Kauan sitten olemme päässeet johonkin kouluun, ja olemme jopa päässeet koulusta pois. Monenlaisia koulumatkoja on ollut. Kertokaa muistoja koulumatkoista.
Kertokaa muistoja koulumatkoista
Anonyymi
72
715
Vastaukset
- Anonyymi
Kansakoulun portti ja kotiportti olivat vastakkain ja koulumatka kulki kadun yli.
Toisen koulumatkan kuljin raitiotievaunulla.
Olihan niitä erilaisia matkoja. Suurin osa kuitenkin kodin lähellä ja jos pidemmällä, niin raitiotievaunu kulki.. - Anonyymi
Minä asuin aivan koulun vieressä.
Vitkastelin aamuisin satasella. Soittelin kaikessa rauhassa pianoa, vaikka olisi jo pitänyt lähteä kouluun. Kun äitini tuli sanomaan, että "nyh kellot soi", niin vasta sitten lähdin kiireesti juoksemaan kouluun.
Ehdin hyvin jonoon, ennen opettajan tuloa ulko-ovelle, joka ohjasi jonon sisälle.
Myöhemmin sama juttu bussin kanssa. Olohuoneen ikkunasta näin, kun bussi ajoi meidän pysäkille päin. Muita koululaisia oli odottamassa bussipysäkillä ja ei ees ollut kiirus kävellä pysäkille, koska kesti kun koko liuta kakaroita oli bussissa.
Minun onnekseni bussipysäkki oli meidän talon kohdalla. Portista n. 20 -30 metrin päässä.
Että hyvin on mennyt koulumatkat. Bussillakin kesti noin 10 minuuttia, kun bussi oli koulun kohdalla. Tai melkein kohdalla. Yks mäki alas ja sielä se koulu oli.
Heikunkeikku- Anonyymi
Kun minä kävin koulua, niin koulumatkat mentiin suksilla, kesät talvet.
Mennessä oli koko ajan jyrkkä ylämäki ja samoin kotiin tullessa.
Eväinä aina pullollinen kokkelipiimää ja pelkkä hapankorpun puolikas.
Ah, sitä ihanaa lapsuusaikaa! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun minä kävin koulua, niin koulumatkat mentiin suksilla, kesät talvet.
Mennessä oli koko ajan jyrkkä ylämäki ja samoin kotiin tullessa.
Eväinä aina pullollinen kokkelipiimää ja pelkkä hapankorpun puolikas.
Ah, sitä ihanaa lapsuusaikaa!Kesällä toki hankalampaa mennä suksilla, mutta jos on plakkarissa kokkelipiimää,
niin johan luistaa:)
Mieheni oli kans landepaukku. Pyöräili 14 kilometriä kouluun ja talvisyrännä kokkeloitti suksilla.
Minä oon asunut kaupungissa ja siististi onnistunut pääsemään kouluun bussilla.
Mutta toden totta uskon, että aikamoista on monilla ollut kouluunmeno maalla.
JOS olisin asunut maalla, niin voi olla, ettei multa olisi onnistunut. Ainakaan jetsulleen :)
Heikunkeikku - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kesällä toki hankalampaa mennä suksilla, mutta jos on plakkarissa kokkelipiimää,
niin johan luistaa:)
Mieheni oli kans landepaukku. Pyöräili 14 kilometriä kouluun ja talvisyrännä kokkeloitti suksilla.
Minä oon asunut kaupungissa ja siististi onnistunut pääsemään kouluun bussilla.
Mutta toden totta uskon, että aikamoista on monilla ollut kouluunmeno maalla.
JOS olisin asunut maalla, niin voi olla, ettei multa olisi onnistunut. Ainakaan jetsulleen :)
HeikunkeikkuLisään omaan kommenttiini, että saattaa olla, että en ees olis oppinut lukemaan
saati kirjoittamaa, jos olisin landella syntynyt. Voisi olla niin, ettei olisi huvitusta piisannut hankaliin koulumatkoihin.
Ah, onneksi oon täältä kotoosin ja oppinut lukemaan ja kirjoittamaan.
Ilman noita taitoja olisin hukassa.
Heikunkeikku - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kesällä toki hankalampaa mennä suksilla, mutta jos on plakkarissa kokkelipiimää,
niin johan luistaa:)
Mieheni oli kans landepaukku. Pyöräili 14 kilometriä kouluun ja talvisyrännä kokkeloitti suksilla.
Minä oon asunut kaupungissa ja siististi onnistunut pääsemään kouluun bussilla.
Mutta toden totta uskon, että aikamoista on monilla ollut kouluunmeno maalla.
JOS olisin asunut maalla, niin voi olla, ettei multa olisi onnistunut. Ainakaan jetsulleen :)
HeikunkeikkuLisään omaan kommenttiini, että saattaa olla, että en ees olis oppinut lukemaan
saati kirjoittamaa, jos olisin landella syntynyt. Voisi olla niin, ettei olisi huvitusta piisannut hankaliin koulumatkoihin.
Ah, onneksi oon täältä kotoosin ja oppinut lukemaan ja kirjoittamaan.
Ilman noita taitoja olisin hukassa.
Heikunkeikku - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lisään omaan kommenttiini, että saattaa olla, että en ees olis oppinut lukemaan
saati kirjoittamaa, jos olisin landella syntynyt. Voisi olla niin, ettei olisi huvitusta piisannut hankaliin koulumatkoihin.
Ah, onneksi oon täältä kotoosin ja oppinut lukemaan ja kirjoittamaan.
