Figaron Häät poistaa Beatlesin merkityksen

ois kannattanut pyytää vaikka Pihasoittajien Pieni kesäruno kappaletta, siinä kun olisi, toisin kuin Pylkkäsen jollotuksessa, hyvä melodiakin eikä sanoissakaan ole mitään havaittavaa vikaa.

Anonyymi kirjoitti:

ois kannattanut pyytää vaikka Pihasoittajien Pieni kesäruno kappaletta, siinä kun olisi, toisin kuin Pylkkäsen jollotuksessa, hyvä melodiakin eikä sanoissakaan ole mitään havaittavaa vikaa.

Lue lisää

Pylkkäsellä on ihan taaatusti parempi melodia suureksi oopperasäveltäjäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Pylkkäsellä on ihan taaatusti parempi melodia suureksi oopperasäveltäjäksi.

"Pylkkäsellä on ihan taaatusti parempi melodia suureksi oopperasäveltäjäksi."

Pylkkänen käytti vaatekokoa XXXS, joten on naurettavaa väittää mokomaa pygmiä suureksi oopperasäveltäjäksi.

Ei kukaan ole suuri säveltäjä vain sillä että säveltää johonkin musiikin osa-alueeseen kuuluvia tai tarkoitettuja biisejä, vaan on suuri jos säveltää biisejä jotka jäävät elämään rahvaan alitajuntaan, ja siinä pyrinnössä Pylkkänen taisi epäonnistua koska kukaan noin 100 vastaantulijasta joilta kysyin että nimeä suosikkisi Pylkkäsen lauluista ei tuntenut että kuka tai mikä oli Pylkkänen, puhumattakaan että olisi tiennyt edes yhden sävelyksistään.

Sensijaan jokseenkin kaikki tunsivat Beatles tuotannon helmiä kuten Yellow submarine, mutta tokihan tuo voi selittyä sillä että he kaikki olivat ahkeraan Asterix sarjakuvia lukeneita.

Anonyymi kirjoitti:

"Pylkkäsellä on ihan taaatusti parempi melodia suureksi oopperasäveltäjäksi."

Pylkkänen käytti vaatekokoa XXXS, joten on naurettavaa väittää mokomaa pygmiä suureksi oopperasäveltäjäksi.

Ei kukaan ole suuri säveltäjä vain sillä että säveltää johonkin musiikin osa-alueeseen kuuluvia tai tarkoitettuja biisejä, vaan on suuri jos säveltää biisejä jotka jäävät elämään rahvaan alitajuntaan, ja siinä pyrinnössä Pylkkänen taisi epäonnistua koska kukaan noin 100 vastaantulijasta joilta kysyin että nimeä suosikkisi Pylkkäsen lauluista ei tuntenut että kuka tai mikä oli Pylkkänen, puhumattakaan että olisi tiennyt edes yhden sävelyksistään.

Sensijaan jokseenkin kaikki tunsivat Beatles tuotannon helmiä kuten Yellow submarine, mutta tokihan tuo voi selittyä sillä että he kaikki olivat ahkeraan Asterix sarjakuvia lukeneita.

Lue lisää

Pylkkäsen oopperat kuitenkin saavuttivat suuren menestyksen varsinkin Tuntematon sotilas 32 esityskerralla.

Tarkoittanet Figaron häiden alkusoittoa.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoittanet Figaron häiden alkusoittoa.

Juurikin sitä. Tykkään.

"Mozart oli aikoinaan yks mun suosikki klassisista säveltäjistä ja Figaron häiden aloitusmusiikkia on tullut kuunneltua sekä monia muita Mozartin kappaleita."

Oli aikoinaan? hyvänen aika elitkö sinä jo 1790-luvulla? Ja jos elit niin on pakko tunnustaa että siinäpä on varsinainen teräsmuori tai -vaari, kun ikää on jo yli 200 vuotta.

Mozart oli aikoinaan sama kuin lähes nykyaikoina olivat ja ovat Benny Andersson ja Björn Vulvaeus, tuo Abba-yhtyeen laulunkirjoituksellinen moottori eli oman aikansa parhaan popin tekijät. Se että Mozartin poppi kuulostaa meidän korvissa joltain muulta kuin nyky-popilta johtuu vain ja ainoastaan siitä että Mozartin aikana ei vielä ollut sähkökitaroita eikä -bassoja, syntsista ja sämplereistä nyt puhumatikaan ja nykyaikainen rumpukitkin oli vielä kehittämättä vaikka kaikki siihen nykyään kuuluvat osat kuten snare ja high-hat olivatkin jo olemassa ja yksittäisinä lyömäsoittimina jopa käytössäkin.

Nykykuuloisen popin tekeminen ilman sähköisiä soittimia ja kunnon rumpupatteria on jokseenkin hankalaa ellei mahdotonta, niinpä Mozartkin sitten sävelteli sitä höyrykäyttöistä 1700-luvun poppia mitä kulloinkin sävelteli.

Nykyäänhän kaikkein menestyneimmiltä pop-albumeilta julkaistaan singlejä, parhailta albumeilta jopa useita. Mozartin aikaan albumeja ei vielä ollut kuten ei ollut singlejäkään, mutta jos olisi ollut, niin Mozartin viimeiseksi albumiksi olisi jäänyt tupla tai tripla albumi nimeltään Taikahuilu ja siltä olisi lohkaistu jopa 12 - 14 ykköseksi nousevaa singleä. Eli oli se reipas hittimaakari aikoinaan se Mozart.

