No, milloin se älykkyys istahti ihmiseen?

Pääkallon tilavuus on vain yksi osatekijä älykkyyden määrittämiseen.
Pieni ja pienikalloinen Florensin ihminen luokitellaan pystyihmisiksi ainakin joidenkin tiedemiesten mielestä. Puheen heikko kehitys taitaisi olla suurin este peruskoulun läpäisemiseen.

Kreationisti avaajalta voisin tiedustella vastakysymyksenä että jos tällainen Florensitaapero jostain viidakosta ilmestyisi annettaisiinko sille nimi ja henkilötunnus vai vietäisiinkö eläintarhaan häkkikasvatukseen??

Anonyymi kirjoitti:

Pääkallon tilavuus on vain yksi osatekijä älykkyyden määrittämiseen.
Pieni ja pienikalloinen Florensin ihminen luokitellaan pystyihmisiksi ainakin joidenkin tiedemiesten mielestä. Puheen heikko kehitys taitaisi olla suurin este peruskoulun läpäisemiseen.

Kreationisti avaajalta voisin tiedustella vastakysymyksenä että jos tällainen Florensitaapero jostain viidakosta ilmestyisi annettaisiinko sille nimi ja henkilötunnus vai vietäisiinkö eläintarhaan häkkikasvatukseen??

Lue lisää

eikös itäaasialaiset ole älykkäin ihmispopulaatio.

Mitkä ovat tieteelliset todisteet siitä että Homo erectus olisi ollut ihmisen edeltäjä? Homo erectuksen ja ihmisen yhdistävää fossiiliketjua ei ole löytynyt. Kaikki on pelkkää evolutionistien toiveajattelua, josta tiede on kaukana.

Anonyymi kirjoitti:

Pääkallon tilavuus on vain yksi osatekijä älykkyyden määrittämiseen.
Pieni ja pienikalloinen Florensin ihminen luokitellaan pystyihmisiksi ainakin joidenkin tiedemiesten mielestä. Puheen heikko kehitys taitaisi olla suurin este peruskoulun läpäisemiseen.

Kreationisti avaajalta voisin tiedustella vastakysymyksenä että jos tällainen Florensitaapero jostain viidakosta ilmestyisi annettaisiinko sille nimi ja henkilötunnus vai vietäisiinkö eläintarhaan häkkikasvatukseen??

Lue lisää

Kysymyksesi on omituinen, koska kirjoituksestasi päätellen tiedemiehetkään eivät tiedä oliko Florensin ihminen todella ihminen vai jotain muuta. Jos sellainen ilmestyisi ja osoittautuisi ihmiseksi niin tietenkin sitä kohdeltaisiin ihmisenä. Siinä tapauksessa että se olisi kääpiökokoinen ihminen, se olisi sama ihminen kuin me kaikki olemme.

Anonyymi kirjoitti:

Mitkä ovat tieteelliset todisteet siitä että Homo erectus olisi ollut ihmisen edeltäjä? Homo erectuksen ja ihmisen yhdistävää fossiiliketjua ei ole löytynyt. Kaikki on pelkkää evolutionistien toiveajattelua, josta tiede on kaukana.

Lue lisää

Homo erectus nimen alle kuuluu eräiden tutkijoiden mukaan useita eri lajeja. Muutenkin lajien nimeäminen on kuin veteen piirretty viiva. Ja se on sitä juuri välimuotojen takia.
Erectuksen seuraaja oli Heidelberginihminen ja välimuotoja löytyy.
Euroopasta on löytynyt fossiileja, joiden piirteet muistuttavat sekä H. heidelbergensisiä että H. neandertalista.
Afrikasta löytyy Heidelbergin ihmisen ja nykyihmisen välimuotoja.
Neandertalinihmisen, nykyihmisen, denisovanihmisen ja florensinihmisen genomikin todistaa meidät sisarlajeiksi. Tieteellinen näyttö on täysin kiistaton.

Luehan esimerkiksi Sringerin "Vain yksi jäi" tai Valsten "Ihmislajin synty", niin huomaat, että välimuodoista on suorastaan runsauden pula.

Saarnamiehesi ovat valehdelleet sinulle.

