Aihealueet

Listaukset

    Missäs kotimaiset mieskirjailijat ovat?

    Anonyymi

    Kovasti ollaan huolissaan pokien lukemisesta. Toki pojat tietenkin naiskirjailijoidenkin kirjoja lukevat mutta laajalla kuvakulmalla katsottaessa niin kyllä ne naiskirjailijoiden aiheet ovat ehkä vähän vähemmän teini-ikäiseen poikaan osuvia... Jos ajatellaan ihan esimerkinkin kannalta, niin mieskirjoittajat näyttävät loistavan poissaolollaan.

    Katsoin esimerkiksi sellaisen suuren suomalaisen kustantamon kuin Otavan viime vuoden julkaisuja, niin noin vajaa 70% oli naiskirjailijoiden tuotantoa. Mieskirjailijoista löytyi sellaisia tuoreita nimiä kuin Westö, Mäki, Tuuri ja Saarikoski.

    Veikkaan että muut kustantamot ovat samoilla linjoilla, vaikken asiaa tarkistanutkaan

    21

    83

    Äänestä

      Vastaukset

      • Ennen kirjailijat olivat miehiä, nykyään naisia... no einyt sentään, mutta kyllä se suhde on muuttunut.

      • Onhan noita. Naiskirjailijoilta julkaistaan enemmän nimikkeitä, mutta mieskirjailijat myyvät keskimäärin paremmin. Vuonna 2019 kolme viidestä eniten myyneestä suomalaiskirjailijasta oli miehiä.

      • Kyllä miehet ovat katalogeissa aika harvassa kaunon puolella, mutta kyllä niitä on. Minua ei kiinnosta sukupuoli vaan enemmän aiheet: omakohtaisia kasvukertomuksia ihmisenä tuppaa olemaan liikaa. Voisin kuvitella, että näitä on luettu jo tarpeeksi.

      • Johan yhdessä viihdeohjelmassakin on kolme, Kyrö, Nousiainen, Hotakainen.

        • Enempää ei löytynyt

      • Gummeruksen 2020 kevät/kesä -katalogissa on kaunokirjailijoista ehkä 15% miehiä. Johtuuko se siitä, että miehet lukevat nykyään vähemmän vai siitä että miehiä ei kiinnosta nykykirjallisuus? Vai johtuuko se siitä, että naispuolisia kustannustoimittajia on enemmän? Onko kyseessä kierre?

        • Kierre? Katso seuraavan vuoden katalogi - yhdellä vuodella mitään kierrettä tule.

      • ehkä se johtuu siitä että naiset kirjoittaa naisille.

      • Naiset rakastavat historiaa enemmän. Miehet eivät siitä välitä, koska eivät tahdo oppia.

      • Natsitouhua.

      • Kunnon suomalaiset mieskirjailijat ovat jo sanottavansa sanoneet ja heidän kykynsä on haudattuna samaan kuoppaan kuin missä itsekin makaavat.

        Nykypojat ja -polvet voivat halutessaan lukea yllämainittujen kirjoittamia teoksia siinä miessä aiemmatkin polvet niitä lukivat, jos vain viitsisivät. Nykyään pojat eivät kuitenkaan enää lue saati sitten kirjoita, he tubettavat.

        • Kyllä lukisivat, mutta sanokaapa joku uusi mieskirjailija, jonka tekstit olisivat esikuvia pojille siitä, kuinka maailmaa voi hahmottaa. Ei tarvitsisi olla mitään kielellistä ilotulitusta vaan uppoavaa tarinaa. Se nyt on vaan niin, ettei vihreälle humanistitädille suunnattu kirja osu tietokoneen ja mopoauton välissä elävään alle 18v mieheen.

        • Anonyymi kirjoitti:

          Kyllä lukisivat, mutta sanokaapa joku uusi mieskirjailija, jonka tekstit olisivat esikuvia pojille siitä, kuinka maailmaa voi hahmottaa. Ei tarvitsisi olla mitään kielellistä ilotulitusta vaan uppoavaa tarinaa. Se nyt on vaan niin, ettei vihreälle humanistitädille suunnattu kirja osu tietokoneen ja mopoauton välissä elävään alle 18v mieheen.

          No mitä näitä nyt on: Ilkka Remes:)

          Suomen suurien kirjoittajien muusana ovat olleet aikojensa tapahtumat. Linna, Päätalo, Ruuth ja Turunen myös kirjoittivat aikansa ja yleisönsä kieltä. He kertoivat jossain määrin lukijan oman tarinan hänen omalla kielellään turhia hienostelematta, mutta kuitenkin taitavasti ja mielenkiinnon vangiten.

          On hyvä kysymys, onko nykyään yllämainitulla tavalla tekstinsä kautta omalle sukupolvelleen kommunikoivia mieskirjailijoita.

          Suomalainen (kansan)kirjallisuus oli pitkään politisoitunutta, sillä koska yllämainitut kirjailijat olivat tavallista (köyhää) kansaa, saivat he mainetta juurikin kansankirjailijoina, joilla tarkoitettiin työväenluokkaa. Jossain määrin näiden kirjailijoiden nostaminen esiin oli siten poliittisesti tarkoituksellista, mutta siitä huolimatta heidän kirjansa möivät.

