Yläkerran asunnosta tuli kylpyhuoneeseen vettä katon läpi. Nyt on katosta poistettu maali, betoni näkyy ja odotellaan että betoni kuivuu. Yläkerrasta on kuulemma korjattu tämä vesivahingon alkuperä. Me alakerran asukit vielä kärsimme tilanteesta. Tietääkö kukaan kuinka pitkään tällaista kosteusvahinkoa kuivatetaan ja onko tämä oikea tapa?
Oikeaoppinen kuivatus?
spyro
148275
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos silkkaa vettä on tullut betonin läpi, niin se on todella märkää. Ilmeisesti vesi on tullut yläkerran kylpyhuoneesta, joka on nyt vesieristettynä. Betoni kuivaa siis ainoastaan yhteen suuntaan eli teidän kylpyhuoneeseen, jossa sielläkin ilmankosteus on muita tiloja suurempi. Lisäksi tulossa on kesä, jolloin ilmankosteudet ovat muutenkin korkeita. Sellaisessa tilanteessa ei itsestäänkuivumista juuri tapahdu, vaan kuivaaminen on tehtävä koneellisesti ja riittävän pitkään. Kannattaa myös muistaa, että kuivumistapahtuman edistymistä ei voi arvioida pintakosteusmittarin avulla. Se voi näyttää kuivaa, vaikka betonin sisäosat olisivat vielä täysin märkiä.
Taas iski HOMELIISA ainoana oikenlaisella tietämyksellään. Muutosoikeutta kirurgin tarkkaan analysointiin ei ehdottomasti ole. Tyydy kohtaloosi.
Käsittääkseni Liisa ei tassä yhteydessä ole ottanut kantaa kenenkään muun näkemyksin aiheesta. Mitä uikutat? Kaiken lisäksi hänen esittämänsä toimintamalli on oikea ja ammattimaisesa kiinteistönhoidossa yleisesti käytetty.
Eli kuinka pystyn itse vauhdittamaan tätä kuivumisprosessia? Tuttuja oireita (väsymys ja kuumeilu) on jo nyt, eli tämä "ammattimaisesti" hoidettu remontinpoikanen aiheuttaa samanlaisia oireita kuin edellisessä asunnossa jossa oli kosteusvaurio. Yläkerta on tietääkseni korjattu eli kuivuminen tapahtuu vain meidän asuntomme kautta. Ja remonttimiehet ovat sitä mieltä ettei betoni homehdu.
Rupeanko föönillä kattoa kuivaamaan?
suihkussa niin pysyy kylpyhuone kuivana ja pidä ovet auki ulos saakka. Sen verran se kuivuminen vie aikaa jos ei hidasta sitä itse mitenkään, nopeuttaa et itse juuri voi.
Taloyhtiön velvollisuus on hoitaa kuivattaminen ja käyttää siihen ammattitaitoisempaa väkeä kuin nämä remonttimiehesi. Yksi tapa nopeuttaa kuivumista on esim. betonin lämmittäminen infrapunasäteillä ja tuuletuksen lisääminen. Kuivatukseen erikoistuneet yritykset osaavat valita kulloiseenkin tilanteeseen sopivimman menetelmän.
Toki betonikin homehtuu, vaikkei yhtä herkästi kuin muut materiaalit. Esim. 97 %:n suhteellisessa kosteudessa ja 23 asteen lämpötilassa, betonin mikrobikasvuston on todettu käynnistyvän kahdessa kuukaudessa. Lisäksi on mahdollista, että kosteutta on levinnyt muihinkin ympäristön materiaaleihin (esim. eristeisiin).
Jos kosteus on muhinut jo pidemmän aikaa ja homehtuminen jo käynnistynyt, niin vaurioiden kuivaaminen/kuivuminen aiheuttaa monien mikrobien kohdalla itiöinnin ja toksiinituotannon lisääntymistä ja siten myös asukkaiden oireilua. Eli kylpyhuoneen tehostettu ilmanvaihto(alipaineistaminen) on myös tärkeä toimenpide.
Olisipa kiva, jos joskus edes näkisi ammattitaitoisia remontteeraajia. Kai sitä voi sitten soitella viikottain isännöitsijälle ja huoltofirmaan ja kysellä ja hoputtaa, vaikka kokeiltu on tätäkin konstia että ei se mihinkään auta. Huomattiin siis tämä kosteuden läpi tuleminen jo ennen joulua -04 ja vasta maaliskuussa -05 alkoi meidän kylppärissä tämä "remontti".
Ja sen nyt arvaa, että kylpyhuonetta ei tulla ainakaan alipaineistamaan.
Kiitokset kuitenkin asiallisesta vastauksesta!
Vielä kysyisin lisää, kun nyt ilmeisesti saamme tällaisen säteilijäkuivattimen (en tiedä mikä on oikea nimi), niin kuinka pitkään suurinpiirtein tällaista kuivatinta yleensä käytetään, jotta saadaan katto kuivaksi? Ja voiko kylpyhuonetta käyttää samaan aikaan normaalisti?
Mieletön määrä pitää ihmisillä olla tietoa, jotta osaa perätä oikeanlaista remonttia asuntoon.
Tottakai kastuneet irtorakenteet on poistettava, yläkerrassa toivon mukaan on lattian pinta on avattu (vesieriste), että sitäkin kautta ilmankuivaimien avustamana laatta kuivuu. Kaikki kaikessa on saada laatta kuivaksi, ja siinä erittäin tärkeää on "saada" kostea ilma ulos. Ulkokosteden lisääntyessä liikaa, joudutaan tarvittaessa käyttämään erikoislaitteistoja, (kondensoiva kuivain tsm.) Aika on suhteellinen käsite, riippuu monesta tekijästä, miten vahinko saadaan kuivattua. Kärsivällisyyttä.
"Ulkokosteden lisääntyessä liikaa, joudutaan tarvittaessa käyttämään erikoislaitteistoja, (kondensoiva kuivain tsm.)"
Oliskohan kuitenkin päinvastoin. Kondenssikuivaimia ei käytetä vuodenaikoina, jolloin ulkoilman kosteus on korkea.
Pystytkö mitenkään perustelemaan?
Absorptiokuivaajat tosin hakkaavat mennen tullen nuo kondenssikuivaimet.
Kerrohan logiikasi, miksei voi käyttää. On käytetty kyllä, ulkoilman saavutettua tietty kosteus, jolloin tulevan ilman ja kuivatettavan tilan kosteus on lähes sama, jolloin on käytetty ko. tekniikkaa tuloilman/korvausilman kuivattamiseen.
Teho hupenee ulkoilman kosteuden hoitamiseen (sanoi kuivausfirmani).
tarkoittaa sitä, että tilan tulee olla suljettu, jos kuivainta käytetään. Turhahan sitä on maailmaa yrittää kuivata.
Kondenssikuivaimet ovat tehokkaimmillaan juuri silloin kun ilman absoluuttinen kosteus on korkea. (kesällä) "Puolikuivasta" ilmasta ne eivät juuri mitään irti saakaan.