Ilman noita taitoja olisin hukassa.
HeikunkeikkuKyllä jokaikinen "maalainen" ainakin meillä päin oppi lukemaan ja kirjoittamaan ja tekemään monta muutakin juttua, vaikka matkaa kouluun oli eikä oleskellut! :) Jotkut osas lukea jo kouluun mennessä, tunnettiin ainakin aakkoset vaikka ei koulua ikkunaan näkynyt.
Opittiin tuntemaan elukat ja kasvit ja paljon muutakin oli meillä maalaispenskoilla plakkarissa jo ennen kouluun menoa. Niin ja osattiin jo uidakin, täällä järviseudulla. Veneellä kyllä yksin soudin kauppaan äidin asialle (hiiva taisi olla loppu) jo paljon ennenkuin olin koulussakaan, ja varsinkin kun en vielä osannut edes uida.
Rospuuttoaikaan kouluun käveltiin pitkän kautta, talvella jään yli. Toukokuussa ja syssyllä soudettiin osa matkasta. Talviaikaan voitiin hiihtää melkein koulun rantaan, mutta oli sukset niin viheliäisiä että sitä en koskaan tainnut tehdä. Pakko oli kuitenkin talvella joskus suksilla mennä kun ope pakotti, voimistelupäivinä. Eipähän ollut opella hommia siinä senkun käski meidän hiihtää latu sejase. Jotkut oli jo hiihtäneet melkein 10 km kouluun! Ja toinen mokoma takas. En opea koskaan suksilla nähnyt. Talvella piti mennä välkällä pakosti ulos, -15C oli pakkasraja - eikä se open mukaan täyttynyt koskaan :( vaikka kotona olisi aamulla ollut mittarissa -30C ja ylikin.
Sitten vähän isompana kaupunkiin kouluun, joka päivä linja-autolla 25 km eestaas mutkaisia hiekkateitä. Ei se mitä haitannut, autossa oli kiva istua, katsella maisemia (tulihan ne tietysti liiankin tutuksi) ja ihmisiä. Auton peräosassa ukot pöllytti tupakkaa ja juttu luisti, ehkä niillä ainakin markkinoiden aikaan oli siellä jotain muitakin nautintoja.
Mrs.W - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun minä kävin koulua, niin koulumatkat mentiin suksilla, kesät talvet.
Mennessä oli koko ajan jyrkkä ylämäki ja samoin kotiin tullessa.
Eväinä aina pullollinen kokkelipiimää ja pelkkä hapankorpun puolikas.
Ah, sitä ihanaa lapsuusaikaa!Kuinka oli mahdollista, että oli koko ajan jyrkkä ylämäki sekä meno- että paluumatkalla?
Millainen maastopohja oli, kun hiihdot kesälläkin? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuinka oli mahdollista, että oli koko ajan jyrkkä ylämäki sekä meno- että paluumatkalla?
Millainen maastopohja oli, kun hiihdot kesälläkin?Niin - melko erikoinen maasto on täytynyt olla...
Anonyymi kirjoitti:
Lisään omaan kommenttiini, että saattaa olla, että en ees olis oppinut lukemaan
saati kirjoittamaa, jos olisin landella syntynyt. Voisi olla niin, ettei olisi huvitusta piisannut hankaliin koulumatkoihin.
Ah, onneksi oon täältä kotoosin ja oppinut lukemaan ja kirjoittamaan.
Ilman noita taitoja olisin hukassa.
HeikunkeikkuOlen lähtöisin Pohjoiskarjalan rajaseudulta. 4 iso siskoani opetti lukemaan minut 5v. ja luin raamatun ennen 8v. kouluun menoa. Koulumatka 12,5 km hiihdettiin 6pv. muona repussa mukana. Maamieskoulun ja armeijan jälkeen tulin Helsinkiin töihin ja iltaisin opiskelin Kauppateknikoksi ja LKV. Ei maalaisetkaan lukutaidottomia ole.
- Anonyymi
No ne harmaat huopikkaat ja potkuri.
- Anonyymi
Huopikkaat muistaa aina ja ne pohjiin syntyneet läpireiät. Kunnes kylän suutari liimasi niihin nahkapaloja tai pohjallisia.
Huopikkaat oli helppo vetäistä jalkoihin, tosi kevyet ja ennen mitään lämpimät.
Huopikkaat jaloissa pystyi hiihtämäänkin, jos näystimissä oli tarpeeksi suuret renksut.
Eräs talvi voimistelutunnilla huopikkaat jaloissa voitin juoksukilpailun koulun pihassa.
Kevään loska-aika meni lantsareissa, kumi-nahkasaappaat, joissa kuminen alaosa ja nahkavarret, (kumiteräsaappaat), kunnes toukokuu kuivatti maan.
Ylemmillä luokilla kun sain monot, aloin hiihtää kouluun. Sen myötä kehityin ja voitin kaikki hiihtokilpailut luokilta 5 - 7. Sillä meriitillä pääsi piirikunnallisiin, joissa sielläkin menestystä.
Viimeisellä luokalla oli jo lättähattuaika. Kiinnosti enää tupakka ja "pimut" noin lainausmerkeissä. Ja koulun käynti sen verran, että päästötodistus tuli. Puu ja metallitöistä kympit kylläkin. Olihan nikkarointi jo kotioloissa itseopittu harrastus.
Alaluokilla vielä käveltiin kouluun 3 km suunta. Silloin pärjäsin juoksukilpailuissakin hyvin.
