Toppirikisen vantit

Jos toppirikissä on vain yksi alavanttipari, niin tarkoittaako sitä, että saalingit on taaksepäin taivutetut? Rikataanko sellaiseen aina prebendiä?
Usein etualavanttiparin sijaan on babystaagi, joka siis estää maston pullahtamisen saalinkien kohdalta taaksepäin. Kuinka yleistä on, että toppirikissä on vain yksi alavanttipari ilman babystaagia?

Anonyymi kirjoitti:

Jos toppirikissä on vain yksi alavanttipari, niin tarkoittaako sitä, että saalingit on taaksepäin taivutetut? Rikataanko sellaiseen aina prebendiä?
Usein etualavanttiparin sijaan on babystaagi, joka siis estää maston pullahtamisen saalinkien kohdalta taaksepäin. Kuinka yleistä on, että toppirikissä on vain yksi alavanttipari ilman babystaagia?

Lue lisää

Ei taida olla B-R rikiä lukuunottamatta muita toppirikejä, joissa saalingit olisivat taaksepäin. Useimmiten yhden alavanttiparin kaverina on baby, mutta toisinaan se on ainakin irroitettava ja joskus jopa jätetty pois.

Anonyymi kirjoitti:

Ei taida olla B-R rikiä lukuunottamatta muita toppirikejä, joissa saalingit olisivat taaksepäin. Useimmiten yhden alavanttiparin kaverina on baby, mutta toisinaan se on ainakin irroitettava ja joskus jopa jätetty pois.

Lue lisää

Kaikissa ( tai lähes?) nykyisissä rikeissä on taakse suunnatut saalingit ja yksi alavanttipari ilman babystaagia. Myös kahden saalingin mastoissa. Prebend kuuluu systeemiin.
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Kaikissa ( tai lähes?) nykyisissä rikeissä on taakse suunnatut saalingit ja yksi alavanttipari ilman babystaagia. Myös kahden saalingin mastoissa. Prebend kuuluu systeemiin.
seppomartti

Lue lisää

Lähes kaikissa nykyään on saalingit takaviistossa, mutta niistä toppirikejä ei ole kai ainoakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei taida olla B-R rikiä lukuunottamatta muita toppirikejä, joissa saalingit olisivat taaksepäin. Useimmiten yhden alavanttiparin kaverina on baby, mutta toisinaan se on ainakin irroitettava ja joskus jopa jätetty pois.

Lue lisää

Esim X-yachtin IMX-38:ssa on toppiriki taaksepäin suunnatuilla saalingeilla. Seldenin rikausoppaassa on tuollaiselle konfiguraatiolle ohjeetkin, joten tuskin kovin harvinainen on.

1) Jos on kaksi alavanttia puolellaan niin sekä etu- että takapuolelle.
2) Jos on kummallakin puolella yksi alavantti ja edessä babystaaki, niin alavantit päävanttien takapuolelle.
3) Jos babyä ei ole, ja alavantteja vain yksi puolellaan, niin takavantit päävanttien etupuolelle.

Ylläolevaan tulee poikkeuksia vain silloin, jos noin rikaaminen johtaisi siihen, ettei kumpikin päävantti olisi kokonaisuudessaan missään tasopinnassa, siis kumpikin omassaan. Tällöin saalinkiin tulisi taivuttavaa momenttia pystyakselin ympäri, jota siinä ei missään tapauksessa pidä olla. Siis siten että taipuma näkyisi taivutusjännityksen aiheuttamana kaareutuneena muotona maston huipusta katsottaessa.
3-kohdassa kyse on mastosta, jonka pituussuuntaisen taivutusjäykkyyden rikisuunnittelija on katsonut riittäväksi ilman alavanttien tukea, jolloin laittamalla vantit kuten mainittu, maston prebend kasvaa kuormien mukana latistaen isoa itsestään. Päinvastoin laittamalla iso tulee pussiikkaammaksi kuorman mukaan, ja ääri tapauksessa maston keskiosa nurjahtaa taaksepäin. Laittamalla kuten alussa jo mainittiin maston keskiosa siis taipuu eteenpäin, iso latistuu, ja samalla isopurje rajoittaa mastontaipuman kasvua nurjhdukseen asti aivan kuten alabarduunakin tekisi, jos sellainen olisi.

Nimimerkki seppomartti on kokenut matkaveneilijä, mutta insinöörilogiikkaa veneistä ja/tai lujuusopista hänellä ei edellenkään ole, mikä johtaa toistuviin virheisiin hänen ottaessaan kantaa asioihin joita ei todellakaan osaa, josta kohta 3 on oiken hyvä esimerkki.

