Kauppalehti: Tänään neuvotellaan Euron hautaamisesta

Kristillisten Essayah otti tämän asian esille kyselytynnilla.

"On selvää, että maailmanlaajuiset kriisit lisäävät velanottoa
kaikkialla maailmassa. Suomen omakin velanotto on
todennäköisesti noin 15—20 miljardin euron luokkaa.
Kuitenkin euroalueella tämän kriisin varjolla pyritään
lisäämään myöskin yhteisvastuuta veloista ja luomaan
myöskin uusia "

Pääministeri Marin ei ollut kuitenkaan paikalla neuvoja kuuntelemassa, vaan videolinkillä jo sopimassa EU-rahanjaosta Italialle. Suomi on taaskin pelastamassa Euroa niin, että ottaa edelleen kymmeniä miljardeja lisää muiden velkoja kannettavaksensa.

Eteläisessä Euroopassa ollaan rakennettu velkapommia jo pitkään, kauan ennen koronaakin. EU tarkoitti näille maille vain piikin avaamista, kuten tapahtui Kreikan tapauksessa. Ikävä kyllä Euroalueella ei olla pidetty kiinni alijäämää koskevista vaatimuksista, ja alijäämä olisi tullut ymmärtää ainoastaan väliaikaiseksi taphtumaksi jäsenvaltion taloudessa, ei pysyväksi olotilaksi.

Yhteinen velkavastuu tarkoittaisi ainoastaan, että velkajuhla voisi kyseisissä maissa jatkua edelleen, eikä niiden tarvitsisi edelleenkään tehdä vaikeita päätöksiä talouksiensa korjaamisesta. Toisaalta Suomi ei ole mikään pysyvän ylijäämän valtio itsekään ja olisi suoranainen taloudellinen itsemurha sitoutua yhteisiin velkoihin suurtuhlureiden kanssa.

Koronatuen tulee olla jollain tavalla kohdennettua kyseisen kriisin hoitamiseen, ei entisten velkojen paikkaamiseen uutta velkaa ottamalla. Holtiton taloudenhoito ajaa vähitellen koko Etelä-Euroopan Kreikan kaltaiseen kriisiin, jos velkavastuista tehdään yhteisiä, ajaa se kriisiin ennemmin taikka myöhemmin koko Euroalueen.