Mutta sittemmin rakensimme fillareita itse, kun vaan köytyi aina runko jostain ja pyörät ja ketjut muualta. Myös kyselemällä. Kylän sekatavarakaupasta sai sisus ja ulkokumit uutena. Mitään lokasuojia ja tavaratelineitä ei tarvittu saati valoja. Eli tavallaan maastopyöriä rakensimme jo silloin. Vai miksi niitä sanotaankaan?
Tärkein oppiaine oli kuitenkin päästötodistuksen saavuttaminen ja koulusta eroon pääseminen. Koulua ja jatko-opiskelua en ollut suunnitellut urakseni. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huopikkaat muistaa aina ja ne pohjiin syntyneet läpireiät. Kunnes kylän suutari liimasi niihin nahkapaloja tai pohjallisia.
Huopikkaat oli helppo vetäistä jalkoihin, tosi kevyet ja ennen mitään lämpimät.
Huopikkaat jaloissa pystyi hiihtämäänkin, jos näystimissä oli tarpeeksi suuret renksut.
Eräs talvi voimistelutunnilla huopikkaat jaloissa voitin juoksukilpailun koulun pihassa.
Kevään loska-aika meni lantsareissa, kumi-nahkasaappaat, joissa kuminen alaosa ja nahkavarret, (kumiteräsaappaat), kunnes toukokuu kuivatti maan.
Ylemmillä luokilla kun sain monot, aloin hiihtää kouluun. Sen myötä kehityin ja voitin kaikki hiihtokilpailut luokilta 5 - 7. Sillä meriitillä pääsi piirikunnallisiin, joissa sielläkin menestystä.
Viimeisellä luokalla oli jo lättähattuaika. Kiinnosti enää tupakka ja "pimut" noin lainausmerkeissä. Ja koulun käynti sen verran, että päästötodistus tuli. Puu ja metallitöistä kympit kylläkin. Olihan nikkarointi jo kotioloissa itseopittu harrastus.
Alaluokilla vielä käveltiin kouluun 3 km suunta. Silloin pärjäsin juoksukilpailuissakin hyvin.
Mutta sittemmin rakensimme fillareita itse, kun vaan köytyi aina runko jostain ja pyörät ja ketjut muualta. Myös kyselemällä. Kylän sekatavarakaupasta sai sisus ja ulkokumit uutena. Mitään lokasuojia ja tavaratelineitä ei tarvittu saati valoja. Eli tavallaan maastopyöriä rakensimme jo silloin. Vai miksi niitä sanotaankaan?
Tärkein oppiaine oli kuitenkin päästötodistuksen saavuttaminen ja koulusta eroon pääseminen. Koulua ja jatko-opiskelua en ollut suunnitellut urakseni.Minulla huopikkaat vaihtui nopeasti kumisaappaisiin koska huopikkaat olivat aina märät ja kuluivat nopeasti puhki. Kumisaappaita käytettiin syksystä kevääseen eli oikeastaan koko kouluvuosi. Koulumatka oli pari kilometriä hiekkatietä joka oli usein märkä ja sohjoinen ja se mentiin aina kävellen, mitään kuljetuksia ei ollut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulla huopikkaat vaihtui nopeasti kumisaappaisiin koska huopikkaat olivat aina märät ja kuluivat nopeasti puhki. Kumisaappaita käytettiin syksystä kevääseen eli oikeastaan koko kouluvuosi. Koulumatka oli pari kilometriä hiekkatietä joka oli usein märkä ja sohjoinen ja se mentiin aina kävellen, mitään kuljetuksia ei ollut.
Käytin ihan vain talvikenkiä. Kulloisenkin muodin mukaan. Muistan yhdet ihanat valkoiset, joissa oli korkoakin.
Kadut oli aurattu ja hiekoitettu.
- Anonyymi
Joo koulua oli siihen aikaan myös lauantaina ja kouluu käveltiin ja isot poijat visko kiviä päin näköö päähän koroppaan ja mihin sattuvat osumaan monesti verta valuen ja peloisaan sinne kouluun lopulta pääsi.ja sillä opettja mies otti ja haukku ja sitten löi avo kämmenellä päähän..hullu se mies oli mutta minkäs teit.
ei oikein välittäs muistella niitä aikoja. mut täs ny oli päälimmäisitä.- Anonyymi
Sinulle joka kirjoitit "Joo koulua oli..."
Olipa kurjaa luettavaa. Tuli hitosti huono fiilis.
Oot kuitenkin selvinnyt, että onneksi nuo koulujutut ovat menneen talven lumia.
Ymmärrän ettei huvitus ole suuri muistella niitä aikoja.
Eli älä muistele :)
Heikunkeikku
Kansakouluun oli helppo matka, noin kilometri, kävellen tai pyörällä. Kun 10-vuotiaana sitten menin oppikouluun lähimpään kaupunkiin, oli koulumatka noin 15 kilometriä. Aamulla seitsemältä kilometrin kävely tai pyöräily linjuripysäkille.
Talvella lumisateessa ei meinannut nähdä mitään, kun lumi tuiskusi silmälaseilleni.
Pysäkillä linjurin kyytiin. Liukkailla keleillä kyyti oli melko jännittävää. Ehdin kahdeksaksi kouluun. Kotimatkalinjuri lähti iltapäivällä kahden jälkeen. Lauantaisin pääsimme jo yhdeltä. Linjuri lähti noin 13.15, joten olin kotona kahden aikoihin. Mutta:
Oppikouluaikana jouduin toisinaan tunniksi jälki-istuntoon, ja jälki-istunnot pidettiin lauantaisin 16.00-17.00. Kun olin tullut kotiin kahden aikoihin, piti uudestaan lähteä kolmelta jälki-istuntomatkalle. Paluumatkalinjuri lähti kaupungista 17.30, joten olin kotona ilta-kuuden jälkeen.- Anonyymi
Jälkkäri-istujalle sanon, että oma vika häh:)
Arvelen vakaasti, että et kovin usein asettanut itseäsi siihen tilaan, että olisit jälki-istuntoa saanut.