          Nykyään ei ole mitään todellista työväenluokkaa, tai ainakin monella nuorella on hyvin vaikea löytää mitään yhtymäpintaa siihen työelämäkokemuksen vähäisyyden vuoksi. Minä en ole enää nuori, ja jos minun sukupolvestani nousisi varteenotettavia suuria kirjoittajia, eivät hekään kertoisi nuorisoon vetoavista kokemuksista nykynuorison maailmankulisseissa, vaan ne tarinat sijoittuisivat maailmaan, mikä sai alkunsa 70-luvulla ja koki huippunsa 90-luvun lamassa.

          Maailma on muuttunut paljon 30 vuodessa. Kenties niin paljon, etteivät nykynuoret kykene enää samaistumaan aikaan ilman nettiä ja sosiaalista mediaa. Heihin vetoavat tarinat saattavat yksinkertaisesti jo olla netissä, jolloin heillä ei ole mitään tarvetta vanhalle tarinankertomusalustalle nimeltä kirja. Ja tämä olisi tietysti monessa mielessä hyvin surullista.

        • rytmimunat kirjoitti:

          No mitä näitä nyt on: Ilkka Remes:)

          Suomen suurien kirjoittajien muusana ovat olleet aikojensa tapahtumat. Linna, Päätalo, Ruuth ja Turunen myös kirjoittivat aikansa ja yleisönsä kieltä. He kertoivat jossain määrin lukijan oman tarinan hänen omalla kielellään turhia hienostelematta, mutta kuitenkin taitavasti ja mielenkiinnon vangiten.

          On hyvä kysymys, onko nykyään yllämainitulla tavalla tekstinsä kautta omalle sukupolvelleen kommunikoivia mieskirjailijoita.

          Suomalainen (kansan)kirjallisuus oli pitkään politisoitunutta, sillä koska yllämainitut kirjailijat olivat tavallista (köyhää) kansaa, saivat he mainetta juurikin kansankirjailijoina, joilla tarkoitettiin työväenluokkaa. Jossain määrin näiden kirjailijoiden nostaminen esiin oli siten poliittisesti tarkoituksellista, mutta siitä huolimatta heidän kirjansa möivät.

          Nykyään ei ole mitään todellista työväenluokkaa, tai ainakin monella nuorella on hyvin vaikea löytää mitään yhtymäpintaa siihen työelämäkokemuksen vähäisyyden vuoksi. Minä en ole enää nuori, ja jos minun sukupolvestani nousisi varteenotettavia suuria kirjoittajia, eivät hekään kertoisi nuorisoon vetoavista kokemuksista nykynuorison maailmankulisseissa, vaan ne tarinat sijoittuisivat maailmaan, mikä sai alkunsa 70-luvulla ja koki huippunsa 90-luvun lamassa.

          Maailma on muuttunut paljon 30 vuodessa. Kenties niin paljon, etteivät nykynuoret kykene enää samaistumaan aikaan ilman nettiä ja sosiaalista mediaa. Heihin vetoavat tarinat saattavat yksinkertaisesti jo olla netissä, jolloin heillä ei ole mitään tarvetta vanhalle tarinankertomusalustalle nimeltä kirja. Ja tämä olisi tietysti monessa mielessä hyvin surullista.

          Jotenkin tuntuu, että liikkuva kuva korvaa yhä enemmän lukemista kaikkialla: niin käyttöohjeissa kuin kaunokirjallisuudessakin. Liikkuva kuva tappaa sen mielikuvituksen, jonka kaunokirjallisuuden lukeminen puolestaan herättäisi. Mutta millä edes oikeasti kilpailla netin videotulvaa vastaan, jos kustantamot suoltavat liian korkealentoista tekstiä, joka on suunnattu lukemaan tottuneille. Jotenkin tuntuu, että on sellainen kuilu lastenkirjojen ja vakavan - kielellisesti ilotulittavan - kaunon välissä.

        • Anonyymi kirjoitti:

          Jotenkin tuntuu, että liikkuva kuva korvaa yhä enemmän lukemista kaikkialla: niin käyttöohjeissa kuin kaunokirjallisuudessakin. Liikkuva kuva tappaa sen mielikuvituksen, jonka kaunokirjallisuuden lukeminen puolestaan herättäisi. Mutta millä edes oikeasti kilpailla netin videotulvaa vastaan, jos kustantamot suoltavat liian korkealentoista tekstiä, joka on suunnattu lukemaan tottuneille. Jotenkin tuntuu, että on sellainen kuilu lastenkirjojen ja vakavan - kielellisesti ilotulittavan - kaunon välissä.

          Saatat olla oikeassa.

          Aikoinaan ala-asteella opettaja luki meille kirjoja ääneen luokan edessä. En tiedä tekevätkö opettajat enää sellaista, mutta olisi sääli jos kaikki se mielikuvitus ja elävöityminen tarinaan annettaisiin valmiina kuvina ja animaationa, saati sitten elokuvana. Eräässä mielessä sellainen riistää lapsilta heidän rikkaimman lahjansa, oman mielen vapauden kuvittaa ja värittää maailmaa kuten haluavat.