Norppa83 kirjoitti:

Juurikin sitä. Tykkään.

onhan se hieno alkusoitto mutta en itse juurikaan enää kuuntele Mozartia vaan postromanttista suomalaista sinfoniamusiikkia mutten missään nimessä Sibeliusta josta puuttuu emotionaalinen voima ja syvyys.

Anonyymi kirjoitti:

"Mozart oli aikoinaan yks mun suosikki klassisista säveltäjistä ja Figaron häiden aloitusmusiikkia on tullut kuunneltua sekä monia muita Mozartin kappaleita."

Oli aikoinaan? hyvänen aika elitkö sinä jo 1790-luvulla? Ja jos elit niin on pakko tunnustaa että siinäpä on varsinainen teräsmuori tai -vaari, kun ikää on jo yli 200 vuotta.

Mozart oli aikoinaan sama kuin lähes nykyaikoina olivat ja ovat Benny Andersson ja Björn Vulvaeus, tuo Abba-yhtyeen laulunkirjoituksellinen moottori eli oman aikansa parhaan popin tekijät. Se että Mozartin poppi kuulostaa meidän korvissa joltain muulta kuin nyky-popilta johtuu vain ja ainoastaan siitä että Mozartin aikana ei vielä ollut sähkökitaroita eikä -bassoja, syntsista ja sämplereistä nyt puhumatikaan ja nykyaikainen rumpukitkin oli vielä kehittämättä vaikka kaikki siihen nykyään kuuluvat osat kuten snare ja high-hat olivatkin jo olemassa ja yksittäisinä lyömäsoittimina jopa käytössäkin.

Nykykuuloisen popin tekeminen ilman sähköisiä soittimia ja kunnon rumpupatteria on jokseenkin hankalaa ellei mahdotonta, niinpä Mozartkin sitten sävelteli sitä höyrykäyttöistä 1700-luvun poppia mitä kulloinkin sävelteli.

Nykyäänhän kaikkein menestyneimmiltä pop-albumeilta julkaistaan singlejä, parhailta albumeilta jopa useita. Mozartin aikaan albumeja ei vielä ollut kuten ei ollut singlejäkään, mutta jos olisi ollut, niin Mozartin viimeiseksi albumiksi olisi jäänyt tupla tai tripla albumi nimeltään Taikahuilu ja siltä olisi lohkaistu jopa 12 - 14 ykköseksi nousevaa singleä. Eli oli se reipas hittimaakari aikoinaan se Mozart.

Lue lisää

Tarkoitin tuolla aikoinaan, että aikoinaan mun omassa elämässä eli useita vuosia sitten, en suinkaan Mozartin elinaikaa =) Sitäpaitsi Mozart kuoli 1791 eli hän ei ehtinyt eläää 1790-luvulla kovin kauan. Wolfgang Amadeus Mozart 1756-1791.

Norppa83 kirjoitti:

Tarkoitin tuolla aikoinaan, että aikoinaan mun omassa elämässä eli useita vuosia sitten, en suinkaan Mozartin elinaikaa =) Sitäpaitsi Mozart kuoli 1791 eli hän ei ehtinyt eläää 1790-luvulla kovin kauan. Wolfgang Amadeus Mozart 1756-1791.

Lue lisää

"Tarkoitin tuolla aikoinaan, että aikoinaan mun omassa elämässä eli useita vuosia sitten"

Ai?, Mutta aihehan oli Mozartin uuppera nimeltään Figaron häät versus The Beatles. Joka Figaron häät on uuppera joka tarkoittaa että se on löysähkön juonen yhteenpunoma nippu lauluja.

Ja vastaavasti The Beatles oli 4 soittajan kitarabändi joka itse lauluja kirjoittaen ja levylle soittaen pyrki tekemään singlehittejä, mutta myös albumeita jotka olisivat rockalbumeina parempia kuin muitten silloisten rockyhtyeiden albumit.

Figaron häät uupperan lauluista ehkä 4 tai 5 on varsin hyviä lauluiksi, ja joista 4-5:stä varsin hyvästä laulusta yksi eli Voi che sapete on ilman muuta yksi kaikkien aikojen hienoimpia lauluja, jota siksi ilman epäilyksen tai häpeän häivää voi lauluna verrata jopa laulava talonmies Sepi Kumpulaisen parhaisiin lauluihin kuten lauluun Armotonta menoa.

Mutta siis Figaron häät uuppera sisältää noin 4 tai 5 hyvää laulua ja loput lauluistaan ovat semmoisia että niitä kuunnellessa aina alkaa, vaikka tietää että juu, niin alkaa aprikoida että loppuukohan tämä jollotus koskaan?

Mutta entäpä The Beatles, sekin oli lauluja tuottava yhteistyöliittymä joka esim. vuonna 1967 tuotti noin 24 toinen toistaan parempaa laulua, siis Mozart Figarossa 4 tai 5 hyvää laulua mutta The Beatles vuonna 1967 Pepper-albumilla ja singleillä sekä Magical mystery tour TV-elokuvan musiikeissa peräti 24 hyvää laulua.

Että totuus ehkä kipeänäkin ilmeni tolleen, nyt sitten Mozart-pysti pois piirongin päältä ja piiloon komeroon, ja Beatles taulu, ja niistä nimenomaa se joka alunperin tuli tunnetuksi valokuvasta Abbey road albumin kannessa, parhaalle paikalle esille asunnossani.

Anonyymi kirjoitti:

"Tarkoitin tuolla aikoinaan, että aikoinaan mun omassa elämässä eli useita vuosia sitten"

Ai?, Mutta aihehan oli Mozartin uuppera nimeltään Figaron häät versus The Beatles. Joka Figaron häät on uuppera joka tarkoittaa että se on löysähkön juonen yhteenpunoma nippu lauluja.

Ja vastaavasti The Beatles oli 4 soittajan kitarabändi joka itse lauluja kirjoittaen ja levylle soittaen pyrki tekemään singlehittejä, mutta myös albumeita jotka olisivat rockalbumeina parempia kuin muitten silloisten rockyhtyeiden albumit.

Figaron häät uupperan lauluista ehkä 4 tai 5 on varsin hyviä lauluiksi, ja joista 4-5:stä varsin hyvästä laulusta yksi eli Voi che sapete on ilman muuta yksi kaikkien aikojen hienoimpia lauluja, jota siksi ilman epäilyksen tai häpeän häivää voi lauluna verrata jopa laulava talonmies Sepi Kumpulaisen parhaisiin lauluihin kuten lauluun Armotonta menoa.

Mutta siis Figaron häät uuppera sisältää noin 4 tai 5 hyvää laulua ja loput lauluistaan ovat semmoisia että niitä kuunnellessa aina alkaa, vaikka tietää että juu, niin alkaa aprikoida että loppuukohan tämä jollotus koskaan?

Mutta entäpä The Beatles, sekin oli lauluja tuottava yhteistyöliittymä joka esim. vuonna 1967 tuotti noin 24 toinen toistaan parempaa laulua, siis Mozart Figarossa 4 tai 5 hyvää laulua mutta The Beatles vuonna 1967 Pepper-albumilla ja singleillä sekä Magical mystery tour TV-elokuvan musiikeissa peräti 24 hyvää laulua.

Että totuus ehkä kipeänäkin ilmeni tolleen, nyt sitten Mozart-pysti pois piirongin päältä ja piiloon komeroon, ja Beatles taulu, ja niistä nimenomaa se joka alunperin tuli tunnetuksi valokuvasta Abbey road albumin kannessa, parhaalle paikalle esille asunnossani.

Lue lisää

Höpsis, Mozartin musiikki on niin ylimaallista että mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan ja siinä on sellaista emotionaalista syvyyttä joka Beatlesin popista puuttuu.

Anonyymi kirjoitti:

Höpsis, Mozartin musiikki on niin ylimaallista että mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan ja siinä on sellaista emotionaalista syvyyttä joka Beatlesin popista puuttuu.

"Mozartin musiikki on niin ylimaallista että mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan ja siinä on sellaista emotionaalista syvyyttä joka Beatlesin popista puuttuu."

Do diin, fysiologisesti Mozartin musiikki saa tärykalvomme heilumaan tai tärisemään, mutta samoin tekee Beatlesin musiikki. Sitten aivoisemme tuosta tärykalvojen heilunnasta ja tärinästä ovat tekevinään vaikka minkä sorttisia johtopäätöksiä.

On tuskin fyysisesti edes mahdollista että tärykalvot Mozartin musiikin kuuntelun seurauksena heiluisivat jotenkin paremmin kuin mitä ne heiluvat Beatlesin musiikin kuuntelun seurauksena.

Niinpä, kyse siis on jostain avoisista peräisin olevasta tzykologisesta silloin jos ja kun joku kokee että Mozartin musiikki mukamas olisi jotensakin tzyykkisesti vaikuttavaa tai parempaa kuin vaikkapa Beatlesin musiikki.

Ehkä kyse siis on jostain uskonnollisiin elämyksiin verrattavasta alitajuisesta halusta jollaintapaa kaanonisoida Mozartin musiikkia, jonka seurauksena kuulija sitten kokee tai on kokevinaan että se heilunta tai tärinä mitä Mozartin musiikki tärykalvoihinsa aiheuttaa muka olisi jotenkin ylimaalisempaa kuin jonkin toisen musiikin siellä tärykalvoissa aiheuttama heilunta tahi tärinä on.

Aina tulee myös sijoittaa musiikki siihen viitekehykseen jossa se on sävelletty, ja Mozartin musiikki silloin sävellysaikanaan oli 1700-luvun loppupuolen poppia. Niinpä jos pop musiikina lähtökohtaisesti muka on jotenkin tuomittavaa vain siksi koska se on 1960-luvulla mutta ei ole 1700-luvun lopulla tehtyä poppia, niin popin toki tulisi olla tuomittavaa myös 1700-luvun lopulla tehtynä.

Tai jos tai vaikka olisimme kontallamme ihastuksesta 1700-luvun lopun popin edessä niin meillä silti on oikeus myös nauttia ja arvostaa 1960-luvun popmusiikkia yleensä ja varsinkin silloin kun se on 1960-luvun popmusiikkia parhaimmillaan kuten se The Beatlesin levyttämissä lauluissa on.

Mozartin musiikki 1700-luvun lopun popmusiikkina tuskin eroaa 1960-luvun rokista/popista muuten kuin että 1960-luvulla kiitos sähkökitaran ja -basson olemassa- ja läsnäolon popmusiikilla oli mahdollisuus luoda sellaisia soitin- ja soitto-
ja lauluäänimailmoja joista Mozart ehkä näki unia mutta käytännössä hän ei niitä pystynyt mitenkään omassa 1700-luvun loppupuolen popmusiikissaan toteuttamaan, ainakaan siten kuin Beatles ja monet muut lauluntekijät ja muusikot 1960-luvulla ja sekä sittemminkin ovat pystyneet.

Anonyymi kirjoitti:

"Mozartin musiikki on niin ylimaallista että mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan ja siinä on sellaista emotionaalista syvyyttä joka Beatlesin popista puuttuu."

Do diin, fysiologisesti Mozartin musiikki saa tärykalvomme heilumaan tai tärisemään, mutta samoin tekee Beatlesin musiikki. Sitten aivoisemme tuosta tärykalvojen heilunnasta ja tärinästä ovat tekevinään vaikka minkä sorttisia johtopäätöksiä.

On tuskin fyysisesti edes mahdollista että tärykalvot Mozartin musiikin kuuntelun seurauksena heiluisivat jotenkin paremmin kuin mitä ne heiluvat Beatlesin musiikin kuuntelun seurauksena.

Niinpä, kyse siis on jostain avoisista peräisin olevasta tzykologisesta silloin jos ja kun joku kokee että Mozartin musiikki mukamas olisi jotensakin tzyykkisesti vaikuttavaa tai parempaa kuin vaikkapa Beatlesin musiikki.

Ehkä kyse siis on jostain uskonnollisiin elämyksiin verrattavasta alitajuisesta halusta jollaintapaa kaanonisoida Mozartin musiikkia, jonka seurauksena kuulija sitten kokee tai on kokevinaan että se heilunta tai tärinä mitä Mozartin musiikki tärykalvoihinsa aiheuttaa muka olisi jotenkin ylimaalisempaa kuin jonkin toisen musiikin siellä tärykalvoissa aiheuttama heilunta tahi tärinä on.

Aina tulee myös sijoittaa musiikki siihen viitekehykseen jossa se on sävelletty, ja Mozartin musiikki silloin sävellysaikanaan oli 1700-luvun loppupuolen poppia. Niinpä jos pop musiikina lähtökohtaisesti muka on jotenkin tuomittavaa vain siksi koska se on 1960-luvulla mutta ei ole 1700-luvun lopulla tehtyä poppia, niin popin toki tulisi olla tuomittavaa myös 1700-luvun lopulla tehtynä.

Tai jos tai vaikka olisimme kontallamme ihastuksesta 1700-luvun lopun popin edessä niin meillä silti on oikeus myös nauttia ja arvostaa 1960-luvun popmusiikkia yleensä ja varsinkin silloin kun se on 1960-luvun popmusiikkia parhaimmillaan kuten se The Beatlesin levyttämissä lauluissa on.

Mozartin musiikki 1700-luvun lopun popmusiikkina tuskin eroaa 1960-luvun rokista/popista muuten kuin että 1960-luvulla kiitos sähkökitaran ja -basson olemassa- ja läsnäolon popmusiikilla oli mahdollisuus luoda sellaisia soitin- ja soitto-
ja lauluäänimailmoja joista Mozart ehkä näki unia mutta käytännössä hän ei niitä pystynyt mitenkään omassa 1700-luvun loppupuolen popmusiikissaan toteuttamaan, ainakaan siten kuin Beatles ja monet muut lauluntekijät ja muusikot 1960-luvulla ja sekä sittemminkin ovat pystyneet.

Lue lisää

"Mozartin musiikki on niin ylimaallista että mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan ja siinä on sellaista emotionaalista syvyyttä joka Beatlesin popista puuttuu."

-Heheti-heh, taas sitä siinä soimataan omenaa siitä että se ei näytä eikä haise eikä maistu eikä tunnu yhtään appelsiinilta. Mutta kun se omenarukka ei yrittänytkään olla mitään muuta kuin oikein hyvä omena.

Niii_iii_iii_iiin, ehkä se omena ei tiennyt tai viitsinyt mieltää että oli väärin olla omena että olisi pitänyt ollakin appelsiini, jotta kellään nirppanokka klasari-snobilla ei lirahtais vaippaan.

Aivan, ja entäs se kun naapurin Jari sano että hänestä omenapiirakka on paljon ruokaisempi ja muutenkin parempi piirakka kuin mitä appelsiinipiirakka, ja siksi on oikein hyvä että omenat on omenia eikä appelsiineja. Mutta toisaalta Jari sanoi pitävänsä appelsiineistä varsinkin silloin kun on halu tai tarve hiukka hedelmöittyä, ja siksi Jarista on myös hyvä se että appelsiinit ovat appelsiinejä eikä omenia.

https://www.youtube.com/watch?v=IZBlqcbpmxY
-Klasari teki viulusta soitinten kuningattaren, ja pop/rock teki sähkökitarasta soitinten kuninkaan.

Jimi Hendrix oli kuningas soitintenkuninkaan sähkökitaran soittajana, ja hän luo tuolla kappaleella sähkökitarastaan sellaisen niin melodisen kuin räimeellisen äänimailman jota ei Mozartin teoksista löydä, eikä löydä edes silloinkaan jos ne Mozartin teokset soitettaisiin perinteisten instrumenttien sijaan sähkökitaralla.

Mitä Beatlesiin ja Hendrixiin tulee, niin joskus aika äsken jossain haastattelussa P.McCartneyltä kysyttiin että jos hän voisi koota niistä muusikoista joitten kanssa on joskus jossain soittanut, tai joitten on nähnyt/kuullut jossain soittavan, omasta mielestään kaikkien aikojen parhaan muusikkoryhmän kanssaan levyä tekemään, ja voi valita siihen ryhmään niin eläviä kuin kuolleita tuntemiaan muusikoita, niin keitä hän valitsisi itsensä lisäksi?

Siihen Macca vastasi että valitsisi erään tietyn John L:n, ja Georgen H:n ja Ringo S:n sekä Jimi Hendrixin, ja arveli vielä että eiköhän sillä kokoonpanolla jo jotain saataisi aikaan.

Melartinilla on joitakin suurenmoisen vaikuttavia ja kauniita lauluja joita suuri yleisö ei tunne. Ainoat Melartinin mieleen jääneet melodialtaan mieleenpainuvat ja kauniit laulut jotka juuri nyt muistan ovat Tili tili tengan löysin ja minä metsän polkuja kuljen. Sibeliuksen laulut ovat heikompaa tasoa ja hän on syyttä niin suosittu koska hänen teoksistaan puuttuu emotionaalinen syvyys ja voima. Minulla on laululevyjä myös Lingolta, Nummelta, F Krohnilta, Kilpiseltä, Melartinilta ja kuulalta jotka kaikki ylittävät Sibeliuksen laulujen tason.

Sibeliusko muka kirjoitti melodisia lauluja. Eihän se väite pidä alkuunkaan paikkansa sillä niin verettömiä ovat Sibeliuksen melodiat hänen lauluissaan.

Huomenna perjantaina tulee Yle radio 1.ssä Faunin iltapäivässä klo 16 jälkeen jossa soi kuuntelijoiden toivemusiikki Melartin hauska yksinlaulu nimeltään Sammakko. Ensin on Kuulaa ja Saint Saensia. Sitten lauantaina aamusoitossa soi Melartinin näytelmämusiikista Pohjolan häät alkusoitto Mälkin johtamana.

Anonyymi kirjoitti:

Melartinilla on joitakin suurenmoisen vaikuttavia ja kauniita lauluja joita suuri yleisö ei tunne. Ainoat Melartinin mieleen jääneet melodialtaan mieleenpainuvat ja kauniit laulut jotka juuri nyt muistan ovat Tili tili tengan löysin ja minä metsän polkuja kuljen. Sibeliuksen laulut ovat heikompaa tasoa ja hän on syyttä niin suosittu koska hänen teoksistaan puuttuu emotionaalinen syvyys ja voima. Minulla on laululevyjä myös Lingolta, Nummelta, F Krohnilta, Kilpiseltä, Melartinilta ja kuulalta jotka kaikki ylittävät Sibeliuksen laulujen tason.

Lue lisää

"Melartinilla on joitakin suurenmoisen vaikuttavia ja kauniita lauluja joita suuri yleisö ei tunne. "

Ja juuri se että suuri yleisö ei niitä tunne kertoo että ne eivät lauluina ole suurenmoisen vaikuttavia.

On nimittäin niin että tavis-rahvaan parissa hyvien laulujen nälkä on loputon, joten jos jossain hyvä laulu pilkahtaisi esiin se laulu otetaan heti kuuntelu ja kuoro ja karaoke käyttöön, mutta yli puoleen vuosisataan tai reilusti pitempään on aikaa mennyt eikä kukaan ole niitä Melartin-lauluja vieläkään löytänyt kertoo sen että mitään löydettävää niissä ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

"Melartinilla on joitakin suurenmoisen vaikuttavia ja kauniita lauluja joita suuri yleisö ei tunne. "

Ja juuri se että suuri yleisö ei niitä tunne kertoo että ne eivät lauluina ole suurenmoisen vaikuttavia.

On nimittäin niin että tavis-rahvaan parissa hyvien laulujen nälkä on loputon, joten jos jossain hyvä laulu pilkahtaisi esiin se laulu otetaan heti kuuntelu ja kuoro ja karaoke käyttöön, mutta yli puoleen vuosisataan tai reilusti pitempään on aikaa mennyt eikä kukaan ole niitä Melartin-lauluja vieläkään löytänyt kertoo sen että mitään löydettävää niissä ei ole.

Lue lisää

Olen itse kuullut radiosta sekä hankkimaltani CD-levyltä minulle tuiki tuntemattomia ja kohottavan kauniita Melartinin lauluja mutta ne edustavat klassista taidemusikkia eikä kevyttä viihdemusiikkia.

Anonyymi kirjoitti:

"Melartinilla on joitakin suurenmoisen vaikuttavia ja kauniita lauluja joita suuri yleisö ei tunne. "

Ja juuri se että suuri yleisö ei niitä tunne kertoo että ne eivät lauluina ole suurenmoisen vaikuttavia.

On nimittäin niin että tavis-rahvaan parissa hyvien laulujen nälkä on loputon, joten jos jossain hyvä laulu pilkahtaisi esiin se laulu otetaan heti kuuntelu ja kuoro ja karaoke käyttöön, mutta yli puoleen vuosisataan tai reilusti pitempään on aikaa mennyt eikä kukaan ole niitä Melartin-lauluja vieläkään löytänyt kertoo sen että mitään löydettävää niissä ei ole.

Lue lisää

"Sibeliuksen laulut ovat heikompaa tasoa ja hän on syyttä niin suosittu koska hänen teoksistaan puuttuu emotionaalinen syvyys ja voima."

Melartinin lauluja ei tunneta Suomessakaan, mutta Sibeliuksen laulut raikaa aina Wienistä: https://www.youtube.com/watch?v=zOmHcmDXQjE

-Onks tuo lauluna muka tunneköyhä? Mielestäni siinä on paljon erottista kiihkoa, ja on silti vaikka laulun sanoitus sinänsä on täysin siveä, ne sanat on tehnyt rakastunut nuorimies jonka rakkauden ja intohimon kohde oli tuleva vaimonsa etunimeltään Ilta. (voi perkskuta miten iso "i" ja pikku "l" ovat samannäköisiä, tekstin tekijän intohimon kohde oli nainen jonka etunimi oli ILTA )

...aina Jaappaniin asti: https://www.youtube.com/watch?v=ICp2hAh6ciI
-Oisko että Jaappanilaiset eivät löytäneet Aaltosen Hiroshima sinfonian nuotteja joten päättivät turvautua vanhaan kunnon Sibbeen?

https://www.youtube.com/watch?v=sGpxPmgTr3A
-No osoittautui että tuo aiempi ei ollut sittenkään pelkkä onnekas sattuma kuten Aaltosen taiteen riemuvoitto Bulgariassa vuonna 1949 ehkä oli, vaan Sibbeä on laulettu ja lauletaan Jaappanissa toistuvasti.

Anonyymi kirjoitti:

"Sibeliuksen laulut ovat heikompaa tasoa ja hän on syyttä niin suosittu koska hänen teoksistaan puuttuu emotionaalinen syvyys ja voima."

Melartinin lauluja ei tunneta Suomessakaan, mutta Sibeliuksen laulut raikaa aina Wienistä: https://www.youtube.com/watch?v=zOmHcmDXQjE

-Onks tuo lauluna muka tunneköyhä? Mielestäni siinä on paljon erottista kiihkoa, ja on silti vaikka laulun sanoitus sinänsä on täysin siveä, ne sanat on tehnyt rakastunut nuorimies jonka rakkauden ja intohimon kohde oli tuleva vaimonsa etunimeltään Ilta. (voi perkskuta miten iso "i" ja pikku "l" ovat samannäköisiä, tekstin tekijän intohimon kohde oli nainen jonka etunimi oli ILTA )

...aina Jaappaniin asti: https://www.youtube.com/watch?v=ICp2hAh6ciI
-Oisko että Jaappanilaiset eivät löytäneet Aaltosen Hiroshima sinfonian nuotteja joten päättivät turvautua vanhaan kunnon Sibbeen?

https://www.youtube.com/watch?v=sGpxPmgTr3A
-No osoittautui että tuo aiempi ei ollut sittenkään pelkkä onnekas sattuma kuten Aaltosen taiteen riemuvoitto Bulgariassa vuonna 1949 ehkä oli, vaan Sibbeä on laulettu ja lauletaan Jaappanissa toistuvasti.

Lue lisää

Sehän on vain hienoa että suomalaisen säveltäjän kuten Erkki Aaltosen sinfoniaa on soitettu Japanissa ja Hiroshimassa saakka. Saisi olla enemmänkin.

Anonyymi kirjoitti:

"Sibeliuksen laulut ovat heikompaa tasoa ja hän on syyttä niin suosittu koska hänen teoksistaan puuttuu emotionaalinen syvyys ja voima."

Melartinin lauluja ei tunneta Suomessakaan, mutta Sibeliuksen laulut raikaa aina Wienistä: https://www.youtube.com/watch?v=zOmHcmDXQjE

-Onks tuo lauluna muka tunneköyhä? Mielestäni siinä on paljon erottista kiihkoa, ja on silti vaikka laulun sanoitus sinänsä on täysin siveä, ne sanat on tehnyt rakastunut nuorimies jonka rakkauden ja intohimon kohde oli tuleva vaimonsa etunimeltään Ilta. (voi perkskuta miten iso "i" ja pikku "l" ovat samannäköisiä, tekstin tekijän intohimon kohde oli nainen jonka etunimi oli ILTA )

...aina Jaappaniin asti: https://www.youtube.com/watch?v=ICp2hAh6ciI
-Oisko että Jaappanilaiset eivät löytäneet Aaltosen Hiroshima sinfonian nuotteja joten päättivät turvautua vanhaan kunnon Sibbeen?

https://www.youtube.com/watch?v=sGpxPmgTr3A
-No osoittautui että tuo aiempi ei ollut sittenkään pelkkä onnekas sattuma kuten Aaltosen taiteen riemuvoitto Bulgariassa vuonna 1949 ehkä oli, vaan Sibbeä on laulettu ja lauletaan Jaappanissa toistuvasti.

Lue lisää

Sibelius on vain niin takapajuinen säveltäjä että oikein nolottaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sehän on vain hienoa että suomalaisen säveltäjän kuten Erkki Aaltosen sinfoniaa on soitettu Japanissa ja Hiroshimassa saakka. Saisi olla enemmänkin.

"Erkki Aaltosen sinfoniaa on soitettu Japanissa ja Hiroshimassa saakka. Saisi olla enemmänkin."

Aivan, ja se enempi siten tapahtuisi joko yleisön pyynnöstä tai siitä huolimatta.

Japanilaiset nimittäin ovat kovia musiikin kuuntelijoita, jonka myötä siellä Japanissa on erittäin kukoistava CD-levyjen julkaisu systeemi. On kumma että Aaltosen sinfoniaan ei ole kukaan siellä tarttunut, toisaalta niitä Hiroshima aiheisia sinfonioita on muitakin, eikä ne muutakaan Hiroshima sinfoniat ole varsinaiseksi hitiksi nousseet.

Ja aivan yhtä hyvin kuin Hiiroshima sinfonian Aaltonen olisi voinut säveltää Hampuri sinfonian tai Dresden sinfonian, kummatkin noista Saksan kaupungeista koki aivan helvetillisen pommituksen 2. mailmansodan aikana, ja niistä pommituksista varsinkin se Dresdenin pommitus oli ilmiselvä ja yksiselitteinen rikos ihmisyyttä vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Erkki Aaltosen sinfoniaa on soitettu Japanissa ja Hiroshimassa saakka. Saisi olla enemmänkin."

Aivan, ja se enempi siten tapahtuisi joko yleisön pyynnöstä tai siitä huolimatta.

Japanilaiset nimittäin ovat kovia musiikin kuuntelijoita, jonka myötä siellä Japanissa on erittäin kukoistava CD-levyjen julkaisu systeemi. On kumma että Aaltosen sinfoniaan ei ole kukaan siellä tarttunut, toisaalta niitä Hiroshima aiheisia sinfonioita on muitakin, eikä ne muutakaan Hiroshima sinfoniat ole varsinaiseksi hitiksi nousseet.

Ja aivan yhtä hyvin kuin Hiiroshima sinfonian Aaltonen olisi voinut säveltää Hampuri sinfonian tai Dresden sinfonian, kummatkin noista Saksan kaupungeista koki aivan helvetillisen pommituksen 2. mailmansodan aikana, ja niistä pommituksista varsinkin se Dresdenin pommitus oli ilmiselvä ja yksiselitteinen rikos ihmisyyttä vastaan.

Lue lisää

Pendereckillä on joku Hiroshima aiheinen teos mutta Aaltosen Hiroshima sinfonia lienee ainoa laatuaan sikäli kuin tiedän ja siitä myös tuli hitti v. 1949. Joku Hiroshima sinfonian esitystä v. 1998 arvioimassa ollut kriitikkokin piti sen levyttämistä hyvänä ideana.

Anonyymi kirjoitti:

"Erkki Aaltosen sinfoniaa on soitettu Japanissa ja Hiroshimassa saakka. Saisi olla enemmänkin."

Aivan, ja se enempi siten tapahtuisi joko yleisön pyynnöstä tai siitä huolimatta.

Japanilaiset nimittäin ovat kovia musiikin kuuntelijoita, jonka myötä siellä Japanissa on erittäin kukoistava CD-levyjen julkaisu systeemi. On kumma että Aaltosen sinfoniaan ei ole kukaan siellä tarttunut, toisaalta niitä Hiroshima aiheisia sinfonioita on muitakin, eikä ne muutakaan Hiroshima sinfoniat ole varsinaiseksi hitiksi nousseet.

Ja aivan yhtä hyvin kuin Hiiroshima sinfonian Aaltonen olisi voinut säveltää Hampuri sinfonian tai Dresden sinfonian, kummatkin noista Saksan kaupungeista koki aivan helvetillisen pommituksen 2. mailmansodan aikana, ja niistä pommituksista varsinkin se Dresdenin pommitus oli ilmiselvä ja yksiselitteinen rikos ihmisyyttä vastaan.

Lue lisää

Aaltosen Hiroshima sinfonia oli hitti joka sai menestystä osakseen monissa itä-blokin maissa. Muita Hiroshima sinfonioita en tunne ja Aaltosenkin sinfoniasta olen kuullut vain lyhyitä katkelmia sieltä täältä mm. sen pommin putoamiskohdan.

Anonyymi kirjoitti:

Melartinilla on joitakin suurenmoisen vaikuttavia ja kauniita lauluja joita suuri yleisö ei tunne. Ainoat Melartinin mieleen jääneet melodialtaan mieleenpainuvat ja kauniit laulut jotka juuri nyt muistan ovat Tili tili tengan löysin ja minä metsän polkuja kuljen. Sibeliuksen laulut ovat heikompaa tasoa ja hän on syyttä niin suosittu koska hänen teoksistaan puuttuu emotionaalinen syvyys ja voima. Minulla on laululevyjä myös Lingolta, Nummelta, F Krohnilta, Kilpiseltä, Melartinilta ja kuulalta jotka kaikki ylittävät Sibeliuksen laulujen tason.

Lue lisää

" Sibeliuksen laulut ovat heikompaa tasoa ja hän on syyttä niin suosittu koska hänen teoksistaan puuttuu emotionaalinen syvyys ja voima."
Musta partainen mies sanoi ja jatkoi:
"Sibeliusko muka kirjoitti melodisia lauluja. Eihän se väite pidä alkuunkaan paikkansa sillä niin verettömiä ovat Sibeliuksen melodiat hänen lauluissaan."

Aha? No Sydämeni laulu, puuttuuko siitä emotionaalinen syvyys ja voima? Tuon laulun sanat ovat A.Kiven ja sanoituksen aihe kipein mihin aikuinen ihminen voi elämässään törmätä. Ja Sibeliuksen musiikki on täydellistä siihen sanoitukseen.

Sibeliuksen lauluista parhaimmaksi jossain musiikkikritikoiden äänestyksessä valittiin laulu Ristilukki, joka on alunperin laulu musikista näytelmään Kuningas Kristian II:nen.

Muistelen kuulleeni tuon laulun joskus hyvin pienenä radiosta useinkin ja kun tuo laulu yleensä laulettiin ruotsiksi niin en ymmärtänyt sen sanoituksesta yhtään mitään, mutta silti koin laulun musiikin erittäin pelottavaksi ja uhkaavaksi, ja sittemmin minulle on selvinnyt että kyseisen laulun teksti ei suinkaan kuvaa jättimäistä ihmisiä pyydystävää hämähäkkiä vaan valtakuntaansa johtavaa äärimmäisen julmaa ja murhan himoista tyrannia, ja voisi siis ihan hyvin kuvata vaikkapa Hitleriä tai Stalinia tai Pol Pottia tai ketä hyvänsä maansa johtoon noussutta massamurhauttajaa.

Ja Sibelius tuossa laulussa musikillaan osasi tuoda esiin sen kauhun ja pelon minkä massamurhauttaja ympärilleen ja alamaisiinsa luo ja tuo.

Tai entäs Metsämiehen laulu. Myös siinä laulussa teksti oli A.Kiven. Ja sen laulun sanoitus ont pirtsakkaakin pirtsakkaampi ja Sibeliuksen musiikki tuohon laulun tekstiin millaista se on? No pirtsakkaakin pirtsakkaampaa.

Väite että Sibelius ei musikillaan muka pystyisi tuomaan esiin emotionaalisten tunteiden syvyyttä tai kirjoa on naurettava ja kuvastaa vain sitä epäjärjestystä joka aivoisiesi sisällä vallitsee.

"Melartinilla on joitakin suurenmoisen vaikuttavia ja kauniita lauluja joita suuri yleisö ei tunne."

Ehkä on mutta jos on niin miksi ei tunne? Suurella yleisöllähän on sinänsä loputon uusien vaikuttavien ja kauniiden laulujen nälkä.

Ainoa järkevä selitys tuolle on että ne Melartinin laulut eivät sittenkään ole suurenmoisen vaikuttavia tai edes erityisen kauniitakaan. Ainakin mainittu laulu "Minä metsän polkuja kuljen" on käytännössä kurjan melodian omaava jollotus. Joten ei ihme että se lauluna on vaipunut unohdukseen.

Anonyymi kirjoitti:

" Sibeliuksen laulut ovat heikompaa tasoa ja hän on syyttä niin suosittu koska hänen teoksistaan puuttuu emotionaalinen syvyys ja voima."
Musta partainen mies sanoi ja jatkoi:
"Sibeliusko muka kirjoitti melodisia lauluja. Eihän se väite pidä alkuunkaan paikkansa sillä niin verettömiä ovat Sibeliuksen melodiat hänen lauluissaan."

Aha? No Sydämeni laulu, puuttuuko siitä emotionaalinen syvyys ja voima? Tuon laulun sanat ovat A.Kiven ja sanoituksen aihe kipein mihin aikuinen ihminen voi elämässään törmätä. Ja Sibeliuksen musiikki on täydellistä siihen sanoitukseen.

Sibeliuksen lauluista parhaimmaksi jossain musiikkikritikoiden äänestyksessä valittiin laulu Ristilukki, joka on alunperin laulu musikista näytelmään Kuningas Kristian II:nen.

Muistelen kuulleeni tuon laulun joskus hyvin pienenä radiosta useinkin ja kun tuo laulu yleensä laulettiin ruotsiksi niin en ymmärtänyt sen sanoituksesta yhtään mitään, mutta silti koin laulun musiikin erittäin pelottavaksi ja uhkaavaksi, ja sittemmin minulle on selvinnyt että kyseisen laulun teksti ei suinkaan kuvaa jättimäistä ihmisiä pyydystävää hämähäkkiä vaan valtakuntaansa johtavaa äärimmäisen julmaa ja murhan himoista tyrannia, ja voisi siis ihan hyvin kuvata vaikkapa Hitleriä tai Stalinia tai Pol Pottia tai ketä hyvänsä maansa johtoon noussutta massamurhauttajaa.

Ja Sibelius tuossa laulussa musikillaan osasi tuoda esiin sen kauhun ja pelon minkä massamurhauttaja ympärilleen ja alamaisiinsa luo ja tuo.

Tai entäs Metsämiehen laulu. Myös siinä laulussa teksti oli A.Kiven. Ja sen laulun sanoitus ont pirtsakkaakin pirtsakkaampi ja Sibeliuksen musiikki tuohon laulun tekstiin millaista se on? No pirtsakkaakin pirtsakkaampaa.

Väite että Sibelius ei musikillaan muka pystyisi tuomaan esiin emotionaalisten tunteiden syvyyttä tai kirjoa on naurettava ja kuvastaa vain sitä epäjärjestystä joka aivoisiesi sisällä vallitsee.

"Melartinilla on joitakin suurenmoisen vaikuttavia ja kauniita lauluja joita suuri yleisö ei tunne."

Ehkä on mutta jos on niin miksi ei tunne? Suurella yleisöllähän on sinänsä loputon uusien vaikuttavien ja kauniiden laulujen nälkä.

Ainoa järkevä selitys tuolle on että ne Melartinin laulut eivät sittenkään ole suurenmoisen vaikuttavia tai edes erityisen kauniitakaan. Ainakin mainittu laulu "Minä metsän polkuja kuljen" on käytännössä kurjan melodian omaava jollotus. Joten ei ihme että se lauluna on vaipunut unohdukseen.

Lue lisää

Tuo Minä metsän polkuja kuljen kuuluu muistaakseni kokoelmaan Nuorten lauluja eikä ole siksi erityisen kunnianhimoinen Melartinin lauluksi mutta melodiikkansa kauneuden puolesta voittaa kilpailijansa sentimentaaliset ja kitschinomaiset laulut joista todella puuttuu aito ylevä tunne ja emotionaalinen syvyys ja voima joita joissakin Melartinin lauluissa on enemmän. Oliko erään nimi Feeniks, en muista enää, kun kerran kuulin sen radiosta.

Mozartin parhaat teokset ovatkin neron puhtaan älyn tuotteita jotka eivät ole miksikään hyödyksi olemisen puhtaana kukkana ja tuloksen vaan ilmaisevat neron älyn auringonkaltaisuudella maailman syvimmän olemuksen jonka olen itse väkevästi kokenut korkeimmanasteisessa psykofyysisessä tilassa ja syvässä transsissa Mozartia kuunneltuani.

Mozart on tunnetun historian ehkä suurin nero.