Anonyymi kirjoitti:

1) Jos on kaksi alavanttia puolellaan niin sekä etu- että takapuolelle.
2) Jos on kummallakin puolella yksi alavantti ja edessä babystaaki, niin alavantit päävanttien takapuolelle.
3) Jos babyä ei ole, ja alavantteja vain yksi puolellaan, niin takavantit päävanttien etupuolelle.

Ylläolevaan tulee poikkeuksia vain silloin, jos noin rikaaminen johtaisi siihen, ettei kumpikin päävantti olisi kokonaisuudessaan missään tasopinnassa, siis kumpikin omassaan. Tällöin saalinkiin tulisi taivuttavaa momenttia pystyakselin ympäri, jota siinä ei missään tapauksessa pidä olla. Siis siten että taipuma näkyisi taivutusjännityksen aiheuttamana kaareutuneena muotona maston huipusta katsottaessa.
3-kohdassa kyse on mastosta, jonka pituussuuntaisen taivutusjäykkyyden rikisuunnittelija on katsonut riittäväksi ilman alavanttien tukea, jolloin laittamalla vantit kuten mainittu, maston prebend kasvaa kuormien mukana latistaen isoa itsestään. Päinvastoin laittamalla iso tulee pussiikkaammaksi kuorman mukaan, ja ääri tapauksessa maston keskiosa nurjahtaa taaksepäin. Laittamalla kuten alussa jo mainittiin maston keskiosa siis taipuu eteenpäin, iso latistuu, ja samalla isopurje rajoittaa mastontaipuman kasvua nurjhdukseen asti aivan kuten alabarduunakin tekisi, jos sellainen olisi.

Nimimerkki seppomartti on kokenut matkaveneilijä, mutta insinöörilogiikkaa veneistä ja/tai lujuusopista hänellä ei edellenkään ole, mikä johtaa toistuviin virheisiin hänen ottaessaan kantaa asioihin joita ei todellakaan osaa, josta kohta 3 on oiken hyvä esimerkki.

Lue lisää

Yleensä mainitussa 3 tapauksessa pää- ja alavanttien kiinnityspisteet kannessa ovat niin lähellä toisiaan, ettei sillä kumpaan pisteeseen vantit kiinnitetään, ole mitään merkitystä maston pituussuuntaiseen taipumaan. Sellaisessa toppirikissä jossa on vain yhdet alavantit, masto menee yleensä kannen läpi jolloin mastoon saadaan esitaipuma maston jalkaa säätämällä. Tämä koko maston pituudella vaikuttava taivutusmomentti varmistaa ettei masto voi kuormitettuna taipua keskeltä taaksepäin, vaan päin vastoin etu- ja takastaakin vedon aiheuttaman puristusvoiman ansiosta taipuu aina eteenpäin. Tätä pyrkimystä on järkevää hillitä sillä minimaalisella vaikutuksella jonka alavantin pään kiinnittäminen kannen taaempaan kiinnityspisteeseen saa aikaan. Jos masto on pitkä, yleensä kovalla kelillä kiinnitetään avuksi barduuna jonka kiinnitys mastossa on noin ylemmän saalingin kohdalla. Jos masto ei mene kannen läpi, esitaipuma eteenpäin saadaan babystaakilla, jota tässä tapauksessa ei kannata irrottaa.

Anonyymi kirjoitti:

Yleensä mainitussa 3 tapauksessa pää- ja alavanttien kiinnityspisteet kannessa ovat niin lähellä toisiaan, ettei sillä kumpaan pisteeseen vantit kiinnitetään, ole mitään merkitystä maston pituussuuntaiseen taipumaan. Sellaisessa toppirikissä jossa on vain yhdet alavantit, masto menee yleensä kannen läpi jolloin mastoon saadaan esitaipuma maston jalkaa säätämällä. Tämä koko maston pituudella vaikuttava taivutusmomentti varmistaa ettei masto voi kuormitettuna taipua keskeltä taaksepäin, vaan päin vastoin etu- ja takastaakin vedon aiheuttaman puristusvoiman ansiosta taipuu aina eteenpäin. Tätä pyrkimystä on järkevää hillitä sillä minimaalisella vaikutuksella jonka alavantin pään kiinnittäminen kannen taaempaan kiinnityspisteeseen saa aikaan. Jos masto on pitkä, yleensä kovalla kelillä kiinnitetään avuksi barduuna jonka kiinnitys mastossa on noin ylemmän saalingin kohdalla. Jos masto ei mene kannen läpi, esitaipuma eteenpäin saadaan babystaakilla, jota tässä tapauksessa ei kannata irrottaa.

Lue lisää

Barduuna tulee mastoon kiinni suunnilleen keulaharuksen korkeudelle.
Selvästi alemmalle korkeudelle (esim ylimmän saalingin korkeudelle) tuleva on nimeltään alabarduuna. Kuttereissa voi olla muitakin nimityksiä, mutta sluupeissa aina noin.

Esitaipuman tarvitsema taivutusmomentti on suurimmassa osassa veneitä niin vähäinen, ettei sen voi todellakaan luottaa estävän pituussuuntaista nurjahdusta toiseen suuntaan, jos alavantti vetää maston keskiosaa takaviistoon. Siihen tarvitaan siis joko takaviistossa olevien saalinkien puristusta, etuviistoon tulevia alavantteja, taikka babystaagia. Toisinaan useampia, eikä vain yhtä edellä mainituista.

Olen nähnyt veneen, jossa rustien sijainnissa on samalla puolella 6 asteen ero mastosta katsottuna. Etummaisissa ainoa alavanttipari, ja takimmaisissa päävantit. Toimii todella hyvin ison latistuksen näkökulmasta, eikä ratkaisusta ole mitään lujuusopillista ongelmaa.
Toisinpäin laitettaessa on sekä lujuusopillinen riski, että käytännön ongelma ison kelin mukana kasvavasta pussista.

Anonyymi kirjoitti:

Esim X-yachtin IMX-38:ssa on toppiriki taaksepäin suunnatuilla saalingeilla. Seldenin rikausoppaassa on tuollaiselle konfiguraatiolle ohjeetkin, joten tuskin kovin harvinainen on.

Lue lisää

Katselin tänään IMX:n rikiä, kun telakkanaapuri valmisteli mastoaan nostoa varten. Onhan ne saalingit taaksepäin, mutta eivät saalinginpäät paljoa mastoprofiilin takapuolelle mene. Saman verran saalingit ovat omassa osarikisessä viistot, mutta etustaagi on puhtaasti barduunojen varassa. Hieman huolettomammin vain jiipin tekee sen pienen viistouden varassa. Yleensä taakse viistoilla saalingeilla kuitenkin tarkoitetaan osarikisiä, joissa vantit kiristävät etustaagin. Sehän on B-R -rikinkin idea.

Finn 26

Anonyymi kirjoitti:

Finn 26

Laita samalla lailla kun olivat syksyllä

Anonyymi kirjoitti:

Laita samalla lailla kun olivat syksyllä

Ostin juuri veneen kuolinpesältä,
perillisillä ei ole hajua vanteista eikä muustakaan

Anonyymi kirjoitti:

Ostin juuri veneen kuolinpesältä,
perillisillä ei ole hajua vanteista eikä muustakaan

Ei perikunnalta kannata kysellä. Seldenin selitykset pätevät pitkälle ja voi niitä rikejä ihan karselemallakin ymmärtää. Usein myös vanttien paksuudet ja pituudet sopivat vain määrätyllä tavalla ja helpoittavat valintaa.
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Finn 26

Googlettemalla näyttää alavantteja olevan yhdet. Rustit näyttäisi olevan peräkkäin suht lähellä toisiaan. Useita Finn 26 veneitä katsellessa on yksi laittanut toppivantit eteen ja alavantit taakse, toinen taas toppivantit taakse ja alavantit eteen. Niin paljoa en googlaillut, että olisi selvinnyt enemmistö, kumpaakin rikausta näkyy kuitenkin olevan käytössä.

Anonyymi kirjoitti:

Googlettemalla näyttää alavantteja olevan yhdet. Rustit näyttäisi olevan peräkkäin suht lähellä toisiaan. Useita Finn 26 veneitä katsellessa on yksi laittanut toppivantit eteen ja alavantit taakse, toinen taas toppivantit taakse ja alavantit eteen. Niin paljoa en googlaillut, että olisi selvinnyt enemmistö, kumpaakin rikausta näkyy kuitenkin olevan käytössä.

Lue lisää

Saattaahan ne toimia vaikka olisivat vierekkäin. Siis jos saalingit ovat taaksepäin ja ja rustit maston ahterin puolella.
Päättelemällä ja venettä tuntematta pitäisin alavantin kiinnitystä mahdollisomman taakse oikeana, koska kulma on suurempi. Jos alavantti olisi maston kohdalla se ei estäisi maston pumppaamista veneen pituussuunassa laisinkaan, poikkisuunnassa vain kylläkin.
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Googlettemalla näyttää alavantteja olevan yhdet. Rustit näyttäisi olevan peräkkäin suht lähellä toisiaan. Useita Finn 26 veneitä katsellessa on yksi laittanut toppivantit eteen ja alavantit taakse, toinen taas toppivantit taakse ja alavantit eteen. Niin paljoa en googlaillut, että olisi selvinnyt enemmistö, kumpaakin rikausta näkyy kuitenkin olevan käytössä.

Lue lisää

Huomaathan, että suuri(n?) osa Finn 26:sta on osatakilalla.

Anonyymi kirjoitti:

Huomaathan, että suuri(n?) osa Finn 26:sta on osatakilalla.

Toppirikisistä vain puhuin, niissä näyttää olevan eri käytäntöjä. Kuinkahan se sitten on suunniteltu rikattavaksi?

Anonyymi kirjoitti:

Huomaathan, että suuri(n?) osa Finn 26:sta on osatakilalla.

Suurin osa ylivoimaisesti toppirikisiä. Alunperin näissä myös babystaagi.

Ei ole poikkeuksellista inline -saalingeilla. Jos mastossa on hiukan rakea, tuo järjestys on luonnollinen ja kaikki vantit käytännössä suoraan sivulla.

Tuota on olemassa toppirikisenä ja ainakin kahdella erilaisella osatakilalla. Merkittävä osa noista on osin tai kokonaan itse tehtyjä, jolloin riki voi olla joku muukin. Ilmeisesti tuon takia vene ei ole LYS-taulukossakaan.
Tässä kaksi rikivaihtoehtoa:
http://www.udkik.dk/app/yyshow.jsp?id=FINN26&pr=609

Anonyymi kirjoitti:

Tuota on olemassa toppirikisenä ja ainakin kahdella erilaisella osatakilalla. Merkittävä osa noista on osin tai kokonaan itse tehtyjä, jolloin riki voi olla joku muukin. Ilmeisesti tuon takia vene ei ole LYS-taulukossakaan.
Tässä kaksi rikivaihtoehtoa:
http://www.udkik.dk/app/yyshow.jsp?id=FINN26&pr=609

Lue lisää

Toppirikejä näyttää myös olevan kahta eri korkuista. Historiasta löytyy 6 LYS-todistusta, niistä vain kahdella on sama riki. 2 osatakilaa ja 4 MH. LYS-luvut 1,02-1,06, tosin tuo 1,06 -95.

Reilun puolen metrin erolla rustien välillä on tuon kokoisessa veneessä huomattavan suuri lujuusopillinen merkitys. Ja silloin ainoa alavanttipari tulee ehdottomasti kiinnittää etummaiseen rustiin. Parin sentin erolla ei tietysti ole mitään käytännön merkitystä, ainakaan jos vanttien ja rustien välissä on togglet. Niiden puuttuessa voi toki silloinkin saada aikaan vahinkoa, jos vanttiruuvin haarukkapää on jo valmiiksi jäänyt väärään asentoon.

Jos katsoisit väärin päin rikattua mastoa sen huipusta kohti maston jalkaa, näkisit kuormien kasvaessa maston keskiosan taipuvan lähes kohtisuoraan tuulenpuoleiseen alavanttiin nähden, kohti suojan puolen alavantin rustia, kunnes masto yllättäen nurjahtaa kerralla kyseiseen suuntaan minkään sitä estämättä. Sitä ei pääse tapahtumaan kun alavantti on etummaisessa rustissa.
Aivan liian takana oleviin rusteihin kiinnitettyjä alavantteja näkee omistajien modaamissa veneissä, jolloin sillä on pyritty mahdollistamaan isompi ylävanttien sisäpuolelta jalustettava genua koveralla takaliikillä tajuamatta lainkaan mastolle aiheutettua melkoista riskiä. Genua toimii niin kauan kuin masto pysyy ylhäällä, kunhan se ei yllä saalinkeihin saakka, se on leveä siis vain niiden alapuolelta. Yleisimmillään yhden saalinkiparin mastoissa, useammalla saalingilla genuan lisäpinta-ala jäisi niin pieneksi ettei moinen tulisi kenellekään mieleenkään.