          Toisaalta lasten ja nuorten kirjoja on hyllymetreittäin kirjastoissa ja kirjakaupoissa. Itse en ole niihin perehtynut, paitsi joskus lapsena. Kolme Etsivää oli minun suosikki kirjasarjani, taisin lukea ne kaikki.

          Sittemmin kymmenennen ikävuoteni tienovilla alkoivat Kolme Etsivää vaikuttaa lapsellisilta ja pääsin sisälle agenttipokkarien maailmaan, kuten Modesty Blaise ja Nick Carter. Myöhemmin kuvaan tulivat länkkärit kuten Morgan Kane, mutta oli joukossa joskus ihan kirjallisuuttakin, vaikkakin harvemmin.

      • Sama ilmiö on ihan kaikissa länsimaissa, että pojat ja miehet eivät lue niin kuin ennen. Sitä on yritetty selittääkin sillä, että pelaaminen koukuttaa poikia enemmän kuin tyttöjä biologisista syistä. En muista perusteluja tarkasti, mutta liittyi siihen, että pojat ovat alttiimpia riipuvuuteen. Jos pojat lukevat, niin sitten lukevat fantasiaa ja scifiä mieluiten.

        Lisäksi tuohon vaikuttaa koulutus- ja tulotaso. Vähän koulutetut ja köyhät miehet eivät ole lukeneet muualla Euroopassa koskaan, mutta Suomessa on ollut pienet tulo- ja koulutuserot, joten mieslukijoita on ennen ollut enemmän. Nyky-Suomessa on valtava joukko syrjäytyneitä miehiä ja poikia, kun taas tytöt kouluttautuvat ja lukevat entiseen tapaan. Kustantamot ratkaisevat kustannuspäätöksen sen mukaan, millaiselle kirjallisuudelle on kysyntää ja toisaalta sen perusteella, mitä tarjotaan.

        Jos tavallisen arjen kuvauksista puhutaan, niin miesten maailmaa ei enää ole kirjallisuudessa samalla tavalla kuin ennen, vaan lukevat ja kirjoittavat miehet työskentelevät samoissa ammateissa kuin naisetkin. Sen takia ei ole kuvauksia asfalttityömaiden ja rahtarien elämästä muuten kuin vaikkapa viihdekirjallisuuden miljöönä.

      • Sivumennen sanoen keskustelun aloittajat voisivat vähän enemmän miettiä aloituksiaan ennen kuin kirjoittavat ne tänne. Tämäkin aloitus on todella sekava eikä väitteissä oikein ole päätä eikä häntää. Kuka nyt on ollut huolissaan poikien lukemisesta ja miksi? Naisten kirjoittamia romaaneja ei ole teini-ikäisille pojille koskaan suunnattukaan. Jne. Jos tarkoitus on väittää, että miehille ei julkaista kirjallisuutta, niin mihin ovat unohtuneet ne genret, joita miehet ja pojat lukevat eniten.

        • Eihän tässä väitteessä ole päätä eikä häntää: kuka näissä keskusteluissa lataa pohjaksi tilastoja tai lehtiartikkeleita aiheesta, joka on yleisesti tiedossa. Tässä nyt kuitenkin yksi linkki

          https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006329590.html

      • Kun nainen ottaa eron hän ehkä alkaa kirjoittamaan.

      • Kyllä uusia mieskirjailijoitakin löytyy - omakustanteista...

      • Minun novelleja voi lukea ilmaiseksi sivulta lukuelämys.fi ja kirjatkin saa halvalla Elisakirjasta.

      suomi24-logo

      Osallistu keskusteluun

      SEISKA.FI

      Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

      Takaisin ylös

      Luetuimmat keskustelut

      1. Mielipiteitä amk pääsykokeesta?

        Itselle englanti ja eettiset taidot oli vaikeimpia... Jäikö teillä paljon vastaamatta kysymyksiin? Minulla joka osiossa jäi johonkin vastaamatta.
        Pääsykokeet
        158
        5741

      2. No niin....Tiemaksut sitten tulee.

        Jopa 1000€ lisää kuluja autoilijalle. Näin se Suomi varmaan yrittää ylöspäin mutta muistaa pitäisi että se raha on taas pois muusta kulutuksesta.Jälle
        Maailman menoa
        180
        4733

      3. Senaatintorilla 10.000 mielenosoittajaa. Koronasta viis

        Senaatintorilla hirmuinen Black livers matter miekkari menossa. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006528841.html
        Maailman menoa
        261
        2922

      4. Henkirikos

        Tietoa kenelläkään viime yön puukotuksesta..?
        Jämsä
        24
        2857

      5. Stefan maksoi velkansa

        Stefan maksoi eläkeyhtiölle velkansa. Siitä saitte kaikki kateelliset ja katkerat luuserit.
        Kotimaiset julkkisjuorut
        81
        2808
      TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt