueella ihan logiikan mukaan.

Sven-Håkan kirjoitti:

Äitilinjat taitavat olla aika pitkälle lännestä ja isälinjat idästä. Ukraina olisi sinänsä hyvä veikkaus että suomalaisilla näyttää olevan aika paljon yhteistä dna:ta skyyttien kanssa. Skyyttien kieltä on tosin veikattu indoeurooppalaiseksi mutta täyttä varmuutta ei ole, tosin skyyttien alueen pohjoispuolella on arveltu asuneen suomalais-ugrilaisia kansoja.

Mongoolit levittivät perimäänsä jossain vaiheessa aika pitkälle Euroopassa mutta suomalaisissa sen osuus on hieman isompi. Jonkun väitteen mukaan se olisi peräisin ajalta ennen mongolien Euroopan valloitusta mutta kuka tietää. Mongoolit pääsivät ainakin Novgorodiin asti joka ei ole kauhean kaukana nykyisistä rajoista.

Saamelaisten dna sukulaiset taas löytyvät Baskimaalta mutta ovat kadonneet siitä väliltä. Sinänsä outoa että sekä suomalais-ugrilaiset idässä ja saamelaiset kuuluvat kumminkin samaan kieliryhmään, vaikka toinen linja on idästä ja toinen lännestä. Tosin silloin kun saamelaisten esi-isät ovat tänne vaeltaneet ei Euroopassa oltu kuultukkaan indoeurooppalaisista kielistä.

Suomen kielen nykymuoto on oletettavasti juurikin balttiasta. Skandinavia taas on luultavasti ollut enemmänkin saamelaisten asuttamaa.

Vanhinta perua taitavat olla nämä lännen äitilinjat tällä alueella ihan logiikan mukaan.

Lue lisää

Baskin kieli ei myöskään ole suku enää millekkään tunnetulle kielelle ja sen rakenteessa on yhtäläisyyksiä suomensukuisten kielten kanssa.

"Baskin kielioppi eroaa paljon sitä ympäröivien indoeurooppalaisten kielten rakenteesta. Sille ominaisia rakenteita ovat agglutinaatio, jossa useilla päätteillä voidaan rakentaa monimutkaisia sanoja, sekä monimutkainen verbirakenne. Neutraali sanajärjestys on subjekti-objekti-predikaatti (SOP), mutta siitä voidaan poiketa esimerkiksi kieltävissä lauseissa. Predikaattia edeltävällä paikalla on omakielinen nimi galdegaia, ja siihen sijoitettu lauseenjäsen on korostetussa asemassa tai tuodaan muuten esille."

" Agglutinaatio on kielitieteellinen ilmiö, jossa sanoja muunnetaan säännönmukaisesti lisäämällä sanavartaloon affikseja[1]  tai jossa kaksi aiemmin itsenäistä sanaa sulautuvat yhdeksi. Suomen kieli on tässä merkityksessä agglutinatiivinen kieli, koska se luottaa sananmuodostuksessaan ja ääntämyksessäänkin perussanavarastoon, jonka sanoista muodostetaan uusia yhdistämällä niihin kieliopillisia morfeemeja. Puhtaasta agglutinaatiosta on kyse, kun morfeja voidaan asettaa peräkkäin ilman yksittäisten morfien merkityksien hämärtymistä."

" Baskin kielessä päätteet ja kantasanat, joihin ne liitetään, vaihtelevat vähän. Yleisessä nominin taivutuskaavassa riittää luetella vokaali- ja konsonanttiloppuiset taivutukset. Joillakin usein käytetyillä sanoilla, kuten persoonapronomineilla, esiintyy epäsäännöllisiä muotoja. Nomineilla on lähes kaksikymmentä eri sijamuotoa. Niiden tarkka määrä vaihtelee kielen eri kuvauksissa, koska ei ole yleistä periaatetta, millä jokin rakenne voidaan osoittaa sijamuodoksi. Toisin kuin suomessa, sijapäätteet ja muut liitteet liitetään aina vain nominilausekkeen viimeiseen jäseneen, ja osan niistä voi yhtä hyvin tulkita partikkeleiksi tai muunlaisiksi postpositioiksi."

" Merkittävä erikoisuus maailman kielten joukossa on baskin ns. ergatiivi-absolutiivinen rakenne. Sen kuvaaminen on helppoa vertaamalla sen eroa tutumpaan rakenteeseen. Suomen kielessä on ns. nominatiivi-akkusatiivi-rakenne, jossa nominatiivia käytetään ei-transitiivisen verbin subjektin sijana, kuten myös transitiivisen verbin subjektin sijana. Objekti taas on akkusatiivisijassa (jos jätetään huomiotta tietyt suomen kieliopin hienoudet)."

En ole kielitieteilijä mutta tässä olisi kiinnostava aihe perehtyä jos vaikka joku fondi alkaisi rahoittaa tutkimusta.

Kielen ikää ei voi määrittää, koska kieli kuin kieli on jatkumo. Ruotsin kieli ei ole syntynyt yhtäkkiä 1000-luvulla, vaan se oli vain erilainen kieli ennen sitä.

On mielestäni älytöntä puhua kielen iästä. Kielet ovat iättömiä, niiden syntyhetkeä ei voi määritellä, eikä niiden iästä voi ennustaa mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Kielen ikää ei voi määrittää, koska kieli kuin kieli on jatkumo. Ruotsin kieli ei ole syntynyt yhtäkkiä 1000-luvulla, vaan se oli vain erilainen kieli ennen sitä.

On mielestäni älytöntä puhua kielen iästä. Kielet ovat iättömiä, niiden syntyhetkeä ei voi määritellä, eikä niiden iästä voi ennustaa mitään.

Lue lisää

Juuri näin

"Marija Gimbutasin kurgaaniteorian mukaan indoeurooppalaisten alkukoti sijoittuu Mustanmeren pohjois- ja itäpuolelle Ukrainan ja Etelä-Venäjän aroille ja ajoittuu vuosituhannelle 4000 eaa. Gimbutasin mallin mukaan indoeurooppalaiset olisivat saapuneet Kaakkois-Eurooppaan kolmena asutusaaltona vuosien 4400 eaa. ja 2800 eaa. välissä. Sen sijaan Colin Renfrew on väittänyt, että indoeurooppalaista kantakieltä puhuttiin alkujaan Anatoliassa (nykyisessä Turkissa), josta se olisi levinnyt Eurooppaan jo yli 2 000 vuotta aikaisemmin sitä mukaa kuin maanviljelyskin levisi yhä lännemmäksi. Näin ollen indoeurooppalaiset olisivat levittäytyneet Balkanilta Keski-Eurooppaan jo noin 7000–5000 eaa. tuoden maanviljelyn mukanaan.[2][3] Muitakin teorioita on esitetty, mutta kurgaaniteoria on ainoa, joka on sopusoinnussa kielellisen todistusaineiston kanssa, ja siksi se on yleisimmin hyväksytty. Kantaindoeurooppaan rekonstruoidaan rikas vaunusanasto ja muun muassa sana merkityksessä ”pyörä”, joka viittaa siihen että kantaindoeuroopan leviäminen ja hajoaminen on tapahtunut vasta pyörän keksimisen jälkeen eli alle 6 000 vuotta sitten.

Eurooppaan on levinnyt useampia indoeurooppalaisten kielten aaltoja. Sen lisäksi, että ne syrjäyttivät muiden kielikuntien kieliä, ne syrjäyttivät myös aiemmin puhuttuja indoeurooppalaisia kieliä."