Heikunkeikku Anonyymi kirjoitti:
Jälkkäri-istujalle sanon, että oma vika häh:)
Arvelen vakaasti, että et kovin usein asettanut itseäsi siihen tilaan, että olisit jälki-istuntoa saanut.
HeikunkeikkuNiin, en ollut jälki-istunnoissa ns. vakioasiakas. ( Ne vakioasiakkaat yleensä asuivat kaupungissa, lyhyen matkan päässä koulusta.) -Minä pitkämatkalainen olin jälki-istunnossa vain noin 1-2 kertaa lukuvuodessa. Tunnin jälki-istunto tuli ekan kerran jo oppikoulun ekan
luokan syyslukukaudella, 10-vuotiaana. Jälki-istunnon syy: Karamellin syönti oppitunnilla.
Ja ekan luokan kevätlukukaudella, 11-vuotiaana. Syy: Juttelemien vieruskaverille oppitunnilla. Tokan luokan kevätlukukaudella, 12-vuotiaana. Syy: Piirustuksen palauttamatta jättäminen kuvaamataidontunnilla. Jne.- Anonyymi
Jälkkäri-istuja kirjoitti:
Niin, en ollut jälki-istunnoissa ns. vakioasiakas. ( Ne vakioasiakkaat yleensä asuivat kaupungissa, lyhyen matkan päässä koulusta.) -Minä pitkämatkalainen olin jälki-istunnossa vain noin 1-2 kertaa lukuvuodessa. Tunnin jälki-istunto tuli ekan kerran jo oppikoulun ekan
luokan syyslukukaudella, 10-vuotiaana. Jälki-istunnon syy: Karamellin syönti oppitunnilla.
Ja ekan luokan kevätlukukaudella, 11-vuotiaana. Syy: Juttelemien vieruskaverille oppitunnilla. Tokan luokan kevätlukukaudella, 12-vuotiaana. Syy: Piirustuksen palauttamatta jättäminen kuvaamataidontunnilla. Jne.Oukkidoukki kuule, olet kunnon tyyppi noilla sanoillas, jotka lausuit.
Eli, hyvät muistot sulla. Ottaen huomioon sen aikaiset ajattelut.
Sen ajan ajattelut ovat olleet "sitä aikaa"-juttuja.
Ei pahoja mokia sinulla ollut.
Kiva muistella välillä jotain tämmöstä :) Turhanpäiväistä siis. :)
Heikunkeikku - Anonyymi
Jälkkäri-istuja kirjoitti:
Niin, en ollut jälki-istunnoissa ns. vakioasiakas. ( Ne vakioasiakkaat yleensä asuivat kaupungissa, lyhyen matkan päässä koulusta.) -Minä pitkämatkalainen olin jälki-istunnossa vain noin 1-2 kertaa lukuvuodessa. Tunnin jälki-istunto tuli ekan kerran jo oppikoulun ekan
luokan syyslukukaudella, 10-vuotiaana. Jälki-istunnon syy: Karamellin syönti oppitunnilla.
Ja ekan luokan kevätlukukaudella, 11-vuotiaana. Syy: Juttelemien vieruskaverille oppitunnilla. Tokan luokan kevätlukukaudella, 12-vuotiaana. Syy: Piirustuksen palauttamatta jättäminen kuvaamataidontunnilla. Jne.Oli ihan oikein sinulle Jälkkäri-istuja, että sait jälki-istuntorangaistukset ! Hyssyttely ei auta.
- Anonyymi
Jälkkäri-istuja kirjoitti:
Niin, en ollut jälki-istunnoissa ns. vakioasiakas. ( Ne vakioasiakkaat yleensä asuivat kaupungissa, lyhyen matkan päässä koulusta.) -Minä pitkämatkalainen olin jälki-istunnossa vain noin 1-2 kertaa lukuvuodessa. Tunnin jälki-istunto tuli ekan kerran jo oppikoulun ekan
luokan syyslukukaudella, 10-vuotiaana. Jälki-istunnon syy: Karamellin syönti oppitunnilla.
Ja ekan luokan kevätlukukaudella, 11-vuotiaana. Syy: Juttelemien vieruskaverille oppitunnilla. Tokan luokan kevätlukukaudella, 12-vuotiaana. Syy: Piirustuksen palauttamatta jättäminen kuvaamataidontunnilla. Jne.Ekaluokkalaiset olivat 7 vuotiaita kun aloittivat kouluun menossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ekaluokkalaiset olivat 7 vuotiaita kun aloittivat kouluun menossa.
Osa kansakoulun ekaluokkalaisista oli koulun alkaessa vielä kuusivuotiaita, ja seitsemän ikävuotta tuli täyteen loppuvuoden aikana. Oli myös joitakin, jotka aloittivat vuoden etuajassa, eli täyttivät seisemän vuotta vasta ekaluokan kevätlukukauden tammikuussa tai helmikuussa. Siis oppikoulun alkaessa nuorimmat oppikoululaiset olivat 10-vuotiaita.