Anonyymi kirjoitti:

Homo erectus nimen alle kuuluu eräiden tutkijoiden mukaan useita eri lajeja. Muutenkin lajien nimeäminen on kuin veteen piirretty viiva. Ja se on sitä juuri välimuotojen takia.
Erectuksen seuraaja oli Heidelberginihminen ja välimuotoja löytyy.
Euroopasta on löytynyt fossiileja, joiden piirteet muistuttavat sekä H. heidelbergensisiä että H. neandertalista.
Afrikasta löytyy Heidelbergin ihmisen ja nykyihmisen välimuotoja.
Neandertalinihmisen, nykyihmisen, denisovanihmisen ja florensinihmisen genomikin todistaa meidät sisarlajeiksi. Tieteellinen näyttö on täysin kiistaton.

Luehan esimerkiksi Sringerin "Vain yksi jäi" tai Valsten "Ihmislajin synty", niin huomaat, että välimuodoista on suorastaan runsauden pula.

Saarnamiehesi ovat valehdelleet sinulle.

Lue lisää

Ne sinun "välimuotosi" ovat pelkkiä luunkappaleita. Yhtään todellista fossiiliketjua ei ole löytynyt todistamaan ihmisen ja apinan sukulaisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Homo erectus nimen alle kuuluu eräiden tutkijoiden mukaan useita eri lajeja. Muutenkin lajien nimeäminen on kuin veteen piirretty viiva. Ja se on sitä juuri välimuotojen takia.
Erectuksen seuraaja oli Heidelberginihminen ja välimuotoja löytyy.
Euroopasta on löytynyt fossiileja, joiden piirteet muistuttavat sekä H. heidelbergensisiä että H. neandertalista.
Afrikasta löytyy Heidelbergin ihmisen ja nykyihmisen välimuotoja.
Neandertalinihmisen, nykyihmisen, denisovanihmisen ja florensinihmisen genomikin todistaa meidät sisarlajeiksi. Tieteellinen näyttö on täysin kiistaton.

Luehan esimerkiksi Sringerin "Vain yksi jäi" tai Valsten "Ihmislajin synty", niin huomaat, että välimuodoista on suorastaan runsauden pula.

Saarnamiehesi ovat valehdelleet sinulle.

Lue lisää

"Neandertalinihmisen, nykyihmisen, denisovanihmisen ja florensinihmisen genomikin todistaa meidät sisarlajeiksi. "

Siis ei evoluutiota vaan ihmisen eri alalajeja. Ihmisen synnyllä ja kehityksellä lajina ei ole ollut mitään tekemistä apinoiden kanssa.

Apinalajitoveri ... ? Evolutionistit ilmoittautuvat siis apinoiksi, mikä kertoo heidän älykkyystasostaan oleellisen.

Näinhän se paljolti on mitä yllä oleva luento avartaa.

Luovimmin kädellisyyttään edistänyt laji voitti evoluution kilpajuoksun. Toivottavasti tämä voitto ei muutu tappioksi. Ihminen on vasta prototyyppivaiheessa aivojen evoluutiossa.

Anonyymi kirjoitti:

Näinhän se paljolti on mitä yllä oleva luento avartaa.

Luovimmin kädellisyyttään edistänyt laji voitti evoluution kilpajuoksun. Toivottavasti tämä voitto ei muutu tappioksi. Ihminen on vasta prototyyppivaiheessa aivojen evoluutiossa.

Lue lisää

Ei ole olemassa aivojen evoluutiota. On vain aivojen kehitystä (sikäli kuin on ...). Evoluutio tarkoittaa kokonaan uusien lajien syntyä (Darwinin teoria) eikä olemassa olevien lajien kehittymistä.

Koska evoluutiota ei ole todistettu tapahtuneen, evouskovaiset ovat alkaneet puhua lajimuuntelusta "evoluutiona". Juu, kyllä Galapagossaarten peipot tai sirkut kehittivät itselleen erilaisia nokan muotoja, mutta siihen se jäikin. Eri nokkamuodot vaihtelevat olosuhteiden mukaan, koska jokaisen eliölajin genomissa on koodi sitä varten. Peiposta ei kuitenkaan synny kissaa, ei edes varista.

Tämä puree varmaan evolutionisteihin.

"Pystyihminen joka eli n. 1 milj, vuotta eaa "

Todisteet? Ainoa luotettava fossiilien iänmittaus on radiohiilimenetelmä. Se ei ulotu 10 000 vuotta kauemmas.

Ihmisen genomi rappeutuu lisää jokaisessa uudessa sukupolvessa, koska miljoonat haitalliset mutaatiot tuhoavat sitä. Puhtaasti hyödyllisiä mutaatioita ei edes tunneta. Jotkin mutaatiot ovat tuoneet rajoitettua hyötyä, mutta samalla aiheuttaneet vahinkoa joka on hyötyä isompi. Esimerkiksi sirppisoluanemia vähentää malarian riskiä, mutta kuka halua sairastaa anemiaa?

Suurhenkilö kirjoitti:

Ihmisen genomi rappeutuu lisää jokaisessa uudessa sukupolvessa, koska miljoonat haitalliset mutaatiot tuhoavat sitä. Puhtaasti hyödyllisiä mutaatioita ei edes tunneta. Jotkin mutaatiot ovat tuoneet rajoitettua hyötyä, mutta samalla aiheuttaneet vahinkoa joka on hyötyä isompi. Esimerkiksi sirppisoluanemia vähentää malarian riskiä, mutta kuka halua sairastaa anemiaa?

Lue lisää

Ei pidä paikkaaansa tuokaan. Vaikka mutaatioita syntyy, vai ituradan mutaatiot voivat periytyä. Fataalit mutaatiot johtavat sikiön abortoitumiseen, eivätkä siirry seuraavaan polveen. Osa mutaatioista on haitallisia, kuten eräät periytyvät sairaudet osoittavat, mutta genomin kokonaisvaltainen rappeutuminen on kreationistien hömppää. Suurin osa mutaatioista on neutraaleja, jotka ajautuvat aikanaan populaatiosta pois.

Pitäisin puhtaasti hyödyllisenä mutaationa esimerkiksi FOXP2 geenin mutaatiota, joka mahdollisti puheen. Hyödyllisiä mutaatioita on vaikka kuinka paljon. Esimerkiksi ihmisaivojen kehitys on johtunut muutamasta mutaatiosta.

Kasvinjalostus (se vanhanaikainen) perustuu mutaatioiden tuottamiseen säteilyttämällä tai myrkyillä. Voljelymaississa on viisi ainakin geeniä, jotka villimaissista puuttuvat. Ne ovat kasvijalostuksen aiheuttamien mutaatioiden tulosta ja ainakin ihmisen kannalta erittäin hyödyllisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä paikkaaansa tuokaan. Vaikka mutaatioita syntyy, vai ituradan mutaatiot voivat periytyä. Fataalit mutaatiot johtavat sikiön abortoitumiseen, eivätkä siirry seuraavaan polveen. Osa mutaatioista on haitallisia, kuten eräät periytyvät sairaudet osoittavat, mutta genomin kokonaisvaltainen rappeutuminen on kreationistien hömppää. Suurin osa mutaatioista on neutraaleja, jotka ajautuvat aikanaan populaatiosta pois.

Pitäisin puhtaasti hyödyllisenä mutaationa esimerkiksi FOXP2 geenin mutaatiota, joka mahdollisti puheen. Hyödyllisiä mutaatioita on vaikka kuinka paljon. Esimerkiksi ihmisaivojen kehitys on johtunut muutamasta mutaatiosta.

Kasvinjalostus (se vanhanaikainen) perustuu mutaatioiden tuottamiseen säteilyttämällä tai myrkyillä. Voljelymaississa on viisi ainakin geeniä, jotka villimaissista puuttuvat. Ne ovat kasvijalostuksen aiheuttamien mutaatioiden tulosta ja ainakin ihmisen kannalta erittäin hyödyllisiä.

Lue lisää

"Fataalit mutaatiot johtavat sikiön abortoitumiseen, eivätkä siirry seuraavaan polveen."

Niin voi käydä, mutta fataali tilanne voi syntyä myös pitkään jatkuneiden mutaatioiden seurauksena. Jos mutaatioita olisi enemmän hyödyllisiä kuin haitallisia, eivät ihmiskunnan perinnölliset sairaudet olisi lisääntymässä kuten nyt.

"Osa mutaatioista on haitallisia, kuten eräät periytyvät sairaudet osoittavat,"

Perinnölliset sairaudet lisääntyvät ihmiskunnassa koko ajan, mikä on luonnollista koska haitallisia mutaatioita on tuhansia kertoja enemmän kuin hyödyllisiä.

Jerry Bergman [Research on the deterioration of the genome and Darwinism: why mutations result in degeneration of the genome] teki kirjallisuustutkimuksen ja löysi 453 732 viitettä hakusanalla ”mutaatio”. Näistä vain 186 mainitsi sanan ”hyödyllinen”, siis ao. eliöille itselleen hyödyllinen. "Hyöty" on seurannut genomin osan rappeutumisesta eikä kehityksestä. Esim. tuulisen saaren kärpäslaji on menettänyt siipensä geenivaurion johdosta, mutta sittenpä ei tuuli vie mennessään. Muualla se ei pärjäisikään. Galapagossaarten merimetsoilla on haitallisen mutaation surkastuttamat siivet. Ne pärjäävät vain, koska siellä ei ole tarpeeksi suuria petolintuja saalistamaan niitä.

Toki ihmiselle hyödyllisiä mutaatioita on saatu laboratorioissa aiheutettua bakteereille, mutta bakteerit itse eivät niistä ole hyötyneet. Kyse on ollut bakteerien geneettisen informaation rikkomisesta. Hyödyllisen mutaation täytyisi sitä paitsi levitä populaatioon, jotta siitä olisi hyötyä. Mutaatiot kuitenkin enimmäkseen dilutoituvat (laimenevat) nopeasti.

Suurin osa kaikista mutaatioista katoaa jo solun DNA:n mutaatioita torjuvan korjausmekanismin ansiosta. Korjausmekanismi ei erottele ”hyviä” ja ”huonoja” mutaatioita vaan pyrkii poistamaan ne kaikki! Koska ”hyviä” mutaatioita ei käytännössä edes tunneta, ja haitallisia tai yhdentekeviä mutaatioita on lähelle 100%, ei ole ihme ettei mutaatioiden aiheuttamaa eliöiden perimän parantumista ole koskaan havaittu.

Todellisessa elämässä genomit rappeutuvat. Biologisesti merkitykselliset numeeriset simulaatiot osoittavat tämän. Alusta alkaen eliöt ovat rappeutuneet, eivät kehittyneet. Ihmisen perimän tuhannet haitalliset mutaatiot ovat kertyneet viimeisten 5000 vuoden aikana. [http://discovemagazine.com/2013/julyaug/07-most-mutations-in-the-human-genome-are-recent-and-probably-harmful]

Jos hyödylliset mutaatiot olisivat tavallisia, niin miksi banaanikärpäsille laboratorioissa aiheutetut mutaatiot ovat niille aina haitallisia tai hyödyttömiä?

Tukeakseen "protonista ihmiseksi" - evoluutiota tulee meidän kyetä osoittamaan tapauksia, joissa mutaatiot ovat lisänneet uuden "lauseen" tai uutta projektia tai toimintoa koodaavan geenin. Me emme ole tietoisia yhdestäkään mutaatiosta, joka tuottaisi informaation lisäystä genomin toiminnalliseen moninaisuuteen. Todennäköisyydet tuntuvat poissulkevan tällaisen mahdollisuuden, tai ainakin tekevät siitä aivan liian harvinaisen tapahtuman pelastaakseen evoluutioteorian - jopa oletettujen miljardien vuosien aikana.

Esimerkki:
Ihmisessä oleva hemoglobiinimolekyyli suorittaa tehtäväänsä eli kuljettaa ja toimittaa happea punasoluissa toiminnallisesti tehokkaalla tavalla. On olemassa geeni tai "lause," joka koodaa hemoglobiinin tuotantoa. On olemassa tunnettu mutaatio (itse asiassa kolme erillistä, joilla kaikilla on sama vaikutus) jossa vain yksi lauseen kirjain on vahingossa korvaantunut toisella.

Mikäli perit tämän muutoksen molemmilta vanhemmiltasi tulet sairastumaan vakavasti tautiin nimeltä sirppisolu anemia, etkä tule selviytymään kovinkaan kauaa. Kuitenkin evolutionistit käyttävät yleisesti tätä esimerkkinä "hyödyllisestä mutaatiosta." Tämä siitä syystä, että mikäli perit sen ainoastaan toiselta vanhemmista, se tulee vaikuttamaan punasoluihisi tarpeeksi estääkseen malarialoisia käyttämästä niitä tehokkaina isäntinään. Täten tulet olemaan immuuni malarialle ja selviydyt paremmin malariaa sisältävillä alueilla. Jälkeläisilläsi sen sijaan on entistä suurempi vaara kuolla sirppisoluanemiaan.

Kyseessä ei siis ole muutos "ylöspäin." Emme ole nähneet uutta, tehokasta hapen siirtomekanismia tai sen alkua kehittymässä. Emme ole nähneet hemoglobiinin kuljetusmekanismin parantumista. Genomin rappeutuma vain sattuu olemaan paikallisesti ja tilapäisesti hyödyllinen. Sellainen ei edusta evoluutiota vaan devoluutiota.

Anonyymi kirjoitti:

"Fataalit mutaatiot johtavat sikiön abortoitumiseen, eivätkä siirry seuraavaan polveen."

Niin voi käydä, mutta fataali tilanne voi syntyä myös pitkään jatkuneiden mutaatioiden seurauksena. Jos mutaatioita olisi enemmän hyödyllisiä kuin haitallisia, eivät ihmiskunnan perinnölliset sairaudet olisi lisääntymässä kuten nyt.

"Osa mutaatioista on haitallisia, kuten eräät periytyvät sairaudet osoittavat,"

Perinnölliset sairaudet lisääntyvät ihmiskunnassa koko ajan, mikä on luonnollista koska haitallisia mutaatioita on tuhansia kertoja enemmän kuin hyödyllisiä.

Jerry Bergman [Research on the deterioration of the genome and Darwinism: why mutations result in degeneration of the genome] teki kirjallisuustutkimuksen ja löysi 453 732 viitettä hakusanalla ”mutaatio”. Näistä vain 186 mainitsi sanan ”hyödyllinen”, siis ao. eliöille itselleen hyödyllinen. "Hyöty" on seurannut genomin osan rappeutumisesta eikä kehityksestä. Esim. tuulisen saaren kärpäslaji on menettänyt siipensä geenivaurion johdosta, mutta sittenpä ei tuuli vie mennessään. Muualla se ei pärjäisikään. Galapagossaarten merimetsoilla on haitallisen mutaation surkastuttamat siivet. Ne pärjäävät vain, koska siellä ei ole tarpeeksi suuria petolintuja saalistamaan niitä.

Toki ihmiselle hyödyllisiä mutaatioita on saatu laboratorioissa aiheutettua bakteereille, mutta bakteerit itse eivät niistä ole hyötyneet. Kyse on ollut bakteerien geneettisen informaation rikkomisesta. Hyödyllisen mutaation täytyisi sitä paitsi levitä populaatioon, jotta siitä olisi hyötyä. Mutaatiot kuitenkin enimmäkseen dilutoituvat (laimenevat) nopeasti.

Suurin osa kaikista mutaatioista katoaa jo solun DNA:n mutaatioita torjuvan korjausmekanismin ansiosta. Korjausmekanismi ei erottele ”hyviä” ja ”huonoja” mutaatioita vaan pyrkii poistamaan ne kaikki! Koska ”hyviä” mutaatioita ei käytännössä edes tunneta, ja haitallisia tai yhdentekeviä mutaatioita on lähelle 100%, ei ole ihme ettei mutaatioiden aiheuttamaa eliöiden perimän parantumista ole koskaan havaittu.

Todellisessa elämässä genomit rappeutuvat. Biologisesti merkitykselliset numeeriset simulaatiot osoittavat tämän. Alusta alkaen eliöt ovat rappeutuneet, eivät kehittyneet. Ihmisen perimän tuhannet haitalliset mutaatiot ovat kertyneet viimeisten 5000 vuoden aikana. [http://discovemagazine.com/2013/julyaug/07-most-mutations-in-the-human-genome-are-recent-and-probably-harmful]

Jos hyödylliset mutaatiot olisivat tavallisia, niin miksi banaanikärpäsille laboratorioissa aiheutetut mutaatiot ovat niille aina haitallisia tai hyödyttömiä?

Tukeakseen "protonista ihmiseksi" - evoluutiota tulee meidän kyetä osoittamaan tapauksia, joissa mutaatiot ovat lisänneet uuden "lauseen" tai uutta projektia tai toimintoa koodaavan geenin. Me emme ole tietoisia yhdestäkään mutaatiosta, joka tuottaisi informaation lisäystä genomin toiminnalliseen moninaisuuteen. Todennäköisyydet tuntuvat poissulkevan tällaisen mahdollisuuden, tai ainakin tekevät siitä aivan liian harvinaisen tapahtuman pelastaakseen evoluutioteorian - jopa oletettujen miljardien vuosien aikana.

Esimerkki:
Ihmisessä oleva hemoglobiinimolekyyli suorittaa tehtäväänsä eli kuljettaa ja toimittaa happea punasoluissa toiminnallisesti tehokkaalla tavalla. On olemassa geeni tai "lause," joka koodaa hemoglobiinin tuotantoa. On olemassa tunnettu mutaatio (itse asiassa kolme erillistä, joilla kaikilla on sama vaikutus) jossa vain yksi lauseen kirjain on vahingossa korvaantunut toisella.

Mikäli perit tämän muutoksen molemmilta vanhemmiltasi tulet sairastumaan vakavasti tautiin nimeltä sirppisolu anemia, etkä tule selviytymään kovinkaan kauaa. Kuitenkin evolutionistit käyttävät yleisesti tätä esimerkkinä "hyödyllisestä mutaatiosta." Tämä siitä syystä, että mikäli perit sen ainoastaan toiselta vanhemmista, se tulee vaikuttamaan punasoluihisi tarpeeksi estääkseen malarialoisia käyttämästä niitä tehokkaina isäntinään. Täten tulet olemaan immuuni malarialle ja selviydyt paremmin malariaa sisältävillä alueilla. Jälkeläisilläsi sen sijaan on entistä suurempi vaara kuolla sirppisoluanemiaan.

Kyseessä ei siis ole muutos "ylöspäin." Emme ole nähneet uutta, tehokasta hapen siirtomekanismia tai sen alkua kehittymässä. Emme ole nähneet hemoglobiinin kuljetusmekanismin parantumista. Genomin rappeutuma vain sattuu olemaan paikallisesti ja tilapäisesti hyödyllinen. Sellainen ei edusta evoluutiota vaan devoluutiota.

Lue lisää

"Emme ole nähneet hemoglobiinin kuljetusmekanismin parantumista."

Emmekö? Tiesitkö, että hemoglobiini on yksi globiineista, jotka kykenevät sitomaan ja kuljettamaan happea. Professori Wagnerin kirjassa "Kelpoisimman synty" esitetään, miten hemoglobiinia voidaan muuttaa yksi aminohappo (askel) kerrallaan yli 40 % niin, että sen toiminnallisuus säilyy jokaisella askeleella. Happen kuljetukseen kykeneviä globiineihin pohjautuvia innovaatioita on luonnossa valtava määrä.

Tiedän sirppisoluanemista varmasti sen minkä sinäkin.

Gewnomin rappeutuminen on kreationistien jargonia, jota geenitutkijat eivät käytä. Genomin degeneroitumisellakin tarkoitetaan geenitutkimuksessa geenin monistumista, jolloin samaa tietoa toistetaan monessa kohtaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Emme ole nähneet hemoglobiinin kuljetusmekanismin parantumista."

Emmekö? Tiesitkö, että hemoglobiini on yksi globiineista, jotka kykenevät sitomaan ja kuljettamaan happea. Professori Wagnerin kirjassa "Kelpoisimman synty" esitetään, miten hemoglobiinia voidaan muuttaa yksi aminohappo (askel) kerrallaan yli 40 % niin, että sen toiminnallisuus säilyy jokaisella askeleella. Happen kuljetukseen kykeneviä globiineihin pohjautuvia innovaatioita on luonnossa valtava määrä.

Tiedän sirppisoluanemista varmasti sen minkä sinäkin.

Gewnomin rappeutuminen on kreationistien jargonia, jota geenitutkijat eivät käytä. Genomin degeneroitumisellakin tarkoitetaan geenitutkimuksessa geenin monistumista, jolloin samaa tietoa toistetaan monessa kohtaa.

Lue lisää

"Tiesitkö, että hemoglobiini on yksi globiineista, jotka kykenevät sitomaan ja kuljettamaan happea. "

Kyllä - ja emme edelleenkään ole nähneet hemoglobiinin kuljetusmekanismin parantumista sirppisoluanemian seurauksena. Malariaa torjuva sirppisoluanemia on vaarallinen mutaatio. Se pysyy latenttina vain niin kauan kun lapsi ei saa sitä molemmilta vanhemmilta. Jos saa, se on sitten menoa.

Genomin rappeutuminen on tosiasia, jota evouskovaiset tai muuten vain apurahoja vonkaavat geenitutkijat eivät käytä.

Jos puiden välisiä kemiallisia yhteyksiä kutsuu älyksi, niin termiä joutuu venyttämään äärimmilleen. Ei pelkkä reagointi vaadi älyä.

Miljardit vuodet ovat evolutionistien höpinää. Mitään tieteellistä laskentamenetelmää ei ole niin pitkän ajanjakson todistamiseksi.

Sitä paitsi aika ei edes ole evoluution ystävä vaan sen vihollinen. Universumi kulkee kohti lämpökuolemaa, ei siinä mitään evoluutiota voi tapahtua. Entropian laki on yksi nykyaikaisen fysiikan kivijaloista, Se pitää huolen siitä että evoluutiota ei yksinkertaisesti voi tapahtua jos ei fysiikan lakeja rikota. Ja kuka niitä pystyisi rikkomaan?

Suurhenkilö kirjoitti:

Miljardit vuodet ovat evolutionistien höpinää. Mitään tieteellistä laskentamenetelmää ei ole niin pitkän ajanjakson todistamiseksi.

Sitä paitsi aika ei edes ole evoluution ystävä vaan sen vihollinen. Universumi kulkee kohti lämpökuolemaa, ei siinä mitään evoluutiota voi tapahtua. Entropian laki on yksi nykyaikaisen fysiikan kivijaloista, Se pitää huolen siitä että evoluutiota ei yksinkertaisesti voi tapahtua jos ei fysiikan lakeja rikota. Ja kuka niitä pystyisi rikkomaan?

Lue lisää

Tieteellinen laskentamenetelmä löytyy esimerkiksi uraanin U238-isotoopin puoliintumisajasta, joka on noin 4,47 miljardia vuotta.

Aivan oikein entopian suhteen. Se, että maapallolla voisi syntyä järjestystä epäjärjestyksen sijaan vaatisi, että lähiavaruudessa olisi jokin valtava energialähde, kuten megalomaaninen fuusioreaktori, josta saatu energia mahdollistaisi paikallisen järjestyksen lisääntymisen.
Onko kukaan ikinä kuullutkaan sellaisesta?

Entopian laki pätee eristetyssä systeemissä, joka ei vaihda energiaa ympäristönsä kanssa. Ei pitäisi vedota entropiaan, jos ei tiedä, mitä se tarkoittaa. Tuo on taas niitä aivopieruja, joita kreationistinen saarnamies voi päästellä puhujapöntöstä seurakunnelleen. Tieteen kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä.

Anonyymi kirjoitti:

Tieteellinen laskentamenetelmä löytyy esimerkiksi uraanin U238-isotoopin puoliintumisajasta, joka on noin 4,47 miljardia vuotta.

Aivan oikein entopian suhteen. Se, että maapallolla voisi syntyä järjestystä epäjärjestyksen sijaan vaatisi, että lähiavaruudessa olisi jokin valtava energialähde, kuten megalomaaninen fuusioreaktori, josta saatu energia mahdollistaisi paikallisen järjestyksen lisääntymisen.
Onko kukaan ikinä kuullutkaan sellaisesta?

Entopian laki pätee eristetyssä systeemissä, joka ei vaihda energiaa ympäristönsä kanssa. Ei pitäisi vedota entropiaan, jos ei tiedä, mitä se tarkoittaa. Tuo on taas niitä aivopieruja, joita kreationistinen saarnamies voi päästellä puhujapöntöstä seurakunnelleen. Tieteen kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä.

Lue lisää

"Tieteellinen laskentamenetelmä löytyy esimerkiksi uraanin U238-isotoopin puoliintumisajasta, joka on noin 4,47 miljardia vuotta."

Tuollaiset laskelmat tehdään siten, että aluksi päätetään kohteen olleen olemassa 4,47 mrd vuotta ja sitten "todistetaan" sen ikä isotoopin puoliintumisajalla.

Tiedemiehet USA:ssa ja Euroopassa ovat todenneet, että mittauksiin käytettyjen alkuaineiden, erityisesti koboltti-60, cesium-137, pii-32 ja radium-226 isotooppien hajoamisnopeudet vaihtelevat; syytä ei tiedetä, mutta hajoamisnopeus vaihtelee Maan ja Auringon etäisyyden mukaan. Tämä kumoaa oletuksen muutosnopeuden pysymisestä samana, eli mittausmenetelmä on epävarma. Muita häiritseviä tekijöitä ovat mm. se että kivi ei välttämättä pysy muodostumisestaan asti suljettuna järjestelmänä, jolloin ulkopuolinen tekijä on voinut lisätä tai poistaa emo- tai tytäralkuainetta.

"Aivan oikein entopian suhteen. Se, että maapallolla voisi syntyä järjestystä epäjärjestyksen sijaan vaatisi, että lähiavaruudessa olisi jokin valtava energialähde, kuten megalomaaninen fuusioreaktori, josta saatu energia mahdollistaisi paikallisen järjestyksen lisääntymisen."

Tuo on taas niitä aivopieruja, joita evolutionistinen saarnamies voi päästellä puhujapöntöstä seurakunnalleen. Tieteen kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä. Aurinkokuntamme ei ole eristetty järjestelmä universumissa, eikä aurinko siksi pysty kumoamaan entropiaa maapallolla.

"Kreationistikin voi olla älykäs, mutta keskusteluissa taso on joskus kuin kuurolla kuullun ymmärtämisen testissä."

Evolutionistin kannattaisikin kokeilla jotain älyllistä lähestymistapaa. Silloin kreationistikin alkaisi kuulla.

Aivojen kasvulla ei ole mitään tekemistä Darwinin evoluutioteorian kanssa. Kyse on uusien lajien synnystä evoluution kautta - siis jostain jota ei ole koskaan havaittu tieteellisesti kestävällä tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Aivojen kasvulla ei ole mitään tekemistä Darwinin evoluutioteorian kanssa. Kyse on uusien lajien synnystä evoluution kautta - siis jostain jota ei ole koskaan havaittu tieteellisesti kestävällä tavalla.

Lue lisää

Tietenkin aivojen kasvulla on tekemistä Darwinin evoluutioteorian kanssa. Aivojen koko on yksi kriteeri sille, mitkä lajit luetaan Homo sukuun.
Uusien lajien synty on kovaa tieteellistä faktaa. Vai millä selität nykyiset maaeläimet? Kambrikaudella ei elänyt ainuttakaan maaeläintä, eikä sen puoleen liitukaudella edes suuria nisäkkäitä.
Lajiutumista on havaittu aivan viimeaikoinakin.

Tietosi on lapsen tasolla. Uskontosi kehoittaa sinua tulemaan lapsen kaltaisiksi, mutta ei kai se lapsellista tietämättömyyttä tarkoita?

Anonyymi kirjoitti:

Aivojen kasvulla ei ole mitään tekemistä Darwinin evoluutioteorian kanssa. Kyse on uusien lajien synnystä evoluution kautta - siis jostain jota ei ole koskaan havaittu tieteellisesti kestävällä tavalla.

Lue lisää

Eikä ole aivojen koolla suurta merkitystä älykkyyden suhteen.
Naisella on suunnilleen samankokoiset aivot kuin ihmisellä mutta älykkyys niistä puuttuu kokonaan.