Kansakouluun polkua pitkin metsän läpi ja tien yli hilpaistiin. Oppikoiluun joko joen yli polkua talvella tai tien kautta pyörällä tai kävellen. Muistan kun kävelin kouluun jopa 40 asteen pakkasessa. Kauempaa tuöevat saivat tuolloin jäädä kotiin.
- Anonyymi
En edes muista että olisin käynyt kouluja? Joku haalistunut mielikuva, että jossain rakennuksessa jossain ryhmissä tuli istuttua - ja unohdettua samoin tein.
- Anonyymi
Onneksi oli yli 5 km, sai kulkea taksilla kouluun. Ei ollut mitään muuta jännättävää, kuin lumituiskulla ei aina päässyt taksi kulkemaan. Yläluokilla sitten puolet matkaa linja-autolla, jossa oli kyllä tunnelmaa, kun muistaa ne romiskot siihen aikaan, millä ajoivat koulukyytejä. Eivät vahingossakaan laittaneet parempia autoja. Oli siinä se hyvä puoli, että taksit oli siihen aikaan parhaita autoja yleensä. Sai silloin kulkea ylellisesti isoissa taksiautoissa, ja melko uusissa.
- Anonyymi
Taidat olla hiukka nuorempaa ikäluokkaa???
Milloinkas ne taksikyyditykset alkoikaan. Linjaautolipun taisi saada jotkut joidn kotoa päin linjaauto kulki. Muualta saivat tulla omin avuin jopa 7-8 km. kaks kertaa pvssä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taidat olla hiukka nuorempaa ikäluokkaa???
Milloinkas ne taksikyyditykset alkoikaan. Linjaautolipun taisi saada jotkut joidn kotoa päin linjaauto kulki. Muualta saivat tulla omin avuin jopa 7-8 km. kaks kertaa pvssä.60-luvun maalaiskunnissa ei taksit kuljettaneet ketään koululaista vielä 1969 mennessä, minkä itse muistan.
Pitempimatkalaisten saivat lippuvihkon opettajalta, josta antoivat biletin kuskille. Vasiten paikallisia linjureita ei siihen aikaan ollut kuin ehkä 1 - 2 vuoroa päivässä. Mutta pitkän matkan linjurit ajoivat kylän kautta kuka minnekin suuntaan.
Jos linjurin aikataulu kulki kesken oppitunnin, oppilas sai lähteä siihen, ettei olisi tarvinnut jäädä kylille odottamaan 2 - 3 tuntia. Hyvässä lykyssä joku 14.30 bussi saattoi olla viimeinen oppilaan koti suuntaan päin.
Muistettakoon, että kirkonkylien kansakoulua kävivät oppilaat alle 8 km säteellä koulusta. Koska kunnassa saattoi olla taajamia 10 - 15 joissa jokaisessa oli oma koulu.
Oppikouluun ja lukioon joutui tulemaan kauempaakin. - Anonyymi
Koulukyydeissä oli vanhempaa linja-autokalustoa, koska uusimmat linja-autot olivat pitkillä linjoilla.
Terveisin: Puolireuho - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
60-luvun maalaiskunnissa ei taksit kuljettaneet ketään koululaista vielä 1969 mennessä, minkä itse muistan.
Pitempimatkalaisten saivat lippuvihkon opettajalta, josta antoivat biletin kuskille. Vasiten paikallisia linjureita ei siihen aikaan ollut kuin ehkä 1 - 2 vuoroa päivässä. Mutta pitkän matkan linjurit ajoivat kylän kautta kuka minnekin suuntaan.
Jos linjurin aikataulu kulki kesken oppitunnin, oppilas sai lähteä siihen, ettei olisi tarvinnut jäädä kylille odottamaan 2 - 3 tuntia. Hyvässä lykyssä joku 14.30 bussi saattoi olla viimeinen oppilaan koti suuntaan päin.
Muistettakoon, että kirkonkylien kansakoulua kävivät oppilaat alle 8 km säteellä koulusta. Koska kunnassa saattoi olla taajamia 10 - 15 joissa jokaisessa oli oma koulu.
Oppikouluun ja lukioon joutui tulemaan kauempaakin.Taitaa jollakin muisti pettää, tai kunnat olivat erilaisia. Minä muistan, että jo 54 syntyneet kulkivat taksilla kouluun, jos matkaa oli yli 5 km suuntaansa. Ei tarvinnut mitään lippuja opettajilta, vaan se oli ihan normaalikäytäntö. Niitä harmitti suuresti, jos jäi kilometrit alle viiden. Taisi siinä olla jonkinlainen poikeus, että neljäkin kilometriä riitti, jos taksiin mahtui siltä reitiltä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitaa jollakin muisti pettää, tai kunnat olivat erilaisia. Minä muistan, että jo 54 syntyneet kulkivat taksilla kouluun, jos matkaa oli yli 5 km suuntaansa. Ei tarvinnut mitään lippuja opettajilta, vaan se oli ihan normaalikäytäntö. Niitä harmitti suuresti, jos jäi kilometrit alle viiden. Taisi siinä olla jonkinlainen poikeus, että neljäkin kilometriä riitti, jos taksiin mahtui siltä reitiltä.
Ei petä muisti pätkääkään. Lapsuuskunnassa se oli taivahan tosi. Kun läksin 1969 maailmalle heti koulujen jälkeen, ei yksikään koululainen kulkenut takseilla. Kunnassa oli vajaa 20 kansakoulua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei petä muisti pätkääkään. Lapsuuskunnassa se oli taivahan tosi. Kun läksin 1969 maailmalle heti koulujen jälkeen, ei yksikään koululainen kulkenut takseilla. Kunnassa oli vajaa 20 kansakoulua.
Eri kunnissa varmaan ollut erilaiset käytännöt, koska ei siihen aikaan ollut mitään tiukkoja virallisia ohjeita.
- Anonyymi
Kouluun oli 3 kilometriä matkaa, joka mentiin talviaikaan pimeää liukasta hiekkatien reunaa, tai joskus hiihtämällä, mutta en erikoisemmin hiihtämisestä pitänyt. Keväällä ja syksyllä kuljettiin polkupyörällä. Meitä oli aina monta lasta menossa kouluun samaan aikaan,joten matka ei haitannut kun oli seuraa, eikä myöskään pimeä pelottanut kaverien kanssa kulkien. Mukavia muistoja koulutiestä on paljon.
- Anonyymi
Niin, aikoinaan ei paljon pyöräteitä ollut.
- Anonyymi
Meillä oli vain yksi pyörä, äidin ikivanha romisko. Sitä ei saatu käyttää kun meitä oli kaksi koulukasta. Vasta yläluokilla pari vuotta kun sisko pääsi jatkokouluun joka oli muualla.
Hirmu kyytiä polkaistiin koulusta kirkonmäkeä alas. Henttosen Seppo pirskatti vieköön kiilasi joskus pienellä pyörällään piruuttaan ohi, ja kuinka ollakaan hipaisi pyörääni joten lensin vauhdissa päin hiekkatietä. Aika pahat naarmut tuli mutta ei mitään pahempaa. kyllä nauratti (sisäänpäin) kun Seppo oli hirmu katuvainen.. Siitäs sai pahankurinen kakara :D - Anonyymi
Juu hiihtäen.
Kuten ylempänäkin kirjoitettiin, jotenkinhan sinne piti kulkea. Matka nyt ei hirveen pitkä ollut, mutta se tympi vähän keleistä riippuen. Syrjäkylien kakaroita kuskattiin takseilla, se kävi kateeksikin.
Noh, kävi kuntoilusta ja helpotti kun sai mopedin hankituksi. Mulla vähän käsitys, aika paljon nykyaikana kakaroita roudaillaan autolla kouluun ja muuallekin. Tavallaan huvittaakin, kun ihmiset roudaa kakaroitaan harkoissa, vaikka ei ois pitkäkään matka. Toki liikenne nykyisin on vaarallisempaa, kuin aikoinaan. Hikiällä oli ihmisillä tapana joskus talvisin noukkia kakaroita kyytiin, jos sattuivat sellaiseen aikaan olemaan liikenteessä- Se jäi mieleen, joskus autolla, joskus traktorilla ja etenkin se, kun aina joskus pääsi hevosreen kyytiin. Hassulta vähän tuntuu, silloin joissain taloissa oli vielä työhevosia, nykyisin lähinnä ravureita, duunit tehdään konevoimalla.
=DW=- Anonyymi
Kansakoulu oli lähellä.
Oppariin oli 4 km: pyöräillen, bussilla, isän viemänä (kavereitani mukana) ja hiihtopäivinä sivakoiden.
Bussilla koulusta tullessa seistiin, koska tuohon aikaan lapset ja nuoriso antoi aikuisille istumapaikat. No seistiin olalla roikkui reppu, luistimet ja kädessä viulu ja sillä vapaalla kädellä pidettiin jostain kiinni. Ihme kun luistimien terillä ei telottu ketään.
Pyöräilystä voi muistaa sen, ettei ollut pyöräteitä, vain kapea kaistale, missä piti pysytellä,
kun Skodat, Ifat, Wartburgit, Volkwagenit, kuorma-autot 'kiisivät' ohi.
Beng - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kansakoulu oli lähellä.
Oppariin oli 4 km: pyöräillen, bussilla, isän viemänä (kavereitani mukana) ja hiihtopäivinä sivakoiden.
Bussilla koulusta tullessa seistiin, koska tuohon aikaan lapset ja nuoriso antoi aikuisille istumapaikat. No seistiin olalla roikkui reppu, luistimet ja kädessä viulu ja sillä vapaalla kädellä pidettiin jostain kiinni. Ihme kun luistimien terillä ei telottu ketään.
Pyöräilystä voi muistaa sen, ettei ollut pyöräteitä, vain kapea kaistale, missä piti pysytellä,
kun Skodat, Ifat, Wartburgit, Volkwagenit, kuorma-autot 'kiisivät' ohi.
BengMeidän kylän takseissa oli yksi Plymoutti, yksi Mersu ja loput jotain Popedaa ja Volvoa...
Myöhemmin tuli "hienompia" merkkejä.
Lättikset ajoivat käytetyillä Warppareilla ja Ifoilla heti kun saivat kortin. Jollain oli peräti Volvo Amatzon. Sitten oli Pompannappeja (Fiat), sekä Mini Cooper. Simca?
60-luvun puolessa välissä yleistyi Ford Anglia. Niitä oli opettajilla. Myös kupla-Volkkaria. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meidän kylän takseissa oli yksi Plymoutti, yksi Mersu ja loput jotain Popedaa ja Volvoa...
Myöhemmin tuli "hienompia" merkkejä.
Lättikset ajoivat käytetyillä Warppareilla ja Ifoilla heti kun saivat kortin. Jollain oli peräti Volvo Amatzon. Sitten oli Pompannappeja (Fiat), sekä Mini Cooper. Simca?
60-luvun puolessa välissä yleistyi Ford Anglia. Niitä oli opettajilla. Myös kupla-Volkkaria.Kansakoulu opettajalla oli Anglia, yhteiskoulun opettajilla oli Volvoja ja Opeleita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kansakoulu opettajalla oli Anglia, yhteiskoulun opettajilla oli Volvoja ja Opeleita.
Monella opettajalla oli niin lyhyt koulumatka, etä he tulivat kävellen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Monella opettajalla oli niin lyhyt koulumatka, etä he tulivat kävellen.
Meillä kaikki opet asui koulun tontilla omissa (kunnan) pientaloissaan ( 6 kpl ). Vain yksi opettaja tuli kylältä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meidän kylän takseissa oli yksi Plymoutti, yksi Mersu ja loput jotain Popedaa ja Volvoa...
Myöhemmin tuli "hienompia" merkkejä.
Lättikset ajoivat käytetyillä Warppareilla ja Ifoilla heti kun saivat kortin. Jollain oli peräti Volvo Amatzon. Sitten oli Pompannappeja (Fiat), sekä Mini Cooper. Simca?
60-luvun puolessa välissä yleistyi Ford Anglia. Niitä oli opettajilla. Myös kupla-Volkkaria.Jotkut lättikset ajoi vanhoilla amerikkalais-autoilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meillä kaikki opet asui koulun tontilla omissa (kunnan) pientaloissaan ( 6 kpl ). Vain yksi opettaja tuli kylältä.
Niin oli aikoinaan. Ajan mittaan muutamat opettajat rakensivat omakotitalon kauemmas koulusta.
- Anonyymi
Oppikoulun ekaluokalla ensimmäisenä päivänä lähdin bussilla pitäjän keskustasta syrjäkylälle. Ja väärään bussiin. Niitä meni kolmeen eri suuntaan. Puolen kilsan päästä tajusin, että olin väärässä bussissa. Kuski pysäytti ja juoksujalkaa takaisin. Ehdin nipinnapin oikeaan bussiin. Suuntavaistoni ei ole siitään parantunut, muuten opintiellä olen ollut ilolla. Paljon hukassa kävelleenä kepeys on pysynyt jonkinlaisena.
- Anonyymi
Eikö bussin linjakilvessä lukenut, minne bussi on menossa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö bussin linjakilvessä lukenut, minne bussi on menossa?
Missä kilvessä. Yksityisen kuljetusfirman bussit olivat tasan samannäköisiä ja kolme rivissä. Mitään kilpeä ollut. Puhutaan 60-luvun alusta. Ihmiset kysyivät, minne tämä linja-auto on menossa, minä en kysynyt. Sanaa bussi ei käytetty.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä kilvessä. Yksityisen kuljetusfirman bussit olivat tasan samannäköisiä ja kolme rivissä. Mitään kilpeä ollut. Puhutaan 60-luvun alusta. Ihmiset kysyivät, minne tämä linja-auto on menossa, minä en kysynyt. Sanaa bussi ei käytetty.
Aivan, meidänkään paikkakunnalla ei kukaan sanonut linja-autoa bussiksi. Kun joskus muutin Espooseen , niin ihmettelin, kun linja-autoa sanottiin bussiksi.
Linjakilvistä puheenollen: Kyllä 60-luvun alussa linja-autoissa oli tuulilasin yläpuolella linjakilpi. Tosin niiden käyttöä ei kuskit kaikilla paikkakunnilla vielä omaksuneet.
Silloin tosiaan matkustajat kysyivät kuskilta, minne linja-auto menee.
_J_
- Anonyymi
Lukioajan mielenkiintoisia asioita: Matematiikka ja koulumatkat.
Terveisin: Puolireuho- Anonyymi
Myöhemmin muutettiin opparipaikkakunnalle.
Joku kirjoitti huopikkaista.
No, sain sellaiset.
Likumallahan pohja hiutui ja piti kumipohjittaa.
No saihan nekin liukkaiksi. Voi, että teki peffaluissa makeaa, kun pyllähti.
Ne huopikkaat olivat todella lämpöiset.
Eipä 60-luvun vaatetus muutoin ollut näin kätevää kuin nyt.
Tikkitakit tulivat muotiin. Eivät ne mitään untsikoita olleet. Jotain vanua vuori.
Paljain päin välillä. Kotiin päästyä pipo päähän, kun korvia särki julmetusti.
Kampaus ennen kaikkea koulumatkallakin.
Beng
Matikka, kuvis ja musiikki olivat jotain. Myöhemmin äippä, kun opettaja luetutti mielenkiintoisia kirjoja.
- Anonyymi
Koulumatkakertomukset ovat niin mielenkiintoisia, että niistä voisi julkaista kirjan.
- Anonyymi
Palstan kirjailijat toimeen.
- Anonyymi
Alakouluun mutsin vanhalla fillarilla , talvisaikaan suksilla tai potkurilla , oli kylille pelkkä hevosentie .- Tää oli sitä 50-luvun puoliväliä .- Sittemmin alkoi maitoautot ajella ja pystyi vuoden ympäri fillarilla sotkemaan bussille jolla sitten kaupunkiin ja Lyceoon :)
- Anonyymi
Linja-autoliikenne lisääntyi 60-luvulla ihan hyvinkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Linja-autoliikenne lisääntyi 60-luvulla ihan hyvinkin.
Se oli hyvää aikaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se oli hyvää aikaa.
Ihmeellisiä koulumatkoja teillä. Mä kuljin sporalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihmeellisiä koulumatkoja teillä. Mä kuljin sporalla.
Kaupunkilaisilla ollut helppoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaupunkilaisilla ollut helppoa.
Moni kaupunkilainen ei ole edes ajatellut, miten konstikkaita koulumatkoja joillakin voi olla.
- Anonyymi
Mää kävin vaan puol vuotta kiertokoulua vastapäivään.
- Anonyymi
Rymättyläläiset kun tulivat lähimpään oppikouluun Naantaliin, niin matkalla oli lossi. Ja kaukaisesta Aaslan saaresta kulkiessa oli matkalla vielä 2 lossia.
- Anonyymi
Onhan niitä melkoisia koulumatkoja ollut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan niitä melkoisia koulumatkoja ollut.
Pohjois-Suomessa vielä pitempiä koulumatkoja.
Kaupunkilaisilla oli helpommat koulumatkat kuin meillä maaseudulta kaupunkiin kulkevilla oppilailla.
- Anonyymi
"Olen unessa useasti
sinun kaduillas, koulutie.
Kotiportilta kouluun asti
minun askeleeni vie.
Syysaamu kirpeä koittaa
yli heräävän kaupungin
ja sen laidalla koski soittaa
tutun sävelen ilmoihin.
Olen unessa useasti
sinun kaduillas koulutie.
Ah, enkö mä hautaan asti
myös koululainen lie?"
(V.A. Koskenniemi)
Oma koulutieni oli hiekkatie ,sen varrella harmaa puusilta jonka alta kohisi pieni koski. En tiedä miksi, mutta tätä Koskenniemen runoa lukiessani tunnen pääseväni 60v elämässäni taaksepäin omaan koulutielleni. Olin arka, pieni tyttö jonka sydämessä oli koko kouluajan pieni pelko milloin mistäkin. Siltikin tunnen surumielistä kaihoa kouluaikaani ja koulutietäni muistellessa. Tämä runo antaa siihen hyvää säveltä.
Runossa on useita säkeitä ja jos haluatte ne lukea niin löytyvät varmaan netistäkin. Itselläni on Koskenniemen kootut ja runon nimi on "Koulutie". Varmaan useille teistä tuttu. - Anonyymi
Monella paikkakunnalla, jos koulu päättyikin jo yhdeltä, niin linja-auto kotikylään lähti vasta kahdelta.
- Anonyymi
Mehän suuri osa kävimme myös lauantaisin koulua. En tarkalleen muista pitenivätkö päivät kovasti, kun siirryttiin viisipäiväiseen viikkoon. Ehkä,tunnilla per päivä.
Beng Anonyymi kirjoitti:
Mehän suuri osa kävimme myös lauantaisin koulua. En tarkalleen muista pitenivätkö päivät kovasti, kun siirryttiin viisipäiväiseen viikkoon. Ehkä,tunnilla per päivä.
BengEivät koulupäivät pidentyneet kuin ehkä parilla tunnilla per viikko. Mutta kesäloma lyheni.
Minä muistan lähinnä ne pakkasaamut kun äiti kietoi paksun villahuivin kasvojeni ympäri ettei posket ja nenä palellu ja isä sanoi että metsässä oli nähty susi ja että oli mentävä samassa porukassa serkkujen kaa jotka asuivat naapurissa. Luonnollisestikin naapurit oli menneet jo ja talviaamun hämärässä tarkkailin näkyykö kiiluvia silmiä lumisten näreiden alla tien varressa.
Matkaa oli 2, 3 km, pitkä se oli pienille seitsenvuotiaan jaloille.- Anonyymi
Oli se aikaa, vaikka kova pakkanen, kouluun piti mennä, jään yli oiottiin ja opittiin varomaan virtapaikkoja. Kuunneltiin ritiseekö jää. Onneks oli paljon mukavia juttuja. Kuten lehmien laitumille pääsy keväällä, voi sitä riemua ja pomppimista laitumilla.
- Anonyymi
Saaristossa on kuljettu koulumatkoja myös veneellä.
- Anonyymi
Silloin 60-luvulla oli oikeita talvia, ja joskus menin kouluun potkukelkalla.
- Anonyymi
Meillä päin ei linja-autosta käytetty mitään bussi-nimeä. Tutumpi sana oli linjapiili.
- Anonyymi
Aamulla 6.30 piti lähteä bussipysäkille. Matkaa 2 km ja yleensä umpihankeen. Pakkasta oli pahimmillaan -43.
Melkoista tarpomista, karhu ajoi takaa tammikuun pimeydessä. Ei ollut edes haulikkoa turvana.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.3962072Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek121909Nainen, meidän talossa on säännöt
1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E2471394Miksi me ei mies voida edes viestitellä irl?
En odota enkä vaadi mitään, voitaisiin vain olla yhteyksissä jollain tapaa ihan oikeasti.811041Oliko Farmi-finaalitehtävät mielestäsi tasaveroisia Lloydin ja Johannan välillä?
Onnea Farmi-voitosta, Lloyd. Et tainnut olla ihan kaikkien suosikki, mutta puskit voittoon! Oliko finaalitehtävät miel56965Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia402928Rakennetaanko yhdessä?
Haluaisin rakentaa sun kanssa yhteistä tulevaisuutta❤️ Onko meistä siihen? Huomaan että sulta puuttuu se joku tärkeä elä39808- 56769
- 73745
Hyvää yötä mies
Nuku hyvin. Viikonloppuna on tulossa hellettä, se on mukavaa. Juhannuskin kohta. Mun tekis mieli huolehtia susta. Semmo70724